A S E M A N S E U D U N E L L I a s e m a k a a v a n m u u t o s

Transkriptio

1 Työ nro , täydennetty KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT A S E M A N S E U D U N E L L I a s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo Krak Nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 ASEMANSEUDUN ELLI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelia 5151, sekä katu-, virkistys-, liikenneja vesialueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu Niinivaaran (5) kaupunginosan kortteli 5151, sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1719 Joensuu , Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus, täydennetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Asemanseudun maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) 4. Ote asema-alueen rakennushistoriaselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016) 5. Tavara-aseman kuntoarvio (Ramboll Finland Oy 2016) 6. Asemanseudun meluselvityksen melukartat (Ramboll Finland Oy 2016) 7. Ote Asemanseudun täydentävästä tärinäselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2017) 8. Otteita ratapihan ratasuunnitelmaluonnoksesta (VR Track Oy marraskuu 2016) 9. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet 10. Yhteenveto vaihtoehtovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä 11. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet 12. Havainnekuvia kaavaratkaisusta 13. Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet OHEISMATERIAALI Asemanseudun tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudun täydentävä tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) - tärinämittaukset ja johtopäätökset niiden perusteella Asemanseudun VAK-arvio (Ramboll Finland Oy 2016) (VAK = vaarallisten aineiden kuljetus) Asemanseudun VAK-arvion täydennys (Ramboll Finland Oy 2016) - UPM Kymmenen Oyj:n ja Valio Oy:n alueiden kemikaalit ja kuljetukset Asemanseudun pilaantuneiden maiden taustaselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) Asemanseudun luontoselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) Asema-alueen rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudun rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 2017)

4 3 TIIVISTELMÄ Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki. Asemanseutu on osa laajempaa Pielisjoen itäpuolen kokonaisuutta, johon kuuluvat Aittaranta, Penttilänranta ja Green Park työpaikka-alue Penttilässä. Keskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Joki sijoittuu kaupungin keskelle ja Ilosaari Joensuun sydämeen. Mitattavina tavoitteina on Symmetriselle kaupungille asetettu 3500 uutta työpaikkaa ja 6000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Asemanseudun Ellin asemakaavamuutos on kiireellisyytensä vuoksi irrotettu muusta Asemanseudun kokonaisuudesta erikseen päätettäväksi asemakaavaksi. Varsinaisen Asemanseudun alueen suunnittelu jatkuu kevääseen Suunnittelualue sijaitsee Asemanseudun kaavahankkeen eteläpäässä. Kaavahankkeella on kaksi päätavoitetta: mahdollistaa opiskelija-asuntojen rakentaminen ja ratapihan parantaminen. Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään opiskelija-asumista yli 700 asunnolla vuoteen 2018 mennessä (KV ). Kaavamuutoksen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen keskeisellä paikalla lähellä palveluita, koululaitoksia ja liikennevälineitä. Toinen kiireellinen hanke on Joensuun ratapihan suunnittelu. Tällä kaava-alueella on kyse ykkösraiteen jatkamisesta niin, että pitkät etelän suunnan henkilöjunat voivat tulevaisuudessa pysähtyä reunalaiturille eli kaupungin puoleiselle laiturille. Ratasuunnitelmaa ei voi hyväksyä asemakaavan vastaisesti. Raiteen toteuttaminen edellyttää palaneen tavaramakasiinin jäljelle jääneen osan purkamista ainakin osittain. Asemakaavan muutoksella makasiinin liikerakennustontti poistuu eikä makasiinirakennusta suojella. Tonttijako muuttuu. Kaavaprosessi Asemanseudun Ellin kaavaprosessi on ollut yhteneväinen Asemanseudun asemakaavahankkeen kanssa tammikuuhun 2017 saakka. Asemanseudun kaavahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna Hankkeesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavahanke tuli vireille Asemanseudun vaihtoehdot julkaistiin arvioitaviksi huhtikuussa Varsinainen kaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä ja siitä pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Liikennevirastolta, Museovirastolta ja Caruna Espoo Oy:ltä. Kaupunki sai 6 lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä 13. Kaavaehdotuksen rakennusalan rajoja ja kaavamääräyksiä on tarkennettu nähtävilläolon jälkeen. Asemanseutu on nimetty maankäyttö- ja rakennuslain 110 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Alueen kehittämisessä voidaan käyttää erityisjärjestelyitä (MRL 112, 1441/2006).

5 4 Toteuttaminen Toteuttaminen käynnistynee vuoden 2017 aikana opiskelija-asuntojen rakentamisella. Ratapihasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 aikana. Ratapihan parannuksen toteutusaikataulu on vielä avoin. Katutyöt tehdään Asemanseudun muiden muutosten yhteydessä. Liite 1. Asemakaavaehdotus

6 Karjalan Talo M kt : W VP SILLAN- KORVAN- PUISTO 11 pp 79 6 ITÄRANTA Itäranta : dba 1 IV le 5000 a p-4 33 dba VI 3 LPA ajo 5151 AK-11 2 LR ajo 5 NIINIVAARA III V III II 100 pp PENTTILÄNKATU VANHARAITTI 9 valomainostaulu LIITE 1, 1 /

7 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, 2 / 6 AK-11 VP LR LPA W Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten Puisto Rautatiealue Autopaikkojen korttelialue Vesialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. 2 5 NII 5151 SILLAN IV Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.

8 LIITE 1, 3 / Rakennusala. a Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. 33 dba le Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 dba Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa Ohjeellinen istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puu Katu. ajo pp p Ajoyhteys Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa Johtoa varten varattu alueen osa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Merkintä osoittaa paikan, jossa on melunsuojan tarve.

9 LIITE 1, 4 / 6 YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Ennen alueiden ottamista kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen on maaperän pilaantuneiden kohteiden tila tarkistettava ja tarvittaessa kohteet on puhdistettava ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. 2. Katutason julkisivu on käsiteltävä liiketilamaisen lasisena ja avoimena. Jos asuntoja sijoittaa ensimmäiseen kerrokseen kadun puolelle, on lattiatason oltava vähintään 1 metri kadun pintaa ylempänä. Asuntojen pääikkunoita ei saa sijoittaa ensimmäisessä kerroksessa rautatiealuetta vasten. 3. Rakennusten, rakennelmien, pihakansien, aitojen ja muurien tulee olla julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne poikkeavat tavanomaisesta rakentamisesta ja muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, arvokkaaseen joki- ja rautatieympäristöön sopivan kokonaisuuden. 4. Rakennusten ullakkokerroksiin saa sijoittaa teknisiä tiloja ja asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetun saunaosaston. Nämä tilat on toteutettava julkisivuiltaan laadukkaasti ja rakennuksen kokonaisuuteen sopivasti. 5. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 6. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - talotekniset tilat rakennuksen varsinaisiin kerroksiin - asumista palvelevia yhteistiloja enintään 50 kerrosneliömetriä Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. 7. Rautatiealueelle saa tehdä tarvittavat huolto- ja pelastustiet korttelin 5151 ajoyhteyden kautta. 8. Kortteliin istutettavina puina ja pensaina on käytettävä rautatiehistoriaan liittyviä lajikkeita. Istutuksessa on käytettävä suurikokoisia taimia. 9. Korttelin 5151 katuliittymä on tehtävä LPA-alueen kautta. 10. Rautatiemelua on vaimennettava AK-11 -korttelialueen rajalle toteutettavilla autokatoksilla, muureilla ja muilla rakenteilla niin, että ulko-oleskelualueilla saavutetaan VnP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot. 11. Asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava ja toteutettava AK-11 -korttelialueella niin, että rataliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu saadaan vaimennettua asumisen kannalta hyväksyttävälle tasolle (VTT 2004: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta). 12. Muut kuin ranskalaiset parvekkeet on lasitettava. 13. Asuinrakennuksen rautatiealueen puoleiseen päätyyn ei saa sijoittaa parvekkeita eikä suuria aukeavia ikkunoita. Sallittuja ikkunoita ovat kiinteät ikkunat, verkolla varustetut tuuletusikkunat sekä lukitut ikkunat, joihin on avain ainoastaan rakennuksen huollon ja siivouksen henkilöillä. Määräys ei koske katutasoa, eikä kerroksia AK-11-korttelialueen rakennusten ja rakennelmien rakentaminen sekä käytön aikainen huolto pitää tapahtua radanpitäjän ohjeiden mukaisesti. 15. Tarvittavat pelastustiet on järjestettävä katualueen ja AK-11- korttelialueen kautta. 16. Ratapiha-alue on aidattava yleisen henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Aitana voidaan käyttää suoja- tai meluaitaa. HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.

10 LIITE 1, 5 / 6 AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 160 neliömetriä kohti. Autopaikkojen määrää laskettaessa ei oteta huomioon niiden käytävätilojen kerrosalaa, jotka toteutetaan ns. sivukäytävänä rakennuksen kylkeen. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asumisen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohti. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Polkupyöräpaikat on toteutettava katoksiin tai sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.

11 LIITE 1, 6 / 6 MUUTOS : - Rakennusalan rajoja muutettu. - IV- ja VI-kerroksen välinen rakennusalan raja muutettu ohjeelliseksi. - Yleisiin määräyksiin lisätty kohdat Hulevesimääräyksen numerointi muutettu. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU NIINIVAARAN (5) kaupunginosan korttelin 5151 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueiden asemakaavan muutos. ASEMANSEUDUN ELLI KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm , Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen/J-P Vartiainen 5/1719 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen

12 5 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pielisjoen itärannalla keskeisellä paikalla Aittarannan ja asemapuiston välissä. Idässä alue rajautuu rautatiehen ja lännessä Pielisjokeen. Alueen pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). Kaavamuutosalue on kuvassa esitetty yhtenäisellä valkoisella viivalla. Muu Asemanseudun kaavamuutosalue on esitetty valkoisella pisteviivalla Luonnonympäristö Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Pielisjoen varren viheralueet ovat kokonaisuudessaan hoidettuja puistoalueita. Suunnittelualue rajautuu Asemapäällikön taloa ympäröivään puistomaiseen pihaan. Maisema on pääpiirteissään tasaista. Taustalla kohoaa Niinivaara, joka muodostaa ratapihan takana suunnittelualueen selustan. Pielisjoki aukeaa lännessä Rakennettavuus Alueen rakennettavuudesta on tehty erillinen selvitys (Ramboll Finland Oy 2016). Lähes koko Asemanseudun alueella on 0,5 2,8 metriä paksu täyttökerros. Täyttökerroksen alla maaperässä on savi-silttikerros, jonka paksuus vaihtelee 1,0-8,0 metriin ja tiiviys löyhästä keskitiiviiseen. Em. kerroksen alapuolella on tiivis pohjamoreenikerros. Asemapuistossa kalliopinnan taso on varmistettu porakonekairauksin: kalliopinnan taso on 77,2 maanpinnan ollessa tasossa 80,00. Pohjaveden pinnan korkeutta havainnointiin lyhytaikaisesti linja-autoasemarakennuksen ja radan väliin asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta. Mittausaikana pohjavedenpinta oli välillä 74,92 76,78.

13 Asemanseudun Ellin kaavamuutosalue on rakennettavuudeltaan normaalia aluetta (luokka 2). Perustukset voidaan pääsääntöisesti tehdä anturoin ja maanvaraisin laatoin. Perustukset suositellaan salaojitettavaksi. Routasuojaus on tarpeen. Lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten on tehtävä tarkempi pohjatutkimus Rakennettu ympäristö Suunnittelualue kuuluu Niinivaaran (5) kaupunginosaan. Vuonna 2015 koko Niinivaaran kaupunginosassa asui 4500 henkeä. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Välittömässä läheisyydessä on paljon työpaikkoja, palveluita ja asumista. Suunnittelukohteen suurimmat virkistysarvot liittyvät Pielisjokeen ja siihen liittyviin rantapuistoihin. Pielisjoen rantaa myötäilee yhtenäinen jalankulku-, pyöräily- ja virkistysreitti. Ympäristössä on jonkin verran häiriötekijöitä. Alue liittyy itäreunaltaan laajaan Joensuun ratapihaan. Ratapihan toiminta aiheuttaa melua ja tärinää. Ratapihan kautta kuljetetaan myös vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden kuljetuksia varten osoitettu ns. VAK-raide sijaitsee muutaman sadan metrin päässä suunnittelualueesta Peltolassa. Alueen läpi kulkevien katujen liikenne aiheuttaa meluhaittaa. Suunnittelualueen ainoa rakennus on alueen rautatiehistoriaan liittyvä tavaramakasiini, joka on suojeltu voimassa olevassa asemakaavassa, mutta on valtaosaltaan tuhoutunut tulipalossa vuonna Koko Asemanseudun alueesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys (Rambolll Finland Oy 2016). Alkuperäisen makasiinin vanhin osa rakennettiin todennäköisesti jo 1890-luvulla. Nykyisin ainoa jäljellä oleva makasiinin osa on vuodelta Tiilirakennus on tyyliltään 1920-luvun klassismia. Viistoilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). Kaavan likimääräinen rajaus on esitetty valkoisella viivalla.

14 7 Pohjoinen tiilinen toimisto-osa jäi pystyyn tulipalossa, mutta vaurioitui pahoin. Makasiinirakennuksen suojelun edellytykset ovat tulipalon myötä muuttuneet. Makasiini kuuluu Joensuun rautatieaseman ja sen ympäristön valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Kokonaisuuteen kuuluvat asemarakennus, asemapäällikön talo puistoineen, vanha veturitalli ja palaneesta makasiinista jäljellä oleva tiilirakenteinen osa. Muut rautatierakennusten rky-alueeseen kuuluvat rakennukset sijaitsevat rautatien toisella puolella Ollinkadun varressa. Nämä rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Alue kuuluu myös toiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennetun kulttuuriympäristön, Joensuun rantapuistovyöhykkeen, kokonaisuuteen (RKY 2009). Suunnittelualueella rky-alueeseen kuuluu Sillankorvan puistona oleva rantapuistokaistale Pielisjoen ja Itäranta-kadun välissä. Puistoalueella ei ole rakennuksia. Makasiinirakennuksen jäljellä oleva osa lounaasta katsottuna ( Ramboll 2016) Maanomistus Maanomistajia kaavamuutosalueella ovat Joensuun kaupunki ja Liikennevirasto. Joensuun kaupunki on tehnyt päätöksen korttelin 5151 K-korttelialueen ostamisesta Liikennevirastolta Senaatti-kiinteistöt Oy:n kautta. Kauppa toteutunee helmi-maaliskuun vaihteessa SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Kaikki kaavan neljä vaihetta on hyväksytty ja vahvistettu. Suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi

15 Pielisjoen ranta ja rautatieaseman ympäristö on huomioitu RKY-merkinnällä (ma/kv). 8 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoreunaisella ympyrällä. Joensuun seudun yleiskaava: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä viheraluetta (V). Ratapiha on merkitty rautatiealueeksi (LR). Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti mustareunaisella ympyrällä. Asemakaava Palaneen makasiinin tontti on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K). Pielisjoen ranta on puistoaluetta (VP). Korttelin itäpuoli on rautatiealuetta (LR). Muuten suunnittelualue on katualuetta. Makasiinirakennus on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-17). Makasiinin nykyisen asemakaavan mukaista tonttia ei ole muodostettu tontiksi, vaan se sijaitsee kolmen eri kiinteistön alueella. Kiinteistöt omistaa Liikennevirasto.

16 9 Ote ajantasa-asemakaavasta (ei mittakaavassa). Viherkaava Joensuun viherkaava (2015) on oikeusvaikutukseton osayleiskaava (MRL 45 ), jolloin sen alueella olevat yleiskaavat ja osayleiskaavat jäävät sellaisenaan voimaan. Viherkaavassa Pielisjoen rannat on suunnittelualueella merkitty keskustapuistoksi (V-1). Rantaan on merkitty rantaraitti. Suunnittelualueen pohjoispuolella on historiallinen Asemapuisto (hi-22). Ote viherkaavasta. Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000.

17 Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategia on tarkistettu toukokuussa Symmetrisen kaupungin kehitysvisio ja toimeenpanosuunnitelma Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvision ( 126). Vision yleistavoitteen mukaan Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Kaupunginhallitus hyväksyi visiota tarkentavan toimeenpanosuunnitelman ( 70). Joensuun asemanseudun maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Selvityksen mukaan maiseman olennaisimmat piirteet liittyvät Pielisjokeen, saariin, puistoihin ja rautatieympäristöön. Säilytettävät arvokkaat näkymät kulkevat pitkin siltoja ja jokilaakson poikki. Pitkä näkymä Siltakadulla kaupungintalon ja rautatieaseman välillä on tärkeä alueen hahmottamiseksi ja yhdistämään joen puolet toisiinsa visuaalisesti. Vanha rautatieasema on hyvä säilyttää alueen maamerkkinä, sillä se viestii alueen historiasta ja on ollut pitkään alueen kiintopiste. Muutokselle herkimpiä alueita ovat Sirkkapuiston ranta, vanha rautatieasema ja sen eteläpuoleinen asemapuisto. Varsinkin suunnittelualueen pohjoinen ja eteläinen osa kestävät suurempimittakaavaista rakentamista. Rantapuisto ja asemapuisto ovat alueen arvokkaimmat viheralueet. Niiden vanhat puut sekä radan varren lehmusrivi ovat alueen arvokkaimmat puut ja ne tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Maisemaselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Joensuun asema-alueen rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudun vanhoista rautatierakennuksista on laadittu rakennushistoriaselvitys. Makasiinin vanhimmat osat lienevät olleet rakennettu jo 1890-luvulla. Täyteen mittaansa makasiini valmistui ilmeisesti vuonna Makasiinista jäljellä oleva tiilinen osa on rakennettu vuonna Makasiinirakennuksen säilyneisyys on vähäinen. Makasiinin puinen osa on tuhoutunut tulipalossa täysin. Jäljelle jäänyt tiilinen konttoriosa on sisätiloiltaan ja huonejaoltaan muuttunut useita kertoja. Puhtaaksimuuratut punatiilijulkisivut, ikkuna-aukotus pääosin, tiilisen laajennusosan julkisivut ja konesaumattu peltikate ovat säilyneet alkuperäisinä. Ote selvityksestä on kaavaselostuksen liitteenä. Koko selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. 10

18 11 Joensuun tavara-aseman kuntoarvio (Ramboll Finland Oy 2016) Joensuun tavara-asemasta (tavaramakasiini) on tehty kuntoarvio. Makasiini tuhoutui suurelta osin tulipalossa Rakennus on vaurioitunut tulipalossa ja sen sammutustöissä. Tehtyjen havaintojen perusteella tulisi rakennuksen rakenteet purkaa tiili-, teräs- ja betonipinnoille asti, jos rakennus korjataan. Väli- ja yläpohjat jouduttaisiin rakentamaan pääosin uudestaan. Kantavia rakenteita jouduttaisiin niin ikään korjaamaan laajasti. Rakennuksessa on sortumavaara. LVIA- ja sähköjärjestelmät ovat tuhoutuneet tulipalossa. Kuntoarvio on kaavaselostuksen liitteenä. Joensuun Asemanseudun meluselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudusta on laadittu meluselvitys. Rautatie- ja katuliikenne aiheuttavat merkittävää meluhaittaa. Suunnittelualueella on tarpeen toteuttaa melusuojarakenteita ja huomioida melu rakennusten julkisivurakenteissa. Selvityksen kartat ovat kaavaselostuksen liitteinä. Selvitystyötä jatketaan muun Asemanseudun kaava-alueen osalta kun suunnittelu etenee ja voidaan arvioida uusien rakennusten vaikutus melusuojaustarpeeseen. Joensuun Asemanseudun tärinäselvitys ja sen täydennys (Ramboll Finland Oy 2016, 2017) Suunnittelualueesta on laadittu tärinäselvitys. Korttelin uudisrakentamiseen vaikuttavat rataliikenteestä aiheutuva runkomelu ja tärinä. Asuinrakentaminen edellyttää erityisiä rakenteita, joilla suojaudutaan runkomelulta ja tärinältä. Ote täydentävästä tärinäselvityksestä on kaavaselostuksen liitteenä. Selvitykset kokonaisuudessaan ovat kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. Joensuun ratapihan ratasuunnitelman luonnokset (VR Track Oy marraskuu 2016) VR Track Oy laatii Liikenneviraston toimeksiannosta Joensuun ratapihan ratasuunnitelmaa. Ratasuunnitelma on ratalain (110/2007) mukainen suunnitelma, johon perustuen parantamishanke voidaan käynnistää. Työ valmistuu keväällä Kaavaselostuksen mukana on otteita ratasuunnitelmaluonnoksesta. Koko luonnosaineisto on ladattavissa Liikenneviraston sivuilta (

19 Joensuun asemanseudun VAK-arvio ja sen täydennys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudun suunnittelua varten on valmistunut arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä. Selvityksessä ja sen täydennyksessä käsitellään vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten aiheuttamaa turvallisuusriskiä ja Valion ja UPM:n teollisuuslaitosten kemikaalien kuljetusten ja säilytyksen aiheuttamaa turvallisuusriskiä. Asemanseudun Ellin kaavaratkaisu ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. VAK-arvio ja sen täydennys ovat kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. Joensuun Asemanseudun taustaselvitys pilaantuneista maa-aineksista (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueelta on selvitetty mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Selvityksessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät maaperän pilaantuneisuutta koskevia lisäselvityksiä käynnissä olevaa yleissuunnittelua varten. Riskikohteet tulee huomioida alueen uudisrakentamisessa selvittämällä kohdekohtaisesti maaperän haitta-ainepitoisuudet etukäteen, jolloin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus voidaan huomioida maarakennussuunnittelussa. Selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. Joensuun Asemanseudun luontoselvitys ja talvilinnustoselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys ja talvilinnustoselvitys. Alueella ei ole uhanalaisten tai huomionarvoisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä eivätkä alueen puistot myöskään ole soveliasta elinympäristöä huomionarvoiselle lintulajistolle. Selvitykset ovat kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. Joensuun Asemanseudun rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudusta on tehty rakennettavuusselvitys. Selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. 12

20 13 2 TAVOITTEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemanseudun Ellin kaavahankkeen suunnittelu on käynnistynyt osana Asemanseudun kaavahanketta vuonna Kaavan tavoitteet ja taustat liittyvät kiinteästi Asemanseudun hankkeen kokonaisuuteen. Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Asemanseutu on osa laajempaa Pielisjoen itäpuolista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Aittaranta, Penttilänranta ja Green Park työpaikka-alue Penttilässä. Asemanseudun uudistaminen jatkaa 2000-luvun alkupuolella aloitettua itärannan täydennys- ja uudisrakentamista. Keskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Joki sijoittuu kaupungin keskelle ja Ilosaari Joensuun sydämeen. Mitattavina tavoitteina on Symmetriselle kaupungille asetettu 3500 uutta työpaikkaa ja 6000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Asemanseudulla tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Asemanseudun kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen sijainti ja laajuus. Hotellija majoitustoiminta laajenee ja sen yhteyteen toteutetaan kaupunkikylpylä. Kävelykeskusta, Rantapuisto, Ilosaari, Sirkkala ja Asemanseutu muodostavat vahvistuvan kaupunkitapahtumien ja matkailun alueen.

21 Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja alueen liikennejärjestelyt uudistetaan. Matkustajapalveluiden uudistaminen kytketään yhteen Joensuun ratapaihan parannushankkeen kanssa, koska onnistuminen edellyttää ratapihan henkilöliikenteen laitureiden parantamista ja nykyaikaistamista. Muulta käytöltä vapautuvat alueet otetaan asunto-, liikeja toimistorakentamiseen. Rakennussuojelukysymykset ratkaistaan aiemmin tehtyjen päätösten ja uuden arvion pohjalta. Asemanseudun Ellin kaavahankkeella on kaksi päätavoitetta: mahdollistaa opiskelija-asuntojen rakentaminen alueella ja mahdollistaa ratapihan parantaminen tämän alueen osalta. Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään opiskelija-asumista yli 700 asunnolla vuoteen 2018 mennessä (KV ). Kaavamuutoksen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen keskeisellä paikalla lähellä palveluita, koululaitoksia ja liikennevälineitä. Ratapihan parantamiseen liittyen on tavoitteena jatkaa ykkösraidetta niin, että pitkät etelän suunnan henkilöjunat voivat tulevaisuudessa pysähtyä reunalaiturille. Ratasuunnitelmaa ei voi hyväksyä asemakaavan vastaisesti. Raiteen toteuttaminen edellyttää palaneen tavaramakasiinin jäljelle jääneen osan purkamista ainakin osittain ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia ja muut linjaukset Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 104). Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielen-

22 kiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat ja Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. 15

23 Sitoutuminen opiskelija-asuntojen lisärakentamiseen Itä-Suomen yliopisto on siirtämässä opettajankoulutuksen kokonaisuudessaan Joensuun kampukselle. Opiskelijamäärä Joensuussa lisääntyy merkittävästi. Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämään Opiskelijaasunnot Oy Joensuun Ellin asuntopaikkoja 720:llä elokuuhun 2018 mennessä (KV ) Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta ja rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Aluetta on kehitettävä keskustamaisena, mutta on huomioitava myös merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä Pielisjoen ranta viheraluetta (V). Asemanseutua on kehitettävä keskustamaisena alueena, jossa ranta jää julkiseksi viheralueeksi. Joensuun viherkaava Rantaa seuraileva rantaraitti on otettava suunnittelussa huomioon. Rannan puistoja on kehitettävä korkeatasoisesti rakennettuina ja hoidettuina keskustapuistoina. 2.3 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT Vaihtoehtotarkastelu on tehty osana Asemanseudun kaavahankkeen kokonaisuutta. Vaihtoehdot selostetaan tässä koko Asemanseudun suunnittelualueen laajuudelta. Talven kuluessa suunnitteluryhmä työsti asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Kaikissa vaihtoehdoissa oli samat symmetrisen kaupungin pääperiaatteet. Asemanseutu on tiivis, monipuolinen ja keskustamainen alue. Vaihtoehto 1 painotti asumista, matkailu- ja viihdepalveluita ja toimistotilaa yhtä paljon. Vaihtoehto 2 keskittyi matkailuun ja vapaa-ajanviettoon. Vaihtoehto 3 painotti laadukasta ranta-asumista. Itäranta-katua oli kolmannessa vaihtoehdossa siirretty lähemmäs rautatietä. Kaikissa vaihtoehdoissa säilyi julkinen rantapuistovyöhyke joen rannassa hieman eri laajuudessaan. Uusina kevyen liikenteen yhteyksinä oli jokaisessa vaihtoehdossa esitetty siltaa Sirkkapuistosta Niskasaareen sekä rautatien yli Kontionkadun päähän. Lisäksi vaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia liikenneratkaisuja Siltakadun vanhoille silloille. Kahdessa vaihtoehdossa henkilöautoliikenteen läpiajo oli katkaistu Länsisillalta, jolloin käynti Ilosaareen olisi henkilöautoilla

24 vain Itäsillan kautta. Kolmannessa vaihtoehdossa bussiliikenne oli siirretty Sirkkalan sillalle ja henkilöautoilu sallittu vanhoilla silloilla. Vanhojen rautatierakennusten suojelun laajuus vaihteli. Laajimmillaan mukana suojelussa olivat asemarakennuksen ja asemapäällikön talon lisäksi vanha asemaravintola ja palaneen makasiinin tiilinen osa. Pienimmillään suojeluratkaisu piti sisällään asemarakennuksen ja vanhan asemapäällikön talon. Kaikissa vaihtoehdoissa Sirkkalan sillan kupeeseen oli esitetty uutta asuinkerrostalokorttelia. Rakennusten laajuus ja massoittelu vaihteli. Alueen eteläosan vaihtoehdoista kahdessa oli säilytetty tavaramakasiinin palolta säästynyt osa. Kaksi vaihtoehtoa piti sisällään lisäksi merkittävän määrän uudisrakentamista. Yksi vaihtoehto perustui ajatukseen Asemapuiston laajentamisesta Vanhan Raitin liittymään saakka. Jokaisessa vaihtoehdossa säilytettiin Asemapäällikön talon ympäristö puistomaisena ja esitettiin jalankulun ja pyöräilyn siltaa ratapihan yli itään Kontionkadulle ja edelleen Niinivaaraan. 17 Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 58 henkeä. Lisäksi internet-sivuilla oli vaihtoetoja koskeva kysely ja vaihtoehtoja esiteltiin myös keskeisille sidosryhmille. Yhteenveto vaihtoehdoista saadusta palautteesta on selostuksen liitteenä. Alueen eteläosan vaihtoehtoiset luonnokset

25 TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN Asemanseudun asemakaavamuutoksen luonnosvaihe Yleissuunnitelmaluonnos (Ramboll 2016). Asemanseudun Ellin kaavahankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella rajauksella. Suunnitteluryhmä muodosti kevään ja kesän 2016 kuluessa kolmesta vaihtoehdosta yhden ratkaisumallin kaava- ja yleissuunnitelmaluonnosta varten. Itäranta-katu pysyi ratkaisumallissa nykyisellä paikallaan. Yksi alueen yhteinen pysäköintilaitos palveli matkustajia, kylpylä-hotellia ja läheisimpiä kortteleita keskellä asemakorttelia. Rautatierakennusten suojelun lähtökohtana oli valtion tekemä suojelusopimus (1998). Sopimus pitää Asemanseudun kaavamuutosalueella sisällään asemarakennuksen, asemapäällikön talon sekä palaneen makasiinin jäljellä olevan osan. Kaavaluonnoksessa esitettiin suojeltaviksi suojelusopimukseen sisältyvät asemarakennus ja asemapäällikön talo. Makasiinin jäljellä olevan osan suojelusta esitettiin luovuttavan. Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itäranta-kadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itäranta-kadun tasoon niin, että väylä

26 olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Sirkkapuiston ja Niskasaaren välinen jalankulkusilta oli kaavaluonnoksessa mukana. Siltayhteys parantaa Sirkkapuiston ja Ilosaaren välistä yhteyttä ja puistojen käytettävyyttä. Siltayhteys lisää jokirantojen ja saarien käyttömahdollisuuksia mm. erilaisiin tapahtumiin. Sirkkapuisto tehtiin mahdollisimman laajana. Erillisestä Kimmelin omasta pysäköintilaitoksesta luovuttiin. Asemien puolella eteläisin osa painottui asumiseen. Pysäköinti sijoittui keskelle. Pohjoisosaan oli mahdollista toteuttaa liike- ja toimistorakentamista sekä asumista. 19 Asemanseudun asemakaavaluonnos (Joensuun kaupunki ). Asemanseudun Ellin kaavahankkeen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella rajauksella.

27 20 Asemanseudun asemakaavaluonnos, alueen eteläosa (Joensuun kaupunki ). Asemanseudun Ellin kaavahankkeen sijainti on esitetty punaisella rajauksella. Asemakaavaluonnoksessa oli makasiinikorttelin (kortteli 5151) käyttötarkoitukseksi esitetty asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Uudisrakennuksen kerrosluvuksi oli esitetty kuutta kerrosta ja rakennusoikeudeksi 6000 k-m 2. Pysäköinti oli esitetty järjestettäväksi osaksi omalla tontilla, osaksi viereisellä autopaikkojen korttelialueella (LPA). Melusuojaustarpeet oli osoitettu. Itäranta Vanha Raitti liittymäalueelle oli varattu lisää tilaa kiertoliittymän toteuttamiseksi ja pyörätien linjauksen muuttamiseksi nykyistä turvallisemmaksi. Rautatiealueeksi oli varattu lisää tilaa korttelia itäreunasta kaventamalla, millä mahdollistettaisiin reunimmaisen raiteen jatkaminen. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli oli jo luonnosvaiheessa mukana korttelin suunnittelussa ja kaupunki kävi neuvotteluja korttelin maa-alueen ostamisesta Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Kaupungin ja Senaattikiinteistöjen välillä päästiin neuvottelutulokseen kiinteistökaupasta loppuvuonna Joensuun kaupunkirakennelautakunta hyväksyi kaupan ( 281). Lopullinen kauppakirja on tarkoitus allekirjoittaa helmi-maaliskuun vaihteessa Tontti on tarkoitus luovuttaa edelleen Joensuun Ellille opiskelija-asuntojen rakentamista varten. Asemanseudun luonnosvaiheen aineisto oli nähtävänä kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä.

28 21 Ehdotusvaiheessa kaava jaetaan kahteen osaan Asemien lähiympäristöä koskeva osa Asemanseudun asemakaavamuutosta ei ole sisällöltään vielä valmis päätettäväksi. Sen sijaan alueen eteläosan kaavasta päättämisellä on kiire. Kaava jaetaan siksi päätettäväksi kahdessa osassa. 1. Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos 2. Asemanseudun asemakaavan muutos Asemanseudun asemakaavaluonnoksen nähtävillä pidon jälkeen on suunniteltu erityisesti asemien liikennettä ja käyty tästä useita neuvotteluita. On löydettykin suunnitteluratkaisu, jossa pystytään sovittamaan toisiinsa juna-, linja-auto-, taksi-, saatto-, jalankulku- ja pyöräliikenne selvästi luonnosvaihetta paremmin. Rakennettavien uudiskortteleiden ratkaisut ovat kuitenkin kesken eivätkä tyydytä alueen tärkeintä maanomistajaa VR-Yhtymä Oy:tä. Rakennussuojelu on ratkaisematta asemaravintolarakennuksen osalta. Tämän rakennuksen säilyttämistä puoltava yli 700 allekirjoittajan adressi toimitettiin kaupungille loppuvuonna. Lisäksi vuodenvaihteen tienoilla valmistunut täydentävä tärinäselvitys vaikuttaa asemien ympäristön maankäyttöratkaisuun. Suunnittelu pyritään viemään loppuun kevään 2017 kuluessa. Asemakaavan muutosehdotus tuodaan tältä osin päätettäväksi alkuperäisellä nimellä Asemanseudun asemakaavan muutos. Asemanseudun eteläinen osa on erotettu omaksi asemakaavan muutosehdotukseksi nimellä Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos. 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemanseudun Ellin kaavaratkaisu mahdollistaa opiskelijakerrostalon rakentamisen korttelin eteläpäähän. Liikennevirasto voi kaavaratkaisun myötä hyväksyä Joensuun ratapihan ratasuunnitelman tavoitteidensa mukaisesti tältä kohdalta. Rautatiealue laajenee ja ykkösraidetta voidaan jatkaa niin, että etelän suunnan junat voivat tulevaisuudessa käyttää reunalaituria. Katualue Vanhan Raitin ja Itäranta-kadun liittymässä laajenee. Liittymään on tarkoitus rakentaa kiertoliittymä, jolloin yhteys Penttilästä Suvantosillalle paranee ja polkupyöräilijöiden reitti alas Itäranta-kadulle voidaan linjata turvallisemmaksi. Vanhan Raitin ja Suvantosillan liittymä on myös suunniteltu muutettavaksi kiertoliittymäksi, jolloin Penttilän suunnan liikennettä voidaan ohjata nykyistä paremmin Suvantosillalle. Samalla Vanhan Raitin pyöräilyreittiä parannetaan Keskustan, asemanseudun ja Niinivaaran välillä. Liittymän parantaminen edellyttää asemakaavan muutosta, joka käynnistetään erikseen myöhemmin.

29 22 Kuva kaavaehdotuksesta , johon on tehty nähtävilläolon jälkeiset muutokset. Asemakaavaratkaisu muuttaa korttelin 5151 muotoa ja kokoa. Samalla tonttijako muuttuu. Makasiinin tontti (5151-1) poistuu ja kortteliin muodostuu kaksi uutta tonttia, tontti 2 (AK-11) ja tontti 3 (LPA). Tontti (Makasiinin tontti) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tontin pinta-ala 4414 m 2 - Tonttitehokkuus e = 0,25 - Rakennusoikeus 1100 k-m 2 - Kerrosluku I - Tontti (AK-11) Voimassa oleva asemakaava Asemakaavan muutos Tonttien pinta-ala m2 Tonttitehokkuus - e = 1,92 Rakennusoikeus k-m2 Kerrosluku - IV VI Tontti Voimassa oleva Asemakaavan (LPA) asemakaava muutos Tonttien pinta-ala m2

30 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten (AK-11) Korttelialueelle saa rakentaa 5000 kerrosneliömetrin kerrostalon opiskelija-asumiseen. Asukasmäärä tulee olemaan hieman yli 100. Kerrosluku eteläpäässä on kuusi ja Itäranta-kadun varressa neljä. Rakennus sijoittuu Itäranta-kadun ja Vanhan Raitin varteen. Pihan puolella on tarpeelliset oleskelu- ja pysäköintialueet. Istutettava alue erottaa tontin viereisestä pysäköintialueesta ja lisää oleskelualueen viihtyisyyttä. Opiskelijatalo on tarkoitus toteuttaa pääosaltaan ns. sivukäytävätalona. Rakennuksen radan puoleiselle kyljelle tehdään pitkät käytävät, joiden kautta päästään asuntoihin. Asunnot avautuvat jokimaisemaan. Rakennus sulkeutuu siten radan puolelle. Käytävärakenne helpottaa huoneistojen melusuojaukset toteuttamista. Rakennuksen eteläpään laajarunkoisempi osa on tarkoitus tehdä keskikäytävällisenä ja avata huoneistot radan suuntaisesti pohjoiseen ja etelään. Rakennuksen muodossa on haettu sukulaisuutta läheiseen Asunto Oy Aittarannan rakennukseen pitkä osa on nelikerroksinen, pienialaisempi eteläpää nousee kaksi kerrosta korkeammaksi. Varsinaisten kerrosten päälle voidaan toteuttaa teknisiä tiloja, kuten ilmanvaihtokonehuoneet, ja asukkaiden yhteiskäyttöinen saunaosasto. Rautatien aiheuttamaa melua varten on tontin radan puoleiselle sivulle toteutettava melusuoja. Melusuojaus voidaan toteuttaa esimerkiksi autokatoksilla ja muureilla. Seinärakenteille on asetettu 33 dba ääneneristävyysvaatimus. Lisäksi asuinrakennuksen rakenteet on suunniteltava niin, että rataliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu saadaan vaimennettua asumisen kannalta hyväksyttävälle tasolle. Vaimentamisen tarvetta ja keinoja on kuvattu kaavaselostuksen liitteenä olevassa selvityksessä. Sekä melu- että tärinäsuojausten toteuttaminen edellyttää tarkentavia selvityksiä ja suunnittelua ennen rakentamista. Autopaikkoja koskevissa määräyksissä noudatetaan samaa vaatimustasoa kuin muissakin keskusta-alueelle sijoittuvissa opiskelija-asuntokohteissa. Polkupyöräpaikkojen osalta noudatetaan vaatimustasoa, jonka lähtökohtana on vähintään yksi pyöräpaikka asukasta kohti, harkittu sijainti ja riittävän laadukkaat pysäköinti- ja huoltotilat. Uutena määräyksenä on otettu mukaan velvoite hulevesien viivyttämisestä tontilla. Määräys on valmisteltu yhteistyössä Joensuun Veden ja rakennusvalvonnan kanssa. Hulevesien viivyttäminen tontilla antaa mahdollisuuden pienempään mitoitukseen hulevesiviemäreissä, koska tulvahuiput eivät ole niin teräviä. Lisäksi osa kiintoaineista saadaan pidätettyä tonteilla, jolloin ne eivät rasita verkostoa ja vesistöjä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaan tehtiin tarkennuksia. Liikenneviraston lausunnon perusteella autokatosten ja pysäköintipaikkojen rakennusalaa siirrettiin 1 metrillä ja asuinrakennuksen raken-

31 nusalaa 3 metrillä LR-alueen rajasta AK-11- korttelialueen suuntaan. Lisäksi yleisiin määräyksiin lisättiin kohdat Asuinrakennuksen rautatiealueen puoleiseen päätyyn ei saa sijoittaa parvekkeita eikä suuria aukeavia ikkunoita. Sallittuja ikkunoita ovat kiinteät ikkunat, verkolla varustetut tuuletusikkunat sekä lukitut ikkunat, joihin on avain ainoastaan rakennuksen huollon ja siivouksen henkilöillä. Määräys ei koske katutasoa, eikä kerroksia 5-6. AK-11- korttelialueella rakennusten ja rakennelmien rakentaminen sekä käytön aikainen huolto pitää tapahtua radanpitäjän ohjeiden mukaisesti. 24 Kuva (lisätty ) kaavaehdotuksesta, jossa näkyy kaavakarttaan tehtävät rajausmuutokset. Joensuun Ellin pyynnöstä kuusi- ja neljäkerroksisten rakennusosien välinen raja on muutettu ohjeelliseksi. Ratkaisu jättää kerrostalon pohjaratkaisun suunnitteluun tarvittavaa liikkumavaraa. Perusjako kuusi- ja nelikerroksisten osien välillä säilyy. Määräyksiin on lisätty myös kohdat 15 ja 16, jotka koskevat uudisrakennuksen pelastusteitä ja rautatiealueen aitaamista. Muutokset koskevat kaavamuutoksessa mukana olevien Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin sekä Liikenneviraston etuja, joiden kanssa muutoksista on keskusteltu. Lisäksi pelastautumismääräys on hyväksytetty Pelastuslaitoksella. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Suunnittelualueen pohjoisosa on autopaikkojen korttelialuetta. Pysäköintialue on koko korttelia 5151 varten, siis jatkossa myös Asemapäällikön taloa ja mahdollisesti myös nykyistä rautatieasemarakennusta varten. Pysäköintialueen kautta on ajoyhteys korttelin 5151 tonteille ja huoltoajoyhteys rautatiealueelle. Pysäköintipaikat sijoittuvat yhtenä rivinä asemapäällikön talon puoleiselle sivulle. Jätevesiviemärin runkolinja on merkitty rasitteena LPA-alueen läpi.

32 Muut alueet Kaavaratkaisussa Itäranta-kadun, Penttilänkadun ja Vanharaitin liittymä on merkitty katualueeksi. Osa korttelista 5151 on muutettu katualueeksi. Katualueen laajennuksella on varauduttu siihen, että liittymä muutetaan kiertoliittymäksi. Pyöräilijöiden pääreitti Vanhalta Raitilta tultaessa ohjataan pohjoiseen Itäranta-kadun itäpuolta ja katu ylitetään vasta Siltakadun liittymässä. Toki ylittäminen on mahdollista tässäkin liittymässä, mutta nopeudet jäävät selvästi nykyistä pienemmiksi. Tämä parantaa turvallisuutta kadun ylityksessä. Sillankorvanpuisto on merkitty puistoksi. Rantapuistoja pitkin kulkee rantoja myötäilevä yhtenäinen rantaraitti. Raitti kulkee tarvittaessa katualueella. Pielisjoki on merkitty vesialueeksi.

33 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Pielisjoen itärannalla. Makasiinin alue näkyy Joensuun jokimaisemassa moneen suuntaan ja uudisrakentamisesta muodostuu yksi maamerkki uudistuvalle itärannalle. Suunnittelualue on kuvassa esitetty keltaisella ympyrällä. Alue on keskeisellä ja näkyvällä paikalla jokimaisemassa. Uudisrakennus muodostaa jatkumon Aittarannan ja Penttilänrannan jokijulkisivulle. Asemanseudun alue jatkaa myöhemmin joen itäpuolista julkisivua. (ilmakuva BLOM 2014). Mittakaavallisesti rakennus jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan muodostamaa jokijulkisivua. Kerrosluku uudisrakennuksessa on korkeassa osassa kuusi ja matalassa pitkänomaisessa osassa neljä. Teknisiä tiloja voi rakentaa ullakolle. Uudisrakennus rajaa tonttia katupuolelta. Tyhjä ja avoin tontti täydentyy kaupunkimaisella julkisivulla. Uudisrakennus muodostaa parin Asunto Oy Aittarannan rakennuksen kanssa. Molemmissa rakennuksissa on korkean ja matalan osan vaihtelua. Asunto Oy Aittaranta muodostaa portin Aittarannan alueelle. Samalla lailla uudisrakennus muodostaa portin asemanseudulle, kun saavutaan alueelle etelästä. Väliin jää vehreä, rakennuksia ja Aittarannan ja asemanseudun aluetta erottava katualue.

34 27 Nykyisen asemakaavan mukainen tilanne. Makasiinin tontin likimääräinen sijainti on esitetty keltaisella. Merkittävä osa makasiinirakennuksesta paloi vuonna Jäljellä on nykyisin tiilirakenteinen päätyosa. (ilmakuva BLOM 2014). Asemakaavaratkaisu pienentää makasiinin tonttia. Osia tontista muutetaan katualueeksi ja rautatiealueeksi. Pohjoisosaan sijoittuu korttelin 5151 pysäköintiä (LPA-alue vaaleanpunaisella). Uudisrakennus sijoittuu jäljelle jäävälle tontille katualuetta vasten. Rakennus muodostaa As Oy Aittarannalle parin ja samalla portin asemanseudulle, kun alueelle saavutaan etelästä. (ilmakuva BLOM 2014). Suunnittelualueen pohjoisosassa matalampi rakennusosa pehmentää vaikutelmaa pohjoiseen asemapuiston kokonaisuuteen. Samalla pitkänomainen matalampi rakennusosa viittaa itärannan teolliseen perinteeseen.

35 Kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot Suunnittelualueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot liittyvät jokimaisemaan ja rautatiehistoriallisiin rakennuksiin. Pielisjoen rantapuistovyöhyke (RKY 2009) säilyy kaavaratkaisussa ennallaan. Kaavalla ei muuteta nykyistä tilannetta kapealla puistovyöhykkeellä. Puustoa kapeassa rantapuistossa ja katualueen puolella on hyvin vähän, joten uudisrakennus näkyy hyvin Pielisjoen jokimaisemassa. Suuremmat vaikutukset kaavaratkaisulla on toiseen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Joensuun rautatieaseman ja sen ympäristön (RKY 2009) kokonaisuuteen. Kaavaratkaisun myötä yksi rakennus kokonaisuudesta poistuu. Suurempi muutos on tosin tapahtunut jo vuonna 2013, kun makasiinin pitkä puurakenteinen osa paloi ja jäljelle jäi vain tiilirakenteinen päätyosa. Materiaalinsa puolesta tiilirakennus yhdistyy ratapihan muihin tiilirakennuksiin, rautatiealueen keskellä sijaitsevaan veturitalliin sekä ratapihan itäpuolella olevaan varikkoalueeseen. Asema-alueelta poistuu yksi nykyisin jo huonokuntoinen tiilirakenteinen rakennusosa. Jäljelle jää edustava veturitalli, joka sijoittuu rautatieaseman taakse, mutta näkyy hyvin asemien alueelle. Veturitalli on rautatierakennusten suojelusopimukseen (1998) sisältyvä rakennus. Uudisrakentaminen rajaa jäljelle jäävän asemapuiston kokonaisuuden selkeämmin omaksi alueekseen. Asemapuiston ytimen muodostaa asemapäällikön talo puistomaisine pihoineen ja rautatieasemarakennus. Uudisrakennusten ja asemapuiston väliin jäävä pysäköintialue erottaa uutta ja vanhaa rakennetta toisistaan Ratapihan aiheuttamat häiriöt Rautatieliikenne aiheuttaa melua ja tärinää ympäristöön. Haitoilta suojautuminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Rakenteiden ääneneristävyyden on oltava liikennemelua vastaan vähintään 33 dba. Oleskelualueet on suojattava melulta ääneneristysrakentein. Tärinää ja rautatieliikenteen aiheuttamaa runkomelua vastaan on tehtävä tarpeelliset vaimennusrakenteet. Suojausten aiheuttamat kustannukset eivät muodostu kohtuuttomiksi. Joensuun ratapiha on vaarallisten aineiden kuljetuksiin käytetty ratapiha. VAK-raide sijoittuu Peltolan ratapihalle jatkossakin. Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu erityisen herkkää uutta maankäyttöä Liikenne ja pysäköinti Kaavamuutoksen myötä rautatieliikenteen järjestelyt helpottuvat ja paranevat, kun ratasuunnitelmaluonnoksen mukaiset raidejärjestelyt mahdollistuvat. Itäranta-kadun kiertoliittymä ohjaa liikennettä Penttilän suunnasta jouhevammin Suvantosillan suuntaan, mikä vähentää jonkin verran liikennettä Itäranta-kadulla. Itäranta-kadun ylitysjärjestely voidaan toteuttaa nykyistä turvallisempana. Uusi opiskelija-asuminen lisää

36 jonkin verran liikennettä kaduilla ja LPA-alueen kautta tontille. Liikenteen aiheuttamilta meluhaitoilta suojaudutaan rakennusten sijoittelulla ja rakenteille asetettavilla ääneneristävyysvaatimuksilla Vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin Kaavaratkaisulla ei ole välittömiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Lähialueen puistojen ja ulkoilureittien käyttö lisääntyy asukasluvun kasvaessa Kaupungin strategiat Asemanseutu on Joensuun kaupungin strategioiden ja Symmetrisen kaupungin vision mukainen merkittävä kehityshanke. Kaupunki on sitoutunut opiskelija-asuntojen merkittävään lisäämiseen. Kaava on kaupungin tavoitteiden mukainen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy kaavahankkeen myötä. Alueelle tulee asunnot hieman yli sadalle opiskelijalle. Opiskelija-asunnot toteuttaa kaupungin tytäryhtiö, joka kattaa kulunsa vuokratuloilla. Kaupunki kustantaa Itäranta Vanha Raitti katuliittymän muutostyöt Yritysvaikutukset Hankkeiden toteuttaminen työllistää rakennusvaiheessa rakennusalan yrityksiä. Kaava-alueen uudet asukkaat käyttävät Aittarannan ja keskusta palveluita, millä on myönteisiä vaikutuksia yrityksiin. Opiskelijamäärän lisääntyminen vaikuttaa Joensuun vireyteen ja välillisesti myös Joensuun kiinnostavuuteen investointikohteena ja yritysten sijaintipaikkana. 4 TOTEUTUS Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun asemakaava on saanut lainvoiman ja rakennushankkeille on myönnetty niiden toteuttamiseen tarvittavat luvat. Tämän alueen toteuttamisessa ei ole tarpeen hyödyntää keinoja, joita kehittämisalueeksi nimeäminen mahdollistaa. Alueen toteutus käynnistyy kaupungin hankkiessa makasiinitontin omistukseensa. Toteuttaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 aikana opiskelija-asuntojen rakentamisella. Ratapihasuunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 aikana. Ratapihan parannuksen toteutusaikataulu on vielä avoin. Katutyöt tehdään Asemanseudun muiden muutosten yhteydessä.

37 30 5 SUUNNITTELUVAIHEET Asemanseudun Ellin kaavaprosessi on ollut yhteneväinen asemanseudun asemakaavahankkeen kanssa tammikuuhun 2017 saakka. Asemanseudun kaavahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna Hankkeesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Hankkeen lähtökohdat Asemanseudun asemakaavamuutosta hakivat keväällä 2015 VR-Yhtymä Oy ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kaupunki ja alueen keskeiset maanomistajat laativat sopimuksen suunnittelukustannusten jaosta elokuussa Mukana sopimuksessa ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä VR-Yhtymä Oy. Asemanseudun Ellin kaavamuutos ei koske VR-Yhtymä Oy:tä eikä Pohjois-Karjalan Osuuskauppaa. Alueen suunnittelua varten on koottu suunnitteluryhmä. Ryhmään kuuluvat alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat. Mukava ovat Joensuun kaupunki, Joensuun Pysäköinti Oy, Liikennevirasto, Oy Matkahuolto Ab, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Pohjois-Savon ELY-keskus, VR-Yhtymä Oy, Senaatti-Kiinteistöt ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Mukana ryhmässä on myös Ramboll Finland Oy yleissuunnitelman laadinnasta ja selvitysten tekemisestä vastaavana konsulttina. Alueen liikennesimulaatiomallin on tehnyt Process Genius Oy. Asemanseutu on nimetty maankäyttö- ja rakennuslain 110 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Alueen kehittämisessä voidaan käyttää erityisjärjestelyitä (MRL 112, 1441/2006). Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Hanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli 56 henkeä. Vireilletulovaiheessa koko kaavahankkeesta jätetyt mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä. Vaihtoehtoiset suunnitelmat Talven kuluessa työstettiin asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 58 henkeä. Kaupungin internet-sivuilla oli vaihtoehtoja koskeva kysely. Vaihtoehtoja esiteltiin erikseen myös keskeisille sidosryhmille. Yhteenveto vaihtoehdoista tulleesta palautteesta on selostuksen liitteenä.

38 Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos Vaihtoehdoista saadun palautteen, lisäselvitysten ja suunnittelun perusteella laadittiin asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos. Luonnokset pidettiin nähtävillä ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Luonnoksista saatiin 23 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Luonnosvaiheen palaute on selostuksen liitteenä. Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnokset esiteltiin yleisötilaisuudessa torstaina klo alkaen Ravintola Kerubissa. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. Kaavaehdotus Asemanseudun Ellin asemakaavamuutos irrotettiin erilliseksi kaavaehdotukseksi tammikuussa Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävänä ja siitä pyydettiin lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta, Liikennevirastolta, Museovirastolta ja Caruna Espoo Oy:ltä. Kaupunki sai 6 lausuntoa, muistutuksia ei jätetty. Lausunnot vastineineen ovat liitteenä 13. Kaavaehdotuksen rakennusalan rajoja ja kaavamääräyksiä on tarkennettu nähtävilläolon jälkeen. 31 Kaavan laatija: Kartat: Antti Rissanen Kaija Kinnunen

39

40

41 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 ASEMANSEUDUN ELLI, työnumero Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Hankkeella mahdollistetaan opiskelija-asuntojen rakentaminen entiselle tavaramakasiinin tontille, henkilöratapihan 1-raiteen jatkaminen etelän junia varten ja Itäranta-Vanha Raitti katuliittymän muuttaminen kiertoliittymäksi. Ratasuunnitelma valmistuu Väylät Itäranta-Vanha Raitti katuliittymä muutetaan kiertoliittymäksi. Vanhaa Raittia tuleva yhdistetty jkpp väylä suunnataan kohti asemia Itärannan itäreunaa ja varaudutaan tekemään väylään erotellut jalankulku- ja pyöräkaistat. Katuylitykset uusitaan. Vesihuolto Vesihuoltoon ei kohdistu toimenpiteitä. Niinivaaralta ratapihan ali tuleva runkoviemäri säilyy nykyisellä paikallaan ja sitä varten merkitään varaus kaavan autopaikkojen korttelialueelle. Johtoa varten on perustettava rasite ennen kuin alue luovutetaan toteutettavaksi. Hankkeen lähtökohdat Hanke perustuu Symmetrisen kaupungin kehitysvisioon, jonka pohjalta on muodostettu Asemanseudun hankekokonaisuus. Tämä osa kaavaa tuodaan päätettäväksi ensimmäisenä. Asemanseudun ydinalueen suunnittelu on vielä kesken. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Toimenpiteitä ei kohdistu virkistysalueille. Muut tekniset verkot Muihin teknisiin verkkoihin ei kohdistu toimenpiteitä. Nykyisellä makasiinitontilla sijaitsevat tonttijohdot yms. jäävät alueelle.

42 Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Kaupunki ja liikennevirasto omistavat maaalueet. Rata-alue jää liikennevirastolle. Kaupunki hankkii omistukseensa nykyisen makasiinitontin alueen ja luovuttaa siitä muodostettavan uuden kerrostalotontin (AK-11) ja autopaikkojen korttelialueen (LPA) Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellille. Erityistä huomioitavaa Kerrostalokohteen toteuttaminen edellyttää melu- ja tärinäsuojauksia. Nämä ovat rakennuksen toteuttajan vastuulla, kuten myös vaurioituneen makasiinirakennuksen purkaminen. Ratapihamuutosten toteuttamisesta vastaa liikennevirasto. Pyöräväylän tila Vanhalla Raitilla on niukka. 2 Aikataulu Tontit luovutetaan mahdollisimman pian kaavan saatua lainvoiman. Asuntojen rakentaminen käynnistyy vuonna 2017 ja LPAalue rakennetaan samassa hankkeessa. Katurakentamista ei ole vielä aikataulutettu. Ratarakentamista ei ole vielä aikataulutettu. Kustannukset Kiertoliittymä (kokonaan alueella) Vanhan Raitin jkpp Itäranta väli Vanha Raitti Siltakatu (osittain alueella) euroa euroa euroa Vaikutukset Palossa vaurioituneen makasiinin viimeinen osa puretaan. Vajaalla käytöllä oleva alue otetaan asuinkäyttöön reilulle sadalle opiskelijalle. Jokimaisemaan rakennetaan uusi näkyvä rakennus. Katuliittymän sujuvuus ja turvallisuus paranevat. Ykkösraiteen rakentaminen etelän junille mahdollistuu. Yhteistyötarpeet Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt, naapurimaanomistajat Jukka Kortelainen ja VR-Yhtymä Oy Uusi liittymäratkaisu yleissuunnitelmakartalla Laatija: Juha-Pekka Vartiainen juha-pekka.vartiainen@joensuu.fi

43 LIITE 2 Liite 2, 1 / 4 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan katualuetta, Niinivaaran (5) kaupunginosan kortteleita 5125 ja 5151 sekä katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueita sekä Sirkkalan (13) kaupunginosan kortteleita 1301, 1302 ja osaa korttelista 1303 sekä katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueita. Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Penttilän rakentaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen ovat yksi osa symmetrisen kaupungin toteuttamista, jota jatketaan asemanseudulla. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkakeskuksen ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuus. Samaan kaavamuutokseen otetaan mukaan myös Asemapäällikön talo ja tavaramakasiinin tontti. Matkakeskuksen toteutuminen edellyttää ainakin ratapihan henkilöliikenteen laitureiden perusparannusta.

44 LIITE 2 Liite 2, 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4.vaiheen maakuntakaava on hyväksytty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä viheraluetta (V). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Asemakaavassa Itäranta-kadun ja rautatien välissä on etelässä liike- ja toimistorakennusten kortteli ja keskellä laaja rautatiealue. Itäranta-kadun ja joen välissä on hotellien ja ravitsemusliikkeiden kortteli, toteutumaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten kortteli sekä puistoaluetta. Lisäksi pohjoisosassa ja kiertoliittymän luona on autopaikkojen korttelialuetta. Valtio ja Joensuun kaupunkiseutu ovat allekirjoittaneet kasvusopimuksen Kasvusopimuksen tarkoituksena on Joensuun kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Käytännön toimenpiteistä yksi on Joensuun ydinkeskustan laajentaminen Pielisjoen itäpuolelle. Itärannan asemakaavan muutosalue on keskeisessä osassa kasvusopimuksen ja symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamisessa. Rautatieaseman alueeseen vaikuttaa vuonna 1998 laadittu rautatieasema-alueiden suojelusopimus, jolla on kaavan alueella päätetty suojeltaviksi rautatieasema, asemapäällikön talo sekä jäljellä oleva tiilinen osa palaneesta makasiinirakennuksesta. Suojelu on vietävä asemakaavaan. Matkakeskuksesta on laadittu yleissuunnitelma vuonna Tavoitteina tuolloin olivat joukkoliikenteen palvelutason ja ympäristön laadun parantaminen, jotka ovat edelleen ajankohtaisia suunnittelun lähtökohtia. Yleissuunnitelma uudistetaan kaavahankkeen yhteydessä ja samalla tehdään tarvittava liikennesuunnittelu.

45 LIITE 2 Liite 2, 3 / 4 Alueen keskeiset maanomistajat VR-Yhtymä Oy ja PKO ovat hakeneet kaavamuutosta. Heidän kanssaan tehdään maankäyttösopimukset kustannusten ja hyötyjen jakamisesta. Alue on tarkoitus nimetä maankäyttö- ja rakennuslain 110 tarkoittamaksi kehittämisalueeksi, jolloin kaupungin keinovalikoima alueen toteuttamisessa laajenee. Kehittämisalueen nimeämisestä päättää kaupunginvaltuusto. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, rantamaisemaan ja rantapuiston laajuuteen, ratapihan aiheuttamiin häiriöihin, liikenteeseen, pysäköintiin, joukkoliikententeen järjestämiseen sekä matkustajien toimintaympäristöön. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Tarvittaessa laaditaan erillisiä selvityksiä. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset VR-Yhtymä Oy Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Liikennevirasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Oy Matkahuolto Ab Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto Joensuun seudun luonnonystävät ry Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa syksyllä 2014 kahtena erillisenä kaavamuutoshankkeena, Sirkkalanpuiston ja Kimmelin sekä matkakeskuksen asemakaavan muutoksina. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt keväällä Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Kaavamuutoksesta pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan kampuksen auditoriossa klo Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti kesällä Hankkeen merkittävyyden vuoksi tullaan järjestämään myös täydentäviä kuulemistilaisuuksia ja mahdollisuuksia, joista ilmoitetaan tarkemmin hankkeen edetessä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2017 alussa. Nähtävilläoloajoista ja muista kuulemisista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja Viikko- Pohjois-Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

46 LIITE 2 Liite 2, 4 / 4 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh kehittäjä Pasi Lamminluoto pasi.lammiluoto@joensuu.fi, puh suunnitteluavustaja Heini Sorsa heini.sorsa@joensuu.fi, puh Asemakaavaprosessi

47 Liite 3, 1 / 22,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΥΓΩΦΩΠΟΧΚΥΓΟΧΥΓΝΞΚς[Υ

48 Liite 3, 2 / 22

49 Liite 3, 3 / 22 5ΚΥκΝΝ[Υ,ΘϑΦΧΠςΘ ΚΥςΘΤΚΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘΞ[{ϑ[ΜΓ 5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠϑΚΥςΘΤΚΧ 5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩςΚΝΧΠΠΓ /ΧΧΜΩΠςΧΜΧΧΞΧ ;ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ #ΥΓΟΧΜΧΧΞΘΚςΩΥ /ΧΚΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΓ /ΧΧΡΓΤκΛΧΞΓΥΚΥΩϑςΓΓς ΘΤΜΓΩΥΥΩϑςΓΓςΛΧΚΝΟΧΥςΘ /ΧΚΥΓΟΧςΚΝΧ 8ΚϑΓΤΧΝΩΓΤΧΜΓΠΠΓΛΧΤΓΚςΚς 5ΩΘΥΚςΩΜΥΓςΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΓΝΝΓ.κϑςΓΓς

50 ,ΘϑΦΧΠςΘ Liite 3, 4 / 22 /ΧΚΥΓΟΧΥΓΝΞΚς[ΥΘΠςΓϑς[ΡΘϑΛΧς[{Πκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΥΓΩΦΩΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧς[{ςκΞΧΤςΓΠ5ΓΝ ΞΚς[ΜΥΓΠΘΠΝΧΧςΚΠ[ς4ΧΟ ΘΝΝ1[ΝΝκΟΧΚΥΓΟΧΧΤΜΜΚςΓϑςΚ[ΝΚΘΡΡΚΝΧΥ6ΩΩΝΚΜΜΚ2ΓΝςΘΟκΜΚ6[{ςκΘΠ ΘϑΛΧΠΠΩςΧΤΜΜΚςΓϑςΚ,ΧΤΚ/κΜ[ΠΓΠΥΓΜκΟΧΚΥΓΟΧΧΤΜΜΚςΓϑςΚ7ΝΝΧ.ΘΩΜΜΧΧΠϑΩϑςΧ/ΧΧΥςΘΜκ[ΠςΚ ΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝΝΓςΓϑςΚΚΠΟΧΤΤΧΥΜΩΩΥΥΧ 5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΥΚΛΧΚςΥΓΓ,ΘΓΠΥΩΩΥΥΧΜΓΥΜΩΥςΧΠΛΧ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΝκΠΥΚΡΩΘΝΓΝΝΧ#ΝΩΓΤΧΛΧΩςΩΩΝκΠ ΠΓΥΥκ2ΚΓΝΚΥΛΘΜΓΓΠΛΧΚΦκΥΥκΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΧΠΛΧΤΧςΧΧΠ2ΘϑΛΘΚΥΓΥΥΧΧΝΩΓςςΧΤΧΛΧΧ ΧΤΓΝΚΧΧΟ ΟΧςςΚΜΘΤΜΓΧΜΘΩΝΩΠ5ΚΤΜΜΧΝΧΜΧΟΡΩΥΛΧΓςΓΝκΥΥκ#ΚςςΧΤΧΠΠΧΠΧΝΩΓ #ΝΩΓΜΘΘΥςΩΩ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΥςΧ ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΚΠςΘΠςΚΥςΧΞΧΠϑΘΚΥςΧΤΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧΡ[ ΥκΜ{ΚΠςΚΧΝΩΓΚΥςΧΝΚΠΛΧΧΩςΘΧΥΓΟΧΥςΧΛΧΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΥςΧ ΩΞΧ0κΜ[Οκ8ΧΠϑΧΤΧΚςΚΠΥΚΝΝΧΝςΧΓςΓΝκκΠ ΩΞΧ0κΜ[ΟκςκΤΧΠΠΧΝςΧΧΥΓΟΧΝΝΓ

51 ΚΥςΘΤΚΧ Liite 3, 5 / 22,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚΡΓΤΩΥςΓςςΚΚΠ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΥΩΩϑΩΠ ΧΩΡΩΠΙΚΠΓΠΥΚΟΟκΚΥΓΠΞΧϑ ΞΚΥςΓςΩΠ%9)[ΝΦοΠΚΠΓΟΡΚΤΓΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΠΟΩΜΧΚΥΓΥςΚΤΩΩςΩΜΧΧΞΧΧΝΩΓΓΠΛΧ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΝκΠ ΥΚΝΧΚΦΧΠΞκΝΚΠΓΠΞ[{ϑ[ΜΓΜΧΧΞΘΚςΓςςΚΚΠΡΩΚΥςΘΜΥΚ7ΩΦΓΥΥΧΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΥΥΧΟκκΤΚςΓΝςΚΚΠ ΛΩΝΜΚΥςΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΛΧΡΩΚΥςΘΚΥςΩςΩΥςΓΠΞ[{ϑ[ΜΓ 2ΩΚΥςΘΞ[{ϑ[ΜΓΚΥςΩςΓςςΚΚΠΝΩΞΩΝΝΧΛΧΩΩΥΚςςΚΚΠΝΩΞΩΝΝΧ ΠΥΚΟΟκΚΥΚΚΠΛΩΝΜΚΥΚΚΠΤΧΜΓΠ ΠΩΜΥΚΚΠΝΩΜΓΩςΩΩΤΧΜΓΠΠΓςςΩΜΤΩΩΠΩΠΟΧΜΧΥΚΚΠΚ ΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘΞΧΝΟΚΥςΩΚ ΧΤΜΜΚςΓϑςΚ ΝΚΓΝ5ΧΧΤΚΥΓΠΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΚΠΧΚΓΟΟΚΠΡΧΜΜΧϑΩΘΠΓΓΝΝΓΞΧΤΧςΩΝΝΓςΘΠςΚΝΝΓ2ΧΜ ΜΧϑΩΘΠΓΛΧςΩΝΝΚΜΧΟΧΤΚΥΚΛΘΚςΓςςΚΚΠΓςΓΝκΟΟκΜΥΚΠ[Μ[ΚΥΓΓΠΟΧςΜΩΥςΧΛΧΥΧςΧΟΧΧΠ4ΧΠςΧΡΩΚΥςΘ ΟΩΘΦΘΥςΚΞΚΓΝκΝΩΞΩΝΝΧ[ϑςΓΠκΚΥΓΠΤΧΩςΧςΚΓΥΚΝΝΧΝΝΓΩΝΘςςΩΞΧΠΞ[{ϑ[ΜΜΓΓΠ #ΥΓΟΧΧΝΩΓΥΚΛΧΚςΥΓΓΜΧΩΡΩΠΙΚΠΜΓΥΜΩΥςΧΠςΩΠςΩΟΧΥΥΧ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΟΚΠΠΓΘΠΟΩΘ ΦΘΥςΩΠΩςΟ[{ΥςΓΘΝΝΚΥΩΩΥΧΝΩΓΚςΧΤΧΦΧΠςΩΠςΩΟΧΧΠ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠΡΓΤΩΥςΓςςΚΚΠ ΝΩΞΩΠΝΘΡΩΝΝΧ.ΧΧΛΧΠΧΥΓΟΧΡΚϑΧΠΓΦΩΥςΧΞΚΟΡΚΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΘΞΧςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠ ΘϑΓΝΝΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠΧΥΩΚΠςΧΝΘΛΧΞΧΠϑΧΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚ/ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ ΩΞΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΠΧΞΧ ΩΞΧΝΟΧΜΩΞΧΞΩΘΦΓΝςΧ

52 ΠςΚΠΓΠ ς[ςς{ ΜΘΩΝΩ #ΥΓΟΧΠΤΧΜΓΠΠΩΥ Liite 3, 6 / 22 8ΧΠϑΧΥΧΩΠΧ 2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΝΚΠΠΧ 0[Μ[κκΠςκ[ςΓςς[ΞΓΥΚΧΝΩΓ 0[Μ[ΚΠΓΠϑΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝ 0[Μ[ΚΠΓΠ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘ 5ΧϑΧΠΡΚΚΡΡΩ 4ΧςΧΥΚΝςΧ ΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘ 2ΘϑΛΘΚΠΓΠΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘ ΩΞΧ8ΚΚΥςΘΚΝΟΧΜΩΞΧΞΩΘΦΓΝςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘΞ[{ϑ[ΜΓ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘΞ[{ϑ[ΜΓ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΤΧΠΠΧΥΥΧΟΩΘΦΘΥςΧΧΜΧΩΡΩΠΙΚΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΓΠΤΧΜΓΠ ΠΩΥςΓΠΛΧΡΩΚΥςΘΛΓΠΞ[{ϑ[ΜΜΓΓΠΛΘΥΥΧΛΩΝΜΚΥςΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΥΚΛΘΚςςΓΝΩΡΓΤΩΥςΩΩΓΟΡΚΤΓΜΧΧ ΞΧΧΠ4ΧΠςΧΡΩΚΥςΘΞ[{ϑ[ΜΓΥΚΛΘΚςςΩΩΡΘϑΛΘΚΥΓςΓΝκΥΩΩΠςΧΚΥΓΠΧΤΩΩςΩΜΧΧΞΧΧΝΩΓΓΠΛΧ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠ ΞκΝΚΥΓΝΝΓΜΧΚΥςΧΝΓΓΝΝΓ ΧΩΡΩΠΙΚΠΟΧςΜΩΥςΧΛΧΥΧςΧΟΧΘΠΡΩΚΥςΘΧΝΩΓΓΠΓςΓΝκΝΧΚΦΧΥΥΧ 2ΩΚΥςΘΞ[{ϑ[ΜΜΓΓΝΝκΘΠΛΘΩΜΜΘΛΩΝΜΚΥΚΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧ6ΩΝΝΚΜΧΟΧΤΚΛΧΧΤΜΧΦΚΜΧςΘΜΥΓΝΝΧΞΧΤΩΥςΓςςΩ ΡΧΜΜΧϑΩΘΠΓΥΓΜκ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘΛΘΜΧΥΚΛΧΚςΥΓΓΡΩΚΥςΘΥΥΧΤΩΩςΩΜΧΧΞΧΠςΘΤΚΧΜΥΓΝΚΠ ΡκκςςΓΓΠκ ΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΧΤΜΜΚςΓϑςΚ ΝΚΓΝ5ΧΧΤΚΥΓΠςΓΜΓΟΚΓΠΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΚ ΓΠΟΩΜΧΧΠ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΩΠΟΧΚΥΓΟΧΧΠΜΩΩΝΩΩΛΘΓΠΝκΠΥΚΤΧΠςΧΧΚΠΧ5ΚΚϑςΧΝΧΠΝΩΘςΥΚ ΧΥΓΟΧΝΝΓΥΧΧΜΜΧ,ΘΓΠΚςκΤΧΠΠΧΝΝΧΘΠΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΚΟΓΤΜΚςςκΞκΤ[ϑΟκΜΧΩΡΧΠΜΓΥΜΩΥ ΝΚΚΜΜΓΚΦΓΠΞΧΤΧΥςΘΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΥΓΜκΓΠςΚΠΓΠ5ΕϑΧΩΟΧΠΚΠςΓϑςΧΧΠΧΝΩΓΛΘΥΥΧΘΠΟΟΧΤΜΜΚςΓϑςΚ #ΝΞΧΤ#ΧΝΝΘΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΓΟΧΚΥκΠΠ{ΚςΥΚΛκΠΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥ

53 5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠϑΚΥςΘΤΚΧ Liite 3, 7 / 22 8ΩΘΦΓΠΞΚΚΥςΘΚΝΟΧΜΩΞΧΥΥΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΧΝΩΓΘΠΟΧΧςΧΝΘΩΥΜκ[ς{ΥΥκ ΘΜΘΠ[Μ[ΚΥςκ ΡΩΚΥςΘΧΝΩΓςςΧΡΓΚςςκΞκςΟΘΠΚΡΩΘΝΚΥΓςΞΚΝΛΓΝ[ΜΥΓςΛΧΠ[Μ[ΚΥΓΠ ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΚΠΜΘϑΦΧΝΝΧΥΚΛΧΚςΥΓΓ ΟΧΧςΚΝΧΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧ2ΧΚΜΧΝΝΧΘΠςΩΘΝΝΘΚΠΥΚΛΧΚΠΠΩς5ΚΤΜΜΧΝΧΠΜΧΩΡΩΠΙΚΠΡΩΩςΧΤϑΧΛΧ ΧΝΝΟΧΠ ΠΚΠΟ[ΝΝ[4ΧΜΓΠΠΩΥςΓΠςΧΜΧΠΧΠ[Μ[ΚΥΓΠςκΤΧΠςΧΜΧΦΩΠΜΘϑΦΧΝΝΧΥΚΛΧΚςΥΓΓ2ΚΓΝΚΥΛΘΜΓΓΠ[ϑς[Ξκ ΓΠςΚΠΓΠ8ΧΤΧΥΘΛΧΠΩΘΟΧ8ΓΥΚΘΠΓΠΠΓΠςΩΝΞΚΠΩς2ΚΓΝΚΥΛΘΓΥςΧ8ΧΤΧΥΘΛΧΧΠΛΧΥΓΠΜΧΩςςΧΝΧΥΜΓΠΩς ςκμθυμγπμωργγυγγπ4χπςχχτγωπωυςχχρωωυςθλθμχςωμγγοχχοχυυθλχ0[μ[κυγπ5κτμμχνχπ ΥΚΝΝΧΠΓςΓΝκΡΩΘΝΓΝΝΧΤΧΠΠΧΥΥΧΜΧΥΞΧΧΚΥΘϑΜΘΧΡΩΩΥςΘΧΝΩΩΝςΧΞΧΥςΚΡκκΘΥΚΠΜΘΚΞΩΛΧ8ΚΝΛΓΝ[Υ ςγπγςγνκρωθνγννχθππωθτγορχχρωωυςθχλθκυςχθυχθπϑθργχυχνχξκχςκυκννχπρθϑλθκυρωθνγννχ ΥΚΛΧΚςΥΓΓΡΩΩΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΧΚΞΧΠΤΧΠΠΧΥΥΧ8ΩΘΦΓΠ5ΚΤΜΜΧΝΧΠΤΧΠΠΧΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΥΥΧςκΟκ ΧΝΩΓΘΠΠΚΟΓΝΝκ5ΧΩΠΧΡΩΚΥςΘΟΚΜκΞΚΚςςΧΧΥΚΚϑΓΠΓςςκΡΧΚΜΧΝΝΧΘΠΘΝΝΩςΥΧΩΠΧ 8ΩΘΦΓΠΞΚΚΥςΘΚΝΟΧΜΩΞΧΥΥΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΤΧΠΠΧΠΡΩΩςΘΞΧςΜΧΥΞΧΠΓΓςΛΧΓΤΚς[ΚΥΓΥςΚΞΧΧ ΝΓΧςϑΘΡΓΧΥΧΝΧΞΧςΓΤΘςςΩΞΧςΟΩΩςΓΠΜΘΚΞΩΛΧΝΓϑΟΩΥΡΧΚΠΘςςΓΚΥΓΥςΧΛΘΜΚΤΧΠςΧΡΩΩΥςΘΥςΧ ΩΞΧΝΟΧΜΩΞΧΞΩΘΦΓΝςΧ

54 5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩςΚΝΧΠΠΓ Liite 3, 8 / 22 /ΧΧΜΩΠςΧΜΧΧΞΧ 2ΘϑΛΘΚΥ ΧΤΛΧΝΧΠΟΧΧΜΩΠςΧΜΧΧΞΧΥΥΧΜΘΜΘΜΘϑΦΓΧΝΩΓΘΠΜΓΥΜΩΥςΧςΘΚΟΚΠςΘΛΓΠΧΝΩΓςςΧ ΧΧΞΧΥ ΥΧΘΠΘΥΘΚςΓςςΩ,ΘΓΠΥΩΩΠ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΤΧΠςΘΛΓΠΥΩΩΠςΧΚΥΓςΞΚϑΓΤ[ϑςΓ[ΥςΧΤΡΓΓςΛΘςΜΧΘΞΧςΘΥΧ ΥΓΩΦΩΝΝΚΥςΧΞΚϑΓΤΞΓΤΜΘΥςΘΧ#ΥΓΟΧΠΥΓΩΦΩΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΧΝΩΓΓΝΝΧΞΚϑΓΤ[ϑςΓ[ΥςΧΤΞΓΘΠΘΥΘΚςΓςςΩ ΝΘΥΧΧΤΓΠΓςΓΝκΡΩΘΝΓΝΝΧΛΘΓΠΤΧΠςΧΧΡΚςΜΚΠΛΧΝΘΥΧΧΤΓΠΡΘϑΛΘΚΥΡΩΘΝΓΝΝΧΥΓΜΩΝΜΓΓ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠ ΚςκΡΩΘΝΚςΥΓΤΧΩςΧςΚΓΠΡΘΚΜΜΚΛΧΡΧΝΧΧςΧΧΥΛΘΓΠΤΧΠςΧΧΠ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΤΧΠΠΧςΛΧΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΠ [ΟΡκΤΚΥς{ΜΩΩΝΩΞΧςΞΧΝςΧΜΩΠΠΧΝΝΚΥΓΥςΚΟΓΤΜΚςςκΞΚΚΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΚϑΚΠΜΩΝςςΩΩΤΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΚϑΚΠ4 ; ΧΤςςΧ1ςΓΞΩΘΠΠΧΞΘΚΟΧΧΠςΩΝΝΓΓΠ2ΘϑΛΘΚΥ ΧΤΛΧΝΧΠΟΧΧΜΩΠςΧΜΧΧΞΧΠΞΧΚϑΓΜΧΧΞΧΥςΧ

55 ;ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ Liite 3, 9 / 22,ΘΓΠΥΩΩΠΥΓΩΦΩΠ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΥΓΩΦΩΠ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧΥΥΧΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΘΠΡκκΘΥΚΠ ΜΓΥΜΩΥςΧςΘΚΟΚΠςΘΛΓΠΧΝΩΓςςΧΛΧΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘΧΝΩΓςςΧ ΘϑΦΓΧΝΩΓΓΠΝκΡΚςκΤΧΠςΧΧΡΚςΜΚΠΜΩΝΜΓΓ ΜΓΞ[ΓΠΝΚΚΜΓΠςΓΓΠΝΧΧςΩΜκ[ςκΞκΟΓΤΜΚΠςκΛΘΝΝΧΘΥΘΚςΓςΧΧΠϑ[ΞκςΧΥΘΚΥΚΠΧΜΓϑΚςΓςςκΞκςΜΓΞ[ΓΠ ΝΚΚΜΓΠςΓΓΠ[ϑςΓ[ΥΞκΝΚς.ΧΧςΩΜκ[ςκΞκ[ϑΦΚΥς[[ΓςΓΝκΥΥκ#ΚςςΧΤΧΠΠΧΠΡΘΝΜΩΩΠΛΧΡΘϑΛΘΚΥΓΥΥΧ Γς ςωξχχτχπςκγννγ ΧΤςςΧ1ςΓΞΩΘΠΠΧΞΘΚΟΧΧΠςΩΝΝΓΓΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΥΓΩΦΩΠ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧΥςΧ

56 #ΥΓΟΧΜΧΧΞΘΚςΩΥ Liite 3, 10 / 22 #ΛΧΠςΧΥΧΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΥΥΧΤΧΠςΧΧΝΩΓΓςΥΓΜκϑΩΞΚΛΧΞΚΚϑΦΓΤΧΜΓΠΠΩΥΜΧΧΞΧΟΓΤΜΚΠΠκΠΧΝΩΓΓΠ ΛΧ ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΚΠΞκΝΚΚΠΛκκΞκΧΝΩΓΘΠΘΥΘΚςΓςςΩΡΩΚΥςΘΧΝΩΓΓΜΥΚ 4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΥΓΜκΛκΝΛΓΝΝκΘΝΓΞΧςΚΚΝΚΠΓΠΘΥΧΡΧΝΧΠΓΓΥςΧΟΧΜΧ ΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧΘΞΧςΜΧΧΞΧΠΧΝΩΓΓΝΝΧΘΠΥΩΘΛΓΝςΩΛΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧ5ΩΘΛΓΝςΧΞΧςΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓς ΘΞΧςΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠςΓΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΠΛΧΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΠΥκΚΝ[ΟΚΥΓΠΜΧΠΠΧΝςΧςκΤΜΓκ ΧΤςςΧ1ςΓ,ΘΓΠΥΩΩΠ 8ΚϑΓΤΜΧΧΞΧΝΩΘΠΠΘΜΥΓΥςΧ ΧΤςςΧ1ςΓ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΛΧΠςΧΥΧΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΥςΧ /ΧΚΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΓ ΘϑΦΓΧΝΩΓΓΠΟΧΚΥΓΟΧΘΠςΧΥΧΚΥςΧΛΧΡΚΠςΧΞΓΦΓςΞΧΝΩΞΧςΛΘΜΚΝΧΧΜΥΘΠΥΩΩΠςΧΧΠ.ΧΧΜΥΘΧΝΩΓΓς ΥΚΛΘΚςςΩΞΧςΛΘΜΚΝΧΧΜΥΘΘΠΛΧΥΓΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΓ8ΧΤΧΥΝΧΟΟΓΠΥΩΩΠςΧΧΠΛΘΠΜΧΡΘϑΛΧΝΝΧΘΠΜΩΝΜΓΠΩς ΓΠΠΓΠ8ΧΤΧΥΘΛΧΠΩΘΟΧ.ΧΧΜΥΘΧΝΩΓΓΠΜΓΥΜΓΝΝκΟΧΧΥςΘΥςΧΠΘΩΥΓΞΧςΓΤΚς[ΚΥΓΥςΚ ΧΠΧΞΧΥΧΧΤΚ ΝΘΥΧΧΤΚΛΧ ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΚΠςΘΠςςΚ/ΧΚΥΓΟΧΠΓΤΚΓΝΓΟΓΠςςΚΓΠΥΘΝΟΩΜΘϑΦΧςΥΚΛΘΚςςΩΞΧςΡκκΘΥΚΠ ΥΚΝςΘΛΓΠΛΧΥΧΧΤςΓΠΜΘϑΦΚΝΝΓ2ΚςΜκςΡκκΠκΜ[ΟκςΜΩΝΜΓΞΧςΡΚςΜΚςςκΚΠΛΧΡΘΚΜΚςςΧΚΠΛΘΜΚΝΧΧΜΥΘΥΥΧ

57 Liite 3, 11 / 22 /#5 /#4# 00 Ο ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓ ΥΓΝκΠΠΓ ΤΚΠΠΓ ΝΧΧΜΥΘ ΟΧΚΥΓΟΧΠΥΘΝΟΩΜΘϑςΧ ΟΧΧΟΓΤΜΜΚ ςκτμγκπκμ[οκ ΡΚΠςΧΞΓΦΓΠΞΧΝΩΟΧΥΩΩΠςΧ ΧΤςςΧ

58 /κκργτκλχξγυκυωϑςγγς Liite 3, 12 / 22 5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΓΠΟΧΧΡΓΤκΜΘΘΥςΩΩΡκκΘΥΚΠςκ[ςς{ΟΧΧΥςΧΥΓΜκΡΚΓΠΚΥςκΟκκΤΚΥςκϑΚΓΜΜΧΟΘ ΤΓΓΠΚΧΛΧΜΧΤΜΓΧΧϑΚΓςΧΧ 8ΧΠϑΘΚΥςΧΞΚΚΥςΘΚΝΟΧΜΩΞΚΥςΧΜκ[ΚΝΟΚΓςςκΠ[Μ[ΚΥΓΠ ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΚΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΘΠΥΚΛΧΚΠΠΩς ΞΓΥΚΧΝΩΓ2ΧΚΠΧΩΟΧΘΠΘΥΧΓΠςΚΥΓΠ8ΧΤΧΥΘΛΧΠΩΘΟΧΧΛΘΠΠΓ2ΚΓΝΚΥΛΘΜΚΘΠΧΛΘΚςςΧΚΠςΩΝΞΚΠΩς 6κΟκΧΝΩΓΜΩςΓΠΥΩΩΤΚΠΘΥΧΟΩΩςΧΜΚΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓςςΧΘΠςΧΥΘΚςΓςςΩςκ[ςς{ΟΧΧΝΝΧ ΩΞΧ0κΜ[Οκ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΥςΧϑΘςΓΝΝΚΝΝΓ/ΧΧΥςΘΜκ[ΠΠΚΠΧΚΜΧΠΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠ ΡΩΩΥςΘΧΘΝςΚΚΠϑΧΤΞΓΠςΧΟΧΥΥΧ ΩΞΧ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΠΞΧΠϑΧϑ{[Τ[ΞΓςΩΤΚ

59 Liite 3, 13 / 22 Ο ΚΤ Μ Μ Θ 8 Χ ςν Κ ΠΘ ΚΞ Τ ΥΧ ς ςθ ΝΧ Θ Χ Χ 8 ΥΡ 8 ΥΡ Χ Χ ςω ΘΜ Κ ΥΡ ΝΚΥΛ Χ Ω ΡΡ Χ Μ 8 2 ΚΓ ΥΡ ςμ Χ Π ΤΓ Κ Γς ϑ ΧΦ Υ 6 ΘΤΚΜ Χ ςω ςμ 7/2,ΘΓΠΥΩΩΠ ΞΧΠΓΤΚςΓϑΦΧΥ ςμ Κ ΤΜ ΜΘ ΜΧ ςω Ω6 Μ ΚΜ ϑ Χ ςω Θ ΘΟ ΥΡ ΥΡ /Γ Κ Λ Γ ΚΤ ;Νκ ΥΧ ςχο Χ ΜΧ ςω Θ Π ΓΥ Τ ΧΞ ς Θ ΚΤ Θ Υ Ρ 4Χ Π ςχ ΜΧ ς Ω Χ 8 4 ΧΠ ςχ ΜΧ ςω ςμ 5 ΚΤΜ Υ ΚΝςΧ ΜΧΝΧ Π ΥΡ 8 5ΚΤΜΜΧΝΧ Κ Πς Γ Χ Ε 8 Χ 8 ΜΚΞ Κ ΟΧΧ 8 8 Χ 8 8 ΧΠΧ ΞΧΡΩ ΥΚ Θ ς ΚΥΜ 8 Ο, Ω ΩΥ ς Θ ΝΧ ΧΜ Χ ςω Γ ςςω ΞΧΧ 8 5ΚΤ ΜΜΧΥ ΧΧΤ Κ ΤΧΠςΚΓ ςμ ΥΡ 8 6 Γ ΧΤ Υ Υ Κ 8 Χ 8 Ο 8 ΥΚΛΧΚΠΓΠ ΜΓϑΚς[ΥΜΘϑΦΓ ΚΟΟΓΝ [ΝΡ[Νκ [ΟΥ Χ ςκτ ΧΠ ςχ 8 ΥΡ ΧΩΡΡΧςΘΤΚ 6ΘΤΚΠΡΧΤΜΜΚ! ΓΥ Μ ΥΩ Ν Κ ΜΚ Γ Π Γ Χ ΓΥ Ο Χ 8 ΧΠ ΧΞ ΧΥ ΧΧΤΚ 8ΧΡΧΩΦΓΠ ΡΩ ΥΚ ςθ ΝΚΓΝ 5ΧΧΤΚΥ ΓΠ ΡΩ ΚΥ ςθ 5 ΚΝς Χ ΜΧ ςω ΘΜΘ ΠΥ ΧΧΤΚ.κ ΠΥΚ ΥΚ ΝςΧ 8 0[Μ[ΚΠΓΠ ΤΧςΧΡΚϑΧ ςμ Χ ΡΩ Ω Π ΚΙ Π Χς Ν Θ Θ ΥΜ ΚΜ ςκ ΥΚΝςΧ Χ ςω 4 ΧΩ ς ςχ Κ Γ ΥΧ Γ ΧΟ φ Ν Λ[ Υ φ Ν Λ [Υ / Ν ΚΓ ΝΚ ΠΜΩΛ Χ Χ ΛΤ Χ ΧΝ Π 6 Χ ΘΝ ΤΡ 2Θ ϑλθκπ ΓΠ ΤΧΠ ςχρω ΚΥ ςθ ΝΘΥ ΧΧΤΚ 5ΚΝΝΧΠ ΜΘΤΞΧΠΡΩΚΥ ςθ ΝΘΥΧΧΤΚ ΤΡ Φ ςκτ Χ ΠςΧ ΤΡ 4 Χς ΧΡΚϑΧΠΡΩΚΥς Θ ΜΧςΩ ΝΚΥ Λ ΘΜΚ,Χ ΤΤΩ 2 ΚΓ ςγ ΝκΚΠΓ Π Τ ΧΠ ςχρω ΥΚ ςθ ΚΤ 8 5Ω ΞΧ ΠςΘ ΥΚΝς Χ 1 ΝΝΚ Π ΡΩ ΚΥ ςθ Λ ΩΤ Κ ΠΜ Χς Π ςκθ 0[Μ[ΚΠΓΠ # ΧΝΩΓ ΠΜ ΧςΩ 4Γ ΥΚΠΧΡΩΚΥς Θ 1 Ν ΚΠ ΜΧςΩ ΠΜ ΧςΩ Ω Θ ϑγ 0[Μ[ΚΠΓΠ ΡΚΓΠςΧΝΘΧΝΩΓ Ξ ΝΧ Θ Ο ΚΧ Π ΥΘ ς Χ ΝΩ Ω ΟΚ Γ 8 ςμ / ΘΩΝΩ #/ ςγμπ 6 Γ ΜΠ Κ Ν Κ Π ΓΠ ΘΡ Ρ ΚΝ Χ Κς Θ Υ ςςχ #Κ ΤΧ ΠΠ ςω 0[Μ[ΚΠΓΠ # ΧΝΩΓ 8 8ΧΠϑ ΧΤΧΚςς Κ Χς Ω 8 8 Ω Ξ ΝΚ ΧΜ Ω ΜΧ ς ςςκν κπ ςμ ςω ΞΓΦΓΠΛΧΜΧΛΧ 8 8 ςμ ςμ ΞΓΥΚ ςκ[ςγοχχ 8 Ο ςμ ΞΓΦΓΠ ΞΧΝΩΟΧΥΩΩΠςΧ ΜΧΤΜΓΧ ϑκγςχ / 8 8 ΧςΩ ϑκγμμχοθτγγπκ ΥΘΤΧΟΘΤΓΓΠΚ 8 ΧΤςςΧ ΜΘ Ν ΧΠ Μ 8 ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓ 2Γ Π 8 Ω Μ Χ ΠΜ ΝΝ ΚΝ Χ ςμ 8Χ 8 8 ςμ ΚΓ κ ΓΠ ς 6 ΚΜ ΜΧ Ο 6ΚΧ ΚΥΓ ΠΡΩΚΥς Θ ςμ 0[Μ[ΚΠΓΠ # ΧΝΩΓ 8 ςμ 8 /##2 4α,# ΧΝΝ ΚΝΧΠ ΧΩ ΜΚΘ ςμ ςμ ςμ :8 8 8ΧΝΝΚ ΝΧΠΡΩΚΥς Θ ΚΜ Χ,Θ Μ Ρ ΧΠ 8 Ω ΘΝ Μ ςμ Χ, Ω ΠΧ ΚΝ ΚΛΧΠ #ΥΓ ΟΧΟ ΚΓ ϑ Γ ΠΜΧ ςω 6 ΚΜ 8 ΜΧ Ο κγ ΠςΚ Γ

60 ΘΤΜΓΩΥΥΩϑςΓΓςΛΧΚΝΟΧΥςΘ Liite 3, 14 / 22 ΘΤΜΓΩΥΥΩϑςΓΚΦΓΠΞΧΚϑςΓΝΩςΘΞΧςΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝΝΧϑ[ΞΚΠΡΚΓΠΚκ5ΩΩΤΚΟΟΧςΜΘΤΜΓΩΥΓΤΘςΘΞΧς Θ ςγννκ ΚΟΟΓΝΚΠΜΘϑΦΧΝΝΧ#ΚΞΧΠΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΠΓςΓΝκΡκκΥΥκΟΧΧΠΡΚΠςΧΠΘΩΥΓΓϑΚΓΟΧΠ ;ΝΓΚΥΚΠςΩΩΝΓΠΥΩΩΠςΧΧΝΩΓΓΝΝΧΘΠΝΘΩΠΧΧΥςΧ.ΘΩΠΧΚΥςΩΩΝΓΠΞΧΚΜΩςΩΥςΧΜΘΤΘΥςΧΞΧςΧΝΩΓΓΝΝΧΛΘΓΠ ΛΧΤΧΩςΧςΚΓΠΝΘΩΠΧΥΜΘΚΝΝΚΠΓΠΥΩΩΠςΧΩςΩΟΚΠΓΠ 5ΩΘΛΧΚΥΧςΛΧΞΧΝΘΚΥΧςΓςΓΝκκΠΛΧΝΘΩΠΧΧΥΓΓΠΥΩΩΠςΧΩςΩΞΧςΤΚΠςΓΓςΘΞΧςΡΚΓΠΚΝΟΧΥςΘΝςΧΧΠΥΩΘςΩΚ ΥΚΟΡΚΧΩΝΜΘΠΧΘΝΓΥΜΓΝΩΩΠ6κΝΝΧΚΠΓΠΧΝΩΓΝ{[ς[[ΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝςΧ ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΚΠΓςΓΝκΡΩΘΝΓΝςΧ ΝΘΥΧΧΤΓΠΛΧ ΘΜΘΠΥΧΧΤΓΠΥΩΘΛΧΥςΧ ΩΞΧ0κΜ[Οκ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΝκΠΥΚΤΧΠΠΧΝςΧ72/ΠςΓϑςΧΚΝΝΓ ΩΞΧ0κΜ[ΟκςκΥΚΝΝΧΝςΧ ΘΜΘΠΥΧΧΤΓΓΠ

61 Liite 3, 15 / 22 Ο ΚΤΜΘ Χ8 Ν Κς Θ Π Ξ ΤΚ Χ ςυ ςθ Χ ΘΝ Χ Χ 8 ΥΡ 8 ΥΡ Χ Χ Ω ΡΡ Χ ΜΧς Ω ΜΚ ΥΡ ΝΚΥΛΘ ΥΡ 8 8 Χ8 Π ΤΓ Κ ς Γϑ Φ ΥΧ 6 ΘΤΚΜ 8 ΧςΩ 7/2,ΘΓΠΥΩΩΠ ΞΧΠΓΤΚςΓϑΦΧΥ 2 ΚΓ ΚΤΜΜ Θ ΜΧ ςω 6Ω Μ Μ Κϑ Χ Ως Θ ΟΘ ΥΡ ΥΡ / Γ Κ Λ ΓΤ Κ ;Ν κ ΥΧ ςχο ΧΜΧ ςω Θ Π ΓΥ Τ Ξ ςχ Θ ΚΤ Θ Υ Ρ 4ΧΠ ςχ ΜΧς Ω Χ 8 4ΧΠ ςχ Μ ΧςΩ Μκ[ςςκΛκ 5 ΚΤΜ ΥΚ ΝςΧ Μ ΧΝΧ Π Ε ΥΡ 8 5ΚΤ ΜΜΧΝΧ Π ςκγ Χ 8 Χ 8 ΜΚΞΚ ΟΧΧ 8 8 Χ 8 8 ΧΠ ΧΞΧΡ ΩΚΥ ς Θ 8 8 0ΚΥ ΜΧ Μ 8 Ο, Ω ΥΩ ς ΝΘ Χ ΧςΩ 8 Γ ςς ΩΞΧ ΧΤΧΠς ΚΓ 5ΚΤ ΜΜΧΥ ΧΧΤ Κ ΓΤ Χ Υ ΥΚ ΥΡ Χ 8 8 ΥΚΛΧΚΠΓΠ ΜΓϑΚς[ΥΜΘϑΦΓ ΚΟΟΓΝ [ΝΡ[Νκ [ΟΥ Χ ς κτχπςχ 8 ΥΡ Ο Γ ΥΜ Ω ΥΝ Κ Κ ΜΓ Π ΠΓ Χ Υ ΓΟ Χ ΧΩΡΡΧςΘΤΚ 6ΘΤΚΠΡΧΤΜΜΚ! 8 ΧΠ ΧΞ ΧΥ ΧΧΤΚ ΝΚΓΝ 5ΧΧΤΚΥ ΓΠ ΡΩΚΥςΘ 5ΚΝ ςχμχ Θ ΜΘ ΠΥΧΧΤΚ.κ ΠΥΚ ΥΚ ΝςΧ 8ΧΡΧΩ ΦΓ ΠΡΩΚΥ ςθ ςω 8 0[Μ[ΚΠΓΠ ΤΧςΧΡΚϑΧ Χ Ω Ρ ΠΩ Ι ΠΚ ς ΝΧ Θ ςκ ΥΚΝςΧ ΘΥ Μ ΚΜ Χς Ω 4 Χ Ως Χ ςκ Γ Χ ΥΓ Ο Χ φ Ν Λ[ Υ φ Ν Λ [Υ / ΝΚΓΝΚ ΠΜΩΛ Χ ΤΧ Λ ΧΝ Χ Π 6 ΧΝ Θ ΤΡ 2 Θϑ ΛΘ ΚΠΓ Π ΤΧΠςΧΡΩΚΥς Θ ΝΘΥ ΧΧΤΚ 5ΚΝΝ ΧΠΜΘ ΤΞΧΠΡΩΚΥςΘ ΝΘΥΧΧΤΚ ΤΡ Φ ςκ ΤΧ Πς Χ ΤΡ 4ΧςΧΡΚϑ ΧΠ ΡΩ ΚΥςΘ ΝΚΥΛ ΘΜ Κ,Χ ΤΤΩ ΟΚ 2 ΚΓ ςγνκκπγ Π ΤΧΠςΧΡΩΚΥς Θ ςω ΚΤΛ 8 1ΝΝΚΠ ΡΩ ΚΥςΘ Ω ΚΤ ΠΜ ΧςΩ Θ 0[Μ[ΚΠΓΠ # ΧΝΩΓ 4Γ ΥΚΠΧΡΩΚΥς Θ ΜΧ ςω 1Ν ΝΚΠ ΜΧ ςω Π ςκ ΘΠ ΜΧ ςω 0[Μ[ΚΠΓΠ ΡΚΓΠςΧΝΘΧΝΩΓ ΧΞ Ν ΟΘ Χ ΠΚ Θ Υ Χς Ω ΩΝ 5Ω ΞΧ Πς Θ ΥΚΝ ςχ Γϑ ΓΠ 8 / ΘΩΝΩ #/ ςγμπ 6Γ Μ ΠΚ Ν ΝΚ Π ΓΠ ΘΡ Ρ ΚΝ Χ Κς Θ Υ ςχ #Κ ς ΤΧΠ Π 8 Ω 0[Μ[ΚΠΓΠ # ΧΝΩΓ 8 8ΧΠ ϑχτχκς ςκ Ο κγπ 6 Κ ΜΜ Χ 8 8 Ω Μ ΜΘ ΝΧ ΠΜ ςκγ 6ΚΧΚΥ ΓΠ ΡΩ ΚΥ ςθ 8 Χς Ω ΝΧΧΜΥΘ Χ ΠΜ Ω Ξ 8 Χς Ω ΜΧ ς Ω ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓ 2Γ Π ΝΝ ΝΚ Χ 8 8Χ / ςωωνγπ ΥΩΩΠςΧ 8 8 ΤΚΠΠΓΧΝΩΓ ΥΩΘςΩΚΥΧ ΡΚΓΠΚΝΟΧΥςΘ Ο ΧΤςςΧ ςω # ΧΝΩΓ ςςκ Ν κπ ΚΝ Χ Μ ,#./#561 0[Μ[ΚΠΓΠ 8 8ΧΝΝΚ ΝΧΠΧΩΜΚΘ :8 8ΧΝΝΚΝ ΧΠΡΩΚΥς Θ 8,Θ ΜΚ Μ Χς Ω ΠΧ ΝΜ ΡΘ Χ,Ω ΠΧΚΝ ΚΛΧΠ ΜΧ #Υ ΓΟΧΟΚΓϑ Γ Π ΜΧςΩ 8 8 ϑωθπθορκ ΡΚΓΠΚΝΟΧΥςΘ 8 ΥΓΝκΠΠΓ 6ΚΜ ΜΧ Ο κγ Π ςκ Γ

62 /ΧΚΥΓΟΧςΚΝΧ Liite 3, 16 / 22 #ΞΘΚΠςΧςΚΝΧΧΝ{[ς[[ΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝςΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΜΓΥΜΓΝςκΝΧΧΛΧΥςΧΡΧΚΜΘΚςΩΥΧΝΩΓΛΧςΚΓΟΧΚ ΥΓΟΧΥςΧΥΓΜκςΘΜΚ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΧΝΩΓΓΝςΧ2ΩΘΝΚΧΞΘΚΠςΧςΚΝΧΧΘΞΧςΤΧΠςΧΧΟ[{ςκΚΝΓΞκςΡΩΚΥςΘΧΝΩΓΓς ΥΓΜκΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘ 5ΩΝΛΓςςΩΧΟΧΚΥΓΟΧΧΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝΝΧΓΚΥΚΛΧΚςΥΓ ΘϑΦΓΧΝΩΓΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΥκΥΩΝΛΓςςΩΧΟΧΚΥΓΟΧςΚ ΝΧΧΥΚΛΧΚςΥΓΓΤΧςΧΡΚϑΧΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΞΓϑΤΓκΝΝκΡΩΩςΧΝΘΧΝΩΓΓΝΝΧΥΓΜκΜΓΥΜΩΥςΧΠΤΩΩςΩΜΧΧΞΧΧΝΩΓΓΠ ΟΚΝςΓΚΩΟΡΚΠΧΚΥΚΥΥΧΜΘΤςςΓΝΓΚΥΥΧ 6ΚΝΧΝΝΚΥΓςΓΥςΓΓςςΧΚΤΧΛΧςΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝΝΧΘΞΧς2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΤΧΠςΧΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΥΥΧΟ[{ςκΚΝΓΞκΤΧΠ ςχρωωυςθτχςχρκϑχχ[ορκτ{κξκχκςχυγμκμθμθτχωςχςκγχνωγ ΘϑΦΓΧΝΩΓΓΠΥΚΥκΚΥΚκΟΧΧΟΓΤΜΜΓΛκΘΞΧς ΘςΓΝΝΚ ΚΟΟΓΝΛΧΞκϑΓΟΟκΠΠκΜ[ΞκΟΩςςΧΥΚΝςΚ ΡΧΚΜΧΠϑΓΠΙΓΝΝΓΟΓΤΜΚςςκΞκΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧ/ΩΚςΧΝκϑΚΟΧΚΥΓΟΧΠΟΓΤΜΚςςκΞΚκΟΧΧΟΓΤΜΜΓΛκ ΘΞΧς2ΚΓΝΚΥΝΚΠΠΧΜΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘ2ΚΚΟκΝΚΠΠΧΓΠςΚΠΓΠς[ςς{ΜΘΩΝΩ 6ΚΡΩΝΧ ΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΠςΘΤΠΚΥΓΜκ ςκτχππχπγςγνκρκκφ[υυκθνγξχμγνςχκπγπ ΚΚΠςΓΚΥς{1[#ΚςςΧΤΧΠΠΧΠΤΧΜΓΠΠΩΥΛΘΜΧΘΠΓΠςΚΠΓΠ 51 ΠΜΘΠςςΘΤΚΛΧΞΧΤΧΥςΘΤΧΜΓΠΠΩΥ ΘϑΦΓΧΝΩΓΘΠΜΓΥΜΓΚΥΓΝΝκΡΧΚΜΧΝΝΧΧΞΘΚΟΓΥΥΧΛΘΜΚΟΧΚΥΓΟΧΥΥΧ;ΜΥΚΡκκΠκΜ[ΟΚΥςκΘΠΝκΠΥΚΛΧ ΚςκΥΚΝςΧΧΡΚςΜΚΠΜΩΝΜΓΞΧΠκΜ[ΟκΝΚΠΛΧΛΘΠΜΧΝκΠΥΚΡκκΥΥκΘΠΜΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘΛΧΚςκΡκκΥΥκΤΧΩςΧςΚΓ ΧΥΓΟΧΥΓΜκΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΠςΘΤΠΚ ΩΞΧ0κΜ[ΟκΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝςΧΓςΓΝκκΠ ΩΞΧ0κΜ[ΟκΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝςΧΓςΓΝκκΠ ΩΞΧ0κΜ[Οκ5ΚΤΜΜΧΝΧΠΥΚΝΝΧΝςΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΘΠ ΩΞΧ0κΜ[ΟκςκΥΚΝΝΧΝςΧΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΝΝΓ

63 Liite 3, 17 / 22 Ο ΚΤ Μ Μ Θ 8Χ ςν Κ ΠΘ ΚΞ Τ ΥΧ ς ςθ Χ ΘΝ Χ Χ 8 ΥΡ 8 ΥΡ ςμ Χ ΥΡ ΡΧ Μ Χ ΥΡ ςω Κ ΤΜ Μ ΘΜΧ ςω 6 ΜΩ Μ ϑκ Χ ςω Θ Ο Θ ΧΩΡ Χ8 Π ΤΓ Κ Γς ϑ Φ ΥΧ 8 ςμ ΧςΩ 6 ΘΤΚΜ 8 8 ΥΡ ΥΡ /Γ Κ Λ Γ ΚΤ ;Νκ ΥΧ ςχ ΟΧ ΜΧςΩ Θ Π ΓΥ Τ Ξ ςχ Θ ΚΤ Θ ΡΥ 4ΧΠ ς ΧΜΧ ςω Χ 8 4ΧΠ ς ΧΜ ΧςΩ ςμ 5ΚΤΜΜΧΝΧ Πς ΚΓ Χ Ε 8 Χ 8 ΥΡ 8 ΜΚ ΞΚ ΟΧΧ 8 8 Χ 8 8 ΧΠΧ ΞΧΡ ΩΚΥ ς Θ 8 8 0ΚΥΜ Χ ΜΧ 8 Ο,Ω Ω Υς Θ Ν Χ ςω 8 Γ ςςω ΞΧΧ ΤΧΠςΚΓ 5ΚΤ ΜΜΧΥ ΧΧ ΚΤ Χ Γ Τ ΥΧ Υ Κ ΥΡ Χ 8 Ο 8 ςκτχπ ςχ 8 ΡΥ ΓΥ Μ Ω ΝΥ Κ ΜΚ Γ Π ΓΠ Χ ΓΥ Ο Χ 8 ΧΠΧΞΧΥ ΧΧΤΚ Θ ΜΘ ΠΥ ΧΧΤΚ 8ΧΡΧΩΦΓ ΠΡΩΚΥςΘ ΝΚΓΝ 5ΧΧΤ ΚΥ ΓΠ ΡΩ ΚΥςΘ 5 ΚΝςΧΜ Χ ςω 8 Χ Ω ΩΡ Π ΚΙ Π ς ΝΧ Θ Θ ΥΜ ΚΜΧ ς Ω 4 ΧΩ ς Χ Κς Γ ΥΧ Γ ΧΟ φ Ν Λ [Υ φνλ[υ / Ν ΚΓ ΝΚΠΜ Ω ΛΧ Χ ΛΤ Χ ΧΝ Π 6 Χ Ν Θ ΤΡ 2Θ ϑλθ Π Κ ΓΠ ΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘ ΝΘ ΥΧΧΤΚ 5ΚΝΝΧΠ ΜΘΤΞ ΧΠ ΡΩ ΚΥ ςθ ΤΡ Φ ςκ ΤΧ Πς Χ ΤΡ ςμ ςω,ω ΠΧΚΝΚ ΛΧΠ ΜΧ,Χ ΤΤΩ ΟΚ Γϑ ς ΓΝκΚΠ ΓΠ ΤΧΠ ςχρω ΚΥ ςθ ΓΠ ΜΧ ςω Θ ΜΧ ςω 4Γ ΥΚΠ ΧΡΩΚΥ ςθ 1ΝΚΠ Ν Μ Χς Ω Πς ΚΘΠ 8 / 6Γ Μ ΠΚ Ν ΝΚ Π ΓΠ ΘΡ Ρ ΚΝ Χ Κς Θ Υ ςςχ #Κ ΤΧ Π 8 8ΧΠϑ ΧΤ ΧΚςς Κ ςμ ΧΞΘΚΠ ςκνχ 8 ςω 8 ςμ ΡΩΘΝΚΧΞΘΚΠ ςκνχ ςκτμγκ ΠκΜ[Οκ Ω Ξ Κ ΝΧ ΜΧ ςω ΠΜ Ν ΝΚ Ν Χ 8 8 ΠΜ Χ ςκνχννκπγπ ΓΥςΓ ςχκ ΤΧΛΧ Ω 8Χ Ω Χς Ω ΜΜ ΘΝ Χ Κ Νκ 8 ΠΜ Χς ςμ 2Γ Π ςς ΚΓ 6ΚΧ ΚΥΓ ΠΡΩΚΥ ςθ κ ΓΠς 6 ΚΜ Μ Χ Ο /#5 /#6.# / 8 ΥΩΝΛΓςςΩ ςκνχ ΠκΜ[Οκ ςμ 8 ϑωθπθυςκ ϑχϑοθςςωξχ ςκνχ Ο ΧΤςςΧ ςμ 8ΧΝΝΚ ΝΧΠΧΩΜΚΘ :8 8ΧΝΝΚΝ ΧΠΡΩΚΥς Θ,Θ Μ ΚΜ Χ ςω Π ΠΧ 8 ΝΜΩ ΡΘ Χ Λ Ω ΤΚ ΠΜ ΧςΩ #Υ ΓΟΧΟΚΓϑ ΚΤ 1ΝΝΚΠ ΡΩ ΚΥ ςθ ΓΠΜΧςΩ Ξ Χ ΘΝ Ο ΚΧ Π Θ ςυ Χ ΝΩ Ω 8 ϑχννκςυγξχ ΟΧΚΥΓΟΧΓΝΓΟΓΠςςΚ ΟΧΧΟΓΤΜΜΚ ΝκϑΚΟΧΚΥΓΟΧ ΜΧΩΜΘΟΧΚΥΓΟΧ ΥΚΝςΧ ΚΜ ΜΧ Ο κγ Π ςκ Γ ΥΚΥκκΠςΩΝΘ ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΓΝΝΓ

64 8ΚϑΓΤΧΝΩΓΓςΛΧΤΓΚςΚς Liite 3, 18 / 22 2ΩΚΥςΘΧΝΩΓςςΧΥΓΜκΟΩΩςΧΡκκΝΝ[ΥςκΟκς{ΠςκΡΚΠςΧΧΧΝΩΓΓΝΝΧΘΠ[ΝΝκςςκΞκΠΡΧΝΛΘΠΞΧΚΜΜΧΧΝΩΓ ϑχϑοθςςωωυγπμγυμγνςκρκκθυκπρκκνν[υςγςς[πκρχτμμκρχκμμχλχςκγοχκυγοχπχ 8ΧΠϑΧΧΡΩΩΥςΘΧΜΧΥΞΧΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΤΧΠΠΧΥΥΧΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΥΥΧΥΓΜκΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΥΥκΤΧΩςΧ ςκγχυγοχπςχμχπχλθμχμωνμγγρκςμκπτχφχπξχτςςχ ΘϑΦΓΧΝΩΓΓΠΩΝΜΘΡΩΘΝΓΝΝΧΞΧΠϑΧΧΡΩΩΥςΘΧ ΘΠΟΩΩΠΟΩΧΥΥΧΛΘΓΠΥΧΧΤΚΥΥΧΛΧΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘΥΥΧ5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΡΩΩΥςΘςΩΝΓΓςΧΤΜΚΥςΧΧΛΧς ΜΘΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΠΧΚΜΧΠΧΥΚΝΝκΟΧΧΥςΘΜκ[ΠΠΚΠΧΚΜΧΠΧΡΩΚΥςΘΠΡΩΩΥςΘΧΘΝςΚΚΠϑΧΤΞΓΠςΧΟΧΥΥΧ ΓΞ[ΓΠΝΚΚΜΓΠςΓΓΠΡκκΤΓΚςΚςΥΓΜκΤΧΠςΧΤΓΚςςΚΘΠΜΩΞΧςςΩΜΧΤςΧΝΝΧ8ΚϑΓΤΜΧΧΞΧΝΩΘΠΠΘΜΥΓΠ ΧΤςςΧΟΩΜΧΧΠ4ΧΠςΧΤΓΚςςΚΜΩΝΜΓΓΛΘΓΠΝκΠΥΚΡΩΘΝΓΝΝΧΥΚΝςΘΛΓΠΧΝΚΛΧΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΜΘϑΦΓΧΝΩΓΓΝ ΝΧΥΚΝςΘΛΓΠ[ΝΚ ΩΞΧ0κΜ[ΟκΓςΓΝκΥςκΜΘϑςΚ5ΚΝςΧΜΧΦΩΠΛΧ ςκτχππχπτκυςγ[υςκ ΩΞΧ0κΜ[ΟκΤΧΠςΧΡΩΚΥςΘΥςΧΜΘϑςΚ ΜΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘΧ ΩΞΧ0κΜ[ΟκΓςΓΝκκΠΜΘϑςΚ ΚΚΠςΓΚΥς{1[ #ΚςςΧΤΧΠΠΧΠΤΧΜΓΠΠΩΥςΧ ΩΞΧ0κΜ[Οκ ΓςςΩΞΧΧΤΧΠςΚΓΝςκΝκΠςΓΓΠΜΘϑςΚ ΤΧΩςΧςΚΓΠΧΝΚςΩΥςΧ

65 Liite 3, 19 / 22 Ο ΚΤΜΘ 8Χ Ν Κς Θ Π Ξ ΤΚ Χ ςυ Θ Χς ΘΝ Χ Χ 8 ΥΡ 8 ΥΡ ςμ Χ ΥΡ Χ Ω ΡΡ Χ ΜΧ ΥΡ ςω ΚΤΜΜ Θ ΜΧ ςω 6 Ω Μ Κ ϑχ Ω ς ΘΟ Θ 8 ΠΧ Γ Τ ςκ Γ Φϑ Χ Υ 8 ΧςΩ 6 ΘΤΚΜ 8 8 ΥΡ ΥΡ / Γ ΚΛ Γ Τ Κ ;Ν κ ΥΧ ςχο ΧΜΧ ςω Θ Π Υ ΓΤ Ξ Χς Θ Τ ΚΘ ΡΥ ςμ 4ΧΠ ςχ ΜΧ ςω Χ 8 4ΧΠ ςχ Μ ΧςΩ 8 5ΚΤΜΜΧΝΧ ΠςΚΓ Χ Ε Χ 8 ΥΡ 8 ΜΚΞΚ ΟΧΧ 8 8 Χ 8 8 ΧΠ ΧΞΧΡ ΩΚΥ ς Θ ΚΥ ΜΧ 8 Ο ΜΧςΩ 8 Γς ςωξχχτ ΧΠ ςκγ 5ΚΤ ΜΜΧΥ ΧΧ ΚΤ ςμ ςμ Χ Γ ΧΤ Υ Υ Κ ΥΡ Χ 8 8 ςκτχπςχ 8 ςμ ΥΡ Ο Γ Υ ΩΜ Υ Ν Κ Μ ΠΓ Π Γ ΥΧ Γ ΧΟ 8 ΧΠΧΞΧΥ ΧΧΤΚ ΘΜΘ ΠΥ ΧΧΤΚ ςμ 8ΧΡΧΩ ΦΓ ΠΡΩΚΥ ςθ ΝΚΓ Ν 5ΧΧΤΚΥΓ Π ΡΩΚΥς Θ 5ΚΝ ςχμχ ςω 8 Χ Ω Ρ ΠΩ Ι ΠΚ ς Χ ΘΝ ΘΥ ΜΚ ΜΧ ςω 4Χ Ω ςχ ς ΚΓ Χ Υ ΓΟ Χ φν Λ [ Υ φ ΝΛ [ Υ / ΝΚΓΝ ΚΠΜ Χ ΛΤ Χ ΧΝ Π 6 Χ ΘΝ ΩΛ Χ ΝΘΥ ΧΧΤΚ 5ΚΝΝΧ ΠΜΘ ΤΞΧΠΡΩΚΥ ςθ ςκτχ ΠςΧ 2Θϑ Θ Λ ΚΠΓ Π ΤΧΠς ΧΡΩΚΥς Θ ΜΧςΩ, ΩΠΧ ΚΝΚΛ ΧΠ,Χ ΤΤΩ ΟΚ Γϑ ΓΠ ςγνκκπγ Π ΤΧΠςΧΡΩΚΥς Θ ΜΧ ςω 1 Ν ΚΠΡΩΚΥς Θ ΤΚ Π ΜΧ ςμ ςω ςμ Θ Π ςκ Θ ΠΜ ΧςΩ ςμ 4 ΓΥ ΚΠΧΡΩ ΥΚ ςθ 1Ν Κ ΠΜ Χς Ω # ΥΓ Ο ΧΟΚΓ Κ Τ ΛΩ 8 ϑγ ΠΜΧςΩ Ξ ΧΝ Θ ΟΧ Κ ΠΘ Υ ς ΧΩ Ν Ω 8 / 6 ΓΜ Π ΚΝ Ν ΚΠ Γ Π Θ Ρ ΡΚ Ν ΧΚ ς ΘΥ ς #Κ ς ΠΠ ΧΤ Χ 8 8ΧΠϑΧΤΧΚςςΚ ΚΧΚΥΓ ΠΡΩΚΥςΘ 8Χ ΧΠ Ν ΝΚ Ν 8 ΜΧ ς Ω ΡκκΝΝ[ΥςκΟκς{Π ΡΚΠςΧ 8 Ω ςμ ΡΩΩ ςχκ ΡΩΩΤ[ϑΟκ 8 / 8 Ο ΤΧΠςΧΤΓΚςςΚ 8ΚϑΓΤΜΧΧΞΧΝΩΘΠΠΘΥ ςμ ΧΤςςΧ ΜΓΞ[ΓΠ ΝΚΚΜΓΠςΓΓΠ ΡκκΤΓΚςςΚ 8ΚϑΓΤΜΧΧΞΧΝΩΘΠΠΘΥ 8 8 ς ΜΧ Πςς Κ ςμ ΝκΠ ςω 8 2Γ 8 Π ΜΧ Ω ΞΚ Ν ΧΜ ΧςΩ 8 4#.7 6,# 4 66 ΜΜ ΘΝΧ 8 Ω ς ΚΓ Οκ ΓΠ 8ΧΝΝΚΝ ΧΠΧΩΜΚΘ 6 ΚΜ ΜΧ ςμ 8 :8 8ΧΝΝΚΝΧ ΠΡΩΚΥ ςθ ςω ΜΚ Μ Χ 8 Ω,Θ ΧΠ ΝΜ ΡΘ ςμ 6Κ Μ Μ ΧΟ κγ ςθτκ ΛΧ ΜκΞΓΝ[ΜΧςΩ 8 Πς ΚΓ

66 5ΩΘΥΚςΩΜΥΓςΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΓΝΝΓ Liite 3, 20 / 22 5κΚΝ[ςΓςςκΞκςΧΤΞΘΜΜΧΧςΠκΜ[ΟκςΜΩΝΜΓΞΧςΡΚςΜΚΠΥΚΝςΘΛΧΛΧΛΘΜΚΝΧΧΜΥΘΠΡΘΚΜΜΚ2ΚςΜκΠκΜ[Οκ 5ΚΝςΧΜΧΦΩΝΝΧΜΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΝΘΠΛΧΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΠΞκΝΚΝΝκΘΠςκΤΜΓκΧΝΩΓΓΠϑΧϑΟΘςςΧΟΚΥΓΜΥΚΛΧ [ϑφκυςκοκκπλθγπρωθνγςςθκυκκπυχξκυωχχνκυγυςκ 8ΧΠϑΧΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΘΠϑ[ΞκΥκΚΝ[ςςκκΧΝΩΓΓΠΟΧΧΟΓΤΜΜΚΠκΥΚΝΝκΥΓΞΚΓΥςΚΚΧΝΩΓΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΥςΧ ΛΧΘΠΘΝΝΩςΡΚςΜκκΠΧΝΩΓΓΠΜΚΚΠςΘΡΚΥςΓ /ΩΩςΘΜΥΓΝΝΓϑΓΤΜΚΟΡΚκΧΝΩΓΚςΧΘΞΧς5ΚΤΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΤΧΠςΧΞΧΠϑΧΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΛΧΥΓΠΓςΓΝκΡΩΘ ΝΓΚΠΓΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘ8ΧΤΥΚΠΜΚΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓΓΠΡΘϑΛΘΚΠΓΠΛΧΓςΓΝκΚΠΓΠΘΥΧΜΓΥςκΞκςΥΩΩΤΓΟ ΡΚΟΚςςΧΜΧΧΞΧΚΥςΧΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧ 4ΧΠςΧΡΩΚΥςΘΛΧΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΘΞΧςΧΝΩΓΓΠΧΤΞΘΜΜΧΚΟΟΧςΞΚϑΓΤΧΝΩΓΓς0ΚΚΦΓΠΞΧΠϑΧςΡΩΩςΥΓΜκ ΤΧΦΧΠΞΧΤΤΓΠΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΘΞΧςΧΝΩΓΓΠΧΤΞΘΜΜΧΚΟΟΧςΡΩΩςΛΧΠΓςΩΝΚΥΚΟΧϑΦΘΝΝΚΥΩΩΜΥΚΓΠΟΩΜΧΧΠ ΥκΚΝ[ςςκκ ΩΞΧ0κΜ[ΟκΓςΓΝκΚΥΓΓΠ ΧΠΧΞΧΥΧΧΤΓΓΠ ΩΞΧ0κΜ[Οκ5ΚΝςΧΜΧΦΩΝςΧ2ΚΓΝΚΥΝΚΠΠΧΝΝΓ

67 Liite 3, 21 / 22 Ο Κ Τ Μ ΜΘ 8 ΝΧ ς ΘΚ Π Ξ ΤΚ Χ ςυ Θ Χς Ν Θ Χ ςμ Χ 8 ΥΡ 8 ΥΡ Χ ΥΡ ΧΩ Ρ ΡΧ ΥΡ ΜΧ ςω ΚΤΜ ΜΘΜ ΧςΩ 6 Ω Μ Κ ϑ ΧΩ ς ΘΟ Θ 8 Χ ΓΠ Τ ςκ Γ ϑ ΧΦ Υ 8 Χς Ω 6 ΘΤΚΜ 8 8 ΥΡ ΥΡ / Γ ΚΛ Γ Τ Κ ;ΝκΥ ΧςΧ ΟΧΜ Χς ΘΠ Υ ΓΤ Ξ Χ ςθ Τ ΚΘ ΡΥ Ω 4ΧΠ ςχμ Χ 8 4ΧΠς Χ ΜΧς Ω Χς Ω ςμ 8 5ΚΤΜΜΧΝΧΠ ςκγ 8 Χ Χ Ε ΥΡ 8 ΜΚ ΞΚ ΟΧΧ 8 8 Χ 8 8 Χ ΠΧΞΧ ΡΩΚΥ ς Θ 0 ΥΚ Μ Ο, Ω Υ ςθ Ν Χ ΧΜ Χ ςω 8 Γ ςςωξ Χ ΧΤΧ 5ΚΤ ΜΜΧΥ ΧΧ ΚΤ ΠςΚΓ Χ Γ ΧΤ Υ Υ Κ ςμ ΥΡ Χ 8 8 ς κτχ Πς Χ 8 ςμ ΥΡ Ο Γ Υ Μ ΥΩ Ν Κ Μ Γ Π Γ ΥΧ Γ Ο Χ 8 ΧΠΧΞΧΥΧΧΤΚ ΘΜΘ ΠΥ ΧΧΤΚ 8ΧΡΧΩΦΓΠΡΩΚΥ ςθ ΝΚ Γ Ν 5ΧΧΤΚΥΓ Π ΡΩΚΥς Θ 5 ΚΝςΧ ΜΧ ςω 8 ΩΧ Ρ ΠΩ Ι Κ ςπ Χ ΘΝ ΘΥ Μ ΚΜ Χς Ω 4Χ Ω ς Χς Κ ΓΧ Υ ΓΟ Χ φ ΝΛ [ Υ φ Ν Λ[ Υ / ΚΓ Ν ΝΚΠ Μ ΩΛΧ Χ ΛΤ Χ ΧΝ Π Χ6 Ν Θ ΤΡ 2Θϑ ΛΘΚΠΓ Π ΤΧΠς ΧΡΩΚΥ ςθ ΝΘ ΥΧΧΤ Κ 5ΚΝΝΧΠ ΜΘΤΞΧΠΡΩΚΥ ςθ ΤΡ Φ ςκ ΤΧ Πς Χ ΤΡ 4ΧςΧΡΚϑ ΧΠ ΡΩ ΥΚ ςθ,ωπ ΧΚΝΚΛ Χ ΠΜΧ ςω,χ ΤΩ ΟΚ Γϑ ΓΠ ςγ κ Ν ΚΠΓ Π ΤΧΠς ΧΡΩΚΥ ςθ ΜΧ ςω 1 Ν ΚΠΡΩΚΥ ςθ ΤΚ ΠΜ Χ ςω Θ Π ΜΧ ςω 4ΓΥ ΚΠΧΡΩ ΥΚ ςθ 1ΝΝΚΠ ΜΧ ςω ΠςΚ Θ 8 / 6 Γ ΜΠ Κ Ν Κ ΠΓ Π Θ Ρ ΡΚ Ν ΧΚ ς ΘΥ ςχ #Κ ς ΠΧ Τ ΧΠ 8ΧΠϑ ΧΤΧΚςς Κ 8 8 ςμ 8 8 6ΚΧ ΚΥΓ ΠΡΩΚΥς Θ 8 8 Π ΜΧ ςω 8 Ο ΧΤΞΘΜΧΥ ΠκΜ[Οκ 8 8 ΧΤΞΘΜΧΥ ΡΩΩΥςΘ ΜΓΥςκκ ΥΩΩΤΓΟΡΚΟΚςςΧΜΧΧΞΧΚΥςΧ ΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧ 8 ςμ ΜΓΥςκκ ΡΚΓΠΓΟΡΚΟΚςςΧΜΧΧΞΧΚΥςΧ ΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧ 6Κ Μ Μ 8 8 ςμ ςμ ΜΓϑΚςΓςςκΞκ ΞΚϑΓΤΧΝΩΓ[ϑςΓ[Υ 8 ΜΓϑΚςΓςςκΞκ ςθκοκππχννκπγπ [ϑςγ[υ 8 ΧΤςςΧ ΧΤΞΘΜΧΥ ΞΚϑΓΤΧΝΩΓ / ςκτμγκ ςθκοκππχννκπγπ [ϑςγ[υ 8 Ω ΚΝ Χ ΜΧ ςω Ν ΚΝ Χ 8 Ως 8Χ ςμ 8 ΜΧ ς Ω Ξ ςμ ςςκ Ν κπ ΜΧ 2Γ Π ΝΧΠ #.7.. ΜΜ Θ 8 Ω Γ κγ ΠςΚ 8ΧΝΝΚΝΧ ΠΧΩΜΚΘ 6ΚΜ ΜΧΟ :8 ςμ 8 8ΧΝΝΚΝΧ ΠΡΩΚΥ ςθ ςω 8 Ω,Θ ΜΚ Μ Χ Π ΝΜ ΡΘ Χ Κ ΤΛ Ω 8 #Υ ΓΟ ΧΟΚ Γϑ ΓΠ ΜΧςΩ Ξ ΧΝ Θ Ο ΧΚ Π ΘΥ ς ΧΩ Ν Ω ΧΟ κγ Π ςκ Γ

68 .κϑςγγς Liite 3, 22 / 22 ΠςΓΤΠΓς ã/ωυγθξκτχυςθϑςςρψψψτμ[ ΤΓΧΦΧΥΡΤΑΜΘϑΦΓΑΦΓςΧΥΡΖ! 1 & Α& ã/ωυγθξκτχυςθϑςςρψψψτμ[ ΤΓΧΦΧΥΡΤΑΜΘϑΦΓΑΦΓςΧΥΡΖ! 1 & Α& ΧΤςΧς ΧΤςςΧ2ΘϑΛΘΚΥ ΧΤΛΧΝΧΠΟΧΧΜΩΠςΧΝΚΚςςΘ ΧΤςςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ ΧΤςςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ ΧΤςςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ ΧΤςΧς6ΩΩΝΚΜΜΚ2ΓΝςΘΟκΜΚ 2ΘϑΛΧΜΧΤςΧς,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ /ΧΧΡΓΤκΛΧΞΓΥΚΥΩϑςΓΓς/ΧΧΠΟΚςςΧΩΥΝΧΚςΘΥ 8ΧΝΘΜΩΞΧς ΛΧ6ΩΩΝΚΜΜΚ2ΓΝςΘΟκΜΚ,ΧΧΜΜΘ,ΩΝΜΩΠΓΠ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ

69 ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ 4ΧΡΘΤςςΚ ΟΧΤΤΧΥΜΩΩςΧ 4# # ;5, #5 /##.7 #5 /#4# 0075#5 /2αα.. φ06#.1/# #504#8061.#4# 0075,##57061 #5#4/ Liite 4, 1 / 20

70 55α..;5,ΘϑΦΧΠςΘ 5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠςΧΤΜΘΚςΩΥΟΓΠΓςΓΝΟκςΛΧΤΧΛΧΩΥ 5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΜΘϑΦΓ 4ΧΩςΧςΚΓ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΠΛΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΤΧΜΓΠςΩΟΚΥΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΧ #ΥΓΟΧΠΥΚΛΧΚΠςΚΜΧΩΡΩΠΜΚΤΧΜΓΠςΓΓΥΥΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧ #ΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΘΟΚΠΧΚΥΡΚΚΤςΓΚςκ #ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΛΧΩΝΜΘςΚΝΧς #ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚ #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥ #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘ #ΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥ 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥ /ΧΜΧΥΚΚΠΚ ΧΧΞΧΝΝΚΠΓΠςΚΝΧΠΠΓΛΧΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧς #ΝΩΓΓΠΧΤΞΘς #ΚΓΟΟΧςΚΠΞΓΠςΘΚΠΠΚςΛΧΡκκς{ΜΥΓς #ΤΞΚΘΚΠςΚΜΤΚςΓΓΤΚς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥ #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘ #ΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥ 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥ /ΧΜΧΥΚΚΠΚ,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓς /ΩΩςΘΜΥΚΝΝΓΓΤΚςςκΚΠϑΓΤΜκςΜΘϑςΓΓςΛΧΧΝΩΓΓς ;ϑςγγπξγςθ Liite 4, 2 / 20

71 ,1 &#061 5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠςΧΤΜΘΚςΩΥΟΓΠΓςΓΝΟκς ΛΧΤΧΛΧΩΥ 6κΟκΠς[{ΠςΧΤΜΘΚςΩΜΥΓΠΧΘΠΥΓΝΞΚςςκκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠςΩΟΚΥΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΛΧςΧΤΜΧ Υ ςγννχυγπτχμγππωυςγπυκκν[πγκυ[[ςςκλχχτξθλχθυχπχμχωρωπικπτχμγππγςςωχ[ορκτκυς{κ5γνξκ ς[μυγπςχτξγθπςωννως,θγπυωωπχυγοχπυγωφωπ[νγκυυωωππκςγνοχπνχχςκοκυ ΓΥςΧ5ΩΩΠΠΚςςΓΝΩΠ ςωγμυκλχνχχφκςςχξχπχυγοχμχχξχπξχκμωςωυςγπχτξκθκοκυγμυκςχτξκςχχπςχτμγορχχςκγςθχχυγοχ ΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧΠΚΚΦΓΠΧΤΞΘΚΥςΧΛΧΜΘΜΘΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠΠΓςΩΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΟΓΤΜΚς[Μ ΥΓΥςκΘΥΧΠΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΓΥΜΩΥςΧΧ5ΓΝΞΚς[ΥΘΠΝΧΧΦΚςςΩΓΠΥΚΥΚΛΧΚΥΓΥςΚΧΥΓΟΧΜΧΧΞΘΚςΩΥςΧΞΧΤςΓΠ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΥΓΝΞΚς[ΥΘΠΝΧΧΦΚςςΩΜΘϑΦΓΜκ[ΠςΚΓΠΧΤΜΚΥςΘΧΚΠΓΚΥςΘΠΥΓΜκΜΚΤΛΧΝΝΚΥςΓΠΛΧΥΩΩΝΝΚΥςΓΠ ΝκϑςΓΚΦΓΠΡΘϑΛΧΝςΧ#ΝΩΓΓΠΠ[Μ[ςΚΝΧΠΜΩΞΧΩΥΡΓΤΩΥςΩΩΜΓΥκΝΝκςΓϑς[ΚϑΚΠΟΧΧΥςΘΜκ[ΠςΓΚϑΚΠ ΛΧ,ΘϑςΘΡκκς{ΜΥΓςΛΧΧΤΞΘΛΓΠΧΠΧΝ[ΥΘΚΠςΚΡΓΤΩΥςΩΞΧςΥΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΝκϑςΓΚΥΚΚΠ ΛΧς[{ϑ{ΠΘΥΧΝΝΚΥςΩΠΓΚΦΓΠΧΥΚΧΠςΩΠςΚΛΧΠκΜΓΟ[ΜΥΓΓΠ 5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΘΠςΚΝΧΠΠΩς,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚΛΧΥΓΠΘΠΝΧΧςΚΠΩς4ΧΟ ΘΝΝ(ΚΠΝΧΠΦ1[6[{ΠΜΩΥςΧΠ ΠΩΜΥΚΥςΧΞΧΥςΧΧΞΧς2ΘϑΛΘΚΥ ΧΤΛΧΝΧΠ1ΥΩΩΥΜΧΩΡΡΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ5ΓΠΧΧςςΚΜΚΚΠςΓΚΥς{ςΛΧ 84[ϑς[Οκ5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΝκϑς{ΧΚΠΓΚΥςΘΠΜΘΜΘΧΟΚΥΓΥςΧΛΧΟΧΧΥςΘΜΧςΥΓΝΟΩΜΥΚΥςΧΘ ΞΧςΞΧΥςΧΠΠΓΓς [ϑςγκυμωπςχοχχπςκγςγκνκλκ6κοθ.χκςκπγπλχχτμμκςγϑςκ#ππω6ωνθπγπ5κυκςκνθλγπκπξγπςθκππκυςχθπ ΞΧΥςΧΠΠΩςΧΤΜΜΚςΓϑςΚ#ΠΠΩ6ΩΝΘΠΓΠ5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΥΚΥκΝΝ{ΥςκΛΧΜΘϑςΓΚΦΓΠΧΠΧΝ[ΥΘΚΠΠΚΥςΧΞΧΥςΧΧΞΧς ΧΤΜΜΚςΓϑΦΚς#ΠΠΩ6ΩΝΘΠΓΠΛΧ0ΚΚΠΧ#ϑΝΗΘΤΥ 5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΝΧΧςΚΟΚΥΓΥΥΧΛΧΝκϑς{ΧΚΠΓΚΥςΘΠΜΓΤκκΟΚΥΓΥΥκΥΩΩΤΓΠΧΧΡΩΠΧΘΠΘΝΝΩς84ΠΧΤΜΜΚςΓϑςΚ 2ΚΤΛΘ ΩΞΚΝΧ ΡκΚΞκςς[ΥΓΝΞΚς[ΥΘΠΝΩΘΠΠΘΥΛΘΜΧςΩΝΝΧΧΠςΧΚςςΧΟΧΧΠ84ΠΤΧΡΘΤςςΚΡΘϑΛΧΝΝΓ 5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΜΘϑΦΓ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΥΚΛΧΚςΥΓΓ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΚςκΤΧΠΠΧΝΝΧ,ΘΓΠΥΩΩΠ[ΦΚΠΜΓΥΜΩΥςΧΠΥΚΛΧΚςΓΥΥΧΛΘΓΠ ΝκΠΥΚΤΧΠΠΧΝΝΧ ΓΥΜΩΥςΧΠΛΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠ[ϑΦΚΥςκκςκΥΚΝςΧΛΘΜΧ[ΝΚςςκκΝΘΥΧΧΤΓΠ5ΓΝΞΚς[ΜΥΓΠ ΜΘϑςΓΓΠΧΘΠΞΚΚΥΚ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΝΝΧΥΚΛΧΚςΥΓΞΧΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΧΥΓΟΧΡκκΝ ΝΚΜ{ΠςΧΝΘ ΟΧΜΧΥΚΚΠΚ ΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΘΞΧςΘΥΧΝΧΧΛΓΟΡΧΧ ΧΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΥΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΜΘϑςΓΓς Liite 4, 3 / 20

72 4#76#6, ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΠΛΧ,ΘΓΠΥΩΩΠ ΧΥΓΟΧΠ ΤΧΜΓΠςΩΟΚΥΓΠ ϑκυςθτκχχ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧςΧΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠΧΝΜΩΧΧΠ8ΚΚΡΩΤΚΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠΞΩΘΥΚΠΧ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΝΝΧςΧΤ ΜΘΚςΓςςΚΚΠΤΧΩςΧςΚΓ[ϑςΓ[ςςκ8ΚΚΡΩΤΚΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠ#ΠςΤΓΧΧΠΥΧΧΜΜΧΤΧςΧΧΞΧςςΚΚΠ5ΘΤςΧΞΧ ΝΧΧΠΛΧ8κΤςΥΚΝκΠΜΧΩςςΧ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΝΝΓςΓϑςΚΚΠ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΠΤΧΜΓΠ ςχοκυγπ[ϑςγ[φγυυκρωκυγςχυγοχτχμγππωυλχχυωκπτχμγππωμυγςυγμκςκκνκπγπξγςωτκςχννκ4χςχ ΞΓΤΜΜΘ ΜΓϑΚςς[ΚΓΦΓΝΝΓΓΠΝΩΞΩΝΝΧ4ΧςΧ,ΘΓΠΥΩΩΥςΧ0ΩΤΟΓΜΥΓΓΠΞΧΝΟΚΥςΩΚΞΩΘΥΚΠΧ ΛΧΞΩΘΥΚΠΧ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧςΧΧΛΧςΜΓςςΚΚΠ.ΚΓΜΥΧΠΥΩΩΠςΧΧΠ 8ΩΘΠΠΧΧΥΓΟΧΤΧ ΜΓΠΠΩΥςΧΝΧΧΛΓΠΠΓςςΚΚΠ 1ΩςΘΜΩΟΡΩΩΠ ςγϑςκκπτχςχξωθππχ 1ΩςΘΜΩΟΟΩΠΤΧΦΧΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠΧΚΜΘΚϑΚΠΞΩΘΠΠΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧςΧΡΚϑΧΝΝΧςΓϑςΚΚΠςΧΤΞΚςςΧΞΚΧΟΩΩςΘΥς{ΚςκΤΧΜΓΠςΧΟΧΝΝΧΟΟΞΓΥΚςΘΤΠΚΥΓΜκ[ΝΚ ΜΩΝΜΩΥΚΝςΧ8ΓςΩΤΚςΧΝΝΚΧΘΝΚΝΧΧΛΓΠΠΓςςΩΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΓΠΧΝΜΩΡΩΘΝΓΝΝΧΜΧϑΦΓΝΝΧΡΧΚΜΧΝΝΧΛΧΠ[ςΝΧΧ ΛΓΠΠΓςςΚΚΠςΘΚΥΓΝΝΧΜΧϑΦΓΝΝΧ1ΩςΘΜΩΟΟΩΠΤΧΦΧΝςΧ8ΚΚΠΚΛκΤΞΓΝςκΞΧΝΟΚΥςΩΚ[ϑςΓ[Υ8ΧΤΜΧΩΦΓΠΜΧΩςςΧ 2ΚΓΜΥκΟκΓΝΝΓΞΩΘΠΠΧ 6ΧΝΞΚΥΘΦΧΠΞΩΘΠΠΧΡκκςςκΠΓΓΠ/ΘΥΜΘΞΧΠΤΧΩϑΧΠΥΘΡΚΟΩΜΥΓΠ ΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΥςΧΥΩΩΤΚΘΥΧ8ΚΚΡΩΤΚΥςΧ8κΤςΥΚΝκκΠΛκΚΝΩΘΞΩςΓςΩΝΝΓΧΝΩΓΓΝΝΓ,ΘΓΠΥΩΩΠ ΧΥΓΟΧΠΝΚΥκΜΥΚΞΧΚΠΟΧςΤΧΠΧΥΓΟΧΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςςκΝςκΤΧςΧΘΥΩΩΦΓ ΝςΧΛκΚΞκς5ΩΘΟΓΠΡΩΘΝΓΝΝΓ 8κΝΚΤΧΩϑΧΠΛκΝΜΓΓΠΜΓΥκΜΩΩΥΥΧΧΝΜΘΚΛΧςΜΘΥΘςΧ [{ΜΜκ[ΥΞΧΚϑΓΡ[Υκ[ςΓςςΚΚΠΛΘΩΝΩΜΩΩΥΥΧ ΛΘΠΜΧΛκΝΜΓΓΠΧΝΜΘΚΠΞΩΘςςΧΜΓΥςκΠ[ςΧΥΓΟΧΥΘςΧΞΧΚϑΓ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧ ΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓςΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧςΘΠΝΧΧΦΚςςΩΞκΝΚΤΧΩϑΧΠΧΚΜΧΠΧΞΩΘΠΠΧ ΧΤςςΘΛΓΠΡΓ ΤΩΥςΓΓΝΝΧ ΤΧΞΚΠςΘΝΧ ΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠ ΞΧΥςΧ Ο[{ϑΓΟΟΚΠ 5ΩΩΠΠΚςΓΝΟΚΧ ςχτμγππγςςκκπ ΞκΝΚΧΚΜΧΚΥΓΜΥΚ ΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΜΥΚΞΩΘΠΠΧ 8ΧΤΜΧΩΦΓΠΛΧ2ΚΓΜΥκΟκΓΠΤΧςΧ[ϑςΓ[ΦΓΥςκΟΩΘΦΘΥςΩΚ,ΘΓΠΥΩΩΠΟΓΤΜΚςςκΞΚΠΤΧςΧΥΩΩΠςΧ ΓΝΥΚΠΜΚΚΠ ςθκυγποχχκνοχπυθφχπλκνμγκυςγπχνωγνωθξωςωυςγπυγωτχωμυγπχωωφγπ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΠΜκ[ςς{{ΠΘς ςθθπυχχμμχ7ωυκ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧςΧ2ΧΤΚΜΜΧΝΧΠ.ΩΩΟκΓΠΛΧ.ΧΡΡΓΓΠΤΧΠΠΧΠΜΧΩςςΧΓςΓΝκκΠΧΞΧςςΚΚΠ ςχξχτχνκκμγπςγγννγξωθππχλχϑγπμκν{νκκμγπςγγννγξωθππχ8ωθππχοωωςγςςκκπχυγ ΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΓΠΝΩΞΩΝΝΧΤΧΜΓΠΠΓςςΩΤΧΞΚΠςΘΝΧΥΚΚΡΚΜΚΚςΘςΧΞΧΤΧςΚΝΧΜΥΚΛΧΓΤΚΝΝΚΥΓΥΥκΤΧΞΚΠςΘΝΧ ΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧςΓϑςΚΚΠΟΩΩςΘΜΥΚΧΡΧΝΞΓΝΓΟΧΧΠΝΚΥκκΠς[ΞκκϑΓΠΜΚΝ{ΝΚΚΜΓΠΠΓςςκ ΧΤςςΩΠΓΠ1ΥΟΘ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧςΧΡΚϑΧΠΞΧΤΚ ΜΜΘΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΛΧΜΩΝςςΩΩΤΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΓΝΞΚς[Υ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝ ΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ΧΤςςΩΠΓΠ1ΥΟΘ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧςΧΡΚϑΧΠΞΧΤΚ ΜΜΘΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΛΧΜΩΝςςΩΩΤΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΓΝΞΚς[Υ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝ ΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ΧΤςςΩΠΓΠ1ΥΟΘ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧςΧΡΚϑΧΠΞΧΤΚ ΜΜΘΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΛΧΜΩΝςςΩΩΤΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΓΝΞΚς[Υ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΜΚΤΛΧΥΥΧ8ΚΚΡΩΤΚΠ,ΘΓΠΥΩΩΠ# ΠςΤΓΧΠ8ΩΘΜΥΓΠΠΚΥΜΧΠΛΧ8κΤςΥΚΝκΠϑΧΧΤΧΤΧΦΧΠΤΧΩ ςχςκγπρκςωωυρτθηκκνκνωμω,θγπυωωπχυγοχχνωγμκτλχυυχ,θγπυωωπ0ωτογμυγπτχωςχςκγπρκςωωυρτθηκκνκλχχυγοχρκκττθμυγς ΝΩΜΩ5ΓΝΚς[ΜΥΓςΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥ Ρ[ΥκΜΜΚϑΩΘΠΓΕΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠΧΥΩΠςΘΦΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥΓ ΡΓΥΩΛΧΝΓΚΡΘΟΧϑΩΘΠΓΗΩΝΜΘϑΩΘΠΓΙΜΓΝΝΧΤΚϑΛκκΜΓΝΝΧΤΚΚΜΧΚΞΘΜΟΧΜΜΚΝςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΟΝΧΥςΧ ΩΥΝΧΚςΩΤΚΠΞΧΩΠΩΞΧΧΜΧΘΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΡΞΓΥΚςΘΤΠΚΤϑΧΝΜΘΞΧΛΧΥΡΩΟΡΡΩϑΩΘΠΓςΞΓΥΚΥΩΘΦΧςΚΠΩΞΧΤΚΜΜΘ ΞΡΧΛΧΖΥ[ΥΚΞΧΛΧ[[ΜΥΚς[ΚΠΓΠςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚ ΩΚΟΧϑΩΘΠΓµΡΘΥςΚςΧΝΘκΤΓΥΚΚΠΧΞΧΛΧ Liite 4, 4 / 20

73 ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΜΚΤΛΧΥΥΧ,ΘΓΠΥΩΩΠ1ΩςΘΜΩΟΟΩΠΤΧΩςΧςΚΓΠΡΚςΩΩΥΡΤΘΗΚΚΝΚΛΧΧΥΓΟΧΡΚΚΤΤΘΜΥΓς ΝΩΜΩ5ΓΝΚς[ΜΥΓςΧΧΥΓΟΧςΧΝΘ Ρ[ΥκΜΜΚςΧΝΘΕΝΧΚςΩΤΚςΩΡΧΦΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥΓΡΓΥΩςΩΡΧΥΧΩΠΧΗ ΩΝΜΘϑΩΘΠΓΙΜΓΝΝΧΤΚϑΤΓΥΚΚΠΧΞΧΛΧΚΜΧΚΞΘΜΜκ[ΟκΝκΝςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΟΜΩΘΤΟΧΩΥΝΧΚςΩΤΚΠΞΧΩΠΩ ΞΧΧΜΧΘΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΡΞΓΥΚςΘΤΠΚΣΞΓςΩΤΚΠΜκκΠς{ΞΧΧΜΧΤϑΧΝΜΘΥΩΘΛΧΥΡΩΟΡΡΩϑΩΘΠΓςΜΧςςΚΝΧΞΧΛΧΩ {ΝΛ[ΜΘΛΩΞΞΓΥΚΞΚΥΜΩΤΚΖΞΧΤΧΥςΘΞΧΛΧ[ΞΓΥΚΛΧΡΧΝΘΡΘΥςΚ ΥΓΟΧΗΘΘΤΚµΡΧΝΘΜΧΝΩΥςΘκΥΘςΚΝΧΥΞΧΛΧ{ ΞΧΚϑΦΓΜΘΛΩΧΡΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠΧΥΩΠςΘΤςΚΤΧςΧΚΠΥΚΠ{{ΤΚΠΧΥΩΠςΘΤςΟΤΧςΧΟΓΥςΧΤΚΠΧΥΩΠςΘ ΩΞΧ2ΚΓΝΚΥΓΠΛΘΓΠΞΧΥςΧΤΧΠΠΧΝςΧ6ΧΩΥςΧΝΝΧΞΧΥΓΟΟΧΝΝΧΘΠΥΓΝΞΚς[ΜΥΓΓΠΜΩΩΝΩΞΧΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧΘΚΜΓ ΧΝΝΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΞΚΓΝκΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΥΥκΧΥΩΥΥΧΧΠ# ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞΧΥΓΟΟΧΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΘΠΡΚΓΠΚ ΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥ/[{ΥΛΘΓΠΡΧΤςΧΧΝΝΧΜΩΞΧΥΥΧΘΚΜΓΧΝΝΧΛΧΜΓΥΜΓΝΝκςΘΦΓΠΠκΜ{ΚΥΓΥςΚΘΠΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΠ ΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧ8ΓΥΚςΘΤΠΚΘΠΛΘΤΧΜΓΠΠΓςςΩΛΘςΓΠΜΩΞΧΘΠςΘΦΓΠΠκΜ{ΚΥΓΥςΚΘςΓςςΩΞΩΘΦΓΠΛκΝΜΓΓΠ (ΚΠΠΧ5ΩΘΟΓΠ4ΧΩςΧςΚΓΟΩΥΓΘΠΥκκςΚ{ ΩΞΧΜΚΤΛΧΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ ΧΤςςΧ ςγνκκυγπ5ωθογπτχςχξγτμθυςχλχτχςθλγπτχμγπςχοκυχλχπμθϑφκυςχ8ωθππχρκκθυχ8κκρωτκπ ΤΧΦΧΥςΧΛκΚΤΧΛΧΠςΘΚΥΓΝΝΓΡΩΘΝΓΝΝΓ/ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘΠΜΘΤΛΧΩΥΜΘΤςςΚ4ΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΜΘΤΛΧΩΥΘϑΛΓΓς Liite 4, 5 / 20

74 #ΥΓΟΧΠ ΥΚΛΧΚΠςΚΜΧΩΡΩΠΜΚΤΧΜΓΠςΓΓΥΥΧ 8ΚΝΜΧΥςΩΠΩςϑ{[Τ[ΝΧΚΞΧΝΚΚΜΓΠΠΓΛΧΡΓΤΧςΩςΞΓΥΚΩΘΟΧςΓΚΞκςΞΘΚΠΓΓςΟΩΩΜΥΚΟΩΩςςΧΧΥΚςκςΘΥΚΧΥΚΧΧ Γςςκ[ϑςΓ[ΦΓςΓςΓΝκκΠΛΧΡΘϑΛΘΚΥΓΓΠΘΝΚΞΧςΡΘΚΜΜΚΥΩΩΤΚΟΟΧΠΘΥΧΠΞΩΘςςΧ 2κκΘΥΧΤΧςΧΞΓΤΜΘ Υ ςχοογτχμγππγςςκκπυγννχκυγπχχλχπλχμυθπχλθπχ[μυκς[κυχωςθλχγκθννως4χωςχςκγπυχχοκυγπνκκ ΜΓΠςΓΓΝΝΚΠΓΠΟΓΤΜΚς[Υ[ϑΦ[ΥΜΩΠΠΧΝΝΓΘΝΚΧΚΜΧΠΧΧΠΓΤΚΠΘΟΧΚΥΓΠΥΩΩΤΚ ϑμκυγθνκθυχυ[[υκκϑγπ ΓςςκΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΥΧΚϑ[ΞκΠΛΧΠκΜ[ΞκΠΡΧΚΜΧΠΜΧΩΡΩΠΙΚΥΥΧ4ΧςΧΛΧΧΥΓΟΧςΩΘςΚΚΠΠΚΚΠΝκϑΓΝΝΓ [ϑφ[υμωππχπμγυμωυςχχμωκπυγυωκπμκπθνκοχϑφθννκυςχ,θγπυωωπχυγοχτχμγππγςςκκπχκμθκπχχπ8κκρωτκυςχ5θτςχξχνχπμχωςςχμωνμγπγγπ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΠ ΡκκςΓΧΥΓΟΧΜΥΚ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΙΚΥΥΧςΘΚΞΘςςΚΚΠΓςςκΤΧςΧΛΘϑΦΓςςΧΚΥΚΚΠΥΚΝςΧΧΟ[{ςΓΠ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠ ΝκΠΥΚΡΩΘΝΓΝΝΓΛΘΝΝΘΚΠΧΥΓΟΧΞΘΚςΧΚΥΚΚΠΥΚΛΘΚςςΧΧΜΧΩΡΩΠΙΚΠΜΓΥΜΩΥςΧΧΠ5ΚΝΝΧΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΠΓΠΜΧςΥΘς ςκκπμωκςγπμκπνκκχπμχννκκμυκλχχυγοχυκλθκςγςςκκπλθγπκςκτχππχννγ ΧΩΡΩΠΙΚΥςΧΘΝΚΛΘϑΦΓςςΩΟΧΧΠ ςκγυκνςθλχρκςμκπνθυχχτγπμχωςςχλθγπκςκτχππχννγλχυκγνςκγφγννγγπμθϑςκ5θτςχξχνχχ#υγοχυκλθ Κ ςγςςκκποχχπςκγυκνςθλγπκςκρκκϑκποχϑφθννκυκοοχπνκϑγννγμχωρωπμκχ,θγπκςκτχπςχμωωνωκμωκ ςγπμκπ ΘΠςΚΘΝΧϑΦΓΠΜΩΠςΧΧΠΞΩΘςΓΓΠΥΧΧΜΜΧΛΧΧΥΓΟΧΝςΧΚςκκΠΛΧςΜΩΞΚΓΠΟΧΧΠςΓΚΦΓΠΞΧ Τ ΥΚΝΝΓΥ[Πς[ΚΝκϑΚΠΠκΛκΤΛΓΥςκ[ς[Οκς{ΠςκΓΥΚΜΧΩΡΩΠΜΚΧΥΩςΩΥςΧ 2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΚςκΤΧΠΠΧΝΝΓΥ[Πς[ΚΟ[{ΥςΓΘΝΝΚΥΩΩςςΧΥΧϑΧΝΩΞΩΝΝΧΞΧΠΓΤΚςΓϑΦΧΥΩΩΥΚΥΧϑΧ ΛΧΥΩΩΤΟ[ΝΝ[,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧςΧΡΚϑΧΠΓςΓΝκΡΩΘΝΓΝςΧΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠΡΚΥςΘΤΧςΧΥΧϑΧΝΝΓΞΩΘΠΠΧ 5ΧϑΧΠςΘΚΟΚΠςΧΘΠΝΘΡΡΩΠΩςΟΩςςΧΡΚΥςΘΤΧΚΦΓΘΠΛΘϑΦΓςςΩΝΩΞΩΝΝΧΥ[ΞκΥΧςΧ ΟΧΧΠ5ΧςΧΟΧΤΧΦΧΝΝΧΘΠΘΝΝΩςΞΚΝΜΧΥςΧςΧΞΧΤΧΝΚΚΜΓΠΠΓςςκ,ΘΓΠΥΩΩΥςΧΜΧΥΞΘΚΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΚΓΠ ΜΩΝΩΓΥΥΧΤΚΥςΓ[ΥΧΥΓΟΧΓΤΚΡΩΘΝΚΝΝΓΟΧΧΜΩΠςΧΧΩΝΘςςΩΞΚΓΠςΓΘΝΝΚΥΩΩΥΤΧςΘΛΓΠΞΩΘΜΥΚ 4ΧΩςΧςΚΓΠΧΞΧΧΟΚΠΓΠ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠΓΚΧΝΜΩΞΧΚϑΓΓΥΥΧΜΩΚςΓΠΜΧΧΠςΩΘΠΩς,ΘΓΠΥΩΩΝΝΓΟΚςκκΠΓΤΚς[ΚΥςκ ΜΧΥΞΩΧ ΧΩΡΩΠΜΚΘΝΚΥΧΧΞΩςςΧΠΩςΝΚΚΜΓΠςΓΓΝΝΚΥΓΥςΚΟΓΤΜΚςςκΞκΠΧΥΓΟΧΠΛΘΓΠΠΓΠΤΧΩςΧςΚΓςκΜΩΠ ΥΚΚςκΘΝΚΟΩΘΦΘΥςΩΠΩςςκΤΜΓκΥΚΥκΞΓΥΚΝΚΚΜΓΠςΓΓΠΛΧ5ΧΚΟΧΧΠΜΧΠΧΞΧΠΜΧΩςςΧΟΓΤΚΝΚΚΜΓΠςΓΓΠΜΚΠΜΓ Υ ΜΩΥςΥΓΧΥΚΧΥΥΧ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΠΟ[{ςκΜΧΩΡΩΠΜΚΛΘΡΧΟΓΠΓςςΚΧΥΓΟΧΧΠΥΧΝΚΚΜΓΠςΓΓΝΝΚΥΓΠκΜΓ Υ ΜΩΜΥΓΠΧΛΧΟ[{ΥΜΧΩΡΩΠΙΚΠΞκΜΚΝΩΞΩΠΜΧΥΞΩϑΚΦΧΥςΩΚ /ΧΧΚΝΟΧΠΥΘςΚΓΠΞκΝΚΥΓΠκΧΚΜΧΠΧΜΧΩΡΩΠΜΚΡκκΥΚΝΧΧΛΓΠΓΟΧΧΠΧΥΓΟΧΠΥΓΩΦΩΝΝΓ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΚςκΤΧΠ ΠΧΝΝΓ #ΥΓΟΧΠΧΝΩΓ ΝΚΚςΓςςΚΚΠ ΜΧΩΡΩΠΜΚΚΠ ΞΩΘΠΠΧ ΛΧΥΓΠΓςΓΝκΡΩΘΝΚΠΓΠ0ΚΚΠΚΞΧΧΤΧΠΧΝΩΓ ΞΩΘΠΠΧ ΓΥΜΩΥςΧΠΛΧΧΥΓΟΧΠΞκΝΚΚΠΛκκΞκΥςκΝΘΥΧΧΤΓΥςΧΟΩΘΦΘΥςΓςςΚΚΠΜΧΠΥΧΠΡΩΚΥςΘΛΧ 0ΚΚΠΚΞΧΧΤΧΠΓΥΚΜΧΩΡΩΠΜΚΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΠΓΠΜκ[ΠΠΚΥς[ΚΝΩΞΩΝΝΧ.ΚΚΜΓΠΠΓΞΓΤΜΘΠΜΓϑΚςς[ΟΚΠΓΠΛΧΜΓΥΜΩΥΝΚΚΜΓΠΠΓΧΥΓΟΧΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΠΓΠΘΞΧςΞΚΚΟΓΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΚ ΓΠΟΓΤΜΚςςκΞΚΟΟκςΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓςΟΩΩςΘΜΥΓςΧΥΓΟΧΠΝκϑΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΥκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧ ΧΝΩΓΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΠΓΓΠΘΠΞΚΓΝκΞΩΘΦΓΠΧΥΓΟΧΡΚΚΤΤΘΜΥΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΩΝΘςςΩΠΩςΠ[Μ[ΚΥΓΠΝΚΠΛΧ ΧΩςΘΧΥΓΟΧΠΧΝΩΓΓΝΝΓΛΧΘΥΚςςΧΚΠ2ΚΓΝΚΥΛΘΓΠΤΧΠΠΧΝΝΓΥΧΧΜΜΧ # ϑθπγπ ΧΝΓΞΚ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΙΚΠϑΚΥςΘΤΚΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΜΧΩΡΩΠΜΚ ΚΤΛΧΡΧΚΠΘ1[/ ΧΧΜΩΠςΧ, ΘΓΠΥΩΩ ΩΜΜΘΠΓΠ ΓΚΜΜΚ6ΩΝΘΥΥΧΞΧΚΟΓΠΘΥΥΧ6ΓΘΜΥΓΥΥΧ.κϑΦ{ΠΛΧΥΧΧΡΩΟΚΥΓΠΡΧΚΜΧς5ΩΘΟΓΠ ΘςΚΥΓΩςΩΝ ΚΚςςΘ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝ ΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝ ΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ϑςςρψψψτμ[ηκ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ 4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚ ΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ 4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚ ΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ,ΘΓΠΥΩΩΠςΧΞΧΤΧΧΥΓΟΧΠΧΥΓΟΧΡΚΚΤΩΥςΩΥΞΩΘΦΓΝςΧ 2ΓΤΩΥΜΧΤςςΧΧΥΓΟΧΠΧΝΩΓΓΝςΧΞΩΘΦΓΝςΧΛΧΞΩΘΦΓΝςΧ Liite 4, 6 / 20

75 , #76#6 #5 /# #ΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{Π ΘΟΚΠΧΚΥΡΚΚΤςΓΚςκ 5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΧΤΜΜΚςΩΩΤΚΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΠΜΘΤΜΓΧΠΝΧΧΦΩΠΘΠςΧΧΠΠΩςΘΟΧΞΚΤΜΧΟΚΓΥΜΩΠςΧΤΧΩςΧ ςκγχτμμκςγϑςκλχ[νκρωωςχτϑωτκλθκφγπ[ϑςγκυς[{πκλθξχτϑχκυκοοχςτχωςχςκγοκνλ{{ςυ[πς[κξκς ΓΚ ΦκΠΧΡΩΠΧΧΠΘΝΚΞΧςΞΚΓΝκΜΘΜΘΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠΘΤΙΧΠΚΥΧΧςΚΘΛΧΘΟΧςςΧΚΟΚΡΩΩςΧΤϑΧς #ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘςΘΝΚΞΧςΞΧΡΧΧΟΩΘςΘΚΥΚΧΛΧΓΠΙΝΧΠςΚΝΧΚΥς[[ΡΡΚΥΚκ4ΧΩςΧςΓΚΦΓΠΥΚΥκΚΥΚΝΝκΧΥΓΟΚΓΠΡΩΚΥ ςθμκνρχκνωκννχρκφγςςκκπ[ννκνχχςωχλχϑ[ξκκμωππθυυχρκςθχ /ΧΚΥΓΟΧΥΥΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧΤΧΛΧΥΚς[[ΡΚΝΝΚΥΓΥςΚΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΜΘΤΜΓΚΠΓΝΓϑΟΩΜΥΚΠΓΓΠΛΧΝΘΜΩΩΥΚΠΓΓΠ ΛΧΟκΠς[ΚΠΓΓΠ ΓΥΜΓΝΝκΥΚΛΧΚςΥΓΞΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΝΚΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚΝςΧΧΠΜΘΟΓΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥΛΘΜΧ ϑχννκςυκμθμθπχκυωωςςχ5γπυκξωκννχυκλχκςυκξχςςχξχτχοχμχυκκπκλχγτκννκπγπ[νγκυ{μκ[οκνκτχμγππωυ #ΥΩΚΠΧΝΩΓςΧΝΘΩΥΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΠΓΓΠΥΚΛΧΚςΥΚΧΝΩΓΓΠΝΧΚΦΧΝΝΧ#ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΘΝΚΓΦΩΥςΧΞΚΠΛΧΞΚΤ ΜΧΟΚΓΥςΓΠΧΥΩΠΠΘΚΜΥΚΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠΧΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚΓΝΚΡΩΩΤΚΞΚςΧΝΘ#ΝΩΓΓΝΝΧΘΝΚΟ[{ΥΟΧΧΜΓΝΝΧΤΚΛΧ ΥΧΩΠΧ4ΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΓΡΩΘΝΓΝΝΓΥΚΛΘΚςςΩΞΧςΜΧΧΤΓΞΧΡΩΠΧςΚΚΝΚΠΓΠΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΛΧΞΓΥΚςΘΤΠΚϑΧΝΜΘΞΧΤΧ Υ ςθκπγγπ,θγπυωωπχυγοχχνωγγννχθπςωππκυςγςςχξκυυχς[[ρκννκυκκτχωςχςκγχυγοχ ΧΝΩΓΚΦΓΠΘΟΚΠΧΚΥΡΚΚΤςΓΚςκ ΞΧΚΜΜΧΘΥΧ ΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚΝςκΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧΝκϑΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΚΠΓΓΠΘΠϑκΞΚΠΠ[ς0[Μ[κκΠ,ΘΓΠΥΩΩΠ ΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΥΓΓΠΜΩΩΝΩΞΧςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΤΧΦΧΠΜΩΟΟΧΝΝΧΜΚΠΡΩΘΝΓΝΝΧςΧΞΧ ΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΧΝΩΓΛΧΤΧΦΧΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΓΠΛΧΞΓΥΚςΘΤΠΚΠΧΝΩΓ[ΟΡκΤΚΥς{ΚΠΓΓΠ 0[ςςΧΤΜΧΥςΓΝςΧΞΧςΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΧΥΩΚΠ ΜΧΥΧΤΟΚΛΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΞΧςΘΥΧΝΧΧΛΓΟΡΧΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κ8ΓΤΤΧςςΩ ΠΧΞΩΘΦΓΠΚΝΟΧΜΩΞΧΧΠΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΡΚϑΧΡΚΚΤΚΛΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΜΧΩΡΩΠΙΚΠΡΩΘΝΓΝςΧΘΠςκ [ ΥΚΠΟΩΩςςΩΠΩς/ΧΜΧΥΚΚΠΚΥςΧΘΠΛκΝΛΓΝΝκΞΧΚΠΡΘϑΛΘΚΥΚΠςΚΚΝΚΘΥΧΞΧΤΧΥςΘΞΧΛΧςΥΓΜκΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{Π ςχνθπωνμθϑωθπγθπρωτγςςω#υγοχτχμγππωμυγπγςγνκρωθνγννχθνγξχχυγοχτχμγππωμυγπχυγοχ ΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΡΩΚΥςΘΘΠΝΚΚςςκΠ[ςΚΥςΩςΓςςΩΧΝΩΓΘΠΛκκΠ[ςΟ[{ϑΓΟΟΚΠςΓϑΦ[ΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠ ΝΧΧΛΓΠΠΩΜΥΓΠΧΝΝΓ#ΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΛΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞκΝΚΥΓΝΝΓΞΚΩϑΜΧΟΧΚΥΓΝΝΓΡΚϑΧΧΝΩΓΓΝΝΓ ΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΝΩΞΩΠΝΘΡΩΝΝΧ#ΝΩΠΡΓΤΚΠΧΥΓΟΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΘΠΘΝΝΩςΧΥΓΟΧ ΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧ 4ΧΦΧΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΛΧΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓς[ΟΡκΤΚΥς{ΚΠΓΓΠΘΞΧςΓΦΓΝΝΓΓΠϑ[ΞΚΠςΩΠΠΚΥςΓςςΧ ΞΚΥΥΧΘΥΧΜΥΚΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κ4ΧςΧΡΚϑΧΠΝΧΧΛΓΠΠΩΜΥΓςΘΞΧςΛΘΥΥΧΚΠΟκκΤΚΠϑΓΚΜΓΠςκΠΓΓςΤΧΦΧΠ ΚςκΛΧΝκΠΥΚΡΩΘΝΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΛΓΠ[ϑςΓΠκΚΥ[[ςςκ ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΜΓΠΠΓςςΩ[ΟΡκΤΚΥς{ ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΜΓΠΠΓςςΩ[ΟΡκΤΚΥς{ ΝΟΧΜΩΞΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΝςΧΞΩΘΦΓΝςΧ #ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘ ΛΧΩΝΜΘςΚΝΧς #ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΘΝΚΩΥΓΚΠΜΧΩΡΩΠΙΚΠςΧΚςΧΧΛΧΟΧΠΓΠΥΚΟΟκΚΠΓΠΛΩΝΜΚΠΓΠΡΩΚΥςΘ#ΥΓΟΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΧΠ ΡΚΥςκ[Φ[ςςΚΚΠΠΧΩςςΚΟΧΧΠΞΚΤΞΘΜΜΓΚςΧΛΧΜκΞΓΝ[ςΓΝΚΡΤΘΟΓΠΧΦΚςΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠΜΩΞΚΘϑΧΤΧΞΘΚΦΩΚΝΝΧ ϑκγμμχςγκννκθνκξχςμχωρωπμκνχκυςγπυωθυκςςωϑχττχυςωυγππγπτχφκθλχςγνγξκυκθχκμχμχωςςχ5ωθοχ ΝΧΚΠΓΠςΧΡΧΤΧΜΓΠςΧΧΝΧΧΛΧΤΧΩςΧςΚΓΡΩΚΥςΘΛΘΜΧΜΘΜΘΧΧΜΘΜΘΤΧΜΓΠΠΩΥΜΧΠΠΧΠΘΠΟΓΝΜΘϑΧΤΞΚΠΧ Κ ΠΓΠΚΝΟΚ{ ΩΤΘΘΡΧΥΥΧΥΚΝΝκΟΩΩΧΝΝΧΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧςΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩϑΩΘΟΧςςΧΞΧΥςΚΜΧΩΡΩΠΜΚΟΧ Κ ΥΓΟΟΚΝΝΓΧΝΩΓΚΝΝΓ #ΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧΤΧΛΧΥΚΟΧΚΥΓΟΧΥΥΧς[[Ρ ΚΝΝΚΥΓΥςΚΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΛΘΜΧΥΩΩΠΠΚςΓΝςΚΚΠΛΧΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠ [ΝΓΓΠΥκΥΧΟΧΠΧΚΜΧΚΥΓΥςΚςΧΚΡΚΧΠΧΥΓΟΧΠΞΧΝΟΚΥςΩΟΚΥΓΠΛκΝΜΓΓΠ#ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΜΘΘΥςΩΩΩΥΓΚΥςΧ ΩΞΚΝΧ2Κ ΤΛΘ4ΧΜΓΠΠΓςςΩ[ΟΡκΤΚΥς{ Liite 4, 7 / 20

76 ΓΤΚΝΩΘΠςΓΚΥΚΥςΧΘΥΚΥςΧ ΦΩΥΡΩΚΥςΘΥΚΛΘΚςςΩΚΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΓςΓΓΠΡκκς[[ΠςΧΚΥΓΠΛΧΥΚΥκΚΥΓΠ ΤΧΚςΚΠΞκΝΚΚΠ ΦΩΥΡΩΚΥςΘΘΝΚΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΠκΜ[ΞΚΠΛΧΛΩΝΜΚΥΚΠΘΥΧΛΘΜΧ[ϑΦΚΥςΚΟΩΩΠΧΝΩΓΓΠΧΥΓ ΟΧΝΧΚςΩΤΚΚΠΛΧΥΓΠΝΚΚΜΓΠςΓΓΥΓΓΠ #ΤΜΚΥςΘΝκϑςΓΚΦΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΓΚΘΝΓΘΝΝΩςΜκ[ςΓςςκΞΚΥΥκ,ΘΓΠΥΩΩΠ ΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκΧΥΓΟΧΠΡΩΚΥςΘΠ ΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΚΧ #ΥΓΟΧΡΚΚΤΤΘΥςΓΠ ΛΧ ΚΝΟΧΞΧΝΘΜΩΞΚΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΘΠ ϑχϑοθςγςςχξκυυχμωκςγπμκπς[[ρκννκυκκχυγοχρωκυςθπγνγογπςςγλκλχξκκςςγκςκυωωππκςγννωυςχρωκυ ςθυςχλχνωξωννχςγϑφ[κυυκρωκυςθλχρωωςχτϑχυωωππκςγνοκυυχςθκυςωωτχωςχςκγ[ορκ ΤΚΥς{ΚΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΠΓΠΜΧΥΞΚΝΝΚΥΩΩΥ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠΡΚςΜκΧΚΜΧΚΠΓΠΡΚΚΤΚΡΩΩςΧΤϑΩΤΚΘΝΚΖΖΖΛΘΜΧ ΞΧΥςΧΥΚΡΩΚΥςΘΠϑΘΚΦΘΥςΧΛΧΤΧΜΓΠςΓΚΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΓΦΩΥΡΩΚΥςΘΡΩΚΥςΘΜκ[ςκΞΚΠΓΓΠΘΠΥΚΛΧΚΠΠΩςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΛΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚ Μ{ΠςΧΝΘΠΞκΝΚΥΥκ#ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΥκΘΠΓΦΓΝΝΓΓΠΛΩΝΜΚΥ ΝΩΘΠςΘΚΠΓΠΡΩΚΥςΘΛΘΠΜΧ ϑκγμμχμκ[ςκξκλχνθρωωςργπυχυχκςχθογπχρωωςυγμκ[ορκτκυς{κμθογχυςκτχλχχξχλχνθμωωυκχκςχ ΘΞΧςΘΟΚΠΧΚΥΚΧΤΧΩςΧςΚΓΡΩΚΥςΘΚΝΝΓΞΧΚΜΜΧΡΩΚΥςΘΠΤΧΛΧΩςΩΟΚΠΓΠΛΧΡΩΚΥςΘΜκ[ςκΞΚΓΠΝΚΠΛΧΩΜΥΓςΘΞΧς ΜΚΠΟΩΩςςΩΠΓΓς#ΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΓΤΚΘΥΚΧΧΥΓΟΧΧΠΛΧΝΧΚςΩΤΓΚΝΝΓ[ϑΦΚΥςκΞκςΓΦΓΝΝΓΓΠΤΧΦΧΠΥΩΩΠςΧΚ ΠΓΠΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΠΞΚΓΤΓΝΝκΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΡΩΩςΧΤϑΧΛΧΥΓΠΝΧΚςΩΤΚΧΝΩΓςςΧΤΧ ΛΧΧΞΧΜΧΥΞΚΝΝΚΥΩΩΥΝΩΞΩΠΚΝΟΧΜΩΞΧΥςΧϑΧϑΟΘςςΩΩΞΚΩϑΜΧΟΧΚΠΓΠΡΚϑΧΧΝΩΓΛΘΝΝΧΧΥΓΟΧΤΧ ΜΓΠΠΩΥΥ[ΟΟΓςΤΚΥΓΥςΚΥΚΛΧΚςΥΓΓ #ΥΓΟΚΓΠΓΦΩΥςΧςΛΧΧΩΜΚΘςΡκκΝΝ[ΥςΓςςΚΚΠ[ΝΓΚΥΓΥςΚΜΓΠςςκΜΚΞΓ[ΜΥΓΝΝκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΝΝΧΘΠΥκΚΝ[ Π[ςΜΓΠςςκΜΚΞΓ[ΥςκΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΠΓΦΩΥςΧΝΝΧΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΤΓΩΠΧΥΥΧΛΧΡΓΠΙΓΤΤ[ΜΥΓΥΥκ ΦΩΥΡΩΚΥςΘΥςΧΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΛΧςΜΩΚ[ΝΓΓΠΥκΞΧΤΥΚΠΧΚΥΓΠΧΡΩΚΥςΘΧΝΩΓΓΠΧΜΘϑςΚΧΥΩΚΠΧΝΩΓςςΧ5Γ ΚΜκκΠΜΩΚΠΥΩΝΜΚΥΚΥκκΠΥκΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΓΤΚΘΥΧςΛΧΜκ[ςκΞκςΛΧΡΩΩΤΚΞΚςΟΩΘΦΘΥςΚΞΧςΥΓΠΤΧΜΓΠ ςγγννκυγπυγνμκτχπιχπ2ωκυςθνθκξκνκοχςμχχλωνμκυγμυκςκνχμυκοκγννγςςκξκπχυγοχπλχργτγοοκννκ ΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΝΝΧΥΚΛΧΚςΥΓΞΧΠΧΥΩΚΠΧΝΩΓΓΠΞκΝΚΝΝΓ4ΧΩςΧςΚΓΝκΚΥςΓΠΡΚϑΧΧΝΩΓΓςΘΝΚΞΧςςκΤΜΓκΘΥΧΧΥΓ ΟΧΡΩΚΥςΘΧ 6ΧΤΜΧΥςΓΝΩΧΝΩΓΓΝΝΧΘΝΓΞΧΠΧΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚΠΓΦΩΥςΧΝΝΧΘΠΛκΝΛΓΝΝκΡΩΩΤ[ϑΟκΛΘΜΧΘΠ ΛκκΠΠΓΧΚΓΟΟΧΥςΧΡΚϑΧΡΚΚΤΚΥςκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧΥΩΩΤΚΠΘΥΧΥΚΛΧΚςΥΓΓΤΧΦΧΠ ςθκυγννχρωθνγννχοχμχυκκπκχνωγςςχξχυςχρκκςκ#νωγγπςωππκυςχχχυγοχπυωωππχνςχμχςυθςςωπχ ΘΥΧΜΥΚΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κΤΧΩςΧςΚΓΡΩΚΥςΘΚϑΚΠΜΩΩΝΩΞΚΓΠΝΓϑΟΩΥςΓΠΛΧΝΘΜΩΩΥΚΓΠΛΧΤΧΩςΧςΚΓΝκΚΥςΓΠ ΘΟΓΠΧΡΩΚΦΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧ8ΩΘΦΓΠΚΝΟΧΜΩΞΧΥςΧΘΠΠκϑςκΞΚΥΥκΟΚςΓΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΛΧΤΧΦΧΠ ςθκυγννχρωθνγννχθνγξχςχνωγγςνκκςς[κξκςξκγνκςωθννθκπκυςωςωυςγπλχρθνμωξγτμθυςθπμχωςςχπ[μ[κυςκ ΞΧϑΞΓΟΟΚΠςΘΚΥΚΚΠΥΧ /ΓΤΜΚςςκΞκΞΚΥΩΧΧΝΚΠΓΠςΓΜΚΛκΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΝΝΧΘΝΚϑ{[Τ[ΞΓςΩΤΓΚΦΓΠςΧΤΞΚςΥΓΟΧΠΡΩΩΠΞΧΤΧΥςΘΧΝΩΓ ΓΝΚΡΩΩΝΧΧΠΚ5ΓΥΚΛΧΚςΥΚΩΥΓΚΟΟΚςΓΠΧΥΓΟΧΧΞΧΥςΧΡκκςκΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΟΚΥΥκΟ[{ΥΞΓςΩ ΤΚςΧΝΝΚΛΧΞΓΥΚςΘΤΠΚΘΝΚΞΧς,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΝΝΧΡΩΩΝΧΧΠΚΥΚΛΧΚςΥΓΓς[[ΡΚΝΝΚΥΓΓΠςΧΡΧΧΠΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧ ΡΩΘΝΓΝΝΧ2ΩΩΝΧΧΠΚΠΞΚΓΤΓΥΥκΘΠΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΜκκΠς{Ρ{[ςΚΠΓΓΠΛΧΞΓΥΚςΘΤΠΓΚΠΓΓΠ 6ΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΛΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞκΝΚΝΝκΘΝΚΧΞΘΚΠΜΓΠςςκΥΚΝΝκΟΧΜΧΥΚΚΠΚΚΠΘΠ ΩΥΓΚΠςΧΞΧ ΤΧΥΚΝςΧΧΟ[{ςΓΠ ΜΩΝΛΓςΓςςΩΤΧϑςΚΧΥΓΜκϑΓΞΘΥΚΝΝΧΓςςκΓΤΚΝΧΚΥΚΝΝΧΜκΤΤ[ΚΝΝκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠςΧ ΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΥΚΛΧΚςΥΚΧΥΓΟΧΥςΧΓςΓΝκκΠ#ΥΓΟΧΧΛΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΧΝΩΓςςΧ[ϑΦΚΥςκκΤΧΚςΓΚΥΚΚΠΤΧΛΧΩςΩΞΧ ΝΧΚςΩΤΚΧΝΩΓ/ΧΜΧΥΚΚΠΚΠΧΞΘΚΠΓΦΩΥςΧΘΠΜΘΠςΤΧΥςΚΠΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΧ[ΟΡκΤ{ΚΞκΝΝΓΡΩΚΥςΘΝΝΓ ΛΧΟΩΘΦΘΥςΧΧΞΚΥΩΧΧΝΚΥΓΥςΚΘΝΓΓΝΝΚΥΓΠΘΥΧΠΧΥΓΟΧΠςΘΚΟΚΠςΘΛΧΜΩΞΧΧΞΚΥςΧΩΝΜΘςΚΝΘΚΥςΧ;ΟΡκΤΚΥς{Π [ΟΟκΤΤΓςςκΞ[[ΥΘΠϑΓΚΜΓΠς[Π[ςΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΡΩΩΘΥΚΓΠςΩϑΘΩΦΩςςΩΧ / ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ#ΥΓΟΧΠΡΩΚΥςΘΛΧΡΚϑΧς#ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠϑΘΚςΘΘϑΛΓ4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚ ΧΠΘΥΧΥςΘ / ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ#ΥΓΟΧΠΡΩΚΥςΘΛΧΡΚϑΧς#ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠϑΘΚςΘΘϑΛΓ4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚ ΧΠΘΥΧΥςΘ / ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ#ΥΓΟΧΠΡΩΚΥςΘΛΧΡΚϑΧς#ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠϑΘΚςΘΘϑΛΓ4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚ ΧΠΘΥΧΥςΘ 2ΩΚΥςΘΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΝΝΓΛΧΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΠ[ΟΡκΤΚΥς{{ΠΝΩΞΩΝςΧ [ΞΚΠΜκκΠΤΧΩςΧςΚΓΟΩ ΥΓΘ 2ΩΚΥςΘΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΥςκΞΩΘΦΓΝςΧ [ΞΚΠΜκκΠΤΧΩςΧςΚΓΟΩΥΓΘ Liite 4, 8 / 20

77 #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{Π ςχνθπρωκυςθ ΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΠ ΝΧΛΚΝΚΥςΧ 2ΩΚΥςΘΝΓϑΟΩΥ ΜΡΝ [ΠκΛΧΝΧΞΧ ΜΡΝ 6ΧΟΟΚ ΜΡΝ 8ΧΝΜΘΥΧΝΧΞΧϑΘΡΓΧΡΧΛΩ 8ΩΘΠΠΧ ΜΡΝ 4ΧΩΦΩΥΜΘΚΞΩ ΜΡΝ 6ΩΟΟΧΘΤΧΡΚϑΝΧΛΧ ΜΡΝ[ΜΥΚςςκΚΥΓΠκΡΓΠ ΥΧΧΠΧΛΧΟΓςΤΚκ ΧΚΦΧΠςΓΓΠΧ 7ΠΜΧΤΚΠΥ[ΤΓΓΠΚ ΜΡΝ ΘΚΤΧΠϑΓΚΥΚ ΜΡΝ ΧΠΧΦΧΠςΩΘΟΚΡΚϑΝΧΛΧ ΜΡΝ ΩΤςςΩΝΓϑςΚΤΩΩΥΩ ΜΡΝ 1ΟΓΠΧΡΩΩ ΜΡΝ 2ΚϑΧΥ[ΤΓΓΠΚ ΜΡΝΟΓςΤΚκΧΚΦΧΠ ςγγπχ 8ΚΝΝΧϑΓΚΥΚ ΜΡΝ 2ΓΠΥΧΥΜΧΠΩΜΜΧ ΜΡΝ 5ΚΡΓΤΚΧΠϑΓΤΠΓΡΓΠΥΧΥ ΜΡΝ 8ΧΝΜΘΜΩΩΥΚ ΜΡΝ ΧΠΥΧΤΩΩΥΩ ΜΡΝ 8ΩΘΤΚΡΚΘΠΚ ΜΡΝ 5ΩΘΟΓΠΡΚϑΝΧΛΧ ΜΡΝ ΓΝςΧΜΚΤΛΘΜΧΠΩΜΜΧ ΜΡΝ 5ΚΡΓΤΚΧΠΡΚϑςΧ ΜΡΝ #ΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧΥΧΧΞΩςςΧΓΥΥΧ5ΚΝςΧΜΧςΩΧΡΚςΜΚΠΝκΠΠΓΠΥΩΩΠΠΧΝςΧ8ΧΥΓΟΟΧΝΝΧΧΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚΠςΧΜΧΧΠκΜ[[ ΤΧΦΧΠΥΩΩΠςΧΚΠΓΠΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚ8ΓςΩΤΚςΧΝΝΚΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΘΠΘΥΧΧΥΓΟΧΟΚΝΛ{{ςκ# ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΧ ΛΧΘΚΜΓΧΝΝΧΜΩΞΧΥΥΧΘΝΓΞΧΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΧ[ϑΦΚΥςκκΝΩΘΠςΓΓΝςΧΧΠΛΩΝΜΚΠΓΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘ #ΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧΥΧΧΞΩςςΧΓΥΥΧ8ΧΠϑΧΤΧΚςςΚΧΡΚςΜΚΠΓςΓΝκΠΥΩΩΠΠΧΝςΧ/ΧΜΧΥΚΚΠΚΧΞΘΚΟΚΠΓΡΚϑΘΚΠΓΓΠΝΚΚςς[[ ΓΦΓΝΝΓΓΠΞΚΥΩΧΧΝΚΥΓΥςΚΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΚΠΛΧΥΓΠΡΩΩΝΧΧΠΚΚΠ #ΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧΤΧΦΧΠΚςκΡΩΘΝΓΝςΧςΧΤΜΧΥςΓΝςΩΠΧ/ΧΜΧΥΚΚΠΚΠΛΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞκΝΚΝΝκΘΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥ ςθκννγς[[ρκννκυςκρωωυςθχλθμχ[ϑφκυςκκοχμχυκκπκπλκνλγννκθνγξχπθυχποωωϑωπχυγοχ[ορκτκυς{{π Liite 4, 9 / 20

78 # ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΡΩΚΥςΘΟΧΚΥςΧ[ΟΡκΤΚΥς{κΝΩΘςΓΓΠΥΩΩΠΠΧΝςΧΜΩΞΧςςΩΠΧ ςωξχυγοοχννχχτξθμχυ [ΟΡκΤΚΥς{ΥςκκΠΓΤΘςςΩΞΧςΧΟΟΚ 2ΚΓΝΚΥΛΘΜΚΤΧΠςΧΧ5ΚΝςΧΜΧΦΩΠΛΧςκΤΧΠΠΧΠΜΩΝΟΧΩΜΥΓΥΥΧ4ΧΩςΧςΚΓΡΩΚΥςΘΚΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΠΓΠΡΩΩΜΩΛΧΠΠΓΝΓϑ ΟΩΜΥΚΠΓΓΠΛΧΛΧΝΘΜΩΩΥΚΠΓΓΠΘΠΚΝΟΧΜΩΞΚΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΚΥςΩςΓςςΩΝΩΞΩΠΛκΝΜΓΓΠ6ΧΩΥςΧΝΝΧ84Π ΡΩΟΡΡΩΜΘΡΡΚ #ΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚΠΛΧΤΧςΧΡΚϑΧΠΞκΝΚΥΥκΜΧΥΞΧΧΓΦΓΝΝΓΓΠΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΥς{ΛΘΜΧΠΚΞΘΘΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΘΥΧΜΥΚΝΧΧ ΛΓΟΡΧΧΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κ #ΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΤΓΩΠΧΥΥΧΛΧΡΓΠΙΓΤΤ[ΜΥΓΥΥκΘΠΡΧΚΜΘΚςΓΝΝΓΠΥκΚΝ[Π[ςΛΧΠκϑςκΞΚΥΥκΜΓΠςςκΜΚΞΓ[ΥςκΛΧΝΧΚςΩ ΤΚΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΠΓΠΙΤΧΠΚΚςςΚΤΓΩΠΧ Liite 4, 10 / 20

79 #ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠ ΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚ #ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠΝΩΞΩΠΛκΝΜΓΓΠς[[ΡΡΚΡΚΚΤΩΥςΩΥςΓΠΟΩΜΧΧΠ0ΚΚςκ ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΚΞΧςΤΧΩςΧςΓΚΦΓΠΘΟΧςΧΤΜΜΚςΓϑΦΚςΛΘςΜΧΜΧΚΜΜΚςΓΜΚΞκςΜΘΜΘΓΝκΟκΠς[{ΠΥκΤΧΩςΧςΓΚΝΝκ #ΚΠΘΧΡΘΚΜΜΓΩΥΘΝΚΓΠΥΚΟΟκΚΥΓΠΤΧΦΧΠΧΤΜΜΚςΓϑςΚ%# ΦΓΝΗΓΝς#ΤΜΜΚςΓϑςΚ ΠΩς0[ΝΧΠΦΓΤΧΝΘΚςςΚΛΘ ΦΓΝΗΓΝςΚΠΘΡΚΥΥΧΛΧΛΧςΜΘΚΥΓΠΛκΝΜΓ ΓΠΤΧΩςΧςΓΚΦΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΚΛΧΠΧ ΤΩΠΘ)ΤΧΠϑΘΝΟΞΧΚΜΩςςΚΤΧ ΦΧΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠΟΧϑςΚΜΧΩςΓΠΧΝΩΞΩΝςΧΝΩΞΩΝΝΓ κπγπς[{ςκκπλχςμθκξχς6ϑωτγ κννυςτ{ολχ,χτν7πιγτπ4χωςχςκγτχμγππωμυγςπκκπςκτμγκοοκςχυγοχτχμγππωμυγςμωκπξχχςκ ΟΧςςΘΟΚΟΟΧςςΧΝΘΩΥΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΜΚΠςΓϑςΚΚΠΡΩΩΥ ςχ8χκπξγςωτκςχννκςλχθυχξγυκςθτπγκυςχυγμκ ΜΘΠΓΡΧΛΘΛΓΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΘΝΚΞΧςςΚΚΝΓΥςκ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧςΧΞΧΝΟΚΥςΩΚϑΓςΚ5ΧΞΘΠΤΧΦΧΠΛκΝΜΓΓΠΛΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΠΡΘϑΛΧΠΧ Μκ[ςΓςςΚΚΠΥΧΟΘΛΧΤΧΜΓΠΠΩΥς[[ΡΡΓΛκΛΘΚςΧΞΧΤΚΘΚςΚΚΠΡΧΚΜΧΝΝΚΥςΓΠΘΝΘΥΩϑςΓΚΦΓΠΟΩΜΧΧΠ5ΧΞΘΠ ΤΧΦΧΝΝΧΡΩΘΝΓΥςΧΧΠΘΝΚϑ[{Φ[ΠΠΓςς[1ΩΝΩΠΤΧςΧΘΥΩΩΦΓΝΝΧΜκ[ςΓςς[ΛκΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΡΚΚΤΩΥςΩΜ ΥΚΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΝΝΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞΧΠϑΚΟΟΧςΘΥΧςΘΝΚΞΧςΡΩΩΥςΧΟΩςςΧΝΩΞΩΝΝΧ ΤΧΜΓΠΠΓςςΩΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΘΥΧςΘςΓΩςΓςςΚΚΠςΚΚΝΓΥςκΝΩΞΩΝςΧΝκϑςΓΚΠςΚΚΝΓΠΜκ[ςς{ΤΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠ ΠΩΜΥΚΥΥΧΘΝΚΟΩΩςΘΚΠΜΚΠ[ΝΓΚΥς[Π[ς 4ΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςςΩΠΠΓςΧΧΠϑ[ΞκΥςκΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΥςΧΧΠΜΘΤΜΓΧΝΩΘΜΜΧΚΥΚΥςΧΤΧΜΓΠΠΩΥΧΚΠΓΚΥςΧΧΠ ΛΧϑ[ΞκΥςκΜκΥΚς[{ςΧΚΦΘΥςΧΧΠ#ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΝςΧΝ{[ς[[ΟΘΠΓΠΝΧΚΥΚΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧ#ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓς ΛΧςΧΞΧΤΧΥΩΘΛΧςΝΚΚςς[ΞκςΝΚΚΜΓΠςΓΓΠϑΘΚςΘΘΠΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚςΞΓΥΚςΘΤΠΚςΡΩΟΡΡΩϑΩΘΠΓΓςΝΚΚςς[ΞκςΜΘΠΓΚ ΦΓΠϑΩΘΝςΘΘΠΛΧς[{ΠςΓΜΚΛ{ΚΝΝΓΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠΓΤΚς[[ΡΡΚΥΚκΧΥΩΚΠςΧΝΘΛΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΤΧςΧ ΟΓΥςΧΤΚΠςΧΝΘΜΧΜΥΘΚΥΞΧϑςΚςΩΡΧΧΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚ0ΚΚϑΚΠΜΧΚΜΜΚΚΠΜΩΩΝΩΚΘΥΩΩΥΩΝΜΘΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧςΧΚ ΘΟΧΠΧΞΓςςΧΝΚΚςΓΤΚΧΚςςΧΜΓΝΝΧΤΚΛΧΜκ[ΟκΝκ;ϑςΓΚΥΚκΤΚΓΠςΘΛΧΞΧΤςΓΠΥΧΧςςΘΚΘΝΝΧΜΘΩΝΩςΧΚΝΩΜΩ ςωρχ #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥ 8ΧΝςΧΘΥΧΧΥΓΟΚΥςΧΟΟΓΘΠΡΩΚΥΚΧΛΧϑΚΤΥΚΤΩΠΜΘΚΥΚΧ2ΩΩΧΥΓΟΚΧςΓϑςΚΚΠΧΚΠΧΝΩΞΩΝΝΓΥΧΧΜΜΧ 5ΩΩΤΚΠςΧΘΥΧΧΧΥΓΟΚΥςΧΘΠΝΧΧΛΓΠΠΓςςΩΩΥΓΧΟΟΧΠΜΓΤΤΧΠΟΩςςΧΧΚΠΧϑ[ΞΚΠςΧΚςΧΞΧΥςΚΠΘΩΦΧςςΧ ΓΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςκς[[ΝΚκ,ΘΓΠΥΩΩΠΞΩΘΠΠΧΤΧΜΓΠΠΓςςΩΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΧΘΠΝΧΧΛΓΠΠΓςςΩ ΞΩΘΥΚΠΧΛΧ8ΩΘΦΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΠΘΩΦΧςςΧΧΧΥΓΟΧΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςκς[[ΝΚκΟΩςςΧ ΝΩΞΩΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΠΥΩΩΠΠΚςΓΝςΩΟΩΩΥςΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧΡΘΚΜΓςΓΠΧΚΜΧΜΧΩςΓΠΥΧς[[ΝΚΠ ΟΩΜΧΚΥΓΥςΚ 5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚΥΥΧΘΠΧΚΠΧΜΘΤΘΥςΓςςΩ[ΜΥΚΠΜΓΤςΧΚΥΩΩςςΧΛΧςΧΞΘΚςΓΝςΩςΧΝΘΩΦΓΝΝΚΥΩΩς ςχ ΞΧΚΜΜΧςΘΚΥΧΧΝςΧΡ[ΤΚςςΚΚΠΓΦΩΥςΧΞΩΩςΓΓΠΞΧΤΥΚΠΜΚΠΥΩΩΤΚΝΝΧΧΥΓΟΚΝΝΧ#ΥΓΟΧςΘΠςΓΜΠΚΥΓΥςΚ ϑ[ξκπτχμγππγςςωλχπκκφγπργτωυςωμυκυυχλχτχμγπςγκυυχθποοθςγςςωϑωθοκθθπλωπχνκκμγπςγγπ ΧΚϑΓΩςςΧΟΧςκΤΚΠκ,ΩΝΜΚΥΚΞΩςΥΩΩΠΠΚςΓΝςΚΚΠϑΩΘΝΓΝΝΚΥΓΥςΚΥΧΟΘΚΠΥΚΥκςΚΝΧς1ΦΘςΩΥΥΧΝΚΘΝΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠςκΤΜΓΚΠςΚΝΧΟΚΜκ ΠκΜ[ΚΥΚΥΩΥςΩΜΥΓΥΥΧΛΧς[[ΝΚΠΟΩΜΧΚΥΚΥΥΧΡΚΠςΧΟΧςΓΤΚΧΧΝΓΚΥΥΧ ΚΚΠςΓκςΥΚΥΩΥςΩΜΥΓςΥΩΩΠΠΚςΓΝςΚΚΠ ΧΥΓΟΧςΚΝΘΛΧΞΧΤςΓΠΓΤΚΜΥΓΓΠΛΧϑΩΘΠΓΜΧΝΩΚΥςΧςΓϑςΚΚΠς[[ΡΡΚΡΚΚΤΩΥςΩΜΥΚΧ #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΞΧΝΟΚΥςΩΟΚΥΞΧΚϑΓΓΥΥΧ / ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ4ΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΜΘΤΛΧΩΥΘϑΛΓΓς / ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ4ΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΜΘΤΛΧΩΥΘϑΛΓΓς ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧς6 ΓΘΜΥΓΥΥΧ.κϑΦ{ΠΛΧΥ ΧΧΡΩΟΚΥΓΠΡΧΚΜΧς5ΩΘΟΓΠ ΘςΚΥΓΩςΩΝΚΚςςΘ ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧς6 ΓΘΜΥΓΥΥΧ.κϑΦ{ΠΛΧΥ ΧΧΡΩΟΚΥΓΠΡΧΚΜΧς5ΩΘΟΓΠ ΘςΚΥΓΩςΩΝΚΚςςΘ ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧς6 ΓΘΜΥΓΥΥΧ. κϑφ{πλχυχχρωοκυγπρχκμχς5ωθογπ ΘςΚΥΓΩςΩΝ ΚΚςςΘ 8ΩΘΥΚΠΧΤΧΜΓΠΠΓςςΩ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΥΩΩΠΠΚςΓΝςΚΚΠ1ΩΝΩΠΤΧΦΧΠΝΩΘΜΧΠ ΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΡΚΚΤΩΥςΩΜΥΚΧΟΩΜΧΚΝΝΓΠ#ΝΜΩΡΓΤκΚΥΓς1ΩΝΩΠΤΧΦΧΠΡΚΚΤΤΘΜΥΓςΝΚΓΠΓΞκς ΠΩς 0[ΝΧΠΦΓΤΚΠΜκΥΚΧΝΧΧ ΩΞΧΥΥΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΥΥκΧΥΩΥΥΧΧΠ(ΚΠΠΧ5ΩΘΟΓΠ4ΧΩςΧςΚΓΟΩ ΥΓΘΠΥκκςΚ{ ΓΥΜΓΚΥΓςΟΩΩςΘΜΥΓς 7ΩΥΤΓΠΓΥΥΧΠΥΥΚς[[ΝΚΥΓΓΠΩΝΜΘΧΥΩΩΠΘΠςΓϑς[ϑΩΘΟΧςςΧΞΚΧΟΩΩςΘΜΥΚΧΞΩΘΥΚΓΠΥΧΧςΘΥΥΧ#ΥΓΟΧΤΧ ΜΓΠΠΩΥςΧΝΧΧΛΓΠΠΓςςΚΚΠΞΩΘΦΓΠΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΚΓΠΟΩΜΧΧΠΓςΓΝκΡκκΦ[ΥςκκΠ8ΩΘΠΠΧςΓϑ ςκκπυκυκςκνχοωωςθμυκχλχπ[μ[κπγπθφθςωυυχνκυχκπ[μ[κυγποωθςθπυχνωξωννχτχμγππωυςχ ΛΧςΜΓςςΚΚΠς[[ΝΚΝςκκΠΟΩΩΥςΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧΡΘΚΜΜΓΧΞΧΝΝΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΘΥΧΝΝΧΛΘΜΧΝΩΞΩΝΝΧΟΩΩ ςγςςκκπρκμχςχξχτχυωθλχμυκ 8ΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΚΓΠΜΩΝΩΓΥΥΧΟ[{ΥΥΚΥκκΠΜκ[ΠςΚΓΠΥΚΛΧΚΠςΚΘΠΞΧΚϑΦΓΝ ΝΩς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΓΠΥΚΟΟκΚΥΓΥΥκΝΧΧΛΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧΞΩΘΠΠΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΓςΓΝκΡκκ ς[[πτχμγππγςςκκπςκνχςθοκννχυκυκκπμκ[ππγκννκκπμγκςςκ{ννγλχρθυςκμθπςςθτκννγ 2ΚΚΤΩΥςΩΜΥΓςΝΧΧςΚ #ΤΞΘ κππκπγπλχϑ[ξκμυ[κχτμμκςγϑςκ ΤΩΠΘ)ΤΧΠϑΘΝΟ8ΩΘΦΓΠΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΥΥΧΜΓΥΜΩΥϑΧΝΝΚ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝ ΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚ ΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ΝςΧΠΓΠ, ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝ ΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚ ΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ Liite 4, 11 / 20

80 /ΧΜΧΥΚΚΠΚ /ΧΜΧΥΚΚΠΚΞΧΝΟΚΥςΩΟΚΥΞΧΚϑΓΓΥΥΧ ΤΚΝκϑςΓΚΦΓΠΟΩΜΧΧΠΤΧΜΓΠΠΩΥΘΝΚΥΚΤΧΜΓΠΠΓςςΩΛΘΞΩΘΠΠΧ /[{ΥΤΧΩςΧςΚΓΠΡΚςΩΩΥΡΤΘΗΚΚΝΚΠ ΧΥΓΟΧΡΚΚΤΤΘΜΥΓΥΥΧΝΩΞΩΝςΧΘΠΠκϑςκΞΚΥΥκΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧΜΧςΘΥ /ΩΩςΘΜΥΓς #ΤΜΚΥςΘΡΚΚΤΩΥςΩΥςΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΞΧΝΟΚΥςΩΚςκ[ςΓΓΠΡΚςΩΩςΓΓΠΥΧΞΩΘΠΠΧ6κΟκΠ ΥΓΝΞΚς[ΜΥΓΠΧΚΠΓΚΥςΘΚΥΥΧΞΧΠϑΚΟΟΧςΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΡΚΚΤΩΥςΩΜΥΓςΘΞΧςΞΩΘΦΓΝςΧ/Χ ΜΧΥΚΚΠΚΘΠΘΝΝΩςΡΩΩΤΧΜΓΠςΓΚΠΓΠ4ΧΜΓΠΠΩΥςΧΘΠΝΧΧΛΓΠΠΓςςΩΡΩΩΘΥΧΝΝΧΞΩΘΠΠΧ/ΧΜΧΥΚΚΠΚΠ Ρκκς[[ΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩςΚΚΝΚΘΥΧΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΞΩΘΠΠΧ5ΧΟΧΥΥΧ[ϑςΓ[ΦΓΥΥκΞΚΓΤΓΚΥΓΠΡΩΚΥΓΓΠ ΘΥΧΧΠΘΠςΓϑς[ΩΩΥΚΥΚΥκκΠΜκ[ΠςΚΛΧΥΓΠΞΚΓΤΓΚΠΓΠΚΜΜΩΠΧΥΓΜκΜΧςΘΠΜΘΤΘςΩΜΥΓΠΧΝΝΓΜΧΜΥΚΜΘΝ ΟΚΘΠΟΩΘςΘΚΥςΧΤΩΩςΩΚΜΜΩΠΧΧ 4ΧΩςΧςΚΓΟΩΥΓΘΠςΚΓςΘΛΓΠΟΩΜΧΧΠςΧΞΧΤΧ ΧΥΓΟΧΧΓΝΚΟΧΜΧΥΚΚΠΚΧΘΠΝΧΧΛΓΠΠΓςςΩΞΩΘΥΚΠΧ ΛΧςΚΚΝΚΠΓΠΘΥΩΩΥΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΞ ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘΠΡΚΚΤΩΥςΩΜΥΚΥςΧΜΩΚςΓΠΜΚΠ ΚΝΟΓΠΓΓΓςςκςΚΚΝΚΥΓΠΘΥΧΠΛΧΥΚΚϑΓΠΝΚΚςς[ΞκΠΡΩΚΥΓΠΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΘΥΧΠΟΩΩςΘΜΥΓςΘΠΥΩΩΠΠΚςΓΝΝΩς ΧΤΜΜΚςΓϑςΚ6ϑΩΤΓ ΓΝΝΥςΤ{ΟΞΩΘΠΠΧ6ΚΚΝΚΘΥΧΓΦΩΥςΧΧς[[ΝΚΝςκκΠΜΚΠΝΩΞΩΠΩΩΥΜΝΧΥΥΚΥΟΚΧ 8ΩΘΥΚΝΩΜΩΥΧΧςςΧΧΞΚΚςΧςΧςΚΚΝΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΓΠΤΧΦΧΠΡΩΘΝΓΝΝΓςΓϑς[[ΠΝΧΡΓΜΧςςΘΚΥΓΓΠΟΧςΧΝΧΟ ΡΧΧΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧΧΠ/ΩΚΝΝΧΟΧΚΠΚςΩΚΝΝΧΛΧΝΩΜΩΛΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΜΥΚΝΝΧΘΠΟΧϑΦΘΝΝΚΥΓΥςΚ ΜΘΤΞΧςςΩςΧΚΟΩΩςΓςςΩΛΘΘΝΓΟΧΥΥΧΘΝΓΞΚΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΛΧΜΧςΘΜΥΚΧΝΩΞΩΝΝΧςΚΚΝΚΘΥΧΠ ΥΚΥκςΚΝΘΚΥΥΧςΓϑςΚΚΠΟΩΩςΘΜΥΚΧ8ΩΘΠΠΧςΚΚΝΚΘΥΧΧΠΘΠΥΩΩΠΠΚςΓΝςΩΥΚΥκςΚΝΘΛΓΠΟΩΩςΘΜΥΚΧΤΧ ΜΓΠΠΓςςΩΟΟ ΡΘϑΛΘΚΥΘΥΧΧΠΩΩΥΚΞκΝΚΡΘϑΛΧΛΧ[ΝκΜΓΤςΧΧΠϑΓΠΜΚΝ{ΜΩΠΠΧΠΤΩΘΜΧΚΝΩςΚΝΧ8ΩΘΠΠΧ ΧΝΧΜΓΤςΧΧΘΠΛκΝΝΓΓΠΟΩΩςΓςςΩςΧΞΧΤΧςΘΚΟΚΥςΘΠςΘΚΟΚΥςΘςΚΝΘΚΜΥΚ 8ΩΘΠΠΧΥΩΩΠΠΚςΓΝςΩΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΥ ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘ 4ΧΟ ΘΝΝ,ΘΓΠΥΩΩΠςΧΞΧΤΧΧΥΓΟΧΠΜΩΠςΘΧΤΞΚΘΤΧΡΘΤςςΚ 4ΧΩςΧςΚΓΟΩΥΓΘΞΧΝΘΜΩΞΧΧΠΝΚΚςς[ΞκςΚΓςΘ(Κ ΠΠΧ 8ΩΘΦΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧ ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘ 8ΩΘΦΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΡΚΚΤΩΥςΩΥ ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘ Liite 4, 12 / 20

81 8ΩΘΦΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧς ΩΞΧ(ΚΠΠΧ5ΩΘΟΓΠ4ΧΩςΧςΚΓΟΩΥΓΘΠΥκκςΚ{ 8ΩΘΦΓΠΡΚΚΤΩΥςΩΥΛΧΥΚΚϑΓΠΝΩΞΩΝΝΧςΓϑΦ[ςςΚΚΝΚΘΥΧΠΥΚΥκςΚΝΘΛΓΠΟΩΩςΘΜΥΓς ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘ ΝΩΞΩΝΝΧςΓϑΦ[ςΟΩΩςΘΜΥΓς ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘ /ΧΜΧΥΚΚΠΚΞΩΘΠΠΧ,ΩΝΜΚΥΚΞΩςΛΧΝκϑΚ[ΟΡκΤΚΥς{,ΘΓΠΥΩΩΠςΧΞΧΤΧΧΥΓΟΧςΩϑΘΩςΩΚΥΩΩΤΓΝςΧΘΥΚΠςΩΝΚΡΧΝΘΥΥΧΞΩΘΠΠΧ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΡΘϑΛΘΚΠΓΠ ςκκνκπγπςθκοκυςθθυχλκκρ[υς[[ποωςςχρχϑθκπξχωτκθκςωπγγπχ5χοοωςωυς{κφγπ[ϑςγ[φγυυκτχ ΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞΓΥΚΜΧςςΘΧΘΠΛΘΩΦΩςςΩΡΩΤΜΧΟΧΧΠ.ΚΥκΜΥΚΘΥΧΞΓΥΚΜΧςΘΥςΧΘΠΞΧΩΤΚΘΚςΩΠΩςς ΩΝΚΡΧΝΘΥΥΧ ΡΧΝΘΠΝΓΞΚςς[κΛκΝΛΓΝΝΓΛκκΠΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥΘΥΧΠΩΝΝΧΜΜΘςΚΝΘΚϑΚΠ5ΧΟΟΩςΩΥΞΓΥΚΛκΝΜΚκΘΠΜΘΜΘΤΧΜΓΠ ΠΩΜΥΓΠΧΝΧΝΝΧΛΧςΩϑΘΩςΩΠΓΓΠΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΡΩΘΝΓΚΠΓΠΡκκς[ΥΓΚΠκΘΠΞΧΩΤΚΘΚςΩΠΩςςΩΝΚΡΧΝΘΥΥΧ;Νκ ΡΘϑΛΧΛΧΞΓΥΚΜΧςςΘΤΧΜΓΠςΓΚΦΓΠΥΓΜκΡΧΝΘΠΡΩΘΝΓΚΥΓΠΩΝΜΘΥΓΚΠκΤΧΜΓΠςΓΓΠΤΧΜΓΠςΓΓΝΝΚΠΓΠΜΧΠςΧ ΞΩΩΥΘΠϑΓΚΜΓΠς[Π[ςΟΚΠΜκΞΩΘΜΥΚΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠΥΘΤςΩΟΧΞΧΧΤΧΝΝΚΠΓΠ4ΧΜΓΠΠΩΥΓΚΘΝΓΘΝΝΩςΜκ[ ς{υυκςωνκρχνθπλκνμγγπ 2ΧΝΘΥΥΧΥκΚΝ[Π[ςςΚΚΝΚΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠΛΩΝΜΚΥΚΞΩΚΝςΧΧΠΡΚϑΧΠΡΩΘΝΓΝςΧΝκϑΓΥΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΥΥκΧΥΩΥΥΧΧΠ ΝΩΜΩΩΠΘςςΧΟΧςςΧΜΧςΘΠΞΧΩΤΚΘΚςΧ4ΧΦΧΠΡΩΘΝΓΚΥΓΝΝΧΛΩΝΜΚΥΚΞΩΝΝΧΘΝΓΞΧΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧΥΘΡΓΩςΩΩ ΞΧΠϑΓΟΡΧΧΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΓΠΛΧΛΧςΜΧΧΝΩΘΠςΓΞΧΥςΚΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΧΛΘΥΥΧΝΧΧΛΓ Π ΠΩΥΘΥΚΧΘΠςΘςΓΩςΓςςΩΧΚΠΧςΧΤΡΓΓΠΟΩΜΧΧΠΜΜΩΠΧςΘΠΩΩΥΚςςΩΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΠΡΩΚςΓΛΧΘΠΟΩΜΧΚΥΚ ΠΧ7ΝΜΘΘΞΓςΘΞΧςς[[ΝΚΠΥκΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΠΘΚΠΝΩΞΩΝςΧ2ΩΚΥΓΠΝΩΚΥΜΧΠΜΧΩςςΧΟΧΜΧΥΚΚΠΓΚΝςΧΘΠ ΘΝΝΩςΥΩΘΤΧ[ϑςΓ[ΥΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΓΚΝΝΓ4ΧΦΧΠΡΩΘΝΓΝΝΧΘΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΓΦΩΥςΧΘΠ ΓςΘΠΚΟΩΩΘΥΧ [ΟΡκΤΚΥς{ΥςκΘΠΧΥΗΧΝςΘΚςΩΧ 5ΚΥκςΚΝΧς 5ΘΤςΩΟΚΥΞΧΧΤΧΠΞΩΘΜΥΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥΚΥκςΚΝΘΛΧΓΚςκΥΥκ[ϑςΓ[ΦΓΥΥκΚΠΞΓΠςΘΚςΩ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧ ΞΩΘΠΠΧςΓϑΦ[ΠΜΩΠςΘΧΤΞΚΘΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΧΝΧΜΓΤΤΧΠςΚΝΘΚΥΥΧΓΚΘΝΓΥκΚΝ[Π[ςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκΟΧςΓ ΤΚΧΧΝΓΛΧ4ΧΜΓΠΠΩΥΘΠΧΚΠΧΜΚΠΘΥΚςςΧΚΠΝΚΥκΝκΟΟ{ΠΓΤΚΥςΓςς[ΛΧΝΓΞ[ςΓςς[ΥΚΥκΡΩΘΝΓΝςΧ.ΧςςΚΘΚΥΥΧΘΠ 4ΧΟ ΘΝΝ, ΘΓΠΥΩΩΠςΧΞΧΤΧΧΥΓΟΧΠΜΩΠςΘΧΤΞΚΘΤΧΡΘΤςςΚ Liite 4, 13 / 20

82 ςθκοκυςθςκνθλγπχκμχκυγςοωθξκρκππθκςςγγςλχθυχυυχςκνθλχθπμγτχχοκυςχνχχςςχχ6θκυγυυχμγττθμ ΥΓΥΥΧΘΠΠκΜ[ΞΚΥΥκςΚΚΝΚΥΓΚΠκκΞΧΝΜΘΚΥΓΜΥΚΟΧΧΝΧςςΩΠΧ1ΥΧΥΚΥκςΚΝΘΛΓΠΘΞΚΥςΧΘΠΟΧΧΝΧςςΩΛΧΡΩΚΥΚΧ ΡΓΚΝΚΘΞΚΧΛΘςΜΧΥΧΧςςΧΞΧςΘΝΝΧΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκ 5κΚΝ[ΠΓΚΥ[[Υ /ΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥκΚΝ[ΠΓΚΥ[[ΥΘΠΞκϑκΚΠΓΠ/ΧΜΧΥΚΚΠΚΠΡΩΚΠΓΠΘΥΧΘΠςΩϑΘΩςΩΠΩςςΩΝΚΡΧΝΘΥΥΧ ςκ[υκπ,κνλγννγλκκπ[ςςκκνκπγπμθπςςθτκθυχθπυκυκςκνθκνςχχπλχϑωθπγλχθνςχχποωωςςωπωςωυγκςχμγτ ςθλχ2ωϑςχχμυκοωωτχςωςρωπχςκκνκλωνμκυκξωςκμμωπχ ΧΩΜΘςΩΥΡκκΘΥΚΠςΚΚΝΚΥΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧΠΛΩΝΜΚΥΚ ΞΩςΛΧΜΘΠΓΥΧΩΟΧςςΩΡΓΝςΚΜΧςΓΘΞΧςΥκΚΝ[ΠΓΓςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚΠκ /ΧΜΧΥΚΚΠΚΝΘΩΠΧΧΥςΧ 5ΚΥκκΠΜκ[ΠςΚ /ΧΜΧΥΚΚΠΚΡΘϑΛΘΚΥΓΥςΧ,ΩΝΜΚΥΚΞΩΧΤΧΦΧΠΥΩΩΠΠΧΝςΧ8ΧΥΓΟΟΧΝΝΧΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧ Liite 4, 14 / 20

83 /ΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΝΚΚςς[ΟΚΠΓΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΘΠ ##8# #00,# /#6 #ΝΩΓΓΝΝΓΘΝΝΧΧΠΝΧΧςΚΟΧΥΥΧΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΟΩΩςΘΥςΧΛΘΝΝΧςΧΞΘΚςΓΝΝΧΧΠΜΧΩΡΩΠΜΚΟΧΚΥΓΠΤΧΜΓΠςΓΓΠ ςθςγωςωοκυςχτχωςχςκγπλχ2κγνκυλθγπξκνκυγννγχνωγγννγ ΧΧΞΧΥΥΧΤΧςΜΧΚΥςΧΧΠΧΝΩΓΓΝΝΓςΩΝΓΞΧΠΩΩ ΦΚΥΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠΜΩςΓΠϑΘςΓΝΝΚΛΧΟΧΛΘΚςΩΥςΘΚΟΚΠΠΧΠΝΧΧΛΓΠςΩΟΚΥΓΠΜΧΩΡΩΠΜΚΜ[ΝΡ[ΝκΠΟΧςΜΧ ΜΓΥΜΩΜΥΓΠΛΧΧΥΩΠςΘΝΚΚΜΓΛΧςΘΚΟΚΥςΘΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΥΚΛΧΚΠςΚΛΧΝΧΧΛΩΩΥ/ΧςΜΩΥςΧΛΧΡΧΝΞΓΝΩΛΧΧΛΧΠ ςχυχκυςγςχχπλχτχςμχκυςχχπχνωγγπνκκμγππγλκτλγυςγν[ςωνμθκνωτγκςκςυγμκ5κτμμχνχπρωκυςθπνχχλωωυ 5ΧΟΧΧΠΜΧΧΞΧΟΩΩςΘΜΥΓΓΠΘςΓςΧΧΠΟΩΜΧΧΠΟ[{Υ #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΛΧςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠςΘΠς ςκ/χςμχμγυμωμυγπςθςγωςωοκπγπγφγνν[ςςκκχκπχμκπτχςχρκϑχπϑγπμκν{νκκμγπςγγπνχκςωτγκφγπργ ΤΩΥΡΧΤΧΠΠΩΥςΧ 4ΧςΧΡΚϑΧΠΡΧΤΧΠςΧΟΚΥΓΜΥΚΘΠςΓΜΓΚΝΝκ[ΝΓΚΥΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧ#ΝΩΥςΧΞΚΓΠΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΚΓΠΟΩΜΧΧΠΤΧςΧ ΧΝΩΓςςΧΝΧΧΛΓΠΠΓςΧΧΠςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΜΘϑΦΧΝΝΧΛΧΝΧΚςΩΤΓΚΦΓΠΞκΝΚΝΝΓΥΩΩΠΠΚςΓΝΝΧΧΠ[ΝΚςΧΚΧΝΚΜΩΝ ΜΩ #.7 0#4816 #ΚΓΟΟΧςΚΠΞΓΠςΘΚΠΠΚς ΛΧΡκκς{ΜΥΓς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΛΧςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΘΞΧςΘΥΧΞΧΝςΧΜΩΠΠΧΝΝΚΥΓΥςΚΧΤΞΘΜΧΥςΧ ΤΧΜΓΠΠΓςςΩΧΜΩΝςςΩΩΤΚ[ΟΡκΤΚΥς{κ4 ;,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΛΧΥΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{,ΘΓΠ ΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΞΧΠϑΚΟΟΧςΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΘΞΧςΠΚΚςκϑΧΤΞΘΛΧΛΘΚςΧ ΧΤΛΧΝΧΠΤΧΦΧΥςΧΘΠΞΚΓΝκ5ΩΘΟΓΠ ΡΩΘΝΓΝΝΧ.ΧΧΛΧΠΧΥΓΟΧΡΚϑΧΠΓΦΩΥςΧΞΚΟΡΚΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΘΞΧςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΘϑΓΝΝΧΧΥΓΟΧ ΡκκΝΝΚΜ{ΠΧΥΩΚΠςΧΝΘΛΧΞΧΠϑΧΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΥΓΜκΡΚςΜκΟΘΠΚΝςΧΧΥΓΟΚΝςΧΜΧΦΘΠΠΩςςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΚΞΚ ϑωθοχωςωυ ΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΚΞΚ ςωϑθωςωκυωωτγνςχθυκπςωνκρχνθυυχ #ΝΩΓΓΠΓςΓΝκΤΓΩΠΧΝΝΧΘΠ ΧΥΩΚΠΧΝΩΓΧΚΞΧΠΤΧςΧΡΚϑΧΠΝΧΚΦΧΝΝΧ#ΥΓΟΧΧΝΩΓΥΚΛΧΚςΥΓΓΜΧΩΡΩΠΙΚΠΜΓΥΜΩΥςΧΠςΩΠςΩΟΧΥΥΧ2ΚΓΝΚΥ ΛΘΓΠΚςκΡΩΘΝΓΝΝΧΟΚΠΠΓΘΠΟΩΘΦΘΥςΩΠΩςΟ[{ΥςΓΘΝΝΚΥΩΩΥΧΝΩΓΚςΧΤΧΦΧΠςΩΠςΩΟΧΧΠ #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΧΛΧςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΧΛΧΠΚΚΦΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{κΜΘ ΥΜΓΓΥΘΡΚ ΟΩΥΤΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠΥΩΘΛΓΝΩΥςΧ4ΧΩςΧςΚΓΥΘΡΚΟΩΥ6ΧΞΘΚςςΓΓΠΧΘΠΘΝΝΩςΜΘΘςΧΓΤΚ ΧΚΜΧΜΧΩΥΚΧΛΧΠΚΚΦΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥΜΩΝςςΩΩΤΚΧΓΦΩΥςΧΞΧΞΧΝΚΜΘΚΟΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΚςΧΛΘΚΥΥΧΘΠΝκΥΠκΤΧΩςΧ ςκγπνκκμγππγϑκυςθτκχπςθκοκππχπλχχτμμκςγϑςωωτκπονρωκυςθμωνςςωωτκπμθμθμκτλθ6[[ρρκρκκτωυ ςωμυκυςχϑωθνκοχςςχς[[ρκννκυ[[υγκμωκςγπμχχπθνγχυγοχ ΧΝΩΓΚΝΝΓΞΚΥΩΧΧΝΚΥΓΥςΚΟκκΤκκΞΚΠςκΥΚΝΝκ ΡΧΚΜΧΝΝΚΥΓςΘΝΘΥΩϑςΓΓςΛΧΧΝΩΓΓΠΜΧΥΞΩΘΞΧςΟΩΘΜΧΠΠΓΓς[ΝΓΚΥΚΝΟΓςςκ,ΘΜΧΚΠΓΠΧΝΩΓΘΠ[ΜΥΚΝ{ΝΝΚ ΠΓΠΘΟΧΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩςΓΠΥΧ5ΘΡΚΟΩΜΥΓΠΟΩΜΧΧΠΜΘϑςΓΚΦΓΠΥκΚΝ[ςςκΟΚΠΓΠΛΧΥΩΘΛΓΝΩΥΓΜκΥΩΘΛΓ ΝΩΥςΧΝΩΘΡΩΟΚΠΓΠΤΧςΜΧΚΥςΧΧΠΥΚΚΠκ[ϑςΓ[ΦΓΥΥκΜΩΠΧΝΩΓΓΠςΧΚΥΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΜΓϑΚςςκΟΚΥΓΠΛΧ Μκ[ς{ΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΓΟΚΠΓΠςΧΚΝΩΘΞΩςςΧΟΚΠΓΠΘΠΧΛΧΠΜΘϑςΧΚΥςΧ 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΧςΧΚΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΧΓΚΟΧΚΠΚςΧΧΚΓΟΟΚΥΥΧΚΠΞΓΠςΘΚΠΠΓΚΥΥΧ # ΥΓΟΧΠΥΓΩΦΩΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΠΟΩΩςΘΥΘΥΧΝ ΝΚΥςΩΟΚΥΛΧΧΤΞΚ ΘΚΠςΚΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧ ΨΨΤΜ[ΗΚ ΨΨΨΓΝ[ΜΓΥΜΩΥΗΚΨΓ ΘϑΛΓΝΟΧΝΝΚΠΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥΥΩΘΛΓΝΩΤΧΩςΧςΚΓΥΘΡΚΟ ΩΥ Liite 4, 15 / 20

84 6ΩςΜΚΟΩΥΧΝΩΓΓΠΠ[Μ[ΚΠΓΠΥΩΘΛΓΝΩςΚΝΧΠΠΓ #ΤΞΚΘΚΠςΚΜΤΚςΓΓΤΚς 4ΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΛΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΧΤΞΘΛΧΘΠςΧΤΜΧΥςΓΝςΩΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΥςΧϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΥςΧΛΧΜΧΩ ΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΧΠκΜ{ΜΩΝΟΧΥςΧ#ΤΞΚΘΚΠΠΚΥΥΧΘΠΜΚΚΠΠΚςΓςς[ϑΩΘΟΚΘςΧϑΧΤΞΚΠΧΚΥΩΩςΓΓΠς[[ΡΚΝΝΚ Υ[[ςΓΓΠΓΦΩΥςΧΞΩΩςΓΓΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥ[[ςΓΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΓΠςΘΦΚΥςΩΥΞΘΚΟΧΚΥΩΩςΓΓΠΛΧϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚ ΥΓΓΠΜΓΤΤΘΥςΩΠΓΚΥΩΩςΓΓΠ4ΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΛΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΟΩΩςΘΥΞΧΚϑΓΚςΧΘΠΜΩΞΧςςΩςΧΤΜΓΟΟΚΠ ΤΧΡΘΤςΚΠΧΝΜΩΘΥΧΥΥΧ #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠΓΦΩΥςΧΞΧΓΥΚΟΓΤΜΜΚΤΧΜΓΠΠΩΥΧΚΜΧΠΥΧΤΧΜΓΠΠΩςςΧΛΧΠΥΧΛΧΝΧΛΚς[[ΡΡΚΠΥκΤΧΜΓΠ ςχοκυςχξχυςχλχς[[νκυςκ4χμγππωμυγπξχπϑκορκγπθυκγπωνμθχυωυυχκνογπγγϑ[ξκπυγπχνμωργ ΤκΚΠΓΠΜκ[ςς{ΛΧΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠς[[ΝΚϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΡΚΚΤςΓΓςςΘΚΥςΩΞΧςΧΝΩΓΓΝΝΧΧΥΓΟΧ ΡκκΝΝΚΜ{ΠΛΧΤΧςΧΚΠΥΚΠ{{ΤΚΠςΧΝΘΚΥΥΧΝΩΞΩΠΝΧΧΛΓΠΠΩΜΥΓΓΠΝΩΞΩΝΝΧςΓϑΦ[ςΟΩΩςΘΜΥΓς ϑγκμγπςκξκςνχχλγππωυθυχπϑκυςθτκχννκυγγπμγττθμυκυωωςγγπνκκςς[ξκκτχμγππωυϑκυςθτκχννκυςχχτξθχ 5ΚΥκςΚΝΘΚΥΥΧςΓϑς[ΛΓΠΟΩΩςΘΥςΓΠΥΓΩΤΧΩΜΥΓΠΧΥΚΥκςΚΝΘΛΓΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥ[[ςΓΓΠΝΚΚςς[ΞκςΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘ ΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘςΘΞΧςΟΓΤΜΚςςκΞκΥςΚϑΓΚΜΓΠς[ΠΓΓς ΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΚΝΟΓΠςκκΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠςΓΓΠΜΓϑΚςς[ΟΚΥςκΛΧΓΠΥΚΟΟκΚΥΓΠΤΧΩςΧςΚΓΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩϑΩΠ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΜΥΚΥΥΧΛΧΟΩΩςΘΜΥΚΥΥΧΠκΜ[ΞκςΓΤΚΧΚΜΧΜΧΩΥΚΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΡ Γ ΤΚΧΧςςΓΓςΛΧΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠςΓΓΥΥκςΧΡΧϑςΩΠΓΓςΟΩΩςΘΜΥΓς8ΧΠϑΚΠΘΥΧΚΝΟΓΠςκκΤΧΩςΧςΚΓΠΤΧΜΓΠςΧ ΟΚΥΓΠΧΛΧΠΜΘϑςΧΧ8ΩΘΦΓΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΝΚΥΓΩΤΧΩΥςΧΟΧςΜΩΥςΧΛΚΓΠΛΧΡΧΝΞΓΝΩςΧΤΡΓΓΠΝΚΥκκΠ ς[οκυγυςκ /ΧςΧΝΧΟΡΚΤΧΞΚΠςΘΝΧΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧ ΝΚΚςς[[ ΧΚΜΧΜΧΩςΓΓΠ ΛΘΝΝΘΚΠΤΧϑςΚΝΚΚΜΓΠΠΓΝΚΥκκΠς[Κ ΞΘΚΟΧΜΜΧΧΥςΚΛΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΛΧ[ΝΓΚΥ{ςΚΝΘΛΧΟΩΩςΓςςΚΚΠΤΧϑςΚςΧΞΧΤΧςΚΝΘΚΜΥΚ5ΧΟΧ ΜΓϑΚς[ΥΛΧςΜΩΚΝΩΞΩΝΝΧΛΘΝΝΘΚΠΟ[{ΥΤΧΞΚΠςΘΝΧΝΧΧΛΓΠΠΩΥΟΩΩςΓςςΚΚΠΤΧϑςΚςΚΝΘΚΜΥΚ5ΚΥκςΚΝΘΛΧΘΠ ΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΚΓΠΜΩΝΩΓΥΥΧΟΩΩςΓςςΩΧΚΠΧςΧΤΡΓΓΠΟΩΜΧΧΠ5ΚΥκςΚΝΘΚΥΥΧϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΧΧΤΞΘΧΘΠ ΝκϑΚΠΠκΘΦΘςΩΥΥΧΝΚΥΥΧςΚΝΧΠΧΛΘΜΧΘΠΘΝΝΩςΜΓΥΜΩΥϑΧΝΝΚΠΧςΧΚΘΦΘςΩΥΥΧΝΚΠΧΝΩΞΩΝςΧΝκϑςΚΓΠ 4ΧΜΓΠΠΩΥΘΠΞΧΝΟΚΥςΩΟΚΥΓΥςΧΧΠΥΧΧΜΜΧςΘΚΟΚΠΩςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧ7ΩΥΚΠΡκκς[ΘΥΧΘΠΞΩΘΜ ΤΧςςΩΩΝΜΘΡΩΘΝΚΥΓΝΝΓςΘΚΟΚΛΧΝΝΓ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΥΚΛΧΚςΥΓΓΜΓΥΜΩΥςΧΥςΧ2ΚΓΝΚΥΓΠΛΘΓΠ[ΝΚΥΧΧΞΩςςΧΓΥΥΧΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΚΜΓΥΜΓ Κ ΥΓΝΝκΛΧΠκΜ[ΞκΝΝκΡΧΚΜΧΝΝΧ;ϑΦΓΥΥκΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΓΠΜΧΠΥΥΧΥΓΟΩΘΦΘΥςΧΧΧΥΓΟΧ ΧΝΩΓΓΜΥΚςΩΠΠΚΥςΓς ςχξχπρκκςςγγπ5κνςχμχφωννγ4χφχπυωωππχνςχτχμγππωυτγωπωυςχχνχκςωτκχλχ[ϑφγυυκχυγοχρκκν ΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΛΧΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΠΜΧΠΥΥΧΟΩΘΦΘΥςΧΧΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚ ΥΓΥςΚςΩΠΠΚΥςΓςςΧΞΧΠΧΥΓΟΧΟΚΝΛ{{Π #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{Π ςχνθ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΥΧΟΘΚΠΜΩΚΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠΓΦΩΥςΧΞΧΓΥΚΟΓΤΜΜΚΤΧΜΓΠΠΩΥΧΚΜΧΠΥΧΤΧ ΜΓΠΠΩςςΧΛΧΠΥΧΛΧΝΧΛΚς[[ΡΡΚΠΥκΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧΞΧΥςΧΛΧς[[ΝΚΥςκ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΩΝΜΘΧΥΩΥΥΧΚΝΟΓΠΓΓ ϑ[ξκπυγπχνμωργτκκπγπμκ[ςς{λχχτμμκςγϑςωωτκ4χμγππωμυγπς[[νκϑκυςθτκχννκυγςρκκτςγγςςθκυςωξχς ΧΝΩΓΓΝΝΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧΛΧΤΧςΧΚΠΥΚΠ{{ΤΚΠςΧΝΘΚΥΥΧ5ΚΥκςΚΝΘΛΓΠΟΩΩςΘΜΥΓςΘΞΧςΛΘΠΜΚΠΞΓΤΤΧΠ ϑγκμγπςκπγγςτχμγππωυϑκυςθτκχννκυκχχτξθλχοωςςχτχμγππωυθπυκυκςκνθκνςχχπγφγννγγπςωππκυςγςςχ ΞΚΥΥΧΓΠςΚΥΓΜΥΚΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΜΥΚ ΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΚΝΟΓΠςκκΤΧΩςΧςΚΓΧΝΩΓΚΦΓΠΜΘΜΘΠΧΚΥΞΧΝςΧΚΥςΧΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΛΘΥΥΧΧΥΓΟΧΠ ΝΚΥκΜΥΚΤΧΜΓΠΠΓςςΚΚΠΧΥΩΠΠΘςΞΚΤΜΧΚΝΚΛΘΚΝΝΓΛΧς[{ΠςΓΜΚΛ{ΚΝΝΓ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΛΩΝΜΚΥΚΞΩΚΥΥΧ ΠκΜ[[84Π ΓΤΚΧΚΜΧΜΧΩΥΚΓΠΧΤΜΜΚςΓϑςΚΓΠϑΧΤΜΚςςΩΛκΝΜΚ#ΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥΘΥΧΠΛΧΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚΠΤΚΠΠΧΝΝΧ ΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧΘΠΠκϑςκΞΚΥΥκΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧΠΧΚΜΧΜΧΩΦΓΠς[[ΝΚΡΚΤςΓΚςκ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΜκ[ςς{ςΧΤΜΘΚ ςωυθποωωςςωπωςχυωππθυςχ84πςθκοκυςθςκνθκμυκλχυκςςγοοκπ[μυκς[κυμκ[ςς{{πχπςκκμμκνκκμμγγμυκ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΡΩΚΥςΘΚΠΓΓΠΘΠΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΥΥΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΥΓΓΠΜΚΚΠςΓκΥςΚΜΩΩΝΩΞΧΜΘΜΘ ΠΧΚΥΩΩΥ ΧςΩΠκΜ[ΟκΥΥκΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΥΚΛΧΚςΥΓΓΠκΜ[ΞκΥςΚςκΤΧΠΠΧΠΞΧΤΤΓΝΝΧ#ΥΓΟΧΡκκ Ν ΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΡΚϑΧΧΤΧΛΧΧΞΧςΜΘΤΜΓΧςΡΚϑςΧΜΩΩΥΓςΟΩΘΦΘΥςΧΞΧςΥΓΝΜΓκΠΟΧΧΟΓΤΜΚΠΓςΓΝκΠΥΩΩΠΠΧΥ ςχυχχξωςςχγυυχ #ΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘςΝΚΚςς[ΞκςΥΓΠΥΚΛΧΚΠςΚΚΠΛΧΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧΡΧΧΠΘΥΧΠΧ ΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧςΓϑς[ΛΓΠΟΩΩςΘΥςΓΠΟ[{ςκΥΓΠΧΝΜΩΡΓ ΤκΚΥ[[ςΓΓΠΝΚΚςς[ΞκςΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘςΘΞΧςΜΩΚςΓΠΜΚΠϑΓΚΜΓΠς[ΠΓΓςΩΝΜΘΧΥΩΥΥΧΥΚΥκςΚΝΘΚΥ ΥΧΛΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΥκ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΛΩΝΜΚΥΚΞΩΟΧςΓΤΚΧΧΝΚςΘΞΧςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκςΧΚΧΝΜΩΡΓ ΤκΚΥΓΠΜΧΝςΧΚΥΚΧΟΩςςΧΠ[Μ[ΚΥΓΠΛΩΝΜΚΥΚΞΩΠς[[ΝΚΡΘΚΜΜΓΧΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΟΩΚΦΓΠΥΧΟΧΠΧΚΜΧΜΧΩ ΦΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠς[[ΝΚΥςκ5ΚΥκςΚΝΘΛΓΠΟΧςΓΤΚΧΧΝΚςΘΞΧςΡκκΘΥΚΠΟΩΩςςΩΠΓΓς/ΩΩςΘΥςΓΠΥΓΩΤΧΩΜ ΥΓΠΧΤΧΜΓΠΠΩΥΓΚΠ[Μ[ΧΥΩΥΥΧΧΠΘΝΓΡΘΚΜΜΓΩΜΥΓΝΝΚΥΓΠΓΦΩΥςΧΞΧΓΥΚΟΓΤΜΜΚΧΝΩΓΓΠΥΧςΧΚΤΧΜΓΠΠΩΥ ΧΚΜΧΠΥΧΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧΞΧΥςΧςΧΚς[[ΝΚΥςκ ΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΘΠΘΥΧ,Θ ΓΠΥΩΩΠΞΧΠϑΚΠςΧΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κΛΧΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΧΛΧΠΜΘϑςΧΠΥΧΛΧΧΝΜΩ ΡΓΤκΚΥΓΓΠΧΥΓΟΧΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩςΓΓΠΜΩΩΝΩΠΓΓΠΧΥΓΘΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΥςΚς[[ΡΚΝΝΚΠΓΠΘΟΧΝΝΓΧΝΩΓΓΝΝΓΓΠΛΧ ΥΚΝΝκΘΠΟΓΤΜΚςςκΞκκϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΧΧΤΞΘΧ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΜκ[ςς{ΓΚΘΝΓΛΧςΜΩΠΩςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΠκςΧΚ Liite 4, 16 / 20

85 ΥΓΠΜΧΝςΧΚΥΓΠΧΟΚΠΜκΥΓΩΤΧΩΜΥΓΠΧΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧΥΓΠΝκϑΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΘΠςκ[ΥΚΠΟΩΩςςΩΠΩςΛΧΤΧΜΓΠ ΠΩΜΥΓΠΛΧΥΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΠΓΠΧΤΞΘΘΠΘΝΓΓΝΝΚΥΓΥςΚϑΓΚΜΓΠς[Π[ς#ΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΓΠ ςκπγπχυωπςθμχυχτοκγκθνγμκ[ςς{ςχτμθκςωμυγνςχχπϑχτξκπχκπγπςχκχκπωςνχχςωκπγπυκννκχυγοχ ΧΝΩΓΓΠΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΘΠΥκΚΝ[Π[ςΟ[{ΥΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΘΥΧΠΧΝΧΧΛΓΟΡΧΧΧΥΩΚΠΧΝΩΓςςΧ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΚΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΘΠΧΤΞΘΜΜΧΚΟΟΚΝΝΧΧΠΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΥΩΩΠΠΧΥςΧΛΘΥΥΧΥΓ[ϑ ΦΓΥΥκΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΛΧΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΠΜΧΠΥΥΧΟΩΘΦΘΥςΧΧ[ϑςΓΠκΚΥςκΛΧΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΚΝΝΓς[[ΡΚΝΝΚΥ ςκμχωρωπμκμωξχχ ΧΩΜΘΠκΜ[ΟκΥΥκΜΧΩΡΩΠΙΚΠΥΩΩΠΠΧΥςΧΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΘΠΤΧΜΓΠΠΩΥς[[ΡΡΚΠκ ΓΦΓΝΝΓΓΠςΩΠΠΚΥςΓςςΧΞΚΥΥΧΘΥΧΜΥΚΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κ;ΟΡκΤΚΥς{{ΠΘΝΓΓΝΝΚΥΓΥςΚΝΚΚςς[ΠΓΓΠΜΧΥΞΚΝΝΚΥΩΩ ΦΓΠΛΧςΧΝΘΩΥΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠϑκΞΚκΟΚΥΓΠΟ[{ςκΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΠΝκϑΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΠΓΠ ΧΤΞΘΛΧΝΚΚςς[ΟΚΠΓΠΟΩΩϑΩΠ[ΟΡκΤΚΥς{{ΠΘΠΜΩΚςΓΠΜΚΠϑΓΚΜΓΠς[Π[ς 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς 4ΧΜΓΠΠΩΥΘΠςΘςΓΩςΓςςΩΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςκΥΩΩΠΠΚςΓΝΟΧΧϑΚΓΟΧΠΞΧΧςΚΟΧςςΘΟΧΟΡΧΠΧΞΧΚΜΜΧΜΚΠΥΧ ΟΧΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΚΛΧΠΝΧΧςΚΟΚΓΠΡΚΚΤΩΥςΩΥςΓΠΟΩΜΧΚΥΓΠΧ4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚ ΥΓςΧΤΞΘςΝΚΚςς[ΞκςΥΓΠΚΝΟΓΠςκΟκκΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΛΧΠΜΘϑςΧΠΥΧΗΩΠΚΘΠΧΝΚΥςΚΥΓΓΠΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚΚΠ 4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΥΥΧΘΠϑΚΓΠΘΞΧΤΧΚΥΓΥςΚΘςΓςςΩΜΧΠςΧΧΥΓΠΥΚΛΧΚΠςΚΚΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠ ΓΦΩΥςΧΧΤΧΛΧΧΞΧΠΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΛΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΥΧΝΚΥςΧΧΞΧΩςΩΩΜΧΠςΧΞΚΧΤΧΜΓΠςΓΚςΧΝΩΜΩΩΠΘςςΧ ΟΧςςΧΜΘΜΘΥΓΚΠκΠΝΓΞΓ[ΦΓΝςκΠκΜ[ΟκΧΥΓΟΧΠΓΦΩΥςΧΝΝΓΞΧΥςΧΡκΚΥΓΠΥΓΚΠκΠΧΩΜΘςΩΜΥΓΠΘΝΝΓΥΥΧ ΠΚΩΜΓΟΡΚ ΧςςΘΛΧΛΩΝΜΚΥΚΞΩΟΧςΓΤΚΧΧΝΚςΥΓΜκΠΧΩϑΧΟΧΚΥΓΠΧΩΜΘςΩΜΥΓΠΟΩΘΦΘ ΥςΧΞΧςΚΜΜΩΠΧςΘΞΧςΧΝΜΩΡΓ ΤκΚΥΓς4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΤΜΜΚςΓϑςΘΠΚΥςΧΧΤΞΘΧΞκϑΓΠςκΞκςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςΓΠΥΚΥκκΠΜκ[ΠςΚΓΠΟΩΩςΘΜΥΓς ΛΧΟ[{ϑΓΟΟΚΠΤΧΜΓΠΠΓςΩςΜΧςΘΜΥΓς 5ΚΥκςΚΝΧςΘΞΧςΞΩΘΦΓΠΟΩΩςΘΥςΓΠΟΩΜΧΚΥΓςΛΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΥΧΝΚΘΠςΚΝΧΝςΧΧΠΡκκΘΥΚΠΧΝΜΩΡΓΤκΚ ΠΓΠ/ΧςΓΤΚΧΧΝΓΚΥςΧΥΧΝΚΠΛΧςΩΩΝΚΜΧΧΡΚΠΡΧΠΓΝΘΚΠΠΚςΜΧςΘΥΥΧΛΧΥΚΞΩΡΚΝΧΤΓΚΥΥΧΥΧΧςςΧΞΧςΘΥΚΠΘΝΝΧ ΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκΟΩςςΧΞΚΚΟΓΚΥςκκΠΝΩΞΩΝςΧ5ΚΥκΘΞΓςΛΧΘΥΚΠΥκΚΝ[Π[ς ΠΥΘΡΧϑΞΚΘΞΧςςΘΦΓΠΠκ Μ{ΚΥΓΥςΚΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΧΚΜΧΚΥΚΧ5ΚΥΩΥςΩΜΥΓΥΥΧΘΠΟ[{ΥΩΩΦΓΟΡΚΧΟΧςΓΤΚΧΧΝΓΛΧΛΧΤΧΜΓΠςΓΚςΧΛΘςΜΧ ΡΓΚςςκΞκςςΧΧΜΥΓΓΠΘΥΧΠΞΧΠϑΓΟΟΚΥςΧΡΚΠςΧΟΧςΓΤΚΧΧΝΓΚΥςΧΛΧΤΧΜΓΠςΓΚΥςΧ ΘΜΘΠΧΚΥΩΩςΓΠΧΤΧΜΓΠΠΩΥΓΚΜΩΚςΓΠΜΧΧΠΘΝΓΡΘΚΜΜΓΩΜΥΓΝΝΚΥΓΠΓΦΩΥςΧΞΧΓΥΚΟΓΤΜΜΚΧΝΩΓΓΠΥΧςΧΚ ΤΧΜΓΠΠΩΥΧΚΜΧΠΥΧΗΩΠΜΜΚΥςΧΓΦΩΥςΧΞΧΥςΧΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧΞΧΥςΧςΧΚς[[ΝΚΥςκ ΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς #ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠΝΩΞΩΠΤΧΜΓΠΠΩΥΜΧΠΠΧΥςΧΓΚΘΝΓΜκ[ςΓςςκΞΚΥΥκΟΧΧΠΜΧςςΧΞΧΧΚΠΞΓΠ ςθκπςκχκπγκυςθχλθϑθπ,θγπυωωπχυγοχτχμγππωμυγπϑκυςθτκχννκυκχχτξθλχξθκυκξγττχςχ4χ ΩςΧςΚΓϑΧΝ ΝΚΠΠΘΠΞΩΘΥΚΜΚΤΛΧΠΟΩΜΧΧΠΝΩΞΩΝΝΧΛΧΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΓΠΞΧΚϑςΓΓΥΥΧΡΩΩΤΧΜΓΠςΓΚΥΚΧΧΥΓΟΧΤΧ ΜΓΠΠΩΜΥΚΧΞΧΝΟΚΥςΩΚ#ΚςΘΠΓΞΧΝΝΓΞ,κΟΥκκΠΞΛΧ,κΟΥκΠΜΘΥΜΓΝΝΓΞ,κΟΥκΠΛΧ,κΟΥκΠΜΘΥΜΓΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΘΞΧςΥκΚΝ[ΠΓΓςΝΚΚΜΓΠΠ{ΚςκΞκΠΤΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝΝΧ8ΩΘΥΚΜΚΤΛΧΥΥΧ ΟΧΚΠΚςΧΧΠΟ[{ΥΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠςΧΟΚΠΓΠ #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΚΠΝκϑΓΚΥΓΥςΚΝΚΚςς[ΞΚΠκςΩΝΜΘΘςςκΥΥκ [ϑςγ[φγυυκοχκπκςωκμυκγτκννκυγςτχξκπςθνχτχμγππωμυγςλθκςχχκμχκυγοοκπθπτχμγππγςςωωυγκννγ ΝΚΚΜΓΠΠΓΡΧΚΜΘΚΝΝΓ ΓΤςΘΟΩΥΜΧΩςΓΠΧΠκΚςκΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΞΧΚΠ[ΜΥΚΠΚΟΚςςκΚΠ ΧΧΡΧΟκΓΠΡΩΚΠΓΠ ΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΞ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧΓΚΘΝΓΟΧΚΠΚΠςΧΧΞΧΚΜΜΧΥΓΠΤΧΜΓΠ ςχοκπγπχλθκςςωωμθμχωφγννγ ΧΧΡΧΟκΓΠΧΥΓΟΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΘΠΞΧΝΟΚΥςΩΠΩςΞΩΘΠΠΧ ΧΧΡΧΟκΓΠΞΩΘΠΠΧΞΧΝΟΚΥςΩ ΠΓΓΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞΚΓΤΓΓΠ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΝΧΜΓΤςΧΧΠςΩΝΚΤΧΞΚΠςΘΝΧΥΧΝΚΛΧΜΓΚςςΚ{ΛΧ[ΝκΜΓ Τ ςχχπϑγπμκν{μωππχπχυωπςθλχ 4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΜΘΠΥΓΡςΚΘΠΘΝΝΩςΞΧΥςΧΧΞΧΜΩΚΠ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΠ ΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚΥΥκΡΚΚΤΩΥςΩΜΥΚΥΥΧ ΧΧΡΧΟκΓΠΧΥΓΟΧΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠϑ[ΞΚΠΥκΚΝ[Π[ςΛΧΘΠΟΩ ΜΧΠΧΞΩΘΠΠΧςΓϑΦ[ΥΥκΞΧΝςΧΜΩΠΠΧΝΝΚΥΓΥςΚΧΤΞΘΜΜΧΚΦΓΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠΥΩΘΛΓΝΩΥΘΡΚΟΩΜΥΓ Υ ΥΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΘΥΩΩΟΚΓΝΓΠΜΚΚΠςΘΚΥΓΓΠΥΘΦΧΠΛΧΞκΝΚΤΧΩϑΧΠ ςχκςγμθϑςχχπλθννθκπ8κκρωτκπτχφχυςχυωωτκπθυχλκκτχφχπςχχμυγ,θγπυωωθνκογτμκςςκξκμχωρωπ ΓΥ ΜΚ5ΩΘΟΓΠ/ΩΥΓΘ ΓΩΤΩΩΠ ΧΧΡΧΟκΓΠςκ[ΦΓΠΠ[ΥΚΠΞΓΠςΘΚΠςΚ ΓΥΜΚ5ΩΘΟΓΠΟΩΥΓΘΠ ΚΘΥΜΚΥΘΞΓΝΝΩΥ ΜΚΟΟΝΓΠΠΘΥςΘΠΛΧ5ΧΝΡΧΝΚΠΛΧΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠΟ[{ςκ4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΞΧΝΟΚΥςΩΚςΘΦΓΠΠκΜ{ Κ ΥΓΥςΚΜΩΚςΓΠΜΚΠΞΧΥςΧΧΚΞΧΠΝΩΞΩΠΝΘΡΩΝΝΧΛΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΓΠΓΚΜκ[ςΓςςκΞΚΥΥκΘΝΝΓΚΦΓΠΝκϑςΓΚ ΦΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΝΚΚς[ςΩΘΠΧΚΜΧΜΧΩΦΓΠΜΧΠΠΧΝςΧΓΤΚς[ΚΥςκςΘΚΟΚΠςΧΧςΧΚΜκ[ςς{κ4ΧΞΚΠςΘΝΧΠΤΧΜΓΠ ςχοκπγπχλθκςςωωχκμχμχωςγγπλθννθκπξχνςκθπτχωςχςγκφγπυωθτκςςχοκγπμωνλγςωυςγπρχκπθρκυςγυκκτ ς[κ[ϑκγπγοοκπςχξχτχμωνλγςωμυκκπλχχυγοχτχμγππωυςγπτχξκπςθνχςκνθλχοωωςγςςκκπτχϑςκςχξχτχςκ ΝΘΚΜΥΚ 2ΚΚΤΩΥςΩΥςΓΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠΧΝΩΠΡΓΤΚΠΘΝΝΩςς[{ΟΧΧΤΩΘΜΧΝΧς[[ΡΡΚΠΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥΟΚςκ ΥΓΝΚςςκΚΥΚΥΓΠΡΩΩςςΩΟΚΥΓΠΟ[{ΥΞΩΘΥΚΜΚΤΛΧΥΥΧΟΧΚΠΚςΩΚΥςΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠ ϑκυςθτκχννκπγπχτξθνκκςς[[μκ[ςγςςκξκυυκθνγξχπςκγφθπργτωυςγννχ ΥΓΠ[ΝΓΚΥΓΥςΚΚΝΟΓΠςκΟκκΠΤΧΩςΧ ςκγχυγοχπςθκοκπςθλγπμγϑκςς[οκυγγπλχοωωςθμυγγπ,θγπυωωπτχξκπςθνχτχμγππωυγκνκκς[χυγοχ[ορκτκυς{πϑκυςθτκχννκυγυςκξχπϑκορχχπτχωςχςκγπτχ ΜΓΠςΧΟΚΥΓΓΠΧΛΧΠΜΘϑςΧΧΠΝΩΞΩΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧΥΓΘΝΓΓΤΚς[ΚΥΓΠϑΧΤΞΚΠΧΚΠΓΠςΧΚΧΚΠΩςΝΧΧςΩΚ ΠΓΠς[[ΝΚϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΓΠΡΚΚΤςΓΚΦΓΠΥκΜΧΠΠΧΝςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΧΓΚΘΝΓΥΚΥκΝΝ[ ςγςς[ξχνςχμωππχννκυγυςκχτξθμμχκφγπχυγοχχνωγκφγπυωθλγνωυθρκοωμυγγπ 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΓΚΟΩΘΦΘΥςΧς[[ΝΚΝΝΚΥΓΥςΚ[ϑςΓΠκΚΥςκ[ΟΡκΤΚΥς{κΟΩΚΦΓΠΧΥΓΟΧΠΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠ ΜΧΠΥΥΧ6ΘΦΓςςΧΜΘΘΠΜΩΚςΓΠΜΚΠΓςςκΧΤΜΜΚςΓϑςΚ7ΠΙΓΤΠΚΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΓΠΛΧΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{Π ςχνθθπυωωππκςςγνγοχςπκκφγπχνμωργτκκυγυςκς[[νκυςκρθκμμγχξχςοωωςθμυγςλχνχχλγππωμυγςκν ΟΓΠςκΞκςΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΠΧΚΜΧΜΧΩΦΓΠΛΧΝΩΜΩΛΓΠς[[ΝΚΡΚΚΤςΓΚςκ 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΥςκΧΥΓΟΧΥΘΟΟΚςςΓΝΩΥςΧΡΘΚΜΜΓΧΞΧΜΘΘΤΦΚΠΧΧςΚΥςΘ ΓΚΘΝΓςκ 5ΩΘΟΓΠΧΥΓΟΚΝΝΧς[[ΡΚΝΝΚΥςκ ΘΜΘΟΧΧΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΚΝΝΧΥΓΓΚΘΝΓςκ[ΥΚΠΡΘΚΜΜΓΩΜΥΓΝΝΚΥςΧΓΥΚΟΓΤ ΜΚΜΥΚ2ΘϑΛΘΚΥ5ΩΘΟΓΥΥΧ1ΩΝΩΥΥΧΛΧ ΓΟΚΥΥκΥΓΜκ ΓΥΜΚ5ΩΘΟΓΥΥΧ,[ΞκΥΜ[ΝκΥΥκΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩ ΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΡΘΚΜΚςςΧΚΠΧΥΓΟΧΧΠΠκϑΦΓΠ0κΟκΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΘΞΧςΞΧΝΟΚΥςΩΠΓΓς ΝΩΞΩΠΧΝΜΩΡΩΘΝΓΝΝΧ #ΝΜΩΡΓΤκΚΠΓΠΜκ[ςς{ςΧΤΜΘΚςΩΥ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΠΧΘΠΡκκςς[Π[ςΛΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧΘΠΥΓΠ ΛκΝΜΓΓΠΘΝΝΩςΓΤΚΝΧΚΥΚΧςΚΝΧΡκΚΥΚκςΘΚΟΚΠςΘΛΧ0[Μ[ΚΥΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧςΘΚΟΚΚΘΥΧΠΧΚΜΧΧΞΩΘΦΓΥςΧ ΜΧϑΞΚΝΧ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς /ΩΩΥςΧΧΥΓΟΧΟΚΝΛ{{Υςκς[[ΝΚΝςκκΠΛΧΥΚΛΧΚΠΠΚΝςΧΧΠΚΤΤΧΝΝΚΥΓΠΘΝΘΚΠΓΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΡΩΘΝςΧΧ ΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥςΧΡΧΚΜΜΧΧΠΥΧΧΠςΧΟΧΝΝΧΤΚΚςςκΞκΥςΚΞκΝΛ[[ςςκΥΩΘΛΓΝΝΩΝΝΓΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΝΝΓΛΧ ΤΧΛΧΧΟΧΝΝΧΧΥΓΟΧΠΓΦΩΥςΧΝΝΓΧΩΜΚΘςΧ[ϑΦΓΥΥκΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞΚΓΤΓΚΥΓΠΡΩΚΥςΘΠ ΜΧΠΥΥΧ6ΘΚΥΧΧΝςΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΡΓΚςςκκΘΥΚςςΧΚΠΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{{ΠΘΝΓΓΝΝΚΥΓΥςΚΜΩΩΝΩΞΧΧΞΓ ςωτκςχννκχλχχυωκπτχμγππωυςχοωςςχμχργχπχλχοχςχνχπχτχμγππωυοχυυχπχυγοχϑφθννκυςχχ ΜΩΚςΓΠΜΚΠΥΚΝΝΧΝςΧΧΞΧΩςΩΞΧΠΠκΜ[ΟκΠΛΘΥΥΧ[ϑΦΚΥς[ΞκςΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΛΧΡΩΚΥςΘΧΥ ΓΟΧΤΧ ΜΓΠΠΩΥΛΧΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧ[ΟΡκΤΚΥς{{ΠΘΝΓΓΝΝΚΥΓΥςΚΜΩΩΝΩΞΧΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚςΘΤΠΓΚΠΓΓΠ4ΧΞΚΠςΘ ΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΡΘΚΜΜΓΧΧΜΘΘΤΦΚΠΧΧςΚΥςΘΥΥΧΞΧΠϑΓΟΟΧΥςΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΤΧΦΧΠΥΩΩΠςΧΚΥΓΥςΧΤΧΜΓΠ ΠΩΥΜΧΠΠΧΥςΧ /ΧΜΧΥΚΚΠΚ 4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς 6ΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚςΘΠςΓϑς[ςΧΞΧΝΝΚΥΓΥςΚΡΩΩΥςΧΝΧΩΦΘΚΥςΧΛΧΤΚΥςΚΜΜΘΡΩΚΥςΧ,ΘΓΠΥΩΩΠςΧΞΧΤΧΟΧΜΧ ΥΚΚΠΚΠΞΧΠϑΚΟΟΧςςΩΝΚΡΧΝΘΥΥΧςΩϑΘΩςΩΠΓΓςΘΥΧςΘΞΧςΘΝΝΓΓςΡΩΚΥΚΧ#ΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΧΝΩΥςΧΥΧΧΜΜΧ ςθκοκπωςλχγτκχκμχμχωυκπχνχχλγππγςςωοχμχυκκπκμθμθπχκυωωυθπθννωςχτμμκςγϑςωωτκνςχχπ[ϑςγπκκ ΠΓΠΛΧϑΧΝΝΚςςΩΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩΥΛΘΜΧΚΝΟΓΠΥΚΟ[{ΠςΓΚΥΓΝΝκςΧΞΧΝΝΧΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠϑΘΚΦΘΠΛΧ Μκ[ς{ΠϑΚΥςΘΤΚΧΧΛΧΛΧςΜΩΞΩΩςςΧ/ΧΜΧΥΚΚΠΚΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩΦΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΛΧΞΧΝςΧΜΩΠΠΧΝΝΚΥΓς ΧΤΞΘςΘΞΧςΞκϑΓΠς[ΠΓΓςςΩϑΘΠΟ[{ςκ ΘΜΘΠΧΚΥΩΩΦΓΥςΧΥκΚΝ[Π[ςςΚΚΝΚΘΥΧΓΦΩΥςΧΧΝΩΞΩΠΧΤΜ ΜΚςΓϑςΩΩΤΚΧΛΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧΚΝΟΓΠΓΓΓΦΓΝΝΓΓΠϑ[ΞΚΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΠΓΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥςΧΡΧΛΧς[[ΝΚ4Χ ΜΓΠςΧΟΚΥΧΛΧΠΜΘϑςΧΠΥΧΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΓΚΝΚΚς[ΟΩΩϑΩΠΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΤΧΜΓΠΠΩΥΜΧΠςΧΧΠ ΟΩςςΧΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΜΠΚΚΜΜΧΛΧΟΧςΓΤΚΧΧΝΚςΝΚΚςςκΞκςΥΓΠΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΥΚΛΧΚςΥΓΞΧΠΞΧΤΚΜΜΘ ΧΝΩΓΓΠςΚΚΝΚΥΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥΜΧΠςΧΧΠ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΝΝΧΘΠΓΦΓΝΝΓΓΠϑΧΤΞΚΠΧΚΥΩΩςΓΓΠΝΚΚςς[ΞκκΤΧΜΓΠΠΩΥ ϑκυςθτκχννκυςχχτξθχ,θγπυωωπχυγοχ ΧΝΩΓΓΠΧΚΠΘΧΠΧΥκΚΝ[ΠΓΓΠκΘΥΧΠΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥςΧ 4ΧΩςΧςΚΓϑΧΝΝΚςΩΥ8ΧΝςΚΘΠΤΧΩςΧςΚΓς ΓΝΥΚΠΜΚ 5ΩΘΟΓΠΞΧΝςΚΘΠΤΧΩςΧςΚΓς5ΩΘΟΓΠΞΧΝςΚΘΠΤΧΩςΧςΚΓς ΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΓΜΠΚΝΝΚΥςΧΝ ΘΩΦΓΝΝΚΠΓΠΜΓΤςΘΟΩΥ ΓΝΥΚΠΜΚ Liite 4, 17 / 20

86 ΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς /ΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞΧΠϑΚΟΟΧςΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΞΧΚϑΓΓΥΓΓΠΝΚΚςς[ΠΓΓςΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠ ΘΥΧςΘΞΧςςΩϑΘΩςΩΠΓΓςΛΧΛκΝΛΓΝΝΓΛκκΠΓΓΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘςΛΧϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΠΓΠΜΓΤΤΘ Μ ΥΚΥΩΩΥΘΠΞκϑκΚΠΓΠ5κΚΝ[Π[ςςΚΚΝΚΠΓΠΘΥΧΘΠΤΧΜΓΠΠΓςςΩΧΝΩΠΡΓΤΚΠςΧΞΧΤΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠςΘΚΟΚΥςΘΜΥΚ ΟΚΥΥκΜκ[ς{ΥΥκΥΓΘΠςΘΚΟΚΠΩςΞΚΚΟΓΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΚΚΠΥΧΧΜΜΧΟΩςςΧΥΓΠΚΝΟΓΠςκΟκΠΜκ[ςς{ςΧΤ ΜΘΚςΩΜΥΓΠ[ΟΟκΤΤΓςςκΞ[[ΥΘΠΘΝΓΓΝΝΚΥΓΥςΚΞκϑΓΠς[Π[ςΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΞΧΤΧΥςΘ ΛΧΜΧςΘΥΘΥΚΓΠςΩϑΘΩ ΦΩςςΩΧ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓςΧΤΞΘς /ΧΜΧΥΚΚΠΚΧΝΩΓΘΠΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΚΘΝΝΩςΘΝΓΓΝΝΚΠΓΠΘΥΧΧΥΓΟΧ ΧΝΩΓςςΧ0[Μ[ςΚΝΧΠςΓΓΥΥΧΟΧΜΧ ΥΚΚΠΚΠΛΧΥΓΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΟΓΤΜΚς[ΥΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΥΥΧΝΚΚςς[[ϑΓΚΜΘΟΟΚΠΧΥΓΟΧ ΧΝΩΓΓΠΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩ ςγγπ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΚΤΧΜΓΠΠΩΥΝΚΚςς[[ΟΚςςΧΜΧΧΞΧΝςΧΧΠΟΩΩϑΩΠΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{{ΠΛΧΤΧ ΜΓΠΠΩΥςΘΚΟΚΚΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΛΧΟΧςΜΩΥςΧΛΚΓΠΝΧΚςΩΤΚΧΝΩΓΓΠΡκκςςΓΓΠκ#ΥΓΟΧΧΝΩΓΓΝΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜ ΥΓΝΝΧΘΠΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΚΧ[ϑς[ΟκΜΘϑςΚΧςΚΚΝΚΥΚΚΠΞΓςΩΤΚςΧΝΝΓΚϑΚΠΛΧΤΧΦΧΠΞΧΥςΧΡΩΘΝΓΝΝΧςΩΠΠΚΥςΓ ς ςχξχχπ ΧΥΓΟΧΠ ΧΥΩΚΠΧΝΩΓΓΥΓΓΠ ΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΝΝΚΥΓΥςΚϑΩΘΟΚΘΠΧΤΞΘΚΠΓΠΘΠ ΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠ ΡΚϑΧ ΧΝΩΓΓΠΧΞΘΚΟΩΩΥΛΘΜΧΜΘΤΘΥςΧΧΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠςΩΠΠΚΥςΓςςΧΞΩΩςςΧΛΧΟΓΤΜΚς[ΥςκΜΧΩΡΩΠΜΚΜΩΞΧΥΥΧ,1 612αα6φ 5 6 /ΩΩςΘΜΥΚΝΝΓ ΓΤΚςςκΚΠ ϑγτμκςμθϑςγγς ΛΧΧΝΩΓΓς 6κΟκΠΥΓΝΞΚς[ΜΥΓΠ ΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧ ΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧ ΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΥςΚΛΧΞΧΝςΧΜΩΠΠΧΝΝΚΥΓΥςΚΜΚΠ ΟΓΤΜΚςςκΞκςΛΧΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΝΝΧΥΩΘΛΓΝςΧΞΧΜΥΚΥΩΘΥΚςΓΝςΧΞΧςΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΘΞΧςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧ ΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘ#ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΓςΓΝκΡκκΦ[ΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧΧΠΘΠΥΓΠΞΧΝΟΚΥςΩΟΚΥΓΠ ΛκΝΜΓΓΠςΓϑς[ΟΩΩςΘΜΥΚΧΛΘΚΦΓΠΘΥΧΝςΧΝΧΧΛΓΠΠΩΥΘΥΧΠΥΩΘΛΓΝΩΠςΧΤΞΓςςΧΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧΝΝΧΞΘΚΦΧΧΠ ϑχτμκςχ5κυκςκνθλγπθυχνςχχκπθχυςχχπθφθςωυϑχννκχςκνχπχξθκφχχπρκςκκϑκυςθτκχννκυγυςκογτμκςςκ ΞκΠκ#ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΝΚΥκΜΥΚΥΓΠ[ΟΡκΤ{ΚΟκΡΩΚΥςΘΡΩΩΛΧΡΓΠΥΧΥΝΧΛΓΚΠΓΓΠΛΧΛΩΝΜΚΥΓΠ ΝΩΘΠςΓΚΥΓΠΧΥΩΘΥΚςΓΝΝΧΧΠΥκΚΝ[ςΓςςκΞκΜΥΚ/[{ΥΧΥΓΟΧΠΡΘϑΛΘΚΥΡΩΘΝΓΝΝΧΘΝΓΞΧΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΘΠΘΝΓΓΝΝΚ ΠΓΠΘΥΧΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{κ#ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠΘΥΚΧΛΧΠΚΚΦΓΠϑΘΚςΘΘϑΛΓΚςΧΞΘΚΦΧΧΠΥΚΥκΝΝ[ςςκκΧΥΓΟΧ ΜΧΧΞΧΧΠ ΓΤΜΚΟΡΚΓΠΜΘϑςΓΚΦΓΠ ΛΧΧΝΩΓΚΦΓΠΧΤΞΘΘΠΞΧΚΜΩςςΧΧΠΚΚΦΓΠΝκϑΚ[ΟΡκΤΚΥς{ΜΧΩΡΩΠΜΚςΚΝΧΛΘΥΥΧ ΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓςΥΚΛΧΚςΥΓΞΧς#ΝΩΓΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΠΜΓϑΚς[ΜΥΓΠΛΧΠ[Μ[ςΚΝΧΠΡΓΤΩΥςΓΓΝΝΧΧΝΩΓΓΝΝΧϑΧ ϑ ΟΘςςΩΩςκΤΜΓΚςκΠκΜ[ΟκΧΜΥΓΝΓΚςΧΛΧΧΞΘΚΟΚΧςΚΝΘΛΧΛΘςΜΧΜΘΤΘΥςΧΞΧςΥΩΘΛΓΝςΧΞΚΓΠΧΤΞΘΛΓΠΟΓΤΜΚ ς[υςκ[ορκτκυς{υυκκπ#υγοχπγφωυςχννχθπθννωςρωκυςθοχκυςγπκυςωςωυςγπτχλχχοχχωμκθλθπμχ ΤΓΩΠΧΥΥΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΘΠΥ[ΟΟΓςΤΚΥΓΥςΚΥΚΛΧΚΠΠΩςΥΧΧΞΩςςΧΓΥΥΧΧΥΓΟΧΝΝΓ#ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠ [ΟΡκΤΚΥς{{ΠΥκΝΚΚςςκΞκΘΠΟ[{ΥΡΚςΜκΠκΜ[ΟκΛΘΠΜΧΡκκςςΓΓΠκΠκΜ[[ΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΞΓΥΚςΘΤΠΓΚΠΓΓΠ ΥΓΜκΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠ[ϑςΓΓΠΜΘΜΘΧΞΧΡΚςΜκΝΧΚςΩΤΚΛΘΠΜΧςΘΚΥΓΥΥΧΡκκΥΥκΘΠΟΧΜΧΥΚΚΠΚΧΝΩΓΛΧΧΥΓ ΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΡΩΚΥςΘΛΧςΘΚΥΓΥΥΧΡκκΥΥκΝΧΚςΩΤΚΧΤΧΛΧΧΞΧΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚ /ΩΩςΘΜΥΚΝΝΓ ϑγτμκςχνωγγςλχμθϑςγγς /ΩΩςΘΜΥΚΝΝΓϑΓΤΜκςΧΝΩΓΓςΛΧΜΘϑςΓΓςΘΞΧςΟΩΩςςΩΠΓΓςΥΚΚΠκΟκκΤΚΠςΧΚΤΧΜΓΠςΩΠΓΓςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςκ ΧΥΓΟΧΧΝΩΓςςΧΟ[{ϑΓΟΟΚΠΓςςκΠΚΚΦΓΠΥΩΘΛΓΝΩΓΚΘΝΓΚςΥΓΥςκκΠΥΓΝΞκκ4ΧΛΘΚςςΩΓΥΥΧΧΠΧΝΩΓΓΠ ΧΤΞΘΜΜΧΚΟΡΚΚΠΜΘϑςΓΚΥΚΚΠΛΧΧΝΩΓΚΥΚΚΠΠΚΚΦΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΥΥΧΥΩΘΥΚςΓΝΝΧΧΠϑΧΤΜΚςςΧΞΧΜΥΚΧΚΠΧΜΚΠΘΥΚς Liite 4, 18 / 20

87 ςχκυγπυκκν[ςςκοκυγπγφγνν[ς[μυκκλχχνωγκφγπογτμκς[υςκγτκκπνχκυκπχτχμγππγςωπ[ορκτκυς{πξχκ ϑγςςωοκυξ[{ϑ[μμγκπκυωϑςγγυυχοωωϑωπμχωρωπμκτχμγπςγγυγγπ ; ΧΝςΚΘΠΤΧΩςΧςΓΚΦΓΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΠΓΠ ΧΥΓΟΚΠΓΓΠΛΧΠΚΚϑΚΠΝΚΚςς[ΞΚΠΓΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΠΓΓΠΥΓΜκΧΥΓΟΧ ΡΩΚΥςΘΚΠΓΓΠ ΘΠ ΟΓΤΜΚςςκΞκΘΥΧΥΩΘΟΧΝΧΚΥςΧϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΧΤΧΜΓΠΠΩΥΜΩΝςςΩΩΤΚΧ.κϑΓΥΜΧΩςςΧ ΟΧΧΠΩΝΘςςΩΞΧΠΧΞΓΤΜΜΘΠΧΧΥΓΟΚΝΝΧΘΠςκΤΜΓκΟΓΤΜΚς[ΥΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚΠΘΥΧΠΧ 5ΩΘΟΧΝΧΚΠΓΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΘΠΘΝΝΩςΓΦΩΥςΧΞΧΡΚΓΠΘΚΥ[ϑΦ[ΥΜΩΠςΧΥΓΜκΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΥΧΓςςκΡΩΚΥςΘ ΛΧΡΩΩςΧΤϑΧΜΩΝςςΩΩΤΚΠΥΧΞΩΘΜΥΚ #ΥΓΟΧΧΝΩΓΓςΘΞΧςΛΧςΜΩΞΚΓΠΟΩΩςΘΥςΓΠΜΘϑςΓΓΠΧ0ΚΚϑΚΠΜΘϑΦΚΥ ςωωςγμπκυκκλχςθκοκππχννκυκχθτιχπκυχςθτκυκχλχθοκυςωμυγννκυκχοωωςθμυκχ ΘΟΓΧςΡΩΩςΜΩΩΥΚΛΧ ΡΓΠΥΧΥΧΚΦΧςΛΧΡΓΤΩΥΤΧΜΓΠΠΓΘΞΧςΜΩΚςΓΠΜΚΠΩΥΓΚΟΟΚςΓΠΛκΝΛΓΝΝκ,ΘΓΠΥΩΩΠΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΘΠΞΩΘΥΚΜ[ΟΟΓΠΚΓΠΜΩΝΩΓΥΥΧΟΩΩςςΩΠΩςΛΧΡΚΓΠΓΠς[Π[ς#ΝΩΓΓΝΝΧΘΠ ΜΩΚςΓΠΜΚΠΓΦΓΝΝΓΓΠςΩΠΠΚΥςΓςςΧΞΚΧΛΧΧΤΞΘΜΜΧΚςΧΤΧΩςΧςΚΓΡΩΚΥςΘΘΠΜΩΩΝΩΞΚΧΓΝΓΟΓΠςςΓΛκ/ΓΤΜΚςςκ ΞΚΟΡΚκΘΞΧςΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΥς{ΧΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚΠΛΧΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΞκΝΚΝΝκΛΧΝΘΜΩΩΥΚΤΚΞΚΥς{ΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{Π ςχνθπλχοχμχυκκπκχνωγγπτχλχννχχυγοχρκκννκμ{πςχνθπ[ορκτκυς{πχξθκπρωκυςθοχκυωωυλχνθρωκ ΠΓΓΠΛΧΝΧΚςΩΤΚΧΝΩΓςςΧΤΧΛΧΧΞΚΠΓΡΓΠΥΧΥΧΚςΘΚΠΓΓΠ ΤΚς[ΚΥΓΥςΚΟΧΚΠΚςςΧΜΘΘΠ[ΜΥΚς[ΚΥΜΘϑςΚΠΧΞΧΠϑΧ ςχοοκχυγοχρκκννκμ{πςχνθπρωκυςθυυχυγμκχυωπςθμχυχτοκπξκγτγκπγπνχκςωτκπυωωπςχκπγπνγϑ ΟΩΥΤΚΞΚΥς{ΛΘΠΜΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΥκΘΠΥκΚΝ[Π[ςΟ[{ΥΘΥΧΧΝΜΩΡΓΤκΚΥςκΝΧΚςΩΤΚΜΚΞΓ[Υςκ#ΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠ ΟΓΤΜΚς[ΥςκΝΚΥκκΞκς2ΚΓΝΚΥΓΠΛΘΓΠΤΧΠςΧΧΠΧΝΩΠΡΓΤΚΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΥΓΓΠΜΩΩΝΩΠΩςΚΥςΩςΓςςΩΤΧΩςΧ ςκγρωκυςθπ ΜΧΥΞΚΝΝΚΥΩΩςςΧ ςθκυςχξχ ΡΩΚΥςΘΧΝΩΓΛΘΥΥΧϑΚΓΜΜΧΜΩΛΧΠΠΓΜΩΝΜΓΓΝΓϑΟΩΥςΓΠΛΧΛΧΝΘ ΜΩΩΥΚΤ[ϑΟΚΓΠΝΘΟΧΥΥΧΥΓΜκΤΧΦΧΠΞΧΥςΧΜΜΧΚΥΓΠΡΩΘΝΓΠΧΥΩΚΠΧΝΩΓΓΠΟΧΚΥΓΟΧΥΥΧΓΤΘςςΩΞΧςΛΧΝΘ ΜΩΩΥΓςΝΓϑΟΩΜΥΓςΛΧΤΧΩςΧςΚΓΘΟΓΠΧΡΩΩς #ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΜΓΥΜΓΚΥΚΟΟκςΧΤΞΘςΝΚΚςς[ΞκςΥΓΠΞΩΘΥΚΠΧΛΧΤΧΜΓΠΠΓςςΩΚϑΚΠΘΥΚΚΠ ΛΘςΜΧΟΩΘΦΘΥςΧΞΧςΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΡκκΟΧΥΥΧΠΝΩΞΩΠΧΝΩΠΡΓΤΚΠΤΧΞΚΠςΘΝΧΜΥΚΤΧΜΓΠΠΓςςΩΝΧΧ ΛΓΠΠΩΥΘΥΧΘΠΟ[{ϑΓΟΟΚΠΟΩΩςςΩΠΩςΟΓΤΜΚςςκΞκΥςΚΛΧΟΩΩςΘΜΥΓςΘΞΧςϑΓΚΜΓΠςκΠΓΓςΥΓΠΤΧΜΓΠ ΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥςΧΧΤΞΘΧΛΧΧΝΩΠΡΓΤΚΠϑΚΓΠΘΞΧΤΧΚΥΓΟΡΧΧΝΚΚςς[ΟΚΥςκΞΧΠϑΓΟΡΧΧΠΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜ ΥΓΓΠ5ΚΥκςΚΝΘΚΥΥΧΟΩΩςΘΜΥΓςΘΞΧςΘΝΝΓΓςΟΓΤΜΚςςκΞΚκΛΧΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκΡΚΠςΧΟΧςΓΤΚΧΧΝΓΛΧΓΚΘΝΓΝΧΚΠ ΜΧΧΠΛκΝΛΓΝΝκ1ΦΘςΩΥΥΧΝΚΘΠςΚΝΧΠΧΥΚΛΧΚΠΠΩςΥΧΟΧΝΝΧΡΧΚΜΧΝΝΧΧΠΝΩΞΩΝςΧΥΧΧΜΜΧ#ΥΓΟΧΤΧ ΜΓΠΠΩΜΥΓΓΠΝΚΚςς[ΞΚΠκΩΝΜΘςΚΝΘΚΠΧςκΤΜΓΚΟΟκςΘΞΧςΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΡΘϑΛΘΚΥΡκκΦ[ΠΧΩ ΜΚΘΛΧΜΧΩΡΩΠΙΚΠΡΩΘΝΓΝΝΧΘΝΓΞΧΠΡκκΛΩΝΜΚΥΚΞΩΠΧΞΘΚΠΓΦΩΥςΧΛΘΜΧΜΘΤΘΥςΧΧΧΥΓΟΧΠΟΓΤΜΚς[ΥςκΛΧ ΠκΜ[Ξ[[ςςκΜΧΩΡΩΠΙΚΠΥΩΩΠΠΧΝςΧΥΧΧΞΩςςΧΓΥΥΧ #ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΘΠΥκΚΝ[ςςκΠ[ςϑ[ΞΚΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΠΧΥΩΠΥΧΝΩΜΩΩΠΘςςΧΟΧςςΧΝΩΞΩΠΝΧΧ ΛΓΠΠΩΥςΧΝΩΞΩΠΝΧΧΛΓΠΠΩΥΛΧΛΩΝΜΚΥΚΞΩΟΩΩςΘΜΥΓςΓΦΩΥςΧΞΧςΧΚΜΧΜΧΩςΓΠΥΧς[[ΝΚκΛΧΟΩΘΦΘΥ ςχξχςμωκςγπμκπθοχπχκμχπχχπϑχτμκςωπνκυκπχυγοχρκκννκμ{πςχνθθπ6κοκπλκνμγγπτχμγππωμ ΥΓΠΩΝΜΘΧΥΩΩΠΓΚΘΝΓςΩΝΝΩςΘΝΓΓΝΝΚΥΚΧΟΩΩςΘΜΥΚΧ#ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠ[ΟΡκΤΚΥς{ΥΥκΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘ ΜΧΥΞΚΝΧΛΓΚΠΓΓΠΘΠΥκΚΝ[Π[ςϑ[ΞΚΠΛΧΧΞΘΚΟΓΠΧΡΩΚΥςΘΟΧΚΥΓΠΧΧΝΩΓΓΠΧΘΠΘΝΓΓΝΝΚΠΓΠΘΥΧΧΥΓΟΧ[Ο ΡκΤΚΥς{κ #ΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΘΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΚκΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧ#ΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΠΟΓΤΜΚς[ΥΧΥΓΟΧ ΧΝΩΓΓΠΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩΦΓΥΥΧΘΠΜΩΚςΓΠΜΚΠϑΓΚΜΓΠς[Π[ςΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΥΥΧςΓϑς[ΛΓΠΟΩΩςΘΥςΓΠΟ[{ςκ ΟΩςςΧΓΠΠΓΠ ΜΧΚΜΜΓΧΥΓΠΡΚϑΧΡΚΚΤΚΠϑκΞΚκΟΚΥΓΠΟ[{ςκ4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΤΧΜΓΠςΩΟΚΠΓΠ ΧΥΓΟΧΠΛΧΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΞκΝΚΚΠΘΠΟ[{ΥΘΥΧΝςΧΧΠΤΚΜΜΘΠΩςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΛΧΧΥΩΚΠ ΜΧΥΧΤΟΚΠΟΩΘΦΘΥςΧΟΧΧΜΘΜΘΠΧΚΥΩΩςςΧ/ΧΥΥΘΚςςΓΝΩΝςΧΧΠΜΩΚΥςΓΛΧΝΩΜΩΩΠΘςςΧΟΧςςΧΧΥΩΚΠΜΧΥΧΤΟΚ ΘΠΜΩΚςΓΠΜΚΠΥκΚΝ[ςςκΠ[ςΜΘΜΘΠΧΚΥϑΧϑΟΘΠΥΧΛΧ[ϑΦΓΥΥκΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΛΧΝΓϑΟΩΥΤΚΞΚΥς{ΠΜΧΠΥΥΧΥΓ [ϑκοωθφθυςχχςωππκυςγςςχξχπθυχπχυγοχοκνλ{{ςκ5κυκςκνθλγπυκκν[πγκυ[[υθπξκϑκκπγπ,θγπ ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧς6 ΓΘΜΥΓΥΥΧ.κϑΦ{ΠΛΧΥ ΧΧΡΩΟΚΥΓΠΡΧΚΜΧς5ΩΘΟΓΠ ΘςΚΥΓΩςΩΝΚΚςςΘ / ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ#ΥΓΟΧΠΡΩΚΥςΘΛΧΡΚϑΧς#ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠϑΘΚςΘΘϑΛΓ4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚ ΧΠΘΥΧΥςΘ ΥΩΩΠΧΥΓΟΧΧΝΩΓΓΠΝΧΧΛΓΟΡΚΛΧΜΘΜΘΠΧΚΥΞΧΝςΧΚΥΓΟΡΚΧΥΩΚΠΧΝΩΓΥΚΛΧΚςΥΓΓΤΧΦΧΠΞΧΥςΧΜΜΧΚΥΓΝΝΧ ΡΩΘΝΓΝΝΧΧΥΩΠςΘΜΧΥΧΤΟΚΠΘΝΝΓΥΥΧ[ΜΥΚςςκΚΠΓΠΧΥΩΚΠΤΧΜΓΠΠΩΥΤΧΦΧΠΛΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠςκΝΝκ ΡΩΘΝΓΝΝΧ 4ΧΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΘΥΩΩΟΚΓΝΓΠΜΚΚΠςΘΚΥΓΓΠΥΘΦΧΠΛΧΞκΝΚΤΧΩϑΧΠςΧΚςΓΜΘϑςΧΧΠΛΘ Ν ΝΘΚΠ,ΘΓΠΥΩΩΘΝΚΟΓΤΜΚςςκΞκΜΧΩΡΩΠΜΚΟΟΝΓΠΠΘΥςΘΠΛΧ5ΧΝΡΧΝΚΠΛΧΠΤΧΜΓΠςΧΟΚΥΓΠΟ[{ςκ4ΧΜΓΠ ΠΩΥςΘςΓΩςΓςςΚΚΠΝΘΡΩΝςΧςΚΓςςκΞκΥςΚΜΩΚςΓΠΜΚΠΞΧΥςΧΞΩΘΠΠΧΧΚΜΧΠΧΛΘΝΝΘΚΠςΧΞΧΤΧΜΩΝΛΓςΩΜΥΓς ΤΧΩςΧςΓΚΝΝκΝΚΥκκΠς[ΚΞκςΞΘΚΟΧΜΜΧΧΥςΚ κ[ςγςςκξκυυκθνγξχπςκγφθπργτωυςγγννχτχξκπςθνχτχμγππωμ ΥΓΠϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΠΓΠΧΤΞΘΡΓΤΩΥςΩΩΧΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠ[ΝΓΚΥΓΓΠςΘΚΟΚΠΠΧΠΜΓϑΚςς[ΟΚΥΓΓΠΛΧςΚΝΘΛΓΠ Μκ[ςς{ςΧΤΜΘΚςΩΥςΓΠΟΩΩςΘΜΥΚΚΠ4ΧΜΓΠΠΩΥΘΠΡκκΘΥΚΠΥκΚΝ[ςςκΠ[ςΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΠΩΝΜΘΧΥΩΠΥΧΛΧ ΥΚΥκςΚΝΧΠΥΧ8ΧΝςΧΜΩΠΠΧΠςΧΥΘΝΝΧΓΚΘΝΓςΓϑς[ΜΧςςΧΞΧΧΧΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠΚΠΞΓΠςΘΚΠςΚΧΤΧΞΚΠςΘΝΧΤΧ ΜΓΠΠΩΜΥΓΠΧΚΜΧΜΧΩΦΓΠΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΥςΧ ΧΧΡΧΞΓΦΓΝΝκΘΠΓΦΩΥςΧΞΧΓΥΚΟΓΤΜΜΚΥΧΟΧΧΠΧΚΜΧΧΠ ΥΩΩΠΠΚςΓΝΝΩΥςΧΛΧΞΩΘΠΠΧΞΧΝΟΚΥςΩΠΓΓΥςΧΡΩΩΤΧΜΓΠςΓΚΥΓΥςΧΗΩΠΜΜΚΥ ς[[νκυγυςκχυγοχπτχξκπ ςθνχτχμγππωμυγυςχ ΝΩΞΩΠ ΧΝΩΠΓΦΩΥςΧΞΚΧΡΩΩΤΧΜΓΠςΓΚΥΚΧΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΚΧΛΧ [ΟΡκΤΚΥς{ΛκΘΠΥκΚΝ[Π[ςΧΚΠΧΜΚΠ,κΟΥκΥΥκΛΧ,κΟΥκΠΜΘΥΜΓΝΝΧ4ΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΥΓΥςΚΤΧΞΚΠςΘΝΧ ΤΧΜΓΠΠΩΥΓΚΝΚΚς[ΟΩΩϑΩΠΝΩΞΩΠΝΘΡΩΝΝΧΤΧΜΓΠςΩΠΓΓΥΓΓΠΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{{ΠΞΧΧΠΟΩΩςςΧΧ ΧΝΜΩΡΓΤκΚΥΓΠΜΘΝΟΚΘΟΧΚΥΓΠΧΥΓΟΧΡΩΚΥςΘΠΥΘΟΟΚςΓΝΟΧΠΧΥΓΟΧΠΓΦΩΥςΧΝΝΧ/ΚςςΧΜΧΧΞΧΝςΧΧΠΤΧ ΞΚΠςΘΝΧΤΧΜΓΠΠΩΥΜΩΚςΓΠΜΚΠΧΠςΧΧΤΚΚςςκΞκΥςΚςΚΝΧΧΚςΥΓΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΝΝΓΛΧ2ΚΓΝΚΥΓΠΛΘΓΠ[ΝΚςΩΝςΧ ΓΥΥΧΡΚςΜΚΝΝΓΠκΜ[ΟΚΝΝΓΛΘΚΥΥΧ[ϑΦΚΥς[ΞκςΧΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥΛΧΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΟΧΧΟΓΤΜΜΚΠκ ΘΝΓΞΧΞΓςΩΤΚϑΧΝΝΚΞΓΥΚςΘΤΠΓΚΠΓΓΠ /ΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΓΤΚς[ΚΠΓΠΤΧΜΓΠΠΩΥϑΚΥςΘΤΚΧΝΝΚΠΓΠΧΤΞΘΓΠΠΓΠΥΓΠΥΩΩΤΚΟΟΧΠΘΥΧΠςΩϑΘΩ ςωοκυςχθπθννωςυγπϑκυςθτκχννκυγυυχμγττθμυγννκυωωφγυυχλχμθτμγχνχχςωκυγυυχχτμμκςγϑςωωτκυυχ 5κΚΝ[Π[ςςΚΚΝΚΘΥΧΓΦΩΥςΧΧΝΩΞΩΠΧΤΜΜΚςΓϑςΩΩΤΚΧΛΧΥΓΘΠΩΝΜΘΧΥΩΝςΧΧΠΥκΚΝ[ςςκΠ[ςϑ[ΞΚΠΧΝΜΩ ΡΓΤκΚΥΓςς[[ΝΚΡΚΚΤςΓΓΠΥκ,κΝΛΓΝΝΓΛκκΠ[ςΟΧΜΧΥΚΚΠΚΠΘΥΧΧΞΘΚΟΚΠΓΡΚϑΘΚΠΓΓΠΡΩΘΝΩΥςΧΧΓΦΓΝΝΓΓΠ ΡΧΚΜΜΧΧΠΥΧ[ϑςΓΠκΜΓΥΜΓΚΥΓΠκΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΚϑΚΠΜΩΩΝΩΞΧΠΧΓΝΓΟΓΠςςΚΠκΛΧΧΥΓΟΧΝΧΚςΩΤΚΠΛΧ ΧΥΓΟΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΡκκςςΓΓΠκ/ΧςΓΤΚΧΧΝΚΝςΧΧΠςΚΚΝΚΤΧΜΓΠΠΩΥ[ϑΦΚΥς[[ΤΧΦΧΠςΘΚΥΓΝΝΧΡΩΘΝΓΝΝΧΘΝΓΞΧΧΠ ΞΓςΩΤΚςΧΝΝΚΚΠ4ΧΜΓΠΠΩΜΥΓΝΝΧΡΚϑΧΧΝΩΓΚΠΓΓΠΘΠΟΓΤΜΚς[ΥςκΟ[{ΥΧΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘΠΛΧΡΩΚΥςΘΠ ΓΦΓΝΝ[ςςκΟκΠκΤΓΞΚΚΤΚΠκΛΘΠΜΧ[ΟΡκΤΚΥς{ΠΞκΝΛ[[ΥΛΧΟΧΜΧΥΚΚΠΚΤΧΜΓΠΠΩΜΥΓΠΟΚςςΧΜΧΧΞΧ[ϑΦΓΥΥκ ΟΩΘΦΘΥςΧΞΧς.κϑςΓΓς ΩΞΚΝΧ2ΚΤΛΘ4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧς6ΓΘΜΥΓΥΥΧ.κϑΦ{ΠΛΧΥΧΧΡΩΟΚΥΓΠΡΧΚΜΧς5ΩΘΟΓΠ ΘςΚΥΓΩ ςωνκκςςθ ΝςΧΠΓΠ,ΩΥΥΚ4ΧΦΧΠΞΧΤΤΓΝΝΧ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓΝΚΚΜΓΠΠΓΡΧΚΜΧς ΧΤςςΧΜΓΥΜΩΥ ΩΜΜΘΠΓΠ ΓΚΜΜΚ6ΩΝΘΥΥΧΞΧΚΟΓΠΘΥΥΧ6ΓΘΜΥΓΥΥΧ.κϑΦ{ΠΛΧΥΧΧΡΩΟΚΥΓΠΡΧΚΜΧς5ΩΘΟΓΠ ΘςΚΥΓΩςΩΝΚΚςςΘ /ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ#ΥΓΟΧΠΡΩΚΥςΘΛΧΡΚϑΧς#ΥΓΟΧΧΝΩΓΚΦΓΠϑΘΚςΘΘϑΛΓ /ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ4ΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΜΘΤΛΧΩΥΘϑΛΓΓς#ΥΓΟΧΤΧΜΓΠΠΩΥ /ΩΥΓΘΞΚΤΧΥςΘ4ΧΩςΧςΚΓΤΧΜΓΠΠΩΥςΓΠΜΘΤΛΧΩΥΘϑΛΓΓς#ΥΓΟΧΡκκΝΝΚΜ{ΠςΧΝΘ 4ΧΩςΧςΚΓϑΧΝΝΚςΩΥ5ΩΘΟΓΠΞΧΝςΚΘΠΤΧΩςΧςΚΓςΘΥΧ 4ΧΩςΧςΚΓϑΧΝΝΚςΩΥ5ΩΘΟΓΠΤΧΩςΧςΚΓς 4ΧΩςΧςΚΓϑΧΝΝΚςΩΥ8ΧΝςΚΘΠΤΧΩςΧςΚΓς Liite 4, 19 / 20

88 ΧΠΥΧΝΝΚΥΧΤΜΚΥςΘ 84ΠΧΤΜΚΥςΘ ΓΝΥΚΠΜΚ [ΞΚΠΜκκΠΤΧΩςΧςΚΓΟΩΥΓΘ 2ΘϑΛΘΚΥ ΧΤΛΧΝΧΠΟΩΥΓΘ,ΘΓΠΥΩΩΠΟΧΧΜΩΠςΧΧΤΜΚΥςΘ,ΘΓΠΥΩΩΠΤΧΜΓΠΠΩΥΞΧΝΞΘΠςΧ ΓΥΜΚ5ΩΘΟΓΠΟΩΥΓΘΠ ΚΘΥΜΚΥΘΞΓΝΝΩΥΨΨΨΜΩΝςςΩΩΤΚ[ΟΡΧΤΚΥςΘΗΚ Liite 4, 20 / 20

89 KUNTOARVIORAPORTTI LIITE 5 Liite 5, 1 / (21) Hanke: Joensuun tavara-asema KUNTOARVIO

90 LIITE 5 Liite 5, 2 / 21 21/21 ESIPUHE Rakennustekniikka LVIA-järjestelmät Sähköjärjestelmät Välittömästi korjattavat puutteet RAKENNUSTEKNIIKKA LVIA-TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA Ennen peruskorjaussuunnittelua tehtävät lisätutkimukset RAKENNUSTEKNIIKKA LVIA-TEKNIIKKA SÄHKÖ-TEKNIIKKA PTS KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA KOHTEEN TIEDOT ASIAKIRJATILANNE Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat: Lvia-suunnitelmat: Sähkösuunnitelmat: KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI ENERGIATALOUS SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Lämpötila Ilman laatu ja vaihtuvuus Sisäilman epäpuhtaudet Valaistus Melu TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT SISÄILMARISKEIHIN JA KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO... 6 D5 Putkirakenteet alueella... 6 D6 Viherrakenteet... 7 D7 Päällysrakenteet... 7 D8 Aluevarusteet... 9 F1 Perustukset... 9 F2 Rakennusrunko F3 Ulkoseinät ja julkisivu F32 Ikkunat F33 Ulko-ovet F4 Yläpohjarakenteet ja vesikate F5 Täydentävät sisäosat F51 Sisäovet F52 Kevyet väliseinät F57 Hormit, tulisijat F6 Sisäpinnat F61, F62, F63 Seinäpinnat, kattopinnat ja lattiapinnat F7 Rakennusvarusteet ja kalusteet LVIA-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G 4 Jäähdytysjärjestelmät G 7 Palontorjuntajärjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 20

91 LIITE 5 Liite 5, 3 / 21 2/21 ESIPUHE Tässä kuntoarvioraportissa käsitellään Joensuun tavara-aseman rakennus- LVI- ja sähkötekniikkaa. Rakennus on rakennettu 1894 ja peruskorjattu Joensuun tavara-asema tuhoutui suurelta osin tulipalossa Rakennuksen päädyssä oleva toimisto-osa on pystyssä, mutta on pahoin vaurioitunut. Rakennuksen tiloja on ollut vuokrattuna ennen tulipaloa. Rakennus ei ole ollut käytössä tulipalon jälkeen. Tulipalon jälkeen kohteen sähkö- ja vesiliittymät on katkaistu vaurioiden rajoittamiseksi. Kaukolämmön liittymä on ylläpidossa. Kuntoarvion tarkoituksena on antaa käsitys rakennuksen ja pihapiirin tämänhetkisestä kunnosta sekä niistä toimenpiteistä, joilla ne voidaan pitää alkuperäisessä, ennen tulipaloa olleessa kunnossaan. Kiinteistötarkastus tehtiin silmämääräisesti, apuna käytettiin GANN Hydrotest LG2 mittaria, jonka avulla tehtiin pistokoemittauksia pintakosteuksista. Kiinteistötarkastus suoritettiin 27. ja Kuntoarviossa käytetyt tavoitteelliset käyttöiät ja kunnossapitojaksot on määritelty soveltuvin osin RTkortteja RT (rakennusosien, tilojen ja ulkoalueiden kunnossapitojaksot) ja RT (tavoitteelliset käyttöiät ja ohjeelliset kunnossapitojaksot) soveltaen. Raportissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1. Heikko, uusitaan 1 5 vuoden kuluessa 2. Välttävä, peruskorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 3. Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 4. Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 10 vuoden kuluessa 5. Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana Rakennus-, lvia- ja sähkötekniikkaa käsittelevissä luvuissa kuvataan järjestelmän nykytilanne sekä arvio kuntoluokasta, katselmuksessa tehdyt havainnot sekä ehdotukset kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiksi. Korjauskustannusarvio tehdään tarvittaessa erikseen, sitä ei sisällytetty tähän toimeksiantoon. Kuntoarviossa ehdotetut toimenpiteet eivät sinällään ole korjaussuunnitelmia, vaan toimenpiteet on erikseen suunniteltava ennen korjaustyöhön ryhtymistä. Kuntoarvion toteutti rakennusinsinööri (AMK) Jani Alen Ramboll CM Oy:stä. Raportin kokoamisesta on vastannut Jani Alen Ramboll CM Oy:stä. Joensuussa Jani Alen, Ramboll CM Oy Länsikatu 15, JOENSUU

92 LIITE 5 Liite 5, 4 / 21 3/21 1. YHTEENVETO 1.1 Rakennustekniikka Kuntoarviossa käytetyt tavoitteelliset käyttöiät ja kunnossapitojaksot on määritelty RT-kortteja RT (rakennusosien, tilojen ja ulkoalueiden kunnossapitojaksot) ja RT (tavoitteelliset käyttöiät ja ohjeelliset kunnossapitojaksot) soveltaen. Rakennustekniikan osalta tavoitteelliset käyttöiät on arvioitu seuraavasti: - Sora- ja kivituhkapäällysteet rakennuksen ikä - Asfalttipäällyste 40 vuotta - Betonilaatoitukset 40 vuotta - Alapohjat rakennuksen ikä - Ulkoseinän tiiliverhous rakennuksen ikä - Puuikkunat 50 vuotta - Metalliset ulko-ovet 60 vuotta - Puu-ulko-ovet 40 vuotta - Puurakenteiset väliovet 50 vuotta - Metalliväliovet rakennuksen ikä - Lattian muovipinnoitteet vuotta - Parketti / laminaatti 40/15 vuotta - Lattian keraamiset pinnoitteet 50 vuotta - Kosteat tilat, laatoitus ja vesieristys vuotta - Vesikate (konesauma pelti) 40 vuotta Kuntoluokka 1 Rakennus on pahoin vaurioitunut tulipalossa kuumuuden, palokaasujen, savun ja sammutusvesien vaikutuksesta. Rakennuksen vesikattoa on jouduttu purkamaan sammutustöiden yhteydessä, lisäksi osa vesikatosta on vaurioitunut tulipalossa palon levittyä jääneen rakennusosan ullakkotiloihin. Sammutusvesijälkiä on koko rakennuksen alalla. Tuhoutuneen makasiinin puoleinen päätyseinä on vaurioitunut tulipalossa, tiilet ovat lohkeilleet lämpötilavaihtelun vaikutuksesta. Rakennuksen vesikatolle on asennettu sääsuojaksi raskaita pressuja, jotka ovat kuitenkin myrskyjen yhteydessä siirtyneet paikoiltaan. Pressujen asennusta on korjattu. Tarkastushetkellä pressut olivat pois paikoiltaan. Sisätiloissa kellarissa ja ensimmäisessä kerroksessa todettiin sisäilmassa poikkeavaa hajuhaittaa, sisäilma todettiin myös selkeästi kosteaksi aistinvaraisesti arvioituna. Kellarikerroksen rakenteissa todettiin poikkeavaa pintakosteutta alapohjassa kaikkialla, ulkoseinissä (maanvastaisissa) noin 1,5 metrin korkeudelle ja väliseinissä noin puolen metrin korkeudelle. Kellarin välipohjan teräsrakenteissa näkyi ruostetta. Ensimmäisen kerroksen rakenteiden pinnoilla todettiin näkyvää mikrobikasvustoa ja sienikasvustoa. Rakenteissa todettiin poikkeavaa pintakosteutta pintakosteudenosoittimella arvioituna monin paikoin lähellä ulkoseinää, sekä keskemmällä rakennusta. Ullakkokerroksessa rakenteet ovat palovaurioituneet. Osa kattokannakkeista on palanut poikki, osa on hiiltynyt pinnaltaan. Entisen sosiaalitilan puolella (2. krs) palaneen osan puoleisen väliseinärakenteen pinnoilla näkyy nokisia sammutusvesijälkiä. Tilan välipohjassa todettiin poikkeavaa pintakosteutta väli- ja ulkoseiniin rajoittuvalla kaistalla. Tehtyjen havaintojen perusteella yläpohja- ja vesikattorakenteiden sekä palon puoleisen ulkoseinärakenteen rakenteellinen kantavuus on heikentynyt, minkä vuoksi rakennus on sortumavaarallinen.

93 LIITE 5 Liite 5, 5 / 21 4/21 Rakennustekniikan osalta merkittävimmät korjaustarpeet ovat: Rakennus on vaurioitunut tulipalossa ja sen sammutustöissä. Tehtyjen havaintojen perusteella rakennuksen korjaamiseksi tulee rakenteet purkaa tiili, teräs ja betonipinnoille asti. Väli- ja yläpohjat joudutaan rakentamaan pääosin uudestaan. Kantavia rakenteita joudutaan niin ikään korjaamaan laajasti. Vaurioiden laajentumisen estämiseksi tulee vesikaton sääsuojaus korjata ja ikkunat levyttää umpeen. Ulko-oven lukitus tulee korjata kellarin ulko-oven osalla ja tarkastaa kadun puoleisen ulko-oven osalla. 1.2 LVIA-järjestelmät Kuntoluokka 1 Rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät, lämmitysjärjestelmät ja IV-järjestelmät ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet tulipalossa kauttaaltaan, eikä niitä voida / ole suositeltavaa enää hyödyntää. Järjestelmät tulee rakentaa uudelleen. 1.3 Sähköjärjestelmät kuntoluokka 1 Rakennuksen sähköjärjestelmät ovat pääosin tuhoutuneet tulipalossa, järjestelmät tulee rakentaa kokonaan uudelleen. 1.4 Välittömästi korjattavat puutteet RAKENNUSTEKNIIKKA Vaurioiden laajentumisen estämiseksi tulee vesikaton sääsuojaus korjata ja ikkunat levyttää umpeen. Ulko-oven lukitus tulee korjata kellarin ulko-oven osalla ja tarkastaa kadun puoleisen ulko-oven osalla LVIA-TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA Ennen peruskorjaussuunnittelua tehtävät lisätutkimukset RAKENNUSTEKNIIKKA ω Asbesti- ja haitta-ainekartoitus ω Kantavien rakenteiden kuntotutkimus ω Mikrobiologisten riskien selvitys purkutöihin liittyen LVIA-TEKNIIKKA SÄHKÖ-TEKNIIKKA PTS Ei sisällytetty toimeksiantoon.

94 LIITE 5 Liite 5, 6 / 21 5/21 2. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 KOHTEEN TIEDOT Kohteen nimi ja osoite: Joensuun tavara-asema, toimisto-osa Itäranta Joensuu Laajuustiedot valm.vuosi bruttoala kerrosala tilavuus m 2 m 2 m 3 Toimisto-osa Omistaja: Kiinteistönhoito: Senaatti-Kiinteistöt ISS Tehdyt merkittävimmät korjaus- ja muutostyöt: - Rakennus on peruskorjattu Rakennukseen on tehty myös muita korjaus- ja tilamuutostöitä elinkaaren aikana - Lämmönjakokeskus on uusittu joitakin vuosia sitten 2.2 ASIAKIRJATILANNE Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmat: Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä seuraavat asiakirjat: - Yksittäisiä rakenne- ja arkkitehtipiirustuksia, yht. 6 kpl Lvia-suunnitelmat: - ei ollut käytettävissä Sähkösuunnitelmat: - ei ollut käytettävissä 2.3 KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE Rakennus ei ole käytössä. 2.4 HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI Ei tehty. 2.5 ENERGIATALOUS Ei arvioitu. 2.6 SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Lämpötila Lämmitys ei ole päällä, rakennus on tyhjillään.

95 LIITE 5 Liite 5, 7 / 21 6/ Ilman laatu ja vaihtuvuus Rakennus ei ole käytössä. Sisäilman laatu on huono Sisäilman epäpuhtaudet Sisäilmassa todettiin poikkeavaa hajuhaittaa Valaistus Ei käytettävissä Melu Ratapiha vieressä. Ohi kulkevien junien äänet kantautuvat selkeästi sisätiloihin. 2.7 TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT Tarkastuksessa todettiin seuraavat merkittävästi turvallisuuteen, terveyteen tai ympäristöön liittyvät ongelmat: - Rakennuksessa on sortumavaara - Rakennuksessa on todennäköisesti mikrobivaurioita rakenteiden kastumisen seurauksena - Rakennus on mm. peruskorjattu aikana, jolloin rakentamisessa käytettiin asbestia 2.8 SISÄILMARISKEIHIN JA KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT Tarkastuksessa todettiin poikkeavaa hajuhaittaa sisäilmassa. Lisäksi rakennuksen sisätiloissa on selkeästi havaittavia kosteusvaurioita, sekä mahdollista näkyvää mikrobikasvustoa ja näkyvää sienikasvustoa. 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D5 Putkirakenteet alueella - Salaojajärjestelmä 40 vuotta - Sadevesijärjestelmä viemärit 50 vuotta - Räystäskourut, syöksytorvet vuotta Kuntoluokka 2 Vesikatto on harjakatto, vedet johdetaan jalkarännien sekä sadevesikourujen ja syöksytorvien kautta rakennuksen vierustalle. Piha-alueella ei ole sadevesikaivoja rakennuksen läheisyydessä. Salaojia ei havaittu katselmuksessa. Havaitut vauriot: Osa vesikatteesta ja räystäskouruista sekä jalkaränneistä on tuhoutunut tulipalossa tai sammutustöissä.

96 LIITE 5 Liite 5, 8 / 21 7/21 Kuva R1. Piha-alueella ei havaittu sadevesikaivoja. Toimenpide-ehdotus: Uudet räystäskourut, jalkarännit ja syöksytorvet sekä sadevesi- ja salaojajärjestelmä. Piha-alueelle tarvittava määrä sadevesikaivoja olemassa olevien ohjeiden mukaisesti. D6 Viherrakenteet Kuntoluokka 3 Tontin reunalla on kapea nurmikaistale, palanut osa on maisemoitu ja kasvaa puuntaimia. Havaitut vauriot: Ei ole. Toimenpide-ehdotukset: Tarpeenmukaiset rakenteet. D7 Päällysrakenteet - Sora- ja kivituhkapäällysteet R - Asfalttipäällyste 20 vuotta - Betonilaatoitukset 40 vuotta Kuntoluokka 2. Tie- ja piha-alueet ovat asfaltoituja. Lastaussilta on kestopuu- / betonirakenteinen. Kellarin ikkuna-aukot ovat maanpinnantasolla, jolloin sade- ja asulamisvedet pääsevät vaurioittamaan rakenteita.

97 LIITE 5 Liite 5, 9 / 21 8/21 Kuva R2. Lastauslaiturin betonirakenteet ovat roudan ja kasviston vaurioittamia. Kuva R3. Rakennusta ympäröivän maanpinnan korkeusasema kellarin ikkunoihin nähden. Havaitut vauriot: Asfalttipinnat ovat roudan vaurioittamia rakennuksen piha-alueella. Lisäksi piha-alueella on alkanut kasvaa puuntaimia ja pensaita, joiden juuret ovat aiheuttaneet lisää vaurioitumista. Maanpinnan (asfaltti) kallistukset ovat osin puutteelliset. Pihan asfalttipinnan korkeusasema on rakennuksen kellarin ikkunoihin nähden liian korkealla, sade- ja sulamisvedet voivat päästä vaurioittamaan rakenteita. Lastaussillan puurakenteet ovat haristuneet ja betonirakenteet ovat roudan ja kasviston vaurioittamia. Toimenpide-ehdotukset: Piha-alueen asfalttipinnoitteen uusiminen rakennekerroksineen. Myös maanpinnantason korkeusaseman korjaus. Lastaussillan rakenteiden uusiminen täyttöineen.

98 LIITE 5 Liite 5, 10 / 21 9/21 D8 Aluevarusteet - Metallirakenteiset aidat 30 vuotta - Talovarusteet 40 vuotta Kuntoluokka 1 Kestopuinen / betonirakenteinen lastauslaituri. Kts. kohta D7. Kiinteistö on aidattu metalliverkkoaidoin, koska rakennuksessa on sortumavaara ja sivulliset eivät saa päästä alueelle. Rakennuksessa on talotikkaat. Havaitut vauriot: Vanha talotikas on hajonnut, tilalle on asennettu uusi, lapetikkaita, lumiesteitä tai kattosiltoja ei ole. Toimenpide-ehdotukset: Lastauslaiturin rakenteiden uusiminen. Talotikkaiden uusiminen. Kattoturvatuotteet. F1 Perustukset - Perustukset R Kuntoluokka 2. Lastauslaiturin perustukset ovat rikkoontuneet todennäköisesti roudan vaikutuksesta. Palossa säilyneen toimisto-osan perustukset ovat betonia näkyviltä osiltaan. Todennäköisesti perustuksissa on käytetty myös kiviä rakentamisaikakaudelleen tyypillisesti. Betoniset perusmuurit ovat pintapuolisesti arvioituna kunnossa. Tulipalon puoleisen päädyn perustusrakenteet ovat palossa saaneet huomattavasti lämpöä ja sammutusvettä. Tämän vuoksi perustusosa voi olla vaurioitunut. Rakennuksessa ei havaittu ulkopuolista vedeneristystä. Rakenteessa voi olla vedeneristeenä esimerkiksi asfalttitervasively. Sivellyt vedeneristeet ovat menettäneet toimivuutensa maarakenteiden elämisen myötä. Mahdollinen vedeneristys voi sisältää haitta-aineita (PAH). Perusmuurien sisäpuolisissa pintakosteuden arvioinnissa todettiin poikkeavaa pintakosteutta maanvastaisissa perusmuurirakenteissa.

99 LIITE 5 Liite 5, 11 / 21 10/21 Kuva R4. Lastauslaiturin perustukset. Perustuksissa on näkyviä muodonmuutoksia. Kuva R5. Tulipalon puoleista osaa perustuksista. Toimenpide-ehdotukset: Palopäädyn betonirakenteen kunnon tutkiminen. Lastauslaiturin perustusten uusiminen. Perustusten ulkopuolisen vedeneristyksen asentaminen. Perustusten kuivatus. Sisäpintojen mahdollinen pinnoitus. Alapohjarakenteen kuivatus (ulkopuolisten salaojien avulla) sekä öljymäisen nesteen puhdistus. Mahdollisesti alapohjarakenteen pinnoitus. F2 Rakennusrunko - Rakennusrunko Rakennuksen ikä - Alapohjat Rakennuksen ikä Kuntoluokka 1 / 2 Rakennuksessa on kantavana ulkoseinärunkona kahden kiven täystiilimuuri. Lisäksi rakennuksessa on kantavia väliseinälinjoja kellarin ulkoseinärakenteita mukaillen, sekä ilmeisesti betonirakenteisia pila-

100 LIITE 5 Liite 5, 12 / 21 11/21 reita ensimmisen kerroksen salin osalla puretun seinän kohdalla. Kantava seinärakenne on todennäköisesti toteutettu tiilellä, kellarin puolella säästöbetonilla. Kellarin katto on betonirakenteinen. Kantavana rakenteena on havaintojen mukaan teräksinen I- palkisto. Ensimmäisen kerroksen lattia on kantavan rakenteen päälle asennettu puurakenteinen lattia. Pääosalla rakennusta on ullakkotila. Yläpohjarakenne on joko puupalkein tai I-teräksin toteutettu, eristetty rakenne. Rakennepiirustusten perusteella yläpohja on I-teräksin toteutettu. Palopermanto on osin tiililatomus, osin levyrakenne. Sosiaalitilojen (2. krs) osalla on tilojen käyttöönton myötä asennettu eristetty yläpohjarakenne lähelle vesikatetta. Sosiaalitilojen puolella välipohjarakenne (1./2. krs) on teräksisin I-palkein kannatettu teräsbetonivälipohja. Vesikattoa kannattelee puurakenteiset kattokannakkeet. Rakennuksen portaikot kellariin ja ullakolle ovat paikalla valettuja betonirakenteisia. Alapohjarakenne on betonia. Asennetut pinnoitteet ovat suurelta osin irronneet kosteuden vaikutuksesta. Alapohjarakenteessa todettiin kauttaaltaan poikkeavaa pintakosteutta. Lisäksi sähkökeskuksen vieressä rakenteen pinnalle on valunut öljymäistä nestettä. Kuva R6. Palossa vaurioitunutta kantavaa ulkoseinärakennetta. Kuva R7. Tiilipinnan vaurioita toisella puolella rakennusta.

101 LIITE 5 Liite 5, 13 / 21 12/21 Kuva R8. Kellarin katon kantavia teräsrakenteita oviaukon kohdalla. Kuva R9. Kellariin johtava portaikko. Kuva R10. Kellarin rakenteita. Rakenteet ovat kosteita.

102 LIITE 5 Liite 5, 14 / 21 13/21 Kuva R11. Rakennuksen ullakollisen osan rakenteita. Yläpohjarakenne hytkyi selkeästi tarkastuksen yhteydessä. Havaitut vauriot: Rakennuksen eteläpääty (palon puoli) on vaurioitunut kauttaaltaa tulipalon ja sammutusvesien vaikutuksesta. Tiilimuuri on halkeillut ja lohkeillut äkillisen lämpötilavaihtelun seurauksena. Rakennuksen muulla osalla julkisivussa on havaittavissa tiilien halkeilua ja rapautumista. Ullakollisella osalla yläpohjarakenne hytkyi selkeästi tarkastuksen yhteydessä. Rakenne ei todennäköisesti ole enää kunnossa. Suuri osa kattokannakkeista on vaurioitunut tai tuhoutunut tulipalon yhteydessä. Kellarin portaikossa ja portaikon katossa, joka on ullakolle johtavien portaiden alaosaa, todettiin runsaasti kalkkihärmettä sekä rappauksen irtoamista. Kellarin katto / ensimmäisen kerroksen lattia on kosteusvaurioitunut. Kantavissa teräsrakenteissa havaittiin ruostetta. Toimenpide-ehdotukset: Eteläpäädyn (palon puoli) ulkoseinärakenne tulee purkaa ja uusia osin (ulompi osa muurista). Rakennuksen muulla julkisivulla tulee tehdä paikkakorjauksia monin paikoin, lähes koko julkisivun alalla lisävaurioiden syntymisen estämiseksi. Ullakollisen osan yläpohjarakenteen uusiminen kokonaan. Vaurioituneet vesikaton kannakkeet tulee uusia. Portaiden pintarakenteiden uusiminen, mahdollisesti portaiden uusiminen kokonaan. Kellarin katto / ensimmäisen kerroksen lattian korjaaminen, sisältäen kantavan rakenteen korjaukset. F3 Ulkoseinät ja julkisivu - Ulkoseinän tiiliverhous rakennuksen ikä Kuntoluokka 2. Kts. kohta F2. Edellisen kohdan lisäksi ulkoseinien sisäpinnat on levyverhoiltu, mahdollisesti eristetty. Kaikki sisäpuoliset levyverhoilut ovat vaurioituneet, minkä vuoksi ne joudutaan uusimaan.

103 LIITE 5 Liite 5, 15 / 21 14/21 Kuva R12. Rakennuksen ulkoseinien sisäpinnan levyverhoiluja. F32 Ikkunat - Puuikkunat 50 vuotta Kuntoluokka 1. Ikkunoita on uusittu rakennuksen elinkaaren aikana. Nykyiset ikkunat ovat pääosin rikki ja on uusittava kokonaan. Kuva R13: Rakennuksen ikkunat on pääosin rikottu. F33 Ulko-ovet - Puu-ulko-ovet 40 vuotta Kuntoluokka 1. Rakennuksessa on kolme puurakenteista ulko-ovea ja yksi metallirakenteinen ulko-ovi. Yhtä lukuun ottamatta puurakenteiset ulko-ovet ovat rikki. Metalliovi on ehjä, pinnoitteet ovat kuluneet. Lisäksi varasto-osalla on nosto-ovi.

104 LIITE 5 Liite 5, 16 / 21 15/21 Toimenpide-ehdotukset Kaikkien ovien uusiminen karmeineen. F4 Yläpohjarakenteet ja vesikate - Konesaumattu peltikate, 60 vuotta - Kulkusillat, lumisesteet, yms. 50 vuotta - Räystäskourut, syöksytorvet vuotta Kuntoluokka 1. Vesikate on suurelta osin tuhoutunut tulipalossa. Säilyneiltä osin vesikate on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Vesikatteen alustana on harvalaudoitus. Pääosalla rakennusta on ullakkotila. Yläpohjarakenne on joko puupalkein tai I-teräksin toteutettu, eristetty rakenne. Rakennepiirustusten perusteella yläpohja on I-teräksin toteutettu. Palopermanto on osin tiililatomus, osin levyrakenne. Sosiaalitilojen (2. krs) osalla on tilojen käyttöönton myötä asennettu eristetty yläpohjarakenne lähelle vesikatetta. Rakennuksessa on nosto-ovellinen varasto-osa. Rakennusosassa on puurakenteinen lämpöeristetty yläpohjarakenne, loiva peltikate. Kuva R14: Vesikate on suurelta osin tuhoutunut tulipalossa. Kuva R15. Sammutusvesijälkiä sosiaalitiloissa 2. krs.

105 LIITE 5 Liite 5, 17 / 21 16/21 Kuva R16. Kuumuuden vaurioittama iv-kanava sosiaalitiloissa 2. krs. Kuva R17. Varasto-osan yläpohjaa. Havaitut vauriot: Vesikate on vaurioitunut / tuhoutunut tulipalossa. Yläpohjarakenteet ovat vaurioituneet ja kosteusvaurioituneet tulipalon ja sammutustöiden yhteydessä. Yläpohjarakenteet ovat sortumavaarallisia, etenkin varasto-osalla ja ullakollisella osalla. Toimenpide-ehdotukset Vesikaton uusiminen kokonaan, kattoturvavarusteet. Yläpohjarakenteiden uusiminen kokonaan. F5 Täydentävät sisäosat F51 Sisäovet - Puurakenteiset väliovet 50 vuotta Kuntoluokka 1 Sisäovet ovat puurakenteisia tai lasirakenteisia.

106 LIITE 5 Liite 5, 18 / 21 17/21 Havaitut vauriot: Kaikki sisäovet ovat vaurioituneet. Toimenpide-ehdotukset: Kaikkien sisäovien uusiminen karmeineen. F52 Kevyet väliseinät - Väliseinät R Kuntoluokka 1/2 Kevyet väliseinät todettiin osin levyrakenteisiksi ja osin kivirakenteisiksi. Havaitut vauriot: Levyrakenteiset väliseinät ovat vaurioituneet. Kivirakenteisessa väliseinissä on lähinnä pinnoitevaurioita, sekä paikoin kalkkihärmettä. Toimenpide-ehdotukset Levyrakenteiset väliseinät tulee uusia kokonaan. Kivirakenteisten väliseinien pinnoitteet tulee korjata / uusia. F57 Hormit, tulisijat - Hormit, tulisijat R Kuntoluokka 3 Rakennuksessa ei ole tulisijoja. Rakennuksen entiseen pannuhuoneeseen johtaa tiilirakenteinen hormi, jonka nykyisestä käyttötarkoituksesta ei ole tietoa. Toimenpide-ehdotukset Hormin tiilirakenteiden korjaus ullakolla ja vesikaton yläpuolella. F6 Sisäpinnat F61, F62, F63 Seinäpinnat, kattopinnat ja lattiapinnat - Lattian muovipinnoitteet vuotta - Lattian keraamiset pinnoitteet 50 vuotta - kuivissa tiloissa muovilattiapäällysteet 30 vuotta. - märissä tiloissa muovilattiapäällysteet 20 vuotta. - sisäkattojen maalipinnat kuivissa tiloissa 30 vuotta. - alakattorakenteet rakennuksen ikä - sisäseinien maalipinnat kuivissa tiloissa 20 vuotta. - märkätilojen seinälaatoitukset; laatoitus,

107 LIITE 5 Liite 5, 19 / 21 18/21 kosteussulku ja kiviainesrakenne 18 vuotta. Kuntoluokka 1 Ulko- ja väliseinien sisäpinnat on maalattu. Sisäkatto on puukuitulevyverhoiltu tai rakennuslevyverhoiltu, sosiaalitilojen puolella maalattua betonia. Kosteissa tiloissa on osin laatoitetut seinäpinnat. Lattiapinnoitteena on muovimatto, kosteat tilat on laatoitettu. Kosteiden tilojen vesieristyksistä ei ole tietoa. Kellarin portaiden ja pannuhuoneen lattian pinnoitteena on ollut maali / epoksipinnoite. Havaitut vauriot: Sisätilojen pintarakenteet ovat vaurioituneet tulipalossa lähes kauttaaltaan. Lisävaurioitumista on aiheutunut kosteuden vaikutuksesta. Kuva R kerroksen laipion sisäkattorakenteita, kuvassa näkyy sieniä. Kuva R18. Ensimmäisen kerroksen pintarakenteita.

108 LIITE 5 Liite 5, 20 / 21 19/21 Kuva R kerroksen pintarakenteita sosiaalitilojen puolella. Toimenpide-ehdotukset Kaikkien pintarakenteiden uusiminen kokonaisuudessaan, mukaan lukien kosteiden tilojen vesieristykset. F7 Rakennusvarusteet ja kalusteet - Vakiokalusteet, kuiva tila 25 vuotta - Vakiokalusteet, märkä tila 15 vuotta Kuntoluokka 1 Rakennuksen kalusteet ja laitteet ovat vaurioituneet tulipalossa. Toimenpide-ehdotukset Kalusteiden ja laitteiden uusiminen käyttötarkoitukseen soveltuen. 4. LVIA-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Kuntoluokka 1 Rakennuksen lämmitysjärjestelmät ovat vaurioituneet tulipalossa. Järjestelmät ovat olleet käytöstä poistettuina palon jälkeen. Kaukolämmön liittymä on ylläpidossa. Järjestelmät tulee uusia kokonaan.

109 LIITE 5 Liite 5, 21 / 21 20/21 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kuntoluokka 1 Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmät ovat vaurioituneet tulipalossa. Järjestelmät ovat olleet käytöstä poistettuina palon jälkeen. Järjestelmät tulee uusia kokonaan. G3 Ilmastointijärjestelmät Kuntoluokka 1 Rakennuksessa on ollut koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Järjestelmä on vaurioitunut tulipalossa eikä ole enää käyttökuntoinen. Ilmanvaihtojärjestelmä tulee uusia kokonaan. G 4 Jäähdytysjärjestelmät Kuntoluokka? Jäähdytysjärjestelmästä ei ole tietoa. G 7 Palontorjuntajärjestelmät Kuntoluokka 1 Ei ole. J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät Kuntoluokka 1 Rakennuksessa on ollut automaatiojärjestelmä. Järjestelmä ei ole käyttökuntoinen. Järjestelmä tulee uusia kokonaan. 5. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO H SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Kuntoluokka 1 Rakennuksen sähkö- ja tietojärjestelmät ovat vaurioituneet tai tuhoutuneet tulipalossa. Kaikki järjestelmät ja keskukset tulee uusia kokonaisuudessaan.

110 Liite 6, 1 / 15

111 Liite 6, 2 / 15

112 Liite 6, 3 / 15

113 Liite 6, 4 / 15

114 Liite 6, 5 / 15

115 Liite 6, 6 / 15

116 Liite 6, 7 / 15

117 Liite 6, 8 / 15

118 Liite 6, 9 / 15

119 Liite 6, 10 / 15

120 Liite 6, 11 / 15

121 Liite 6, 12 / 15

122 Liite 6, 13 / 15

123 Liite 6, 14 / 15

124 Liite 6, 15 / 15

125 Liite 7, 1 / 20 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Päivämäärä JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSEL- VITYS

126 Liite 7, 2 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Päivämäärä Laatija Kuvaus Kirsi Koivisto Tärinäselvitys Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

127 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Liite 7, 3 / 20 SISÄLTÖ 1. Tehtävä Tutkimuskohde Tutkimuskohteen sijainti Pohjasuhteet 2 3. Junaliikenne tarkastelukohdalla Tärinän arviointi Tärinämittaukset Tärinän raja-arvot asuinviihtyvyyden kannalta Tärinän kartoitus rakennusten vaurioriskin kannalta Rakennuksen herkkyys tärinälle Rataliikennetärinän leviäminen 6 5. Tärinähaittojen ehkäiseminen Rakentamisesta aiheutuva tärinä Runkomelu Johtopäätökset ja suositukset jatkotoimenpiteiksi...11 LIITTEET

128 Liite 7, 4 / 20

129 Liite 7, 5 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 1 1. TEHTÄVÄ Ramboll Finland Oy on tehnyt selvityksen liikenteen aiheuttamista runkomelu- ja tärinähaitoista ja arvioinut mahdollisesti tarvittavia suojaustoimenpiteitä Joensuun asemaseudun yleissuunnitelmaa varten. Selvitys on toteutettu noudattaen VTT:n ohjeita Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi ja Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin - vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Tutkimuskohteen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Joensuussa keskustan itäpuolella Pielisjoen rannalla. Alue rajautuu lännessä Pielisjokeen ja idässä rautatieasemaan ja rataan. Pohjoisessa aluetta rajaa Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkala-kampus ja etelässä Aittarannan alue. Suunnittelualue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Asemanseudun yleissuunnitelman suunnittelualue. Kuva: Joensuun kaupunki.

130 2 Liite 7, 6 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Kuva 2. Ilmakuva asemanseudun yleissuunnitelman suunnittelualueesta. Kuva: Joensuun kaupunki 2.2 Pohjasuhteet Alue sijoittuu Pielisjoen idän puoleiselle rannalle, joka on suurimmaksi osaksi rakennettua ympäristöä. Asemanseudun kaava-alue on tasaista maanpinnantason vaihdellessa välillä81,50 75,00. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan lähes koko alueella on 0,5 2,8 metriä paksu täyttökerros. Täyttökerroksen alla maaperässä on savi-/ silttikerros, jonka paksuus vaihtelee 1,0-8,0 metriin ja tiiviys löyhästä keskitiiviiseen. Silttikerroksesta otettujen näytteiden seulontojen mukaan maalaji ottosyvyydellä (1,0 2,0 m) on savista silttiä vesipitoisuuden vaihdellessa 20,1 23,4 % näytteen kuivapainosta mitattuna. Savikerroksesta otettujen näytteiden seulontojen mukaan maalaji ottosyvyydellä (4,0 5,5 m) on laihaa savea vesipitoisuuden vaihdellessa 28,1 30,0 % näytteen kuivapainosta mitattuna. Em. kerroksen alapuolella on tiivis pohjamoreenikerros, johon alueella tehdyt kairaukset ovat päättyneet/päätetty. Asemapuistossa kalliopinnan taso on varmistettu porakonekairauksin. Kalliopinnan taso tutkimuspisteiden 109 ja 110 kohdalla on 77,2 maanpinnan ollessa tasossa 80,00. Pohjaveden pinnan korkeutta havainnointiin linja-autoasemarakennuksen ja radan väliin asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta, jossa vedenpinnan korkeutta mitattiin (lyhytaikainen havainto). Mittausaikana pohjavedenpinta oli välillä 74,92 76,78 ollen 2,45 4,30 metriä maanpinnasta.

131 Liite 7, 7 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 3 Kuva 3. Joensuun asemaseudun maaperäkartta. Lähde:GTK. 3. JUNALIIKENNE TARKASTELUKOHDALLA Tarkastelukohta sijaitsee Joensuun aseman vieressä. Rataosuus on tiheästi liikennöityä ja tarkastelukohdalla on useita raiteita ja vaihteita. Liikenne koostuu sekä henkilö- että tavaraliikenteestä. Henkilöjunat pysähtyvät asemalla, joten niiden nopeus tarkastelualueen kohdalla on alhainen. Junien nopeusrajoitus aseman kohdalla vaihtelee raiteesta riippuen km/h. Tarkastelukohdan ohi liikennöivien junien kokonaismäärä on keskimäärin 100 junaa/vrk. 4. TÄRINÄN ARVIOINTI 4.1 Tärinämittaukset Mittaukset suoritettiin välisenä aikana valvomattomana viidessä mittauspisteessä. Mittauspisteiden sijainnit etäisyydet radasta on esitetty liitteessä 1. Mittaukset on esitetty taajuuspainotettuina tehollisarvoina (v w ) tehtynä luonnontilaisen maan pintakerroksesta kolmessa suunnassa: V - pystysuuntainen heilahdusnopeus, L - radan suuntainen heilahdusnopeus ja T - rataa vastaan kohtisuora heilahdusnopeus. 15 suurimman mittaustapahtuman tulokset kussakin mittauspisteessä on esitetty liitteessä 2. Mittausten aikaisten junien junatiedot on esitetty liitteessä 3. Mittaukset ja niiden analysointi on tehty VTT:n ohjeen "Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta" mukaisesti. Ohje perustuu standardeihin NS 8176 ja ISO

132 4 Liite 7, 8 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 4.2 Tärinän raja-arvot asuinviihtyvyyden kannalta Tärinän arvioinnissa on käytetty VTT:n (2004) tärinäsuositusta, joka perustuu norjalaiseen tärinäluokitukseen NS 8176 (1999). Suositusarvo esitetään ihmisen kokemuksen mukaan taajuuspainotettuna tehollisarvona, joka toteutuu 95 % tilastollisella todennäköisyydellä (taulukko 1). Taulukon 1 luokitus perustuu ihmisen kokeman tärinän häiritsevyyteen. Luokitusta ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat) (NS 2005). Tehollisarvo, jossa yksittäiset huippuarvot tasoittuvat, kuvaa paremmin tärinän aiheuttamaa haittaa ihmisen häiriintymiselle kuin huippuarvo, joka soveltuu paremmin rakenteiden vaurioitumistarkasteluihin. Tärinän tehollisarvo vastaa ajattelutavaltaan jossain määrin melumittauksen keskiarvoistettua ekvivalenttia-arvoa. Yleensä rautatietärinän taajuuspainotettu heilahdusnopeuden tehollisarvo on noin 50 % tärinän huippuarvosta. Mikäli hallitseva värähtelytaajuus on tiedossa, voidaan heilahdusnopeuden huippuarvot muuntaa taajuuspainotetuiksi tehollisarvoiksi yhtälöllä 1 (VTT 2004). v w χ 2 0 f0,55 max 1 v f π (1) missä v w on taajuuspainotettu tehollisarvo v max heilahdusnopeuden huippuarvo f 0 3,5 Hz f hallitseva värähtelytaajuus Taulukko 1. Suositus rakennusten värähtelyluokituksesta (VTT 2004). Värähtelyluokka Kuvaus värähtelyolosuhteista Värähtelyn tunnusluku v w,95 [mm/s] A Hyvät asuinolosuhteet î 0,10 B Suhteellisen hyvät olosuhteet î 0,15 C Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa î 0,30 D Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla î 0,60 Tunnusluvun soveltamisesta muihin kuin asuinrakennuksiin kerrotaan VTT:n julkaisussa Ohjeita liikennetärinän arviointiin, Espoo 2011 seuraavaa: Suositeltava tavoiteraja värähtelyn enimmäisarvolle rakennuksen sisätiloissa on uusilla asuinalueilla 0,3 mm/s ja vanhoilla asuinalueilla 0,6 mm/s. Tämä VTT:n esittämä suositus enimmäisarvoksi (VTT 2002) on otettu käyttöön myös Liikenneviraston ohjeistuksessa (RATO 2008). Tavoitteen tulee toteutua pystyvärähtelyn osalta rakennuksen kaikissa lattioissa ja vaakavärähtelyn osalta rakennuksen jokaisessa kerroksessa. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttötarkoitus on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, tavoiteraja voi olla kaksinkertainen esitettyihin arvoihin nähden.

133 Liite 7, 9 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 5 Tärinän laskennalliset tarkastelut on tehty rautatieliikenteen tärinän arvioimiseen kehitetyllä ennustusmallilla (VTT 2002). 4.3 Tärinän kartoitus rakennusten vaurioriskin kannalta Suomessa rakennusten rakenteiden vaurioriskille ei ole toistaiseksi annettu virallisia raja-arvoja. Ihmisten häiriintymiskynnys kuitenkin yleensä ylittyy merkittävästi pienemmillä värähtelyn arvoilla kuin ne joilla rakenteiden vaurioriski alkaa kasvamaan. Näin ollen pysyttäessä asuinviihtyvyyden kannalta sallituissa värähtelyrajoissa, ei rakennusten vaurioitumisriski ole yleensä merkitsevänä tekijänä tarkasteluissa. VTT:n raportin Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius, 2014 mukaan tarkastelussa oleva alue voidaan rajata ja luokitella normaalikuntoisten rakennusten tärinänsiedon perusteella kolmeen vyöhykkeeseen: ω V-alue: Lähinnä rataa oleva alue, jolla maaperän tärinä on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vahinkoriskin rakennuksille tai rakenteille. ω H-alue: Hyväkuntoisiin ja tavanomaisiin rakennuksiin ei yleensä aiheudu niiden käyttökelpoisuutta haittaavia vaurioita, jos liikennetärinä on huomioitu resonanssille herkkien rakenteiden suunnittelussa. Tärinä on kuitenkin yleensä selvästi havaittavaa ja häiritsee usein asumismukavuutta. ω E-alue: Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Eri alueiden rajaus tärinävyöhykkeisiin perustuu maaperän värähtelyn huippuarvoon v max. Eri alueiden värähtelyrajat on esitetty taulukossa 2. Maanpinnan värähtely ei saa pystysuunnassa eikä kummassakaan vaakasuunnassa ylittää taulukossa esitettyjä arvoja. Taulukko 2. Tärinäalueiden (V, H ja E) rajauksessa käytettävät värähtelyrajat (v max, mm/s) maaperän värähtelylle (VTT 2014). Maalaji Pehmeä savi, s u < 25 kn/m 2 Sitkeä savi, siltti, löyhä hiekka Tiivis hiekka, sora, moreeni, rikkonainen tai löyhä kallio Kiinteä kallio Värähtelyn hallitseva taajuus alle 10 Hz Hz Hz yli 50 Hz V-alue > 3 > 4,2 > 6 > 7,2 H-alue 1 3 1,4 4, ,4 7,2 E-alue < 1 < 1,4 < 2 < 2,4 4.4 Rakennuksen herkkyys tärinälle Rakennuksen tärinäherkkyys riippuu merkittävästi sen rakenteista ja mittasuhteista. Tavallisesti mitä jäykempi rakenne, sitä vähemmän rakennus reagoi tärinään. Yksikerroksisessa rakennuksessa resonanssi aiheuttaa ongelmia harvemmin kuin monikerroksisissa. Erityisen herkkiä resonanssille ovat 1,5 2-kerroksiset rakennukset. Rakennuksen perustaminen paaluille tavallisesti lisää rakenteen jäykkyyttä ja vähentää tärinäherkkyyttä. On kuitenkin huomattavaa, että tilanteissa joissa maaperän vaakasuuntainen tärinä on merkittävää, saattaa paalutus lisätä tärinää paalujen ottaessa vaakatärinän vastaan maaperässä ja siirtäessä sitä rakennuksen runkoon.

134 6 Liite 7, 10 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Puurakenteinen 1,5 tai 2 -kerroksinen pientalo on tyypillisesti erittäin tärinäherkkä. Betonirakenteista yli 2-kerroksista kerrostaloa voidaan taas pitää ei-tärinäherkkänä, kunhan vältetään rungon ja lattian resonanssitaajuuksia, eikä rakennuksen ominaistaajuus osu maaperän kanssa samalle ominaistaajuudelle. 4.5 Rataliikennetärinän leviäminen Pohjoisosa, korttelit 5125 ja 5161 Tärinän leviämisen arviointi nykytilanteessa on tehty perustuen tehtyihin värähtelymittauksiin sekä liikenne- ja maaperätietoihin. Laskenta on esitetty liitteessä 4. Kohteeseen on suunniteltu kaavoitettavan sekä asuin- että toimistorakennuksia. Toimisto- ja liikerakennusten värähtelyluokkien tavoiterajat ovat kaksinkertaiset taulukossa 1 esitettyihin arvoihin nähden. Taulukossa 1 esitettyjen värähtelyluokkien etäisyydet radasta sekä asuin- että toimistorakennuksille asemanseudun pohjois- ja eteläosassa on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Ennustekäyrien ja maaperäolosuhteiden mukaan tulkitut rajaukset asuin- ja toimistorakennuksille on esitetty liitteessä 1 olevilla tärinäaluekartoilla. Värähtelyluokan C alueelle voidaan rakentaa uusia asuinrakennuksia ilman, että junaliikenteen tärinä kohtuuttomasti häiritsee asukkaita. Mikäli uusia asuinrakennuksia suunnitellaan esitetyn C-alueen rajan ja radan väliselle alueelle, on värähtelyjä pienennettävä rakennusten rakenteisiin vaikuttavilla toimenpiteillä tai muilla tärinää vaimentavilla rakenteilla. Taulukko 3. Asemanseudun pohjoispuoli, korttelit 5125, Ohjearvoalueiden etäisyys radasta ei-tärinäalttiilla rakennuksella. Alue Asuinrakennukset (m) Etäisyys radasta Toimistorakennukset (m) D 15 5 C B A Taulukko 4. Asemanseudun eteläpuoli, kortteli Ohjearvoalueiden etäisyys radasta ei-tärinäalttiilla rakennuksella. Alue Asuinrakennukset (m) Etäisyys radasta Toimistorakennukset (m) D C B A 55 35

135 Liite 7, 11 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 7 5. TÄRINÄHAITTOJEN EHKÄISEMINEN Tärinähaittojen vähentäminen rakentamisen jälkeen on yleensä hankalaa ja kallista. Näin ollen helpointa on huomioida värähtelyjen vaikutus jo kaavoitus- ja rakentamisvaiheessa. Lattian rakennesuunnittelussa tulee lattian tyyppi ja jänneväli valita siten, että resonanssissa värähtely jää asetettua värähtelyrajaa pienemmäksi. Joensuun asemanseudulla rakennusten kriittiset ominaistaajuudet ovat 1,6 3,2 Hz. (6- ja 9-kerroksiet rakennukset, taulukko 5). Mitatun värähtelyn taajuussisältöä on tarkasteltu kaikissa mittauspisteissä. Liitteessä 5 on esitetty maan värähtelyn taajuussisältö terssikaistoittain eri mittaussuunnissa. Kuvista nähdään, että kohteessa värähtelyn taajuus jakautuu terssikaistoille pääosin normaalijakaumaa muistuttaen siten, että hallitsevat taajuudet sijoittuvat 10 ja 12,6 Hz terssikaistoille. Taulukko 5. Kokemusperäiseen tietoon (VTT 2008) perustuva rakennuksen kerrosluvun vaikutus rakennuksen ominaistaajuuteen. Kerrosten lukumäärä Terssikaistan keskitaajuus (Hz) 1,6 2 2,5 3, ,3 7, ,6 1 ei resonanssimitoitusta 1½-2 X X X X 3 X X X X 4 X X X X 5 X X X X 6-7 X X X X 8 X X X 9-10 X X Pohjoisosa, kortteli 5125 ja 5161 Kortteleissa 5125 ja 5161 resonanssi on suurimmillaan noin 60 m etäisyydellä radasta. Kuvassa 4 on tarkasteltu rungon vaakavärähtelyn ja lattian pystyvärähtelyn suuruutta resonanssitapauksissa 1/3 oktaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähtelyn dominoivalle taajuusalueelle. Koska ehdon v w î 0,3 mm/s ylittävät ainoastaan lattian resonanssitaajuudet 10 ja 12,6 Hz, ja alueelle on suunniteltu 6-kerroksisia kerrostaloja, eivät resonanssitaajuudet osu rakennusten ominaistaajuusalueelle, eikä resonanssia siten tarvitse erikseen huomioida rungon tai lattian rakennussuunnittelussa. Eteläosa, kortteli 5151 Korttelissa 5151 resonanssi on suurimmillaan noin 60 m etäisyydellä radasta. Kuvassa 5 on tarkasteltu rungon vaakavärähtelyn ja lattian pystyvärähtelyn suuruutta resonanssitapauksissa 1/3 oktaavikaistoittain. Rakennusten runko ja lattia tulee suunnitella siten, että niiden ominaistaajuus ei satu värähtelyn dominoivalle taajuusalueelle. Koska ehdon v w î 0,3 mm/s ylittävät ainoastaan lattian resonanssitaajuudet 10 ja 12,6 Hz, ja alueelle on suunniteltu 6- ja 9-kerroksisia kerrostaloja, eivät resonanssitaajuudet osu rakennusten ominaistaajuusalueelle, eikä resonanssia siten tarvitse erikseen huomioida rungon tai lattian rakennussuunnittelussa.

136 8 Liite 7, 12 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS Kuva 4. Kortteli 5125, Rungon ja lattian resonanssitaajuuksien spektrit suurimmillaan 60 m etäisyydellä radasta.

137 Liite 7, 13 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 9 Kuva 5. Kortteli 5151, Rungon ja lattian resonanssitaajuuksien spektrit suurimmillaan 60 m etäisyydellä radasta.

138 10 Liite 7, 14 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 5.1 Rakentamisesta aiheutuva tärinä Alueella on tarkoitus paikoin tehdä paalutustöitä, josta aiheutuu tärinää ympäristöön. Paalutustärinä on sitä vähäisempää, mitä pehmeämpään maaperään paalutus tehdään, ja mitä syvemmällä kova pohja on. Paalutustärinän leviämisalue on yleensä hyvin pieni, eikä sen arvioida aiheuttavan ongelmia tarkastelukohteessa tai sen ympäristössä. 6. RUNKOMELU Värähtelyn korkeammista taajuuksista voi rakennuksen tiloihin välittyä myös runkomelua. Yleisimmin runkomelua esiintyy taajuusalueella Hz. Runkomelu on laskennallisesti ja mittausteknisesti erittäin haastava arvioitava. Kaikkien melun syntymiseen vaikuttavien tekijöiden, syntymekanismista siirtotien kautta melua säteileviin rakenteisiin, on erittäin työlästä arvioida tarkoin laskelmin. Mittaamalla äänitasoja ei mitattavasta tasosta pystytä erottamaan selkeästi runkomelusta aiheutuvaa osuutta, vaan mitattu äänitaso koostuu sekä ilmaäänestä että runkoäänestä. Maaliikenteen runkomelun arvioimiseen on kuitenkin VTT:ltä ilmestynyt vuonna 2009 esiselvitys, joka esittää runkomelulle enimmäisohjearvoja, joita asumisviihtyvyyden takaamiseksi olisi noudatettava. Selvityksessä esitellään myös kolmeen arviointitasoon perustuvat menetelmät runkomelun arviointiin. Joensuun asemaseudun runkomelua on tässä selvityksessä arvioitu arviointitasolla 3. Arviointitason 3 runkomeluarvioinnissa käytetään lähtöarvoina tarkasteltavan kohteen värähtelymittauksia. Lähtötietoina on käytetty maanpinnasta tehtyjen tärinämittausten tuloksia. 20 ja 40 metrin etäisyydellä mitattujen heilahdusnopeuden tehollisarvojen 95 % luotettavuustason mittaustuloksista valittiin merkittävin heilahdussuunta, josta voitiin laskea arvio runkomelutasolle. Tarkasteltava kohde (kortteli 5151) sijaitsee m etäisyydellä radasta. Runkomelulle mittauspisteissä 1 ja 2 lasketut spektrit eri mittaussuunnissa on esitetty liitteessä 6. Suomessa VTT on antanut suosituksen runkomelutasojen raja-arvoiksi (VTT 2009). Raja-arvot täyttävät valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen rakennusmääräyskokoelmassa annetut suurimmat sallitut äänitasot asunnossa. Asuinhuoneistojen runkomelutason raja-arvoksi on esitetty L prm = 35 db. Korttelissa 5151 arvointitason 3 laskelmien perusteella runkomelutaso 20 metrin etäisyydellä on L p,rm = 57 db ja 40 metrin etäisyydellä L p,rm = 37 db. Melutason voidaan olettaa putoavan noin 2 db per kerros rakennuksessa ylöspäin mentäessä.

139 Liite 7, 15 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPI- TEIKSI Tärinä Raportissa tehdyt arviot perustuvat alueen maaperä- ja liikennetietoihin. Tutkimusten perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot uusissa rakennuksissa ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle m etäisyydellä radasta. Mikäli rakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä esitetyt etäisyydet, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Rakennuksissa tärinänvaimennusrakenteena voidaan käyttää rakenteeseen asennettavia jousia tai erityisiä tärinänvaimennusmattoja. Tarvittaessa rakennuksen ja radan välissä vaimennusrakenteena voidaan käyttää esimerkiksi ponteista tai syvästabilointipilareista maan sisään tehtävää seinämää. Tärinävaimennusmenetelmän valinta ja soveltuvuus pitää selvittää erikseen lisätutkimusten perusteella. Runkomelu Tärinäselvityksen perusteella selvimmät häiriötaajuudet ovat mittausten perusteella noin Hz taajuuksilla. Runkomelun eristämistoimenpiteet tulee mitoittaa alimman häiriötaajuuden mukaan, jolloin myös sitä suuremmilla taajuuksilla saavutetaan yleensä riittävä eristävyys. Runkomeluriskin minimoimiseksi on suositeltavaa, että rakennuksen perustuksiin toteutetaan värähtelyä eristävä ratkaisu, joka vaimentaa värähtelyä 40 Hz häiriötaajuudella vähintään 20 db. Runkomelun ja tärinän eristäminen Runkomelua voidaan eristää sitä paremmin, mitä lähempänä melulähdettä ollaan. Kohteen tapauksessa olemassa olevaa rataa ei voida eristää, vaan värähtely pitää katkaista rakennuksen päässä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koko rakennus kellutetaan joustavan eristysrakenteen päälle. Rakennusten tärinä- ja runkomelueristys voidaan toteuttaa jousielementeillä tai kumimaisilla elastomeerimateriaaleilla. Joensuussa runkomelun selvimmät häiriötaajuudet ovat melko korkealla. Tällöin eristämistavaksi voidaan suosittaa elastomeerieristyksiä, jotka voidaan asentaa esimerkiksi rakennuksen anturan ja alimpien elementtien väliin. Elastomeerieristeillä voidaan kannatella jopa 6 MPa kuormia, joten järeämpiä ja huomattavasti kalliimpia jousivaimentimia ei välttämättä tarvitse käyttää. Rakenteeseen asennettavan melu- tai tärinänvaimennuksen kustannukset ovat vahvasti riippuvaiset rakennuskohtaisista ominaisuuksista rakennusmateriaaleista, perustamistavasta, kerrosluvusta ja lattioiden jännevälistä. Yleensä rakennuskohtainen tärinänvaimennus on kuitenkin suhteellisesti sitä halvempaa, mitä useampi asuinkerros rakennuksessa on. Esimerkiksi elastomeerimattojen kustannukset ovat keskimäärin välillä /m 2 x rakennuksen ala. Elastomeerien materiaalijäykkyydet ja paksuudet voidaan määrittää, kun tiedetään rakennuksen perustusten kuormat ja sijainnit pohjapiirustuksessa. Esimerkiksi Christian Berner Oy toimittaa alustavat eristyssuunnitelmat, vaimennuskäyrät ja tarjouksen run-

140 12 Liite 7, 16 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS komelun eristämisestä. Rakennedetaljit voidaan toteuttaa yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Siinä esitetään kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla tärinää ja runkomelua tullaan torjumaan. Eristysratkaisun mitoituksen varmistamiseksi on suositeltavaa, että mahdollisessa paalutusvaiheessa suoritetaan värähtelyn tarkastusmittaukset jo asennettujen paalujen päästä. Vasta silloin voidaan varmistua, kuinka paljon värähtely on voimakkaampaa peruskallioon kytkeytyvissä rakennuksien perustuksissa, kuin aiemmin maanpinnasta tehdyissä tärinämittauksissa. Tässä vaiheessa voidaan vielä eristemateriaalin paksuuksilla toteutettavan eristyksen vaimennustehoon. Suositus asemakaavamääräykseksi Raideliikenteestä aiheutuvan runkomelun L prm enimmäistaso tulee rajoittaa rakenneratkaisuilla 35 db:iin. Runkomelun eristämistoimenpiteet tulee mitoittaa alimman häiriötaajuuden mukaan, jolloin myös sitä suuremmilla taajuuksilla saavutetaan yleensä riittävä eristävyys. Rakennuslupaa haettaessa korttelista laaditaan tärinän ja runkomelun hallintasuunnitelma. Siinä esitetään kaikki tarpeelliset toimenpiteet, joilla tärinää ja runkomelua tullaan torjumaan.

141 Liite 7, 17 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS 13 LÄHDEVIITTEET NS 2005 VTT 2014 VTT 2011 VTT 2009 VTT 2008 VTT 2006 VTT 2004 VTT 2002 Norwegian Standard NS 8176.E. Vibration and shock. Measurement of vibration in buildings from landbased transport and guidance to evaluation of its effects on human beings. Lysaker: Standards Norway. 30 s. Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius. Tutkimusraportti VTT-R Espoo. 33 s. liitteet 25 s. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita Espoo. 35 s. liitteet 9 s. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT tiedotteita Espoo. 56 s. liitteet 11 s. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita Espoo. 95 s. liitteet 69 s. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta. VTT Tiedotteita Espoo. 50 s. liitteet 15 s. Rautatieliikenteen tärinän vaikutus rakenteisiin Vaurioalttiuden kartoittaminen ja mittaaminen

142 14 Liite 7, 18 / 20 JOENSUUN ASEMASEUDUN TÄYDENTÄVÄ TÄRINÄSELVITYS LIITTEET - LIITTEET alkuperäisessä raportissa LIITE 1.1 LIITE 1.2 LIITTEET LIITTEET LIITEET LIITEET LIITEET LIITEET Värähtelyluokkien D ja C alueet asuinrakennuksilla Värähtelyluokkien D ja C alueet toimistorakennuksilla tehtyjen tärinämittausten 15 suurinta mittaustapahtumaa kolmessa eri mittaussuunnassa, mittauspisteissä 1 5. Mittausherätteet aiheuttanut junaliikenne aseman etelä- (mittauspisteet 1 2) ja pohjoispuolella (mittauspisteet 3 5). Laskennallinen tärinän leviäminen asuinrakennuksilla nykytilanteessa, aseman pohjoispuoli Laskennallinen tärinän leviäminen toimistorakennuksilla nykytilanteessa, aseman pohjoispuoli Laskennallinen tärinän leviäminen asuinrakennuksilla nykytilanteessa, aseman eteläpuoli Laskennallinen tärinän leviäminen toimistorakennuksilla nykytilanteessa, aseman eteläpuoli LIITEET LIITE 6.1 LIITE 6.2 Mittaustuloksista lasketut taajuuspainotetut värähtelyspektrit sekä rungon ja lattian resonanssia kuvaavat spektrit mittauspisteissä 1 5 Äänenpainetason keskiarvo ja hajonta terssikaistoittain, mittauspiste 1 Äänenpainetason keskiarvo ja hajonta terssikaistoittain, mittauspiste 2

143 ςκτχπςχ 5ΚΤΜΜΧΝΧΠςΚΓ ςκτχπςχ ΓςςΩΞΧΧΤΧΠςΚΓ ΧΠςΧΜΧςΩ ΚΤΛΩΤΚΠΜΧςΩ,ΩΠΧΚΝΚΛΧΠΜΧςΩ ΘΠςΚΘΠΜΧςΩ 1ΝΝΚΠΜΧςΩ ΞΧΝΘΟΧΚΠΘΥςΧΩΝΩ ΥΡ 6ΓΤΧΥΥΚ φνλ[υ / ΧΤΛΧΝΧΠ6ΧΝΘ φνλ[υ 4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧ ΓΥΜΩΥΝΚΚΜΓΠΠΓΧΥΓΟΧ 6ΓΜΠΚΝΝΚΠΓΠΘΡΡΚΝΧΚςΘΥ / Ο ΜΚΞΚΟΧΧ Ρ ΥΤ ΧΥ ΡΡ ΡΡ ΡΡ 8 :8 : [ ΥΤ ΥΤ ςγ Ω ΡΡ [ΥΚΝςΧ ΞΝ 1 105##4 5..#0 54 #27561 ΡΡ ΟΧ ΡΡ 6α4#06# 6α4#06# 6678##4#06 [;.α5#6#/# #67 ΡΡ 54 #5##4 [5.6# #67 [5.6# #67 5.6# #67 5.6# #67 ΡΡ 8 8 ςγ 8 [ ςγ 8 148# ΖΖΦ # ΥΤ ΝΡΧ 8 ΝΓ Χ Ρ ΧΛΘ ΧΛΘ Ρ 8 8 Ρ[ [ [ Ρ [ [ [ [ [ ςγ ςγ ΝΓ Νς ΝΡΧ #5 /#27561 #5 /# #67 #5 /##7 1 #5 /# 2755 #67 ςγ ΛΝ ΛΝ #7 1 ϑμ ϑμ ϑμ ϑμ ΝΓ ΝΓ 54 #.# 008##4# #. #..2# 82 Υ #.2# 82 9 #..4.4 #.2# 6 6 D-alue C-alue 15m 15 m C-alueen (uudet rakennukset) raja ei-tärinäherkille asuinrakennuksille D-alueen (vanhat rakennukset) raja ei-tärinäherkille asuinrakennuksille Tärinäalueet - asuinrakennukset 50m 50 m 15m 15 m 25m 25 m Mp 3 Mp 4 Mp 5 Mp 2 Mp 1 Mittauspisteiden etäisyydet radasta: Mp 1-20 m Mp 2-40 m Mp 3-20 m Mp 4-57 m Mp 5-94 m LIITE 1.1 Liite 7, 19 / 20

144 ςκτχπςχ 5ΚΤΜΜΧΝΧΠςΚΓ ςκτχπςχ ΓςςΩΞΧΧΤΧΠςΚΓ ΧΠςΧΜΧςΩ ΚΤΛΩΤΚΠΜΧςΩ,ΩΠΧΚΝΚΛΧΠΜΧςΩ ΘΠςΚΘΠΜΧςΩ 1ΝΝΚΠΜΧςΩ ΞΧΝΘΟΧΚΠΘΥςΧΩΝΩ ΥΡ 6ΓΤΧΥΥΚ φνλ[υ / ΧΤΛΧΝΧΠ6ΧΝΘ φνλ[υ 4ΧΩςΧςΚΓΧΥΓΟΧ ΓΥΜΩΥΝΚΚΜΓΠΠΓΧΥΓΟΧ 6ΓΜΠΚΝΝΚΠΓΠΘΡΡΚΝΧΚςΘΥ / Ο ΜΚΞΚΟΧΧ Ρ ΥΤ ΧΥ ΡΡ ΡΡ ΡΡ 8 :8 : [ ΥΤ ΥΤ ςγ Ω ΡΡ [ΥΚΝςΧ ΞΝ 1 105##4 5..#0 54 #27561 ΡΡ ΟΧ ΡΡ 6α4#06# 6α4#06# 6678##4#06 [;.α5#6#/# #67 ΡΡ 54 #5##4 [5.6# #67 [5.6# #67 5.6# #67 5.6# #67 ΡΡ 8 8 ςγ 8 [ ςγ 8 148# ΖΖΦ # ΥΤ ΝΡΧ 8 ΝΓ Χ Ρ ΧΛΘ ΧΛΘ Ρ 8 8 Ρ[ [ [ Ρ [ [ [ [ [ ςγ ςγ ΝΓ Νς ΝΡΧ #5 /#27561 #5 /# #67 #5 /##7 1 #5 /# 2755 #67 ςγ ΛΝ ΛΝ #7 1 ϑμ ϑμ ϑμ ϑμ ΝΓ ΝΓ 54 #.# 008##4# #. #..2# 82 Υ #.2# 82 9 #..4.4 #.2# 6 6 Mp 3 D-alue C-alue 5m 15m 5 m 15 m Tärinäalueet - liike- ja toimistorakennukset C-alueen (uudet toimistorakennukset) raja ei-tärinäherkille toimisto- ja liikerakennuksille D-alueen (vanhat toimistorakennukset) raja ei-tärinäherkille toimisto- ja liikerakennuksille Mp 4 Mp 5 Mittauspisteiden etäisyydet radasta: Mp 1-20 m Mp 2-40 m Mp 3-20 m Mp 4-57 m Mp 5-94 m Mp 2 Mp 1 15m 10 m 15 m 10 m LIITE 1.2 Liite 7, 20 / 20

145 LIITE 8 Liite 8, 1 / 11 JOENSUUN RATAPIHA Ratasuunnitelma Yleiskartta 1:5 000 ETRS-GK30/N Y - 1

146 Y:\2016\1_Rata\10459_Joensuun ratapihan ratasuunnitelma\07 Suunnitelmat\1010_Rata\Yleiskartta_GK30.dwg LIITE 8 Liite 8, 2 / 11

147 LIITE 8 Liite 8, 3 / 11

148 LIITE 8 Liite 8, 4 / 11

149 LIITE 8 Liite 8, 5 / 11

150 LIITE 8 Liite 8, 6 / 11

151 LIITE 8 Liite 8, 7 / 11 MERKKIEN SELITYKSET: UUSI TAI UUSITTAVA RAIDE ERILLINEN SUUNNITELMA NYKYINEN RAIDE PURETTAVA RAIDE UUSI VAIHDE NYKYINEN VAIHDE NYKYINEN RAUTATIEALUEEN RAJA = LIIKENNEVIRASTON OMISTAMAN ALUEEN RAJA UUSI RAUTATIEALUEEN RAJA LUNASTETTAVA ALUE NYKYINEN RAUTATIELIIKENNEALUEEN RAJA=LR ALUE EHDOTETTU RAUTATIELIIKENNEALUEEN RAJA=LR ALUE aja Joensuu ratapihan ratasuunnittelu ratasuunnitelma JOENSUU Suunnitelmakartta JOENSUU LUONNOS marraskuu :1000 ETRS-GK30/N H - 7

152 LIITE 8 Liite 8, 8 / 11 Nykyinen rautatiealueen raj Nykyinen LR alueen ja LIVIn omistaman alueen raja Uu Ehdotettu LR alueen raja ja LIVIn omistaman alueen Nykyinen LR alueen raja Nykyinen LR alueen ja LIVIn omistaman alueen raja Y:\2016\1_Rata\10459_Joensuun ratapihan ratasuunnitelma\07 Suunnitelmat\1010_Rata\Suunnitelmakartta_GK30_N2000.dwg

153 LIITE 8 Liite 8, 9 / 11 rautatiealueen raja Uusi suoja-aita LR alueen raja mistaman alueen raja lueen raja Nykyinen LR alueen raja Nykyinen rautatiealueen raja Ehdotettu LR alueen raja ja LIVIn omistaman alueen raja JOENSUUN ASE Nykyinen LR alueen ja LIVIn omista Asemarakennus ASEMAKAAVA-ALUE 00.dwg

154 LIITE 8 Liite 8, 10 / 11 raja alueen raja UN ASEMA en ja LIVIn omistaman alueen raja Katos Keskusliikenneasema ASEMAKAAVA-ALUE Ehdotettu LR alueen raja 2[ΥκΜΜΚΜΧςΘΥ Uusi suoja-aita 0[Μ[ΚΠΓΠΜκκΠς{Ρ{[ςκΥκΚΝ[ςΓςκκΠ VA-ALUE

155 LIITE 8 Liite 8, 11 / 11 Nykyinen LR alueen ja LIVIn omistaman alueen raja Nykyinen Sirkkalan AKS

156 Liite 9, 1 / 11 ASEMANSEUDUN JA ASEMANSEUDUN ELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ja KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 1 / 11 Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen Asemanseudun Ellin asemakaavamuutoksen alue on osa Asemanseudun asemakaavamuutoksen alkuperäistä aluetta. Ehdotusvaiheessa alue on jaettu kahteen osaan (Asemanseutu ja Asemanseudun Elli). Alueet muodostavat yhdessä alkuperäisen Asemanseudun asemakaavamuutosalueen. Asiaa on selitetty tarkemmin Asemanseudun Ellin kaavamuutoksen selostuksessa. Erityisesti Asemanseudun Ellin asemakaavan muutosta koskevat asiat on merkitty keltaisella korostusvärillä.

157 Liite 9, 2 / 11 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 PUHAS OY Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. A02 FORTUM POWER AND HEAT OY Asemanseutu kaavoitetaan tehokkaasti. Alueelle on tulossa paljon uutta rakennuskantaa. Fortum Power and Heat Oy toivoo pääsevänsä mukaan Asemanseudun asemakaavavalmisteluun hankkeen alkuvaiheessa. Tulemme tarjoamaan alueen lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Vastine: Fortum Power and Heat Oy annetaan mahdollisuus lausunnon antamiseen kaavan ja yleissuunnittelun jokaisessa vaiheessa. A03 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue pyytää täydentämään kaavatyön osallisiin radanpidosta vastaavan Liikenneviraston. Muuten Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Liikennevirasto on mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisissa. Lisäksi Liikennevirasto on mukana hankkeen suunnitteluryhmässä. A04 YMPÄRISTÖNSUOJELU LUONNONARVOT Alueella olevat viheralueet ovat kokonaisuudessaan hoidettua puistoaluetta. Merkittävimmät alueet ovat joen ranta ja sen varren puistovyöhyke. Alueet tulee säilyttää edelleen avoimena ja hoitaa puolivilleinä. Koskessa olevan pienen saaren luonnetta jatkossa olisi syytä pohtia. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä lepakkoselvityksessä joen ranta-alue oli lepakoiden tärkeä ruokailualue. Tämä tulee huomioida kaavatyössä jättämällä vesirajaan käsittelemätöntä suojavyöhykettä. MELU, LIIKENNE JA ILMALAATU Alue on käytännössä kokonaisuudessaan liikennemelualuetta. Tämä tulee huomioida kaavamääräyksissä tarpeen mukaan. Erityisesti asuntorakentamisen osalta melu asettaa erityisiä vaatimuksia. Kaavatyössä tulee selvittää myös Siltakadun eli itä- ja länsisillan muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Asema-alueen pysäköintijärjestelyiden suunnittelun yhteydessä tulee erikseen selvittää polkupyöräpaikoituksen toteuttaminen. Polkupyörille voitaisiin varata erillinen katettu tila, jonka yhteyteen voitaisiin toteuttaa pyöräilyyn liittyviä palveluja. Ratapihan dieselvetureiden pakokaasuhaitoista on säännöllisesti tullut valituksia. Ongelma johtuu vetureiden seisontakäytöstä. Inversiotilanteissa pakokaasut leviävät laajalle alueelle ja aiheuttavat hajuhaittaa ja herkille henkilöille hengitystieongelmia. Tämä tulee huomioida pohdittaessa mahdollista asuinrakentamista. Haitan poistaminen ja vähentäminen edellyttää ratapihan sähköistämistä, jolla dieselkalustosta päästäisiin eroon.

158 Liite 9, 3 / 11 MUUT HUOMIOT Rautatieaseman, asemapäällikön talon ja makasiinien lisäksi tulee kaavassa suojella asemalaiturin vieressä oleva puurakennus. Kyseinen rakennus muodostaa muiden rakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen pysäköinti, matka ym. palvelut voidaan toteuttaa esimerkiksi purkamalla nykyinen matkahuollon rakennus ja korvaamalla se toiseen paikkaan alueella. Sirkkalanpuiston uudisrakentaminen tulisi kytkeä osaksi jo olemassa olevaa hotellin rakennusmassaa. Tällä tavalla puisto voitaisiin säilyttää laajempana ja yhtenäisempänä. Jos alueelle tavoitellaan torimaista ympäristöä, tulisi sen yhteyteen sijoittaa palvelutoimintaan tarkoitettuja korttelialueita. Torialue voitaisiin liittää osaksi rautatieaseman ympäristöä, jolloin palvelutoimintoja voitaisiin sijoittaa matkustajalaiturin viereiseen puutaloon. Makasiinialueen jäljelle jääneen tiilirakennuksen yhteyteen olisi mahdollista sijoittaa lisärakentamista, jolla aikaisemmin mainittu puurakennus voitaisiin säilyttää. Alueelle sopisi liike- ja toimistorakentaminen liikennemeluhaittojen takia. Sirkkalan sillan viereisen pysäköintialuevarauksen käyttötarkoitusta olisi mahdollista muuttaa kun alueen pysäköintiä tarkastellaan kokonaisuutena. Alueen muuttaminen puistoksi säilyttäisi suojavyöhykkeen asuintaloihin. Vastine: Ranta säilyy julkisena ja mahdollisimman leveänä puistovyöhykkeenä. Toteutettavista puistoalueista on laadittava myöhemmin erilliset puistosuunnitelmat, joissa huomioidaan tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit, sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Kaavaratkaisu mahdollistaa olemassa olevan puuston säilyttämisen. Keskustan osayleiskaavatyön (2012) yhteydessä tehtiin myös lepakkokartoitus. Kartoitus kattoi osayleiskaava-alueen, johon suunnittelualue ei kuulu. Lisäksi kartoituksessa selvitettiin potentiaalisena lepakoiden piilopaikkana myös Varasojan ja Itäsillan välisen alueen Pielisjoen rannassa. Paikalla havaittiin vesisiippa. Muu suunnittelu-alueen ranta-alue on jokseenkin samanoloista aluetta. Rantaa onkin kauttaaltaan jätetty mahdollisimman paljon käsittelemättömäksi. Alueelle tehdään melu- ja tärinäselvitykset kesän ja syksyn aikana Kaavamääräyksiin lisätään selvityksen edellyttämät merkinnät julkisivurakenteiden ääneneristävyydestä. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan erilaisia liikenteellisiä ratkaisuja vanhoille Pielisjoen silloille. Kaavaluonnoksessa henkilöautoliikenne lakkaa Länsi- ja Kanavasilloilla. Suunnittelussa on tärkeänä tavoitteena myös laadukas polkupyöräpysäköinti. Samaan yhteyteen on mahdollista tehdä myös pyöräilyyn liittyviä palveluita. Uudet asunnot pyritään sijoittamaan poispäin rautatiestä, jolloin haitat jäävät pienemmiksi. Kun Joensuun ratapihan peruskorjaus aikanaan käynnistyy ja valmistuu, vähenee myös dieselveturien käyttö. Suojelussa lähtökohtana on rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Suojelusopimuksessa on mukana vanha rautatieasema, asemapäällikön talo sekä nyt jo osittain palanut

159 Liite 9, 4 / 11 makasiini. Makasiinirakennuksen jäljellä olevaa osaa ei esitetä kaavaluonnoksessa suojeltavaksi. Pielisjoen rantapuisto jää julkiseen käyttöön. Ajantasaisessa asemakaavassa Sirkkalanpuiston vieressä on toteutumaton huvi- ja viihdepalveluita palvelevien rakennusten kortteli. Tarkoituksena on jättää mahdollisimman laaja julkinen rantapuisto majoitus- ja palvelutoimintojaan laajentavan Kimmelin sekä Pielisjoen väliin, ottaen huomioon myös Kimmelin laajentamistarpeet. Alueelle ei ole tulossa varsinaista toria, mutta pienialainen ja korkeatasoinen aukio. Puistomainen aukio on suunniteltu vanhan rautatieaseman edustalle Siltakadun luontevaksi päätteeksi. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli on kiinnostunut palaneen makasiinin kiinteistöstä. Alueelle on mahdollista tehdä myös opiskelija-asumista, kun sivukäytävän sijoittaa rautatien puolelle ja asunnot aukeavat jokimaiseman suuntaan. Ensimmäiseen kerrokseen ei sijoitu asuntoja, jolloin Itäranta-kadun häiriövaikutus jää pienemmäksi. Sirkkalan sillan korvan pysäköintialue on mukana suunnittelualueessa. Suunnitelmissa sillan ja Virkailijatalon välinen alue on tehokkaan keskustamaisen asuinrakentamisen kortteli sekä myös julkisen rantapuiston osa. A05 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoululla ei ole tarvetta lausua asiasta. Vastine: Lausuntopyyntöä ei lähetetä kaavan seuraavissa vaiheissa. A06 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Itä-Suomen aluehallintovirastolla ei ole tarvetta antaa lausuntoa kaavahankkeesta. Vastine: Lausuntopyyntöä ei lähetetä kaavan seuraavissa vaiheissa. A07 LIIKUNTAPALVELUT Kaava-alue ei sisällä liikuntapalveluiden ylläpitämiä palveluita. Liikuntapalveluissa tunnistetaan kuitenkin puistoalueiden tarjoamat ulkoilumahdollisuudet, joiden säilyminen tulisi turvata myös jatkossa. Kulttuuripalvelujen näkökulmasta oleellista on, että kaavaprosessin edetessä varmistetaan rautatieaseman alueeseen vaikuttavan suojelusopimuksen säilyminen. Vastine: Avoin rantapuistovyöhyke säilyy Pielisjoen rannassa. Pielisjoen ranta on kaavaratkaisussa puistoa. Tarkempi suunnittelu toteutetaan erikseen myöhemmin. Rautatierakennusten suojelusopimus on rakennussuojelun lähtökohtana. Palaneen makasiinin kohdalla tilanne on muuttunut suojelusopimuksen ajankohtaan nähden. A08 CARUNA ESPOO OY Alueella sijaitsee Carunan sähkönjakeluverkostoa. Toivomme mahdollisuutta antaa tarkempi lausunto kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Vastine: Caruna Espoo Oy:ltä pyydetään lausunto myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa.

160 A09 JOENSUUN VESI Liite 9, 5 / 11 Suunnittelualueen rakentamisen tehostamisesta johtuva rakennusoikeuden huomattava lisääntyminen aiheuttaa paineita alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetille. Myös mahdollisesti lisääntyvä sammutusveden tarve tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Kapasiteetin kasvattamisesta aiheutuvat verkostorakentamisen kustannukset tulee sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Vastine: Alueen kunnallistekniikan suunnittelu sisältyy osaksi käynnissä olevaa alueen yleissuunnittelua. A10 JOENSUUN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY. YLEISTÄ Laajemmassa tarkastelussa symmetrisen kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta olennainen väylä olisi itäistä jokirantaa seuraileva kevyen liikenteen reitti, joka jo yltää Penttilästä rautatieaseman kohdalle, ja edelleen rautatiesillan pohjoispuolella Pekkalasta Karsikon suuntaan. Tämä olisi olennaista saada mukaan arviointiin ja suunnitelmaan. OSALLISET Kaavahankkeeseen on syytä osallistaa kalastajat ja tai kalastusjärjestöt, sillä jokivarsi on kalastajien aktiivikäytössä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuten suunnitelmassa mainitaan, hankealue on merkittäviltä osin Pielisjoen varteen sijoittuvaa, kansallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta. Kaavahankkeen vaikutukset tulee erityisesti arvioida tätä taustaa vasten. Kyseiset kulttuuriympäristöt on erityisesti mainittu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Jokivarren luontoon kohdistuvista vaikutuksista on nyt mainittu vain rantamaisemaan ja rantapuiston laajuuteen kohdistuvat vaikutukset. Pielisjoen varsi on kuitenkin hyvin tunnettu toisaalta saukkojen, toisaalta lepakoiden elinalueena. Hankkeen vaikutukset näihin molempiin tulee selvittää jo luontodirektiivinkin velvoitteiden perusteella. Joukkoliikenteen lisäksi on syytä arvioida vaikutukset myös kevyeen liikenteeseen ja jalankulkuun ja niiden reitistöihin. Vastine: Kaava-alueeseen kuuluva Pielisjoen ranta on avointa julkista rantavyöhykettä, joka säilyy julkisena. Rantaa seurailee kevyen liikenteen reitti. Yhteys pohjoiseen Pekkalan suuntaan kulkee rautatien ja UPM:n vaneritehtaan välistä. Yhteys säilyy myös tulevaisuudessa. Lisätään Joensuun kalastuskunta osallisiin. Kalastuskunnalle on lähetetty myös jo kaavan vireilletulovaiheessa lausuntopyyntö. Alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö sekä Joensuun rantapuistovyöhyke. Vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen yhteydessä. Suunnittelutyön yhteydessä tehdään luontoselvitys, josta saadaan tietoon hankkeen vaikutukset luontoon. Alue ei ole varsinaista luonnonympäristöä, vaan käsiteltyä puistoaluetta. Ranta-alueeseen ei tule mittavia muutoksia. Kaavan vaikutusarvioinnissa huomioidaan myös jalankulku ja pyöräily.

161 A11 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Liite 9, 6 / 11 ELY-keskus suhtautuu positiivisesti Joensuun kaupungin halukkuuteen käyttää alueen toteuttamisessa kehittämisaluemenettelyä, joka on Pohjois-Karjalassa ensimmäinen. ELYkeskuksella ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa. Vastine: Lausunto ei edellytä toimenpiteitä. A12 MUSEOVIRASTO Asemakaavan muutoksen kohteena oleva alue on erittäin keskeinen ja merkittävä Joensuun kaupunkirakenteessa, sivuten mm. kahta RKY-aluetta (Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö, sekä Joensuun rantapuistovyöhyke), ja myös kaavan tavoitteen vaikutukset näyttävät olevan hyvin merkittäviä. Tämän johdosta kaavan vaikutusten arvioinnilla on keskeinen rooli kaavan onnistumiselle. Koska vaikutusten arvioiminen edellyttää kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja erityispiirteiden tunnistamista, tulee alueen kaavoituksen ja rakennetun ympäristön historia selvittää yksityiskohtaisesti ja huolellisesti. Alueelle on lisäksi laadittava rakennusperintöinventointi, johon tulee sisällyttää kaikki alueella olevat rakennuskohteet. Kaavan tavoitteiden reunaehtojen selvittämiseksi kaava-alueelle tulee myös laatia maisema-analyysi, johon sisältyy maisemahistoriallinen tarkastelu. Tällaisen maisemankehityksen retrospektiivisen tarkastelumenetelmän avulla kyetään hahmottamaan kulttuurimaiseman muutosprosessin pääkehityssuunnat ja siinä vaikuttaneet mekanismit ja niiden kautta edelleen tunnistamaan ja ajoittamaan nykymaiseman historiallisesti merkittävät piirteet ja rakenteet. Tällaisen maisemakehityksen tarkastelu suoritetaan pääasiassa historiallisen kartta-aineiston pohjalta, jonka avulla kyetään analysoimaan tutkimusalueen maankäytön spatiaalista kehitystä. Museovirastolla ei ole tietoa vedenalaisista muinaisjäännöksistä kaava-alueella. Mikäli kaava mahdollistaa rantavyöhykkeen tai vesistön pohjan muuttamista kuten ruoppaamista, muuta kaivamista, peittämistä tai laiturirakentamista, voi kaava tulla koskemaan ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Rantavyöhykkeiden ja vesialueiden tyypillisiä muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan sekä muut Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat ihmisen tekemät vedenalaisrakenteet. Rantavyöhykettä tai vesistön pohjaa muuttavien hankkeiden alueella tulee tehdä tarvittaessa riittävät arkeologiset ranta- ja vesialueiden arkeologiset inventoinnit viimeistään hyvissä ajoin ennen hankkeiden toteuttamista. Inventoinnin tarpeellisuuden arvioinnista tulee olla yhteydessä Museovirastoon. Vastine: Selvitykset kohdennetaan kaavan kannalta olennaisiin asioihin. Kaavatyön yhteydessä alueen kaikista rautatierakennuksista tehdään kulttuuriympäristöselvitys ja palaneesta makasiinista kuntotutkimus. Suunnittelutyön taustana on myös maisemaselvitys. Vesiluonnon ja vedenalaisten muinaismuistojen selvittäminen on tarpeellista vain niissä kohdissa, joissa muutetaan ranta-alueita. Näillä näkymin muutoksia oltaisiin tekemässä vain Sirkkalanniemen ja Niskasaaren yhdistävän sillan kohdalla ja laiturialueella Sirkkalannniemessä. A13 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Joensuun järjestelyratapiha. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia aineita, joiden vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa voivat

162 Liite 9, 7 / 11 ulottua kaavoitettavalle alueelle. Kaavoitettava alue ei kuitenkaan olennaisesti muuta alueen vallitsevaa tilannetta, koska järjestelyratapiha on jo nykyisellään tiiviin asutuksen keskellä. Kaavoitettava alue edellyttää pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan erityisen turvallisuustarkastelun, jossa arvioidaan VAK (vaarallisten aineiden kuljetus)- suuronnettomuusriski. Turvallisuustarkastelulla saadun riskitason perusteella tulee tulevaan asemakaavaan tarvittaessa sisällyttää rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Näillä ohjaustoimenpiteillä voidaan pienentää onnettomuuden vaikutuksia mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Joensuun ratapihalle on laadittu Joensuun ratapihan yleissuunnitelma, jolla tullaan aikanaan toteuttamaan Joensuun ratapihan muutos. Muutoksessa tulee pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan vielä kerran selvittää mahdollisuus säilyttää vaarallisia aineita muualla kuin Joensuun ratapihalla asutuksen keskellä. Vaarallisten aineiden säilytyksen siirto pois Joensuun ydinkeskustasta pienentäisi merkittävästi toiminnassa mahdollisesti sattuvan vakavan VAK -onnettomuuden seurauksia. Vastine: Kaavatyön yhteydessä on tehty asiantuntijan arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä. Arvion mukaan asemanseudun yleissuunnitelman luonnos ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Kerrostaloasutusta suunnitellaan alueen keski- ja eteläosaan. Rautatieasema ja matkakeskus toimivat alueella jo nykyisellään. Joensuun VAK-liikenteessä ei ole tiedossa muutoksia (lisääntymistä). A14 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan maakuntaliitto korostaa, että Joensuun kaupungin käynnistämä asemakaavan muutostyö on laajuudeltaan ja merkittävyydeltään maakunnallisesti ja osin valtakunnallisestikin merkittävä kokonaisuus. Suunnittelualueen ratkaisuilla on laajaa maakunnallista merkitystä niin liikennejärjestelmien toimivuuteen kuin vaikkapa erilaisiin palveluihin. Voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Joensuun keskustatoimintojen alueeseen (C). AluevarausmerkinnälIä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Aluetta koskeva suunnittelumääräys kuuluu: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Keskustatoimintojen alueen lisäksi suunnittelualueeseen liittyy muutamia muitakin tärkeitä ominaispiirteitä. Kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu esille, suunnittelualueelta Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Merkinnän suunnittelumääräys kuuluu: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Suunnittelualueelle on osoitettu myös matkakeskus.

163 Liite 9, 8 / 11 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja kaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnittelualueeseen liittyen on 4. vaihekaavassa hyväksytty seudullisesti merkittävä viheryhteystarve Pielisjoen rannan suuntaisesti. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolla, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Maakuntaliitolla ei ole muilta osin huomauttamista asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt otetaan suunnittelussa huomioon. Joensuun rantapuistovyöhyke ja rautatieasema ja sen ympäristö muodostavat omat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). MIELIPITEET B01 VÄÄNÄNEN PIRJO Kaupunki on suunnittelemassa ja toteuttamassa kaupungin laajentumisen (ns. Nikolaintori) joen itäpuolelle rautatie-ja linja-autoaseman ympäristöön. Tarkoituksena on saada vetovoimainen liike- ja palvelukeskus sekä asuinympäristö. Lisäksi on puhuttu, että se ulottuu jopa junien varikkorakennuksiin ja uudisrakennettavaan Sortavalan-talon tontille. Kaupunkirakennelautakunnan keskeisiksi tavoitteiksi vuosille oli kirjattu esimerkiksi nämä: Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Asemakaavan tavoitteena on edistää varikkoalueen monipuolista käyttöä tulevaisuudessa VR:n käyttötarpeen rakennuksissa vähentyessä. Mielestäni tähän kokonaisuuteen (Nikolaintori) tulisi nyt liittää Sortavalan kadun tontin asuin-ja liikerakennusten linkittäminen ja suunnitella jo nyt miten hyödynnettäisiin VR:n varikkotalleja. Nämä vanhat punatiiliset rakennukset tulisi ehdottomasti säilyttää ja niissä voisi toimia esim. ravintola, pikku putiikkeja ja toimistotiloja. Voisihan ne myös saneerata halutuiksi Loft-asunnoiksi. Jotta saataisiin yhtenäinen vetovoimainen kokonaisuus, tulisi varikkotalleilta olla joko ylisilta tai radan alitus suoraan rautatieasemalle. Lisäksi kun on suunnitteilla rautatieaseman ja laitureiden uudistus, olisi se kätevää toteuttaa samanaikaisesti. Lisäksi Sortavala-talon tontille on suunniteltu useita asuinrakennuksia. Varmaankin sijainti on sopiva myös ikäihmisille ja heidän olisi helpompi päästä suoraan varikkotalleilta kaupungin "keskustaan". Joensuun kaupungin kaavoituksesta päättävien ja suunnittelijoiden tulisi käydä tutustumassa esim. miten Tampereella on toteutettu vanhan ratapihan käyttö jopa hotellin osana. Heräsi vielä kysymys, miten ja missä on aikomus pysäköidä liike-ja palvelukeskuksen autoliikenne? Onko suunnitteilla esim. parkkitalo?

164 Liite 9, 9 / 11 Vastine: Asemanseudun kaavahanke rajoittuu Pielisjoen ja rautatien väliselle alueelle. Rautatien itäpuolinen alue on ollut jo aikaisemmin oma erillinen Sortavalankadun kaavahanke. Ratapiha on juuri rautatieaseman kohdalla leveimmillään, joten ylitys ja eri puolien yhdistäminen on nykyisellään vaikeaa. Kaavaratkaisun tavoitteena on tehdä asemanseudusta vetovoimainen ja kaupunkimainen kohde. Tiivis rakentaminen edellyttää pysäköinnin toteuttamista pysäköintitalossa. B02 OVASKAINEN EEVA Suunniteltu parkkipaikka kyseiselle paikalle, jossa puusto, on meille Virkailijantalon asukkaille melu/näkösuoja Sirkkalansillalle ja sen liikenteelle. Jos parkkipaikka, niin voisiko ajatella meluvallia tai vanhojen isojen puiden säilyttämistä puistona (kaipaisi vain metsikön siistimistä jossa asustaa kanitoravat jotka täydentää meidän asuttamien suojelutalojen viihtyvyyttä) Voisi olla yhtenä harkintana? Vastine: Kaavaratkaisussa Virkailijatalon viereen on esitetty pienempi LPA-alue, joka on mitoitettu Virkailijatalon tarvitsemalle autopaikkamäärälle. Muuten Sirkkalan sillan kupeeseen on esitetty uutta asuinkerrostalokorttelia, joka tulee mahdollisimman lähelle Kettuvaarantietä. Pysäköinnin ja asuinkorttelin väliin jää yleinen puisto (VP), joka myös jatkuu rantaan. Puiston tarkempi suunnittelu tehdään erillisellä puistosuunnitelmalla. Istutettava puurivi on merkitty kaavaratkaisussa puistovyöhykkeelle pysäköintialueen ja asuinkorttelin väliin. B03 KARSIKON KYTKY JA ASUKASYHDISTYS - Kannatetaan alueen kehittämistä turvalliseksi joukko- ja kevyenliikenteen alueeksi unohtamatta puistomaisuutta. - Kaupunki tavoittelee kaupunkimaisen rakenteen toteutumista. viihtyisä kaupunkimainen rakenne on jo edennyt alueella (tosin kaava-alueen rajan toisella puolella), kun ankean p-alue on muuttunut eloisaksi alakoulun pihaksi. Nyt paikalla olevan hämiskiikun käyttöaste ml. illat ja viikonloput lienee 10-kertainen aikaisempaan p-alueeseen verrattuna. Asemanseudun kehittämisessä tuleekin muistaa: - Asemanmuutostyöt tarkoittavat valtavaa työmaata joka kestää vuosikausia. Karsikon asukkaan ja vanhemmat näkevät erittäin tärkeänä, että alakoulu on saatu siirrettyä takaisin Karsikkoon uusiin koulutiloihin ennen työmaan aloittamista. Karsikon vanha koulurakennus tulisi purkaa pikimmiten ja aloittaa uuden koulurakennuksen suunnittelu. - Asemanseudulle tulisi rakentaa koulun siirryttyä lapsille ja nuorille sopiva leikkialue/skeittiparkki. Alueelle tulee muuttamaan paljon uusia asukkaita, joiden ulkoilu- ja liikuntatarve tulee huomioida. - Alueelle tarvitaan myös liikuntatiloja uusien asukkaiden tarpeisiin, kun läheisen Sortavala-talon sali poistuu käytöstä. Kylpylä on hyvä asia, sillä kaupungin uimahallit ovat nykyään melko ruuhkaisia. - Ehdotamme PKO:lle että kaupungin asukkaat pääsevät edullisin hinnoin tulevaan kylpylään low season- aikoina. Kylpylän voisi suunnitella myös niin, että low season -aikana siellä voidaan pitää esim. vesijumppaa tai vesijuoksuvuoroja kaupunkilaisille. Rantareitti tulisi kuitenkin säilyttää ja osa puistosta. Vastine: Asemanseudun toteuttaminen voi alkaa, kun kaava on saanut lainvoiman ja hankkeille on myönnetty toteuttamiseen tarvittavat luvat. Toteutuksen kesto on todennäköisesti useita vuosia. Työmaajärjestelyistä ja niiden aitaamisista ja suojaamisista vastaa kuhunkin rakennushankkeeseen ryhtyvä.

165 Liite 9, 10 / 11 Suunnittelualueella ranta on yleistä puistoa. Puiston tarkempi suunnittelu tehdään erillisellä puistosuunnitelmalla myöhemmin. Suunnitelmassa huomioidaan puistoon tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Rantaa seurailee rantaraitti. B04 SORSA JORMA Kannanotto koskien Asemaseudun asemakaavan muutosta kortteleiden 1301 ja osaa korttelista 1303 eli Sirkkalanpuistoa sekä Virkailijain talon vieressä olevaa metsikköä 1. Kuten jo yleisötilaisuudessa oli esillä, niin korttelin 1301 rakennusoikeus on liian suuri, jonka seurauksena Sirkkalan puisto ja erityisesti joen viereinen kaistale jäisi liian kapeaksi, jolloin jokimaisema muuttuisi oleellisesti eikä Sirkkalan puisto enää juurikaan soveltuisi kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. 2. Korttelissa 1303 Joensuun Virkailijain talon vieressä oleva metsikkökaistale on nykyisessä kaavassa merkitty parkkialueeksi. Kaavaa tulisi muuttaa siten, että ko. alue säilyisi nykyisellään eli siinä on pieni (10 autopaikkaa) VT:n vieraspaikoiksi varattu paikoitusalue, mutta suurin osa on luonnontilaista metsikköä, joka antaa sekä melu- että näkösuojaa Sirkkalan sillan ja sen jatkeen (Kettuvaarantie) suunnalta niin Virkailijain talon kuin kahden muunkin kiinteistön suuntaan. Ko. alueella sekä As Oy Virkailijain talo että Isännöitsijän talo ovat suojelukohteita. Ko. metsikkö antaa myös suojaa ja pesimispaikkoja useille eläin- ja lintulajeille. On erittäin harvinaista, että kaupungin keskustasta löytyy tällaisia paikkoja. Tämän metsikön ansiosta pihapiirissämme liikkuu ja ruokailee säännöllisesti ympäri vuoden muutamia rusakoita, parikolme oravaa, kolme varista sekä harakkapariskunta ja joskus siilikin. Kesäaikaan lajikirjo on luonnollisesti lintujen osalta tätä huomattavasti laajempi. Metsikössä pesii useita eri lintulajeja sekä joen varren pöntössä telkkä (muina kesinä paitsi Sirkkalan sillan rakennuskesänä (2014), jolloin karkoitti telkän pesimään muualle). Sekä asumisviihtyisyyden että luonnon näkökulmasta ehdotankin, että asemakaavaa muutetaan ko. metsikön osalta siten että se voidaan säilyttää etelälaidan koivurivineen ja aitoineen. Toki ko. metsikköä tulisi hoitaa nykyistä, ei kenenkään maata, paremmin, joten ehdotankin, että voisimme yhdessä kaupungin kanssa tehdä suunnitelman ko. alueen kohentamiseksi. Tämä koskisi ennen kaikkea pusikoituneen metsäalueen siistimistä sekä Sirkkalantien ja VT:n vierasparkkialueen ympäristön siistimistä. KO. alueen kohentaminen voitaisiin aloittaa jo tänä syksynä tai ensi keväänä, mikäli olisi edes jonkinlaista varmuutta ko. alueen säilymisestä nykyisen kaltaisena. Olen itse jo aikaisemmin kerännyt keväällä 2015 yllä mainitun aidan vierustan molemmin puolin parikin kertaa sinne kerääntyneistä irtoroskista, joista osa oli Sirkkalan sillan rakentamisen aikaisia. Nyt toivoisin, että kaupunki huolehtisi Sirkkalan puiston Kettuvaarantien pohjoispuolisen kaistaleessa jo kesällä (osittain) kaatuneista puista, varsinkin kun näistä osittain kaatuneista puista saattaa olla vaaraa läheisen Karsikon koulun (AMKn tiloissa) oppilaille, joita olen nähnyt liikkuvan ko. puidenkin luona. Vastine: Alueen suunnittelussa on ohjenuorana Symmetrisen kaupungin visio, jonka kantavana tavoitteena on keskustan laajentaminen joen molemmin puolin. Joki on keskellä kaupunkia.

166 Liite 9, 11 / 11 Kortteli 1301 on toteutumaton huvi- ja viihdepalveluita palvelevien rakennusten korttelialue. Kortteli sijaitsee Sirkkalanpuiston ja hotelli Kimmelin korttelin välissä. Kaavaratkaisussa on laajennettu julkinen rantapuisto. Samalla kuitenkin Kimmelin laajenemismahdollisuudet on varmistettu. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että rantapuiston puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Tarkempi suunnittelu kuitenkin toteutetaan erillisellä suunnitelmalla. Kaavaluonnoksessa on Sirkkalan sillan kupeeseen esitetty uusi asuinkortteli. Kortteli sijoittuu nykyiseen kaavaan nähden katualueelle ja autopaikkojen korttelialueelle (LPA). Virkailijatalon ja uuden asuinkorttelin väliin on esitetty myös Virkailijantalon rasitepysäköintipaikat. Näiden lisäksi ranta ja pysäköintialueen ja asuinkorttelin välinen alue on puistoa (VP). B05 KULTTUURIOSUUSKUNTA LAITURI Kulttuuriosuuskunta Laituri ylläpitää kulttuurikahvila Laituria entisessä asemaravintolarakennuksessa VR:n vuokralaisena. Olemme täten osallisina kaavamuutosasiassa, ja koemme tärkeäksi ilmaista näkemyksemme alueen kehittämisestä. Kulttuurikahvila Laituri sijaitsee yhdessä asema-alueen neljästä vanhasta puurakennuksesta rautatieaseman vieressä ja vaikuttaa matkustajien toimintaympäristöön tarjoamalla heille palveluita. Toivomme, että rakennuksen nykyinen, taloudellisesti kannattava käyttö ja sen ympärille muotoutunut elävä kaupunkitila huomioidaan kaavoitusprosessissa. Kahvilan toiminnan turvaamisen lisäksi pidämme tärkeänä, että rakennusten muodostama historiallinen miljöökokonaisuus säilyy. Olennainen osa miljöötä ovat jo suojeltujen aseman, asemapäällikön talon ja makasiinin lisäksi myös entinen asemaravintola ja sen viereinen entinen toimistorakennus, joiden kunto sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallinen arvo tulee selvittää perusteellisesti. Aseman miljöö on harvoja Joensuussa säilyneitä puutalokokonaisuuksia, ja se luo miellyttävän ensivaikutelman kaupunkiin saapuville junamatkustajille. Aikaisemmat tapaukset Ravintola Wanhan Jokelan ja Torikadun puutalokorttelin ympärillä osoittavat, että vanhalla rakennuskannalla on suuri merkitys myös joensuulaisille itselleen. Aseman rakennusten suojeleminen on viimeisiä mahdollisuuksia säilyttää Joensuun historiallisia puurakennuksia. Asema-alueen kaikkia puutaloja voi pitää osana Vanhaa Joensuuta eli Rantakadun puutaloista Ilosaaren kautta asemalle ulottuvaa vyöhykettä. Matkakeskussuunnitelmat joukkoliikenteen sujuvoittamiseksi ovat kannatettavia etenkin ympäristön näkökulmasta, mutta ne tulee sovittaa yhteen rakennussuojelun kanssa. Me allekirjoittaneet vaadimme, että mahdollinen matkakeskus sekä muut asema-aluetta koskevat kaavamuutokset toteutetaan nykyisen rakennuskokonaisuuden eheyttä rikkomatta. Vastine: Suojelun lähtökohtana on valtion tekemä suojelusopimus vuodelta Suojelusopimuksessa mukana ovat vanha rautatieasema, asemapäällikön talo sekä jäljellä oleva osa nyt jo palanutta makasiinia. Palaneen makasiinin kunto on ratkaisevasti muuttunut siitä, kun suojelusopimus on laadittu. Kaavaratkaisussa ei esitetä palaneen makasiinin, eikä myöskään vanhan ravintolarakennuksen ja asuinkasarmin suojelua. Kuitenkin parhaassa tapauksessa alueen nykyiset toiminnot voivat säilyä alueella. Osuuskunnalle esitetään neuvotteluja asema- ja asemaravintolarakennuksen omistajan VR-Yhtymä Oy:n kanssa toiminnan jatkamisesta esimerkiksi asemarakennuksen tiloissa, jotka tulevat joka tapauksessa säilymään.

167 Liite 10, 1 / 5 ASEMANSEUDUN JA ASEMANSEUDUN ELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Yhteenveto vaihtoehtovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 1 / 5 Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos Vaihtoehtovaiheen lausunnot ja mielipiteet Asemanseudun vaihtoehdot olivat nähtävillä Nähtävillä olon yhteydessä järjestettiin avoin yleisötilaisuus, nettikysely ja saatiin palautetta tavanomaiseen tapaan sähköpostitse ja kirjeitse. Lisäksi järjestettiin erilliset keskustelutilaisuudet eri viranomaisten, kaupunkirakennelautakunnan, Joensuun Yrittäjät ry:n, Joensuun Tiedepuisto Oy:n, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin ja Pohjois-Karjalan Osuuskaupan kanssa. Tähän asiakirjaan on koottu tiivistetyssä muodossa näistä kaikista tilaisuuksista koottu palaute. Koonnin ovat tehneet Pasi Lamminluoto, Antti Rissanen ja Juha-Pekka Vartiainen. Asemanseudun Ellin asemakaavamuutoksen alue on osa Asemanseudun asemakaavamuutoksen alkuperäistä aluetta. Ehdotusvaiheessa alue on jaettu kahteen osaan (Asemanseutu ja Asemanseudun Elli). Alueet muodostavat yhdessä alkuperäisen Asemanseudun asemakaavamuutosalueen. Asiaa on selitetty tarkemmin Asemanseudun Ellin kaavamuutoksen selostuksessa.

168 Liite 10, 2 / 5 Yleistä asemanseudun pitäisi olla urbaani ja tiivis alue kaupungin käyntikortti -> korkeatasoinen toteutus kaikki palvelut ovat lähellä alue sietää räminää ja vilskettä mukava kun alueelle tulee ympärivuorokautista elämää 2 / 5 Asemakortteli huomioitava saavutettavuus: alueelle saapuminen, kaikkien kulkuvälineiden vaihtaminen ja alueelta poistuminen on oltava mahdollisimman helppoa ja sujuvaa kaikki liikennemuodot ja vaihtaminen mahdollisimman lähelle toisiaan tunneli olisi mielikuvana kolkko, mieluummin valoisa ylikulku (kulku välilaiturille) palvelut: lämpimän sisätilan ympärille kiertyvät monipuoliset palvelut tarvetta erityisesti pienelle kaupalle, kahvilalle ja kioskille käyttäjinä matkustajat, toimistotyöntekijät, asukkaat sijoitettava keskeisesti ü pohdittavaksi: millaisin painotuksin palvelut tehdään? asuminen: monipuolistaa aluetta, elävä myös työaikojen ulkopuolella sijainti on erittäin keskeinen jokimaisemien hyödyntäminen mahdollista? ü huomioitava: kansipihojen viihtyisyys ympäristön häiriötekijät (tehtaat, rautatie, katuverkko) alueen mahdollinen yleinen rauhattomuus pysäköintitalo: yksi yhteinen pysäköintitalo, joka on keskeisesti sijoitettu huomaamaton, mutta silti selvästi havaittava kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen toteutus myös laadukas pyörä-, inva- ja lyhytaikainen pysäköinti huomioitava saavutettavuus tärkeää ü pohdittavaksi: sijoittelu keskeisesti saako P-talolla suojattua muuta aluetta rautatien häiriöiltä? Asema-aukio aukion sijainti on oikea vanhan rautatieaseman edustalla toteutus pienialaisena kaupungin sisääntuloaukiona ü pohdittavaksi: tuleeko aukiolle torikauppaa, laadukasta pyöräpysäköintiä vai takseja?

169 Liite 10, 3 / 5 3 / 5 Asemapuisto keskeisenä toimijana Jukan Antiikki Asemapuiston tarpeellisuus: onko Rantapuisto kuitenkin olennaisempi osa alueen kokonaisuutta? toisaalta ajatus laajasta Resiinapuistosta täydentää aluetta ü pohdittavaksi: Asemapuiston laajuus ja profilointi onko Asemapuisto luonteeltaan puistoa vai yksityistä aluetta? Rakennussuojelu vanha kaupunkirakenne täydentää uutta eikä ole ristiriidassa uuden rakentamisen kanssa alueen kerroksellisuus ja kulttuurihistoria lisäävät alueen viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta ü pohdittavaksi: suojelun laajuus Kevyt liikenne uudet yhteydet erinomaisia, parantavat alueen yhteyksiä hyvä, että huomio on kevyen liikenteen parantamisessa ü huomioitava: keskustan yhteyksien parantaminen alueen saavutettavuus ympäristöstä jalan ja pyörällä laadukas sisätiloissa oleva pyöräpysäköinti pysäköintiä myös lyhytaikaiseen pysäköintiin Joukkoliikenne suunnittelussa on huomioitava joukkoliikenne ja sen sujuvuus bussien kadunvarsipysäkit ja rahdin siirto pois alueelta säästäisivät tilaa ü pohdittavaksi: siirto sirkkalansillalle, kasvaako matka-aika ja heikkenevätkö joukkoliikenteen olosuhteet? matkahuollon ratkaisut, ratapihan taakse vai alueelle? Autoilu kiertoliittymät on havaittu toimiviksi, sujuvoittavat liikennettä alueen liikenteen rauhoittaminen on hyvä tavoite ü huomioitava: autolla on päästävä joka paikkaan, ei saa vaikeuttaa kulkuyhteyksiä autoilu on yksi liikkumismuoto muiden joukossa alueen ja myös ympäröivien alueiden saavutettavuus saavutettava pysäköinti ü pohdittavaksi: siltaratkaisu

170 Liite 10, 4 / 5 Vanhat sillat kaksi vastakkaista näkökulmaa silloilta ei henkilöautoja pois, mutta raskas liikenne ja bussit kyllä ei saa syödä keskustan ja alueen elinvoimaa myös autolla on päästävä joka paikkaan parannettava kevyenliikenteen mahdollisuuksia, autot siirrettävä vanhoilta silloilta Itäranta rauhoittuu -> viihtyisyys kasvaa autoille on muitakin siltoja ja yhteyksiä kaupungissa henkilöautot pois, bussit mieluummin säilytettävä vanhoilla silloilla 4 / 5 Sirkkalan sillankorvan asuinkortteli hyvä paikka asumiselle jokimaisema keskustan ja asemanseudun palvelut / liikenneyhteydet lähellä mahdollistaa autottomuuden arvoasuntoja hyvällä sijainnilla ü pohdittavaksi: rakentamisen määrä ja korkeus mahdollinen ympäristön rauhattomuus ja häiriöt Sirkkalanpuisto ja Kimmelin rakentaminen hyvää: kylpylän rakentaminen pysäköinnin keskittäminen alueen yhteiseen parkkitaloon Sirkkalanpuiston toiminnallisuuden lisääminen liittyminen suurempaan viherkokonaisuuteen (Ilosaari Niskasaari) uuden kevyen liikenteen sillan myötä ü pohdittavaksi: revolveriparkki puistossa ei pysäköintiä parhaalle paikalle 12-kerroksinen hotellitorni onko liian massiivinen? liikaa rakentamista puiston puolella uhkana julkisen puistokaistaleen liiallinen kaventuminen tukeeko kaupunki PKO:n toimintaa verovaroin? Rantapuistot ja -reitit yleistä rantaravintola jakoi mielipiteitä: hyvä 70 % huono 30 % kevyen liikenteen sillan linjaus: Kokonsaaren kautta 50 % - ei saaren kautta 50 % yhtenäinen ja sujuva pyöräreitti Penttilänrannasta Sirkkalan sillalle tulee säilyttää puita ja puistoa tulee säilyttää mahdollisimman paljon uusille kalastus- ja veneilylaitureille on tarvetta muuta Pielisjoen linna parempaan hyötykäyttöön ei toimistona alueen eläimistö tulee huomioida rakennettaessa erillisille kongressitiloille ei ole tarvetta tässä yhteydessä

171 Liite 10, 5 / 5 5 / 5 Rakentamisen korkeus ja määrä rakentamisen täytyy olla korkeatasoista ja laadukasta puurakentamista kaivataan kaupungin kokonaisuus ja maisema huomioitava korkea ja tehokas rakentaminen kuuluu alueelle vetovoimaa kaupunkiin ja alueelle ei liian matalaa rakentamista rakentaminen on sopeutettava olemassa olevaan ympäristöön Joensuu on perinteisesti matala kaupunki alueesta ei saa tulla massiivista radanvarsilähiötä tai betonibunkkeria ü pohdittavaksi: alueen asukasmäärä rakentamisen korkeus ja tehokkuus

172 Liite 11, 1 / 35 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT ASEMANSEUDUN JA ASEMANSEUDUN ELLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti ja Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos olivat nähtävillä Asemanseudun Ellin asemakaavamuutoksen alue on osa Asemanseudun asemakaavamuutoksen alkuperäistä aluetta. Ehdotusvaiheessa alue on jaettu kahteen osaan (Asemanseutu ja Asemanseudun Elli). Alueet muodostavat yhdessä alkuperäisen Asemanseudun asemakaavamuutosalueen. Asiaa on selitetty tarkemmin Asemanseudun Ellin kaavamuutoksen selostuksessa. Erityisesti Asemanseudun Ellin asemakaavan muutosta koskevat asiat on merkitty keltaisella korostusvärillä. Lausunnot ja mielipiteet, jotka eivät koske ollenkaan Asemanseudun Ellin kaavamuutoksen aluetta, on kirjattu maininnalla Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. Ne ovat kuitenkin löydettävissä vastineineen Asemanseudun asemakaavan muutokset internet-sivulta ja myöhemmin Asemanseudun asemakaavamuutoksen aineistoista.

173 Liite 11, 2 / 35 A. VIRANOMAIS- JA MUUT LAUSUNNOT 1. Itä-Suomen aluehallintovirasto Ei huomautettavaa. 2. Joensuun kaupungin rakennusvalvonta Ei huomautettavaa. 3. Caruna Espoo Oy Nykyinen sähköverkko 20 kv / 0,4 kv: Kaavamuutosalueilla sijaitsee nykyistä maakaapeloitua sähköverkkoa liitteen 1 mukaisesti. 20 kv johdot ovat sinisellä ja 0,4 kv johdot vihreällä värillä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Siirtokustannusten jako: Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Muuta huomautettavaa: Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. luonnoksesta. Lausuntopyyntö ehdotusvaiheessa: Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto vielä ehdotusvaiheessa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. 4. Sonera Production Desk Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 5. Joensuun Vesi Mikäli alueen kunnallistekniikan suunnittelussa havaitaan, että alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteettia joudutaan kasvattamaan, tulee siitä aiheutuvat kustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Joensuun Vedellä ei ole muutoin huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon. Vastine: Tarve kapasiteetin lisäämiselle selvitetään yleissuunnitelmassa. Kustannukset, jotka tästä aiheutuvat, kuuluvat Joensuun Vedelle, koska alue kuuluu Joensuun Veden toiminta-alueeseen. Joensuun Vesi voi periä kustannukset liittymis- ja perusmaksuina.

174 Liite 11, 3 / Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Muut huomiot Luonnonarvot Keskeisimmät luonnonarvot liittyvät joen rantaan ja sen varren puistovyöhykkeeseen. Ne on huomioitu kaavaluonnoksessa. Melu, liikenne ja ilmanlaatu Liikennemelu on selvitetty tarvittavalla tarkkuudella. Kaavaan on merkitty siltayhteys Ilosaareen. Silta tukkisi väylää eikä sitä voi pitää kovin tarpeellisena. Jos Kokkosaaren käyttöä haluttaisiin lisätä, niin silta tulisi rakentaa vain sinne. Jos Kokkosaari halutaan Sirkkasaaren tapaan jättää koskemattomiksi, tulisi siltavaraus poistaa kaavasta. Asuin ja liikerakentaminen sijoittuvat alueella tiiviisti muodostaen esteen liikennemelulle. Tämä on hyvä ratkaisu. Siltakadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi on myös hyvä ratkaisu, samoin liikenteen ohjaaminen Ilosaareen vain Itäsillan kautta. Alikulusta asemalaiturille on luovuttu ja korvattu se ylikulkusillalla samoin yhteys Kimmeliin on toteutettavissa ylikululla. Tämä on lopulta tunnelia parempi ratkaisu. Vanhan veturitallin alueen kytkeminen kaava-alueeseen olisi syytä huomioida kaavassa. Tämä edellyttäisi kaava-alueen laajentamista tai ylikulkuvarauksen tekemistä suunniteltuun raiteiden ylitykseen edelleen vanhalle veturitallille. Pysäköintitalon toteuttaminen radan varteen on toimiva ratkaisu. Siihen liittyvä polkupyöräpysäköinti tulisi toteuttaa sellaisena että se sisältää myös huoltopalveluita ja maksullista vartioitua säilytystä. Yleisesti polkupyöräpysäköinti on huomioitu hyvin alueen suunnittelussa. Lähtökohtana tulisi olla että rautatieaseman ja asemapäälliköntalon lisäksi pyritään säästämään myös asemalaiturin vieressä oleva asuinrakennus. Myös Itärannan varressa oleva pumppuhuone tulisi merkitä suojelurakennukseksi. Sirkkalanpuiston K-alueen uudisrakentaminen on massiivinen ja se pitäisi toteuttaa pienempänä yhtenäisenä massana jolloin se sopisi paremmin maisemaan. Makasiinialueen jäljelle jääneen tiilirakennuksen osalta olisi vielä harkittava rakennuksen säilyttämistä osana alueen uutta rakentamista. Rakennukseen voitaisiin sijoittaa vaikkapa kylmää varastotilaa, joka palvelee rakennettavaa asuinrakennusta. Torialuetta ei ole osoitettu, mutta kaavaselostuksessa on mainittu, että aukio sijoittuu osaksi rautatieaseman ympäristöä. Aukio tulisi jotenkin osoittaa kaavassa. Se voisi

175 Liite 11, 4 / 35 luontevasti rajautua uudelleen sijoitettavaan museoveturiin. Rakenteet toteuttamisessa tulee esteettömyys huomioida kaikissa ratkaisuissa, silloissa, laitureissa, terasseilla ja ylikuluissa. Vastine: Lausunnon sisältö vastaa pitkälti kaavaluonnosta. Rakennussuojeluratkaisua selvitetään vielä neuvotellen museoviraston ja kohteiden omistajien kanssa. Jäljelle jääneen makasiinirakennuksen erittäin heikko kunto estänee sen järkevän uusiokäytön. Tori- tai aukioalueita osoitetaan kaavassa, jos se osoittautuu toimivaksi ja tarpeelliseksi. Esteettömyys huomioidaan läpäisevänä periaatteena toteutussuunnittelussa ja toteutuksessa. 7. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POSELY) Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 8. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Penttilän rakentaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen ovat yksi osa symmetrisen kaupungin toteuttamista, jota jatketaan asemanseudulla. Lausunnolle asetettu asemakaavamuutoksen luonnos käsittää kaavakartan, selostuksen sekä yleissuunnitelman. Tausta-aineisto käsittää laajan selvityspaketin maisema-, melu-, talvilinnusto-, rakennettavuus-, vaarallisten aineiden kuljetuksen riskiselvityksineen ja monine muine selvityksineen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on antanut lausuntonsa asemanseudun asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Lausunnossa Pohjois- Karjalan maakuntaliitto on korostanut, että asemakaavan muutostyö on laajuudeltaan ja merkittävyydeltään maakunnallisesti ja osin valtakunnallisestikin merkittävä kokonaisuus. Suunnittelualueen ratkaisuilla on laajaa maakunnallista merkitystä niin Iiikennejärjestelmien toimivuuteen kuin vaikkapa erilaisiin palveluihin. Joensuun asemanseudun asemakaavan muutoksella tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkakeskuksen ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuus. Samaan kaavamuutokseen otetaan mukaan myös Asemapäällikön talo ja tavaramakasiinin tontti. Matkakeskuksen toteutuminen edellyttää ainakin ratapihan henkilöliikenteen laitureiden perusparannusta. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ja se on parhaillaan kuulutettavana. Maakuntakaava on saanut vahvistuspäätöksessään jo lainvoiman. Maakuntakaava kattaa nyt vaiheet Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää lausunnossaan huomioita seuraaviin kokonaisuuksiin:

176 Liite 11, 5 / 35 Asuminen, työpaikat ja palvelut: Maakuntakaavassa Suunnittelualue on kokonaisuudessaan keskustatoimintojen aluetta (C). Keskustatoimintojen suunnittelumääräyksen mukaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä." Lisäksi suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Aluetta kehitetään kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena. Kohdealueen (kk-1) suunnittelumääräyksessä korostetaan muun muassa matkakeskuksen kehittämistä, joukkoliikenteen toimivuutta sekä muita sisäisiä liikennejärjestelyitä sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Symmetrisen kaupungin tavoitteiden mukaisesti asemanseudulle osoitetaan asemakaavassa kolme korttelia asuin-, liike- ja toimistorakentamiseen. Pääosin rakennukset ovat kuusikerroksisia, yksittäinen rakennus on 14-kerroksinen ja toinen 8-kerroksinen. Pielisjoen linnan kortteli on esitetty palvelujen korttelialueeksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee esitetyt ratkaisut hyvänä kaupunkikuvaa vahvistavana tekijänä asemanseudun alueella. Liikenne: Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu matkakeskus kohdemerkintä. Matkakeskuksella tarkoitetaan eri joukkoliikennemuotojen yhteisterminaalia, jossa linja-auto- ja junaliikenteen asemapalvelut ovat käytännössä saman katon alla ja mahdollistavat sujuvat vaihdot eri kulkumuotojen välillä, mukaan lukien henkilöautoilla ja takseilla tapahtuvan saattoliikenteen. Maakuntaliitto näkee kaavaluonnoksessa erityistä muutostarvetta matkakeskusajattelun kirkastamisessa. Kaavaluonnoksessa linja-autoterminaali poistuu kokonaan alueelta ja jatkossa linja-autot ottaisivat ja jättäisivät matkustajat Itäväylän varteen sijoitettavilta kadunvarsipysäkeiltä. Yhteys linja-autoilta junaan kulkisi jatkossa joko maantasossa tai erillisen Itärannan yli kulkevan sillan kautta. Tämä tarkoittaa, että vaihdot kulkumuodosta toiseen tapahtuvat pääosin ulkokautta ilman sään suojaa. Pitkämatkainen linja-autoliikenne on voimakkaassa kasvussa Suomessa, erityisesti ns. halpabussiyhtiöt ovat lisänneet linja-autoliikenteen suosiota. Tässä valossa ratkaisu, jossa linja-autoille ei ole varattu erillistä laiturialuetta tuntuu oudolta. Esim. Jyväskylässä, jossa on uusi toimiva matkakeskus, on lisääntyneen linja-autoliikenteen myötä

177 Liite 11, 6 / 35 todettu uuden matkakeskuksen jääneen jo ahtaaksi erityisesti vilkkaimpina ruuhkaaikoina. Esitetyssä ratkaisussa riskinä on, että Itäväylä tulee ruuhkautumaan linja-autoista ja saattoliikennettä hoitavista henkilöautoista ja takseista. Esitetyt linja-autopysäkit Itäväylälle palvelevat kyllä hyvin paikallisliikennettä, mutta pitkämatkainen linja-autoliikenne on luonteeltaan erilaista ja vaatii muun muassa matkustajien matkatavaroiden Iastausta, johon kadunvarsipysäkki ei ole toimivaratkaisu. Maakuntaliitto esittää linjaautolaitureiden sijoittamista esimerkiksi suunnitellun pysäköintitalon katutasolle, jolloin linja-autoihin siirtyminen ja tavaroiden Iastaus voitaisiin tehdä säältä suojattuna ja keskitetysti. Odotustilat tulisi sijaita katutason Iastauspaikan välittömässä läheisyydessä. Pysäköinnin osalta esitetty ratkaisu, jossa pysäköinti keskitetään erilliseen pysäköintitaloon, on toimiva ratkaisu erityisesti pitkäaikaisen pysäköinnin kannalta. Toisaalta lyhytaikaiseen asiointiin tulee varata myös katutasossa olevia pysäköintipaikkoja. Luonto- ia kulttuuriympäristö: Maakuntakaavassa Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Kokonaisuuteen kuuluvat asemarakennus, asemapäällikön talo puistoineen sekä makasiini (palaneesta makasiinista jäljellä on tiilirakenteinen osa). Myös toinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli Joensuun rantapuistovyöhyke (RKY 2009) kuuluu osittain suunnittelualueeseen. Asemanseudulta laajaan Joensuun rantapuistovyöhykkeeseen kuuluvat Sirkkapuisto, Sirkkalan sillan ympäristö sekä etelästä Sillankorvan puisto. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu alueelta erikseen rakennussuojelukohteena Pielisjoen linna ja rautatieaseman rakennus. Maakuntaliitto näkee erittäin hyvänä ja tärkeänä ratkaisuna rautatieaseman ympäristön säilyttämisen ja sen myötä rakennetun kulttuuriympäristön turvaamisen alueella. Samoin Joensuun rantapuistovyöhyke ammentaa vetovoimansa Pielisjoen vesimaisemasta ja kaavaluonnos nähdään tältäkin osin onnistuneena. Varsinaista Iuonnonympäristöä kaavoitettavalla alueella ei juurikaan ole, vaan luontoalueet ovat hoidettuja puistoalueita. Kaavassa on jätetty ranta-alueet puistomaiseksi alueeksi, joka on ehdottomasti merkittävä viihtyvyys- ja vetovoimatekijä kaupungissa. Virkistys, reitistöt ia matkailu: Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue eli Joensuun kantakaupungin ranta-alue (mv-7). Alueen kehittäminen perustuu Joensuun kantakaupungin rantavyöhykkeen matkailun ja virkistyksen sekä luonto- ja kulttuuriympäristön muodostamaan erityiseen kokonaisuuteen kaupungin ytimessä. Alueen kehittämissuositus kuuluu: Aluetta kehitetään Joensuun ranta-alueen monipuolisiin virkistys- ja matkailu-mahdoilisuuksiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön, historiallisiin ominaispiirteisiin ja luonto- ja kulttuuriympäristöarvoihin sekä kaupunkimaiseen ympäristöön tukeutuvana vetovoimaisena kehittämisalueena.

178 Liite 11, 7 / 35 Maakuntakaavassa on niin ikään osoitettu viheryhteystarve joen rannan suuntaisesti. Joensuun seudun ja koko Pohjois-Karjalan matkailun kannalta on erityisen tärkeää, että asemanseudun suunnitelmissa on huomioitu hotellin laajentumismahdollisuudet sekä kaupunkikylpylän rakentuminen. Kaavavaraukset tuovat toteutuessaan merkittävän piristysruiskeen matkailulle ja turistivirtojen saamiselle Joensuuhun ja laajemmin koko Pohjois-Karjalaan. Asemakaavassa on huomioitu maakuntakaavan viheryhteystarve Pielisjoen rannalla jalankulkuun ja pyöräilyyn varattuna katuna/tienä. Lisäksi osa Sirkkalan puistoista on jätetty edelleen puistoalueeksi turvaamaan virkistysarvoja suunnittelualueella. Lopuksi: Maakuntaliitto näkee asemanseudun kaavaratkaisut pääosin hyvinä edellä kuvatun mukaisesti. Maakuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota kuitenkin matkakeskuksen toteuttamiseen ja toteutumiseen alueella. Esitetty kaavaluonnoksen ratkaisu ei maakuntaliiton mielestä tue maakuntakaavan mukaista matkakeskuksen toteuttamisen ajatusta ottaen huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden matkustuksen tarpeet. Lisäksi maakuntaliitto pyytää täydentämään kaavaselostusta maakuntakaavaosiossa lausunnossa kuvatun mukaisesti. Vastine: Lausunnossa esitetty vastaa pääosin kaavaluonnoksen sisältöä ja tavoitteita. Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö on ollut käynnissä luonnoksen nähtävillä olon aikanakin ja jatkuu edelleen. Lopulliseen suunnitelmaan haetaan ratkaisu, jossa bussien ja junalaiturin välinen yhteys saadaan lyhyemmäksi, ja tähän kokonaisuuteen voidaan liittää luontevasti saapuminen ja lähteminen kaikilla eri liikennemuodoilla. Matkustajille järjestetään odotustila. Siirtymiset sisä- ja ulkotiloissa pyritään saamaan yhtä helpoiksi. Mahdollisuus linja-autopysäkkien sijoittamiseen pysäköintitalon ensimmäiseen kerrokseen selvitetään. Luonnoksen mukaiseen ratkaisuun sisältyvä riski saattopysäköintiin Itärantakadun varressa on tunnistettu. 9. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POKELY) Joensuun asemanseudun asemakaavan muutoksen tavoitteena on keskustamaisen kaupunkirakenteen toteuttaminen asemanseudulle radan ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavamuutos noudattaa Joensuun kaupungin asettamaa symmetrisen kaupungin visiota, jossa kaupunkikeskusta laajenee myös Pielisjoen itäpuolelle. Asemakaavamuutoksen pohjaksi julkaistiin keväällä 2016 kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joita oli mahdollista laajasti kommentoida. Pohjois-Karjalan ELY-keskus antoi suunnitelmavaihtoehdoista kaupungille lausuntonsa

179 Liite 11, 8 / 35 Asemanseudun alueelle on nyt laadittu kaavaluonnos. Kaavaa varten on tehty varsin monipuolisesti erilaisia taustaselvityksiä. Kaavaluonnos perustuu keskustamaisen tehokkaaseen rakentamiseen. Uuden asuinrakentamisen kerroskorkeudet vaihtelevat viidestä kerroksesta aina Kettuvaarantien varren neljätoistakerroksiseen tornitaloon. Hotelli Kimmelin yhteyteen on osoitettu toinen maamerkki, kolmetoistakerroksinen siipirakennus näköalakerroksineen. Nykyisen hotellirakennuksen taakse on osoitettu kaksikerroksinen kylpylävaraus sekä kolme erillistä majoitustoiminnan rakennusta. ELY-keskus pitää hyvänä asiana, että Sirkkapuiston ranta-aluetta on jätetty aiempia suunnitelmia laajemmin puistoalueeksi ja siten myös Pielisjoen rantavyöhykkeen virkistyskäyttö turvattu hyvin. Asemapuiston eteläpuoliselle alueelle kortteliin 5151 on osoitettu kuusikerroksinen kerrostalo. ELY-keskuksen mielestä asuinrakentaminen soveltuu huonosti kyseiselle radan ja Itärannan kadun väliselle varsin kapealle alueelle ja on erityisesti melun vuoksi kyseenalaista. Pysäköinti on keskitetty keskeisellä paikalla sijaitsevaan pysäköintitaloon sekä pihakansien alle. Rautatien saattoliikenne siirtyy kokonaan alueen pohjoisosaan, jonne on osoitettu maanpäällistä pysäköintitilaa. Linja-autoterminaali poistuu asemanseudulta ja matkustajaliikenne hoidetaan pääasiassa Itärannan kadunvarsipysäkkien kautta. ELY-keskus esittää pohdittavaksi, onko näillä ratkaisuilla saattoliikenteen ja matkailijoiden sujuva liikkuminen sekä matkustajapalvelut riittävästi turvattu. Asemarakennuksen ympäristö on rauhoitettu kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Kaupunkikuvallisesti ratkaisu tukee asemamiljöön säilymistä, mutta tulevaa rautatierakennusten liike-, toimisto- tms. käyttöä ajatellen rakennukset jäävät näin saavutettavuudeltaan sivuun. Kaavaluonnoksessa merkittävä muutos nykytilaan verrattuna on yksityisautoliikenteen läpikulun poistuminen Siltakadun siltojen kautta kokonaan. Tämä lisää liikennettä Sirkkalan- ja Suvantosilloilla ja vaarassa on näiden keskustan ulosmenoväylien ruuhkautuminen. Em. liikenneratkaisut yhdessä asumisen tuoman liikennemäärän kasvun kanssa luovat paineita liikenteen sujuvuuteen myös Itärannan kadulla. Kaavaratkaisun kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia varten kaavaan tulisi liittää kolmiulotteisia havainnekuvia eri suunnista tarkasteltuina. Vastine: Koko kaavaluonnoksen alueelta ja myös korttelin 5151 osalta on selvitetty melulta suojautumisen tarve ja keinot. Piha-alue suojataan ratamelulta erillisellä rakenteella. Asuinrakennus suojaa pihan katumelulta. Asunnot avautuvat länteen joelle ja kadulle. Hyväksyttävä sisämelutaso varmistetaan julkisivurakenteiden ääneneristävyyttä koskevalla kaavamääräyksellä. Meluselvitystä täydennetään vaneritehtaan aiheuttaman melun osalta, mutta tällä ei ole vaikutusta kortteliin 5151.

180 Liite 11, 9 / 35 Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö jatkuu. Nykyisen rautatieasemarakennuksen saavutettavuus henkilöautolla on luonnoksen mukaisessa ratkaisussa huono. Jalan, pyörällä ja linja-autolla sekä huoltoliikenteellä saavutettavuus on kunnossa. Jatkosuunnittelussa tilannetta pyritään korjaamaan mutta ei niin, että jätetään suunnitellut asemapuiston ympäristön parantamistoimet puolitiehen. Osana suunnittelua selvitetään ja on jo selvitettykin liikenneratkaisujen vaikutuksia ympäröivään katuverkkoon ja siltoihin. Ratkaisuja, joissa ruuhkautuminen olisi merkittävää ja alueen vetovoimaa vähentävää, ei tulla tekemään. Havainnekuvia lisätään kaavan aineistoon ehdotusvaiheessa. Luonnosratkaisun havainnekuvia on lisätty kaavan internetsivulle ( -> 1675 yleisötilaisuuden esitys ). 10. UPM-Kymmene Wood Oy Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 11. Fortum Power and Heat Oy Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Asemanseudun asemakaavan luonnokseen. Alueella on kaukolämpöä, joten tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistölle. 12. Linja-autoliitto Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 13. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Asemanseudun kaava-alueen Iäheisyydessä sijaitsee teollisuutta: Valio Oy ja UPM- Kymmene Oy sekä ratapiha-alue joissa säilytetään tai käytetään vaarallisia kemikaaleja. Vaarallisimmaksi kemikaaliksi on Iuokiteltu ammoniakki. Mahdollisen ammoniakkivuodon vaara-alue metriä, joten osa kaava-alueesta kuuluu vaara-alueeseen. Kaavan Iuonnosvaiheessa ei ole osoitettu ns. erityisen herkkää maankäyttöä, mutta pelastusviranomainen muistuttaa että lopullinenkaan kaavamuutos ei saisi lisätä alueelle *vaikeammin onnettomuustilanteesta suojattavia ja evakuoitavia toimintoja kuten päiväkoti, hoitolaitos ja erityisasuminen.

181 Liite 11, 10 / 35 Viite: *Kemikaaliturvallisuuslain mukaan kyseiset toiminnot tulisi sijoittaa sellaiselle etäisyydelle muista ympäristön rakennuksista ja alueista, etteivät ne aiheuttaisi vaara näissä kohteissa. Vastine: Vaarallisten aineiden kuljettamisen ja säilyttämisen aiheuttamista riskeistä on tehty arvio, joka koskee ratapihaa. Arviota täydennetään niin, että otetaan huomioon myös Valio Oy:n ja UPM-Kymmene Oy:n vaarallisten aineiden kuljetukset ja säilytys. 14. Savo-Karjalan luontopiiri Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma ja asemakaavoitus Joensuun asemanseudun liikennejärjestelyiden ja infrastruktuurin kehittäminen on ajankohtainen hanke, jonka toteuttamista tuemme. Tärkeää suunnitelmissa on säilyttää pitkä tulevaisuusperspektiivi, jossa huomioidaan rakennetun infrastruktuurin kulttuuriset arvot ja hiilitase, toteutettujen hankkeiden vaikutukset kaupungin sosioteknisiin järjestelmiin (mm. julkisen liikenteen käyttö ja autoilun vähentäminen) sekä viheralueiden keskeisyys kaupunkiympäristölle. Tiivis, kaupunkimainen asuinrakentaminen on itsessään hyvä tavoite, mutta toteutusta on tärkeää tarkastella laajemmalla arvopohjalla kuin sijoituspääomien kasvattamisen ja rakennusyhtiöiden lyhyen aikavälin taloudellisen opportunismin näkökulmista. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Asema-alue on tunnustettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vanha asemaravintolarakennus jää nykyisellään rajauksen ulkopuolelle, mutta olisi perusteltua selvittää sen lisääminen RKY-merkintään olennaisena osana asemanseudun puutalomiljöötä. Näemme erityisen tärkeänä asemanseudun puutalomiljöön eheyden turvaamista ja asemaravintolarakennuksen sekä asuinkasarmin rakennusten suojelemista kaavassa. Jos viereinen suojelematon puurakennus on mahdotonta säilyttää nykyisellä paikallaan, sen siirtäminen radan toiselle puolelle vanhojen VR:n asuinrakennusten pihapiiriin voisi olla mielekäs menettelytapa ja säilyttäisi sen osana aseman ympäristöä. Puistot ja yleiset alueet Puuston säilyttäminen rantaraitilla ja Sirkkalan puistossa on tärkeä tavoite - etenkin koska suuri osa alueen puustosta on jo kaadettu yleisinä huoltotoimina. Myös uusien puiden istuttaminen on maisemallisesti tärkeää ja säilyttää samalla vanhan, jokivarrelle ominaisen viherkäytävän rippeet. Sirkkalanpuistoa on pidetty alikäytettynä alueena. Syy ei kuitenkaan ole ollut puiston ominaisuuksissa, vaan se esillepanossa hotelli Kimmelin takapihana. Uudistettu rantaraitti ja siltayhteys llosaareen toivottavasti parantavat tilannetta, mutta on tärkeää kehittää puistoa myös luonnonalueena ulkohuvipuiston sijaan. Todennäköisesti puiston käyttö myös lisääntyisi huomattavasti asuntorakentamisen myötä. Myös puiston sijainti jokivarressa on rauhallinen ja miellyttävä.

182 Liite 11, 11 / 35 Joukkoliikenne ja autoilu Itä-ja Länsisiltojen säilyttäminen joukkoliikenteen väylänä on toimiva suunnittelullinen ratkaisu, mikäli turvataan molemminsuuntainen tila kevyelle liikenteelle. Samoin bussien lähtölaiturien sijoittaminen ltärannan varteen uuden terminaalin sijaan palvelee hyvin nykyaikaista matkustusliikennettä, mikäli turvataan kaikkien kulkumuotojen tila kaduilla. Autoilun osalta suunnitelma pitää sisällään mahdollisesti tulevaisuuden kannalta suurimmat linjaukset. Pysäköintikapasiteetin runsas määrä voi vaikuttaa nykytilanteen valossa perustellulta, mutta samalla se ylläpitää ja vahvistaa autoriippuvaista kaupunkisuunnittelua, jonka painopiste siirtyy nykyisellään Sirkkalansillalle. Varsinkin Penttilän suunnalta tulevan ja sinne kohdistuvan liikenteen osalta on oltava tarkemmassa suunnittelussa varovaisia, jotta Itärannasta ei muodostu liian houkuttelevaa väylää. Koska kyse on monien eri kulkumuotojen kohtaamisalueesta, kannattaa autojen - ja pyörienkin nopeudet rajoittaa maksimitasolle 20 km/h. Kevyt liikenne Kävelijöiden kannalta asema-alue on nykyisellään sekä sekava että vaikeakäyttöinen autojen kohtuuttoman määrän vuoksi sekä katutilassa että asema-aukiolla. Toimiva suunnittelutason ratkaisu ongelmaan on autojen siirtäminen muille reiteille, kuten suunnitelmassakin on linjattu. Pyöräilyn kannalta Länsisillan katkaiseminen yksityisautoilulta on ainoa mielekäs ratkaisu, koska se tekee mahdolliseksi myös keskusta-alueen pyöräilyreitistön rakentamisen. Myös silta Niskasaaren tekee kaupungista houkuttelevamman paikan kävellä ja pyöräillä. Hieman olemme huolissamme pyöräilyn ja kevyen liikenteen reittien toteutuksesta asema-alueen sisällä ja sen ohi. Pyörien pysäköinnin kannalta asemanseutu on keskeinen solmukohta, johon liittyvät kysymykset vaativat luultavasti useita päällekkäisiä ratkaisuja. Pyörien määrä tulee mahdollisesti moninkertaistumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin on syytä olla myös varasuunnitelmia pysäköintikapasiteetin lisäämiseksi. Uudistettu asema-alue tarjoaa myös hyvän tilaisuuden Joensuussa pahasti laiminlyödyn vuokrapyöräpalvelun kehittämiselle. Asuminen Suunnitelmissa esitetyt kaupunkimaisen rakentamisen ja korkean tehokkuuden tavoitteet ovat mielekkäitä kaupunkimaisen rakentamisen saavuttamiseksi. Yhtenäisen ilmeen ja kulttuurihistoriallisen jatkuvuuden sekä rakentamisen hiilitehokkuuden kannalta kaavoituksessa täytyy ottaa käyttöön nykyistä Penttilänrannan kokonaisuutta voimakkaammat työkalut puurakentamisen varmistamiseksi. Alueesta tulee Joensuun käyntikortti, eikä sitä voi haaskata lyhytikäisten ja ilmastovaikutuksiltaan äärimmäisen kyseenalaisten betonielementtitalojen ja-pysäköintihallien kollaasiksí.

183 Liite 11, 12 / 35 Palvelut ja muut toiminnot Palveluiden osalta suunnitelmissa esitetään hyvin monenlaisia visioita, jotka kuitenkin konkretisoituvat vasta vuosien saatossa. Palveluiden toteuttamisessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa (asemarakennus, Jukan antiikki, kahvila Laituri), johon sekä kaupunkilaisilla että matkailijoilla on valmiiksi läheinen suhde. Nykyisellään kasvokkaisten palveluiden puute on aiheuttanut matkustajille runsaasti päänvaivaa. Suunnitelmien mukaan alueelle tulee paljon kattotilaa, jota toivomme käytettäväksi esimerkiksi viherkattoina (suuren parkkihallin katto olisi ihanteellinen tähän) sekä paikkoina aurinkopaneeleille. Lopuksi Kokonaisuutenaan suunnitelmat vaikuttavat pelottavan suurisuuntaisilta ja jopa ristiriitaisilta kaupungin hitaan kehityksen tai kutistumisen näkökulmasta. Kuitenkin tämä on hyvä tilaisuus rakentaa kestävää ja ekologista rakennuskantaa kertakäyttöelementtien tilalle, joten hyvin toteutettuna suunnitelmat eivät johda väistämättömään katastrofiin. Varsinkin motorisoidun liikenteen ensisijaisuudesta luopuminen on tärkeää, koska se tarjoaa puitteita pyöräily- ja joukkoliikenneinfrastruktuurin luomiselle. Vastine: Lausunto puoltaa monelta osin kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisua, mutta tuo esiin myös ongelmia suunnitelman sisällössä. On tärkeää havaita, että suunnitelmassa sovitetaan yhteen hyvin erilaisia näkemyksiä ja lähtökohtia. Tiivistä kaupunkia ei rakenneta ilman yksityistä pääomaa. Tähän liittyvä taloudellisen hyödyn tavoittelu on tavanomaista ja hyväksyttävää liiketoimintaa ja kuuluu kasvavaan kaupunkiin. Kaupungin taantuminen ja kutistuminen ei ole tämän suunnitelman eikä kaupungin tavoitteena pyrkimys ja realistinen tavoite on pysyä elinvoimaisten ja kasvavien suomalaisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen harvalukuisessa joukossa. Pysäköintikapasiteettia lisäämättä ei kaupunkimaisen rakenteen kasvattaminen ole mahdollista. Kaupunki ei tule edelleenkään edellyttämään puurakenteita kerrostaloissa. Kaupungin politiikkana on edistää puurakentamista, ei pakottaa siihen. Viherkatot ja laajamittainen aurinkopaneeleiden toteuttaminen tulevat olemaan sallittuja asemanseudulla. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella on oma arvonsa, vaikkakaan se ei rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Rakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennuksen sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle.

184 Liite 11, 13 / 35 Sirkkapuiston kehittäminen luontoalueen suuntaan ei ole kaavahankkeen tavoitteiden mukaista. Sirkkalanniemen, Niskasaaren ja Ilosaaren aluekokonaisuudella tavoitellaan uusia mahdollisuuksia tapahtumille ja kaupunkimatkailulle. Tämä tarkoittaa onnistuessaan suuria kävijämääriä ja viherympäristön voimakasta kulutusta, ja edellyttää puistomaista toteutusta. Yhtenä suunnitelman tärkeänä tavoitteena on ollut parantaa jalankulun ja pyöräilyn asemaa liikkumismuotona asemanseudulla. Tehtyjen selvitysten mukaan Joensuu on hyvin todennäköisesti Suomen vahvin jalankulku- ja pyöräilykaupunki. Näiden kulkumuotojen osuus matkoista on Joensuussa jopa 46 % (valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus ). Olosuhteiden parantamisen tarvetta tukevat asemanseudun hankkeen yhteydessä tehtyjen kyselyjen tulokset. Kehittämistarve on tunnistettu. Olennaisimmat puutteet ovat juuri aseman ympäristön sekavuus, polkupyöräpysäköinnin heikkous ja jalankulun ja pyöräilyn yhteys tärkeimpään suuntaan eli keskustaan ja yliopistokampukselle. Luonnoksessa esitettiin henkilöautoilun kieltämistä Länsi- ja Kanavasilloilla pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Tämä ratkaisu sai paljon arvostelua osakseen. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. Matkustajien henkilökohtaisen palvelun toteuttaminen alueelle on suuri haaste. Joukkoliikenteen palvelut ovat trendinomaisesti ja vauhdikkaasti siirtymässä mobiiliverkkoihin. Perinteiset käsitykset asemista on voitava unohtaa. Terminaalimaista ratkaisua ei tavoitella, se ei ole tätä päivää eikä tulevaisuutta Joensuun matkustajamäärillä. Alueelle pyritään luomaan hyvät olosuhteet vaihtamiselle liikennevälineestä toiseen, hyvä informaatio liikenteestä - ja vähintäänkin lämmin odotustila niille matkustajille, jotka eivät suoraan pääse jatkamaan matkaansa. Lisäksi alueelle pyritään houkuttelemaan lisää palveluita. Jos alueelle sijoittuu asukkaita ja vaikkapa toimistotyöpaikkoja, on se suureksi avuksi palveluiden syntymisessä. 15. Oy Matkahuolto Ab Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 16. Joensuun seudun luonnonystävät Yleistä Kuten kaavaehdotuksessa todetaan, suunnittelukohteen suurimmat virkistysarvot ovat Pielisjoki ja siihen liittyvät rantapuistot. Pielisjoen ranta ja rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Ehdotuksessa Sirkkapuisto ollaan pirstomassa entistäkin pienemmäksi kaavaillulla rakentamisella. Lisäksi on kaavailtu uutta kevyen liikenteen siltaa, suurikokoisen parkkitalon rakentamista sekä asemanseudun vanhan rakennuskannan purkamista osittain.

185 Liite 11, 14 / 35 Näin tullaan menettämään koko kaupungin keskeisimmän sisääntuloväylän arvokkain maisemakokonaisuus. Vaikka kevyen liikenteen edistäminen on sinänsä hyvä tavoite kaavalle, ei nyt ehdotettu silta Sirkkapuistosta Pielisjoen linnan takapihalle ole liikenteellisesti kovin looginen. Luonnonystävät muistutti hankkeen alkuvaiheessa ( ), että hankkeen vaikutukset saukkoon ja lepakoihin tulee selvittää. Vastauksena tähän on todettu, että Suunnittelutyön yhteydessä tehdään luontoselvitys, josta saadaan tietoon hankkeen vaikutukset luontoon. Kaavamateriaalien perusteella saukon esiintymistä on selvitetty vain pintapuolisesti talvilintuselvityksen ohessa, lepakoiden esiintymistä ei ollenkaan, vaikka niitä tunnetusti elää ainakin Ilosaaressa. Rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen Koko rantapuistoalue Kimmelin hotellikiinteistön länsipuolella ja ulottuen kaavamuutosalueen pohjoisrajaan, samoin kuin muut keskeiset osat asemakaavanmuutosaluetta on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009, kohteet Joensuun rantapuistovyöhyke ja Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö): Museoviraston määrittelemät RKY-alueet mainitaan erityisesti myös valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT). RKY-alueiden merkitystä ja oikeudellista asemaa suhteessa maankäyttö- ja rakennuslakiin käsittelee ympäristöministeriön, museoviraston ja Kuntaliiton yhteinen muistio YM3/533/2009, jossa muun muassa todetaan seuraavaa: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia ( ) On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. RKY-status on kaavaselostusluonnoksessa (s.7), samoin kuin oheismateriaalina olevassa maisemaselvityksessä (Ramboll Finland Oy, s. 8) ohitettu lyhyillä maininnoilla ja kokonaan kommentoimatta. Selostusluonnoksessa ( Kaupunkikuva) todetaan suorasanaisesti näin: Alueen sijainti on Joensuun kaupunkirakenteessa keskeinen. Hankkeella on suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan. Alueen ilme muuttuu ratkaisevasti nykytilastaan. Katsomme, että kaavahanke on olennaisesti ristiriidassa alueen kulttuuriympäristön olemassa olevien arvojen ja joki- ja rantapuistoympäristön määrittämän kaupunkikuvan ominaisluonteen kanssa. Pidämme painavana valitusperusteena sitä, että RKYstatusta ei ole mitenkään huomioitu kaavaluonnoksessa eikä sitä koskevissa selvityksissä.

186 Liite 11, 15 / 35 Vastineessaan yhdistyksemme vireilletulovaiheen lausuntoon ( , selostusluonnoksen liite 3, 5/11) kaavoittaja toteaa: Alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö sekä Joensuun rantapuistovyöhyke. Vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen yhteydessä. Asiakirjoista ei kuitenkaan millään tavoin ilmene, että vaikutuksia olisi yritettykään arvioida. Sirkkapuiston kaavoittaminen Vastustamme Sirkkapuiston kaavoittamista rakentamiselle. Puisto on tärkeä osa Joensuun kaupunki-ilmeeseen olennaisesti kuuluvaa rantapuistokokonaisuutta. Lienee valtakunnallisesti ainutlaatuista, että tällainen puisto, joka on kaupunkipuistoksi rakennettu ja sellaisena vuosikymmeniä toiminut, ja vieläpä kaupungin kokonaan omistama, kaavamuutoksella luovutetaan suurelta osalta liikeyrityksen (Pohjois-Karjalan osuuskauppa PKO:n) rakennusmaaksi, ja merkittävältä osalta (Sirkkalan sillan/kettuvaarantien pohjoispuolinen kulma) niinikään kaavoitetaan tiiviiseen kerrostalorakentamiseen. Kuten selostuksessa kerrotaan, kaavamuutos on käynnistynyt PKO:n ja VR-yhtymän hakemuksesta keväällä 2015 ja kaupunki on laatinut yhdessä alueen keskeisten maanomistajien kanssa kaavan käynnistämissopimuksen elokuussa Mukana sopimuksessa ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä VR-Yhtymä Oy. Sopimuksen tuloksena Joensuun kaupunki olisi siis luovuttamassa kokonaan omistuksessaan olevan yleisen puistoalueen yksityiselle kaupalliselle toimijalle ja vieläpä kaavoittaa tälle massiivisen rakennusoikeuden alueelle (3-4 nelikerroksista ja yksi yli kymmenkerroksinen rakennus). Tarkempi sopimus ja kauppahinta toivottavasti tulevat aikanaan julkisiksi, mutta pidämme hanketta kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta erittäin kyseenalaisena. Ikään kuin kaavamuutosta ennakoiden on jo keväällä 2015 hyväksytyssä oikeusvaikutuksettomassa Joensuun viherkaavassa Sirkkapuiston V-1 kaupunkipuistoa osoittava keltainen värimerkintä rajattu vain rantavyöhykkeelle, ja nykyisen puiston keskiosat jätetty väriä vaille. Viherkaavasta on siis jo tuolloin rajattu pois osa kaupungin kokonaan omistamasta keskeisestä kaupunkipuistoalueesta. Samoin keväällä 2016 esillä olleessa osallistavassa kuulemisvaiheessa kaikki esillä olleet kolme vaihtoehtoa jo sisälsivät Sirkkapuiston massiivisen hotellitoimintojen laajennusrakentamisen. Onko mahdollista, että puiston rakentamisesta on sovittu hiljaisuudessa jo ennen kaavaprosessin käynnistämistä? Vastine: Sirkkapuiston kehittäminen luontoalueen suuntaan ei ole kaavahankkeen tavoitteiden mukaista. Sirkkalanniemen, Niskasaaren ja Ilosaaren aluekokonaisuudella tavoitellaan uusia mahdollisuuksia tapahtumille ja kaupunkimatkailulle. Tämä tarkoittaa onnistues-

187 Liite 11, 16 / 35 saan suuria kävijämääriä ja viherympäristön voimakasta kulutusta, ja edellyttää puistomaista toteutusta. Sirkkalanniemen ja Niskasaaren väliin esitetty silta palvelee tässä kokonaisuudessa ensisijaisesti jalankulkua ja kytkee yhteen nämä tapahtuma-alueet. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty ja saatu museoviraston lausunto. Lisäksi museoviraston kanssa on käyty ja käydään erilliset neuvottelut kaavahankkeesta. Näissä luonnollisestikin käsitellään hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin ja ns. RKYalueiden arvoihin. Asemakaavoitus on keskeinen väline muutoksista päätettäessä. Jonkin alueen sisältyminen RKY-alueeseen ei tarkoita alueen muuttamisen kieltoa. Ympäristöministeriö ohjeistaa asiaa mm. seuraavasti (muistio , Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä-ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. Hotelli Kimmelin toimintaa on tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa. Rakentamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa kasvamista ylöspäin ja joelle päin. Laajentaminen joelle päin on maltillista ja mahdollistaa laajan, keskustan Rantapuistoon syvyydeltään vertautuva yleisen puistoalueen jokirannassa. Ratkaisulla mahdollistetaan sekä matkailukohteen merkittävä kehittäminen että rannan yleinen virkistyskäyttö. Luontoselvityksen laatiminen on viivästynyt kaupungista riippumattomista syistä. Se valmistuu syksyn aikana ja julkaistaan kaavahankkeen internetsivulla. Kaavaa ei viedä päätettäväksi ennen kuin luontoselvitys on käytettävissä. Keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtyä lepakkoselvitystä ei ole tarpeen täydentää. Saukon osalta tilanne täsmentyy luontoselvityksessä. On huomattava, että vapaat rannat säilyvät kaavaratkaisussa. Vaikutuksia vesialueelle on Sirkkalanniemen ja Niskasaaren välisellä jalankulun ja pyöräilyn sillalla ja venelaiturilla. Vesirakenteet edellyttävät luonnollisesti myös vesilain mukaisen luvan, joka on oma prosessinsa. Kaavoituksen käynnistämissopimuksen olennainen sisältö on suunnitteluvaiheen kustannusten jako. Sopimus sisältää osapuolten yhteiset sanalliset tavoitteet ja suunnittelukustannusten jaon perusteeksi alustavan arvion siitä, mikä voisi olla kunkin maaomistajan alueelle kohdistuva rakennusoikeus. Siinä ei ole sovittu kaavamuutoksen sisällöstä - eikä siitä voidakaan sopia - ja tämä on kirjattu sopimukseen. Sopimuksen perusteella ei ole syntynyt sen osapuolten välille mitään muita oikeuksia tai velvoitteita kuin velvoite osallistua suunnittelun kustannuksiin. Viherkaavan rajauksen pohjalla on ollut nykyinen voimassa oleva asemakaava, jossa Sirkkapuiston ja hotellin välissä on rakentamaton korttelialue. Tämä tilanne ei muutu, jos asemanseudun asemakaavaluonnoksen mukainen ratkaisu hyväksytään.

188 Liite 11, 17 / Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys katsoo, että esitetty asemakaavamuutos mahdollistaa ja tukee oivallisesti kaupunkikeskustan kasvua joen molemmille puolille. Symmetrinen kaupunki-hanke, jonka ympäri myös ajotieyhteys keskustan kehän jatkumona joen toiselle puolelle sopii. Yhteys tukee laajan kävelypainotteisen kaupunkikeskustan muodostumista suuren kehän sisäpuolelle. Rata-alueen henkilöliikenteen kulkuyhteyden toteuttaminen välilaiturilta siltoineen pysäköintitalon kautta Kimmelin kortteliin on mielestämme toimiva ja tarpeellinen. Vanhojen ja joensuulaisittain syvähistoriallisen Länsi- ja Itäsilta yhteyden kehittäminen kokonaan jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle pidämme erinomaisena pitkän aikavälin suunnitelmana. Muutos tukee kyseisen kulkuyhteyden historiallista merkitystä ja samalla laajentaa luontevasti koko kävelykeskusta-ajatusta joen molemmille puolille. Tavoitteena tulee olla kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristö niin säilytettävien vanhojen rakennusten kuin uuden rakentamisen kautta. Valtion rautateiden jo vuonna 1862 alkanut rakentaminen ja koko sen toteutettu rakennuskanta aina 1940-luvulle asti edusti aikanaan maamme kiistatonta parhaimmistoa. Toivomme, että asemakaavassa esitetty rakentaminen voisi nykyäänkin ilmentää samaa arkkitehtonisesti korkeaa laatua, ja jota asiaa voitaisiin myös kaavassa korostaa tai jopa edellyttää.. Esitettyä asemakaavaluonnosta pidetään kokonaisuutena erinomaisena ja toteuttamiskelpoisena. Vastine: Lausunto tukee esitettyä kaavaluonnosta. 18. Museovirasto Joensuun kaupungin kaavoitus pyytää Museoviraston lausuntoa Joensuun asemanseudun asemakaavamuutoksen luonnoksesta. Joensuun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kaupunkikeskusta Pielisjoen molemmille rannoille, mitä kutsutaan symmetriseksi kaupungiksi. Tavoitetta palvelevat asemanseudun rakentamisen lisäksi keskustan täydennysrakentaminen sekä Penttilän rakentaminen. Asemakaavanmuutos tuo tiiviin kaupunkirakenteen rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaupungin tavoite jatkaa kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen toiselle puolelle on perusteltu, ja suunnittelualue voi myös selvästi hyötyä maltillisesta uudisrakentamisesta. Aseman alueen suunnittelussa ja kehittämisessä on kuitenkin tärkeää löytää tasapainoinen ratkaisu suhteessa vanhaan keskustaan ja arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Alue on Joensuun kulttuuriympäristöjen kannalta poikkeuksellisen merkittävä: suunnittelualue sijaitsee osin sekä Joensuun rautatieaseman että Pielisjoen rantavyöhykkeen valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä (RKY).

189 Liite 11, 18 / 35 RKY-alueiden arvojen säilymisen kannalta on merkittävää, miten alueita ja niiden välitöntä lähiympäristöä kehitetään. Valtioneuvoston 2009 vahvistamilla rajauksilla on hallinnollinen merkityksensä, joten RKY-alueiden rajat tulee merkitä kaavakarttaan asianmukaisin kaavamääräyksin ja kaavan vaikutuksia tulee myös arvioida suhteessa näihin alueisiin. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty runsaasti uudisrakentamista, esimerkiksi Pielisjoen rantavyöhykkeen RKY-alueelle osoitetaan luonnoksessa kolme nelikerroksista majoituspalveluihin tarkoitettua rakennusta Pielisjoen ja nykyisen hotellin väliin sekä Yläsatamankadun pohjoispuolelle seitsemän- ja viisikerroksiset asuinrakennukset. Rautatieaseman RKY-alueelle palaneen makasiinin alueelle taas on suunnitteilla kuusikerroksinen Itärannankatua myötäilevä asuinrakennus. Kaikkiaan suunnittelualueelle kaavoitetaan noin k-m2 uutta rakentamista. Pääosa rakennuksista on kuuden kerroksen korkuisia, mukana on kuitenkin 13- ja 14-kerroksiset tornitalot. Keskelle aluetta kaavaillaan viisikerroksista suurta pysäköintilaitosta. Parempaa ympäristöä syntyisi, jos Sirkkapuisto jäisi nykylaajuudessaan kaupunkilaisten puistoksi ja jos muuten uudistuvalle kaupunkialueelle jäisi riittävän laaja alue kulttuurihistoriallisesti merkittävästä rautatieasemamiljööstä. Rautateiden suojelusopimuksessa on suojeltu asemarakennus, asemapäällikön talo sekä makasiinin tiilipääty. Museovirasto ehdottaa suojeltavaksi ns. ravintolarakennusta. Yhdessä asemapäällikön talon ja asemarakennuksen kanssa se muodostaisi arvokkaan miljöön ja siten miellyttävää vastapainoa uudistuvalle alueelle. Joensuun aseman rakennuksista valmistuneen rakennushistoriallisen selvityksen Arvot ja johtopäätökset -luvut ovat selvästi vielä luonnosvaiheessa. Arvot-luvussa ei oteta huomioon asema-alueen kehitystä vuosikymmenten mittaan. Kehitys näkyy arvokkaana kerroksisuutena alueen rakennuskannassa. Koska Karjalan radan pääosa oli jäänyt Neuvostoliiton puolelle, Joensuun aseman merkitys kasvoi 1940-luvulla. Ravintolarakennus on esimerkki tästä vaiheesta. Vastine: Hotelli Kimmelin toimintaa on tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa. Rakentamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa kasvamista ylöspäin ja joelle päin. Laajentaminen joelle päin on maltillista ja mahdollistaa laajan, keskustan Rantapuistoon syvyydeltään vertautuva yleisen puistoalueen jokirannassa. Ratkaisulla mahdollistetaan sekä matkailukohteen merkittävä kehittäminen että yleinen rannan virkistyskäyttö. Ranta-alueen säilyminen noin 50 metrin laajuisena puistovyöhykkeenä turvaa Joensuun Rantapuistovyöhykkeen RKY-alueen arvot. Voimassa olevassa asemakaavassa puistovyöhykkeen leveys on noin 30 metriä; hotelli Kimmelin ja rannan välissä on toteuttamaton teatteritalon tontti. RKY-alueen merkitseminen asemakaavaan ei ole tarpeellista. RKY-aluerajaus ohjaa asemakaavan laatimista. Asemakaavassa tehdään ratkaisut siitä, millä merkinnöillä ja määräyksillä rakentamista ja muuta alueiden käyttöä ohjataan yksityiskohtaisesti RKY-alueella. RKY-rajauksen merkitsemisellä asemakaavaan ei olisi suoria oikeusvaikutuksia. Sen merkitys olisi vain informatiivinen.

190 Liite 11, 19 / 35 Makasiinin jäljellä olevan tiilisen osan säilyttäminen on kyseenlaista sen heikon kunnon vuoksi. Asemaravintolarakennuksen säilyttämismahdollisuus osana aluekokonaisuutta selvitetään jatkosuunnittelussa. Rakennushistoriallista selvitystä täydennetään Arvot ja johtopäätökset luvun osalta. 19. Joensuun Polkijat ry Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 20. Pohjois-Karjalan Rakennusperinneyhdistys Räppänä Joensuun rautatieaseman tuntumassa sijaitsevat rakennukset muodostavat kauniin ja Joensuun erityispiirteitä korostavan kokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuuluu itse rautatieaseman ja Asemapäällikön talon lisäksi 1940-luvun lopulla rakennettu Asemaravintola ja rautatien henkilökunnan väliaikaisia majoitustarpeita palvellut asuinrakennus. Kokonaisuutena aseman seutu on nykymuodossaan poikkeuksellinen, sillä monen kaupungin hieno asemamiljöö on pilattu raskaalla rakentamisella. Esimerkiksi tällaisesta julkisen tilan turmelemisesta kelpaa Jyväskylän asema, jossa arvokas asemarakennus on jätetty tyhjän panttina nököttämään ruman rakennusmassan nurkille. Ulkonäöstään huolimatta Jyväskylän matkailukeskus palvelee matkustajia kohtalaisen hyvin. Kyse on raideliikenteen risteysasemasta, joten vaihtoyhteyden odottajia riittää. Silloin rakennuksen ulkonäöllä ei ole niin suurta väliä. Joensuu sitä vastoin on junamatkailijan päätepiste. Vaikka yhteys pohjoiseen on vielä käytössä, junan vaihtoa odottavien määrä jää vähäiseksi. Asema palvelee ensi sijassa Joensuuhun tulevia ja sieltä pois lähteviä. Ei ole siksi yhdentekevää, millainen näkymä asemalta kaupunkiin päin avautuu. Historiallinen asemamiljöö nykyisine palveluineen kuvastaa hyvin Joensuulle ominaista akateemista sivistyneisyyttä, pohjoiskarjalaista rentoutta ja ehkäpä myös nuorekkuuttakin. Tuota kokonaisuutta voi hyvin myös täydentää. Tämä täytyy kuitenkin tehdä hienovaraisesti asemamiljöön monimuotoisuutta kunnioittaen. Lähtökohtana on oltava, että kaikki asemanseudun neljä arvorakennusta säilytetään. Kaava on myös laadittava siten, että se ohjaa vanhan rakennuskannan niveltämistä elimelliseksi osaksi aseman palvelukokonaisuutta. Esitämmekin, että nyt nähtävillä oleva kaavaluonnos näiltä osin korjataan. Vastine: Varsinainen historiallisen asemamiljöön kokonaisuus on menetetty ajat sitten. Alkuperäisestä rautatiehistoriasta muistuttavat lausunnossa mainitut neljä rakennusta, asemapuisto ja palosta jäljelle jäänyt makasiinirakennuksen huonokuntoinen tiiliosa. Linja-autoasema pysäkkeineen ja laajat epämääräiset pysäköintikentät perustuvat 1980-luvun puolittaisesti toteutuneeseen keskusliikenneasemahankkeeseen. Rautatien henkilölaiturit

191 Liite 11, 20 / 35 eivät edusta sen paremmin arvostettavaa historiaa kuin tänä päivänä tavoiteltavaa hyvää toimivuutta ja esteettömyyttä. Asema-alueen ympäristön kokonaisuudelle on vaikea antaa hyvää arvosanaa, vaikka siinä noita arvostettavia ja hyviä historiallisia osia onkin. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. 21. VR-Yhtymä Oy Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 22. Liikennevirasto Liikennevirasto on tutustunut asemakaavan muutosluonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta. Suunnittelualue sijaitsee Joensuun rautatieaseman ympäristössä rajautuen pohjoisessa Sirkkalan koulutus- ja teollisuusalueeseen, etelässä Aittarannan alueeseen, lännessä Pielisjokeen ja idässä Joensuun henkilöratapihaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena keskustamaisen rakentamisen ulottaminen Joensuun kaupungin Symmetrinen kaupunki tavoitteen mukaisesti Pielisjoen itäpuolelle. Mahdollistaa hotelli- ja majoitustoiminnan laajentaminen ja uuden kaupunkikylpylän toteuttaminen. Monipuolistaa asemanseutua asunto-, liike- ja toimistorakentamisella. Joensuun ratapihan ratasuunnittelu Liikennevirastossa on käynnissä Joensuun ratapihan ratasuunnitelman laatiminen. Ratasuunnitelman on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Ratalain mukaan ratasuunnitelmaa ei voida hyväksyä vastoin asemakaavaa. Ennen kaavan hyväksymistä tulee kiinteästi rataan liittyvät kaavaratkaisut, kuten mm. rata-alueen laajuus sekä rata-alueelta pysäköintilaitokselle ja edelleen hotelli Kimmelille johtavan ylikulkusillan sijainti, tarkistaa yhdenmukaisiksi Joensuun ratapihan ratasuunnitelmassa osoitettavien ratkaisujen kanssa. Joensuun asema ja matkakeskuksen liikennejärjestelmä Asemakaavassa tulee varmistaa liikennejärjestelmän toimivuus asema- ja matkakeskusalueella. Tämä tarkoittaa kaikkien liikkumis- ja kuljettamistapojen huomioon ottamista saavutettavuuden suhteen. Matkakeskuksen alueelle tulee voida järjestää liityntäpysäköinti (kevyt liikenne ja henkilöautot), saattoliikenne sekä lämpimät odotustilat

192 Liite 11, 21 / 35 Liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Sujuvat, turvalliset ja esteettömät kulkuyhteydet ja lyhyet (alle 100 m) etäisyydet eri kulkumuotojen välillä tulee olla toteutettavissa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi- Asemakaavatyön yhteydessä on tehty melu- ja tärinäselvitykset, joiden tuloksia ei kuitenkaan kaavaselostuksessa ole juurikaan avattu. Mahdolliseen runkomeluun selvityksissä ei ole otettu kantaa. Meluselvityksen pohjalta asemakaavaluonnoksessa on annettu rakennusten ääneneristävyyttä ja meluntorjuntarakenteita koskevia määräyksiä, joita on vielä tarpeen tarkentaa. Rautatien aiheuttamasta tärinästä laadittu selvitys on hyvin yleispiirteinen mallintamalla tehty selvitys, joka perustuu alueen maaperätietoihin ja junamääriin. Liikenneviraston näkemyksen mukaan suositeltavaa olisi tehdä jo asemakaavan yhteydessä tarkempi varsinaisiin tärinämittauksiin perustuva selvitys, kun asuinrakentamista ollaan osoittamassa rautatien välittömään läheisyyteen. Laaditussa tärinäselvityksessä käytetyt lähtötiedot on selvityksessä kuvattu puutteellisesti käytettyjen junamäärien (henkilö- ja tavarajunat), junien nopeuksien ja junapainojen osalta, vaikkakin osa lähtötiedoista on muualta selvityksestä löydettävissä. Selvityksestä ei ilmene onko tärinää tarkasteltu tulevaisuuden ennustetilanteen mukaisilla junamäärillä ja painoilla. Selvityksessä on tarkasteltu tärinän vaikutusta asuinmukavuuteen, mahdollisesta rakennusten vaurioitumisriskistä ei selvityksessä ole mainintaa. Asemakaavaluonnos ei sisällä tärinää koskevia määräyksiä, vaikka tärinäselvityksen perusteella osa uusista rakennuksista sijoittuu alueelle, jolla VTT:n suosituksen mukaiset uusien asuinrakennusten C-luokan (Vw, 95 0,3 mm/s) suositusarvot ylittyvät. Kaavamääräyksissä tulee vähintään edellyttää tarkempien tärinäselvitysten laatimista rakennussuunnittelun yhteydessä sekä edellyttää VTT:n tärinän suositusarvojen täyttymistä uusissa rakennuksissa. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se tule osallistumaan uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Vastine: Kaupunki on mukana Joensuun ratapihan suunnitteluryhmässä ja liikennevirastolla on edustaja asemanseudun suunnitteluryhmässä. Tiedonvaihto on molemminpuolista. Ratapihan ja aseman alueiden suunnitelmat ja asemakaavamuutokset sovitetaan yhteen.

193 Liite 11, 22 / 35 Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö on ollut käynnissä luonnoksen nähtävillä olon aikanakin ja jatkuu edelleen. Lopulliseen suunnitelmaan haetaan ratkaisu, jossa bussien ja junalaiturin välinen yhteys saadaan lyhyemmäksi, ja tähän kokonaisuuteen voidaan liittää luontevasti saapuminen ja lähteminen kaikilla eri liikennemuodoilla. Matkustajille järjestetään odotustila. Siirtymiset sisä- ja ulkotiloissa pyritään saamaan yhtä helpoiksi. Tehdyssä tärinäselvityksessä on johtopäätöksenä todettu seuraavaa; Tutkimusten perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot uusissa rakennuksissa ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle m etäisyydellä radasta. Mikäli rakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä esitetyt etäisyydet, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Tarkempia tärinämittauksia tehdään suunnitelluilta rakennuspaikoilta. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset kaavaratkaisusta tältä osin. Olennaista on selvittää tärinän vaikutus asumiseen, koska sitä koskevat tärinän ohjearvot ovat selvästi alhaisemmat kuin rakenteille tärinästä aiheutuvia haittoja arvioitaessa. 23. Pohjois-Karjalan Yrittäjät ja Joensuun Yrittäjät, M. Vuojärvi ja P. Kouvalainen B. MIELIPITEET Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 1. Jorma Jänisvaara Asemaseudun kaavoituksessa haluaisin kiinnittää huomiota seuraavaan asiaan. Jos ja kun Itäsilta suljetaan henkilöautoliikenteeltä, niin liikenne Penttilänkadun loppupäästä Joensuun keskustaan vaikeutuu huomattavasti. Tällöin liikenne Penttilänkadulta keskustaan tulisi ilmeisesti kulkemaan pääasiassa Sirkkalan sillan kautta, koska yhteys Vanhan raitin kautta Suvantosillalle on hankala ajettava. Tultaessa Suvantosillalta Penttilänkadulle joutuu vielä kiertämään Kontionkadun ja Ollinkadun kautta päästäkseen Vanhalle raitille. En ole kuullut, että onko Vanhan raitin, Tikkamäentien ja Karjalankadun risteykseen suunnitteilla minkäänlaisia muutoksia, mutta mielestäni liikenneympyrä sillan tässäkin päässä sujuvoittaisi liikennettä. Vastine: Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamista selvitetään tässä suunnitteluhankkeessa. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. Kiertoliittymä on mahdollinen ratkaisu. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa tätä reittiä pyöräilyn yhteytenä ratapihan ylittävän sillan sijaan.

194 Liite 11, 23 / Pekka Heiskanen Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 3. Esa Vokkolainen Autoliikenne Penttilänrantaan ja Penttilään kulkee tällä hetkellä ruutukaava-alueelta Länsi-Itäsillan ja Sirkkalan sillan kautta. Suvantosillan kautta ei käytännössä ole järkevää kulkureittiä, koska kääntyminen vasemmalle Suvantosillan Niinivaaran päässä on kielletty. Asemanseudun kaavoituksesta käytävissä keskusteluissa on mietitty vaihtoehtoa muuttaa Länsisilta kävelykaduksi, jolloin ainoaksi kulkureitiksi ruutukaava-alueen puolelta jäisi Sirkkalan silta. Toteutuipa Länsisillan muuttaminen autottomaksi tai ei, olisi hyvä miettiä autolla pääsyä Penttilän alueelle myös Suvantosillan kautta. Tämä mahdollistaisi vaihtoehtoisia reittejä Penttilään kummastakin päästä ruutukaava-aluetta. Voisiko ratkaisuna olla Suvantosillan Niinivaaran pään risteyksen muuttaminen kiertoliittymäksi? Pitäisikö tämän liikennejärjestelyn olla osana Asemanseudun kaavaa ratkaistaessa? Vastine: Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamista selvitetään tässä suunnitteluhankkeessa. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. Kiertoliittymä on mahdollinen ratkaisu. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa tätä reittiä pyöräilyn yhteytenä ratapihan ylittävän sillan sijaan. 4. Kulttuuriosuuskunta Laituri, Annukka Aho Kulttuuriosuuskunta Laiturilla olisi muutama kysymys asemanseudun asemakaavoituksesta. Ensinnäkin, vastineena Museoviraston lausuntoon kaavaselitysluonnoksessa sanotaan, että kaikista rautatierakennuksista tehdään kulttuuriympäristöselvitys. Ilmeisesti tällä ei viitata luonnoksen liitteenä olevaan rakennushistoriaselvitykseen, vaan tarkoitus on laajentaa selvitystyötä? Onko vielä tietoa siitä, missä vaiheessa kulttuuriympäristöselvitys valmistuu ja mikä taho sen tekee? Toiseksi, yhdessä torstain 8.9. yleisötilaisuuden pienryhmäkeskustelussa ryhmän vetäjä sanoi, ettei investoreilla ole kiinnostusta toimia rautatierakennuksissa. Meille jäi kuitenkin epäselväksi, miten tätä kiinnostusta on selvitetty ja millaisin tuloksin. Lisäksi ihmettelemme, miksei keväisessä vaihtoehtoisten suunnitelmien esittelyvaiheessa lähetettyjä mielipiteitä ole kaavaselostuksessa mukana vastineineen, kuten syksyisen vireilletulovaiheen lausunnot ja mielipiteet ovat. Huomasimme kyllä, että

195 Liite 11, 24 / 35 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei tuohon kakkosvaiheeseen ole lainkaan merkitty lausunnonantomahdollisuutta, mutta keväällä kaavoituksesta tulleessa sähköpostissa kuitenkin sanottiin, että suunnitelmista voi jättää lausunnon. Vastine: Kulttuuriympäristöselvityksellä on vastineissa tarkoitettu asema-alueen rakennushistoriaselvitystä. Selvitys on luonnoksen oheismateriaalina nähtävillä kaavoituksen sivuilla VR-Yhtymä Oy selvittää omistamiensa rakennusten ja maa-alueiden osalta mahdollisuutta niiden myymiseen esim. investoreille tai uusille käyttäjille. Vaihtoehtoiset suunnitelmat olivat nähtävillä huhtikuussa Kolmesta vaihtoehtoisesta suunnitelmasta pyydettiin palautetta laajasti ja saatu palaute koostettiin yhteenveto-raportiksi kaavaselostuksen liitteeksi. Palautteen keräämisen tarkoitus oli saada näkemyksiä suunnittelijoiden käyttöön. Ratkaisut eivät olleet niin pitkälle vietyjä, että olisi ollut perusteltua laatia vastineet saatuun palautteeseen. 5. Kulttuuriosuuskunta Laituri, Maria Korkatti ja Heikki Piirainen Kulttuuriosuuskunta Laituri toimii Joensuun rautatieasemalla vanhan asemaravintolarakennuksen tiloissa. Esitämme mielipiteemme Joensuun asemanseudun asemakaavaluonnoksesta painottaen asemanseudun kulttuurihistoriallista arvoa. Esitämme neljä perustetta, jotka puoltavat vanhan asemaravintolarakennuksen ja asuinkasarmin säilyttämistä. Säilyttämistä puoltavat seikat tulee ottaa huomioon yleissuunnitelman ja asemakaavan kehittämisessä tästä eteenpäin. 1) Kytkeytyminen RKY-alueeseen (valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin) Entinen asemaravintolarakennus jää valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY) luokitellun Joensuun rautatieasema-alue -aluerajauksen ulkopuolelle, mutta Museovirasto on ohjeistanut 1, että aluerajauksia on usein tarpeen täsmentää suunnittelutarkkuuden kasvaessa. RKY-alueen rajaukseen on otettu mukaan asemapiha aseman ja kadun välissä asema-alueille luonteenomaisena tilana sekä kaupunkikuvallisen merkityksen vuoksi. Asemaravintola on asemapihaa rajaava rakennus ja siten osa kokonaisuutta. 2) Erillisen asemaravintolarakennuksen historiallinen konteksti Asemakaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnallisten arvojen lisäksi myös maakunnalliset ja paikalliset erityispiirteet. Joensuun aseman kehityshistorian näkökulmasta viime sota toi suuria muutoksia liikennepaikan asemaan ja liikennemääriin. On perusteltua tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä uudelleen sota-ajalta ja jälleenrakennuskaudelta olevien rautatierakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemarakennus, asemapäällikön talo ja asuinkasarmi ovat 1800-luvun lopulta ja asemaravintolarakennus on rakennettu Asemakaavaluonnoksen lähtökohdaksi on otettu aikaisemmin suojelupäätöksen saaneiden rakennusten, eli asemarakennuksen

196 Liite 11, 25 / 35 ja asemapäällikön talon, säilyttäminen. Mielestämme tämä näkökulma ei ole riittävä, vaan aseman vanhoja rakennuksia täytyy tarkastella kokonaisuutena, jossa näkyy alueen rakennushistorian kerroksellisuus ja ainutlaatuisuus. Asemanseudun rakennuksilla on merkitystä jopa koko kaupungin mittakaavassa, sillä Joensuussa ei ole juurikaan säästetty vanhaa moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Asemaravintolarakennus on harvinainen rautatierakennustyyppinsä puolesta (erilinen asemaravintolarakennus 1940-luvulta), ja eritoten sellaisena, jossa edelleen on alkuperäisen kaltaista toimintaa (palvelee kahvilana juna-asiakkaita ja kaupunkilaisia). Lisäarvoa rakennukselle tuo sen arkkitehtoninen säilyneisyys, etenkin sen tilana vaikuttava, hyvin aikaansa edustava ravintolasali. 3) Kaavoituksessa tarvittavat selvitykset eivät ole riittäviä ja ajantasaisia Rautatiesopimuksen piiriin kuuluvan valtakunnallisesti merkittävän Joensuun asemarakennuksen välittömässä läheisyydessä, mutta sopimuksessa rajatun alueen ulkopuolella sijaitsevan asemaravintolarakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen arviointiin ei ole ajantasaisia ja riittäviä inventointitietoja. Erilliset asemaravintolarakennukset ovat rakennustyyppinä melko harvinaisia, ja toisaalta myös asemarakennuksessa ja asemapäällikön talossa on näkyvissä sellaisia jälleenrakennuskauden muutoksia, jotka sitovat niitä yhdeksi kokonaisuudeksi asemaravintolarakennuksen kanssa. Nykyinen, vuonna 2002 tehty inventointi ei mahdollista kohteen ominaisluonteen ja erityispiirteiden tunnistamista. Inventoinnissa ei tarkastella riittävällä tarkkuudella asemaravintolan rakennushistoriaa (epävarmoja tietoja on mm. rakennusteknisissä tiedoissa, iässä) eikä etenkään asemaravintolan suhdetta asema-aluekokonaisuuteen, asemapaikanhistoriaan (statuksen muutos sotien jälkeen) ja kaupunkikuvaan yleensä. (Inventoinnin ainoana lähteenä on Museoviraston 1997 laatima Rautatieasema-alueiden suojeluesitys.) Vuonna 1998 solmittu rautatiesopimus perustui vanhoihin 1980-luvun inventointeihin, joissa pääpaino oli asemien päärakennuksissa. Rautatiesopimuksella 2 saatiin suojeluharkinnan piiriin erityyppisiä asemien päärakennuksia ja asemien asuinalueita, mutta etenkin vuotta 1940 nuorempi rautateiden rakennuskanta jäi tarkastelun ulkopuolelle. Joensuun asemaravintolarakennuksen kohdalla ei käytännössä ole tehty riittäviin selvityksiin perustuvaa harkintaa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen valtakunnallisesta, maakunnallisesta tai paikallisesta merkittävyydestä. Olemassa oleva tieto ei ole riittävää ja ajantasaista asemakaavamuutoksen toteutumisesta aseman seudun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen ja niiden merkittävyyden arviointiin Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittamalla tavalla. 4) Joen molemminpuolinen kaupunkikeskusta on jo olemassa Kulttuuriosuuskunta Laituri pitää vegaanista kulttuurikahvilaa vanhassa asemaravintolarakennuksessa. Haluamme tuoda esiin sen, että toiminnallaan kulttuuriosuuskunta toteuttaa jo visiota joen molemminpuolisesta, aktiivisesta kaupunkikeskustasta. Osuuskunta on harjoittanut kahvilatoimintaa asemaravintolarakennuksessa yli vuoden

197 Liite 11, 26 / 35 verran (alkaen ). Tänä aikana kahvila on palvellut tuhansia matkustajia ja kaupunkilaisia. Tilassa on järjestetty myös noin 250 kulttuuritapahtumaa ja muuta julkista tilaisuutta sekä lisäksi lukuisia yksityistilaisuuksia. Osuuskunta on saanut sekä paikallisilta että ulkopaikkakuntalaisilta kävijöiltä kiittävää palautetta siitä, että asemalla ylipäänsä on palveluita, ja erityisesti siitä, että toiminnallaan osuuskunta vaalii yhtä Joensuun historiallisista osista. Edellä mainittujen seikkojen perusteella olemme vakaasti sitä mieltä, että symmetristä kaupunkikeskustaa voidaan kehittää myös säilyttämällä nykyinen asemakorttelin rakennuskanta. Säilyttämisen ei tarvitse olla ristiriidassa uudisrakentamisen kanssa, vaan uusi ja vanha mahtuvat asema-alueelle rinnakkain. Asemakaavassa peräänkuulutetaan liiketoimintaa alueelle. Tämä onnistuu paitsi uusissa tiloissa, myös nykyisissä rakennuksissa. Nykyiset tilat voisivat palvella toimistoina, kahviloina ja pienmyymälöinä näitä kaikkia toimintoja kaavassa tavoitellaan alueelle. Lisäksi haluamme tuoda esiin, että Joensuun kaupunki on tiedottanut Kulttuuriosuuskunta Laituria puutteellisesti asemakaavaprosessin aikana. Viitteet: 1 Museoviraston, Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön laatima muistio valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. 2 Sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema-alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi.vuonna 1998 solmitun sopimuksen osapuolina ovat ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, VR-yhtymä Oy,Valtion kiinteistölaitos (nykyinen Senaatti-kiinteistöt) ja Metsäntutkimuslaitos. Vastine: Asemanseudun rakennussuojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa.

198 Liite 11, 27 / 35 Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Kulttuuriosuuskunta Laituri ei ole erityisasemassa kaavasta tiedottamisen osalta. Tietoa on jaettu perinteisesti kuuluttamalla, ilmoittamalla kaupungin internetsivuilla ja jakamalla lennäkkejä alueelle. Osuuskunta on selvästikin saanut tietoa kaavahankkeesta ja voinut esittää hankkeesta näkemyksiään, minkä osoittavat osuuskunnalta saadut mielipiteet kaavan eri vaiheissa. 6. Pirkko Karkkulainen Olen vanha niinivaaralainen. 60-luvulla oikaistiin aseman poikki keskustaan, vaikka se ei silloinkaan varmaan luvallista ollut. Matka Niinivaaralta keskustaan lyheni siten huomattavasti. Nykyisin pyritään kaikin tavoin lisäämään kevytliikennettä. Uusissa aseman seudun suunnitelmissa pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon mahdollisuus päästä kävellen tai polkupyörällä oikokautta Niinivaaralta keskustaan. Minusta tuntuisi järkevämmältä, että radan ali kaivettaisiin tunneli. Samalla tulisi tunnelit raiteille. Niinivaaralta asukkaiden määrä lisääntyy ja sekä asemalle että keskustaan kävelijöitä ja pyöräilijöitä on paljon. Matkalaukkujen kanssa kiertäminen ylämäkeen rautatiesillan kautta on pitkä lisälenkki varsinkin vanhoille ihmisille. Sen sijaan minusta tuntuu turhalta rakentaa uusi kävelysilta Kimmelin puistosta Niskasaareen. Siinähän on itä-silta aivan vieressä. Sen jaksaa kyllä kiertää. Rakennettakoon siis kevytliikenteelle yhteys Niinivaaralta radan poikki keskustaan ja asemalle! Vastine: Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu.

199 Liite 11, 28 / Arja Puustinen Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 8. Ritva Kuusenmäki Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 9. Raisa Simola Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 10. Sirkka Mäntylä Aseman seutu tuntuu liian täyteen rakennettavalta! Joensuussa on vielä tonttimaata tarjolla, joten luulisi, ettei tulevaisuuden slummialueita olisi tarpeen rakentaa. Joensuu on väljän oloinen vihreä ja vehmas kaupunki. Miksei se voisi olla sitä tulevaisuudessakin. Joensuu voisi erottua viihtyisyydellään muista kaupungeista. "Vihreässä kaupungissa" on parempi hengittääkin. Käykää katsomassa Kuopion täyteen rakennettua satama-aluetta, josta monet ovat jo valmiita muuttamaan pois. Lisäksi pyöräilykaupungin maine on pelkkä vitsi, jos kevyenliikenteen yhteyttä Niinivaralta ei vieläkään rakenneta Kontionkadun kautta, mieluiten alikulkuna radan ali. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi.

200 Liite 11, 29 / 35 Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. 11. Kyrö Kuittinen Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 12. Pirkko Ojala Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 13. Jussi Mäkisalo Joensuussa on jo vuosikymmeniä jatkunut systemaattinen vanhojen rakennusten vaino. Kaupungin kaavoitus on kulkenut aina liike-elämä ja ilmeisesti ennen kaikkea rakennusliikkeiden toimintaedellytykset edellä, eikä vanhoille rakennuksille ole osattu antaa niille kuuluvaa kulttuurihistoriallista itseisarvoa. Rakennussuojelullisia horjahduksia tästä väkivaltaisesta linjasta parempaan päin on nähty siellä ja täällä, kuten Taitokorttelin ympäristössä sekä Torikadun varren vanhojen puutalojen tapauksessa, mutta näiltä syrjähypyiltä on aina palattu systemaattisesti liki terrorisoivaan linjaan, jossa rakennusten arvo mitataan yksinomaan pinta-alana, energiatehokkuutena ja muina vastaavina suureina. Insinööriopiskelijana ymmärrän tämän lähestymistavan. Se on helppo ymmärtää ja yksikertainen laskea, se ei tunteile eikä horju. Se ei kysy mielipiteitä, ja siihen on helppo turvautua, jopa mennä sen taakse piiloon: tämä on tehokasta, tämä on taloudellista. Ja sitä se eittämättä onkin. Edellä mainituista seikoista huolimatta tämän hulluuden on välittömästi loputtava. Joensuun keskustan alueella on jäljellä enää hyppysellinen vanhoja rakennuksia. Varsin hyvältä kuulostavan joen yli levittyvän keskusta-alueen toteutuessa ei Pielisjoen itäpuolelle tälle uudelle keskusta-alueelle jäisi käytännössä ainoatakaan vanhaa rakennusta. Asemaravintola sekä vanhan asuinkasarmi yhdessä asemapäällikön talon sekä itse asemarakennuksen kanssa ovat muodostavat kokonaisuuden, asemamiljöön. Jos unohdamme pelkät rakennukset hetkeksi ja alamme puhua miljöistä, ovat rakennussuojelulliset syrjähypyt Joensuussa vielä harvinaisempia rajoittuen ehkä ainoastaan Taitokorttelin ympäristöön nyt, kun Torikadun puutalokorttelin sisäpihan lisärakennukset ovat revityt. Joensuun rautatieaseman miljöö on tällaisenaan kaunis: se tervehtii avarana sekä Itäsiltaa että uutta, sangen toimivaa Sirkkalan siltaa keskustasta saapuvia. Samoin se

201 Liite 11, 30 / 35 asemarakennuksen ja asemaravintolan jälkeen avartuvana suorastaan vetää saapujan Itäsillalle kohti keskustaa. Se on erottamaton osa Joensuun historiaa ja tähän muuten niin revittyyn kaupunkiin saapujalle se antaa hyvän kuvan kaupungista. Uudessa kaavaluonnoksessa paitsi tuhotaan vanha kallisarvoinen miljöö sekä rakennus, myös tukitaan asemaseudun avaruus. Korkeat kerrostalot ja mahdollinen pysäköintihalli pimentävät seudun ja jättävät kauniin vanhan asemarakennuksen puristuksiin, vaikka se juuri ansaitsisi tulla näkyväksi ja kunnioitetuksi osaksi uutta, joen itäpuolista kaupunginosaa. Myöskin matkakeskuksen tarve on enemmän kuin kyseenalainen: Nykyiselläänhän rautatieasemalta linja-autoasemalle on matkaa tuskin sataakaan metriä. Matka taitaa olla lyhyempi kuin esimerkiksi Kouvolan tai Vaasan matkakeskuksilla saattaa bussi- ja rautatielaitureiden väli olla. Matkakeskuksen rakentaminen lienee siis täysin perusteita vailla. Toki opastusta alueella voidaan parantaa ja aluetta vaikka alkaa kutsua matkakeskukseksi, jos se kerran joku vetovoimatekijä on. Nykytilanteessahan alue jo vastaa useiden kaupunkien matkakeskuksia. Kaavassa on toki myös paljon hyvää. Kevyen liikenteen tukeminen alueella (johon parkkihalli toki aika huonosti sopii) on ilman muuta kannatettavaa ja lisää varmasti entisestään Sirkkapuiston virkistyskäyttömahdollisuuksia. Uusi kevyen liikenteen silta ansaitsee erityiskiitokset. On kuitenkin kohtuutonta, että korkeilla kerrostaloilla ja harvalukuisten vanhojen kiinteistöjen lukumäärää edelleen kaventamalla tahdotaan uhrata kaunis asemamiljöö vain siksi, että Kuopioonkin on matkakeskus rakenteilla ja koska vanhat rakennukset eivät ole tuottavia eivätkä edusta nykyaikaa. Ne edustavat historiaa ja niin niiden kuuluukin. Historiaton kaupunki on tulevaisuudeton kaupunki ja ennen kaikkea sieluton kaupunki. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Varsinainen historiallisen asemamiljöön kokonaisuus on menetetty ajat sitten. Alkuperäisestä rautatiehistoriasta muistuttavat neljä puurakennusta, asemapuisto ja palosta jäljelle jäänyt makasiinirakennuksen huonokuntoinen tiiliosa. Linja-autoasema pysäkkeineen ja laajat epämääräiset pysäköintikentät perustuvat 1980-luvun puolittaisesti toteutuneeseen keskusliikenneasemahankkeeseen. Rautatien henkilölaiturit eivät edusta sen paremmin arvostettavaa historiaa kuin tänä päivänä tavoiteltavaa hyvää toimivuutta ja

202 Liite 11, 31 / 35 esteettömyyttä. Asema-alueen ympäristön kokonaisuudelle on vaikea antaa hyvää arvosanaa, vaikka siinä noita arvostettavia ja hyviä historiallisia osia onkin. Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Alueen suunnittelussa on huomioitu kaikki liikennemuodot, myös henkilöautoliikenne. Pysäköintitalo on mitoitettu matkustavaisille ja viereisten korttelien uudisrakentamiselle. Lisäksi pysäköintitaloon on sijoitettu saattopysäköintiä, polkupyöräpysäköintiä ja asiakaspalvelupiste. Luonnoksessa esitetty ratkaisu ei ole valmis. Sen suunnittelu jatkuu ja siihen tullaan tekemään muutoksia. Ratkaisusta saatu rakentava palaute auttaa suunnittelua. 14. Hannu Laitinen Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 15. Maria Iltola Hyvät kaupunkimme Päättäjät! On erittäin hienoa, että kehitätte Joensuuta entistä toimivammaksi ja houkuttelevammaksi asuin- ja matkailukohteeksi. Tutustuessani asemanseudun suunnitelmiin minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että haluatte tehdä tästä miniatyyrikokoisen suurkaupungin, joka on täynnä laatikkomaisia ja epäinhimillisiä kerrostaloja.

203 Liite 11, 32 / 35 Matkailullisesta ja kaupunkilaisten viihtyvyyden näkökulmasta olen täysin erimieltä tehdyn suunnitelman kanssa. Tähän kaupunkiin ei sovi korkeat kerrostalot, ne peittävät jokinäkymän monelta suunnalta ja maiseman ne pilaavat täysin. Matkailijoita kiinnostavat huomattavasti enemmän kulttuuriperinnöltään alueen historiaa ja persoonallisuutta esiintuovat rakennukset ja alueet kuin joka paikan valtaavat kerrostalot. Suuret rakennukset eivät paranna kaupungin omaleimaisuutta vaan peittävät sen olemassaolon. Ne eivät myöskään lisää alueen viihtyisyyttä. Sen vuoksi asemanseudun puutalot olisivat ensiarvoisen tärkeitä säilyttää. Tämä koskee myös asemaravintolaa ja viereistä asuinrakennusta. Niissä on mahdollisuus tarjota niin paikallisille kuin matkailijoillekin viihtyisiä ja omaperäisiä ravintola-, kulttuuri - ja jopa majoituspalveluita. Matkailijat haluavat nykyisin elämyksiä ja uusia kokemuksia. Taitokortteli on osoittanut sen, että juuri tällaisella kulttuuritarjonnalla on Joensuun mahdollista kilpailla jopa kansainvälisistä matkailijoista. Keskusta-alueen laajeneminen on kaunis ajatus, mutta olisiko tärkeämpää saada nykyinen keskusta-alue miellyttävämmäksi ja houkuttelevammaksi ensin, ennen kuin haaveillaan laajennuksesta. Kehittäminen on pääasiassa hyvä asia, mutta olisi toivottavaa, että se tehtäisiin kaupungin omaleimaisuutta ja sen kulttuuriperintöä kunnioittaen. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa.

204 Liite 11, 33 / 35 Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. 16. Kaija Rossi ja Aira Komulainen Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 17. Tomi Riikonen Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 18. Jorma Sorsa Kannanotto ei koske Asemanseudun Ellin asemakaavan muutoksen aluetta tai sisältöä. 19. Raino-Lars Albert Hyvä Joensuun kaavoitus, haluan lausua asemanseudun kaavaluonnoksesta seuraavaa: - Kontionkadun ylikulkusilta oli hyvä suunnitelma. Se aidosti laajensi uuden keskustan kulkureittejä. Sen puuttuminen kaavaluonnoksesta harmittaa. - Makasiinin tontille kaavailtu asuintalo on liian massiivinen. Se estää tulevaisuudessa ylikulkusillan järkevän toteuttamisen ja on ikään kuin tulppana uusille suunnitelmille. Jos kyseinen talo rakennetaan, sen luonne tulee keventää ja muotoilla rakennus ja tontin käyttö niin, että ylikulku on mahdollista rakentaa myös myöhemmin. - Ravintolarakennus ja entinen asuinkasarmi ovat olennainen osa historiallista Joensuun ratamiljöötä. Ne tulisi säilyttää paikoillaan ja integroida suunnitelmaan. Jos niiden säilyttäminen ei ole mahdollista, tulisi ainakin asuinkasarmille harkita siirtomerkintää. - Itäsillan sulkeminen henkilöautoliikenteeltä on kannatettavaa. Bussejakin voisi ohjata sitä kautta vain harkitusti. Silta on suhteellisen kapea ja sillä on ollut jo monia vaarallisia liikennetilanteita. Vastine: Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen

205 Liite 11, 34 / 35 tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. P Makasiinin tontille sijoittuvan rakennuksen kokoa, muotoa ja kerroslukua suunnitellaan vielä. Kuusikerroksinen tasakorkuinen rakennus ei ehkä ole paikalle hyvin soveltuva. Selvitetään, voisiko rakennus olla muodoltaan sukua läheiselle Asunto Oy Aittarannan rakennukselle. Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Mielipide tukee kaavaluonnoksen mukaista liikenneratkaisua Ilosaaren silloilla. 20. Margareta Rydén-Kortelainen ja Jukka Kortelainen Olemme tyytyväisiä asemakaavan luonnokseen koskien Asemapäällikön kiinteistöä. Haluamme esittää mielipiteitä koskien asemakaavaluonnoksen "eteläinen osa", entinen makasiinin alue.

206 Liite 11, 35 / 35 Tulevalla rakennuksella ja tontin kasvillisuudella pitäisi olla yhdistäviä tekijöitä vanhan rautatieaseman alueeseen. Mielestämme alueelle sopii parhaiten puu ja punatiili rakennusmateriaaliksi. Mielestämme suunniteltu rakennus on liian massiivinen ja korkea suhteessa viereisiin rakennuksiin ja kasvillisuuteen. Neljä kerrosta näyttää paremmalta makasiinin tilalle. Rakennus voisi olla lähempänä rataa jolloin tien ja rakennuksen väliin voisi istuttaa puita. Puut suojaavat asuntoja melulta ja pölyltä ja yhdistävät tontin joenvarsipuistoon ja asemapuistoon. Vastine: Makasiinin tontille sijoittuvan rakennuksen kokoa, muotoa ja kerroslukua suunnitellaan vielä. Kuusikerroksinen tasakorkuinen rakennus ei ehkä ole paikalle hyvin soveltuva. Selvitetään, voisiko rakennus olla muodoltaan sukua läheiselle Asunto Oy Aittarannan rakennukselle. Puu ja punatiili ovat alueelle soveltuvia julkisivumateriaaleja. Yksityiskohtaisten kaavamääräysten laatiminen on vielä kesken. Rakennuksen sijoittaminen lähemmäs rataa on tuskin mahdollista rataliikenteen aiheuttaman tärinän vuoksi. Kaavassa tullaan edellyttämään, että puustoa jää tai istutetaan uudisrakennettavan tontin ja asemapäällikön talon väliselle alueelle. Puiden istuttamista Itärantakadun varteen voidaan harkita, mutta rakentamisen ja liikenteen tilatarve asettaa tälle rajoituksia. 21. Juhani Härkönen Joensuu haluaa olla ympäristöystävällinen kaupunki ja kannustaa lihasvoimalla liikkumista. Siksi katson, että kevyenliikenteen yhteys ratapihan yli tai ali Kontionkadun pään ja Itärannan välille on välttämätön. Vastine: Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu.

207 Liite 12, 1 / 3 HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA Luonnos Asemanseudun alueen toteuttamistavasta (joulukuu 2016) Asemanseudun Ellin kaavamuutosalue merkitty punaisella rajauksella Ramboll Finland Oy Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

208 Liite 12, 2 / 3 HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA Makasiinitontille suunnitellut uudisrakennukset katsottuina koillisesta Uudisrakennusten sijainti, tonttiliittymä ja uusi kiertoliittymä Tämän sivun kuvat Joensuun kaupunki ja Ramboll Finland Oy Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu

209 Liite 12, 3 / 3 HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto Näkymä etelästä Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut / Yhdyskuntasuunnittelu Muuntamontie 5, Joensuu