Lausunto- ja palauteyhteenveto Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksesta HSL-liikenteessä

Transkriptio

1 Lausunto- ja palauteyhteenveto Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksesta HSL-liikenteessä HSL Helsingin seudun liikenne

2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tiivistelmä lausunnoista Helsinki Espoo Vantaa Kerava Kirkkonummi Jatkotyö... 6

4

5 1 1 Johdanto HSL:n hallitus päätti lähettää Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksen lausunnoille Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan kaupungeille. Lausunnot pyydettiin mennessä. Lausunnoissa kuntia pyydettiin ottamaan yleisesti kantaa suunnitteluohjeeseen kokonaisuudessaan sekä kiinnittämään huomiota erityisesti siihen, onko suunnitteluohje riittävän selkeä ja kattava tukeakseen kuntia HSL:n kanssa yhteistyössä tehtävässä alueittaisten palvelutasotavoitteiden määrittelyssä. Palautteiden ja lausuntojen pohjalta suunnitelmaehdotus viimeistellään Joukkoliikenteen suunnitteluohjeeksi HSL-liikenteessä. Suunnitteluohje on tarkoitettu käytettäväksi HSL-alueen joukkoliikenteen palvelutason määrittämiseen erityyppisten alueiden, aluekeskusten ja Helsingin keskustan välisillä yhteyksillä sekä linjasto- ja aikataulusuunnittelussa. Ohjeeseen on yhdistetty aiempien suunnitteluohjeiden hyväksi koetut ominaisuudet sekä tarkistettu suunnittelua ohjaavia yksikköarvoja yhdenmukaisemmiksi esimerkiksi vuorovälien, kävelyetäisyyksien ja kaluston mitoituskapasiteetin osalta. Ohjeessa esitetään HSL-alueen joukkoliikenteen palvelutasovalikoima, jonka pohjalta HSL ja jäsenkunnat määrittelevät joukkoliikenteen palvelutason kullakin pienalueella. Aluekohtaisia palvelutasoluokituksia tarkistetaan maankäytön kehittyessä. 2 Tiivistelmä lausunnoista 2.1 Helsinki Helsingin kaupunginhallitus päätti antaa Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksesta lausunnon, jonka mukaan uusittu suunnitteluohje antaa suunnittelijoille hyvät työkalut ja ohjaa suunnittelua tehokkaaseen, linjastoa kokonaisuutena tarkastelevaan ja matkustajalähtöiseen suuntaan. Lausunnon mukaan suunnitteluohjeen periaatteet toteuttavat strategisia tavoitteita, jossa seudun yhdyskuntarakenne on eheä ja toimii hyviin joukkoliikenneyhteyksiin perustuvan liikennejärjestelmän, erityisesti raideliikenteen tukemana. Kaupunginhallitus esittää kuitenkin joitakin korjausehdotuksia suunnitteluohjeen luonnokseen. Kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa suunnitteluohjeen luonnoksesta kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja HKL-liikelaitoksen johtokunnalta.

6 2 Vuorovälit Helsingin kaupungin lausunnon mukaan parhaan, viiden tähden luokan, palvelutason tavoitteen tulisi olla vaativampi, jos halutaan tarjota joukkoliikennettä ensisijaisena kulkumuotona. Tämän luokan olisi edustettava joukkoliikenteen huipputasoa ja sen tulisi taata sellainen palvelutaso, jolla joukkoliikenne voi olla ensisijainen kulkumuoto. Helsingissä 20 minuutin vuorovälitavoite arkipäivän myöhäisillassa sekä 30 minuutin tavoite lauantaina ja sunnuntaina eivät ole riittäviä. Jotta aikataulusta riippumaton matkustaminen olisi mahdollista koko raitiovaunuliikenteessä, tulee viiden tähden palvelutason ohjearvoja tarkistaa siten, että ruuhka-aikana ( ja ) raitiovaunuliikenteen maksimivuoroväli on 5-8 minuuttia. Lisäksi vuorovälien tihentäminen päivällä ja varhaisiltaisin ( , ) 8-10 minuuttiin sekä varhaisaamuisin ja myöhäisiltaisin ( , ) minuuttiin vastaavat paremmin nykytilannetta. Neljän tähden palvelutason ohjearvoissa metroliikenteen ruuhka-ajan maksimivuorovälin tulisi olla 8-10 minuuttia sekä päivä- ja iltaliikenteen maksimivuoroväli minuuttia, jotka vastaisivat ainakin alkuvaiheessa liikennekysyntää Östersundomiin. Tällöin Mellunmäestä voitaisiin ajaa Östersundomin suuntaan vain joka toinen metrojuna. Liikennöintiajat Helsingin kaupungin lausunnon mukaan kaikissa palvelutasoluokissa liikennöintiajat on määritelty liian väljästi liikenteen päättymisen osalta. Liikennöintiaikojen osalta jää suunnitteluohjeluonnoksessa epäselväksi, onko yöliikennettä tarkoitus järjestää palvelutasoiltaan parhaimmille alueille (neljän ja viiden tähden alueet) viikonloppuisin kaikilla liikennemuodoilla lähes läpi yön (lähtöaika keskustasta perjantaisin ja lauantaisin 4.00, perilläoloaika keskustassa lauantaina ). Liikennöintiaikojen osalta tulisi määrittää liikennöintiajan minimi, jota voidaan tarvittaessa pidentää. Matka-aikatavoitteet Helsingin kaupungin lausunnon mukaan ohjeessa asetetut joukkoliikenteen suhteelliset matka-aikatavoitteet (1,5-2 kertaa pidempi aika kuin vastaavalla henkilöautomatkalla) henkilöautoon verrattuna vaikuttavat vaatimattomilta erityisesti keskuksiin suuntautuvilla runkoyhteyksillä. Suhteelliset matka-aikatavoitteet tulisikin esittää yhteysväleittäin. Matka-aikatavoitteiden toteuttaminen tulisi myös kytkeä kiinteästi osaksi koko liikennejärjestelmän kehittämistä.

7 3 Alueiden luokittelu Helsingin kaupungin lausunnon mukaan suunnitteluohjeessa esitettyä alue- ja paikalliskeskusten luokitusta tulee vielä työstää. Myös työpaikka-, liikenne- ja palvelukeskittymien luokittelu on epäselvä ja kaipaa hiomista. Helsingin kaupunki esittää, että muutokset tehdään samassa yhteydessä, kun aluekohtaiset palvelutasotavoitteet asetetaan kuntien ja HSL:n yhteistyönä suunnitteluohjeen määrittelyjen seuraavana vaiheena. Palvelutasoluokkien ja niiden perusteella tehtävien alueellisten palvelutasotavoitteiden määrittely tulee toteuttaa niin, ettei sillä ole Helsingin osalta kustannuksia lisäävää vaikutusta. 2.2 Espoo Espoon Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti antaa lausunnon, jossa on esitetty useita korjausehdotuksia Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnokseen. Alla on esitetty yhteenveto Espoon lausunnosta. Suunnitteluohjeen käyttö Espoon lausunnon mukaan Joukkoliikenteen suunnitteluohjetta käytetään HSLjäsenkunnissa joukkoliikenteen alueellisen palvelutason määrittelyyn ja toteutuneen palvelutason seurantaan, sekä maankäytön ja katujen suunnittelun apuvälineenä suunniteltaessa ja toteutettaessa joukkoliikenteen saavutettavuuden, vaihtojen järjestämisen ja esteettömyyden edellyttämiä fyysisiä ratkaisuja. Nyt joukkoliikenteen suunnitteluohje on laadittu HSL:n linjasto- ja aikataulusuunnittelun tarpeita korostaen. Palvelutasoluokitus ja sen soveltaminen käytäntöön Espoon mukaan suunnitteluohjeessa esitetyt tähtiluokat ja niihin sisältyvät tavoitteet ja kriteerit palvelevat hyvin HSL-alueen joukkoliikenteen tarpeita. Suunnitteluohje ei kuitenkaan kerro riittävän selvästi, miten luokitusta sovelletaan erityyppisillä maankäyttöalueilla ja yhteysväleillä. Ohjeessa esitetään koulumatkojen, matkakeskusten, palvelu ja työpaikkakeskittymien ja kaupallisten palvelujen yhteystarpeet ja palvelutasoluokat, mutta ei kuvata, miten tähtiluokitusta on tarkoitus soveltaa erityyppisillä asuntoalueilla tai yhteysväleillä alue- ja paikalliskeskuksista Helsingin keskustaan. Ohjeen täydentäminen tältä osin on välttämätöntä, jotta pienaluekohtainen tähtiluokitus voidaan tehdä suunnitteluohjeen perusteella.

8 4 Ohjeessa esitetyt suunnittelukriteerit, ohjearvot ja palvelutasotavoitteet on määritetty nykyisen ja lähitulevaisuuden maankäytön ja palvelukysynnän perusteella. Siksi HSL:n tulee jatkossa säännöllisin väliajoin tarkistaa suunnitteluohjetta alueiden ja yhteysvälien tähtiluokituksen ja palvelutasokriteerien osalta. Espoon lausunnon mukaan suunnitteluohjeen päivittäminen tuleekin säännönmukaisesti kytkeä yhteen linjastosuunnitelman laatimisen kanssa. Espoo huomauttaa, että suunnitteluohjeessa seudullisten aluekeskusten määrää on harvennettu, minkä vuoksi lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia palvelevien linjojen suunnittelutavoitteeksi tulee seudullisen aluekeskuksen sijaan asettaa vaihdoton yhteys lähimmästä oman kaupungin aluekeskuksesta. Ohjearvot ja suunnittelutavoitteet Espoon lausunnon mukaan bussiliikenteen runkoyhteyksillä tulee säilyttää YTV:n suunnitteluohjeen mukainen tavoitteellinen suositus ruuhka- ja päiväliikenteen vuorotarjonnasta Jokerin tapaisten seudullisten runkolinjojen kehittämisen kannalta. Espoon mukaan suunnitteluohjeen kohdassa 2.1. määritetyt harkinnanvaraiset poikkeamat liikennöintiajoissa (±60 min) ja vuoroväleissä (kysynnän mukaan) ovat liian suuria. Liian suuri harkintavalta ja väljästi ohjeistetut palvelutason vaihteluvälit vesittävät määritetyn palvelutason toteutumisen. Lisäksi ne vaikeuttavat joukkoliikenteen palvelutason analysointia ja palvelutasopuutteiden tunnistamista. Harvaan asuttujen alueiden järjestetyt vaihdot on rinnastettu suoraan bussiyhteyteen. Espoon mukaan myös esteetön liityntävaihto tulee suunnitteluohjeessa rinnastaa järjestetyn vaihdon tapaan vaihdottomaan yhteyteen. Palvelutaso Espoossa Espoon aluekeskusten välisillä matkoilla tavoitteena on neljän tähden palvelutaso, mutta suunnitteluohjeessa ei kerrota alue- ja paikalliskeskuksista Helsingin keskustaan johtavien yhteysvälien laatutasoa. Erityyppisten asuntoalueiden tähtiluokitus ja yhden, kahden ja kolmen tähden alueiden luonne ei ilmene raporttiluonnoksesta. YTV-ohjeen mukaisessa alueluokituksessa Olarin, Matinkylä ja Kivenlahden-tapaiset suuret kerrostaloalueet kuuluvat ****- laatuluokkaan, ***-alueet ovat pienempiä Viherlaakson, Iivisniemen tyyppisiä tai vasta rakentumassa olevia uusia kerrostaloalueita (Saunalahti ja Suurpelto), **-alueet asemakaavoitettuja omakotialueita Nöykkiön ja Laaksolahden tyyliin ja yhden tähden alue ase-

9 5 makaavoittamatonta harvaan asuttua taajama-aluetta (Nupuri, Lahnus ja Suvisaaristo), joilla on olemassa hieman etäämpänä asutuksesta harvahko, mutta säännöllinen joukkoliikenneyhteys. Espoon mukaan raideliikenteen varrella sijaitsevien seudullisten aluekeskusten välisten yhteystavoitteiden nostaminen *****- luokkaan nostaa Espoon kustannuksia. Esimerkiksi. Espoon keskuksesta Tikkurilaan- järjestettynä viiden tähden palvelutaso olisi kysyntään ja lisäkustannuksiin nähden liian korkea. Viiden tähden luokkaan kuuluvat Espoon mukaan ainoastaan rautatieliikenteen tarjoamat yhteydet seudullista aluekeskuksista Helsingin ydinkeskustaan. Erittäin merkittäville työpaikka- ja palvelukeskittymille ja sairaaloille (TPP 1) asetettu kolmen tähden palvelutasotavoite on ainakin Otaniemen kampuksen, Keilaniemen työpaikka-alueen sekä Jorvin ja Meilahden sairaaloiden nykyiseen palvelutasoon nähden vaatimaton. Palvelutason toteutumisen ja kehityksen seuranta Espoo edellyttää, että HSL laatii vuosittain suunnitteluohjeeseen perustuvan palvelutasoanalyysin HSL-alueella toteutuvasta joukkoliikenteen palvelutasosta, jäsenkunnille lausunnolle lähetettävään talousarvioesitykseensä liittyen. Palvelutasoanalyysin ja alueellisen palvelutason kehityksen seurantaan liittyvät tarpeet tulee ottaa huomioon joukkoliikenteen suunnitteluohjetta kehitettäessä ja sovellettaessa. 2.3 Vantaa Vantaan kuntatekniikan jaosto antoi lausunnon Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksesta Vantaan lausunnossa todettiin, että erot Vantaata koskeneeseen aiempaan suunnitteluohjeeseen ovat vähäisiä. Kalustoa koskevia ohjeita ei ole aiemmin sisältynyt suunnitteluohjeeseen. Vantaan kaupungilla ei ole huomautettavaa Joukkoliikenteen suunnitteluohjeeseen. Vantaan kaupunki haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota koulumatkayhteyksien aikataulusuunnitteluun siten, että harvaan asuttujen alueiden oppilaiden vaihdollisten yhteyksien vaihtoajat pysyvät kohtuullisina. Tätä koskevan lauseen voisi Vantaan mukaan lisätä ohjeeseen. 2.4 Kerava Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos antoi lausunnon Joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksesta HSL-liikenteessä Keravan lausunnossa todetaan, että Uuden HSL-organisaation myötä on perusteltua yhtenäistää Joukkoliikenteen suunnitteluohje

10 6 palvelemaan koko HSL-aluetta. Suunnitteluohjeessa on Keravan lausunnon mukaan huomioitu keskeiset asiat, kuten koulumatkojen suunnitteluperiaatteet ja esteettömyys. Kerava pitää tärkeänä, että suunnitteluohjeessa valmistaudutaan HSL-alueen laajenemiseen koko 14 kunnan alueelle. Lausunnon mukaan suunnitteluohje on selkeä ja soveltuu joukkoliikennesuunnittelua ohjaavaksi työvälineeksi. Keravan kaupunki on halukas jatkamaan yhteistyötä HSL:n kanssa palvelutasotavoitteiden määrittelyssä. 2.5 Kirkkonummi Kirkkonummen Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti antaa lausunnon joukkoliikenteen suunnitteluohjeen luonnoksesta, jossa pidetään hyvänä, että erityisesti Kirkkonummen palvelutasomäärittelyä varten suunnitteluohjeeseen on lisätty uusi luokka *-, jolla kuvataan vain koulu- ja työmatkayhteyksien edellyttämää liikennettä. Uusi luokka on lausunnon mukaan tarpeellinen Kirkkonummen kaltaisissa kunnissa, joissa on paljon kyliä ja haja-asutusta. Lausunnon mukaan harvaan asutuilla alueilla voi olla tarvetta vielä yhdelle palvelutasoluokalle, joka sijoittuisi *- luokan ja minimitason väliin. Uusi luokka kuvaisi palvelutasoa alueilla, joilla olisi koulumatkaliikennettä ja/tai kutsuohjattua asiointiliikennettä, muttei ympärivuotista työmatkaliikennettä. Kirkkonummen Yhdyskuntatekniikan lautakunnan lausunnon mukaan suunnitteluohjeessa esitetyt ohjearvot kävelyetäisyyksille eivät saisi olla ristiriidassa Kirkkonummen koulukuljetuksien järjestämisperiaatteiden kanssa. Kunta edellyttää, että suunnitteluohjetta korjataan tältä osin, sillä Kirkkonummella kävelyetäisyys pysäkille muodostuu matkasta päätien varteen ja voi vaihdella suuresti. Lausunnossa todetaan myös, että kirkkonummella ei ole kaupunginosajakoa, eikä tilastoaluejako sovellu suunnitteluperiaatteeksi. Kirkkonummen, ja muiden kuntien, joilla ei ole pienaluejakoa, palvelutasoluokitus tulisikin esittää erillisenä karttaliitteenä. Kunta toteaa vielä taulukkoon 2, että Veikkola ja Masala ovat Kirkkonummen paikalliskeskuksia. Myös Jorvaksesta on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää paikalliskeskus. 3 Jatkotyö Palautteiden ja lausuntojen pohjalta suunnitelmaehdotus viimeistellään Joukkoliikenteen suunnitteluohjeeksi HSL:n toimesta. Lopullinen suunnitteluohje tulee HSL:n hallituksen päätettäväksi