Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Kokousaika 16:00 17:31 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rautava, Risto Bryggare, Arto kaupunginhallituksen puheenjohtaja varapuheenjohtaja poistui 17:21, poissa: osa 51, :t varapuheenjohtaja Ylikahri, Ville Asko Seljavaara, Sirpa Hakola, Juha poistui 17:01, poissa: :t Helistö, Kimmo Ojala, Outi Oker Blom, Jan D Pajamäki, Osku Rauhamäki, Tatu Rissanen, Laura poistui 17:21, poissa: osa 51, :t Andersson, Annika Hellström, Sanna Kontio, Timo Peltokorpi, Terhi varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen Muut Krohn, Minerva kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Bogomoloff, Harry kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Hiltunen, Rakel kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja saapui 16:05, poissa: :t Sauri, Pekka apulaiskaupunginjohtaja Haatainen, Tuula apulaiskaupunginjohtaja Penttilä, Hannu apulaiskaupunginjohtaja Räty, Laura apulaiskaupunginjohtaja Korhonen, Tapio rahoitusjohtaja Summanen, Juha vs. hallintojohtaja Tulensalo, Hannu henkilöstöjohtaja Sarvilinna, Sami kaupunginlakimies Waronen, Eero viestintäpäällikkö Teppo, Tiina päätösvalmisteluyksikön päällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Hari, Olli Hyttinen, Hannu Härmälä, Timo Matikainen, Kristiina Mickwitz, Leena Rautanen, Marja liisa Vallittu, Anja Saarinen, Erja Nyfors, Maria Pekkala, Henrik poistui 16:41, poissa: :t kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri apulaiskaupunginsihteeri hallintosihteeri asiantuntija saapui 16:05, poistui 16:24, läsnä: osa 37

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 Asia 33 Kj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 34 Kj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 35 Kj/1 V Helsingin Energia liikelaitoksen toimitusjohtajan viran täyttäminen 36 Kaj/1 V Kaarelan puisto, lähivirkistys, vesi, urheilu ja virkistysalueiden (Malminkartanon liikuntapuisto ja Kaarelan talli) asemakaavan muuttaminen (nro 11995) 37 Sj/1 Liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportti 38 Kaj/2 V Tontin 28324/2 myyminen Asunto Oy Helsingin Kuusihoville sekä vuokraus ja osto optiopäätöksen muuttaminen 39 Kaj/3 V Kaarelan tontin 33037/3 vuokrausperusteet 40 Kaj/4 V Vuosaaren Aurinkolahden tontin 54286/2 vuokrausperusteet 41 Kj/3 Vt Pekka Saarnion toivomusponsi: Yhteistyö valtiovallan kanssa läpinäkyvän tulojen rekisteröimisjärjestelmän toteuttamisesta harmaan talouden torjumiseksi 42 Kj/4 Maahanmuuttajien työmarkkina aseman parantamiseen varatun määrärahan käyttö 43 Kj/5 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 44 Kj/6 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 45 Ryj/1 Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan asettaminen 46 Ryj/2 Esitys Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran liittymisestä eräiden yhdistysten jäseneksi 47 Ryj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 48 Sj/2 Paikallinen sopimus perhepäivähoitajien KVTES:n liitteestä 12 poikkeavista palvelussuhteen ehdoista 49 Sj/3 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 50 Kaj/1 Lausunto Helsingin hallinto oikeudelle kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksestä (nro 11910) tehdystä valituksesta, Laajasalo, Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti 51 Kaj/2 Esitys Helsingin seudun liikenne kuntayhtymälle Helsingin eteläisen kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämiseksi

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ Kaj/3 Helsingin tasokoordinaatti ja korkeusjärjestelmän uudistaminen 53 Kaj/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 54 Stj/1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/1 33 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko Seljavaaran (varalla Helistö) ja Ojalan (varalla Hellström) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko Seljavaaran (varalla Hallaaho) ja Ojalan (varalla Sumuvuori) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/2 34 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/1 35 V Helsingin Energia -liikelaitoksen toimitusjohtajan viran täyttäminen HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa diplomi insinööri Pekka Mannisen Helsingin Energia liikelaitoksen toimitusjohtajan avoimeksi tulevaan virkaan lukien kaupungin palkkausjärjestelmän mukaisin ,30 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin. Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Petra Vänskä Sippel, controller, puhelin: petra.vanska sippel(a)hel.fi Liitteet 1 Yhteenveto hakijoista.pdf 2 Päätöshistoria.pdf Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa diplomi insinööri Pekka Mannisen Helsingin Energia liikelaitoksen toimitusjohtajan avoimeksi tulevaan virkaan lukien kaupungin palkkausjärjestelmän mukaisin ,30 euron kokonaiskuukausipalkkaeduin. Kaupunginvaltuusto päätti ( 190) myöntää toimitusjohtaja Seppo Ruohoselle eron Helsingin Energia liikelaitoksen toimitusjohtajan virasta lukien. päätti ( 916) kehottaa Helsingin Energiaa julistamaan toimitusjohtajan viran haettavaksi Helsingin Energia liikelaitoksen johtosäännön ja kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin ja niin, että hakuilmoituksessa viranhakijalla on mahdollisuus esittää myös oma palkkatoivomuksensa.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/1 Virasta maksettava kokonaiskuukausipalkka on Helsingin kaupungilla sovellettavan palkkausjärjestelmän mukaan tällä hetkellä ,30 euroa. Helsingin Energia liikelaitoksen toimitusjohtajan virka on ollut julkisesti haettavana Helsingin Energia liikelaitoksen johtosäännön 10 :n mukaan liikelaitoksen johtajan valitsee kaupunginvaltuusto johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Helsingin Energian toimitusjohtajan tehtävänä on johtokunnan alaisena johtaa, valvoa ja kehittää Helsingin Energian liiketoimintaa strategisten tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Helsingin Energia liikelaitoksen johtosäännön 9 :n mukaan johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto ja johtamistehtävistä. Kaupungin kielitaitosäännön perusteella viraston ja laitoksen päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa ilmoitettiin arvostettavan energiatoimialan tuntemusta ja näyttöjä liiketoiminnan johtamisesta. Virkaa täytettäessä tulee yleisten kelpoisuusehtojen lisäksi ottaa huomioon perustuslain 125 :ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin eli taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Virkaa haki hakuajan kuluessa 36 henkilöä. Hakijoista kolmelta puuttui muodollisena kelpoisuusehtona vaadittu ylempi korkeakoulututkinto. Toimitusjohtajan viranhakijoiden haastattelut suorittivat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, johtokunnan puheenjohtaja Jere Lahti sekä johtokunnan jäsenet Piia Häkkinen ja Jouko Sillanpää. Ryhmää avustivat Helsingin Energian henkilöstöpäällikkö Johanna Aholainen ja johtava lakimies Jaana Eklund. Haastatteluihin osallistui lisäksi kaupungin henkilöstökeskuksesta henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo. Seuraavat 10 henkilöä haastateltiin henkilökohtaisesti: ********** ja Manninen Pekka. Kaikilla haastatelluilla katsottiin olevan energiatoimialan osaamista ja kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Haastatteluissa kiinnitettiin erityistä huomiota hakijoiden tuntemukseen energiatoimialan merkittävistä toimialan muutoksista ja erityisesti Helsingin Energian kehitysohjelman asettamista haasteista.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/1 Yhteenveto hakijoista on liitteenä. Hakuasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja sitä ennen asian valmistelijalla. Khs toteaa, että ottaen huomioon Helsingin Energian toimitusjohtajan tehtävän asettamat vaatimukset, näytöt liiketoiminnan johtamisesta, energiatoimialan monipuolinen tuntemus sekä energia alalla lähivuosina odotettavissa olevat merkittävät muutoshaasteet hakijoista diplomi insinööri Pekka Mannisella voidaan katsoa olevan parhaat edellytykset toimitusjohtajan tehtävään. Hänen vahvuutenaan voidaan pitää menestyksellistä ison, kilpailluilla markkinoilla toimivan liiketoimintaorganisaation johtamista energialiiketoiminnan, energiateknologian ja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Mannisen vahvuutena on myös monipuolinen työkokemus sekä useiden energiaalan yhtiöiden sekä toimialajärjestöjen toimielinten jäsenyydet. Hänellä on myös parhaat edellytykset jatkaa johdonmukaisesti Helsingin Energian liiketoiminnan kehittämistä ja Helsingin Energian kehitysohjelman toteuttamista. Pekka Manninen on syntynyt vuonna 1954 ja valmistunut diplomiinsinööriksi Teknillisestä Korkeakoulusta vuonna 1980 pääaineena energiatalous ja voimalaitosoppi sekä höyrytekniikka. Manninen on toiminut vuodesta 1979 alkaen Helsingin Energiassa useissa vastuullisissa tehtävissä työuransa aikana. Nykyisessä tehtävässään vuodesta 2008 alkaen Manninen on vastannut johtaja nimikkeellä Energialiiketoiminnoista. Samalla hän on toiminut toimitusjohtajan ensimmäisenä sijaisena. Manninen on toiminut vuosina HelenVoima liiketoiminnon johtajana ja vuosina tuotantoosaston johtajana. Helsingin Energian johtokunta päätti esittää yksimielisenä lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että diplomi insinööri Pekka Manninen valittaisiin Helsingin Energian toimitusjohtajan avoimeksi tulevaan virkaan. Khs viittaa Helsingin Energian johtokunnan lausuntoon ja toteaa, että hakuasiakirjoista ja haastatteluista saatujen tietojen perusteella diplomi insinööri Pekka Manninen täyttää viralle asetetut kelpoisuusvaatimukset ja häntä voidaan pitää soveltuvimpana hakijana Helsingin Energia liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan. Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Petra Vänskä Sippel, controller, puhelin: petra.vanska sippel(a)hel.fi

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/1 Liitteet 1 Yhteenveto hakijoista.pdf 2 Päätöshistoria.pdf

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 36 V Kaarelan puisto-, lähivirkistys-, vesi-, urheilu- ja virkistysalueiden (Malminkartanon liikuntapuisto ja Kaarelan talli) asemakaavan muuttaminen (nro 11995) HEL T Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki, Malminkartano, Hakuninmaa) puisto, lähivirkistys, vesi, urheilu ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi Paula Vartiainen, kaavoitussihteeri, puhelin: paula.vartiainen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva, maisemallinen yleissuunnitelma 4 Vuorovaikutusraportti 5 Päätöshistoria Otteet Ote Uudenmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus Otteen liitteet Kunnalisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Helsingin Energia liikelaitos Liite 5 Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki, Malminkartano, Hakuninmaa) puisto, lähivirkistys, vesi, urheilu ja virkistysalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Tiivistelmä Alue sijaitsee Malminkartanossa Kaarelanpuiston ja Mätäjoen välisellä alueella. Asemakaavan muutos mahdollistaa Malminkartanossa sijaitsevan Kaarelan Ratsutallin laajentamisen ja maneesin rakentamisen. Tallille on osoitettu rakennusoikeutta 900 k m2. Nykyisessä kaavassa tallille on osoitettu 700 k m2 rakennusoikeutta, josta noin 300 m2 on käytetty. Rakennusoikeutta uutta maneesia varten on osoitettu k m2. Alueella jo aiemmin olleen liikuntapuiston aluevarauksia ja suunnitelmia on päivitetty. Liikuntapuistolle varattu alue pienenee hieman voimassa olevan kaavan mukaisesta alueesta ja siirtyy aiempaa lännemmäksi. Ratsastustallille ja liikuntapuistolle osoitetaan yhteinen uusi ajoyhteys alueiden välistä. Samoin alueille osoitetaan yhteinen pysäköintialue, jolle mahtuu noin 50 pysäköintipaikkaa. Lähtökohdat Kaavoitustilanne Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on virkistysaluetta ja kaupunkipuistoa. Alue on lisäksi merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Alueella on voimassa kolme eri asemakaavaa. Pääosalla kaava aluetta on voimassa vuonna 2001 voimaan tullut asemakaava. Kaavan mukaan nykyinen tallin alue, tallin laidun ja laitumen viereinen viljeltävä pelto ovat lähivirkistysaluetta (VL). Tallia varten on Kaarelanpuiston

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Maanomistus Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoksen sisältö viereen osoitettu tallirakennuksen rakennusala. Rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 700 k m2. Muu osa kaava alueesta on jo aiemmin kaavoitettua lähivirkistysaluetta tai puistoa. Helsingin kaupunki omistaa alueen maat. Kaarelan Ratsutalli Oy on vuokrannut käytössään olevat alueet vuonna 2032 päättyvällä 30 vuoden vuokrasopimuksella. Mätäjokea reunustavat viheralueet, Kartanonhaan ja Kaarelanpuiston alueet on yleiskaavassa luokiteltu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi. Alueella on asuttu jo kivikaudella ja se lienee yksi Helsingin vanhimpia viljelymaisemia. Mätäjoen laakson kulttuurimaisema, johon kuuluu myös Malminkartanon vanha kartanomiljöö, muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen maisemakokonaisuuden tiivistyvän kaupungin keskellä. Mätäjoen varsi on myös merkitty maakuntakaavaan seudulliseksi viheryhteydeksi, joka yhdistää Helsingin läntisen vihersormen ja Keskuspuiston. Ympäristökeskuksen ylläpitämän luontotietojärjestelmän mukaan Mätäjoki lähiympäristöineen on tärkeä lintu ja lepakkokohde. Malminkartanon ympäristön viheralueet, joilla on erityyppisiä kasvupaikkoja, avointen ja suljettujen alueiden vaihtelua, reunavyöhykkeitä, kosteikkoja ja vesialueita tai pintavesiä, ylläpitävät monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä. Suunnittelualueella on suojeltuja muinaisjäännöksiä, kivikautisia asuinpaikkoja. Mätäjoen varren alueet on suojeltu luonnonsuojelullisista syistä. Alue on liitettävissä Tollintiellä sijaitsevaan teknisen huollon verkostoon. Liikuntapuiston toteuttaminen edellyttää 20kV:n maakaapelin siirtämistä alueen eteläosassa. Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea, jossa savikerroksen arvioitu paksuus on 1 13 metriä. Kaava alueen pohjoisosan maaperä on kitkamaa aluetta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen liikunta ja virkistäytyminen alueella niin, että alueen maisemalliset arvot ja avoin kulttuurimaisema säilyvät. Alueella toimiva talli on tarkoitus

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Lähivirkistysalue (VL) laajentaa nykyisestä 11 hevosen tallista 22 hevosen talliksi ja ratsastusmahdollisuuksien parantamiseksi alueelle rakennetaan 24 m x 64 m kokoinen maneesi. Alueella toimivan tallin toiminta ja palvelumahdollisuudet paranevat uuden maneesirakennuksen myötä, jolloin ratsastamista on mahdollista harrastaa huonolla säällä sisätiloissa. Jo aiemmassa asemakaavassa olevan Malminkartanon liikuntapuiston tilavaraukset on tarkistettu ja päivitetty. Alueella olevat ulkoilureitit säilyvät. Ulkoilureitit, tallin ja liikuntapuiston liikenne sekä ratsastusreitit erotetaan selkeämmin toisistaan. Mätäjokilaakson varren alueet ja kevyen liikenteen reittien varressa olevat alueet on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Kaava alueen lähivirkistysalueet ovat osa Malminkartanon ja Kaarelan laajoja lähivirkistysalueita ja maisemakokonaisuutta. Lähivirkistysaluetta on myös ratsastukseen osoitettujen (VU ra) alueiden välissä 10 m leveä alue, jolle on osoitettu Kaarelanpuistosta Mätäjoelle kulkeva ulkoilureitti. Reitti on tärkeä alueen käytön ja myös maisemahistorian takia ja kaavalla halutaan varmistaa reitin säilyminen yleisessä käytössä. Mätäjoen varret on merkitty suojeltavaksi alueen osaksi (s) ja itse Mätäjoki likimääräiseksi vesialueen osaksi (~w~). Alueella olemassa olevat ulkoilureitit on merkitty kaavaehdotukseen ohjeellisina ulkoiluteinä (ut). Tallialueen kaakkoispuolella olevan pellon reunaan on merkitty ohjeellinen ratsastusreitti. Reitti alkaa ja loppuu tallin alueelta. Takaisin tallin alueelle reitti kaartaa ennen Kartanopuistosta joen rantaa tulevaa ulkoilureittiä. Ratsastusreitti ei risteä ulkoiluteiden kanssa ja niillä on 7 metrin turvaväli. Urheilu ja virkistyspalvelujen alue (VU) Malminkartanon liikuntapuistolle on varattu aluetta Kartanonkaaren ja Mätäjoen väliseltä alueelta. Alue on merkitty kaavaan urheilu ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Voimassa olevan asemakaavan aluevaraukseen verrattuna alue on pienentynyt ja siirtynyt lännemmäksi. Alueelle on ohjeellisesti osoitettu kaksi suurta urheilukenttää (65 x 100 m) ja neljä pienempää kenttää. Huoltorakennukselle on osoitettu rakennusala lähelle Kartanonkaarta. Huoltorakennuksen rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta 375 k m2. Liikuntapuiston pysäköinti on osoitettu liikuntapuiston pohjoiskulmaukseen, jossa se palvelee sekä liikuntapuistoa että ratsastuskäyttöä.

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Nykyisin pellon poikki kulkeva Kannelmäen puolelta Jouhipolulta Malminkartanon puolelle Tollintielle johtava ulkoilutie on kaavassa osoitettu kiertämään liikuntapuiston urheilukenttävarauksia. Urheilu ja virkistyspalvelujen alue ratsastusta varten (VU ra) Kaarelan Ratsutallin käytössä nykyisin oleva alue ja sille varattu laajennusalue maneesia varten on osoitettu urheilu ja virkistyspalvelujen alueeksi ratsastusta varten (VU ra). Aluetta on kahdessa eri osassa ja niiden välissä lähivirkistysaluetta, jolle on merkitty Kaarelanpuistosta Mätäjoelle kulkeva ulkoilureitti. Nykyiselle tallin alueelle on osoitettu laajennusvara tallia varten. Tallille on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 900 k m2. Rakennukseen saa sijoittaa myös yhden korkeintaan 150 k m2:n kokoisen asunnon tallin toiminnan kannalta välttämättömälle henkilökunnalle ja enintään 100 k m2 toimintaan liittyviä sosiaali ym. vastaavia tiloja. Maneesia varten on kaavassa osoitettu erillinen alue kaava alueen länsiosasta. Alueella on 24 x 64 metrin kokoinen rakennusala, k m2, maneesia varten ja ohjeellinen ratsastusalue. Maneesiin ei saa sijoittaa katsomotiloja tai pysyviä tallipaikkoja. Alueen eteläreunassa kulkee ajoyhteys tallille ja liikuntapuiston pysäköintiin. Tallin ajoyhteys risteää Kaarelanpuistosta Mätäjoelle kulkevan ulkoilutien poikki. VU ra alueet tulee aidata maalaamattomalla harvalla vaakasuuntaisella puisella lauta aidalla. Lisäksi ratsastusalueet on määrätty erikseen aidattaviksi. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, jotka tulee säilyttää avoimena ja maanviljelyskäytössä (MA) Liikenne Luonnonympäristö Ratsastuskäyttöön osoitettujen peltoalueiden kaakkois ja lounaispuolella olevat peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi, jotka tulee säilyttää avoimina ja maanviljelyskäytössä (MA). Peltoalueet muodostavat yhdessä laajan avoimen maiseman, joka on ollut viljelykäytössä jo vuosisatoja ja jonka säilyminen avoimena on maisemahistorian säilymisen vuoksi tärkeää. Kaava alueella ei ole katualuetta. Alueelle on merkitty sillä olevat ulkoilutiet, ajoyhteydet ja ratsastusreitit. Ajo liikuntapuiston alueelle ja ratsastustallin alueelle on merkitty Kartanonkaarelta ratsastusalueen reunaa pitkin. Kaarelan tallin huoltoajo siirtyy tallin koillispuolelle, eikä enää jatkossa risteä nyt Juhannuskallionpoluksi nimetyn ulkoilutien kanssa.

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Suojelukohteet Kaavan osoittama rakentaminen, sekä rakennukset että ulkoilutiet ja liikuntapaikat, on pyritty sijoittamaan mahdollisimman hyvin arvokkaaseen kulttuurimaisemaan. Kulttuurimaisema säilyy pääosin avoimena. Kaavassa on kuitenkin annettu joitakin istutusmääräyksiä. Niiden tarkoituksena on sopeuttaa uusi rakentaminen maisemaan. Kulttuurimaiseman ja jokivarren luontokohteiden suojelusta on lisäksi annettu erillisiä määräyksiä. Kivikautinen asuinpaikka Juhannuskallionpolun varressa lähellä Mätäjokea on suojeltu sm merkinnällä. Merkinnän aluerajaus on tarkistettu kaupunginmuseon suorittamien koekaivausten perusteella. Voimassa olevan kaavan mukaiset suojelualuemerkinnät on poistettu toinen erheellisenä ja toinen jo tuhoutuneena. Mätäjoen varren suojelualue laajenee hieman kaava alueen itäosassa Mätäjoen mutkassa. Muut joenvarren suojelualueet säilyvät entisellään. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Kartanonkaaren itäpuolelle toteutettava ulkoilutie vaatii alueellista kuivatusta palvelevan ojan siirtämistä. Alueella sijaitsee 110 kv:n ilmajohto ja 20 kv:n maakaapeleita. Liikuntapuiston toteuttaminen edellyttää 20 kv:n maakaapelin siirtämistä kenttien alueelta ulkoilureitille. Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Nimistö Asemakaavan muutoksen vaikutukset Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea, alueen pohjoisosassa esiintyy kitkamaata. Rakennukset perustetaan kitkamaa alueella maan varaan ja savialueella tukipaaluin kantavan kerroksen varaan. Alueella ei ole tiedossa maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa. Nimistötoimikunta päätti kokouksessaan esittää Kartanonkaarelta Hakuninmaan puolelle kulkevalle kevyen liikenteen reitille nimeä Juhannuskallionpolku. Nimistötoimikunnan perusteluna nimeämiselle on läheisyydessä sijaitseva ns. juhannuskallio. Kalliolla on vietetty malminkartanolaisten juhannusjuhlia ainakin vielä 1950 luvulla. Asemakaavan muutos muokkaa osan Malminkartanon peltomaisemasta rakennetuksi alueeksi. Aiempaan asemakaavaan verrattuna peltoaluetta säilyy suurin piirtein yhtä paljon, mutta

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot liikuntapuisto ei enää jaa peltoaluetta kahteen osaan ja alueelle jää laajempi yhtenäinen viljelyalue. Asemakaavan muutos säilyttää alueen maisemakulttuuria. Kaavan mukainen liikennejärjestely selkiyttää alueen kevyen liikenteen ja tallin ajoneuvoliikenteen liikennejärjestelyjä. Paljon käytetty Juhannuskallionpolun ulkoilutie rauhoittuu ajoneuvoliikenteeltä, mikä parantaa liikenneturvallisuutta. Myös ulkoilutiet ja ratsastusreitit erottuvat selkeämmin toisistaan. Seudullisesti merkittävä viheryhteys säilyy. Myöhemmin rakentuva liikuntapuisto voi tapahtumien yhteydessä satunnaisesti aiheuttaa paljon liikennettä. Ratsastustallin laajentamisen ja maneesin rakentamisen aiheuttama liikennemäärän lisäys on liikenneverkon kapasiteettiin nähden vähäistä. Alueella tallia pitävä Kaarelan Ratsutalli Oy on hakenut asemakaavan muuttamista siten, että kaavamuutos mahdollistaa tallin laajentamisen siten, että tallin hevosmäärä kaksinkertaistuu ja että alueelle on mahdollista rakentaa maneesi. Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis ja arviointisuunnitelma (päivätty ). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2009 ja 2010 kaavoituskatsauksessa. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis ja arviointisuunnitelma, kaavan lähtökohdat, kaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Malminkartanon kirjastossa sekä viraston internetsivuilla , valmisteluun liittyvä yleisötilaisuus pidettiin Nähtävillä olon yhteydessä ilmeni tarve laajemman maisemallisen yleissuunnitelman laatimisesta. Yleissuunnitelma teetettiin yhteistyössä liikuntaviraston, rakennusviraston katu ja puisto osaston sekä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Päivitetty osallistumis ja arviointisuunnitelma lähetettiin Päivitetty osallistumis ja arviointisuunnitelma, yleissuunnitelmaluonnos, päivitetty kaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Malminkartanon kirjastossa sekä viraston internetsivuilla Yleisötilaisuus pidettiin

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Tilastotiedot Viranomaisyhteistyö Esitetyt mielipiteet Kaavamuutoksessa osoitettu maneesirakennus on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävään ympäristöön haastavan kokoinen rakennus. Kaavavalmistelun aikana tutkittiin rakennukselle montaa eri sijaintipaikkaa. Maneesia suunniteltiin peltoalueelle tallin koillispuolelle, metsän siimekseen Kaarelanpuistoon ja muutosehdotuksessa esitetylle paikalle nykyiselle paikalle, mutta pitkä julkisivu toisin päin. Muutosehdotuksessa osoitettu sijaintipaikka osoittautui maiseman kannalta parhaimmaksi ja alueen kulttuurihistorialliset arvot parhaiten huomioon ottavaksi. Myös ratsastuskäytön ja liikuntapuiston liikenne oli tässä ratkaisussa helpoimmin järjestettävissä. Kaavan valmistelun yhteydessä keskusteltiin pienemmän maneesin mahdollisuudesta. Osoittautui kuitenkin järkeväksi sallia kaavassa esitetyn kokoinen maneesi, jolloin ratsastuksen harrastajat pääsevät harjoittelemaan kilpailutilanteita vastaavissa olosuhteissa. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaistyötä liikuntaviraston, rakennusviraston katu ja puisto osaston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen ja kaupunginmuseon kanssa. Viranomaisten kannanotot kohdistuivat muinaismuistolain nojalla suojeltujen muinaisjäännösten ja ratsutallin toiminnan ympäristövaikutusten huomioon ottamiseen. Muinaismuistojen suojelumerkinnät tarkistettiin yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu kaavan valmistelussa huomioon. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen asemakaavaosastolle saapui 24 mielipidekirjettä ja maneesin rakentamista puoltava adressi. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. Saadut mielipiteet koskivat laajasti suunnitteluratkaisun eri yksityiskohtia, yleensä muutoksen tarpeellisuutta sekä talliyrittäjän ja liikuntaviraston toimintaa alueella. Mielipiteet on niiden osittaisesta ristiriitaisuudesta huolimatta pyritty ottamaan kaavoitustyössä huomioon. Viranomaisten kannanotot, mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Ehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot Lausunnot Kaava alueen pinta ala on m2 ja kerrosala m2, josta lähivirkistysaluetta (VU) m2, urheilu ja virkistyspalvelujen aluetta (VU) m2 (kerrosala 375 m2), urheilu ja virkistyspalvelujen aluetta ratsastustoimintaa varten (VU ra) m2 (kerrosala m2), ja maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, joka tulee säilyttää avoimena ja maanviljelyskäytössä (MA) m2. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä Ehdotus vastaan ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa ympäristölautakunta, yleisten töiden lautakunta, liikuntalautakunta, kaupunginmuseon johtokunta, kiinteistölautakunta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, Helsingin Energia liikelaitos ja Helen Sähköverkko Oy sekä Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Helsingin Energialla ja Helen Sähköverkko Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotukseen. Liikuntalautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen liikunta ja virkistäytyminen alueella niin, että alueen maisemalliset arvot ja avoin kulttuurimaisema säilyvät. Jo aiemmassa asemakaavassa olevan Malminkartanon liikuntapuiston tilavaraukset on tarkistettu ja päivitetty. Alueella olevat ulkoilureitit säilyvät. Ulkoilureitit, tallin ja liikuntapuiston liikenne sekä ratsastusreitit erotetaan selkeämmin toisistaan. Liikuntapuiston rakentaminen ei sisälly liikuntatoimen vuosien taloussuunnitelmaan. Kaupunginmuseon johtokunta toteaa, että kaavoituksen alkuvaiheessa havaittiin vuoden 2001 lainvoimaisessa asemakaavassa olevan useita virheitä kiinteiden muinaisjäännösten sijainneissa ja aluerajauksissa. Havaitut virheet on korjattu asemakaavan muutosehdotuksessa. Tallin koillispuolella, lähellä Mätäjokea, ollut muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm alue) on poistettu täysin virheellisenä kokonaan. Tallin eteläpuolella sijainnut sm alue (Malminkartano 5) on myös poistettu. Asuinpaikka on sijainnut todellisuudessa korkeammalla nykyisen tallin ja kentän kohdalla. Se on tuhoutunut 1900 luvun alkupuolen rakentamisen sekä nykyisen tallin ja kentän rakentamisen takia. Helsingin yliopiston tekemän inventoinnin ( ) perusteella oli mahdollista, että tallin länsipuolella kaavaehdotuksessa osoitetun maneesin kohdalla, olisi peltoalueella säilynyt asuinpaikan laitaosia. Museoviraston tutkijan kanssa alueelle

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 tehdyssä koekuopituksessa todettiin alueen sijaitsevan asuinpaikan ulkopuolella tai niin tuhoutuneen, että sm suojelumerkintä ei ollut tarpeellinen. Suunnittelualueen pohjoisosassa Juhannuskallionpolun halkaiseman sm alueen (Malminkartano 4) sijaintia ja rajoja on muutettu vastaamaan arkeologisen koekaivauksen (1981) ja inventoinnin ( ) tuloksia. Kiinteät muinaisjäännökset on otettu huomioon asemakaavan muutosehdotuksessa riittävästi ja ne eivät ole esteenä suunnitelluille toimenpiteille. Kulttuurimaiseman kannalta maneesin valittu sijainti on paras eri vaihtoehdoista. Kaavassa on riittävät määräykset uudisrakennusten ulkoasun sopeuttamisesta maisemaan. Myös viherympäristöstä on määrätty erikseen. Kiinteistölautakunnalla ei ole huomauttamista asemakaavan muutosehdotukseen. Kaavaehdotuksessa on pyritty sovittamaan yhteen liikunta ja urheilutoiminta sekä ratsastuksen harjoittaminen kaupungin alueen rajojen sisällä. Kaava alueella on varattu aluetta Malminkartanon liikuntapuistolle. Alue on merkitty urheilu ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU). Malminkartanon liikuntapuisto tullaan vuokraamaan sisäisenä vuokrauksena liikuntavirastolle, kun alueen rakentaminen alkaa. Kiinteistölautakunta on vuokrannut pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella ratsastustoimintaa varten Kaarelan Ratsutalli Oy:lle noin m2:n suuruisen talli ja varastoalueen sekä 3 ha:n suuruisen laidunalueen ajalle Kaavamuutoksen mahdollistama maneesin rakentaminen liittyy olemassa olevaan toimintaan ja yhtiön kanssa tehtyä maanvuokrasopimusta tarkistetaan asemakaavan muutosta vastaavaksi sen jälkeen, kun kaavamuutos on tullut voimaan ja laajennushanke on ajankohtainen. Ympäristölautakunnan mielestä Mätäjoki lähiympäristöineen on tärkeä lintu ja lepakkokohde. Kaavassa Mätäjoen varren viheralueet on merkitty suojelumerkinnällä luonnonsuojelullisista syistä. Jokivartta koskevassa asemakaavamääräyksessä ja alueen hoidossa tulee ottaa huomioon myös Mätäjoen vesiensuojelu ja riittävän suojavyöhykkeen varaaminen. Suojavyöhykkeen maaperään ja kasvillisuuteen pidättyy ravinteita, bakteereita ja torjunta aineita. Vastine Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n julkaisemassa Suojavyöhykkeet ja Vantaanjoen alueen peltoviljely kirjasessa suositellaan vesiuoman suojavyöhykkeen leveydeksi metriä. Asemakaavan muutosehdotuksessa Mätäjoelle on esitetty

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 suojavyöhyke, joka lyhyeltä matkalta kapeimmalta kohdaltaan on noin 10 metriä leveä, mutta suurimman osan matkaa yli 20 metriä leveä. Suojavyöhyke on ohjeen mukainen ja riittävän leveä. Yleisten töiden lautakunnan mielestä tulisi vielä selvittää Kartanonkaaren varren hulevesiuoman säilyttämistä nykyisellä paikallaan. Kaavaehdotuksessa on Kartanonkaaren varteen merkitty istutettava puurivi ja sen viereen ulkoilutie. Kuivatusta palveleva oja on tarkoitus säilyttää avoimena uomana, mutta se on esitetty siirrettäväksi uuden ulkoilutien itäpuolelle. Jos oja jäisi nykyiselleen, kustannussäästöä syntyisi arviolta noin euroa. Kartanonkaaren varressa olevaa puistoaluetta tulisi leventää nykyisestä 10 metristä 15 metriin. Maneesin ja tallin välistä Mätäjoen rannalle johtavaa lähivirkistysalueyhteyttä on perusteltua jatkaa tasalevyisenä koko matkaltaan. Osa maanalaisten johtojen merkinnöistä puuttuu kaavasta. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaisten viheralueiden rakentamiskustannukset ovat noin euroa. Laskelmassa ei ole mukana VU ja VU ra merkinnällä osoitettuja alueita. Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä mainituin huomautuksin. Vastine Yleisten töiden lautakunnan lausunnossaan esittämät korjaukset on tehty asemakaavan muutosehdotukseen. Puistoalue on levennetty 15 metriä leveäksi ja hulevesiuoma osoitettu pääosin nykyiselle paikalleen. Ohjeellisia liikuntakenttämerkintöjä on siirretty vastaavasti. Liikuntapuiston huoltorakennuksen kohdalla avo ojan paikkaa osoittava kaavamerkintä on jätetty pois, koska huoltorakennukselle on haluttu jättää tilaa. Huoltorakennuksen kohdalla oja joudutaan putkittamaan. Ratsastusalueiden välissä kulkeva reitti on muutettu tasalevyiseksi, jolloin maisemallisesti arvokas peltoalue pienenee noin 3 metriä leveän kaistaleen verran. Asemakaavaehdotuksessa on tarvittavat johtokujamerkinnät. Asemakaavaselostuksen liitekartassa on esitetty VU alueella sijaitsevan 20 kv:n maakaapelin siirto uuden urheilukentän alueelta rakennettavan ulkoilureitin alle. Kustannusarvio on muutettu lausunnossa esitetyn mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä toteaa, että aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennuttu valmiiksi. Asemakaavaselostuksen mukaan Kartanonkaaren itäpuolelle toteutettava ulkoilutie vaatii alueellista kuivatusta palvelevan avo ojan siirtämistä. Siirron pituus on noin 400 metriä. Avo ojan siirto tulee suunnitella ja toteuttaa ulkoilutien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä ja kustantaa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 rahoituksella. Avo oja tulee merkitä kaavaan esimerkiksi merkinnällä w, aluekuivatukselle tärkeä oja. Vastine Kaavakarttaa on yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta muutettu siten, että vesihuollon lausunnossa mainitsemaa ojan siirtoa ei ole tarpeen tehdä. Tärkeä hulevesiuoma on lausunnon johdosta merkitty kaavakarttaan merkinnällä, ~w~, Likimääräinen aluekuivatukselle tärkeä oja. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) toteaa, että kyseistä asemakaavan muutosta on käsitelty kaupunkisuunnitteluviraston ja ELY keskuksen kuukausikokouksessa ELY keskus totesi tuolloin, että eri tavoitteet on sovitettu hyvin yhteen. Vaikutuksia tulee arvioida osallistumis ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen lisäksi myös seudullisesti merkittävän ekologisen käytävän toimintaedellytyksiin ja Mätäjoen vedenlaatuun. Vastine Mätäjoen ekologisen käytävän toimintaedellytykset eivät kaavamuutoksen myötä heikkene. Mätäjoen jokirannoilla olevat nykyiset luonnonmukaiset metsiköt säilyvät ja alueella säilyvät sen vaihtelevat luontotyypit. Kaavan myötä ekokäytävän pinta ala ei pienene joen mutkassa sitä on hieman levennetty. Aiempaan asemakaavaan verrattuna liikuntakäyttöön varatut kenttäalueet pienenevät hieman. Tallin toiminta ei aiheuta ongelmia alueen vesistölle. Tallin rakennusluvan yhteydessä tullaan vaatimaan riittävät lannan ja virtsan käsittelyyn tarvittavat tilat ja järjestelmät. Lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa. Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset Asemakaavan muutosehdotukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset: Kartanonkaaren varressa oleva avo oja on merkitty likimääräisellä "aluekuivatukselle tärkeä oja" merkinnällä kaavakarttaan pääosin nykyiselle paikalleen. Maneesin ja sen vieressä olevan ratsastuskentän kohdalla oja on turvallisuussyistä merkitty pellon puolelle ja kevyen liikenteen

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 reitti kadun varteen. Kartanonkaaren varressa oleva 10 metriä leveä puistoalue on levennetty 15 metriä leveäksi. Liikuntapuiston korttelialueella (VU) olevia ohjeellisia kenttäalueita on siirretty puiston leventämistä vastaavasti. Ratsastusalueiden (VU ra) välissä lähivirkistysalueella (VL) kulkeva reitti on muutettu tasalevyiseksi. Tallin rakennusalaa on hieman väljennetty. Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Asemakaavan muutosehdotuksen selostukseen on lausuntojen johdosta tehty seuraavat tarkistukset: Selostukseen on lisätty arvio kaavamuutoksen vaikutuksista seudullisesti merkittävään ekologiseen käytävään ja Mätäjoen veden laatuun. Kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset on tarkistettu vastaamaan yleisten töiden lautakunnan lausunnossaan antamia summia. Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi Paula Vartiainen, kaavoitussihteeri, puhelin: paula.vartiainen(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva, maisemallinen yleissuunnitelma 4 Vuorovaikutusraportti 5 Päätöshistoria Otteet

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Ote Uudenmaan elinkeino, liikenneja ympäristökeskus Helen Sähköverkko Oy Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Helsingin Energia liikelaitos Otteen liitteet Kunnalisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Rakennuslautakunta Kaupunginmuseon johtokunta Liikuntalautakunta Yleisten töiden lautakunta Ympäristölautakunta

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/1 37 Liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportti Pöydälle HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. päätti käsitellä sivistys ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 1 esityslistan viidentenä asiana. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: hannu.hyttinen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin liikuntatoimen kokonaisselvitys Otteet Ote Kiinteistölautakunta Liikuntalautakunta Opetuslautakunta Talous ja suunnittelukeskus Yleisten töiden lautakunta Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee merkitä liitteenä olevan liikuntatoimen kokonaisselvityksen loppuraportin tiedoksi ja samalla pyytää raportista lausunnon liikuntalautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta, opetuslautakunnalta, talous ja suunnittelukeskukselta sekä liikuntapalveluja tuottavilta kaupunkikonsernin tytäryhteisöiltä (Urheiluhallit Oy, Jääkenttäsäätiö sekä Stadion säätiö). Kaupunginhallituksen toimeksianto ja selvitys

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/1 Helsingin kaupunginhallituksen vuoden 2012 talousarvion valmistelua ohjaavissa kannanotoissa kaupunginhallitus kehotti ennen liikuntastrategiasta päättämistä toteuttamaan ulkopuolisen kokonaisselvityksen liikuntatoimesta.talous ja suunnittelukeskuksen toteuttaman kilpailutuksen tuloksena selvityksen toteuttajaksi valittiin Ramboll Management Consulting (RMC). Selvitystyötä varten asetettiin johtajistokäsittelyssä konsulttiselvitystä valvova seurantatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen. Työryhmän kokoonpano käy ilmi oheisesta päätöshistoriasta. Selvitystyö käynnistyi elokuussa 2011 ja selvityksen loppuraportti valmistui Seurantyöryhmä kokoontui syksyn aikana kolme kertaa 20.9, ja Selvityksen tavoitteena oli jäsentää Helsingin liikuntatoimen kenttää ja tuottaa konsernitason päätöksentekoa varten kokonaisnäkemys liikuntatoimen alueen toiminnasta. Kaupungin liikuntatoimi ja liikuntakonserniksi kutsuttu kokonaisuus koostuu liikuntavirastosta, liikuntapalveluja tuottavista kaupunkikonserniin kuuluvista säätiöistä ja yhtiöistä sekä kaupungin avustuksia saavista yhteisöistä. Tarjouspyynnön mukaisesti selvityksessä tarkasteltiin mm. seuraavia osatekijöitä: kustannustehokkaita tapoja hallita ja organisoida liikuntatoimi kaupunkikonsernin kokonaisetu huomioiden ja jakaa toiminnot ydinpalveluihin ja tukipalveluihin, liikuntaviraston kiinteistöjen hallintaa ja tonttien välivuokrausta, liikuntapaikkojen palveluverkon suunnittelua ja hallintatapoja, liikuntakiinteistöjen investointien ja rahoituksen sekä elinkaaren hallintaa sekä tuotettiin edellä mainittuja osatekijöitä koskevia johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia. Selvityksen tiedonkeruu perustui laajalti eri sidosryhmien kuulemiseen. Selvityksen yhteydessä kuultiin mm. liikuntaviraston sekä liikuntapalveluja tuottavien konserninosien johtoa ja keskeisiä asiantuntijoita, liikuntaseurojen edustajia sekä kaupungin konserniohjauksesta vastaavia tahoja. Lisäksi selvityksessä toteutettiin liikuntaviraston ja konserninosien asiantuntijatason henkilöstölle suunnattu sähköinen kysely, jonka avulla kartoitettiin laaja alaisemmin näkemyksiä liikuntatoimen nykytilasta ja kehittämistoimenpiteistä. Sähköinen kysely tehtiin myös liikuntaseuroille sekä

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/1 Selvitysraportin keskeiset johtopäätökset liikuntalautakunnan jäsenille sekä konserninosien luottamushenkilöjohdolle. Selvityksessä hyödynnettiin runsaasti myös olemassa olevaa palvelujen tuottamista ja toimintaa koskevia dokumenttiaineistoja sekä aikaisempia liikuntatoimessa tuotettuja raportteja ja selvityksiä. Kaupunginhallituksen kokoukseen on kutsuttu Ramboll Management Consulting edustajat esittelemään raportin keskeiset johtopäätökset. Selvitystä ohjaavissa kaupunginhallituksen kannanotoissa korostettiin erityisesti konserniohjauksen selkeyttämisen näkökulmaa, jota raportissa on myös käsitelty laajasti. Liikuntakonserni koostuu hyvin monimuotoisesta organisaatiojoukosta, jota ohjataan eri tahojen toimesta. Palvelutuotannon jakaantuminen eri tahoille koetaan selvityksen perusteella joustavaksi toimintamalliksi. Kriittiset arviot kohdistuvat selvityksen mukaan konserniohjaukseen liittyvien roolien tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen sekä liikuntafoorumin toiminnan kehittämiseen. Selvityksen johtopäätöksissä todettiin lisäksi, että konserniohjauksessa tulisi painottaa liikunnan substanssiin perustuvaa konserniohjausta ja että tämä tulisi toteuttaa siten, että liikuntapalveluja tuottavien yhteisöjen ja kaupungin välillä olisi esimerkiksi velvoittavia palvelusopimuksia. Seurantatyöryhmän kokouksessa päätetyn mukaisesti selvityksessä ei varsinaisesti arvioitu kustannustehokkuutta konserniyksiköiden välillä tai suhteessa liikuntaviraston toimintaan, koska vertailukelpoisia tietoja ei ollut saatavilla. Selvityksen johtopäätöksissä on kuitenkin todettu, että palvelutuotannon kustannustehokkuutta tulisi jatkossa tarkastella esimerkiksi erillisen selvityshankkeen kautta. Selvityksessä on otettu myös kantaa liikuntapalvelujen tukijärjestelmän tarkoituksenmukaisuuteen ja ehdotettu, että erilaisia tukimuotoja tulisi yhdistää selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi uusien liikuntapaikkojen rakentamisen yhteydessä rakentamisen yhteydessä ns. välivuokrausmenettelyä tulisi kehittää siten, että pinta alaan perustuvaa subventiokäytäntöä täydennettäisiin palvelujen sisältöihin ja velvoitteisiin sidotuilla kriteereillä. Samoin laitosavustusten vastikkeellisuutta tulisi tehostaa siten, että avustukset sidostaan palvelutuotantoon kytkeytyviin tavoitteisiin ja velvoitteisiin. Palveluverkon suunnittelua koskevat johtopäätökset ja kehittämissuositukset liittyvät opetusviraston sekä liikuntatoimen

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/1 alaisten liikuntapaikkojen käytön hallinnointiin ja tilanvarausjärjestelmien kehittämiseen. Selvityksessä tarkasteltiin vielä liikuntakiinteistöjen suunnittelua, rakentamista ja hallinnointia. Selvityksen perusteella kyseiseen toimintamalliin ei liity epäkohtia. toteaa, että selvityksessä esitetyistä kehittämisehdotuksista on tarkoituksenmukaista pyytää asianomaisten lautakuntien ja talousja suunnittelukeskuksen lausunnot. Lausuntokierroksen jälkeen kaupunginhallitus päättänee mahdollisista jatkotoimista, joihin selvityksessä todetut kehittämissuositukset ja saadut lausunnot antavat aihetta. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: hannu.hyttinen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin liikuntatoimen kokonaisselvitys Otteet Ote Kiinteistölautakunta Liikuntalautakunta Opetuslautakunta Talous ja suunnittelukeskus Yleisten töiden lautakunta Kaupunkikonsernin tytäryhteisöt Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Päätöshistoria Kaupunginjohtaja/J HEL T Päätös Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän seuraavasti: Työryhmän nimi on liikuntatoimen kokonaisselvityksen seurantatyöryhmä ja tehtävä on valvoa konsulttityötä, joka koskee liikuntatoimen kokonaisselvitystä.

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/1 Työryhmän puheenjohtajaksi nimetään apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja jäseniksi rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, talous ja suunnittelukeskus liikuntajohtaja Anssi Rauramo, liikuntavirasto virastopäällikkö Jaakko Stauffer, kiinteistövirasto osastopäällikkö Petteri Huurre, liikuntavirasto osastopäällikkö Tarja Loikkanen, liikuntavirasto konserniyksikön päällikkö Matti Malinen, talous ja suunnittelukeskus toimitusjohtaja Maija Innanen, Stadion säätiö talouspäällikkö Kristiina Sorell, Urheiluhallit Oy Lisäksi työryhmä voi työnsä aikana kuulla muita tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita. Kaupunginsihteeri Hannu Hyttinen hallintokeskuksesta vastaa työryhmän sihteerien tehtävien hoitamisesta. Kaupunginjohtaja pyytää samalla henkilöstöjärjestöjä nimeämään työryhmään edustajansa. Työryhmän toiminnassa on noudatettava Khn antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Lisätiedot Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin: hannu.hyttinen(a)hel.fi

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 38 V Tontin 28324/2 myyminen Asunto Oy Helsingin Kuusihoville sekä vuokraus- ja osto-optiopäätöksen muuttaminen Pöydälle HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Otteet Ote Sato Rakennuttajat Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus päättänee ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavasti: Kaupunginvaltuusto päättänee, (asia nro 10) tekemäänsä päätöstä tältä osin muuttaen, oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Asunto Oy Helsingin Kuusihoville 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro tontin nro 2 seuraavin ehdoin: 1. Kauppahinta perustuu virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 34 euroa/ kerrosneliömetri ja kaupantekohetkellä voimassa olevan lainvoimaisen rakennusluvan mukaiseen käytettyyn kerrosalaan. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla korjatun edellä mainitun yksikköhinnan mukaan. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien, asemakaavamääräysten mukaan sallittujen asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 Hakemus kauppahintaa. 2. Tontille rakennettavien rakennusten on valmistuttava kahden (2) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. 3. Yksi kolmasosa (1/3) tontille rakennettavista asunnoista on pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta. 4. Kauppakirja on allekirjoitettava mennessä, ellei määräaikaan myönnetä lisäaikaa. 5. Jos ostaja ei noudata kauppakirjan ehtoja, ostaja voidaan velvoittaa maksamaan kaupungille sopimussakkoa kulloinkin enintään euroa. 6. Lautakunta oikeutetaan tekemään kiinteistökauppa sekä päättämään kauppakirjan ehdot. 7. Muuten noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja. Maunulan asuinkerrostalotontti 28324/2 on ollut varattuna vuoden 2011 loppuun Sato Rakennuttajat Oy:lle ikääntyneille tarkoitettujen vapaarahoitteisten vuokra asuntojen rakennuttamista varten. Yhtiö pyytää, että tontti myytäisiin kaupunginvaltuuston aiemmasta vuokrausja myyntipäätöksestä poiketen jo tässä vaiheessa, ennen rakennuksen valmistumista, yhtiön perustamalle Asunto Oy Helsingin Kuusihoville. Samoin yhtiö pyytää, että 27 tontille rakennettavista 37 asunnosta saataisiin varauspäätöksestä poiketen myydä omistusasunnoiksi. Kaupunginvaltuuston aiempi päätös Kaupunginvaltuusto päätti (asia nro 10, 130 ) vahvistaessaan tontin vuokrausperusteet, että vuokrasopimukseen sisällytetään osto optio, jonka mukaan vuokralaisella on oikeus ostaa tontti kun se on rakennettu. Kauppahinta osto oikeutta käytettäessä tuli perustaa yksikköhintaan 34 euroa (ind.100) / kerrosneliömetri ja kaupantekohetkellä voimassa

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 olevan lainvoimaisen rakennusluvan mukaiseen käytettyyn kerrosalaan. Hinta olisi tällä hetkellä 617 euroa / k m². Lisäksi tontille rakennettavat asunnot tuli pitää vapaarahoitteisessa vuokra asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta. Tontin käyttötarkoitus ja myynti Toimivalta toteaa, että hallintamuodon osittaista muutosta voidaan pitää hyväksyttävänä ottaen huomioon vuokra asuntojen määrä Maunulan asuntokannasta. Yhtiön kanssa käydyn neuvottelun tuloksena ehdotetaan, että vähintään yksi kolmasosa tontille rakennettavista asunnoista tulee kuitenkin pitää vuokrakäytössä vähintään kymmenen vuotta. Valtuuston aiemman päätöksen mukaan tontti olisi vuokrattu ostooptiolla, jolloin vuokralaisella olisi ollut oikeus ostaa tontti, kun sinne rakennettavat rakennukset ovat valmistuneet. toteaa, että tontti voidaan myydä jo nyt ilman pitkäaikaista vuokraamista, koska tontille myönnetystä rakennusluvasta ilmenee, että tontille on tarkoitus rakentaa varauspäätöksen mukaisesti 37 senioriasuntoa, ja tontin rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti, kun päätös myynnistä on tehty. Nykyisenkin päätöksen mukaan myynti voisi tulla kysymykseen heti rakennuksen valmistuttua. Myynti on perusteltavissa myös Kvston asettamien myyntitavoitteiden saavuttamiseksi. Tontti on nyt vuokrattu lyhytaikaisesti rakennusluvan hakemista ja maaperätöiden aloittamista varten. Kauppahinnan ehdotetaan muodostuvan Kvston aiemmin päättämän yksikköhinnan, nykyarvoltaan noin 617 euroa/k m², mukaisesti, mikä tässä johtaa noin 1,6 miljoonan euron kauppahintaan. Kaupasta päättäminen kuuluisi kauppahinnan perusteella lautakunnan toimivaltaan, mutta koska tontin myyminen suoraan poikkeaa valtuuston aiemmasta päätöksestä, joka tarkoitti vuokraamista ostooikeudella tietyin ehdoin, asia tulee saattaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi. toteaa vielä, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen lukuun ottamatta siinä kaupanteolle esitettyä määräaikaa, jota on jatkettu päätöksentekoaikatalu huomioon ottaen. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 Lisätiedot Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Otteet Ote Sato Rakennuttajat Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi kiinteistölautakunta Päätöshistoria Kiinteistölautakunta Pöydälle pantu asia HEL T Päätös Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan myymään Sato Rakennuttajat Oy:lle tai sen perustamalle asunto osakeyhtiölle 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro tontti nro 2 seuraavin ehdoin: 1 Kauppahinta perustuu virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 34 euroa/kerrosneliömetri ja kaupantekohetkellä voimassa olevan lainvoimaisen rakennusluvan mukaiseen käytettyyn kerrosalaan. Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla korjatun edellä mainitun yksikköhinnan mukaan. Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakennettavien, asemakaavamääräysten mukaan sallittujen asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä kauppahintaa. 2 Tontille rakennettavien rakennusten on valmistuttava kahden (2) vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta.

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 3 Kolmasosa (1/3) tontille rakennettavista asunnoista on pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra asuntokäytössä vähintään 10 vuotta rakennusten käyttöönotosta. 4 Kauppakirja on allekirjoitettava mennessä, ellei määräaikaan myönnetä lisäaikaa. 5 Jos ostaja ei noudata kauppakirjan ehtoja, ostaja voidaan velvoittaa maksamaan kaupungille sopimussakkoa kulloinkin enintään euroa. 6 Lautakunta oikeutetaan tekemään kiinteistökauppa sekä päättämään kauppakirjan ehdot. 7 Muuten noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja. Edelleen lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaupunginvaltuuston (130 ) tekemä päätös tontin vuokraamisesta osto optiolla anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. Lautakunta päätti oikeuttaa tonttiosaston osastopäällikön myöntämään allekirjoitukselle perustellusta syystä jatkoaikaa enintään saakka. (A ) Ehdotuksen mukaan Lisätiedot vs. osastopäällikkö Juhani Kovanen Risto Lehtonen, kiinteistölakimies, puhelin: risto.lehtonen(a)hel.fi

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/3 39 V Kaarelan tontin 33037/3 vuokrausperusteet HEL T kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro tontti nro 3; Maununnevantie 1 Päätös päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro tontin nro 3 (osoite Maununnevantie 1, pinta ala m²) kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa. 2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Kaavakartta Päätösehdotus päättänee ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro tontin nro 3 (osoite Maununnevantie 1, pinta ala m²)

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/3 Hanke Asemakaava ja tonttitiedot Vuokrausperusteet kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa. 2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Tontti 33037/3 on varattu asuntotuotantotoimikunnalle valtion tukemien vuokra asuntojen suunnittelua varten. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa keväällä Tontille tulee siksi vahvistaa vuokrausperusteet. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 33037/3 on enintään kolmikerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta (A III). Tontin rakennusoikeus on k m² ja pinta ala m² (e=0.5). Mörssäriaukion puolelle ensimmäiseen kerrokseen on sijoitettava liikeja toimistotiloja tai asukkaiden yhteistiloja vähintään 200 k m². Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteisiä asumista palvelevia varasto, huolto, harraste, sauna ym. tiloja rakennusten kaikkiin kerroksiin ja ullakolle enintään 15 % kerrosalasta. Autopaikat sijoitetaan tontille. Tontille 33037/3 esitettävien vuokrausperusteiden mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa. Hintatasossa 10/2011 (ind. 1827) laskettu kerrosneliömetrihinta on 512 euroa. Esitetty vuokrausperuste on tontin käyttötarkoitus ja sijainti huomioon ottaen vertailukelpoinen vastaavien viimeaikaisten vuokrausperustepäätösten kanssa. Tontista peritään valtion korkotuen johdosta alennettua maanvuokraa, joka on 80 % vapaarahoitteisesta maanvuokrasta.

37 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/3 Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on ARAalennus huomioiden 1,64 e/kk/m². Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta 2 Kaavakartta Tiedoksi Kiinteistölautakunta Päätöshistoria Kiinteistölautakunta HEL T Kiinteistökartta G6 P4, Maununnevantie 1 Päätös Käsittely Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutettaisiin vuokraamaan 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro tontti nro 3 (osoite Maununnevantie 1, pinta ala m²) lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 28 euroa. 2 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

38 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/ Ehdotuksen mukaan Esteelliset: Juhani Tuuttila (hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohta) Lisätiedot virastopäällikkö Jaakko Stauffer Risto Lehtonen, kiinteistölakimies, puhelin: risto.lehtonen(a)hel.fi

39 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/4 40 V Vuosaaren Aurinkolahden tontin 54286/2 vuokrausperusteet HEL T kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro tontti nro 2; Inkiväärikuja 4 Päätös päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro tontin nro 2 kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin 54286/2 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 36 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuintilan kerrosalan osalta. 2 Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike, toimisto tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokran suuruista maanvuokraa. 3 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää maanvuokraa , ja alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi. 4 Mikäli toinen sopimuspuoli ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai alennusta, heillä on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

40 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/4 5 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Kopio asemakaavan nro kaavakartasta Päätösehdotus päättänee ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro tontin nro 2 kiinteistölautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin 54286/2 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 36 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuintilan kerrosalan osalta. 2 Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike, toimisto tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokran suuruista maanvuokraa. 3 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää maanvuokraa , ja alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi. 4

41 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/4 Hanke Asemakaava ja tonttitiedot Vuokrausperusteet Mikäli toinen sopimuspuoli ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai alennusta, heillä on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita. 5 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Kiinteistölautakunta päätti (344 ) varata asuntotuotantotoimikunnalle asemakaavan mukaisen tontin 54286/2 (2 120 k m²) asunto ohjelman tavoitteiden mukaiseen vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon. Varauspäätöksen ja hyväksytyn toteutusohjelman mukaisesti vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon varatut tontit tuli luovuttaa myymällä. Hanke ei ole kuitenkaan toteutunut kustannusten korkeudesta ja markkinatilanteesta johtuen. Suunnitelmia on nyt kehitetty taloudellisemmiksi ja yhdeksi tästä johtuvaksi lähtökohdaksi esitetään otettavaksi kohteen toteuttaminen vuokratontille. Hanke on edennyt rakennuslupavaiheeseen ja se on vuokrattu lyhytaikaisella sopimuksella rakennusluvan hakemista ja maanrakennustöiden aloittamista varten Asunto oy Helsingin Correttolle. Koska tontille 54286/2 on alun perin määritelty vain myyntiperusteet, sille tulee nyt vahvistaa vuokrausperusteet. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti 54286/2 kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen (A). Tontin pinta ala on m² ja kokonaiskerrosala on k m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e= 0,61. Suurin sallittu kerrosluku on II III. Kaava alueen halki kulkee syvällä maassa suuri jätevesien kokoojaviemäri (1 400 mm), jonka suojaamistoimenpiteet aiheuttavat rakentamiselle lisäkustannuksia.

42 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/4 Tontin vuosivuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 36 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuinkerrosalan osalta. Tonttien asuinkerrosalan neliömetrihinta olisi siten nykyhintatasossa (10/2011, ind. 1827) 658 euroa. Maanvuokran teoreettinen vaikutus asumiskustannuksiin on noin 2,63 e/kk/m². Tontti ehdotetaan vuokrattavaksi enintään sadaksi vuodeksi, jolloin vuokraa tarkistetaan määräajoin 30 vuoden välein käypää maanhintaa vastaavaksi ja vuokria laskettaessa korkoprosenttina pidetään 4 %. Päätöstä on aikaisemminkin sovellettu Vuosaaressa erillisillä uusilla kaava alueilla. Tontti sijaitsee Vuosaaren Aurinkolahdessa ns. Pomeranssin alueella. Vuokrahintaa korottavina tekijöinä on otettu huomioon meren rannan läheisyys sekä se, että metroasema ja ostoskeskus sijaitsevat alle kilometrin päässä tontista. Vuokraa alentavana tekijänä jätevesien kokoojaviemärin (1 400 mm) suojauksesta tonteille aiheutuvat erikoispaalutuksen lisäkustannukset. Läheisyydessä sijaitsevat asuntotontit on pääasiassa luovutettu myymällä myyntihinnan ollessa noin euroa kerrosneliömetriltä niin, että rannan ja kanavan läheisyydessä hinta on ollut lähellä ylärajaa ja kauempana lähellä alarajaa. Vuokraushinnan määrittelyssä on myös huomioitu alueelle aikaisemmin vahvistetut vuokrausperusteet pyrkien yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Kopio asemakaavan nro kaavakartasta Tiedoksi Kiinteistölautakunta Päätöshistoria

43 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/4 Kiinteistölautakunta HEL T Kiinteistökartta L5 S1, Inkiväärikuja 4 Päätös Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro tontin nro 2 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen saakka seuraavin ehdoin: 1 Tontin 54286/2 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 36 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa asuintilan kerrosalan osalta. 2 Niistä asuntojen ulkopuolisista asuntoja palvelevista tiloista, jotka saa asemakaavamääräysten mukaan rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi, ei peritä vuokraa. Tonteille mahdollisesti rakennettavien liike, toimisto tai vastaavien tilojen osalta peritään asuintilan maanvuokran suuruista maanvuokraa. 3 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa edellä mainituin perustein määräytyvää maanvuokraa , ja alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi. 4 Mikäli toinen sopimuspuoli ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai alennusta, heillä on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita. 5

44 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/4 Muuten noudatetaan tavanomaisia asuntotonttien vuokrausehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja. Lisätiedot osastopäällikkö Juhani Tuuttila Miia Pasuri, kiinteistölakimies, puhelin: miia.pasuri(a)hel.fi

45 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/3 41 Vt Pekka Saarnion toivomusponsi: Yhteistyö valtiovallan kanssa läpinäkyvän tulojen rekisteröimisjärjestelmän toteuttamisesta harmaan talouden torjumiseksi HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston hyväksymän toivomusponnen (Pekka Saarnio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille. Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Petra Vänskä Sippel, controller, puhelin: petra.vanska sippel(a)hel.fi Liitteet 1 Vt Pekka Saarnion toivomusponsi Kvsto pdf 2 Lausunto ATT.pdf 3 Lausunto hankintakeskus.pdf 4 Lausunto HKR.pdf Otteet Ote Ponnen ehdottaja Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston hyväksymän toivomusponnen (Pekka Saarnio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille. Käsitellessään Helsingin kaupunkikonsernin harmaan talouden tilaa ja torjuntaa koskevaa kokonaisselvitystä Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki jatkaa aktiivista yhteistyötä valtiovallan kanssa harmaiden yritysten ja työntekijöiden karsimiseksi ehdottamalla kaikkia Suomessa toimivia yrityksiä ja

46 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/3 työntekijöitä koskevan läpinäkyvän tulojen rekisteröimisjärjestelmän luomista täällä tapahtuvan taloudellisen toiminnan osalta (Pekka Saarnio, äänin 48 3). Kvston työjärjestyksen 24 :n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille. Toivomusponnen johdosta on hankittu ATT:n, rakennusviraston sekä hankintakeskuksen lausunnot. viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että mm. rakennusalalle voidaan luoda läpinäkyvyyttä tekemällä laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa, joista merkittävimmät ovat Verohallinto ja rakennusteollisuus. Harmaan talouden kitkemiseksi pitäisi luoda järjestelmä, jota käyttämällä Verohallinto pääsee mm. suoraan yritysten henkilöstötietoihin. Laki veronumerosta ja julkisesta veronumerorekisteristä tuli voimaan. Jokainen Verohallinnon asiakasrekisterissä oleva luonnollinen henkilö saa veronumeron. Veronumero annetaan työntekijälle verokortissa, ennakkoverojen yhteydessä tai todistuksella, mikäli Suomella ei ole verotusoikeutta työntekijän palkkatuloon. Ensi kertaa Suomeen saapuvat ulkomaiset työntekijät saavat veronumeron asioidessaan verotoimistossa. Verohallinnolla on maistraattien lisäksi rinnakkainen toimivalta tallentaa väestörekisterijärjestelmään Suomessa tilapäisesti työskentelevää ulkomaan kansalaista koskevat tiedot. Veronumero otetaan käyttöön rakennustyömaalla käytettävässä pakollisessa tunnistekortissa. Mikäli veronumeroa ei ole kuvallisessa tunnisteessa, henkilöllä ei ole oikeutta työskennellä rakennustyömaalla. Verohallinnon ylläpitämästä rakennusalan julkisesta veronumerorekisteristä voi tarkistaa nimen ja veronumeron vastaavuuden. Uuden veronumerolain johdosta muuhun lainsäädäntöön tarvittavia muutoksia ovat väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muutos sekä työturvallisuuslain muutos. Em. lakimuutokset sekä eräiltä osin laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallituksen hyväksymän harmaan talouden torjuntaohjeen ( , 1144) mukaan kaupunkikonsernin työmailla edellytetään veronumeron sisältävän tunnistekortin käyttöä. Helsingin kaupunkikonsernissa harmaan talouden torjuntaa

47 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/3 tehostetaan mm. viranomaisyhteistyöllä Verohallinnon sekä Etelä Suomen aluehallintoviraston (AVI) kanssa. Kaupunkikonserni tukee jatkossakin kaikkia harmaan talouden torjuntaan edistäviä toimenpiteitä. Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Petra Vänskä Sippel, controller, puhelin: petra.vanska sippel(a)hel.fi Liitteet 1 Vt Pekka Saarnion toivomusponsi Kvsto pdf 2 Lausunto ATT.pdf 3 Lausunto hankintakeskus.pdf 4 Lausunto HKR.pdf Otteet Ote Ponnen ehdottaja Otteen liitteet Esitysteksti Tiedoksi Kaupunginvaltuusto

48 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/4 42 Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantamiseen varatun määrärahan käyttö HEL T Päätös päätti hyväksyä maahanmuuttajien työmarkkinaaseman parantamiseen vuoden 2012 talousarvion kohdalle varatun määrärahan käyttösuunnitelman, jonka mukaan määrärahasta osoitetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen työllistymiseen euroa henkilöstökeskuksen käytettäväksi sekä maahanmuuttajakotiäitien kielikoulutukseen euroa opetusviraston, euroa suomenkielisen työväenopiston, euroa Arbiksen ja euroa sosiaaliviraston käytettäväksi. Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Ulla Juhanko, erityissuunnittelija, puhelin: ulla.juhanko2(a)hel.fi Eija Hanni, osastopäällikkö, puhelin: eija.hanni(a)hel.fi Liitteet 1 Määrärahan käyttösuunnitelma 2012.pdf Otteet Ote Otteen liitteet Opetusvirasto Liite 1 Suomenkielinen työväenopisto Liite 1 Arbis Liite 1 Sosiaalivirasto Liite 1 Talous ja suunnittelukeskus Liite 1 Taloushallintopalvelu liikelaitos Liite 1 Henkilöstökeskus Liite 1 Päätösehdotus päättänee hyväksyä maahanmuuttajien työmarkkinaaseman parantamiseen vuoden 2012 talousarvion kohdalle varatun määrärahan käyttösuunnitelman, jonka mukaan määrärahasta osoitetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen työllistymiseen euroa henkilöstökeskuksen käytettäväksi sekä maahanmuuttajakotiäitien kielikoulutukseen euroa

49 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/4 opetusviraston, euroa suomenkielisen työväenopiston, euroa Arbiksen ja euroa sosiaaliviraston käytettäväksi. Valtio ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi Vuoden 2011 aikana kaupunki on yhteistyössä Helsingin TE toimiston kanssa jatkanut toimenpiteitä aiesopimuksen mukaisen maahanmuuttajien alkuvaiheen työllistymisen edistämiseksi. Prosessin mukainen toiminta, joka sisältää kaupungin osalta 6 kuukauden työharjoittelun/työelämävalmennuksen ja 6 kuukauden palkkatukityön, on käynnistynyt vuoden 2010 aikana ja sitä kehitetään edelleen vuonna Henkilöstökeskus ja talous ja suunnittelukeskus ovat valmistelleet käyttösuunnitelman maahanmuuttajien työmarkkina aseman parantamiseen kohdennetusta määrärahasta. Maahanmuuttajien palkkatuettuun työhön varataan aiesopimuksen toteuttamista varten henkilöstökeskuksen käyttöön 100 henkilölle 6 kuukauden mittainen työllistymisjakso, mikä tarkoittaa 600 palkkatuetun työn kuukautta. Määrärahoja palkkatuettua työtä varten varataan euroa. Henkilöstökeskus järjestää 6 kuukauden työharjoittelun/työelämävalmennuksen ja 6 kuukauden palkkatukijakson aikana näille 100 maahanmuuttajalle suomen kielen koulutusta, henkilökohtaista uravalmennusta sekä muuta jatkotyöllistymistä tukevaa koulutusta. Ostopalvelua varten varataan euroa. Henkilöstökeskus, opetusvirasto, suomenkielinen työväenopisto, Arbis ja sosiaalivirasto ovat valmistelleet esityksen maahanmuuttajataustaisten, lapsiaan kotona hoitavien aikuisten suomen/ruotsin kielen opetuksen järjestämisestä. Kielikoulutusten järjestämiseen varataan esityksen mukaisesti euroa. Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Ulla Juhanko, erityissuunnittelija, puhelin: ulla.juhanko2(a)hel.fi Eija Hanni, osastopäällikkö, puhelin: eija.hanni(a)hel.fi Liitteet 1 Määrärahan käyttösuunnitelma 2012.pdf

50 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/4 Otteet Ote Otteen liitteet Opetusvirasto Liite 1 Suomenkielinen työväenopisto Liite 1 Arbis Liite 1 Sosiaalivirasto Liite 1 Talous ja suunnittelukeskus Liite 1 Taloushallintopalvelu liikelaitos Liite 1 Henkilöstökeskus Liite 1

51 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/5 43 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä: Khn puheenjohtaja konsernijaosto tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat Helsingin Energia Helsingin Satama Taloushallintopalvelu apulaiskaupunginjohtajat rakennus ja ympäristötointa johtava sivistys ja henkilöstötointa johtava kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava sosiaali ja terveystointa johtava hallintokeskus hallintojohtaja hallinto osaston osastopäällikkö kansainvälisen toiminnan päällikkö kaupunginlakimies viestintäpäällikkö talous ja suunnittelukeskus rahoitusjohtaja talousarviopäällikkö kehittämispäällikkö aluerakentamispäällikkö sisäisen tarkastuksen päällikkö tietotekniikkapäällikkö kaupunginkamreeri elinkeinojohtaja elinkeinopäällikkö matkailupäällikkö tapahtumapäällikkö

52 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/5 Taloushallintopalvelu liikelaitos toimitusjohtaja Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä: Khn puheenjohtaja konsernijaosto tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat Helsingin Energia Helsingin Satama Taloushallintopalvelu apulaiskaupunginjohtajat rakennus ja ympäristötointa johtava sivistys ja henkilöstötointa johtava kaupunkisuunnittelu ja kiinteistötointa johtava sosiaali ja terveystointa johtava hallintokeskus hallintojohtaja hallinto osaston osastopäällikkö kansainvälisen toiminnan päällikkö kaupunginlakimies viestintäpäällikkö talous ja suunnittelukeskus rahoitusjohtaja talousarviopäällikkö

53 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/5 kehittämispäällikkö aluerakentamispäällikkö sisäisen tarkastuksen päällikkö tietotekniikkapäällikkö kaupunginkamreeri elinkeinojohtaja elinkeinopäällikkö matkailupäällikkö tapahtumapäällikkö Taloushallintopalvelu liikelaitos toimitusjohtaja Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

54 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kj/6 44 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä: kaupunginjohtaja johtajiston asiat muut asiat Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, ettei se ota käsiteltäväkseen seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä: kaupunginjohtaja johtajiston asiat muut asiat Lisätiedot vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

55 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/1 45 Esteettömyysasioiden neuvottelukunnan asettaminen HEL T Päätös päätti asettaa päättyväksi toimikaudeksi esteettömyysasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on koordinoida ja edistää koko kaupungin esteettömyystyötä ja seurata esteettömyyden toimeenpanoa käytännön hankkeissa eri hallintokunnissa. Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä esteettömyysasioiden neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt: Puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen: Hankesuunnittelupäällikkö Henna Helander ja hänen varajäsenensä rakennuttaja arkkitehti Seidi Kivisyrjä, molemmat asuntotuotantotoimistosta. Arkkitehti Anne Karppinen ja hänen varajäsenensä toimistopäällikkö Katariina Baarman, molemmat kaupunkisuunnitteluvirastosta. Hankepäällikkö Irmeli Grundström ja hänen varajäsenensä arkkitehti Kristiina Pyykönen, molemmat kiinteistövirastosta. Projektipäällikkö Artturi Lähdetie ja hänen varajäsenensä projektiinsinööri Mikko Halonen, molemmat liikennelaitos liikelaitoksesta. Hankesuunnittelija Asko Rahikainen ja hänen varajäsenensä hankesuunnittelija Hanna Lehtiniemi, molemmat liikuntavirastosta. Arkkitehti Marketta Savelainen ja hänen varajäsenensä projektiarkkitehti Mauno Kemppi, molemmat opetusvirastosta. Arkkitehti Hannu Pyykönen ja hänen varajäsenensä tarkastusinsinööri Risto Nyberg, molemmat rakennusvalvontavirastosta. Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen ja hänen varajäsenensä toimistopäällikkö Silja Hyvärinen, molemmat rakennusvirastosta. Vammaisasiamies Reija Lampinen ja hänen varajäsenensä kehittämiskonsultti Timo Hakala, molemmat sosiaalivirastosta.

56 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/1 Suunnitteluinsinööri Anu Turunen ja hänen varajäsenensä projektiinsinööri Outi Säntti, molemmat talous ja suunnittelukeskuksesta. Arkkitehti Pirjo Sipiläinen ja hänen varajäsenensä hankesuunnittelija Jaana Lunnela, molemmat terveyskeskuksesta. Jussi Heinämies ja hänen varajäsenensä Marianne Österberg, molemmat yleisten töiden lautakunnasta. Vammaisneuvoston puheenjohtaja Iiro Auterinen ja hänen varajäsenensä vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Timo Lehtonen. Vanhusneuvoston jäsen Ritva Rautio ja hänen varajäsenensä vanhusneuvoston jäsen Veli Heikki Klemetti. Diplomi insinööri Mervi Vatanen ja hänen varajäsenensä ympäristöasiantuntija Anna Ruskovaara, molemmat Helsingin seudun liikenne kuntayhtymästä. Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa rakennusvirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteeri ja muista kansliatehtävistä. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Otteet Ote Neuvottelukuntaan nimetyt HSL Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus päättänee asettaa päättyväksi toimikaudeksi esteettömyysasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on koordinoida ja edistää koko kaupungin esteettömyystyötä ja seurata esteettömyyden toimeenpanoa käytännön hankkeissa eri hallintokunnissa. Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä esteettömyysasioiden neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt: Puheenjohtajaksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

57 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/1 Jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen: Hankesuunnittelupäällikkö Henna Helander ja hänen varajäsenensä rakennuttaja arkkitehti Seidi Kivisyrjä, molemmat asuntotuotantotoimistosta. Arkkitehti Anne Karppinen ja hänen varajäsenensä toimistopäällikkö Katariina Baarman, molemmat kaupunkisuunnitteluvirastosta. Hankepäällikkö Irmeli Grundström ja hänen varajäsenensä arkkitehti Kristiina Pyykönen, molemmat kiinteistövirastosta. Projektipäällikkö Artturi Lähdetie ja hänen varajäsenensä projektiinsinööri Mikko Halonen, molemmat liikennelaitos liikelaitoksesta. Hankesuunnittelija Asko Rahikainen ja hänen varajäsenensä hankesuunnittelija Hanna Lehtiniemi, molemmat liikuntavirastosta. Arkkitehti Marketta Savelainen ja hänen varajäsenensä projektiarkkitehti Mauno Kemppi, molemmat opetusvirastosta. Arkkitehti Hannu Pyykönen ja hänen varajäsenensä tarkastusinsinööri Risto Nyberg, molemmat rakennusvalvontavirastosta. Kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen ja hänen varajäsenensä toimistopäällikkö Silja Hyvärinen, molemmat rakennusvirastosta. Vammaisasiamies Reija Lampinen ja hänen varajäsenensä kehittämiskonsultti Timo Hakala, molemmat sosiaalivirastosta. Suunnitteluinsinööri Anu Turunen ja hänen varajäsenensä projektiinsinööri Outi Säntti, molemmat talous ja suunnittelukeskuksesta. Arkkitehti Pirjo Sipiläinen ja hänen varajäsenensä hankesuunnittelija Jaana Lunnela, molemmat terveyskeskuksesta. Jussi Heinämies ja hänen varajäsenensä Marianne Österberg, molemmat yleisten töiden lautakunnasta. Vammaisneuvoston puheenjohtaja Iiro Auterinen ja hänen varajäsenensä vammaisneuvoston varapuheenjohtaja Timo Lehtonen. Vanhusneuvoston jäsen Ritva Rautio ja hänen varajäsenensä vanhusneuvoston jäsen Veli Heikki Klemetti. Diplomi insinööri Mervi Vatanen ja hänen varajäsenensä ympäristöasiantuntija Anna Ruskovaara, molemmat Helsingin seudun liikenne kuntayhtymästä.

58 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/1 Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvirastoa huolehtimaan neuvottelukunnan sihteeri ja muista kansliatehtävistä. päätti merkitä tiedoksi yleisten töiden lautakunnan esityksen kaupungin esteettömyystyön organisoinnista vuoden 2011 jälkeen. Samalla kaupunginhallitus päätti, että esteettömyystyön koordinointia ja edistämistä sekä esteettömyyden toimeenpanon seurantaa varten asetetaan esteettömyysasioiden neuvottelukunta Khn eri päätöksellä. Yleisten töiden lautakunta esitti, että neuvottelukunta koostuisi eri hallintokuntia sekä vammais ja vanhusneuvostoa edustavista jäsenistä. Neuvottelukunnan puheenjohtajaksi lautakunta esitti nimettäväksi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin. Yleisten töiden lautakunnan esityksessä oli lisäksi ehdotus neuvottelukunnan kokoonpanosta. Neuvottelukuntaan kuuluisi edustajat seuraavista hallintokunnista: asuntotuotantotoimisto, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, liikuntavirasto, opetusvirasto, rakennusvalvontavirasto, rakennusvirasto, sosiaalivirasto, liikennelaitos liikelaitos, talous ja suunnittelukeskus ja terveyskeskus. Lisäksi neuvottelukuntaan pyydettäisiin edustus Helsingin seudun liikenne kuntayhtymästä sekä vammais ja vanhusneuvostosta. Neuvottelukuntaan kuuluisi vielä yleisten töiden lautakunnan keskuudestaan nimeämä luottamushenkilö. Em. tahoilta on pyydetty ehdotukset neuvottelukuntaan nimettävistä. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Otteet Ote Neuvottelukuntaan nimetyt HSL Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Tiedoksi Asuntotuotantotoimisto

59 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/1 Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistövirasto Liikennelaitos liikelaitos (HKL) Opetusvirasto Rakennusvalvontavirasto Rakennusvirasto Sosiaalivirasto Talous ja suunnittelukeskus Terveyskeskus Päätöshistoria Rahoitusjohtaja HEL T Talous ja suunnittelukeskuksen edustajat esteettömyysasioiden neuvottelukuntaan ovat: varsinainen edustaja suunnitteluinsinööri Anu Turunen ja varaedustaja projekti insinööri Outi Säntti. Lisätiedot Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin: tuula.saxholm(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Käsittely Yleisten töiden lautakunta päätti nimetä esteettömyysasioiden neuvottelukuntaan edustajaksi Jussi Heinämiehen ja hänelle varahenkilöksi Marianne Österbergin Ehdotuksen mukaan Sari Hartosen tekemä ja Jarmo Niemisen kannattama ehdotus: Ehdotan, että yleisten töiden lautakunnan edustajaksi neuvottelukuntaan nimetään Jussi Heinämies ja hänelle varahenkilöksi Marianne Österberg. Lisätiedot kaupungininsinööri Raimo K Saarinen Antti Rautiainen, lakimies, puhelin:

60 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/1 antti.rautiainen(a)hel.fi HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi yleisten töiden lautakunnan esityksen kaupungin esteettömyystyön organisoinnista vuoden 2011 jälkeen. Samalla kaupunginhallitus päätti, että esteettömyystyön koordinointia ja edistämistä sekä esteettömyyden toimeenpanon seurantaa varten asetetaan myöhemmin esteettömyysasioiden neuvottelukunta kaupunginhallituksen eri päätöksellä. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi

61 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/2 46 Esitys Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Staran liittymisestä eräiden yhdistysten jäseneksi Pöydälle HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry.pdf 2 Työsuojelupäälliköt ry.pdf 3 Taimistoviljelijät.pdf 4 Kauppapuutarhaliitto.pdf 5 Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry.pdf Päätösehdotus päättänee, että kaupunki liittyy alkaen jäseneksi seuraaviin yhdistyksiin: Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry (Haty) Kauppapuutarhaliitto Taimistoviljelijät ry Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakentamispalvelua (Stara) huolehtimaan jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista ja jäsenmaksujen suorittamisesta. Teknisen palvelun lautakunta esittää , että rakentamispalvelu (Stara) voisi liittyä Helsingin Autoteknillinen yhdistys ry:n, Kauppapuutarhaliiton, Taimistoviljelijät ry:n, Työsuhdepäälliköt ry:n sekä Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry:n jäseneksi.

62 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/2 Vuosimaksut em. yhdistyksissä olisivat yhteensä noin 2000 euroa. Rakentamispalvelulla ei ole tällä hetkellä yhdistysten jäsenyyksiä. Talous ja suunnittelukeskus puoltaa lausunnossaan liittymistä teknisen palvelun lautakunnan esittämiin yhdistyksiin, Työsuojelupäälliköt ry:tä lukuun ottamatta. Ko. yhdistykseen työsuojelupäälliköillä on mahdollisuus liittyä henkilöjäseninä. Talous ja suunnittelukeskus kiinnittää lisäksi lausunnossaan huomiota siihen, että pääpaino tulisi olla kotimaassa tapahtuvassa edunvalvonnassa, tiedonhankinnassa ja verkostoitumisessa. pitää jäsenyyksiä perusteltuina talous ja suunnitteluosaston lausunnossa mainituin rajauksin. Yhdistysten säännöt ovat liitteissä 1 5. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry.pdf 2 Työsuojelupäälliköt ry.pdf 3 Taimistoviljelijät.pdf 4 Kauppapuutarhaliitto.pdf 5 Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry.pdf Tiedoksi Rakentamispalvelu (Stara) Päätöshistoria Rahoitusjohtaja HEL T Teknisen palvelun lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Stara liittyy Helsingin autoteknillinen yhdistys ry:n, Kauppapuutarhaliiton, Taimistoviljelijät ry:n, Työsuojelupäälliköt ry:n ja Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry:n jäseneksi. Yhdistysten vuosittaiset jäsenmaksut ovat yhteensä noin euroa.

63 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/2 Rakennusvirasto on aikanaan kuulunut Taimistoviljelijät ry:hyn, Helsingin autoteknillinen yhdistys ry:hyn sekä Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry:hyn. Näiden jäsenyyksien siirtoa Staralle ei tehty aikanaan organisaatiomuutoksen yhteydessä. Kokonaan uusia jäsenyyksiä olisivat Kauppapuutarhaliitto ja Työsuojelupäälliköt ry. Staran mukaan yhdistyksissä toimimalla voidaan edistää kaupungin edunvalvontaa, saada alaan liittyvää tietoa ja monipuolisia koulutusmahdollisuuksia sekä verkostoitua muiden alalla toimivien henkilöiden kanssa. Talous ja suunnittelukeskus puoltaa Staran liittymistä em. yhdistyksiin lukuun ottamatta Työ suojelupäälliköt ry:tä, johon työsuojelupäälliköillä on mahdollisuus liittyä henkilöjäseninä. Talous ja suunnittelukeskus toteaa, että pääpaino yhdistystoiminnassa tulee olla kotimaassa tapahtuvassa edunvalvonnassa, tiedonhankinnassa ja verkostoitumisessa. Yhdistystoimintaan liittyvät mahdolliset ulkomaanmatkat eivät saa tarpeettomasti lisätä viraston matkakustannuksia. Lisätiedot Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Teknisen palvelun lautakunta HEL T Päätös Teknisen palvelun lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että Stara liittyy Helsingin autoteknillinen yhdistys ry:n, Kauppapuutarhaliiton, Taimistoviljelijät ry:n, Työsuojelupäälliköt ry:n ja Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry:n jäseneksi. YHDISTYSTEN VUOSITTAINEN JÄSENMAKSU Helsingin Autoteknillinen Yhdistys ry (Haty) jäsenmaksu 50 kannatusjäsenmaksu 200 Kauppapuutarhaliitto lämmitettävät kasvihuoneet 12,5 /100 m2 kasvihuoneet ilman lämmitystä 40 % edellisestä minimijäsenmaksu 110 euroa Taimistoviljelijät

64 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/2 jäsenmaksu perustuu liikevaihtoon esim. 800 : yli , 600 : , 300 : ja 200 : alle Työsuhdepäälliköt ry kannatusjäsenmaksu 220 Sähkölaitteiden kunnossapitoyhdistys ry päätoimipaikka 260 sivutoimipaikka 190 VUOSIMAKSUT YHTEENSÄ STARALLE N Helsingin kaupunki on ollut Helsingin kaupungin rakennusviraston toimesta jäsen suurimmassa osassa yllä mainituissa yhdistyksissä. Rakentamispalvelun perustamisen yhteydessä jäsenyydet katkesivat. Lisätiedot toimitusjohtaja Timo Martiskainen Kirsi Remes, yksikönjohtaja, puhelin: kirsi.remes(a)hel.fi

65 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Ryj/3 47 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Yleisten töiden lautakunta Ympäristölautakunta Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: erja.saarinen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Yleisten töiden lautakunta Ympäristölautakunta Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: erja.saarinen(a)hel.fi

66 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/2 48 Paikallinen sopimus perhepäivähoitajien KVTES:n liitteestä 12 poikkeavista palvelussuhteen ehdoista HEL T Päätös päätti hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen (KVTES) liitteestä 12 poikkeavista perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdoista ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Leena Mattheiszen, johtava työmarkkinalakimies, puhelin: leena.mattheiszen(a)hel.fi Liitteet 1 Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi 2 PPH neuvottelupöytäkirja 2.pdf 3 PPH neuvottelupöytäkirja 1.pdf Otteet Ote Otteen liitteet Sosiaalivirasto Liite 1 Liite 2 Liite 3 Opetusvirasto Liite 1 Liite 2 Liite 3 Henkilöstökeskus Liite 1 Liite 2 Liite 3 Päätösehdotus päättänee hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen (KVTES) liitteestä 12 poikkeavista perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdoista ja valtuuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

67 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/2 Perhepäivähoitajien ja kolmiperhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen ja sen liitteestä 12 poikkeavista palvelussuhteen ehdoista solmitun paikallisen sopimuksen mukaisesti. Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat tulivat työaikalain alaisiksi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta hyväksyi neuvotteluratkaisun kunnallisen yleisen virka ja työehtosopimuksen 12 liitteen työaikamääräysten muuttamisesta alkavan toimintakauden alusta. Liitteen 12 mukaan perhepäivähoitajan täysi työaika on keskimäärin 40 tuntia viikossa työaikajaksossa, jonka aikana säännöllinen työaika ennalta laaditun työvuoroluettelon mukaan tasoittuu em. viikkotuntimäärään. Tasoittumisjakson vähimmäispituus on kaksi viikkoa ja enimmäispituus kuusi kuukautta. Tasoittumisjakson pituudesta sovitaan paikallisesti. Em. muutoksesta johtuen työaikaa ja työaikakorvauksia koskevat määräykset tulee poistaa paikallisesta sopimuksesta ja lisätä siihen määräys työajan tasoittumisjakson pituudesta. Tasoittumisjakson pituudeksi on henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittu 12 viikkoa (6 + 6 viikkoa). Helsingissä on edelleen tarkoituksenmukaista sopia paikallisesti eräistä poikkeuksista kunnallisen virka ja työehtosopimuksen määräyksiin. Poikkeustarpeet johtuvat siitä, että työsuhteen keskeisistä ehdoista on sovittu aikaisemmissa paikallisissa soveltamisohjeissa ja sopimuksissa valtakunnallisista sopimuksista eroavalla tavalla. Nämä palvelussuhteen ehdot on syytä pitää edelleen voimassa, jotta perhepäivähoidon ja kolmiperhepäivähoidon hyvä taso ja laajuus voidaan turvata. Henkilöstökeskus on neuvotellut näitä poikkeuksia koskevasta paikallisesta sopimuksesta pääsopijajärjestöjen ja Tehy ry:n kanssa ja neuvotteluissa on saavutettu yksimielisyys. KVTES:sta tehtävät poikkeukset koskevat palkan määräytymistä, lapsen hoidossa tapahtuvien tilapäisten muutosten vaikutusta palkkaan ja hoitajalle myönnettävää tilapäistä hoitovapaata. Paikallisessa sopimuksessa ehdotettavat palvelussuhteen ehdot eivät eroa nykyisestä käytännöstä eivätkä siten aiheuta lisäkustannuksia kaupungille. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Leena Mattheiszen, johtava työmarkkinalakimies, puhelin: leena.mattheiszen(a)hel.fi Liitteet

68 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/2 Otteet 1 Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi 2 PPH neuvottelupöytäkirja 2.pdf 3 PPH neuvottelupöytäkirja 1.pdf Ote Otteen liitteet Sosiaalivirasto Liite 1 Liite 2 Liite 3 Opetusvirasto Liite 1 Liite 2 Liite 3 Henkilöstökeskus Liite 1 Liite 2 Liite 3

69 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/3 49 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: eläintarhan johtokunta henkilöstökassatoimikunta kaupunginmuseon johtokunta kaupunginorkesterin johtokunta kulttuuri ja kirjastolautakunta liikuntalautakunta nuorisolautakunta opetuslautakunta opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta suomenkielisen työväenopiston johtokunta taidemuseon johtokunta Henkilöstön kehittämispalvelut johtokunta eläintarhan johtaja henkilöstökeskus henkilöstöjohtaja osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) osastopäällikkö (henkilöstövoimavara) osastopäällikkö (maahanmuutto) museojohtaja kaupunginorkesterin intendentti ruotsinkielisen työväenopiston rehtori suomenkielinen työväenopisto: johtava rehtori apulaisrehtori aluerehtori taidemuseon johtaja tietokeskus: johtaja tutkimuspäällikkö tietohuoltopäällikkö kehittämispäällikkö työterveysjohtaja

70 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/3 Henkilöstön kehittämispalvelut toimitusjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Päätösehdotus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 2 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: eläintarhan johtokunta henkilöstökassatoimikunta kaupunginmuseon johtokunta kaupunginorkesterin johtokunta kulttuuri ja kirjastolautakunta liikuntalautakunta nuorisolautakunta opetuslautakunta opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta suomenkielisen työväenopiston johtokunta taidemuseon johtokunta Henkilöstön kehittämispalvelut johtokunta eläintarhan johtaja henkilöstökeskus henkilöstöjohtaja osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) osastopäällikkö (henkilöstövoimavara) osastopäällikkö (maahanmuutto) museojohtaja kaupunginorkesterin intendentti ruotsinkielisen työväenopiston rehtori suomenkielinen työväenopisto: johtava rehtori apulaisrehtori aluerehtori taidemuseon johtaja tietokeskus:

71 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Sj/3 johtaja tutkimuspäällikkö tietohuoltopäällikkö kehittämispäällikkö työterveysjohtaja Henkilöstön kehittämispalvelut toimitusjohtaja apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen

72 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 50 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksestä (nro 11910) tehdystä valituksesta, Laajasalo, Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie - Tahvonlahti HEL T Päätös Muutoksenhakija Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Valitus päätti antaa Helsingin hallinto oikeudelle seuraavan lausunnon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi (176 ) 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja , ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Laajasalo Degerö Seura ry on tehnyt asiassa valituksen Helsingin hallinto oikeudelle. Kuntalain 90 :n mukaan muutosta kunnallisvalituksella haetaan hallinto oikeudelta. Edelleen 92 :n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä. Muutoksenhakija on yhdistys, jonka kotikunta on Helsinki. Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 188 :n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Viranomaisen päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Valitus on toimitettu hallinto oikeudelle Valitus on toimitettu hallinto oikeudelle määräajassa. Laajasalo Degerö Seura ry on vaatinut Helsingin hallinto oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen.

73 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Valituksen keskeiset perustelut Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaavan sisältö Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä asemakaavan sisältövaatimuksia, koska melu ja luontoselvitykset on tekemättä, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä ja kaavaehdotus on virheellinen ja puutteellinen. Tielinjaus Tielinjaus heikentää tarpeettomasti elinympäristöä ja hävittää luonnonympäristön erityisiä arvoja. Linjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema ja meluongelmia. Linjaus aiheuttaa ongelmatilanteen suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten kannalta. Melu Valituksen tutkimatta jättäminen Valituksen hylkääminen Kaavan sisältö Kaavan valmistelutekstissä on virheellinen väite siitä, että melu alueella ei ole merkittävä. Meluhaitat Tahvonlahden virkistysalueelle, joka on yksi Helsingin hiljaisista alueista, on selvittämättä. Asemakaavaan tulisi sisällyttää määräykset meluesteiden rakentamisesta tai muista ratkaisuista, joilla melun leviäminen estetään. katsoo, että valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen. Jäljempänä esitettävillä perusteilla on edelleen katsottava, että vastoin valittajan käsitystä kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n sisältövaatimuksien tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tämän vuoksi valitus tulee hylätä. Luontoselvitykset

74 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Kaava alue sijaitsee pääosin rakennetulla öljysatama alueella, jossa kaava alueen itäosa sivuaa Tahvonlahtea ja siihen liittyvää Tahvonlahden ruovikkoa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin mm. rakentamisen vaikutuksia luontoon ja virkistysalueisiin ja arviointi koottiin päivättyyn selvitykseen Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön. Kaava aluetta koskevia perusselvityksiä tehtiin siis jo osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Selvityksiä on tarkennettu tarpeen mukaan asemakaavaluonnos ja ehdotusvaiheessa. Ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000 luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä niiltä osin kuin ympäristökeskus on katsonut sen tarpeelliseksi. Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin, ja siten myös koko osayleiskaava alueelta, ovat mm. arvokkaat kasvillisuus ja kasvistokohteet , Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty ), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999, Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet, Antti Salla Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä. Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta mm. sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva järjestelmään. Oiva järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpintaalan. Metsärekisterissä on mainittu mm. puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä. Luontotietojärjestelmän mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita.

75 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut maankäyttö ja rakennuslain 65 :n nojalla julkisesti nähtävillä Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun lautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo lautakunnan listatekstissä. Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL 63 :n edellyttämällä tavalla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävillä olon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalin kirjastossa sekä nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluviraston internet sivuilla. Mielipiteet vastineineen esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi Koirasaarentien länsiosan asemakaava ja asemakaavamuutosehdotuksen hyväksymistä välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti. Liittyminen ympäristöön on esittämättä Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti kuuluu Kruunuvuorenrannan nyt jo lainvoimaiseen osayleiskaava alueeseen ja koko aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena Kruunuvuorenrannan itäisen osan eli nk. maankäyttösuunnitelmaalueen kanssa yhtä aikaa. Suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle osayleiskaavamaankäyttösuunnitelman käsittelyn eri vaiheissa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Koirasaarentien (välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa. Koirasaarentien liittyminen muuhun ympäristöön esitetään Koirasaarentiehen liittyvien asemakaavojen yhteydessä. Koirasaarentien pohjoisenpuoleisen Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaavaa ei ole vielä hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Koirasaarentien eteläpuoleisen Haakoninlahti 1:n asemakaavan. Tästä kaavasta ei ole valitettu. Asemakaava on kuulutettu voimaan Koirasaarentien eteläpuolella oleva ja

76 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Tielinjaus Tahvonlahteen rajoittuva Stansvikin kartanoalueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto oikeuteen. Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat ja alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella. Koirasaarentien rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi. Koirasaarentien asemakaava on esitetty niin kuin asemakaavat yleensä esitetään, jolloin ympäristöstä näkyy pohjakartta ja lainvoimaiset asemakaavat mutta ei tulevia asemakaavoja ja suunnitelmia. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan. Viime vuosikymmeninä Koirasaarentie on palvellut öljysataman liikennettä. Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska alueineen kapeimmillaan noin 32 metriä leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie Reiherintie on noin metrin levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on leveimmillään 30,5 metriä. Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetriseen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 metriä. Joukkoliikennekaistaa ja molemminpuolisia ajoratoja, 3,5 metriä, erottaa viherkaistat 4,0 metrin levyisin puuistutuksin. Jalkakäytävät ja polkupyöräkaistat ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polkupyöräkaistat 1,75 metriä ja jalkakäytävät 2,0 metrin levyisinä. Katualueen leveydeksi tulee näin yhteensä 30,5 metriä. Kadun itäpäässä puiston kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä ja katu on helpompi sovittaa maastoon. Koirasaarentien kokonaispituus osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman alueella on noin 1,6 km. Koirasaarentien pituus tällä kaava alueella, jota valitus koskee, on noin 0,9 km. Koirasaarentien länsiosa kulkee pääosin entisen öljysataman alueella, jolloin katulinjauksen alle ei ole jäämässä kasvillisuutta tai kallioalueita. Koirasaarentien itäosassa katulinjaus kulkee noin 90 metriä kallioalueella ja kadun eteläpuolella sijaitsevaa kallioreunaa joudutaan leikkaamaan noin 20 metrin pituisella osuudella siten, että korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan noin 2 metriä.

77 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Melu Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjausta on siirretty kulkemaan säilytettävien kahden huvilan ja vierasmajan eteläpuolelta. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan nykyistä linjausta noudattaen säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, joka nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti sen tasoa alempana on uhka huvilan kunnossapidolle. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös parantumaan. Luonnon ja rantakasvillisuuden vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koirasaarentien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuuri tai luontokohteita. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on noin +3, katu on kolme metriä merenpintaa korkeammalla ja kaksi metriä alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on noin 70 metriä. Kruunuvuorenrannan kaiken kaavoituksen lähtökohtana pidetään valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (päätös 993/1992). Asemakaavoituksen ja katusuunnitelman laatimisen yhteydessä on selvitetty laskennallisesti Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu katujen ennusteliikenteen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suojaetäisyyssuositusten perusteella. Kaupunginhallituksen hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista. Koirasaarentien asemakaavaselostuksessa kohdassa "ympäristöhäiriöt" kerrotaan meluhaitoista: Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni ja tärinähaittaa, mikäli rata on epätasainen tai muuten heikkokuntoinen, rata on perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet ovat suuria tai kalusto on viallista. Haittojen lieventäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä radan rakentamisen yhteydessä mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla

78 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Yhteenveto äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunnitteluarvona voidaan pitää rajaa LASmax = 35 db ja tärinän LVSmax = 0,30 mm/s. Koirasaarentien asemakaavassa on määräys: Raitiotietä rakennettaessa tulee tarvittaessa toteuttaa raideliikenteen tärinän ja runkoäänen vaimennus siten, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäistasoja (LASmax) ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistasoja (LVSmax) ei ylitetä. Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Koirasaarentielle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Valtioneuvoston päätöksen (993 /1992) mukaan päivämelutason ohjearvo virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on 55 db. Kalliomuodostelmat, kadun tasaus ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä vähentävät virkistysalueen melukuormitusta. Meluselvityksen mukaan Koirasaarentien yli 55 db:n melualueen laajuus on Tahvonlahden kohdalla olevalla virkistysalueella laajimmillaan metriä Koirasaarentien reunasta mitattuna. Melualue on siis varsin suppea verrattuna virkistysalueen kokonaislaajuuteen. Asemakaavaa laadittaessa päätettiin, että katusuunnittelun yhteydessä tutkitaan tarkemmin matalan melukaiteen ja nk. hiljaisen päällysteen vaikutusta melun leviämiseen. Tehdyn selvityksen mukaan kaiteen vaikutus on vähäinen, joten sen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hiljainen päällyste alentaisi alueen melutasoja 2 3 db, mikä meluvaikutuksena tarkoittaa samaa kuin Koirasaarentien liikennemäärän puolittuminen. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. pyytää lopuksi, että valitus tulisi valituksen kohteena olevan alueen suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi käsitellä MRL 188 :n 2 momentin perusteella kiireellisenä. Koirasaarentie on koko

79 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Kruunuvuorenrannan alueen kokoojakatu, jonka rakentaminen mahdollistaa asuntoalueiden rakentamisen aloittamisen. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin hallinto oikeuden lausuntopyyntö Otteet Ote Oikeuspalvelut lausunnon hallinto oikeudelle toimittamista varten Päätösehdotus päättänee antaa Helsingin hallinto oikeudelle seuraavan lausunnon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi (176 ) 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja , ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Muutoksenhakija Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Laajasalo Degerö Seura ry on tehnyt asiassa valituksen Helsingin hallinto oikeudelle. Kuntalain 90 :n mukaan muutosta kunnallisvalituksella haetaan hallinto oikeudelta. Edelleen 92 :n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä. Muutoksenhakija on yhdistys, jonka kotikunta on Helsinki. Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 188 :n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen

80 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Valitus Valituksen keskeiset perustelut katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Viranomaisen päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Valitus on toimitettu hallinto oikeudelle Valitus on toimitettu hallinto oikeudelle määräajassa. Laajasalo Degerö Seura ry on vaatinut Helsingin hallinto oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen. Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Kaavan sisältö Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä asemakaavan sisältövaatimuksia, koska melu ja luontoselvitykset on tekemättä, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä ja kaavaehdotus on virheellinen ja puutteellinen. Tielinjaus Tielinjaus heikentää tarpeettomasti elinympäristöä ja hävittää luonnonympäristön erityisiä arvoja. Linjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema ja meluongelmia. Linjaus aiheuttaa ongelmatilanteen suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten kannalta. Melu Valituksen tutkimatta jättäminen Kaavan valmistelutekstissä on virheellinen väite siitä, että melu alueella ei ole merkittävä. Meluhaitat Tahvonlahden virkistysalueelle, joka on yksi Helsingin hiljaisista alueista, on selvittämättä. Asemakaavaan tulisi sisällyttää määräykset meluesteiden rakentamisesta tai muista ratkaisuista, joilla melun leviäminen estetään. katsoo, että valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen.

81 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Valituksen hylkääminen Kaavan sisältö Jäljempänä esitettävillä perusteilla on edelleen katsottava, että vastoin valittajan käsitystä kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n sisältövaatimuksien tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tämän vuoksi valitus tulee hylätä. Luontoselvitykset Kaava alue sijaitsee pääosin rakennetulla öljysatama alueella, jossa kaava alueen itäosa sivuaa Tahvonlahtea ja siihen liittyvää Tahvonlahden ruovikkoa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin mm. rakentamisen vaikutuksia luontoon ja virkistysalueisiin ja arviointi koottiin päivättyyn selvitykseen Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön. Kaava aluetta koskevia perusselvityksiä tehtiin siis jo osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Selvityksiä on tarkennettu tarpeen mukaan asemakaavaluonnos ja ehdotusvaiheessa. Ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000 luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä niiltä osin kuin ympäristökeskus on katsonut sen tarpeelliseksi. Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin, ja siten myös koko osayleiskaava alueelta, ovat mm. arvokkaat kasvillisuus ja kasvistokohteet , Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty ), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999, Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet, Antti Salla Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin

82 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä. Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta mm. sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva järjestelmään. Oiva järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpintaalan. Metsärekisterissä on mainittu mm. puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä. Luontotietojärjestelmän mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut maankäyttö ja rakennuslain 65 :n nojalla julkisesti nähtävillä Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun lautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo lautakunnan listatekstissä. Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL 63 :n edellyttämällä tavalla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävillä olon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalin kirjastossa sekä nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluviraston internet sivuilla. Mielipiteet vastineineen esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi Koirasaarentien länsiosan asemakaava ja asemakaavamuutosehdotuksen hyväksymistä välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti. Liittyminen ympäristöön on esittämättä Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti kuuluu Kruunuvuorenrannan nyt jo lainvoimaiseen osayleiskaava alueeseen ja koko aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena Kruunuvuorenrannan itäisen osan eli nk. maankäyttösuunnitelmaalueen kanssa yhtä aikaa. Suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle osayleiskaava

83 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Tielinjaus maankäyttösuunnitelman käsittelyn eri vaiheissa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Koirasaarentien (välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa. Koirasaarentien liittyminen muuhun ympäristöön esitetään Koirasaarentiehen liittyvien asemakaavojen yhteydessä. Koirasaarentien pohjoisenpuoleisen Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaavaa ei ole vielä hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Koirasaarentien eteläpuoleisen Haakoninlahti 1:n asemakaavan. Tästä kaavasta ei ole valitettu. Asemakaava on kuulutettu voimaan Koirasaarentien eteläpuolella oleva ja Tahvonlahteen rajoittuva Stansvikin kartanoalueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto oikeuteen. Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat ja alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella. Koirasaarentien rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi. Koirasaarentien asemakaava on esitetty niin kuin asemakaavat yleensä esitetään, jolloin ympäristöstä näkyy pohjakartta ja lainvoimaiset asemakaavat mutta ei tulevia asemakaavoja ja suunnitelmia. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan. Viime vuosikymmeninä Koirasaarentie on palvellut öljysataman liikennettä. Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska alueineen kapeimmillaan noin 32 metriä leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie Reiherintie on noin metrin levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on leveimmillään 30,5 metriä. Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetriseen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 metriä. Joukkoliikennekaistaa ja molemminpuolisia ajoratoja, 3,5 metriä, erottaa viherkaistat 4,0 metrin levyisin puuistutuksin. Jalkakäytävät ja polkupyöräkaistat ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polkupyöräkaistat 1,75 metriä ja

84 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Melu jalkakäytävät 2,0 metrin levyisinä. Katualueen leveydeksi tulee näin yhteensä 30,5 metriä. Kadun itäpäässä puiston kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä ja katu on helpompi sovittaa maastoon. Koirasaarentien kokonaispituus osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman alueella on noin 1,6 km. Koirasaarentien pituus tällä kaava alueella, jota valitus koskee, on noin 0,9 km. Koirasaarentien länsiosa kulkee pääosin entisen öljysataman alueella, jolloin katulinjauksen alle ei ole jäämässä kasvillisuutta tai kallioalueita. Koirasaarentien itäosassa katulinjaus kulkee noin 90 metriä kallioalueella ja kadun eteläpuolella sijaitsevaa kallioreunaa joudutaan leikkaamaan noin 20 metrin pituisella osuudella siten, että korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan noin 2 metriä. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjausta on siirretty kulkemaan säilytettävien kahden huvilan ja vierasmajan eteläpuolelta. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan nykyistä linjausta noudattaen säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, joka nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti sen tasoa alempana on uhka huvilan kunnossapidolle. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös parantumaan. Luonnon ja rantakasvillisuuden vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koirasaarentien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuuri tai luontokohteita. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on noin +3, katu on kolme metriä merenpintaa korkeammalla ja kaksi metriä alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on noin 70 metriä. Kruunuvuorenrannan kaiken kaavoituksen lähtökohtana pidetään valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (päätös 993/1992). Asemakaavoituksen ja katusuunnitelman laatimisen yhteydessä on selvitetty laskennallisesti Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu katujen ennusteliikenteen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suojaetäisyyssuositusten perusteella.

85 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Kaupunginhallituksen hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista. Koirasaarentien asemakaavaselostuksessa kohdassa "ympäristöhäiriöt" kerrotaan meluhaitoista: Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni ja tärinähaittaa, mikäli rata on epätasainen tai muuten heikkokuntoinen, rata on perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet ovat suuria tai kalusto on viallista. Haittojen lieventäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä radan rakentamisen yhteydessä mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunnitteluarvona voidaan pitää rajaa LASmax = 35 db ja tärinän LVSmax = 0,30 mm/s. Koirasaarentien asemakaavassa on määräys: Raitiotietä rakennettaessa tulee tarvittaessa toteuttaa raideliikenteen tärinän ja runkoäänen vaimennus siten, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäistasoja (LASmax) ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistasoja (LVSmax) ei ylitetä. Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Koirasaarentielle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Valtioneuvoston päätöksen (993 /1992) mukaan päivämelutason ohjearvo virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on 55 db. Kalliomuodostelmat, kadun tasaus ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä vähentävät virkistysalueen melukuormitusta. Meluselvityksen mukaan Koirasaarentien yli 55 db:n melualueen laajuus on Tahvonlahden kohdalla olevalla virkistysalueella laajimmillaan metriä Koirasaarentien reunasta mitattuna. Melualue on siis varsin suppea verrattuna virkistysalueen kokonaislaajuuteen. Asemakaavaa laadittaessa päätettiin, että katusuunnittelun yhteydessä tutkitaan tarkemmin matalan melukaiteen ja nk. hiljaisen päällysteen vaikutusta melun leviämiseen. Tehdyn selvityksen mukaan kaiteen vaikutus on vähäinen, joten sen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hiljainen päällyste alentaisi alueen melutasoja 2

86 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Yhteenveto 3 db, mikä meluvaikutuksena tarkoittaa samaa kuin Koirasaarentien liikennemäärän puolittuminen. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö ja rakennuslain sisältövaatimukset. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. pyytää lopuksi, että valitus tulisi valituksen kohteena olevan alueen suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi käsitellä MRL 188 :n 2 momentin perusteella kiireellisenä. Koirasaarentie on koko Kruunuvuorenrannan alueen kokoojakatu, jonka rakentaminen mahdollistaa asuntoalueiden rakentamisen aloittamisen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi (176 ) 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja , ja muutetun piirustuksen nro mukaisena. Laajasalo Degerö Seura ry on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto oikeuteen. Helsingin hallinto oikeus pyytää ( ) kaupunginhallitusta hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valituksen johdosta. Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on laatinut lausunnon yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn. Valitus on kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi Liitteet

87 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Otteet Tiedoksi 1 Helsingin hallinto oikeuden lausuntopyyntö Ote Oikeuspalvelut lausunnon hallinto oikeudelle toimittamista varten Kaupunkisuunnitteluvirasto Päätöshistoria Lausunnon antaja Muutoksenhakija Kaupunginlakimies HEL T Oikeuspalvelut toteaa, että kaupunginhallituksen tulisi antaa hallintooikeudelle seuraava lausunto, jossa pyydetään valituksen jättämistä osittain tutkimatta ja muutoin sen hylkäämistä. Helsingin kaupunginhallitus Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 :n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen. Laajasalo Degerö Seura ry on tehnyt asiassa kunnallisvalituksen. Kuntalain 90 :n mukaan muutosta kunnallisvalituksella haetaan hallinto oikeudelta. Edelleen 92 :n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsenellä. Muutoksenhakija on yhdistys, jonka kotikunta on Helsinki. Maankäyttö ja rakennuslain (MRL) 188 :n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen puolestaan

88 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Valitus Valituksen keskeiset perustelut katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Viranomaisen päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Valitus on toimitettu hallinto oikeudelle Valitus on toimitettu hallinto oikeudelle määräajassa. Laajasalo Degerö Seura ry on vaatinut Helsingin hallinto oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen. Kaavan sisältö Kaavaehdotus ei täytä lain edellyttämiä asemakaavan sisältövaatimuksia koska melu ja luontoselvitykset on tekemättä, kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä, liittyminen ympäristöön on esittämättä ja kaavaehdotus oli virheellinen ja puutteellinen. Tielinjaus Tielinjaus heikentää tarpeettomasti elinympäristöä ja hävittää luonnonympäristön erityisiä arvoja. Linjauksen vieminen Tahvonlahden pohjukan yli aiheuttaa maisema ja meluongelmia. Linjaus aiheuttaa ongelmatilanteen suojeltavaksi merkittyjen puisten rakennusten kannalta. Melu Valituksen tutkimatta jättäminen Valituksen hylkääminen Kaavan valmistelutekstissä on virheellinen väite siitä, että melu alueella ei ole merkittävä. Meluhaitat Tahvonlahden virkistysalueelle, joka on yksi Helsingin hiljaisista alueista, on selvittämättä. Asemakaavaan tulisi sisällyttää määräykset meluesteiden rakentamisesta tai muista ratkaisuista, joilla melun leviäminen estetään. Valitus tulee jättää tutkimatta siltä osin kun se kohdistuu kaupunginvaltuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen. Jäljempänä esitettävillä perusteilla on katsottava, että vastoin valittajan käsitystä kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL sisältövaatimuksien tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

89 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Kaavan sisältö Tämän vuoksi valitus tulee hylätä. Luontoselvitykset Kaava alue sijaitsee pääosin rakennetulla öljysatama alueella, jossa kaava alueen itäosa sivuaa Tahvonlahtea ja siihen liittyvää Tahvonlahden ruovikkoa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin mm. rakentamisen vaikutuksia luontoon ja virkistysalueisiin ja arviointi koottiin päivättyyn selvitykseen Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön. Kaava aluetta koskevia perusselvityksiä tehtiin siis jo osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Selvityksiä on tarkennettu tarpeen mukaan asemakaavaluonnos ja ehdotusvaiheessa. Ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000 luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi. Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin, ja siten myös koko osa yleiskaava alueelta, ovat mm. arvokkaat kasvillisuus ja kasvistokohteet Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty ), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä. Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta mm. sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva järjestelmään. Oiva järjestelmän

90 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 tiedot uhanalaisista sammal ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpintaalan. Metsärekisterissä on mainittu mm. puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä. Luontotietojärjestelmän mukaan alueella ei ole arvokkaita luontokohteita. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut maankäyttö ja rakennuslain 65 : n nojalla julkisesti nähtävillä Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun lautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo lautakunnan listatekstissä Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL 63 :n edellyttämällä tavalla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävillä olon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Asemakaavaluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalin kirjastossa sekä nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluviraston internet sivuilla. Mielipiteet vastineineen esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi Koirasaarentien länsiosan asemakaava ja asemakaavamuutosehdotuksen hyväksymistä välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti Liittyminen ympäristöön on esittämättä Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti kuuluu osayleiskaava alueeseen ja koko aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena Kruunuvuorenrannan itäisen osan eli maankäyttösuunnitelma alueen kanssa yhtä aikaa. Suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle osayleiskaava maankäyttösuunnitelman käsittelyn eri vaiheissa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Koirasaarentien (välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa.

91 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Tielinjaus Koirasaarentien liittyminen muuhun ympäristöön esitetään Koirasaarentiehen liittyvien asemakaavojen yhteydessä. Koirasaarentien pohjoisenpuoleisen Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaavaa ei ole vielä hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Koirasaarentien eteläpuoleisen Haakoninlahti 1:n asemakaavan. Koirasaarentien eteläpuolella oleva ja Tahvonlahteen rajoittuva Stansvikin kartanoalueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat, alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella. Koirasaarentien rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi. Koirasaarentien asemakaava on esitetty niin kuin asemakaavat yleensä esitetään, jolloin ympäristöstä näkyy pohjakartta ja lainvoimaiset asemakaavat mutta ei tulevia asemakaavoja ja suunnitelmia. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan. Viime vuosikymmeninä Koirasaarentie on palvellut öljysataman liikennettä. Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska alueineen kapeimmillaan noin 32 metriä leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie Reiherintie on noin metrin levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on leveimmillään 30,5 metriä. Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetriseen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 m. Joukkoliikennekaistaa ja molemminpuolisia ajoratoja 3,5 m erottaa viherkaistat 4,0 m puuistutuksin. Jalkakäytävät ja polkupyöräkaistat ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polkupyöräkaistat 1,75 m ja jalkakäytävät 2,0 m. Katualueen leveydeksi tulee yhteensä 30,5 m. Kadun itäpäässä puiston kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä ja katu on helpompi sovittaa maastoon. Koirasaarentien kokonaispituus osayleiskaavan ja

92 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Melu maankäyttösuunnitelman alueella on noin 1.6 km. Koirasaarentien pituus asemakaavan alueella, jota valitus koskee, on noin 0.9 km. Koirasaarentien länsiosa kulkee pääosin entisen öljysataman alueella, jolloin katulinjauksen alle ei ole jäämässä kasvillisuutta tai kallioalueita. Koirasaarentien itäosassa katulinjaus kulkee noin 90 metriä kallioalueella ja kadun eteläpuolella sijaitsevaa kallioreunaa joudutaan leikkaamaan noin 20 metrin pituisella osuudella siten, että korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan noin 2 metriä. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjausta on siirretty kulkemaan säilytettävien kahden huvilan ja vierasmajan eteläpuolelta. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan nykyistä linjausta noudattaen säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, mikä nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti sen tasoa alempana on uhka huvilan kunnossapidolle. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös parantumaan. Luonnon ja rantakasvillisuuden vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koirasaarentien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuuri tai luontokohteita. Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on noin +3, katu on kolme metriä merenpintaa korkeammalla ja kaksi metriä alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on noin 70 metriä. Kruunuvuorenrannan kaiken kaavoituksen lähtökohtana pidetään valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (päätös 993/1992). Asemakaavoituksen ja katusuunnitelman laatimisen yhteydessä on selvitetty laskennallisesti Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu katujen ennusteliikenteen ja YTV:n suojaetäisyyssuositusten perusteella. Kaupunginhallituksen hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista.

93 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Yhteenveto Koirasaarentien asemakaavaselostuksessa kohdassa "ympäristöhäiriöt" kerrotaan meluhaitoista: Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni ja tärinähaittaa, mikäli rata on epätasainen tai muuten heikkokuntoinen, rata on perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet ovat suuria tai kalusto on viallista. Haittojen lieventäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä radan rakentamisen yhteydessä mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunnitteluarvona voidaan pitää rajaa LASmax = 35 db ja tärinän LVSmax = 0,30 mm/s. Koirasaarentien asemakaavassa on määräys: Raitiotietä rakennettaessa tulee tarvittaessa toteuttaa raideliikenteen tärinän ja runkoäänen vaimennus siten, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäistasoja (LASmax) ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistasoja (LVSmax) ei ylitetä. Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Koirasaarentielle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Valtioneuvoston päätöksen (993 /1992) mukaan päivämelutason ohjearvo virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on 55 db. Kalliomuodostelmat, kadun tasaus ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä vähentävät virkistysalueen melukuormitusta. Tehdyn meluselvityksen mukaan Koirasaarentien yli 55 db melualueen laajuus on Tahvonlahden kohdalla olevalla virkistysalueella laajimmillaan m Koirasaarentien reunasta mitattuna. Melualue on siis varsin suppea verrattuna virkistysalueen kokonaislaajuuteen. Asemakaavaa laadittaessa päätettiin, että katusuunnittelun yhteydessä tutkitaan tarkemmin matalan melukaiteen ja nk. hiljaisen päällysteen vaikutusta melun leviämiseen. Tehdyn selvityksen mukaan kaiteen vaikutus on vähäinen, joten sen rakentaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hiljainen päällyste alentaisi alueen melutasoja 2 3 db, mikä meluvaikutuksena tarkoittaa samaa kuin Koirasaarentien liikennemäärän puolittuminen. Valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perus teella asemakaavapäätös tulisi kumota. Päätös ei ole syntynyt virheelli sessä järjestyksessä,päätöksen tehnyt viranomainen ei ole

94 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan virheellinen. Tarkoituksen mukaisuuskysymyksistä tehdytvaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö ja rakennuslain sisältövaatimukset ja me nettelysäännökset. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuk siinja selvityksiin. Lisätiedot Nirkko Saara, asiamies, puhelin: saara.nirkko(a)hel.fi Kaupunginvaltuusto HEL T Päätös Käsittely Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja , ja muutetun piirustuksen nro mukaisena Ehdotuksen mukaan Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Yrjö Hakanen ehdottanut, että kaupunginvaltuusto päättäisi palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi niin, että selvitetään vaihtoehtoiset suunnitelmat ja myös vaihtoehdot Kruunuvuorensiltahankkeelle. Puheenjohtaja totesi, ettei valtuutettu Yrjö Hakasen palautusehdotusta ollut kannatettu, joten se raukesi. Lisätiedot Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi Pöydälle HEL T

95 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/1 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston päivätyn ja , ja muutetun piirustuksen nro mukaisena Pöydälle Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi

96 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 51 Esitys Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle Helsingin eteläisen kantakaupungin joukkoliikenteen kehittämiseksi Pöydälle HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola alho(a)hel.fi Liitteet 1 Eteläisen Helsingin joukkoliikennesuunnitelma Yleisötilaisuuden muistio 3 Eteläiset kaupunginosat ry;n mielipide 4 Kruununhaan asukasyhdistyksen ym. mielipide 5 Munkkisaari Hernesaari seura ry:n kannanotto Otteet Ote Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Päätösehdotus päättänee esittää Helsingin seudun liikennekuntayhtymälle, että Helsingin eteläisen kantakaupungin joukkoliikennettä kehitettäisiin päivätyn Eteläisen niemen joukkoliikennesuunnitelma 2011:n mukaisesti. päättänee lisäksi esittää, että jatkosuunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei Kruununhaan kaupunginosan joukkoliikenteen palvelutaso heikkene nykyisestään eteläisen Helsingin joukkoliikennettä kehitettäessä.

97 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 Tiivistelmä Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on laatinut yhteistyössä Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän kanssa Eteläisen niemen joukkoliikennesuunnitelman 2011 (liite 1). Suunnitelma liittyy raitiolinjan 9 yhteydessä käynnistettyihin selvityksiin Helsingin niemen eteläosien joukkoliikenneratkaisuista. Eteläisen niemen joukkoliikennesuunnitelman tavoitteena on määritellä Ullanlinnan, Eiran, Kaartinkaupungin, Punavuoren ja Kaivopuiston kaupunginosien sekä Hernesaaren joukkoliikennelinjaston periaatteet ja uusien raitiotieyhteyksien tarve. Suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa laadituista alustavista vaihtoehdoista järjestettiin yleisötilaisuus keväällä Suunnitelmat olivat lisäksi nähtävillä palautteen antamista varten. Alustavista vaihtoehdoista saatiin 97 kirjattua palautetta. Lisäksi saatiin jonkin verran kirjaamattomia palautteita puhelimitse ja Eteläiset kaupunginosat ry:n edustajat vierailivat kaupunkisuunnitteluvirastossa keskustelemassa aiheesta. Ylivoimaisesti suurin osa palautteista koski Merisataman raitiotietä. Palautteista valtaosa oli raitiotietä vastustavia. Merisataman raitiotien lisäksi palautteissa sekä vastustettiin että kannatettiin Fredrikinkadun raitiotietä ja toivottiin säilytettäväksi nykyistä raitiovaunuyhteyttä Kirurgilta Mannerheimintietä pohjoiseen ydinkeskustan läpi. Perusvaihtoehdon linjastossa tätä yhteyttä ei ollut. Yleisötilaisuudessa esitetyt mielipiteet olivat pitkälti samansuuntaisia. Yleisötilaisuudesta laadittu muistio on esityslistan liitteenä 2. Kesällä ja syksyllä 2011 laadittiin kehitetty linjastovaihtoehto, jossa huomioitiin keväällä saatu palaute. Kehitetty linjastosuunnitelma (kuva alla) perustuu suoriin runkolinjatyyppisiin yhteyksiin ja niitä täydentäviin tukilinjoihin, jotka palvelevat paikallisia tarpeita ja yhteyksiä palveluihin. Linjasto tuottaa vertailuvuoden 2030 ennustetuilla matkoilla noin 1,9 miljoonan euron vuosittaiset matka aikahyödyt. Ensimmäisen vaiheen bussilinjaston muutokset alentaisivat liikennöintikustannuksia noin euroa. kuitenkin katsoo, että bussiliikenteen mahdollisissa muutoksissa tulee ottaa huomioon Kruununhaan joukkoliikenteen palvelutason säilyttäminen.

98 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (106) Kaj/2 Suunnitelmassa esitettävät keskeiset suositukset ovat: Merikadun raitiotiesuunnitelmasta luovutaan eli raitiotietä linjan 10 nykyiseltä päätepysäkiltä Kirurgilta Merikadulle ei toteuteta. Fredrikinkadun raitiotie on alustavien tarkastelujen ja raitioliikenteen häiriönsiedon kannalta kiinnostava vaihtoehto. Fredrikinkadun liikennöinti liittyy kiinteästi Töölön ja Munkkivuoren linjastoihin, joten raitiotien tarve selvitetään osana näiden suuntien linjastosuunnittelua. Munkkivuoreen kulkevien linjastovaihtoehtojen osalta tarkasteluja tehdään lähiaikoina alkavassa Munkkivuoren raitiotien esisuunnitelmatyössä. Kantakaupungin bussilinjastoa muutetaan kehitetyn vaihtoehdon pohjalta uusia liikennöintisopimuksia kilpailutettaessa. Lyhyellä aikavälillä linjojen 14 ja 18 esitetty reittimuutos parantaa palvelutasoa Fredrikinkadulla. Hernesaaren raitiotien toteutuessa linja 18 lyhennetään eteläpäästään. Linjan 18 päätepysäkin siirtäminen Kruununhaasta heikentäisi kuitenkin palvelutasoa siinä määrin, että tämä seikka tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon. Mahdollisuus saada linjoille 3B ja 3T ajantasauspaikka etelään selvitetään. Ajantasausmahdollisuus parantaisi merkittävästi linjojen täsmällisyyttä.