Lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet

Transkriptio

1 Lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet Erika Turunen, Aune Flinck & Saija Sambou Erika Turunen, Aune Flinck ja Saija Sambou 1

2 Mediation in Intimate Relationship Violence implications and challenges - lähisuhdeväkivallan sovittelun haasteet ja mahdollisuudet Pohjoismaiden kriminologisen yhteistyöneuvoston (NSfK) rahoittama tutkimus Tutkijaryhmä: Erika Turunen, Saija Sambou ja Aune Flinck Esityksen nimi / Tekijä 2

3 Tutkimuksen taustaa Lakivaliokunnan (LaVm 13/2005) mietintö CEDAW:n (YK:n kaikkinaista naisten syrjintää vastustava komitea) huolenaiheet suomalaisesta sovittelulaista ja lähisuhdeväkivallan sovittelusta Lähisuhdeväkivallan sovitteluun kohdistuva kritiikki Aikaisempien tutkimusten tuottama tieto mm.sambou & Uotila (2010). Jyrki Kataisen hallitusohjelman ( ) kirjaus Hallituksen tasa-arvo-ohjelma Naisiin kohdistuva väkivalta, lähisuhdeväkivallan erityisluonne Uuden tutkimustiedon tarve lsvv. sovittelun mahdollisuudet ja rajat? Lähisuhdeväkivallan sovittelun kehittämishaasteet? Esityksen nimi / Tekijä 3

4 Lähisuhdeväkivallan sovittelu tilastoina Suomessa vuonna 2011 Flinck, Säkkinen & Kuoppala, 2012 Vuonna 2011 sovitteluun ohjattiin lähisuhdeväkivaltarikosta taustalla rikoslain muutos Sovittelu käynnistyi 1209 (62%) esitetyn tapauksen osalta Käynnistyneistä lähisuhdeväkivallan sovitteluista keskeytyi 13 % (163) Valtaosa (70%) sovitteluun ohjatuista lähisuhdeväkivaltarikoksista oli pahoinpitelyjä Huom! Vain poliisi tai syyttäjä saa ohjata lähisuhdeväkivaltaa sisältäviä rikoksia sovitteluun Esityksen nimi / Tekijä 4

5 Tutkimustehtävät Millä tavoin korjaavan oikeuden periaatteet ja uhrin oikeudet toteutuvat lähisuhdeväkivallan sovittelussa? Toteutuuko osallistujien aito vapaaehtoisuus vai joutuvatko erityisesti uhrit painostettuina osallistumaan lähisuhdeväkivallan sovitteluun? Toteutuuko lähisuhdeväkivallan sovittelu uhrin ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla? Millaisina sovittelijat kokevat omat valmiutensa sovitella lähisuhdeväkivaltaa? Antaako lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden erityiskoulutus sovittelijoille riittävät valmiudet lähisuhdeväkivallan sovitteluun? Esityksen nimi / Tekijä 5

6 Restoratiivinen eli korjaava oikeus Ihmiset kohtaavat ja ovat kykeneviä ratkomaan ongelmia ja selviytymään ongelmatilanteista Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen Uhrin hyvittäminen, epäillyn vastuuttaminen Rikoksentekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi Yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen Rikosseuraamuksen yhteisölliset ja korjaavat käsittelytavat korostuvat Esityksen nimi / Tekijä 6

7 Lähisuhdeväkivallan uhrin oikeudet Sovittelulain mukaisesti: vapaehtoisuus, luottamuksellisuus, osallisuus, turvallisuus, puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus Oikeus riittävään tietoon menettelystä ja sen merkityksestä Aktiivisuus ja osallisuus omassa asiassaan osapuolten tarpeet, intressit ja tavoitteet ohjaavat sovittelua, ratkaisut syntyvät osapuolten tahdonmukaisesti Oikeus tukihenkilöön ja avustajaan Oikeus tulla kuulluksi Oikeus keskeyttää sovittelu missä vaiheessa tahansa Oikeus korvauksiin ja hyvittämiseen Ei sopimuspakkoa, ei anteeksiantamisen vaatimusta Uhridirektiivi (2012/29/EU) voimaan Esityksen nimi / Tekijä 7

8 Lähisuhdeväkivallan sovittelun kritiikkiä? Osallistumiseen painostaminen, pakottaminen Turvallisuusuhka, pelko, uhrin uudelleen uhriutuminen Uhri ei tiedä menettelytapoja eikä mitä häneltä odotetaan Menetelmien puolueellisuus Voima- ja valtasuhteiden epätasapaino Liian monimutkaisia asioita Lähisuhdeväkivallan erityispiirteitä ei tunneta Vastuu ratkaisuista siirtyy uhrille Epäilty saa selitellä ja jatkaa väkivaltaista käyttäytymistään Turvaudutaan liian kevyisiin ratkaisuihin Uhri jää ilman apua ja tukea, jos tekijä ei toimi sovittujen ehtojen mukaan Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Aineiston keruu suunnitelmassa Haastatella lähisuhdeväkivallan sovittelussa olleita osapuolia Haastatella lähisuhdeväkivallan sovittelijoita Analysoida lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksessa olleiden kehittämistehtävät Osallistuva havainnointi lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksessa Esityksen nimi / Tekijä 9

10 Tutkimuksen aineisto ja menetelmät 97 lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden erityiskoulutukseen osallistuneiden vapaaehtoissovittelijoiden vv laatimaa kehittämistehtävää, analyysi 20 muuttujasta SPSS-ohjelmalla ja deduktiivinen sisällönanalyysi samasta aineistosta tutkijoiden kahden koulutusviikonlopun aikana (v. 2012) kokoama havaintoaineisto lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksesta - deduktiivinen sisällönanalyysi kolme puolistrukturoiduin kysymyksin toteutettua ryhmähaastattelua (v. 2012), joihin osallistui 31 lähisuhdeväkivallan koulutuksessa olevaa sovittelijaa - aineisto nauhoitettiin ja analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä koulutuksessa olleille sovittelijoille toteutettiin webropol-kysely (v. 2013) koulutuksen päätyttyä Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Rikosnimikkeet lähisuhdeväkivallan sovitteluissa Suurin osa, 71% vv sovitteluun tulleista lähisuhdeväkivaltarikoksista oli pahoinpitelyjä. Noin 10 % liittyi myös muu rikos kuten esimerkiksi laiton uhkaus. Lievän pahoinpitelyn rikosnimikkeellä olevia tapauksia oli materiaalin perusteella vain muutama (n=4). Törkeitä pahoinpitelyitä oli materiaalissa mukana kaksi. Yhdessä tapauksessa oli pahoinpitelyn ja laittoman uhkauksen lisäksi ampuma-aserikkomus Esityksen nimi / Tekijä 11

12 Sovitteluun ohjatun väkivallan konteksti Useimmissa tapauksissa väkivallan teko tapahtui yksityisellä paikalla; 79 % väkivallan teoista tapahtui kotona,12 % tapahtui julkisella paikalla, kuten ravintolassa tai kadulla. Väkivallasta epäiltynä oli useimmiten mies 74 %. Noin puolessa tapauksista osapuolet elivät yhdessä. Avioliitossa oli 26 %, 8 % osapuolet olivat eronneita. Yhdessä tapauksessa oli kyseessä kahden naisen (sisarusten välinen) välinen väkivalta. Osapuolet kertoivat suhteen jatkuvan väkivallasta huolimatta 55 % tapauksista. Lapset olivat olleet läsnä väkivaltatilanteessa 37 % tapauksista. Usein väkivalta alkoi riitelystä tai sanaharkasta, joka johti fyysiseen väkivaltaan. Väkivalta ilmeni myös uhkailuna, kontrolloimisena ja huorittelemisenajne. Lapsia käytettiin väkivallan välikappaleina esimerkiksi uhkaamalla toista vanhempaa lapsen menettämisellä Esityksen nimi / Tekijä 12

13 Sovitteluun ohjatun väkivallan konteksti Väkivallan syyksi kerrottiin joko miehen naista kohtaan tai naisen miestä kohtaan tuntema mustasukkaisuus Tilanteisiin liittyi uskottomuutta, epäilyä uskottomuudesta tai ärsyyntyminen flirttailevasta käyttäytymisestä. Naisten tekemä väkivalta oli kasvoihin lyömistä, potkimista, repimistä, esineellä, esim. pesäpallomailalla lyömistä, tavaroiden rikkomista, tekstiviestihäirintää ja tapon uhkauksia. Miehen tekemä väkivalta oli usein fyysistä lyömistä, se saattoi olla potkimista, kuristamista, naisen lukitsemista johonkin huoneeseen, pään lyömistä lattiaan ja tavaroiden rikkomista Päihteet liittyivät lähisuhdeväkivaltarikoksiin useimmissa tapauksissa. Puolessa tapauksista molemmat osapuolet olivat päihteiden vaikutuksen alaisina. Noin kolmasosassa tapauksista väkivaltaa tapahtui suhteessa ensimmäisen kerran Esityksen nimi / Tekijä 13

14 Sovittelun motiivit Uhrien motiivina osallistumiselleen halu ymmärtää, miksi tekijä oli käyttäytynyt väkivaltaisesti Molemmilla osapuolilla usein motiivina oikeudenkäynnin välttäminen Sovittelulla haluttiin korjata tilanne, motiivina tunteet toisiaan kohtaan ja parisuhteen toimivuus silloin, kun viina ei kuvioissa. Molemmat osapuolet käyttävät nykyään paljon alkoholia, asianomistajan kertomuksessa tulee esille toive saada muutosta elämäntilanteeseen. Kumpikaan osapuoli ei kiistä osuuttaan tapahtuneissa ja tässä tapauksessa korjaavan oikeuden merkitys nousee hyvin esille Esityksen nimi / Tekijä 14

15 Toteutuuko vapaaehtoisuus? Erillistapaamiset aina ennen yhteistä sovittelutapaamista - molempien vapaaehtoisuuden varmistaminen, osapuolten tarpeiden, tavoitteiden ja kertomusten kuuleminen, voimavarojen arviointi yhteiseen sovitteluistuntoon osallistumiseen, osapuolten tarpeiden, tavoitteiden ja odotusten kuuleminen. Väkivallan luonteen ja sovittelun motiivien selvittäminen - tarvittaessa sovittelu keskeytyy jo tässä vaiheessa, jos sovittelun edellytykset eivät täyty. Asianomistajan painostamista harvoin tai ei ollenkaan Esityksen nimi / Tekijä 15

16 Tunnistavatko sovittelijat valtaepätasapainon? Erillistapaamiset mahdollistavat painostuksen ja valtaepätasapainon tunnistamisen. Uhrin painostamista sovitteluun ei kehittämistehtävissä kuvatuissa sovitteluissa tullut esiin 79 (n=97) tapauksessa. Sovittelun yhteydessä käyty keskustelu selkiytti käsitystä väkivallan luonteesta, jos uhri ei ollut tunnistanut kaikkia häneen kohdistuneita väkivallan muotoja väkivallaksi. Keskustelu saattoi myös kirkastaa uhrille halua irtautua riippuvuussuhteesta väkivallan tekijään ja hakea muutosta omaan elämään. Joskus uhrille selitettävä, että hän on uhri esim. vanhemmat aikuisten lasten uhreina, parisuhteissa on helpompi tunnistaa, kuka on uhri, muissa lähisuhteissa vaikeampaa Erillistapaamisissa uhri saa kertoa oman tarinansa ja se auttaa selvittämään, kuka suhteessa on vallankäyttäjä Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Tapahtumien kuvaus täydentyy sovittelussa Noin joka neljännessä sovittelussa osapuolten kertomukset tapahtumista muuttuivat sovittelun aikana verrattuna esitutkintaaineistoon. Monissa esitutkintapöytäkirjoissa tekijäksi oli merkitty vain toinen osapuoli, mutta sovittelussa kävi usein ilmi, että molemmat olivat käyttäneet väkivaltaa. Koska sovittelussa osapuolten ei tarvitse pelata häviä tai voita peliä, he voivat näin ollen pohtia myös tapahtumaan johtaneita syitä ja mahdollistavat näin ollen toimintatapojen muuttamisen tulevaisuudessa. Asianomistajan ja epäillyn tarina ei ole varsinaisesti muuttunut sovittelun aikana, mutta poliisipöytäkirjan tietoihin on tullut lisää tietoa ja taustaa miksi näin tapahtui ja juttuun liittyen tunteet ja historia, mitä on tapahtunut eli mitkä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen. Webropol-kyselyn mukaan tarina täydentyi noin puolessa tapauksista Esityksen nimi / Tekijä 17

18 Väkivalta usein molemminpuolista Haastattelujen mukaan väkivalta oli usein ollut molemminpuolista, vaikka esitutkintapöytäkirjassa vain toinen oli merkitty tekijäksi. Näin oli sekä niissä tapauksissa, joissa mies oli merkitty esitutkintapöytäkirjassa tekijäksi kuin naistenkin tekemissä väkivallanteoissa Esityksen nimi / Tekijä 18

19 Muutokseen pyrkivää sovittelua Pahimman syyllisyyden tunteen ja häpeän jäädessä taka-alalle osapuolilla on suuremmat mahdollisuudet keskittyä itse asiaan ja sen analysointiin sekä mahdollisten itsessä tapahtuvien muutosten pohdiskeluun. Sovittelu voi olla varteenotettava keino perhesuhteen korjaamiseksi esimerkkitapauksessamme, vaikka tekijä ei myöntänyt kaikkia väkivaltaisia tekoja esitutkinnassa, mutta myönsi menetelleensä väärin ja haluavansa käsitellä asiaa. Keskustelun aikana oli mahdollisuus myös pohtia, miten tähän tilanteeseen on jouduttu ja miten tästä eteenpäin Esityksen nimi / Tekijä 19

20 Toteutuuko lähisuhdeväkivallan sovittelu uhrin oikeuksia kunnioittavalla tavalla? Erillistapaamiset järjestettiin aina. Noin joka neljännessä tapauksessa uhrilla ei ole vaatimuksia. Vain 10 sopimukseen oli kirjattu korvausvaatimus. Painostusta ei ole havaittu, mutta keskeyttämisen kriteeristö vaikutti epäselvältä. Noin joka neljännessä tapauksessa rikoksesta epäillyn lupaus osallistua väkivallan katkaisuohjelmiin oli kirjattu sovittelusopimuksiin. Epäilty sitoutui työskentelemään väkivallattoman muutoksen eteen neljäsosassa tapauksista. Sopimuksen täyttymisen seuranta oli kirjattu sopimuksen 20 tapauksessa Esityksen nimi / Tekijä 20

21 Sovittelun mahdollisuudet? Erillistapaamiset tärkeitä uhrin oikeuksien kannalta. Uhrin oikeudet sovittelussa otetaan huomioon ja tilanteet määritellään tapauskohtaisesti. Vahingonkorvausten saaminen, väkivallan tuomitseminen, tunteiden käsittely, turvallisuus ja kiireettömyys ovat osa uhrin oikeuksien turvaamista. Epäilty vastuutetaan sovittelussa. Uhri saa puhua ja häntä kuullaan - ahdistus helpottuu, ei tarvitse pelätä. Väärinkäsityksiä oiotaan puhumalla. Sovittelussa paljastuu enemmän kuin mitä rikosilmoitus kertoo. Sovittelu päätyi lopulta anteeksipyyntöön ja sopimuksen allekirjoittamiseen. Osapuolet sopivat, että erillään asuminen oli ainoa oikea vaihtoehto, vaikka uhri suhteen jatkumista näytti toivoneen. Tekijä sanoi, että oli parempi asua erillään, ettei tarvitse kuunnella uhrin nalkutusta. Väkivalta oli jatkunut kauan eikä tavoitteena ollut suhteen ennalleen palauttaminen, vaan teon korvaaminen ja anteeksipyyntö Esityksen nimi / Tekijä 21

22 Sovittelun mahdollisuudet? Sovittelijat näkivät sovittelusta olleen usein hyötyä osapuolille. Osapuolet hyötyivät erityisesti siitä, että heitä tuettiin jatkopalveluihin hakeutumisessa ja osapuolten elämäntilanteisiin tuntui tulevan selkeyttä sovittelun aikana. Yli kahdessa kolmasosassa tapauksista osapuolet olivat hakeutuneet jatkopalveluihin sovittelun jälkeen. Tämä kirjattiin sopimuksiin vain puolessa tapauksista. Sovittelumenettelyssä tulisikin korostaa, että osapuolet voivat halutessaan kirjata sopimuksiin myös jatko- ja tukipalveluihin hakeutumisen. Lähes kaikki sovittelijat näkivät sovittelusta olleen apua niin asianomistajan kuin rikoksesta epäillyn elämäntilanteen parantumisessa. Lähes kaikissa vastauksissa nousi esille myös sovittelun positiivinen vaikutus väkivallattomuuteen pyrkimisessä Esityksen nimi / Tekijä 22

23 Sovittelun keskeyttäminen? Sovittelun rajat? Haastavien tilanteiden käsittely? Osapuolten elämän moniongelmaisuus mitä voidaan korjata sovittelulla? Palveluverkoston yhteistyön puutteet? Tunti sovittelussa ei voi korjata pitkää historiaa eikä peruuttamattomasti rikki ollutta saada palautettua. Kelloa ei voi kääntää taaksepäin. Tulisiko moniongelmaiselta pariskunnalta, joka edelleen halusi jatkaa yhdessä, evätä pääsy sovitteluun Missä määrin rajoja tulisi laittaa esimerkiksi osapuolten moniongelmaisuudelle, arjen kaoottisuudelle tai väkivallan toistuvuudelle? Esityksen nimi / Tekijä 23

24 Kokemukset lähisuhdeväkivallan sovittelijoiden koulutuksesta v Koulutusta pidetään korkeatasoisena. Koulutus antaa tarvittavat tiedot korjaavasta oikeudesta ja lähisuhdeväkivallan ilmiöstä. Antaa valmiudet käytännön työhön. Antaa valmiudet valtaepätasapainon tunnistamiseen. Case-harjoituksia kaivataan lisää Esityksen nimi / Tekijä 24

25 Lähisuhdeväkivallan sovittelun erityistarpeet tunnistetaan, keskeytetäänkö sovittelu tarvittaessa? Keskeytetään, jos Epäily, että asianomistaja oli uhriutunut ja uskalsi kertoa vaan ne asiat, mitä hänen oli käsketty puhua. Pitkään jatkunut toistuva väkivalta. Uhri halusi asian käsittelyn etenevän ja selviävän, mutta oli mahdollista, että yhteistapaaminen pahentaisi hänen pelkoaan. Molemmilla osapuolilla oli asiantuntija-avun tarve. Pari oli hyvin epäsuhtainen; fiksu nainen ja avuton mies. Naisen kertomassa oli jotain salailua omasta osuudesta; oli liikaa epävarmuustekijöitä. Tilanne ei ole ollut tasapuolinen molemmille. Asianomistaja haluaa tehdä sopimuksen juridisten seuraamusten välttämiseksi. Muutamassa tapauksessa on ollut havaittavissa mielenterveysongelma, jolloin sovittelu on keskeytetty ja osapuolet ohjattu mielenterveyspalveluihin Esityksen nimi / Tekijä 25

26 Sovittelumenetelmissä vielä kehitettävää Erillistapaamiset tulee toteuttaa aina Tarkemmat ohjeet sovittelun keskeyttämisestä. Sovittelusopimusten seurannan kirjaaminen sopimuksiin. Jatkopalveluihin ohjaaminen ja tiiviimpi yhteistyö palveluverkoston kanssa. Haastavien tilanteiden harjoittelua. Lisää palautekeskusteluja sovittelujen jälkeen. Jatkuvaa koulutusta Esityksen nimi / Tekijä 26

27 KIITOS Esityksen nimi / Tekijä 27