5 Puun korjuu ja kuljetus

Transkriptio

1 5 Puun korjuu ja kuljetus Markkinapuuta hakattiin vuonna 2009 kaikkiaan 41,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli 10 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin hakkuukonetta ja lähikuljetuksessa metsätraktoria. Hakkuukoneiden määrä väheni edellisvuodesta 15 ja metsätraktoreiden määrä 19 prosenttia. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu tehtiin 99 prosenttisesti koneilla. Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannus oli keskimäärin 10,44 euroa kuutiometriltä, mikä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Harvennusten osuus koneellisen korjuun puumäärästä säilyi 40 prosentissa, kun aikaisemmin 2000-luvulla osuus on ollut keskimäärin 29 prosenttia. Tehtaalle toimitetun kotimaisen puun kaukokuljetusmatka oli keskimäärin 171 kilometriä ja kuljetuskustannus 7,57 euroa kuutiometriltä. Keskimääräinen yksikkökustannus laski 2 prosenttia edellisvuodesta, vaikka kuljetusmatka piteni 8 prosenttia. Autokuljetusten osuus tehtaalle tuodusta puusta pieneni edelleen ja oli 70 prosenttia. Rautateitse kulki 26 ja vesiteitse 4 prosenttia puusta. Keskimääräinen autokuljetusmatka oli 109 kilometriä ja kuljetuskustannus 6,64 euroa kuutiometriltä. Metsäteollisuuden kotimaisen raakapuun hankinnan yleiskustannus oli vuonna 2009 keskimäärin 3,51 euroa kuutiometriltä. Se oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Merkittävä osa Suomen sisäisistä kuljetuksista ja ulkomaankaupan tavaraliikenteestä koostuu puusta ja metsäteollisuustuotteista. Vuonna 2009 ne kattoivat Suomessa 22 prosenttia tieliikenteen ja 51 prosenttia rautateiden kuljetussuoritteesta. Ulkomaankaupan tuontikuljetuksista puun ja metsäteollisuustuotteiden yhteenlaskettu osuus oli 15 prosenttia ja vientikuljetuksista 44 prosenttia. Puunkorjuulla tarkoitetaan puun hakkuuta eli kaatoa ja katkomista, sekä hakatun puun kuljetusta metsästä välivarastolle. Puutavaran kaukokuljetus on puutavaran kuljettamista välivarastolta eteenpäin varsinaiselle käyttöpaikalle tai varastoterminaaliin. Tässä luvussa esitetään tietoja metsäteollisuuden käyttämän markkinapuun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustosta, menetelmistä, suoritteista ja kustannuksista. Uutena aiheena on otettu mukaan metsähakkeen korjuu ja kuljetus. Lisäksi käsitellään raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuljetuksia. Puunkorjuu Markkinapuuta hakattiin vuonna 2009 kaikkiaan 41,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden huono markkinatilanne ja hakatun puun suuret varastot laskivat puun tarvetta ja kantohintoja, joten markkinahakkuut jäivät 10 miljoonaa kuutiometriä pienemmiksi kuin vuotta aikaisemmin (ks. luku 4). Hakkuutyömailla työskenteli keskimäärin hakkuukonetta ja lähikuljetuksessa metsätraktoria. Hakkuukoneiden määrä väheni edellisvuodesta 15 ja metsätraktoreiden määrä 19 prosenttia. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu (hakkuut ja lähikuljetus) tehdään lähes täysin koneellisesti ja myös vuonna 2009 koneellistamisaste pysyi yli 99 prosentissa. Koneellisen puunkorjuun toteutunut yksikkökustannus oli keskimäärin 10,44 euroa kuutiometriltä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Puunkorjuun kaluston omistuksesta ja käytöstä yrittäjälle koituvat kustannukset nousivat Tilastokeskuksen Metsäalan konekustannusindeksin mukaan kuitenkin edellisvuodesta 3,9 prosenttia. Uudistushakkuista kertyi 60, ensiharvennuksista 13 ja muista harvennuksista 27 prosenttia puumääristä. Harvennusten yhteinen osuus koneellisen korjuun puumäärästä oli edellisen vuoden tapaan 40 prosenttia. Se oli selvästi korkeampi kuin aikaisemmin 2000-luvulla, jolloin harvennuksista on saatu keskimäärin 29 prosenttia puusta. Metsätilastollinen vuosikirja

2 5 Harvesting and transportation of roundwood Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kokonaiskustannukset 2009 Puunkorjuusta vastaavat metsäteollisuus, Metsähallitus, metsänhoitoyhdistykset ja yksityiset metsänomistajat. Metsäteho Oy kerää vuosittain tiedot osakkainaan olevien metsäteollisuusyritysten ja Metsähallituksen korjaamasta ja kuljettamasta puusta. Vuonna 2009 puunkorjuun tilasto kattoi 70 prosenttia ja kaukokuljetuksen tilasto 83 prosenttia kaikesta markkinahakkuiden puusta. Korjuutilasto antaa hyvän kuvan yksityismetsien pystykauppojen sekä yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien puunkorjuusta ja sen kustannuksista. Se ei kuitenkaan sisällä yksityismetsien hankintahakkuiden puunkorjuuta. Kun puunkorjuu- ja kuljetustilaston yksikkökustannukset yleistetään koskemaan myös muita toimijoita, saadaan markkinahakkuiden puunkorjuun, kaukokuljetuksen ja yleiskustannusten kokonaismääräksi vuonna 2009 lähes 900 miljoonaa euroa. Tästä kokonaiskustannuksesta puolet koostuu puutavaran hakkuusta ja lähikuljetuksesta. Kaukokuljetusten osuus on 35 ja yleiskustannusten 16 prosenttia. Yksityismetsien hankintahakkuiden yksikkökustannukset ja siten myös todelliset markkinahakkuiden kokonaiskustannukset ovat todennäköisesti hieman tässä esitettyä korkeammat. Teksti: Jukka Torvelainen Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen kokonaiskustannukset 2009 Markkinahakkuut 2009 yhteensä 41,37 milj. m³ Yksikkökustannus Kokonaiskustannukset /m³ milj. % Puunkorjuu 10, Kaukokuljetus 7, Yleiskustannus 3, Yhteensä 21, Uudistushakkuissa puunkorjuun yksikkökustannukset jäävät pienimmiksi: vuonna 2009 korjuu maksoi 7,74 euroa kuutiometriltä, mikä oli 3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ensiharvennuksissa koneellisen korjuun kustannukset olivat yli kaksinkertaiset eli 16,47 euroa ja muissa harvennuksissakin 13,46 euroa kuutiometriltä. Harvennushakkuiden nimelliset yksikkökustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Kuitupuun koneellinen korjuu halpeni edellisvuodesta prosentin 13,10 euroon kuutiometriltä. Tukkipuun keskimääräinen korjuukustannus laski saman verran 6,90 euroon. Puulajeittain tarkasteltuna kuusen korjuu oli edullisinta ja lehtipuiden korjuu kalleinta. Lehtikuitupuun korjuu maksoi yli viidesosan enemmän kuin havukuitupuun. Tehtaalle toimitetun kotimaisen raakapuun hankinnan yleiskustannus oli vuonna 2009 keskimäärin 3,51 euroa kuutiometriltä. Tämä oli 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Puunkorjuun ja kaukokuljetuksen yksikkökustannusten sekä yleiskustannusten summana saatava puunhankinnan yksikkökustannus oli vuonna 2009 keskimäärin 21,59 euroa kuutiometriltä. Hankintahakkuiden puumäärä on 2000-luvulla vaihdellut 7 10 miljoonan kuutiometrin välillä, mikä on vastannut prosentin osuutta yksityismetsien markkinahakkuista. Viimeisin hankintapuun omatoimista korjuuta käsitellyt tutkimus koski vuotta Hankintapuun määrästä oli silloin metsänomistajien omatoimisesti hakkaamaa 52 prosenttia ja kuljettamaa 42 prosenttia. Metsänhoitoyhdistysten organisoimana hakattiin hankintapuusta kolmasosa ja lähikuljetettiin runsas viidesosa. Muun korjuun toteuttivat metsäpalvelu- tai metsäkoneyrittäjät. Metsänomistajien omatoimisesti hakkaamasta hankintakauppojen puusta tehtiin moottorisahoilla 94 prosenttia. Loppu hakattiin hakkuukoneilla tai moottorisahojen ja maataloustraktoripohjaisten laitteiden yhdistelmillä. Omatoimisesta lähikuljetuksesta tehtiin kahdeksan prosenttia varsinaisilla metsätraktoreilla ja loput lähinnä eri tavoin varustetuilla maataloustraktoreilla. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelujen hakkaama osuus on noussut 2000-luvulla. Yhdistysten vuosikertomuksista kerättyjen tietojen mukaan ne hakkasivat vuonna 2008 yhteensä 4,7 ja vuotta myöhemmin 4,2 miljoonaa kuutiometriä puuta. Yhdistysten osuus yksityismetsien 196 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

3 Puun korjuu ja kuljetus 5 Metsähakkeen tuotannon kalusto ja työvoima 2009 Metsäntutkimuslaitos selvittää vuosittain metsähakkeen käyttömäärät ja Metsäteho Oy eri tuotantoketjujen osuudet hakkeen valmistuksessa. Tiedot on esitetty tämän vuosikirjan taulukoissa 5.10 ja 9.6. Metsähakkeen tuotannossa ja kuljetuksessa tarvittavasta kalustosta ja työvoimasta vuositilastoja ei ole saatavilla. Metsäteho kartoitti vuonna 2007 metsähakkeen tuotannossa käytetyn kaluston. Vuonna 2009 Metsäteho ja Pöyry Energy Oy laativat laskentamallin metsähakkeen tuotannon kalusto- ja työvoimatarpeen määrittämiseksi vuoteen 2020 asti. Tässä tietotaulussa esitetään mallilla lasketut tulokset lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn metsähakkeen tuotannon kalustosta ja työvoimasta vuonna Eri tuotantoketjujen osuudet on saatu Metsätehon selvityksestä. Laskelmissa on mukana hakkuutähde- ja pienpuuhakkeen (karsittu ranka ja karsimaton pienpuu) sekä kantomurskeen tuotanto (kaikkiaan 8,7 TWh). Järeästä (lahovikaisesta) runkopuusta valmistettu polttohake (2,2 TWh) ja pientalojen metsähake (1,3 TWh) jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Metsähakkeen hakkuutähde- ja pienpuuhake sekä kantomurske laskennallinen tuotantokalusto oli yhteensä 620 konetta ja autoa vuonna Eniten käytössä oli kuormatraktoreita (noin 170 kappaletta), hakeautoja (100), hakkuukoneita (90) ja energiapuuautoja (90). Metsähakkeen tuotannon laskennallinen työvoima oli yhteensä koneen- ja autonkuljettajaa. Eniten kuljettajia oli kuormatraktoreissa (noin 290 kuljettajaa), hake- ja energiapuuautoissa (210 ja 170), hakkuukoneissa (150) ja kantojen nostokoneissa (140). Metsähakkeen tuotannon välitön ja välillinen työllisyysvaikutus oli vuonna 2009 kaikkiaan runsaat henkilötyövuotta. Laskelmassa oletetaan, että kalustoa käytetään ainoastaan metsähakkeen tuotantoon ja kuljetukseen. Näin ei kuitenkaan todellisuudessa ole, vaan samoja koneita käytetään myös esimerkiksi ainespuun korjuussa, polttoturpeen kaukokuljetuksessa sekä teollisuuden sivutuotepuun haketuksessa ja kaukokuljetuksessa. Tämä lähes kaksinkertaistaa tarvittavan kaluston määrän. Esitetyt luvut kuvaavat tehokkaan, laajamittakaavaisen tuotannon vähimmäisresursseja, joilla vuoden 2009 metsähakemäärät voidaan korjata, hakettaa ja kuljettaa. Pienimittakaavaisessa tuotannossa tarve on huomattavasti korkeampi. Kone- ja laitetekniikan kehittyminen, uudet koneja laiteinnovaatiot sekä työmenetelmien tehostuminen pienentävät tuotantoresurssien lisäystarpeita. Vastaavasti korjuuolojen huonontuminen ja kuljetusmatkojen pidentyminen kasvattavat tarvittavan kaluston ja työvoiman määrää. Lähteet: Kärhä, K Metsähakkeen tuotantokalusto vuonna 2007 ja tulevaisuudessa. Metsätehon katsaus s. Kärhä, K Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 9/2010. Kärhä, K., Strandström, M., Lahtinen, P. & Elo, J Metsähakkeen tuotannon kalusto- ja työvoimatarve Suomessa Metsätehon katsaus s. Teksti: Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Hakkuukoneet (pienpuu) Energiapuukorjurit (pienpuu) Paalaimet (pienpuu, hakkuutähteet) Kantojen nostokoneet Kalusto Työvoima Kuormatraktorit Siirrettävät hakkurit/murskaimet Hakeautot Energiapuuautot Kiinteät käyttöpaikkamurskaimet Konetta/autoa Henkilötyövuotta Arvio metsähakkeen tuotannon kaluston ja työvoiman määrästä vuonna 2009 Arviossa on oletettu, että kyseisiä koneita ja autoja käytetään vain metsähakkeen tuotannossa. Metsätilastollinen vuosikirja

4 5 Harvesting and transportation of roundwood hankintakauppojen puusta vuonna 2008 oli 55 prosenttia ja vuonna 2009 peräti 64 prosenttia. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin vuonna 2009 yhteensä 5,4 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta, josta 4,4 miljoonaa kuutiometriä valmistettiin kotimaisesta puusta (tarkemmin luvussa 9). Hakkeen tuotannossa käytettävät koneet ja menetelmät vaihtelevat raaka-aineen mukaan. Vuonna 2009 tienvarsihaketus oli selvästi yleisin valmistustapa pienpuun (79 %) ja hakkuutähteiden (63 %) haketuksessa. Kannoista ja juurakoista sekä runkopuusta haketettiin tai murskattiin käyttöpaikalla kaksi kolmasosaa ja terminaaleissa noin neljäsosa. Tietotaulussa esitetään Metsätehon arvio metsähakkeen tuotantoon ja kuljetukseen tarvitusta konekalustosta ja työvoimasta. Kaukokuljetus Vuonna 2009 kotimaisen puun keskimääräinen kaukokuljetusmatka oli 171 kilometriä. Matka piteni 13 kilometriä, eli 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Rauta- ja vesitiekuljetusten osuudet kasvoivat edellisvuoden tapaan autokuljetusten vastaavasti vähentyessä. Autolla suoraan tehtaalle kuljetetun puun osuus pieneni neljä prosenttiyksikköä 70 prosenttiin. Loput kuljetettiin rauta- tai vesiteitse (vastaavat osuudet 26 ja 4 prosenttia). Raakapuuta kuljetti vuonna 2009 keskimäärin puutavara-autoa, mikä oli 21 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Autokuljetusmatka hakkuupaikalta tehtaalle oli keskimäärin 109 kilometriä. Junavaunuissa tuodulla puulla kuljetusmatkan kokonaispituus oli keskimäärin 317 kilometriä, uitetulla puulla 344 kilometriä ja aluksilla tuodulla puulla 246 kilometriä. Näihin matkoihin sisältyi kuljetusketjujen alkupäässä autokuljetusta keskimäärin noin kilometriä. Kaukokuljetuksen keskimääräinen yksikkökustannus vuonna 2009 oli 7,57 euroa kuutiometriltä. Kustannus laski 2 prosenttia edellisvuodesta. Autokuljetus suoraan tehtaalle maksoi 6,64 euroa kuutiometriltä eli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rautatiekuljetusketjussa yksikkökustannukset nousivat prosentin 9,78 euroon ja vesitiekuljetuksissa kymmenen prosenttia 9,89 euroon kuutiometriltä. Autolla suoraan tehtaalle toimitettuna kuljettaminen maksoi keskimäärin 6,1 senttiä yhtä puukuutiometriä ja kilometrin matkaa kohden. Rautatiekuljetusketjussa vastaava yksikkökustannus oli 3,1 ja vesitiekuljetusketjussa 3,0 senttiä. Kotimaan maantiekuljetuksissa metsäsektorin tuotteilla oli 15 prosentin ja rautatiekuljetuksissa 58 prosentin osuus tavaramääristä vuonna Suomen teillä kuljetettiin yhteensä 344 miljoonaa tonnia tavaraa. Puun osuus tästä oli 10 ja metsäteollisuustuotteiden 5 prosenttia. Metsäsektorin autokuljetusmatkat olivat kuitenkin keskimääräistä pidempiä, joten puun osuus kuljetussuoritteesta (tonnien ja kilometrien tulona saatavasta kuljetustyön määrästä) oli 13 ja metsäteollisuustuotteiden osuus 9 prosenttia. Rautateiden tavaraliikenteessä kuljetettiin vuonna 2009 yhteensä 33 miljoonaa tonnia tavaraa, josta kaksi kolmasosaa kotimaassa ja yksi kolmasosa kansainvälisessä liikenteessä. Tavaraliikenteen painosta oli puuta 35 ja metsäteollisuustuotteita 23 prosenttia. Puun osuus raideliikenteen kuljetussuoritteesta oli 29 ja metsäteollisuustuotteiden osuus 21 prosenttia. Suomen ulkomaankaupassa kuljetettiin vuonna 2009 yhteensä 88 miljoonaa tonnia tavaraa, mistä tuontia oli 53 miljoonaa ja vientiä 35 miljoonaa tonnia. Puun ja metsäteollisuustuotteiden osuus tuontikuljetuksista oli yhteensä 15 prosenttia ja vientikuljetuksista 44 prosenttia. Suomeen tuotiin vuonna 2009 ulkomailta puuta 9,1 miljoonaa kuutiometriä, josta kaksi kolmasosaa Venäjältä. Tärkeimmät rajanylityspaikat olivat Imatra, Niirala ja Nuijamaa. Tuontipuusta kuljetettiin vesitiekuljetuksina 36 prosenttia, rautateitse 34 prosenttia, ja puutavaraautoilla 31 prosenttia. Autokuljetusten osuus kasvoi edellisvuodesta 11 prosenttiyksikköä muiden kuljetustapojen osuuden pienetessä. Tärkeimmäksi puun tuontisatamaksi nousi vuonna 2009 Rauma, missä purettiin runsas neljäsosa Suomeen laivatusta puusta. Toiseksi tärkein tuontisatama oli Pietarsaari, jota seurasivat Kotka ja Kemi. Saimaan kanavan kautta tuodun puun määrä supistui 0,3 miljoonaan kuutiometriin eli alle kolmasosaan edellisvuodesta. Puutuoteteollisuuden sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden osuus vuoden 2009 kaikista tuontikuljetuksista oli yhteensä vain kolme prosenttia, mutta osuus kaikista vientikuljetuksista 42 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotteiden viennistä laivattiin 92 prosenttia. Kaksi tärkeintä vientisatamaa olivat Kotka ja Rauma, joiden osuudet metsäteollisuuden viennistä olivat 28 ja 22 prosenttia. Metsäsektorin vientikuljetuksien tonnimäärä on pienentynyt viime vuosina. Vuonna 2009 se oli 20 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna ja 30 prosenttia pienempi kuin kolme vuotta aikaisemmin. 198 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

5 Puun korjuu ja kuljetus 5 Puun korjuun ja kuljetuksen tilastointi Tässä luvussa esitettävät puunkorjuuseen ja kaukokuljetukseen liittyvät tilastot ovat pääasiassa Metsäteho Oy:n ja Metsäntutkimuslaitoksen laatimia. Metsäteho Oy kokoaa vuosittain osakkailtaan tilaston puunkorjuun ja puutavaran kaukokuljetuksen suoritteista ja kustannuksista (taulukot 5.0, ja 5.9). Vuodesta 2006 alkaen Metsäteho ei enää ole julkaissut tilastoja erikseen hakkuulle ja lähikuljetukselle, vaan ainoastaan molemmat ko. työvaiheet sisältävälle puunkorjuulle. Uutena jaotteluna mukaan tilastointiin tulivat koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain (taulukko 5.2) ja puutavaralajeittain (taulukko 5.3). Näiden kustannusten aikasarjat alkavat vuodesta Puunkorjuun ja kuljetuksen kustannukset ovat pääasiassa yrittäjille maksettuja korvauksia ja työntekijöiden palkkakustannuksia. Metsäteollisuuden kotimaisen puunhankinnan yleiskustannus (taulukot 5.0 ja 5.9) tarkoittaa Metsäteho Oy:n osakasyritysten kotimaisen raakapuun hankinnan yleiskustannuksia, joihin luetaan mm. metsäosastojen keskus- ja aluehallinnon johdon ja toimihenkilöiden palkka- ja matkakustannukset, tila-, tietohallinto-, markkinointi-, vakuutus-, koulutus- sekä tutkimus- ja kehityskustannukset. Puunhankintaan sitoutuneen pääoman korot eivät ole mukana yleiskustannuksissa. Metsätehon julkaisemia toteutuneita kustannustietoja täydentävät Tilastokeskuksen tuottamat metsä- ja maanrakennusalan sekä autokuljetuksen kustannusindeksit, jotka kuvaavat kaluston omistuksesta ja käytöstä yrittäjälle koituvien kustannustekijöiden hintakehitystä. Metsäteho Oy:n korjuutilasto sisältää osakkaina olevien metsäteollisuusyritysten ja Metsähallituksen korjaaman puun, mutta ei hankintapuuta. Vuonna 2009 tilasto (28,9 milj. m³) kattoi 70 prosenttia saman vuoden markkinahakkuiden kaikesta puusta (41,4 milj. m³) ja 83 prosenttia muusta kuin hankintahakkuiden puusta. Kaukokuljetuksissa tilastoon sisältyy myös hankintahakkuissa korjattua puuta, sillä metsäteollisuusyritykset huolehtivat sen kuljettamisesta tehtaalle. Vuoden 2009 kaukokuljetustilasto (34,2 milj. m³) kattoi siten 83 prosenttia kaikesta markkinahakkuiden puusta. Metsätilastollisessa vuosikirjassa 2010 ei enää julkaista Metsätehon osakaskunnan puun korjuun ja kuljetuksen kokonaissuoritteita. Metsäteho Oy selvittää vuosittain eri haketustapojen osuudet hakkutähteistä, pienpuusta, kannoista ja juurakoista sekä järeästä runkopuusta tehtävän metsähakkeen valmistuksessa (taulukko 5.10). Metla kerää markkinapuun hakkuiden tilastoinnin yhteydessä tietoja niihin liittyvistä konemääristä. Tilasto sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen käyttämän korjuukaluston sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun metsäkoneet (taulukko 5.1). Siitä puuttuu metsänomistajien itse tekemien hankintahakkuiden pääasiassa maataloustraktoreista koostuva kalusto. Metla on aiemmin julkaissut laskelmia yksityismetsien hankintahakkuiden yksikkökustannuksista. Laskelmiin liittyvien epätarkkuuksien vuoksi kustannusten julkaisemisesta luovuttiin. Hankintahakkuiden yksikkökustannukset vuosilta löytyvät Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2008 (taulukot 5.0 ja 5.11). Tullihallitus kokoaa tilaston ulkomaankaupan kuljetuksista ja niiden jakautumisesta kuljetusmuodoittain (taulukko 5.8). Tulli ei kuitenkaan tilastoi Suomeen tuotavan puun jakautumista rajanylityspaikoittain (kuva 5.5), joten nämä tiedot on koottu useasta eri lähteestä. Merenkulkulaitos kokoaa satamakohtaiset tiedot Suomen satamissa puretusta ja lastatusta rahdista. Valtionrautatiet tilastoi ulkomaan tavaraliikenteen määrän rajaasemittain. Puutavara-autoilla tuotavan puun määrää ei kuitenkaan tilastoida rajanylityspaikoittain. Kuvassa 5.5 kaikki ulkomaankauppatilaston mukaan Ruotsista tuotu puu on oletettu maanteitse tuoduksi, vaikka osa puusta tuodaankin vesiteitse. Venäjältä autoilla tuodun puun kokonaismäärä on saatu vähentämällä Ruotsista tuotu puu tullihallituksen kuljetustilaston mukaisesta maanteitse tuodun puun kokonaismäärästä. Tilastokeskus on kerännyt vuodesta 1995 lähtien kuorma-auton haltijoilta tieliikenteen tavarankuljetustilaston kotimaan kuljetustoimintaa koskevat tiedot (taulukko 5.6). Otoksen perusjoukon muodostavat Suomessa rekisterissä olevat kuorma-autot, joten tilasto ei sisällä ulkomaille rekisteröidyillä autoilla tehtyjä kuljetuksia. Tilastossa käytetystä kansallisesta tavaralajiluokituksesta jouduttiin luopumaan vuonna 2008 ja ottamaan käyttöön Euroopan unionin edellyttämä tavaralajiluokitus NST Ulkomaisten autojen osuus Suomen ja Venäjän välisistä autokuljetuksista on kasvanut jatkuvasti ja niiden arvioitiin kuljettaneen vuonna 2008 yli puolet Suomeen autoilla tuodusta puusta. Metsätilastollinen vuosikirja

6 5 Harvesting and transportation of roundwood Kirjallisuus Literature Hakkuut ja puuston poistuma metsäkeskuksittain SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 14/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 10 s. Kariniemi, A Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Metsäteho Oy. Katsaus 43/2010, 4 s., ja Tuloskalvosarja 07a/2010, 31 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2009 ja Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 42/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 24 s. Puun energiakäyttö SVT Maa-, metsä- ja kalatalous Metsätilastotiedote 16/2010. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 7 s. Suomen rautatietilasto Liikenneviraston tilastoja 6/ s. Tieliikenteen tavarankuljetukset Tilastokeskus. SVT Liikenne ja matkailu s. Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna Tullihallitus. Kauppa 2010:M20. 8 s. Valkonen, J., Hourunranta, P., Koskipää, T. & Kauranen, S Hankintahakkuut ja omatoimisuuden tilastointi. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita s. Muut tietolähteet Other sources of information Liikennevirasto, Merenkulkulaitos, tilastotoimisto, Metinfo Tilastopalvelu, Metsäteho Oy, Tilastokeskus, Tullihallitus, tilastotietopalvelu, Työtehoseura, Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät - USL ry, c/o Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

7 Puun korjuu ja kuljetus kpl number kpl number Keskimäärin Average Vuosi Year Kuukausi Month Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.1 Hakkuukoneet markkinahakkuissa Figure 5.1 Harvesters in commercial roundwood production, % Moottorisahahakkuu Motor-manual felling Uudistushakkuut Regeneration fellings Koneellinen hakkuu Mechanised felling Muut harvennukset Other thinnings Ensiharvennukset First thinnings Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkuut Fellings by the forest industries and Metsähallitus Lähde Source: Metsäteho Oy Kuva 5.2 Hakkuiden koneellistamisaste Figure 5.2 Degree of mechanisation in fellings of commercial roundwood, Metsätilastollinen vuosikirja

8 5 Harvesting and transportation of roundwood kpl number kpl number Keskimäärin Average Vuosi Year Kuukausi Month Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.3 Metsätraktorit markkinahakkuissa Figure 5.3 Forwarders in commercial roundwood production, kpl number 2000 kpl number Keskimäärin Average Vuosi Year Kuukausi Month Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Kuva 5.4 Puutavara-autot puun kaukokuljetuksessa Figure 5.4 Timber lorries in commercial roundwood transportation, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

9 Puun korjuu ja kuljetus 5 Tuontimäärä, m 3 Imports volume, m 3 Kuljetusmuoto Way of transportation Vesitie Waterway Rautatie Rail Maantie Road Kemi 177 Oulu 547 Pietarsaari Kaskinen Pori Niirala Rauma Saimaan kanava Hamina Kotka Imatrankoski 1871 Vainikkala 317 Sisältää rajanylityspaikat, joiden kautta tuotu määrä ylitti kuutiometriä puuta vuonna Kaikki Ruotsista tuotu puu on merkitty maantiekuljetukseen. Venäjältä ja Ruotsista maanteitse tuotua puuta ei ole eritelty rajanylityspaikoittain. Includes ports and check points where import volume exceeded m³ of roundwood in All imports from Sweden is supposed to be transported by road. Imports by road from Russia and Sweden are not presented by check point. Lähteet: Tullihallitus; Liikennevirasto; VR Cargo Sources: National Board of Customs; Finnish Transport Agency; VR Cargo Kuva 5.5 Puun tuonti Suomeen rajanylityspaikoittain 2009 Figure 5.5 Imports of roundwood and wood residues by port and check point, Metsätilastollinen vuosikirja

10 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.0 Kotimaisen puun korjuu ja kuljetus 2009 Harvesting and transportation of domestic roundwood, 2009 Hakkuu- ja kuljetustapa Yksikkö Yhteensä Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Felling and transportation method Unit Total Mänty Kuusi Lehtipuu Mänty Kuusi Lehtipuu Pine Spruce Hardwood Pine Spruce Hardwood Puunkorjuu Harvesting Markkinahakkuut yhteensä milj. m³ mill. m³ 41,37 7,57 8,49 0,75 10,95 6,95 6,32 Commercial roundwood removals, total Yksityismetsien hankintahakkuut 6,58 0,70 0,66 0,14 2,38 1,06 1,57 Delivery sales in non-industrial, private forests Hakkuut yksityismetsien pystykaupoista sekä 34,79 6,87 7,83 0,61 8,58 5,89 4,75 yhtiöiden ja valtion metsistä Standing sale fellings in non-industrial, private forests and fellings in the forests of the forest industries and the state Puunkorjuun yksikkökustannus /m³ 10,51 Unit cost of harvesting Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannus 10,44 7,11 6,63 7,67 12,48 12,34 15,10 Unit cost in mechanised harvesting Kaukokuljetus Long-distance transportation Keskikuljetusmatka km 171 Mean transportation distance Autokuljetus tehtaalle 109 By road to mill Rautatiekuljetusketju 317 Rail transportation sequence Vesitiekuljetusketju 315 Water transportation sequence Yksikkökustannus /m³ 7,57 6,76 5,97 8,45 8,17 7,18 8,45 Unit costs Autokuljetus tehtaalle 6,64 By road to mill Rautatiekuljetusketju 9,78 Rail transportation sequence Vesitiekuljetusketju 9,89 Water transportation sequence Kuljetussuoritteen yksikkökustannus c/m³km 4,4 Unit costs of transport volume Autokuljetus tehtaalle 6,1 By road to mill Rautatiekuljetusketju 3,1 Rail transportation sequence Vesitiekuljetusketju 3,0 Water transportation sequence Puunhankinnan yleiskustannus /m³ 3,51 Overhead costs in roundwood procurement Taulukon hakkuumäärät perustuvat Metlan markkinahakkuutilastoon. Yhteensä -sarake sisältää myös markkinahakkuiden polttopuun. Muut tiedot Metsäteho Oy on kerännyt metsäteollisuudelta ja Metsähallitukselta. Niiden kaukokuljetusta koskevat tiedot kattoivat 83 % vuoden 2009 kaikista markkinahakkuista ja puunkorjuuta koskevat tiedot kattoivat 83 % muusta kuin yksityismetsien hankintahakkuiden puusta. Yksikkökustannukset sisältävät kotimaisen puun korjuun ja kuljetuksen välittömät kustannukset. Puunhankinnan yleiskustannus sisältää tehtaalle toimitetun kotimaisen raakapuun hankinnan keskus- ja paikallisjohdon kustannukset, palkkakustannukset sivukustannuksineen sekä matka-, hallinto-, markkinointi- ja toimitilakustannukset. The felling volumes in the table are based on the commercial roundwood removal statistics of the Finnish Forest Research Institute. The Total column also includes the fuelwood contained in commercial roundwood removals. The other information was collected from the forest industries and Metsähallitus, which is a state enterprise administrating all state-owned forests. Their information on long-distance transport covered 83% of all commercial roundwood removals in 2009, and the information on timber harvesting covered 83% of all timber other than delivery sales from private forests. The unit costs include direct harvesting and transportation costs of domestic roundwood. The overhead costs of roundwood procurement include the central and local management costs, wages with ancillary costs, travel, administration, marketing and premises costs associated with domestic roundwood delivered to the plant. Lähteet: SVT: Metsäntutkimuslaitos; Metsäteho Oy Sources: OSF: Finnish Forest Research Institute; Metsäteho Oy 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

11 Puun korjuu ja kuljetus Puun korjuun ja kuljetuksen kalusto Forestry machines operating in harvesting and transportation of roundwood, Vuosi Hakkuukoneet Metsätraktorit Puutavara-autot Year Harvesters Forwarders Timber lorries kpl number Taulukko sisältää vuoden aikana keskimäärin käytössä olleen metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu- ja kuljetuskaluston sekä metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun kaluston. The statistics include annual averages of forestry machines used in standing sale fellings in non-industrial, private forests, as well as machines used in forests owned by the forest industries and the state, and machinery outsourced by local forest management associations. Lähde: SVT: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: OSF: Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

12 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.2 Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset hakkuutavoittain ja hakkuutapojen osuudet puumäärästä Unit costs in mechanised harvesting and proportion of harvested roundwood by felling method, Vuosi Hakkuutapa - Felling method Koneellinen korjuu keskimäärin Year Ensiharvennus Muu harvennus Uudistushakkuu Mechanised harvesting, average First thinning Other thinning Regeneration felling Yksikkökustannus, /m 3 Unit cost, /m ,53 9,29 6,32 7, ,44 9,92 6,71 7, ,89 10,42 6,71 8, ,55 10,72 6,69 7, ,71 10,97 6,66 8, ,10 10,52 7,43 8, ,14 12,01 7,04 8, ,20 12,35 7,24 8, ,45 13,42 7,95 10, ,47 13,46 7,74 10,44 Osuus koneellisesti korjatusta puumäärästä, % Proportion of mechanically harvested roundwood, % Koneellinen puunkorjuu sisältää koneellisen hakkuun sekä lähikuljetuksen koneellisen hakkuun ja moottorisahahakkuun jälkeen. Tilasto ei sisällä yksityismetsien hankintahakkuiden puuta. Muista markkinahakkuista tilasto kattoi vuonna 2009 yhteensä 83 %. 'Mechanised harvesting' includes both mechanised felling and forest haulage after mechanised felling and motor-manual felling. The table does not include volumes harvested in delivery sales of non-industrial, private forests. In 2009, the figures included 83% of other commercial roundwood removals. Lähde Source: Metsäteho Oy 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

13 Puun korjuu ja kuljetus Koneellisen puunkorjuun yksikkökustannukset puutavaralajeittain Unit costs in mechanised harvesting by roundwood assortment, Vuosi Tukkipuu Logs Kuitupuu Pulpwood Keskimäärin Year Mänty Kuusi Lehtipuu Keskimäärin Mänty Kuusi Lehtipuu Keskimäärin Average Pine Spruce Hardwood Average Pine Spruce Hardwood Average /m ,65 5,45 4,80 5,50 9,06 9,30 8,73 9,08 7, ,99 5,58 5,31 5,72 10,11 10,03 10,25 10,11 7, ,89 5,80 5,52 5,83 10,38 10,09 9,95 10,19 8, ,67 5,62 5,54 5,64 10,47 9,90 10,97 10,38 7, ,87 5,47 5,71 5,64 10,46 10,02 11,18 10,47 8, ,96 5,88 6,02 5,92 11,80 10,64 11,78 11,41 8, ,20 5,98 6,89 6,11 11,33 10,49 12,68 11,35 8, ,48 6,10 7,43 6,32 11,68 11,06 12,74 11,71 8, ,19 6,69 7,63 6,97 12,93 12,28 15,00 13,21 10, ,11 6,63 7,67 6,90 12,48 12,34 15,10 13,10 10,44 Koneellinen puunkorjuu sisältää koneellisen hakkuun sekä lähikuljetuksen koneellisen hakkuun ja moottorisahahakkuun jälkeen. Tilasto ei sisällä yksityismetsien hankintahakkuiden puuta. Muista markkinahakkuista tilasto kattoi vuonna 2009 yhteensä 83 %. Mechanised harvesting includes both mechanised felling and forest haulage after mechanised felling and motor-manual felling. The table does not include volumes harvested in delivery sales of non-industrial, private forests. In 2009, the figures included 83% of other commercial roundwood removals. Lähde Source: Metsäteho Oy Metsätilastollinen vuosikirja

14 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.4 Puun kaukokuljetus 2009 Long-distance transportation of roundwood, 2009 Kuljetustapa Osuus puumäärästä Keskikuljetusmatka Yksikkökustannukset Transportation method Proportion of roundwood volume Mean transportation distance Unit costs % km c/m 3 km /m 3 Kaukokuljetus yhteensä ,4 7,57 Total long-distance transportation josta autokuljetus yhteensä ,4 5,85 of which, total by road Autokuljetus tehtaalle ,1 6,64 By road to mill Rautatiekuljetusketju ,1 9,78 Rail transportation sequence Autokuljetus rautatielle ,3 3,84 By road to railway Rautatiekuljetus ,3 6,19 Rail transportation Vesitiekuljetusketju ,0 9,89 Water transportation sequence Uittokuljetusketju ,7 9,81 Floating sequence Autokuljetus uittoon ,9 4,05 By road to floating point Uitto ,8 5,30 Floating Aluskuljetusketju ,1 10,04 Barge transportation sequence Autokuljetus alukseen ,5 3,94 By road to barge Aluskuljetus ,5 7,10 Barge transportation Sisältää Metsäteho Oy:n tilastoiman metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman kotimaisen raakapuun (34,2 milj. m³), mikä kattaa 83 % vuoden 2009 kaikista markkinahakkuista. The table includes domestic roundwood transported by the forest industries and Metsähallitus (34.2 mill. m³). The figures included 83% of the total commercial roundwood removals in Lähde Source: Metsäteho Oy 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

15 Puun korjuu ja kuljetus Puun kaukokuljetussuoritteet ja kustannukset Volumes and costs in long-distance transportation of roundwood, Vuosi Osuus kuljetussuoritteesta (m³km) Osuus kuljetuskustannuksista Yksikkökustannukset Unit costs Year Proportion of total transport volume (m³km) Proportion of total transportation costs Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Yhteensä Autokuljetus Rautatiekuljetus Vesitiekuljetus Keskimäärin Road Rail Water Total Road Rail Water Total Road Rail Water Average transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation transportation % % senttiä/m³km cents/m³km ,1 2,2 1,5 4, ,7 2,2 1,5 4, ,9 2,2 1,7 4, ,9 2,9 2,7 4, ,6 2,0 1,5 4, ,9 2,4 1,7 4, ,9 2,2 1,9 4, ,1 2,0 1,2 4, ,7 2,2 1,7 4, ,2 2,4 1,5 4, ,4 2,2 1,7 4, ,0 2,0 1,7 3, ,2 2,0 1,6 4, ,1 2,0 1,9 4, ,9 2,0 2,0 3, ,4 2,0 1,9 4, ,4 2,1 1,9 4, ,2 2,1 1,8 4, ,3 2,1 1,9 4, ,3 2,2 2,0 4, ,4 2,2 1,9 4, ,3 2,1 1,8 4, ,7 2,2 1,8 4, ,9 2,3 1,7 4, ,4 2,3 1,8 4,4 Taulukko sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen kuljettaman kotimaisen puun, mikä vuonna 2009 kattoi 83 % kaikesta markkinahakkuiden puusta. Vuonna 2009 näiden organisaatioiden yhteenlasketut puun kuljetussuoritteet olivat miljoonaa m³km ja kuljetuskustannukset 259 miljoonaa euroa. The table includes domestic roundwood volumes transported by the forest industries and Metsähallitus. In 2009, these figures included 83% of the total commercial roundwood removals in Finland. In 2009, the total transport volume of these organisations was million m³km and total transportation costs EUR 259 million. Lähde Source: Metsäteho Oy Metsätilastollinen vuosikirja

16 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.6 Puun ja metsäteollisuustuotteiden maantiekuljetus Suomessa Road transportation of wood and forest industry products in Finland, Vuosi Metsäsektorin tuotteet Forest sector products Maanteiden Year Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Kaikkiaan tavaraliikenne Tukkipuu ja kuitupuu Muu Yhteensä Puutuote- Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Total yhteensä Logs and pulpwood Other Total teollisuus Pulp and paper industries Total Total Wood-products Massa Paperi, kartonki Yhteensä freight industries Pulp ja painotuotteet Total Paper, paperboard and printed articles Tavaramäärä, t Transport tonnes, m.t Kuljetussuorite, milj. tonni-km Transport volume, mill. tonne-km Muu puu sisältää hakkeen, purun, polttopuun ja jätepuun. Uusitun tavaralajiluokituksen mukaan vuodesta 2008 lähtien massa ei sisällä enää jätepaperia; ja paperin, kartongin ja painotuotteiden ryhmään kuuluvat myös muut paperista ja kartongista valmistetut tuotteet. Taulukko sisältää suomalaisen kuorma-autokaluston kotimaassa tekemän kuljetustyön. Other roundwood includes chips, sawdust, fuelwood and wood residues. As of 2008, according to the new goods classification standard, pulp no longer includes waste paper. Also, the category of paper, paperboard and printed articles now includes other articles made of paper and paperboard. The table includes domestic road transport by lorries registered in Finland. Lähde: SVT: Tilastokeskus Source: OSF: Statistics Finland 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

17 Puun korjuu ja kuljetus Puun ja metsäteollisuustuotteiden rautatiekuljetus Suomessa Railway transportation of wood and forest industry products in Finland, Vuosi Metsäsektorin tuotteet Forest sector products Rautateiden Year Puu Roundwood and wood residues Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Kaikkiaan tavaraliikenne Tukkipuu Kuitupuu Hake Muu Yhteensä Puutuote- Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Total yhteensä Logs Pulpwood Chips Other Total teollisuus Pulp and paper industries Total Total freight Wood-products Massa Paperi ja Yhteensä on railways industries Pulp kartonki Total Paper and paperboard Tavaramäärä, t Transport tonnes, m.t Kuljetussuorite, milj. tonni-km Transport volume, mill. tonne-km Vuosina puun kuljetussuorite sisältää myös puutuoteteollisuuden kuljetukset. In , transport volume (tonne-km) of roundwood also includes wood products. Lähde Source: VR Cargo Metsätilastollinen vuosikirja

18 5 Harvesting and transportation of roundwood 5.8 Puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan kuljetukset 2009 Exports and imports transportation of wood and forest industry products, 2009 Tavaralaji Product Kuljetusmuoto Way of transportation Meri Sisävesi Rautatie Maantie Muu Yhteensä Sea Inland Rail Road Other Total waterways t m.t. % Vientikuljetukset yhteensä Total of exports transportation Metsäsektorin tuotteet Forest sector products Puu Roundwood and wood residues Tukki- ja kuitupuu Logs and pulpwood Hake ja jätepuu Chips and wood residues Polttopuu Fuelwood Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Muut puutuotteet Other wood products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Tuontikuljetukset yhteensä Total of imports transportation Metsäsektorin tuotteet Forest sector products Puu Roundwood and wood residues Tukki- ja kuitupuu Logs and pulpwood Hake ja jätepuu Chips and wood residues Polttopuu Fuelwood Metsäteollisuustuotteet Forest industry products Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahatavara Sawn goods Puulevyt Wood-based panels Muut puutuotteet Other wood products Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massa Pulp Paperi ja kartonki Paper and paperboard Paperi- ja kartonkijalosteet Converted paper and paperboard products Metsäsektorin tuotteiden jakautuminen kuljetusmuodoittain, % Forest sector products by way of transportation, % Vientikuljetukset Exports transportation Tuontikuljetukset Imports transportation Lähde: Tullihallitus Source: National Board of Customs 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2010

19 Puun korjuu ja kuljetus Puun korjuun ja kuljetuksen yksikkökustannukset Unit costs in harvesting and transportation of roundwood, Vuosi Puun korjuu Harvesting Kaukokuljetus Puunhankinnan Yhteensä Year Hakkuu Lähikuljetus Yhteensä Long-distance yleiskustannus Total Felling Forest haulage Total transportation Overhead costs in roundwood procurement /m ,68 3,58 9,27 5, ,37 3,58 8,95 5, ,67 3,45 9,12 5, ,71 3,49 9,20 5, ,73 3,76 10,49 5, ,84 3,90 10,73 6, ,80 3,68 10,48 6, ,12 3,41 9,64 5, ,42 3,01 8,41 5, ,18 2,76 7,94 5, ,65 2,86 8,51 5, ,45 2,83 8,26 5, ,23 2,81 8,06 5, ,05 2,86 7,90 5, ,20 2,88 8,07 5, ,91 2,96 7,87 5,75 2,93 16, ,40 3,15 8,54 5,94 3,50 17, ,55 3,09 8,63 5,88 3,31 17, ,26 3,21 8,47 5,89 3,33 17, ,28 3,15 8,43 6,03 3,38 17, ,70 3,44 9,14 6,31 3,61 19, ,07 6,36 3,22 18, ,08 6,44 3,10 18, ,56 7,70 3,15 21, ,51 7,57 3,51 21,59 Sisältää metsäteollisuuden ja Metsähallituksen korjaaman ja kuljettaman kotimaisen puun. Vuodesta 2006 alkaen Metsäteho ei enää tilastoi hakkuuta ja lähikuljetusta erikseen. Puunhankinnan yleiskustannus sisältää tehtaalle toimitetun kotimaisen raakapuun hankinnan keskus- ja paikallisjohdon kustannukset, palkkakustannukset sivukustannuksineen sekä matka-, hallinto-, markkinointi- ja toimitilakustannukset. The table includes domestic roundwood volumes harvested and transported by the forest industries and Metsähallitus. Since 2006, felling and forest haulage are presented only as a total. The overhead costs of roundwood procurement include the central and local management costs, wages including ancillary costs, travel, administration, marketing and premises costs of domestic roundwood purchases delivered to the plant. Lähde Source: Metsäteho Oy Metsätilastollinen vuosikirja