EETVARTTI 3 / 2017 Espoon toimintaympäristökatsaus

Transkriptio

1 EETVARTTI 3 / 2017 Espoon toimintaympäristökatsaus Kuva: Petri Lintunen Ajankohtaista Espoon kaupunki Konserniesikunta Strategiayksikkö Eetvartin sähköinen versio: Eetvartti-neljännesvuosijulkaisu Osallistu Suomi 100 -juhlavuoden seminaariin: Espoon kehitys maalaiskunnasta metropoliksi - arjen kokemuksia kasvavassa Espoossa Nuoret kehittämässä Espoon kouluterveydenhuollon palveluja Mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat eniten Matinkylässä vuoden 2016 aikana Osallistuva budjetointi kaupunginosakehittämisen välineenä Varttitiedot II neljännes 2017 Espoon muuttovoitto muista kunnista jatkui kesäkuussa 2017 Työttömien määrä väheni edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä väheni erityisen jyrkästi Yritysten työpaikkakehitys Espoossa Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa sekä Kaupunkiradan ja Länsimetron kehityskäytävillä Rakennustuotanto vilkastui merkittävästi ensimmäisellä vuosipuoliskolla

2 Kaupunkitutkimusyhteistyön uudet tuulet Kesän jälkeen käynnistyy jälleen hektinen syksy. Talousarviovalmistelut ovat pitkällä ja Espoo-tarinan päivitystä hiotaan. Toimialat ja tulosyksiköt koostavat tuloskortteja. Myös tutkimusyhteistyössä haetaan uusia toimintamalleja vanhojen rinnalle. Pääkaupunkiseudun kaupungeilla on pitkä perinne tutkimusyhteistyöstä keskenään sekä alueen yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Tällä hetkellä Helsinki, Espoo, Vantaa sekä Lahti rahoittavat yhdessä metropolialueen korkeakoulujen sekä kahden ministeriön Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus- ja yhteistyöohjelmaa (KatuMetro), jonka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna KatuMetron lisäksi Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet Kaupunkiakatemia-yhteistyöverkoston toiminnan, johon toivotaan nykyisen sopimuskauden päättyessä vuonna 2018 tulevan myös muita toimijoita mukaan. Kaupunkitutkimuksen uusia avauksia Helsingin yliopisto on keväällä perustanut eri tiedekuntia yhdistävän Kestävyystieteen instituutin (Helsinki lnstitute of Sustainability Science, HELSUS), joka on useiden tiedekuntien yhteinen toimintayksikkö. Mukana ovat kaikki yliopiston keskeiset tiedekunnat lääketieteellistä ja teologista tiedekuntaa lukuun ottamatta. HELSUS-kokonaisuutta rakennetaan yhdessä Aalto-yliopiston kanssa. joustavuus ja ajankohtaisuus voidaan varmistaa ehdotetussa uudenlaisessa yhteistyömallissa. Kaupungeille tulee hyvä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkien kannalta tärkeiden haasteiden tutkimiseen. Aalto-yliopisto on perustamassa kaupunkitaloustieteen professuuria ja se on esittänyt kaupungeille pyynnön osallistua professuurin määräaikaiseen rahoitukseen. Kaupunkitaloustiede on kansainvälisesti nopeasti kasvava tieteenala, mutta Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään kaupunkitaloustieteeseen keskittynyttä professuuria. Näillä kaikilla uusilla avauksilla pyritään parantamaan tutkimustoiminnan asemaa ja auttamaan kaupunkien haasteiden ratkaisemisessa. Kaupungeilla on runsaasti sosiaalisen tasapainoon, ikääntymiseen, maahanmuuttoon, talouden hallintaan ja rakennettuun ympäristöön liittyviä haasteita ratkottavana lähivuosina Teuvo Savikko tutkimusjohtaja Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittavan Kestävyystieteen instituutin osaksi on perustettu myös monitieteinen kaupunkitutkimusinstituutti, jonne Helsingin yliopisto keskittää kaupunkiteemaisen tutkimus- ja opetustoimintansa. Helsingin yliopisto pyrkii nostamaan tällä uudistuksella kaupunkitutkimuksen yhdeksi keskeisistä tutkimusaloistaan, jolloin myös yliopiston ja kaupunkien välisen tutkimusyhteistyön ja vuorovaikutuksen toteuttamiseen avautuu uusia mahdollisuuksia. Kaupungit mukaan kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan Pääkaupunkiseudun kaupungeille on esitetty toivomus osallistua uuden kaupunkitutkimusinstituutin toimintaan rahoittamalla ns. postdoc-tutkijoiden määräaikaisia vakansseja. Postdoc-tutkijavaihe on akateemisen tutkijauran keskeinen vaihe, jolloin juuri väitelleet tutkijat soveltavat ja syventävät osaamistaan tullakseen oman tutkimusalansa huippuasiantuntijoiksi. Määräaikaisten vakanssien kautta myös 2 Eetvartti 3 / 2017

3 Nya vindar i stadsforskningssamarbetet Efter sommaren startar den hektiska hösten åter. Budgetberedningen är i full fart och uppdateringen av Berättelsen om Esbo finslipas. Sektorerna och resultatenheterna sammanställer sina styrkort. Också i forskningssamarbetet söks nya verksamhetsmodeller vid sidan av de gamla. Huvudstadsregionens städer har en lång tradition av forskningssamarbete sinsemellan och med universitet och högskolor i området. För tillfället finansierar Helsingfors, Esbo, Vanda och Lahtis tillsammans forsknings- och samarbetsarbetsprogrammet Stadsforskning och metropolpolitik (KatuMetro), vars andra programperiod slutar år Programmet genomförs av högskolorna i metropolområdet samt två ministerier. Utöver KatuMetro har Helsingfors universitet, Aaltouniversitetet och Helsingfors stad påbörjat verksamheten inom samarbetsnätverket stadsakademi (Kaupunkiakatemia). Även andra aktörer önskas delta i verksamheten efter att den nuvarande avtalsperioden slutar år Nya möjligheter inom stadsforskning forskare som just har disputerat tillämpar och fördjupar sina kunskaper för att bli toppexperter inom sitt eget forskningsområde. I och med vakanser på viss tid kan man också säkerställa flexibiliteten och aktualiteten i den föreslagna nya samarbetsmodellen. Städerna får en bra möjlighet att påverka forskningen inom områden som är viktiga för dem. Aalto-universitetet ska grunda en professur för stadsekonomi och har ombett städerna att delta i finansieringen av professuren på viss tid. Stadsekonomi är ett internationellt sett snabbt växande forskningsområde, men för tillfället finns det ingen professur som koncentrerar sig på stadsekonomi i Finland. Alla dessa nya öppningar strävar efter att förbättra forskningsverksamhetens ställning och hjälpa att lösa olika utmaningar i städerna under de närmaste åren, gällande till exempel den sociala balansen, befolkningens åldrande, invandring, hantering av ekonomin och den byggda miljön Teuvo Savikko forskningsdirektör Helsingfors universitet har på våren grundat ett institut för hållbarhetsvetenskap (Kestävyystieteen instituutti/helsinki lnstitute of Sustainability Science, HEL- SUS), som är en gemensam verksamhetsenhet för flera fakulteter. I verksamheten deltar alla centrala fakulteter med undantag av medicinska och teologiska fakulteten. HELSUS-helheten byggs upp tillsammans med Aalto-universitetet. Som en del av institutet för hållbarhetsvetenskap som påbörjar sin verksamhet i början av 2018 har grundats ett tvärvetenskapligt stadsforskningsinstitut, dit Helsingfors universitet koncentrerar sin forskningsoch undervisningsverksamhet inom stadstemat. Genom denna förnyelse strävar Helsingfors universitet efter att lyfta upp stadsforskningen till ett av sina centrala forskningsområden. Därmed öppnar sig nya möjligheter också för forskningssamarbete och växelverkan mellan universitetet och städerna. Städerna med i stadsforskningsinstitutets verksamhet Det har framförts en önskan om att huvudstadsregionens städer ska delta i det nya stadsforskningsinstitutets verksamhet genom att finansiera vakanser på viss tid för s.k. postdoc-forskare. Postdoc är ett centralt skede i den akademiska forskarkarriären, då Eetvartti 3 /

4 AJANKOHTAISTA Kaikille avoin seminaari: Espoon kehitys maalaiskunnasta metropoliksi - arjen kokemuksia kasvavassa Espoossa Tutkijaverkosto järjestää Espoon kehitystä maalaiskunnasta metropoliksi luotaavan avoimen seminaarin, joka on osa Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia. Seminaarissa kuullaan professori Antti Häkkisen esitys eri sukupolvien arjen kokemuksista. Eri-ikäiset espoolaiset kokoontuvat seminaarin keskustelupaneeliin kertomaan ajatuksiaan espoolaisuudesta ja muistojaan Espoon eri vuosikymmeniltä. Kuulemme myös kertomuksia toimialojen keskeisistä merkkipaaluista vuosien varrelta. Tervetuloa mukaan seminaariin torstaina klo valtuustotalon kahvioon! Nuoret kehittämässä Espoon kouluterveydenhuollon palveluja Anna-Mari Uimonen Lait ja asetukset ohjaavat terveydenhuollon toimintaa kohti asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Asiakkaat tulisi ottaa mukaan palvelujen suunnitteluun, jotta ne vastaisivat paremmin heidän tarpeitaan. Espoon kouluterveydenhuollossa halutaan kiinnittää erityistä huomiota asiakaslähtöisyyteen, ja se näkyy toiminnassa. Seuraavassa kuvataan espoolaisten nuorten näkemyksiä osallisuudestaan kouluterveydenhuollon palveluissa. Kuvaus perustuu vuonna 2016 ilmestyneeseen pro gradu -tutkimukseen, jota varten haastateltiin 9-luokkalaisia nuoria. Vuonna 2014 tehtyihin ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä 17 tyttöä ja 7 poikaa. Nuoret luonnehtivat kokemuksiaan kouluterveydenhuollosta pääsääntöisesti positiivisiksi. Terveystarkastuksia nuoret pitivät mukavina, terveydenhoitaja oli kuunnellut ja neuvonut heitä. Luottamus ja kokemus kuulluksi tulemisesta ovat nuorille tärkeitä Nuoret korostivat luottamuksen ja hyvän tietosuojan merkitystä heille suunnatuissa palveluissa sekä auttavien tahojen vaitiolovelvollisuutta. Koulussa oppilaat täyttivät monenlaisia kyselyitä. He kertoivat, etteivät välttämättä vastaa kyselyihin rehellisesti, koska olivat epävarmoja, mihin vastaukset joutuivat. Mahdollisuus toimia anonyymisti oli tärkeää osalle nuorista, mm. perinteiset nuorten lehtien kysy terveydestä -palstat toimivat anonyymina vertaistukena. Nuoret arvostivat erityisesti aitoa live-kohtaamista heitä auttavan tahon kanssa. Nuorille oli tärkeää, että terveydenhoitaja rohkaisi heitä tulemaan luokseen ja kohtasi heidät yksilöllisesti. Tärkeää oli myös se, että hän oli aidosti kiinnostunut nuorten asioista. Nuoret arvostivat terveydenhoitajan läsnäolevaa olemusta halua auttaa ja kuunnella heitä. Nuoret mainitsivat, että tuttuus oli heille tärkeää, koska tuttua aikuista oli helpompi lähestyä. Ammattilaisen nuori ikä sai myös positiivista huomiota, koska nuoret kokivat nuoren ammattilaisen ymmärtävän heitä paremmin. Nuoret eivät pitäneet aikuisen suorittavasta tavasta tehdä työtä. Terveydenhoitajan toivottiin olevan huomaavainen keskustelija, joka ei tuomitse eikä saarnaa, vaan yrittää ymmärtää nuoria. Mukavalle terveydenhoitajalle, ns. hyvälle tyypille, oli helpompi avautua ja puhua omista asioista. Mukava terveydenhoitaja oli positiivinen, iloinen ja otti nuoren hyvin vastaan. Hän oli myös avoin, ystävällinen ja kohtelias. 4 Eetvartti 3 / 2017

5 Nuorten palveluista tulee tiedottaa nuoria hyvin Nuoret tarvitsevat tietoa heille suunnatuista palveluista. Auttavan tahon esittäytyminen oli nuorten mielestä tärkeää, ja esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanottoajoista on tärkeää tiedottaa nuoria hyvin. Nuoret olivat kokeneet toisinaan terveydenhoitajalle pääsemisen vaikeaksi. Nuorille on tärkeää saada apua terveydenhoitajalta heti, kun tarve vaatii tai mieleen tulee ajatus terveydenhoitajalle menosta. Nuoret elivät hetkessä ja kertoivat, että akuutti asia ei ollut enää myöhemmin ajankohtainen. Terveydenhoitajan tapaamiseen on varattava riittävästi aikaa. Tieto nuorten palveluista voisi saavuttaa heidät myös mainosten avulla. Nuori itse hakisi tietoa palveluista esimerkiksi googlaamalla. Keskeisimmistä nuoria koskevista palveluista olisi hyvä saada tietoa myös kootusti. Nuorten mukaan tiedot jäisivät paremmin mieleen ja tulisivat luettua, jos niitä pääsisi kokoamaan itse. Nuoret uskovat osaavansa esittää asiat kiinnostavammin kuin aikuiset. Terveydenhoitajan asiantuntijuus on nuorille tärkeää Nuoret pitivät luontevina keskusteluaiheina terveydenhoitajan kanssa muun muassa ruokavaliota, fyysisiä vammoja, koulunkäyntiä, kaverisuhteita ja kotiasioita. Nuoret kokivat myös kouluterveydenhuollon ulkopuoliset auttavat tahot tärkeiksi, koska he eivät halunneet puhua kaikista asioista terveydenhoitajan kanssa. Kaikki asiat eivät nuorten mielestä kuulu terveydenhoitajan asiantuntemukseen. Terveydenhoitajan toivottiin kertovan, miten hän voisi auttaa nuoria. Nuoret arvostivat terveydenhoitajaa, joka vastasi parhaimman mukaan heidän kysymyksiinsä ja huomasi, jos nuorella oli jokin ongelma, jota nuori itse ei ollut ymmärtänyt. Terveydenhoitaja osasi ohjata nuoren tarvittaessa toisen auttavaan tahon vastaanotolle. Nuoret ovat tervetulleita kehittämään Espoon kouluterveydenhuollon palveluja Nuoret haluavat antaa palautetta kouluterveydenhuollon palveluista ja osallistua palveluiden kehittämiseen. Heidät olisi tärkeää ottaa suunnitteluun mukaan. Nuorten mielestä heitä koskevat asiat olisivat mielenkiintoisempia, kun ne esitettäisiin nuorten näkökulmasta ja nuorten itsensä tekeminä. Tämä on tärkeää myös tutkimusten mukaan, jotka osoittavat, että nuorten osallisuuden kokemus edistää nuorten terveyttä ja päätöksentekokykyä, vähentää riskikäyttäytymistä ja auttaa heitä kasvamaan turvallisemmin ja terveellisemmin. Nuoret kokivat vaikuttamismahdollisuudet kouluterveydenhuollossa tärkeiksi. Omiin asioihin pystyi vaikuttamaan kertomalla terveydenhoitajalle vastaanotolla, mikä mieltä painoi. Nuorten mielestä omiin asioihin vaikuttaminen toimii kouluterveydenhuollossa esimerkiksi niin, että terveydenhoitaja antaa vastaanotolla ohjausta ja neuvontaa, mutta nuori päättää kuitenkin itse, toimiiko annettujen ohjeiden mukaisesti. Nuoret kertoivat saaneensa vaikuttaa muun muassa rokotuksiin. Nuorten mielestä palaute terveydenhoitajalle oli tärkeää, ja sitä pitäisi voida antaa tarpeen tullen nimettömänä. Nuoret kokivat henkilökohtaisen palautteen antamisen vaikeaksi. Espoon kouluterveydenhuollossa nuorille suunnattujen palvelujen kehittämisessä on huomioitu nuorten näkökulma. Esimerkiksi viime vuonna kahdeksasluokkalaisten terveystarkastuksissa teetettiin oppilailla etukäteen sähköinen hyvinvointikysely. Sähköiset työvälineet terveystarkastuksissa antavat oppilaille ja terveydenhoitajille mahdollisuuden valmistautua vastaanottoon etukäteen, jolloin oppilaan osallisuus alkaa jo ennen vastaanottoa. Oppilas ohjaa omalla osallistumisellaan vastaanoton sisältöä hänelle tärkeisiin asioihin. Hyvinvointikyselystä kerättiin systemaattisesti palautetta oppilailta. Palautetta antoikin lähes 600 oppilasta. Palautetta on kerätty myös kouluterveydenhuollon nuorille järjestämistä seksuaaliterveystapahtumista (Love-messut) sekä nuorten mielenterveyden tapahtumasta (Voimavarasto). Kyselyitä ja tapahtumia on kehitetty oppilailta saatujen palautteiden perusteella. Nuoret ovat tervetulleita mukaan kehittämään kouluterveydenhuollon palveluja Espoossa. He voisivat olla mukana erilaisissa työryhmissä, esimerkiksi miettimässä lapsille ja nuorille sopivaa digitaalista palautteenantovälinettä tai suunnittelemassa tietopankkia nuoria auttavista tahoista. Some-työryhmässä suunnitellaan parhaillaan oppilaiden mukaanottoa osaksi someryhmän toimintaa. Työryhmässä pyritään kehittämään oppilaiden ja eri ammattiryhmien välistä työskentelyä somekanavien kautta. Nuoret ovat itse käyttämiensä somekanavien parhaita asiantuntijoita. Lisätietoja: Terveydenhoitaja Anna-Mari Uimonen, Espoon kaupunki, Eetvartti 3 /

6 Espoo yritysten toimintaympäristönä tutkimuksessa haastateltiin 513 yritysjohtajaa ja yrittäjää Mielikuva Espoon yritysilmastosta on kehittynyt myönteisesti Tuula Miettinen Espoon kaupungin yritysilmasto arvioitiin edellisvuosia paremmaksi Kantar TNS:n (ent. TNS Gallup) keväällä 2017 toteuttamassa tutkimuksessa. Runsaat puolet (60 %) haastatelluista espoolaisten yritysten johtohenkilöistä arvioi yritysilmaston hyväksi. Helsinkiläisten ja vantaalaisten yritysten arviot Espoon yritysilmapiiristä ovat lähes samalla tasolla kuin espoolaisten yritysten arviot. Sen sijaan ympäristökuntien yritykset arvioivat Espoon yritysilmastoa hieman kriittisemmin kuin helsinkiläiset ja vantaalaiset. Espoolaisten yritysten arvio Espoon yritysilmastosta perustuu aikaisempaa enemmän yrittäjien kuuntelemiseen ja hieman aiempaa harvemmin pelkkään mielikuvaan. Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? 0% 50% 100% ka. ESPOO 2017 (n=301) ,62 ESPOO 2016 (n=310) ,53 ESPOO 2015 (n=298) ,50 Kuva 1. Espoon yritysilmaston kehitys ESPOO 2014 (n=311) ,56 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono KAIKKI 2017 (n=257) Perustuuko arvio johonkin konkreettiseen? 0% 10% 20% 30% 40% 50% Kuva 2. Espoon yritysilmaston espoolaisilta yrityksiltä saamien positiivisten arvioiden perustelut Yrittäjiä kuunnellaan/yritysmyönt./monenlaisia yrityksiä Mielikuva/fiilis/mutu Espoo käyttää ostopalveluja/yhteistyö Kehittää infraa/liikennepolitiikka/liikenneyhteydet Toimitilojen saatavuus/kaavoitus/tilaa yrityksille Ostovoimaa/potentiaaliset asiakkaat Kehittyvä/kehittyminen Ei mihinkään yksittäiseen asiaan/ei Muu Ei osaa sanoa ESPOO 2017 (n=177) ESPOO 2016 (n=149) 44 n=jos arvio Espoon yritysilmastosta '5=erittäin hyva' tai '4' 6 Eetvartti 3 / 2017

7 Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN KAIKKI 2017 (n=513) 0% 50% 100% ka. KAIKKI 2017 (n=513) ,43 Kuva 3. Kokonaistyytyväisyys, eri kunnat 2017 ALUE: ESPOO 2017 (n=301) ,44 Helsinki (n=60) ,62 Vantaa (n=51) ,36 Ympäristökunnat yhteensä (n=101) ,30 n=kaikki vastaajat 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Kokonaistyytyväisyys säilynyt ennallaan Haastateltavilta yritysten johtohenkilöiltä kysyttiin tyytyväisyyttä kuntansa kaavoitukseen yritystoiminnan kannalta, yritystoiminnan lupakäytäntöihin, liikenteeseen, verotukseen, sopivan työvoiman, alihankkijoiden ja toimitilojen saatavuuteen, julkisiin hankintoihin ja kilpailuttamiseen, yritysneuvontaan ja Espoon näkymiseen medioissa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttä ko. asioihin kokonaisuutena. Kokonaistyytyväisyys yritystoimintaan vaikuttaviin asioihin omassa kunnassa on korkein helsinkiläisten yritysten keskuudessa. Seuraavina tulevat Espoo ja Vantaa tasosta Espoossa kokonaistyytyväisyys on säilynyt ennallaan eli vuoden 2016 tasolla, mutta noussut edellisten vuosien tasosta. Toimitilojen saatavuus hyvällä tasolla, osaajien palkkaamisessa ongelmia Espoossa tyytyväisyys verotukseen ja julkisten hankintojen kilpailuttamiseen ovat parantuneet hieman viime vuodesta, mutta tyytyväisyys sopivan työvoiman saatavuuteen on laskenut. Kysytyistä asioista tyytymättömimpiä ollaan julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen. Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN 0% 50% 100% ka. ESPOO 2017 (n=301) ,44 ESPOO 2016 (n=310) ,46 Kuva 4. Espoolaisten yritysten tyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin Espoossa n=kaikki vastaajat ESPOO 2015 (n=298) ,31 ESPOO 2014 (n=311) ,31 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Eetvartti 3 /

8 Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI 2017 (n=513) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 3,70 3,57 3,44 3,42 3,43 3,31 3,43 3,66 3,46 3,44 3,78 3,67 Kuva 5. Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus 3,21 3,20 3,14 2,85 3,30 3,32 3,41 3,03 3,06 Lupakäytännöt yritystoiminnassa 3,03 2,86 3,06 Yritysneuvonta 2,94 2,86 Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,92 2,92 2,72 2,79 ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) 2,82 2,95 Kysyttäessä, miten tarjouskilpailuun osallistumisen voisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi, vastauksissa erottuu neljä ryhmää. Yritykset haluaisivat laadulle suuremman painoarvon tarjouskilpailussa. Osittain tähän liittyvät ostajan ammattitaitoon liittyvät odotukset (mm. toimialan ymmärrys, realistinen hintamielikuva) ja kokonaiskuvan hahmottaminen niin ettei valituksi tule edullisin ratkaisu, joka on laajemmin tarkastellen huono ja/tai kalliimpi. Ettei aina olisi edullisin hinta. Laadulla voisi olla enemmän merkitystä. Yritykset toivovat saavansa ennakkotietoa ja viestintää siitä, että heitä mahdollisesti koskeva tarjouskilpailu on käynnistymässä. Tiedon tulisi olla yrityslähtöistä eli tavoittaa kilpailukohtaisen toimialan yritykset. Pitäisi tiedottaa kullekin yritykselle sen omaa alaa koskevista tarjouskilpailuista. Tarjouskilpailuihin osallistumisen kynnystä tulisi madaltaa ja osallistumisen monimutkaisuutta vähentää. Tarjouspyyntöjen sijainti ja tiedot ovat edelleen ainakin osin epäselviä. Ettei olisi niin monimutkaista. Pienten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin toivotaan. Vastaajat ehdottavat hankinnan pilkkomista Oletteko yrittänyt palkata yritykseenne osaajaa, jota ei ole löytynyt? KAIKKI 2017 (n=513) 0% 50% 100% KAIKKI 2017 (n=513) ALUE: ESPOO 2017 (n=301) Helsinki (n=60) Vantaa (n=51) Ympäristökunnat yhteensä (n=101) Kuva 6. Epäonnistuminen osaajien palkkaamisessa n=kaikki vastaajat Kyllä Ei osaa sanoa Ei 8 Eetvartti 3 / 2017

9 Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu kunnassa yritystoiminnan kannalta? KAIKKI 2017 (n=513) (järjestys 'Espoo 2017' keskiarvon mukaan) 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Näkyminen medioissa Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Verotus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Yritysneuvonta Kaavoitus yritystoiminnan kannalta n=kaikki vastaajat Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 3,70 3,57 3,44 3,42 3,21 3,20 3,14 3,03 2,94 2,92 2,92 ESPOO 2017 (n=301) KAIKKI 2017 (n=513) Helsinki (n=60) Vantaa (n=51) Ympäristökunnat yhteensä (n=101) Kuva 7. Yritystoiminnan edellytykset, eri kuntien vertailu 2017 pienempiin osiin, muutamat mainitsevat pienten yritysten yhteistyön. Isompia kohteita pitäisi jakaa pienempiin osiin, jos halutaan pk-yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin. Mennään liikaa EU-sääntöjen mukaan, joista italialaiset ja ranskalaiset eivät piittaa. Täällä seurataan sääntöjä pilkuntarkasti. Haastatelluista yrityksistä 40 prosenttia on yrittänyt palkata osaajan, mutta ei ole löytänyt sellaista. Espoossa ja Vantaalla osuus on korkeampi, peräti 47 prosenttia. Lupakäytännöissä Vantaa on jonkin verran muita parempi, Espoossa taso on edelleen riittämätön. Myös kaavoituksessa Vantaa on hieman muita parempi ja kaavoituksen arvosana on Espoossa liian matala. Helsingissä yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on muita parempi, Espoon taso on kohtalainen. Myös toimitilojen saatavuus on Helsingissä muita parempi, siihen ollaan tyytyväisempiä kuin muissa tutkimuskunnissa. Myös Espoossa taso on hyvä. Liikenne ja yhteydet arvioidaan sekä Vantaalla että Helsingissä Espoota paremmiksi. Espoon taso on tällä hetkellä kohtalainen. Medioissa näkymisessä Helsinki voittaa muut selvästi, Espoo tulee seuraavana. Yritysneuvonnasta Espoo saa muita heikomman arvion. Espoon kaupunki selvitti keväällä 2017 neljättä kertaa yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten kaupungin tulisi parantaa toimintaansa ja palvelujaan. Tutkimuksen (Espoo yritysten toimintaympäristönä 2017) toteutti Kantar TNS (ent. TNS Gallup) kuten vuosien 2016 ja 2015 tutkimukset. Vuoden 2014 tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puhelinhaastattelua, yrityksissä haastateltiin ylimmän johdon henkilöitä tai pienissä yrityksissä itse yrittäjää. Haastatteluja tehtiin yhteensä 513 kpl. Espoolaisista yrityksistä haastateltiin 301, helsinkiläisistä 60, vantaalaisista 51 ja ympäristökuntien (Nurmijärvi, Vihti, Kirkkonummi, Lohja ja Tuusula) yrityksistä 20 kustakin (21 Kirkkonummella). Lähde: Raportti: Espoo yritysten toimintaympäristönä 2017, Kantar TNS Lisätietoja: Erityisasiantuntija Tuula Miettinen, Espoon kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö, puh , Eetvartti 3 /

10 Osakeasuntojen hinnat postinumeroalueittain Espoossa 2016 Keskineliöhinnat nousivat vuoden aikana eniten Matinkylässä Eija Österholm Keskimäärin kalleimmat kerrostalohuoneistojen neliöhinnat Tapiolassa, edullisimmat Kauklahdessa Tilastokeskuksen tietojen mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen postinumeroalueittaiset keskineliöhinnat vaihtelivat Kauklahden postinumeroalueen (02780) eurosta Tapiolan keskustan postinumeroalueen (02100) euroon. Kerrostalohuoneistojen keskineliöhinta ylitti euroa myös Otsolahdessa (02110) 4357 euroa, Westendissä (02160) euroa, Länsikorkee - Hakalehdossa (02120) euroa, Niittykummussa (02200) euroa ja Haukilahdessa (02170) euroa. Edullisimpia alueita Kauklahden lisäksi olivat puolestaan Viherlaakso (02710) euroa, Laajalahti - Friisinmäki (02140) euroa, Lippajärvi - Järvenperä (02940) euroa ja Espoonlahti (02360) euroa. Westend kallein postinumeroalue rivi- ja pientalohuoneistoissa, Niipperi edullisin Rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat postinumeroalueittain vaihtelivat Westendin (02160) eurosta Niipperin (02920) euroon. Keskineliöhinta ylitti euroa Tapiolan keskustassa (02100) euroa, Haukilahdessa (02170) euroa ja Matinkylässä (02230) euroa. Edullisimpia alueita Niipperin lisäksi olivat puolestaan Kalajärvi (02970) euroa, Espoon keskus itäinen (02760) euroa ja Kumpyöli - Karhusuo (02810) euroa. Vuosimuutokset kalleimmilla ja edullisimmilla alueilla Vuonna 2016 keskineliöhinnat nousivat kerrostalohuoneistoissa edellisestä vuodesta eniten Matinkylän (02230) postinumeroalueella 11,9 prosenttia ja Espoonlahdessa 8,1 prosenttia. Vastaavasti eniten keskineliöhinnat laskivat ennestään edullisimmalla Kauklahden (02780) postinumeroalueella 7,2 prosenttia ja Espoon keskus läntinen (02770) -alueella 3,1 prosenttia. Rivitalohuoneistojen keskineliöhinnat nousivat edellisestä vuodesta eniten Haukilahden (02170) postinumeroalueella 7,4 prosenttia ja Laaksolahti - Lähderanta (02720) -alueella 6,9 prosenttia. Vastaavasti eniten keskineliöhinnat laskivat edullisimmalla Niipperin (02920) alueella 9,4 prosenttia ja Suomenojan (02270) postinumeroalueella 5 prosenttia. Lisätietoja: Tutkimussihteeri Eija Österholm, Espoon kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö, eija.osterholm@espoo.fi 2016 Kerrostalot Rivitalot neliöhinta (euro/m2) Helsinki Espoo-Kauniainen Vantaa Tampere Turku Oulu Kuva 1. Vanhojen osakeasuntojen keskineliöhinnat ( /m 2 ) kuusikkokunnissa vuonna Eetvartti 3 / 2017

11 Kuva 2. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat /m 2 (5 kalleinta ja 5 halvinta) Kuva 3. Vanhojen rivi- ja pientaloasuntojen keskineliöhinnat /m 2 (5 kalleinta ja 5 halvinta) Eetvartti 3 /

12 Kuva 4. Vanhojen osakeasuntojen (kerrostalo) keskihinnat ( /m 2 ) Espoon postinumeroalueilla vuonna Eetvartti 3 / 2017

13 Kuva 5. Vanhojen osakeasuntojen (kerrostalo) hintojen muutos ( /m 2 ) postinumeroittain vuosina Eetvartti 3 /

14 Kuva 6. Vanhojen osakeasuntojen (rivi- ja pientalo) keskihinnat ( /m 2 ) Espoon postinumeroalueilla vuonna Eetvartti 3 / 2017

15 Kuva 7. Vanhojen osakeasuntojen (rivi- ja pientalo) hintojen muutos ( /m 2 ) postinumeroalueilla vuosina Eetvartti 3 /

16 Minne Sun ja Mun idea kuuluu? Osallistuva budjetointi kaupunginosakehittämisen välineenä Virpi Lund ja Tuija Norlamo-Saramäki Osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa kansalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan ja päättämään siitä, miten kunnan tai valtion käytössä olevia julkisia varoja jaetaan ja käytetään. Prosessin aikana käydään avointa demokraattista keskustelua, jonka tavoitteena on saada budjetti ymmärrettävästi esitettävään muotoon. Osallistuva budjetointi on lähtöisin Brasiliasta Porto Alegren kaupungista, jonka jälkeen menetelmää on kehitetty maailmanlaajuisesti useissa kaupungeissa. Suomessa Sitra (2012) on kokeillut osallistuvan budjetoinnin menetelmiä demokratiahankkeiden kiihdyttämisessä, Helsingin kaupunki (2012) on tehnyt selvityksen ja esityksen osallistuvan budjetoinnin mahdollisuuksista kaupunkikehittämisessä mm. nuorten asioiden päättämisessä sekä kaupunginkirjaston toiminnan suunnittelussa ja Tampereella (2014) on kokeiltu osallistuvaa budjetointia kaupunginosa-alueen kehittämisessä. Tällä hetkellä monet kaupungit osoittavat kiinnostusta asukkaiden yhä laajempaan osallistamiseen asuinalueensa kehittämisessä. Ajankohtainen kuntalain 22 kannustaa ottamaan kansalaisia mukaan kunnan talouden suunnitteluun sekä tukee asukkaita osallistumaan ja vaikuttamaan kunnan toimintaan (Pihlaja 2017). Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Espoossa Kansalaisten voimavarojen hyödyntämisen kaupunkikehittämisessä uskotaan tuottavan vaikuttavia ratkaisuja yhteisöjen haasteisiin sekä edistävän alueiden elinvoimaa (Wagenaar 2007; Boonstra & Boelens 2011). Kaupunkien hallinnollinen rakenne, sen toimintoihin liittyvä byrokratia ja päätöksentekojärjestelmä eivät aina helpota yhteistyötä ja saattavat jopa haitata asukkaiden itseorganisoitumista alueen muutospyrkimyksissä. Kansalaisten osallistuminen kaupunkikehittämiseen edellyttää joustavaa vuorovaikutusrakennetta keskittyneen kaupunkisuunnittelun ja ruohonjuuriaktivismin välille (Wallin 2015). Asukkaiden ruohonjuuriaktivismi on myös avainasemassa alueen maineen parantamisessa (Kopomaa 2011). Espoon keskus kaupunginosineen on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Alueen hyvinvointitavoitteiden nivominen kaupunkikehittämiseen, poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämisen tarpeellisuus sekä asukkaiden ja alueen voimavarojen parempi hyödyntäminen ovat alueen tunnistettuja kehittämisintressejä (Juujärvi 2016). Alueen toimijoilla ja asukkailla on innostusta kehittää asuinaluettaan, mutta he kokevat julkishallinnon tarjoamat osallistumismahdollisuudet byrokraattisiksi ja riittämättömiksi (Salin & Pesso 2015; Lund & Juujärvi 2016b). Aikaisempien tutkimustulosten perusteella tiedetään (Asuinalueiden kehittämisohjelma ), että monet alueen yhteisölliset aloitteet jäävät toteutumatta puuttuvien taloudellisten resurssien vuoksi, mihin tarpeeseen osallistuva budjetointi pyrkii vastaamaan. Näistä syistä osallistuvaan budjetointiin perustuva tutkimushanke Sun Idea päätettiin perustaa yhteistyössä Espoon keskuksen aluekehitysryhmän kanssa. Lähtökohdaksi asetettiin tutkimustulokset Tarton kaupungin osallistuvan budjetoinnin mallista ja prosessin räätälöinnistä kansalaisten ja asuinalueen tarpeita vastaavaksi (Häikiö 2016 ym., Krenjova & Reinsalu 2013; Sintomer ym. 2008; Salminen ym. 2016). Lisäksi hyödynnettiin Yes we can! -projektin kokemuksia asukkaiden motivoinnista ja sitouttamisesta asuinalueensa kehittämiseen tarjoamalla tukea, ohjausta ja välineitä valmennuksen avulla (Foster-Fishman ym. 2006) ja ajatuksia yhteisön voimavaraistamisesta (asset-based community development) (mm. Chaskin 2001 ym., Mathie & Cunningham 2003). Valmisteluvaiheessa tutustuttiin myös Espoon Nuorisopalvelujen osallistuvan budjetoinnin menetelmään ManiMiittiin ja Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen RuutiBudjettiin. Molemmat perustuvat ns. budjettipuu -malliin. Malli ei soveltunut tähän kokeiluun, koska osallistumiselle ei Espoossa ole olemassa erillistä budjettia. Valtaosa maailmalla meneillään olevista osallistuvan budjetoinnin malleista lähtee siitä, että asukkaat voivat esittää tai äänestää siitä, mihin verovaroja käytetään. Tällöin osa olemassa olevasta kaupungin budjetista kohdennetaan voittaneiden ehdotusten mukaisesti esim. jonkin kadun tai leikkipuiston korjaamiseen, kirjaston kirjahankintoihin tai koulun opetusvälineiden uusintaan. Valitun toiminnan tai hankinnan toteuttaa kuitenkin aina kaupunki. Koska Espoossa halutaan tukea asukkaiden omaehtoista toimintaa ja lähitekemistä, päädyttiin tässä kokeilussa malliin, jossa asukkaat vastaavat myös toiminnan toteuttamisesta. Sun Idea -tutkimushanke Sun Idea -tutkimushankkeen tavoitteena on luoda osallistuvaan budjetointiin perustuva toimintakonsepti asukaslähtöisen kaupunginosakehittämisen välineeksi Espoon keskuksen alueella vuosina (Hankehakemus). Osallistuva budjetointi kohdistuu alueelliseen toimintarahaan, jota käytetään yhteisöllisen toiminnan kehittämiseen ja alueen viihtyvyyden parantamiseen. Osallistuvan budjetoinnin prosessissa asukkaiden ideoita jatkojalostetaan ja mainostetaan alueen muille asukkaille. Toteutettavis- 16 Eetvartti 3 / 2017

17 ta projekteista äänestetään digitaalisen sovelluksen avulla. Hankkeen viitekehyksenä on yhteisön voimavaraistaminen (Juujärvi & Lund 2015) ja se tuottaa uusia toimintamalleja asukastoimijuuden ja poikkihallinnollisen yhteistyön edistämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy sosiaalinen menetelmäinnovaatio älykkään kaupunkikehittämisen tarpeisiin. Hanke on suunniteltu yhteistyössä käytännön toteutuksesta vastanneen Espoon keskuksen aluekehitysryhmän kanssa. Sun Idea on osallistava toimintatutkimus, jossa Espoon kaupungin asiantuntijat, asukkaat, konsulttiyritykset sekä Laurea ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston tutkijat muodostavat tiimin, joka kehittää toimintakonseptia karttuvaa tutkimustietoa hyödyntäen. Tutkimusaineistoa kerätään etnografisesti osallistuvan havainnoinnin, dokumenttien, työpajojen, haastatteluiden ja kyselyiden avulla hankkeeseen osallistuvilta asukkailta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä. Tutkimuksen yhteistyötiimi käy vuoropuhelua hankkeen aikana säännöllisissä viikottaisissa hankekokouksissa. Hankkeeseen osallistuvat asukkaat toimivat kanssatutkijoina, mikä osaltaan edistää heidän valtaistumistaan (Juujärvi & Lund 2015). Hankkeen päätutkimuskysymykset ovat: (1) Millainen on kehittyvä osallistuvan bujetoinnin toimintakonsepti? (2) Millaisia ideoita asukkaat tuottavat? (3) Miten osallistuvan budjetoinnin kokeilu edistää poikkihallinnollista yhteistyötä? (4) Miten osallistuva budjetointi tukee alueen voimavaraistumista ja hyvää mainetta? (5) Millainen sähköinen väline/sovellus lisää kansalaisosallistumista? Mun Idea kokeilupilotti Aloitusvaihe Sun Idea tutkimushankkeen käytännön kokeiluna toteutettiin Mun Idea osallistuvan budjetoinnin pilotti Espoon keskuksen alueella kansalaisosallistumisen menetelmänä perinteisten vaikutuskanavien rinnalla. Alussa tiedostettiin haaste saada asukkaat liikkeelle edellisen alueelle kohdistuneen tutkimushankkeen kokemuksen ansiosta (Asuinalueiden kehittämisohjelma ). Asukkaiden motivointi aloitettiin monensuuntaisella viestinnällä; suunniteltiin mainoslehtinen, jota jaettiin alueen tapahtumissa, ja joihin myös jalkauduttiin kertomaan kokeilusta. Entressen kirjastoon ja alueen Yhteispalvelupisteeseen teetettiin kaksi Mun Ideamainostelinettä ja työntekijät koulutettiin hankkeen mainostamiseen sekä asukkaiden opastukseen Mun Idea - verkkosovelluksen käytössä. Entressen kirjastossa järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta, joissa sekä tutkijat että aluekehitystyöryhmän jäsenet kertoivat kokeilusta paikalle tulleille asukkaille sekä vastailivat heidän kysymyksiinsä. Alueen tunnettuja avainhenkilöitä tavoiteltiin henkilökohtaisesti sähköpostitse ja puhelimitse (Lund & Juujärvi 2016a). Maalikuussa kokeilusta ilmestyi kaksi sanomalehtiartikkelia Keski-Espoon sanomissa. Samanaikaisesti Espoon virkamiehet tiedottivat osallistuvan budjetoinnin päämääristä ja tavoitteista osana Osallistuva Espoo poikkihallinnollista kehitysohjelmaa ja Espoo-tarinaa. Asiasta laadittiin mediatiedote ja Espoon kaupungin verkkosivuilla oli Mun Idean toimintaohjeet sekä pääsy verkkosovelluksen linkkeihin. Henkilökohtaista ohjausta oman ideansa liittämiseksi verkko-sovellukseen oli tarjolla puhelimitse. Muutama asukas käyttikin mahdollisuuden jutella ideastaan henkilökohtaisesti tai he kysyivät neuvoa sovelluksen käyttämiseen. Mun Idea -kokeilussa asukkaita kannustettiin ideoimaan asioita, joita he itse haluaisivat toteuttaa asuinalueensa hyväksi Espoon keskuksen alueella. Tärkeimpinä ehtoina oli idean toteuttaminen Espoon keskuksen alueella ja osallistuminen itse sen toteuttamiseen. Ideoita pystyi esittämään kuka tahansa helmikuun aikana Mun Idea -verkkosovelluksessa, johon kirjautumalla pääsi kertomaan tarkemmin ideastaan, arvioiduista kustannuksista ja toteuttamiseen tarvittavista yhteistyökumppaneista. Ideat olivat välittömästi nähtävillä verkkosovelluksessa. Kaupungin osalta ideoiden rahoitukseen oli käytettävissä noin euroa siten, että yksittäinen idea voi saada toteutustaan varten 3000 euroa. Tapaamisvaihe MUN IDEA Espoon keskus Aikataulu 2017 Tulosten julkistus 5.6. ja palkintogaala Sovellus auki mainonta ja äänestys Työpajoja 5.4. ja Infotilaisuudet ja 1.2. Sovellus auki ideoiden jättäminen Kuva 1. Mun Idea-kokeilun aikataulu keväällä 2017 (kuva Kai Fogelholm) Helmikuun alusta avautuneeseen Mun Idea-verkkosovellukseen tuli kuukauden aikana 30 ideaa, joiden esittäjät kutsuttiin huhtikuussa järjestettyihin työpajoihin, joissa ideoita kehitettiin yhdessä muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa edelleen äänes- Eetvartti 3 /

18 tystä varten. Työpajatyöskentelyä varten ideat esittäjineen jaettiin viiteen ryhmään: muraalit ja kaupunkiympäristön taide, tapahtumatarjonta, ympäristön siisteys ja laatu, asukasaktiviteetit sekä yhteisöllisyys ja jakaminen. Ensimmäisessä työpajassa ideoiden esittäjät kertoivat omasta ideastaan tavoitteena ideoiden selkeyttäminen toteuttamiskelpoisiksi. Työpajaan oli kutsuttu asiantuntijoita kaupungin hallinnosta ja alueen järjestöistä kuuntelemaan asukkaiden ideoita. Sparrausvaiheessa ideoiden esittäjiä autettiin kehittämään ideaansa toivottuun suuntaan ja paikkaan. Heille annettiin myös tietoa esim. määräyksistä tai laeista, jotka saattavat ehkä rajoittaa idean toteuttamista. Ideoita ohjaavina sparraajina toimi asiantuntijoita viheralueiden ylläpidosta, kaupunkimuotoilusta, rakennusvalvonnasta, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista sekä alueen järjestöistä. Sparraajat olivat valmistautuneet tehtäväänsä etukäteen tutustuen ideoihin sekä etsien lisätietoa ja mahdollisuuksia idean toteuttamiseksi. Työpajassa oli mahdollista yhdistää ideoita muiden ideoihin, mutta asukkaat halusivat pysyä oman ideansa takana. Taideteosten osalta varmistettiin alustava hyväksyntä varsinaisen lupaprosessin ollessa ajankohtainen idean edetessä toteutukseen. Ideoiden esittäjiä yhteistyökumppaneineen sitoutettiin toteuttamaan ideansa, jos he äänestyksessä voittaisivat. Osa ideoiden tuottajista ei halunnut enää jatkaa ideansa toteuttamista, koska idean toteuttamiselle ei löydetty luontevaa paikkaa tai useamman idean esittäjät päätyivät keskittämään tarmonsa yhden ideansa saattamiseen äänestyskelpoiseksi. Tilaisuuden lopussa varmistettiin ideoiden eteneminen toiseen työpajaan ja osallistujille annettiin kotiläksy ideansa viestin tarkentamiseksi tulevaan työpajaan. Ensimmäisen ja toisen työpajan välillä ideoiden esittäjät saivat tarkistaa ja muuttaa tekstejään tai poistaa ideansa verkkosovelluksesta. Toiseen työpajaan viimeisteltäviksi eteni 16 sellaista ideaa, joiden toteuttamiselle ei ollut enää periaatteellisia esteitä. Verkkosovelluksessa nähtävillä olleita asukkaiden ideatekstejä käytiin läpi yhdessä ideoita esittäneiden ja heidän yhteistyökumppaneittensa kanssa. Ideatekstejä hiottiin tarkentavien kysymysten avulla huomiota herättäviksi siten, että äänestäjälle kerrotaan selkeästi, mikä idea on sekä missä ja milloin se tapahtuisi. Kaupungin viestinnän asiantuntijat olivat valmistautuneet lukemalla omien ryhmiensä tekstit ja antoivat ohjeita ja neuvoja selkeään kirjoittamiseen. Tärkeänä pidettiin sitä, kenelle idea on suunnattu ja miten ideasta viestitetään. Mielenkiinnon herättävää kuvaa tai videoesitystä pidettiin tärkeänä. Asukkaiden ehdottamat ideat voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: kaupunkiympäristön taide, asukasaktiviteetit ja tapahtumat. Asukkaiden mielestä taidetta voisi tuottaa kaduille pysyvästi kaikkien katseltavaksi, taidetyöskentely yhdessä taiteilijan kanssa tai asukkaiden omin voimin sujuisi asukkailta ja kauniit kukat ilahduttaisivat monia. Asukkailla on taitoja, jotka kaipaisivat esilletuloa ja jakamista toiselta toiselle esim. osaamistyöpajoissa. Lähitapahtumat, kuten onkiminen, kirpputori ja yhteisviljely edistäisivät yhteistä tekemistä. Mukaan yhteistoimintaan haluttiin niin lapset, nuoret, työikäiset kuin senioritkin. Monet ideoiden esittäjistä olivat avoimia ideansa kehittämiseksi jatkuvaksi toiminnaksi ja kaikille sopivaksi. Päätöksenteonvaihe Ideat esiteltiin Mun Idea -verkkosovelluksen etusivulla ja niitä äänestettiin toukokuun aikana. Äänestäjiä ohjeistettiin ensin silmäilemään ideat läpi, sitten lukemaan tarkempi kuvaus idean sisällöstä, pohtimaan mitä ideoita äänestäisi ja lopuksi äänestämään klikkaamalla idean nimeä tai kuvaa. Jokaisella oli käytössään kolme ääntä, jotka tuli jakaa eri ideoille. Äänestämään pystyi kuka tahansa sähköpostiyhteyden omaava sovellukseen rekisteröitynyt henkilö. Näin asukkaan oman idean aktiivinen markkinointi saattoi osallistaa laajoja tukijoukkoja äänestämiseen. Kuva 2. Työpajatyöskentelyä. Äänestysvaihetta tuotiin esille monella tavalla. Tutkijat ja virkamiehet jalkautuivat useisiin tapahtumiin kertomaan äänestyksestä. Lisäksi henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa oli tarjolla viitenä etukäteen ilmoitettuna aikana Entressen kirjastossa ja yhteispalvelupisteessä, joissa oli yleisön käytössä tietokoneita. Myös kirjaston henkilökunta opasti kirjaston 18 Eetvartti 3 / 2017

19 sähköisen sovelluksen tulee olla käytettävyydeltään sujuva ja helposti saatavilla. Nyt kokeiltu rekisteröitymistä edellyttävä versio koettiin hankalaksi ja vaatimus rekisteröitymisestä tuntui laskevan erityisesti äänestäjien määrää. Vaikka ideoita saatiin yllättävän runsaasti (30 ideaa), vähäinen äänestäjien määrä (316) ja saatujen äänien määrä (719) oli pettymys. Vaikka virkamiehet ja tutkijat panostivat tiedottamiseen säännöllisesti kevään ajan, tuntui olevan melko sattumanvaraista, miten tieto ideakilpailusta oli saavuttanut asukkaat. Tiedotusta voisi tulevaisuudessa tehostaa kaupungin hallinnon mahdollistamissa kaikissa tiedotuskanavissa ja sitouttaa runsaasti virkamiehiä mukaan. Samalla myös tiedottamisen yksinkertaistaminen iskevämmäksi ja näkyvämmäksi voisi tavoittaa asukkaita paremmin. Kuva 3. Näkymä sähköisen sovelluksen äänestyksessä mukana olleista ideoista. aukioloaikoina asukkaita rekisteröinnissä ja äänestämisessä. Sähköpostimainos äänestysvaiheesta lähetettiin moniin verkostoihin, minkä lisäksi asiasta laadittiin mediatiedote, julkaistiin sanomalehtiartikkeli, levitettiin facebook- ja twitterviestejä sekä kerrottiin Espoon kaupungin Mun Idea verkkosivuilla. Äänestäjiä kannustettiin kysymällä Mitkä näistä ideoista tekisivät Espoon keskuksesta elävämmän, iloisemman tai kauniimman? Kaikkien äänestäneiden kesken luvattiin arpoa yllätyspalkintoja. Rahoitettaviksi valittiin äänestystuloksen mukaisesti neljä ideaa, joista kukin sai 3000 euroa. Äänestyksessä voittaneet ideat on toteutettava alkukesään 2018 mennessä. Rahoituksen saivat Move Green (ympäristöä siistivät parkour-partiot), Centtifest (musiikin paikallistapahtuma), Kukkaniitty (asukkaiden istuttama kukkaniitty) ja Suvelan basaari (kaupunki- ja kulttuuritapahtuma). Näillä, samoin kuin ideoilla, joiden rahoitus jäi Mun idea -äänestyksessä saamatta, on mahdollisuus hakea kaupungilta kulttuuritoimintaan tarkoitettuja kohdeavustuksia. Jotkut ehdotukset saattaisivat olla toteutettavissa myöhemmin tai jossain muualla Espoossa. Johtopäätöksiä tähänastisten kokemusten perusteella Alustavissa tutkimustuloksissa sähköinen verkkosovellus sai runsaasti palautetta. Jos kansalaisia halutaan osallistaa yhteisten asioiden hoitamiseen Asukkaat kokivat osallistuvan budjetoinnin kokeilun hyväksi mahdollisuudeksi esittää omia ideoitaan, tulla kuulluksi ja päästä vaikuttamaan asioihin demokraattisesti. Tässä kokeilussa asukkaat otettiin huomioon myönteisellä tavalla. Ideoiden esittäjät tulivat ystävineen ja tukijoukkoineen työpajoihin, jotka koettiin hyviksi. Asukkaat toivoivat toisten asukkaiden tapaamista ja heidän ideoidensa kuulemista. Jotkut ideat tarvitsivat enemmän tukea ja vahvistamista kuin muut ja edellyttivät näin tiiviimpää yhteydenpitoa yhteyshenkilöön. Asukkaat tarttuivat helposti ideakilpailun epäkohtiin, kuten kooltaan erimitallisiin ideoihin tai asukkaiden erilaisiin voimavaroihin. Ristiriitaiseksi koettiin oman idean itsenäisen toteuttamisen vaatimus suhteessa alueen yhteisölliseen kehittämiseen, idean omistajuus sekä miten ideakilpailulla pystytään tulevaisuudessa puuttumaan paremmin alueen todellisiin epäkohtiin. Helppoa uudenlaisen toimintatavan omaksuminen ei ollut kaupungin organisaatiossakaan, jossa on totuttu siihen, että byrokratiassa asiat ovat hallinnassa ja ennakoitavissa. Asukasrajapinnassa niin ei ole. Sosiaalisessa mediassa syntyviä verkostoja ei voi hallita, mikään suunniteltu prosessi ei mene niin kuin on suunniteltu, eikä lopputuloksesta ole etukäteen mitään varmuutta. Onnistuakseen kuntalaisten mukaan saamisessa useimmat virkamiehet joutuvat tulevaisuudessa työskentelemään nykyisen mukavuusalueensa ulkopuolella. Voittaneista ideoista yhteisöllisyyttä edustaa hyvinkin Centtifestin musiikkitapahtuma alueella, Kukkaniityn luominen yhdessä asukkaiden kanssa sekä Suvelan basaari, joka kokoaa yhteen useita alueen yhdistyksiä ja järjestöjä ja antaa tilaa monille uusille kumppaneille. Move Green pilotti tuottaa tekemistä lapsille ja nuorille kestävän kehityksen teemalla. Musiikkitapahtuma, Suvelan basaari ja Kukkaniitty vetoavat kaikenikäisiin asukkaisiin ja siellä voi yhdessä tehdä asioita. Myös rahoittamatta jääneet ideat ovat toteuttamisen arvoisia tulevaisuudessa. Nyt onkin hyvä pohtia tulevaisuuden kokeiluille varattavaa määrärahaa, kilpailun sarjoittamista, sähköisen sovelluksen Eetvartti 3 /

20 Kuva 4. Mun Idea-kokeilun voittajat. Centtifest (musiikin paikallistapahtuma), Move Green (ympäristöä siistivät parkour-partiot), Kukkaniitty (asukkaiden istuttama kukkaniitty) ja Suvelan basaari (kaupunki- ja kulttuuritapahtuma) käytettävyyden parantamista sekä pop-up -äänestyskoppimahdollisuutta sen rinnalle. Kansalaissparraajien nostaminen nyt voittaneista asukkaista voisi mahdollistaa seuraavan ideakilpailun tehokkaamman tiedottamisen ja näkyvyyden, ideoiden löytymisen kansan syvistä riveistä, sekä niiden alustavan valmistamisen toteuttamiskelpoiseksi vaikkapa yhdistyksissä. Yhteistoiminta ja julkinen keskustelu ideakilpailun jatkamisesta ja kehittämisestä monivuotiseksi on toivottavaa. Asukkaat toivovat oman osaamisensa tunnistamista ja hyödyntämistä voimavarana alueen kehittämisessä sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista hyvinvointipalvelujen tasaisella ja sujuvalla jakautumisella. Meneillään olevasta kokeilusta saatuja kokemuksia on tarkoitus soveltaa myöhemmin muuallakin Espoossa. Hankkeen verkkosovelluksen toteutuksesta vastasi Mapdon Oy ja tutkimusyhteistyökumppanina toimii Laurea-ammattikorkeakoulu. Hanketta koordinoi Espoon keskuksen aluekehittämisryhmä, johon kuuluu myös alueen asukkaita. Hankkeen tutkijat ja kehittämisryhmän jäsenet: Laurea-ammattikorkeakoulu: Soile Juujärvi, Virpi Lund, Ossi Salin, Päivi Haapanen Helsingin yliopisto: Timo Kopomaa Espoon kaupunki: Mikko Kivinen, Kai Fogelhom, Tuija Norlamo-Saramäki Tuomarila-seura: Marjukka Vainio Keski-Espoo Seura: Kari Räty Mapdon Oy: Jyrki Vanamo Tutkimuksellinen tuki: Laurean TKI-yksikkö ja Helsingin yliopiston kehittävän työntutkimuksen yksikkö CRADLE Hankkeen rahoitus: Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimusohjelma Lisätietoja: Virpi Lund, Sun Idea -tutkimushankkeen projektipäällikkö, Tuija Norlamo-Saramäki, Sosiaalipalveluiden asiantuntija, Perhe- ja sosiaalipalvelut, Espoon kaupunki, puh Lähteet: Asuinalueiden kehittämisohjelma Boonstra, B. & Boelens, L. (2011). Self-organization in urban development: towards a new perspective on spatial planning. Urban Research & Practice 4 (2), Chaskin, R. J., Brown, P., Venkatesh, S. & Vidal, A. (2001). Building community capacity. New York: Aldine de Gruyter. Foster-Fishman, P.G., Fitzgerald, K., Brandell, C., Novell, B., Chavis, D. & Van Egeren, L.A. (2006). Mobilizing residents for action: the role of small wins and strategic supports. American Journal of Community Psychology, 38, Häikiö, L., Lehtonen, P. & Salminen, J. (2016). Globaalin menetelmän paikalliset käytännöt: Osallistuva budjetointi Tesomajärven suunnittelussa. Yhdyskuntasuunnittelu 54(1). Juujärvi, S. (2016). Välittämisestä vaikuttamiseen Espoon keskuksessa. Teoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (toim.) Tutkitusti parempi lähiö Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, Helsinki: ARA. Juujärvi, Soile & Lund, Virpi (2015). Participatory Action Research as a practice of empowerment in deprived communities. Association for Moral Education 41st Conference Proceedings. Santos, Brasil. Kopomaa, T. (2011). Lähiö 2.0 Utopiaa ja totta. Elisa Kirja. Krenjova, J. & Reinsalu, K. (2013). Good governance starts from procedural changes: Case study of preparing participatory budgeting in the city of Tartu. Social Research, 3 (32), Lund, V. & Juujärvi, S. (2016a). Asukastyöpajat osallisuuden kehittämisen välineenä Espoon keskuksessa. Yhdyskuntasuunnittelu 54(1). Lund, V. & Juujärvi, S. (2016b). Residents agency in local urban development. Julkaistavaksi lähetetty käsikirjoitus. Mathie, A. & Cunningham, G. (2003). From clients to citizens: Asset-based community development as a strategy for community-driven development. Develeopment in practice, 13, Mun Idea Pihlaja, R. (2017). Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa. Suomen Kuntaliitto. Salin, O. & Pesso, K. (2015). Verkostoyhteistyön muotoutuminen julkisen ja kolmannen sektorin välillä Espoon keskuksen kehittämisessä. Teoksessa Marjukka Virkajärvi (toim.): Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 6/2015, Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Salminen, J., Lehtonen, P. & Häikiö, L. (2016). Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa. Teoksessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (toim.) Tutkitusti parempi lähiö Asuinalueiden kehittämisohjelman tutkimusjulkaisu, Helsinki: ARA. Sintomer, Y., Herziberg, C. & Röcke, A. (2008). Participatory budgeting in Europe: potentials and challenges. International Journal of Urban and Regional Research, 32(1), Wagenaar, H. (2007). Governance, complexity, and democratic participation. How citizens and public officials harness the complexities of neighborhood decline. The American Review of Public Administration 37 (1), Wallin, S. (2015). Kaupunkisuunnittelua ja itseorganisoituvaa toimintaa. Kertomus Helsingin Herttoniemen muutoksesta. Alue ja ympäristö 44 (1), Eetvartti 3 / 2017

21 VARTTITIEDOT VÄESTÖNMUUTOKSET II NELJÄNNES 2017 ( ) ennakkotietoja Teija Jokiranta Espoon muuttovoitto muista kunnista jatkui kesäkuussa 2017 Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvua vuoden 2017 tammi-kesäkuussa oli asukasta, mikä on vuoden 2016 vastaavan ajankohdan väestönkasvua (2 120 asukasta) 170 asukasta vähemmän. Kuntien välinen muuttovoitto väheni edellisvuodesta. Muutto ulkomailta Espooseen laski hieman viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, samoin espoolaisten muutto ulkomaille väheni. Tammi-kesäkuussa Espoolle tuli ulkomaista muuttovoittoa 500 asukasta, mikä on 25 asukasta enemmän kuin edellisvuonna vastaavana ajankohtana. Espoon tammi-kesäkuun väestönkasvusta 41 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 33 prosenttia kuntien välistä muuttovoittoa ja 26 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa. Pääkaupunkiseudun väestö kasvoi tammi-kesäkuussa asukkaalla ja oli kesäkuun lopussa 1_147_300. Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat saivat muuttovoittoa muista kunnista tammi-kesäkuussa. Pääkaupunkiseudun osuus koko maan väestöstä on 21 prosenttia. Suurin väestöä lisäävä tekijä koko maassa oli tammi-kesäkuussa maahanmuutto, minkä ansiosta maan väkiluku kasvoi noin asukkaalla. Kuolleita oli asukasta enemmän kuin syntyneitä. Tammi-kesäkuussa maahanmuutto Suomeen oli asukasta, mikä on asukasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Yhdeksästä 1) suurimmasta kaupungista pääkaupunkiseudun kunnat ja Tampere saivat muuttovoittoa muista kunnista tammi-kesäkuussa. Maahanmuutto lisää väestöä kuntien välistä muuttoliikettä enemmän Turussa, Oulussa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Lahdessa, Turussa ja Kuopiossa kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Jyväskylän, Kuopion ja Lahden väestö väheni. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista eniten kasvoi Tampere. Yhdeksän suurimman kaupungin väkiluku on 39 prosenttia koko maan väkiluvusta, eli lähes kaksi viidesosaa. Helsingin seutu (14 kuntaa) 2) kasvoi tammi-kesäkuussa kaikkiaan asukkaalla. Seudun väestönkasvusta syntyneiden enemmyyttä oli 22 prosenttia, maahanmuutosta johtuva väestönkasvu oli myös 22 prosenttia ja 56 prosenttia väestönkasvusta tuli muuttovoittona muista kunnista. Helsingin seudun väkiluku kesäkuun lopussa oli asukasta. Kehyskuntien 3) asukasluku kasvoi asukkaalla. Väestönlisäyksestä oli syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden 17 prosenttia, muuttovoittoa muista kunnista 66 ja maahanmuuttoa 17 prosenttia. Kehyskuntien asukasluku kesäkuun lopussa oli asukasta. Helsingin seudun (14 kuntaa) ja muun seudun 4) väkiluku oli kesäkuun lopussa asukasta ja alueen osuus koko maan väestönkasvusta oli 278 prosenttia, eli alue kasvoi koko maata lähes kolme kertaa enemmän. Eniten alueen väestö kasvoi muista kunnista saadusta muuttovoitosta, minkä osuus väestönkasvusta oli 56 prosenttia. Syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden lisäsi alueen väestöä 21 ja maahanmuutto 23 prosentin verran. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kasvukeskuksia 5) olivat Tampere ja Seinäjoki. Muuttotappiokuntia isoista kaupungeista oli lähes neljä viidestä. Suuria kaupunkeja, joissa kuolleisuus ylitti syntyvyyden, oli lähes kaksi kolmesta. Siirtolaisuus lisäsi väestöä kuntien välistä muuttoa enemmän lähes neljässä viidestä yli asukkaan kaupungista. Väestö väheni lähes kahdessa kolmesta suuresta kaupungista, eniten Vaasassa 940 asukkaalla ja Kouvolassa 440 asukkaalla. Rekisteristä 6) poimitun ennakkotiedon mukaan Espoossa oli kesäkuun lopussa vieraskielistä asukasta eli 15,6 prosenttia väestöstä. Suuralueista eniten kasvoi tammi-kesäkuussa Suur-Matinkylä yli 500 asukkaalla. Alle kouluikäisten (0-6-vuotiaiden) määrä laski 280 lapsella ja kouluikäisten (7-15-vuotiaiden) määrä kasvoi yli 400 lapsella. 1) Yhdeksän suurinta kaupunkia ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio. Niiden väestö ylittää asukkaan rajan. 2) Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa ja Vihti 3) Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti 4) Muuhun seutuun kuuluvat lisäksi Porvoo, Lohja ja Raasepori 5) Yli asukkaan kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Mikkeli, Kotka, Salo ja Porvoo 6) Trimble Locus, väestö Eetvartti 3 /

22 Asukasta Kuukausi Kuva 1. Väestönkasvu Espoossa kuukausittain 2016 ja 2017, kertymä vuoden alusta Asukasta Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Synt.enemmyys Väestönlisäys Kuva 2. Väestönmuutokset Espoossa , 12 kk:n liukuva vuosisumma 22 Eetvartti 3 / 2017

23 Taulukko 1. Espoon väestönmuutokset tapahtumakuukauden mukaan Vuosi Maassamuutto Siirtolaisuus Muutto- Luonnolliset Väestön Väestö Kuukausi voitto väestönmuutokset lisäys vuoden/ Kuntaan Kunnasta Netto Maahan Maasta Netto yht. Elä- Kuol- Synt. 1) kk:n vänä leet enem- lopussa synt. myys 1) Toteutunut Ennakkotietoja 2017* YHT ) Virallinen väestö ja väestönlisäys. *) Ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus Kuvatut väestönmuutostekijät: Nettomaassamuutto Nettosiirtolaisuus Syntyneiden enemmyys Väestönlisäys = Espooseen muista Suomen kunnista muuttaneet - Espoosta muihin Suomen kuntiin muuttaneet = ulkomailta Espooseen muuttaneet - Espoosta ulkomaille muuttaneet = syntyneet - kuolleet = väestönlisäys vuoden alusta Eetvartti 3 /

24 Asukasta KOKO MAA PKS HKI 1) ESPOO VANTAA KAUNIAINEN 2) Kuva 3. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla ja koko maassa, liukuva vuosisumma % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 KOKO MAA PKS HKI 1) ESPOO VANTAA KAUNIAINEN 2) -1, Kuva 4. Väestönkasvu pääkaupunkiseudulla ja koko maassa, liukuva vuosisumma, kasvuprosentit 1) osa Sipoosta siirtyi Helsinkiin. 2) Kauniaisten kohdalla suuria suhteellisen osuuden muutoksia selittää kunnan pieni koko. HUOM! Kuukausittaiset tiedot on tilastoitu tapahtumakuukauden mukaan, eli väestötietojärjestelmään tehdään korjauksia taannehtivasti ko. tapahtumakuukauden kohdalle. Neljännesvuosittaiset tiedot on tilastoitu rekisteröintineljänneksen mukaan, eli väestötietojärjestelmään viedään tiedot kunkin neljänneksen aikana eikä myöhemmin tulleita korjauksia enää oteta huomioon ko. neljänneksen tietoihin. Tilasto perustuu maistraattien pitämiin paikallisiin väestörekistereihin, joista ne päivitetään väestötietojärjestelmään. 24 Eetvartti 3 / 2017

25 Taulukko 2. Väestönmuutokset suurissa kaupungeissa rekisteröintineljänneksen mukaan 2017 Alue Luonnolliset Kuntien välinen muutto Siirtolaisuus Koko- Väkiluku vuosinel- väestönmuutokset nais jännes, muutos 2017 kertymä Elävänä Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- Maahan- Maasta- Netto syntyneet leet enem- muutto muutto muutto muutto muutto siirtomyys laisuus Koko maa I-II Pks-yht I-II Helsinki 1) I-II Espoo I-II Tampere I-II Vantaa I-II Oulu 1) 4) I-II Turku I-II Jyväskylä 1) I-II Lahti 6) I-II Kuopio 3) 4) 5) 7) I-II Kouvola 1) I-II Pori 2) I-II Joensuu 1) I-II Lappeenranta 1) I-II Hämeenlinna 1) I-II Vaasa 4) I-II Rovaniemi I-II Seinäjoki 1) I-II Mikkeli 4) I-II Kotka I-II Salo 1) I-II Porvoo I-II Lähde: Väestön neljännesvuositilasto II / Tilastokeskus. 1) Kuntaliitoksia : Helsinki: osa Sipoosta siirtyi Helsinkiin; Hämeenlinna: Hauho, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos; Joensuu: Eno, Pyhäselkä; Jyväskylä: Jyväskylän mlk, Korpilahti; Kouvola: Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala; Lappeenranta: Joutseno; Oulu: Ylikiiminki; Salo: Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi, Särkisalo; Seinäjoki: Nurmo, Ylistaro 2) Kuntaliitoksia : Pori: Noormarkku 3) Kuntaliitoksia : Kuopio: Karttula 4) Kuntaliitoksia : Kuopio: Nilsiä; Mikkeli: Ristiina, Suomenniemi; Oulu: Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii;Vaasa: Vähäkyrö 5) Kuntaliitos : Kuopio: Maaninka 6) Kuntaliitos : Lahti: Nastola 7) Kuntaliitos : Kuopio: Juankoski Eetvartti 3 /

26 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS II NELJÄNNES 2017 ( ) Petri Lintunen Työttömyyden ja työllisyyden kehitystä seurataan kuukausittain Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastolla sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksella. Nämä seurannat poikkeavat toisistaan paitsi käyttötarkoitukseltaan, myös menetelmiltään ja aineistoltaan. Siksi niiden tuottamat luvut usein poikkeavat toisistaan huomattavasti. Molemmissa seurantamenetelmissä on virhelähteitä. Esim. työllisyys- ja työttömyysasteissa alle prosenttiyksikön vaihtelut sisältyvät virhemarginaaliin. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystilasto perustuu rekisteröityihin työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkuuksiin. Se palvelee ensisijaisesti työvoimahallintoa, mm. työnvälitystoimintaa, työvoimapoliittisia toimia sekä työttömyyden yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten arviointia. TEM:n luvut ovat aina kuukauden viimeisen arkipäivän poikkileikkaustilanteita. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu kuukausittaiseen otantaan, jossa haastatellaan noin työikäistä ( vuotiasta) henkilöä. Espoolaisia on otoksessa noin Tiedot kootaan kaikilta kuukauden viikoilta. Työvoimatutkimus kuvaa työvoimaa ensisijaisesti työmarkkinoiden ja työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Sen keskeisenä tarkoituksena on mitata työmarkkinoiden käytettävissä olevaa työvoimaa. Työvoimatutkimus noudattaa kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia sekä EU:n tilastovirasto Eurostat:n edellyttämiä käytäntöjä. Monissa kansainvälisissä työllisyys- ja työttömyysvertailuissa käytetään työvoimatutkimuksen lukuja. Koska työvoimatutkimus perustuu otantaan, ovat luvut suuntaa antavia. Virhe on sitä suurempi, mitä pienempää väestöryhmää tarkastellaan. Espoon osalta vuonna 2005 keskivirhe oli työvoiman määrässä noin 4500, työllisten määrässä noin 3900 ja työttömien määrässä noin 1000 henkeä. Työllisyys- ja työpaikkatiedoissa ei voida toistaiseksi käyttää Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta. Kyseisessä aineistoissa on havaittu merkittävä laatuongelma, joka tuottaa kuntatasolla virheellisiä lukuja. Työvoimatutkimus on tarjonnut ajantasaiset työpaikka- ja työllisyysasteluvut. Työttömyys TEM:n työvälitystilaston mukaan Työttömien määrä väheni edelleen, pitkäaikaistyöttömien määrä väheni erityisen jyrkästi tammi-kesäkuussa Kesäkuun 2017 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä Työttömien määrä Espoossa kääntyi laskuun viime vuoden lokakuussa ensimmäistä kertaa maaliskuun 2012 jälkeen, ja laskusuuntaus jatkui edelleen kesäkuussa Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrä vähenee tulevinakin kuukausina kiihtyvään tahtiin. Jos tämä trendi jatkuu, työttömiä olisi vuoden 2018 kesäkuussa arviolta noin Kolme ja puoli vuotta jatkunut nuorisotyöttömyyden kasvu taittui viime vuoden kesäkuussa. Laskusuuntaus on jatkunut siitä lähtien ja kesäkuussa 2017 Espoossa oli 1606 alle 25-vuotiasta työtöntä eli 127 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, kesäkuussa 2018 olisi alle 25-vuotiaita työttömiä arviolta hieman toista tuhatta. Työttömyysluvuissa on myös huomattavaa vuodensisäistä kausivaihtelua. Kesä- ja heinäkuussa työttömien määrä on joka vuosi korkeimmillaan. Tämä johtuu mm. siitä, että oppilaitoksista vapautuu lukukausien päätyttyä työvoimaa työmarkkinoille. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden) määrä Espoossa kääntyi viime joulukuussa laskuun neljä ja puoli vuotta jatkuneen nousun jälkeen. Laskusuuntaus on jyrkentynyt kuluvan vuoden alussa siten, että kesäkuun 2017 lopulla Espoossa oli pitkäaikaistyöttömiä 5298 eli 17 % vuodentakaista vähemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 37 %. Jos kuluneen vuoden trendi jatkuu, laskusuuntaus voimistuu edelleen tulevina kuukausina. Näin ollen pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2018 kesäkuussa karkeasti arvioituna alle Ulkomaan kansalaisia oli kuluvan vuoden kesäkuussa työttömänä 3283, kun vuotta aiemmin määrä oli Vähennystä vuodentakaisesta määrästä oli 5 %. Ulkomaan kansalaisten työttömyys kääntyi Espoossa laskuun kuluvan vuoden helmikuussa. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen trendin perusteella laskusuuntaus voimistuu lähikuukausien aikana siten, että kesäkuussa 2018 ulkomaalaisia työttömiä olisi Espoossa suunnilleen Eetvartti 3 / 2017

27 Espoossa merkittävänä ryhmänä ovat korkeasti koulutetut työttömät. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on kolmannes kaikista Espoon työttömistä. Ammattiryhmistä työttömänä oli noin johtajaa, erityisasiantuntijaa ja asiantuntijaa (noin kolmannes työttömistä). Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1247 avointa työpaikkaa, mikä oli 358 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös työttömyysaste laskenut Kesäkuun 2017 lopulla työttömyysaste oli Espoossa 10,2 % ja koko maassa 12,2 %. Työttömyysaste on Espoossa laskenut viime vuoden syksystä lähtien, ja kesäkuun 2017 lopulla se oli prosenttiyksikön alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Vuosikeskiarvona tarkasteltuna saadaan työttömyyden vuodensisäiset kausivaihtelut eliminoitua. Vuonna 2016 työttömyysaste laski hieman edellisvuodesta myös kausivaihtelut huomioiden. Laskusuuntaus näyttää jyrkentyneen vuoden 2017 alkupuoliskolla: tammi-kesäkuussa Espoon työttömyysaste oli keskimäärin 9,6 %, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Ulkomaalaisten työttömien (ulkomaan kansalaiset) osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli tammi-kesäkuussa 22,1 %, mikä oli 2,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (osuus samanikäisestä työvoimasta) kääntyi Espoossa muutaman vuoden jyrkän nousun jälkeen laskuun viime vuonna ja laskusuuntaus jyrkkeni kuluvan vuoden alussa. Tammi-kesäkuussa alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin 9,7 % eli noin prosenttiyksikön vuodentakaista alhaisempi. Kuukausittain päivittyvä Espoon työttömyyskatsaus osoitteessa > Työssäkäynti, työttömyys ja elinkeinot > Työttömyys kuukausittain Taulukko 1. Espoon työttömyyslukuja kesäkuussa 2016 ja 2017 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Muutos kesäkuu kesäkuu kesäkuu Työttömyysaste, % 11,1 10,2-0,9 %-yksikköä vuotiaat 13,0 12,1-1,0 %-yksikköä vuotiaat 10,0 9,1-0,8 %-yksikköä vuotiaat 12,7 11,7-1,0 %-yksikköä miehet 11,5 10,3-1,2 %-yksikköä naiset 10,6 10,0-0,6 %-yksikköä % Työttömät työnhakijat ,2 % vuotiaat ,3 % vuotiaat ,5 % vuotiaat ,9 % Miehet ,3 % Naiset ,8 % naisten osuus työttömistä, % 47,7 48,9 1,2 %-yksikköä % Yli vuoden työttömänä ,7 % osuus työttömistä, % 40,9 37,1-3,8 %-yksikköä Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto Eetvartti 3 /

28 Työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) Espoossa Koko työvoima ja ulkomaalainen työvoima (ulkomaan kansalaiset) % 28,0 26,0 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Vuosikeskiarvo tammi kesäkuun Lähde: TEM keskiarvo Työttömien osuus työvoimasta % Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta % Kuva 1. Työttömyysaste Espoossa vuosikeskiarvoina: koko työvoima ja ulkomaalainen työvoima. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö vuotiaiden työttömien osuus samanikäisestä työvoimasta Espoossa TEM työnvälitystilasto; Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Vuosikeskiarvo Tammi-kesäkuun keskiarvo 12,0 % 11,0 % 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Kuva 2. Nuorten työttömyysaste Espoossa vuosikeskiarvoina. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. 28 Eetvartti 3 / 2017

29 YRITYSTEN TYÖPAIKKAKEHITYS ESPOOSSA Petri Lintunen Yritysten työpaikkamäärää voidaan arvioida ajantasaisesti mutta silti melko luotettavasti henkilöstömäärä-indikaattorilla. Sillä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömäärä-indikaattori perustuu yritysten kuukausittaisiin työnantajasuoritusten ja arvonlisäverojen ilmoituksiin ja sen tuottaa Tilastokeskuksen suhdannepalvelu. Espoon kaupunki on tilannut suhdannepalvelun aineiston seuraavilta alueilta: Koko Espoo Kaupunkiradan kehityskäytävä Länsimetron kehityskäytävä Länsimetron asemanseudut. Tarkasteltavat kehityskäytävät ja asemanseudut on muodostettu postinumeroalueiden pohjalta, koska suhdannepalvelun aineisto perustuu postinumeroaluejakoon (kuva 1). Suhdannepalvelun aineisto päivitetään kaksi kertaa vuodessa: tammikuun lopulla (edeltävän lokakuun tilanne), ja heinäkuun lopulla (edeltävän huhtikuun tilanne). Tässä katsauksessa yritysten laskennalliset työpaikkaluvut esitetään vuosikeskiarvoina sekä viimeisen vuoden osalta kertyneiden kuukausien keskiarvona. Yritystyöpaikat koko Espoossa sekä kehityskäytävillä Yritystyöpaikkojen määrässä varovaista kasvua tammi-huhtikuussa Henkilötyövuosien mukaan estimoituna Espoossa oli vuosina noin yritystyöpaikkaa. Vuoden 2017 tammi-huhtikuussa määrä oli noin Yritystyöpaikoista yli puolet on palvelualoilla, joiden osuus onkin hienoisesti kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana. Palvelualojen kokonaisuu- Kuva 1. Tarkasteltavat alueet: Kaupunkiradan kehityskäytävä sekä Länsimetron asemanseudut (muodostavat Länsimetron kehityskäytävän). Eetvartti 3 /

30 Espoo Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo I-IV Teollisuus ja rakentaminen Kauppa, MaRa* ja kuljetus Palvelut * Majoitus- ja ravitsemustoiminta Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Kuva 2. Yritysten estimoitu työpaikkamäärä Espoossa vuosikeskiarvoina sekä tammi-huhtikuun 2017 keskiarvona. Tilastokeskus, Suhdannepalvelu. teen tässä tarkastelussa kuuluvat mm. informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, koulutus sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä kuljetusalan osuus yritystyöpaikoista on noin neljännes, ja teollisuuden sekä rakentamisen osuus noin viidennes. Kaupunkiradan kehityskäytävällä oli kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa noin yritystyöpaikkaa. Määrä on ollut lähes vuosikymmenen ajan. Länsimetron kehityskäytävällä oli noin yritystyöpaikkaa. Määrä on ollut vuodesta 2011 lähtien Matinkylä: työpaikkaa vuonna 2016, määrä on pysynyt samalla tasolla vuodesta Tammi-huhtikuussa 2017 määrä oli edelleen samaa luokkaa. Suomenoja: työpaikkaa vuonna 2016, määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Tammi-huhtikuussa 2017 määrä väheni hieman. Soukka: työpaikkaa vuonna 2016, määrä on ollut lievässä kasvussa viime vuosina. Tammi-huhtikuussa 2017 lievä kasvusuuntaus jatkui. Kivenlahti-Espoonlahti: työpaikkaa vuonna 2016, määrä on ollut lievässä kasvussa viime vuosina. Tammi-huhtikuussa 2017 määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Länsimetron asemanseuduilla oli yritystyöpaikkoja suunnilleen seuraavasti: Tapiola: työpaikkaa vuonna 2016, määrä on viime vuosina ollut lievässä laskussa. Tammihuhtikuussa 2017 määrä kääntyi lievään kasvuun. Niittykumpu: työpaikkaa vuonna 2016, määrä nousi hieman edellisvuodesta. Lievä kasvu jatkui tammi-huhtikuussa 2017, jolloin yritystyöpaikkoja oli noin Eetvartti 3 / 2017

31 Kaupunkiradan kehityskäytävä Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo Länsimetron kehityskäytävä Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Tilastokeskus, Suhdannepalvelu I-IV I-IV Tapiolan asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo Niittykummun asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Matinkylän asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Suomenojan asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Soukan asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo Kivenlahti-Espoonlahden asemanseutu Yritystyöpaikkojen määrä (henkilöstömäärä-estimaatti henkilötyövuosien mukaan) Vuosikeskiarvo I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu I-IV Tilastokeskus, Suhdannepalvelu Kuva 3. Yritysten estimoitu työpaikkamäärä Länsimetron ja Kaupunkiradan kehityskäytävillä sekä Länsimetron asemanseuduilla vuosikeskiarvoina sekä tammi-huhtikuun 2017 keskiarvona. Tilastokeskus, Suhdannepalvelu. Eetvartti 3 /

32 Suhdannekehitys indeksien valossa Espoossa sekä Kaupunkiradan ja Länsimetron kehityskäytävillä Ote Tilastokeskuksen Suhdannepalvelun raportista Petri Lintunen Tilastokeskuksen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2010 (2010=100) tammikuun 2013 tiedoista alkaen. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Kyseessä on estimaatit, ei tarkat tiedot. Espoon suhdannekehitys Yritysten liikevaihto kääntyi nousuun vuoden 2016 alkupuolella, henkilöstömäärä pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Kasvu voimakkainta asiantuntijavaltaisilla palvelualoilla. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto nousi 1,1 prosenttia vuonna Liikevaihto väheni ainoastaan vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, kun laskua kertyi 3,0 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä kehitys kääntyi hienoiseen nousuun liikevaihdon kohotessa 0,6 prosenttia vuodentakaisesta. Kolmannella neljänneksellä kasvua oli jo 3,9 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 2,7 prosenttia vuoden 2015 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa liikevaihto jatkoi reipasta kasvuaan kohoten jopa 9,2 prosenttia edellisvuodesta. Myös kuluvan vuoden huhtikuussa liikevaihdon suunta oli positiivinen, kun kasvua kertyi 4,3 prosenttia vuoden 2016 huhtikuusta. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi 0,3 prosenttia vuonna Kehitys oli varovaisen myönteistä vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä, kun henkilöstömäärä kasvoi tammi-maaliskuussa 0,1 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,7 prosenttia ja heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia. Loka-joulukuussa henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua vuodentakaiseen verrattuna kertyi 1,4 prosenttia. Tarkastelujakson lopulla huhtikuussa henkilöstömäärä kuitenkin väheni 0,5 prosenttia vuoden 2016 huhtikuuhun verraten. Teollisuus ja rakentaminen (TOL BCDEF) -toimialan liikevaihdon kehitys oli laskevaa vuonna Liikevaihto kohosi ainoastaan vuoden kolmannella neljänneksellä, kun kasvua kertyi 6,2 prosenttia edellisvuodesta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto väheni 7,8 prosenttia, toisella neljänneksellä 3,4 prosenttia ja neljännellä neljänneksellä 4,2 prosenttia. Sen sijaan vuoden 2017 puolella kehitys kääntyi Kuva 1. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) 32 Eetvartti 3 / 2017

33 nousuun liikevaihdon kohotessa huhtikuussa sekä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä molemmissa 13,4 prosenttia vuoden 2016 vastaavista ajankohdista. Teollisuus ja rakentaminen (TOL BCDEF) -toimialan henkilöstömäärä kehittyi liikevaihdon tavoin negatiivisesti vuonna Vähennystä kertyi vuoteen 2015 verrattuna 2,5 prosenttia. Henkilöstömäärä väheni ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia, toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 1,5 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 5,8 prosenttia vuoden 2015 vastaavista neljänneksistä. Alavireinen kehitys jatkui vuoden 2017 alussa, kun ensimmäisen neljänneksen lasku oli 1,5 prosenttia vuoden 2016 tammi-maaliskuusta. Huhtikuussa 2017 henkilöstömäärä väheni 2,9 prosenttia vuotta aiemmasta. Kauppa, matkailu- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus (TOL GHI) -toimialojen liikevaihto oli 1,6 prosenttia suurempi vuonna 2016 verrattuna vuoteen Vuoden 2016 tammi-maaliskuussa kehitys oli vielä laskevaa liikevaihdon supistuessa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Toisella ja kolmannella neljänneksellä kasvua kertyi 0,9 ja 0,7 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi liikevaihdon noustessa 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto jatkoi kasvuaan kohoten 6,7 prosenttia vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä, mutta huhtikuussa kehitys kääntyi laskuun liikevaihdon vähentyessä hienoisesti 0,3 prosenttia vuodentakaisesta. Kuva 2. Teollisuus ja rakentaminen (TOLBCDEF) -toimialojen neljännesvuosikehitys Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Kauppa, matkailu- ja ravitsemistoiminta ja kuljetus (TOL GHI) -toimialojen henkilöstömäärä oli vuonna ,9 prosenttia edellisvuotta pienempi. Henkilöstömäärä väheni jokaisella neljänneksellä ollen tammimaaliskuussa 1,4 prosenttia, huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia, Eetvartti 3 /

34 heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,1 prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 vastaavina ajanjaksoina. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä päästin maaliskuun positiivisen kehityksen ansiosta 0,5 prosenttia plussan puolelle. Huhtikuussa henkilöstömäärä väheni 0,9 prosenttia vuoden 2016 huhtikuuhun verraten. Palvelut (TOL J-S) -toimialaryhmään kuuluvat mm. informaatio ja viestintä (J), rahoitus- ja vakuutustoiminta (K), kiinteistöalan toiminta (L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), hallinto- ja tukipalvelutoiminta (N), koulutus (P) sekä terveys- ja sosiaalipalvelut (Q). Tämän toimialaryhmän liikevaihto kasvoi vuoden 2016 jokaisella neljänneksellä. Eniten kasvua kertyi heinä-syyskuussa, kun liikevaihto kohosi 8,9 prosenttia vuoden 2015 vastaavasta ajankohdasta. Tammi-maaliskuussa liikevaihto nousi 1,6 prosenttia, huhti-kesäkuussa 7,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 7,8 prosenttia edellisvuoden vastaavista neljänneksistä. Vuositasolla tarkasteltuna liikevaihto oli 6,3 prosenttia suurempi vuonna 2016 verrattuna vuoteen Kehitys jatkui kasvavana myös vuoden 2017 alkupuolella. Tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 7,9 prosenttia vuoden 2016 tammimaaliskuusta. Sen sijaan vuoden 2017 huhtikuussa liikevaihdon nousu hieman hidastui, kun kasvua kertyi 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kuva 3. Kauppa, matkailu- ja ravitsemistoiminta sekä kuljetus (TOL GHI) -toimialojen neljännesvuosikehitys Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Palvelut-toimialaryhmän henkilöstömäärä kasvoi vuonna ,8 prosenttia edellisvuodesta. Kehitys oli positiivista jokaisella neljänneksellä, kun kasvua kertyi ensimmäisellä neljänneksellä prosentin verran, toisella neljänneksellä 2,3 prosenttia, kolmannella neljänneksellä 2,4 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia. Myönteinen kehitys jatkui vuoden 2017 puolelle tultaessa, kun ensimmäisen neljänneksen kasvu ylsi 2,7 prosent- 34 Eetvartti 3 / 2017

35 tiin vuoden 2016 ensimmäisestä neljänneksestä. Huhtikuussa henkilöstömäärä oli 0,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaupunkiradan kehityskäytävän suhdannekehitys Yritysten liikevaihto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, henkilöstömäärän trendi on ollut loivasti laskeva Kaupunkiradan kehityskäytävän kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia vuonna 2016 edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2016 ensimmäinen neljännes alkoi liikevaihdon supistumisella, kun laskua kertyi 1,8 prosenttia vuodentakaisesta. Toisella neljänneksellä kehitys kääntyi nousuun, kun liikevaihto kohosi 0,9 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä kasvu kiihtyi liikevaihdon kasvaessa 11,2 prosenttia verrattuna vuoden 2015 vastaaviin neljänneksiin. Vuoden 2016 viimeinen neljännes pysyi lähes edellisvuoden tasolla, kun liikevaihto lisääntyi 0,1 prosenttia. Vuosi 2017 alkoi liikevaihdon reippaalla kasvulla, kun tammi-maaliskuun tulos oli 11,1 prosenttia suurempi kuin vuonna Myös saman vuoden huhtikuussa kehitys jatkoi kasvuaan liikevaihdon kohotessa 9,0 prosenttia verrattuna vuoden 2016 huhtikuuhun. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä väheni 2,1 prosenttia vuonna Henkilöstömäärä supistui ensimmäisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia, toisella neljänneksellä 2,5 prosenttia, kolmannella neljänneksellä kaksi prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä 1,4 prosenttia vuoden 2015 vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä laskusuuntaus taittui, kun kasvua vuoden 2016 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna kertyi 1,7 prosenttia. Huhtikuussa henkilöstömäärä notkahti taas 1,7 prosenttia miinuksen puolelle edellisvuoden huhtikuuhun verraten. Kuva 4. Palvelut (TOL J-S) -toimialojen neljännesvuosikehitys Espoossa indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Eetvartti 3 /

36 Kuva 5. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu Kaupunkiradan kehityskäytävällä indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Kuva 6. Liikevaihdon ja henkilöstömäärän trendivertailu Länsimetron kehityskäytävällä indeksiarvoina (vuosi 2010 = 100) Länsimetron kehityskäytävän suhdannekehitys Yritysten liikevaihto kääntyi varovaiseen kasvuun muutaman vuoden laskukauden jälkeen, henkilöstömäärä on pysytellyt samalla tasolla useamman vuoden Länsimetron vyöhykkeen kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu liikevaihto laski hienoisesti 0,8 prosenttia vuonna 2016 verrattuna vuoteen Ainoastaan vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto nousi 4,3 prosenttia vuodentakaisesta. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto laski 5,2 prosenttia, toisella neljänneksellä 0,1 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä 2,5 prosenttia vuoden 2015 vastaavista ajankohdista. Vuoden 2017 tammi-maaliskuussa liikevaihto oli 8,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 tammi-maaliskuussa. Huhtikuussa 2017 liikevaihto kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Kaikkien toimialojen (TOL A-X) yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi 0,9 prosenttia vuonna Henkilöstömäärä kohosi ensimmäisellä neljänneksellä 1,3 prosenttia, toisella neljänneksellä 2,3 prosenttia ja kolmannella neljänneksellä prosentin vuoden 2015 vastaavista ajanjaksoista. Viimeisellä neljänneksellä henkilöstömäärä väheni prosentin vuoden 2015 lokajoulukuuhun verrattuna. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä väheni 0,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Huhtikuussa henkilöstömäärä oli 0,6 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan vuonna Lisätietoja: Tietopalvelupäällikkö Petri Lintunen, Espoon Kaupunki, Konserniesikunta, Strategiayksikkö, puh , petri.lintunen@espoo.fi 36 Eetvartti 3 / 2017