Geofysiikan tutkimus

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Geofysiikan tutkimus Toimintakertomus 2005 Toimittaneet Satu Mertanen, Ilmo Kukkonen ja Tarja Manninen Raportti Q10/2006/1

2 Kansi: Bouguer-anomaliakartta Satakunnasta. Kartta perustuu 5803 Geodeettisen laitoksen ja Geologian tutkimuskeskuksen havaintopisteeseen. Kuva: S. Elo.

3 1 SISÄLLYS 1 KATSAUS GEOFYSIIKAN TUTKIMUS -LINJAN TOIMINTAAN V Yleistä Tutkimustoiminta Maksulliset ja yhteisrahoitteiset hankkeet 5 2 ALUEELLISET PAINOVOIMAMITTAUKSET JA MALLINNUS Johdanto GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v Kartoitusohjelman mittaustulosten käsittely Muut mittaukset Muu tulostenkäsittely Mallinnus ATK Maksullinen toiminta GeoSatakunta-projekti Muu yhteistyö 11 3 MAANKUOREN GEOFYSIIKKA ( ) Geomex: Alueellinen mallinnus ja malminetsintä Outokummun alueella Syväseismiseen heijastusluotaukseen liittyvät tutkimukset Toiminta muissa hankkeissa Mosambik, LOT3 ( ) Arkeeisen kallioperän mallinnus ( ) Laxemarin lineamenttitulkinta ( ) Etelä ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus ( ) Maailman magneettinen anomaliakartta Paleomagneettiset tutkimukset Paleomagneettinen ajoitus Juonikivitutkimukset Manner-rekonstruktiot Toiminta muissa hankkeissa OKU-syväreikä ( ) Suomen kultaesiintymien tutkimus ( ) Geofysiikan laboratoriot ( ) Geoterminen tutkimus 19 4 ETSINTÄ- JA YMPÄRISTÖGEOFYSIIKAN MENETELMÄKEHITYS 20 ( )) 4.1 Yhteenveto Tulkinta- (mallinnus ja inversio) ja mittaustekniikoiden tutkimus ja 20 kehitys Pilottihankkeet Kehitystyö muissa hankkeissa Muut hankkeet,joille tutkimusryhmä teki töitä EM-Tulkinnan kehitys D-Sampo-tulkinta TEM-tulkinta ja käyttöliittymä 24

4 AEM/EM-tulkinta Porareikä-EM Amira/CSIRO-EM-tulkintaohjelmat (Amira p223f-projekti) EM-mallivertailu Pilottihankkeet Kaivosympäristön geofysiikka Sulfidisavikoiden kartoitus Ikiroudan geofysiikka Maantiesuolan monitorointi Kehitystyö muissa hankkeissa TERO Demo_MNA Suurpellon pehmeikkötutkimus Radiovarjostus-mittaus ja tulkinta (FARA) Geonäyttely Near Surface 2006-kansainvälinen geofysiikan kokous Suomessa 33 3 GEOFYSIIKAN SOVELLUKSET ( ) Osallistuminen muihin hankkeisiin Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus ( ) Teollisuusmineraalivarojen kartoitus ( ) Etelä-Suomen maa.ainesvarojen kartoitus ( ) Tilaustyöt Espoon Suomenojan merialue ( ) Mikkelin jätealue ( ) Olkiluodon SAMPO-monitorointimittaukset ( ) UXO ( ) Seismiset luotaukset Oulun keskustassa ( ) Heinolan Syrjälänkankaan pohjavesialue ( ) Asikkalan Hyrtiälänkankaan pohjavesialue ( ) Hausjärven Oitin pohjavesialue ( ) Virttaankankaan pohjavesialue ( ) Yhteirahoitteiset Suurpellon pehmeikkötutkimukset ( ) Kallioinfo ( ) FARA-radiovarjostusluotaukset Posivalle ( ) Permafrost ( ) Hyvinkään-Rajamäen pohjavesialue ( ) Kempele/hydrogeologia ( ) Tuusulan pohjavesialue ( ) Hausjärven pohjavesialue ( ) GTK-SAMPO ( ) 38 6 GEOFYSIIKAN LABORATORIOT ( ) Tärkeimmät tulokset Outokummun syväreikä Tansanian petrofysiikan laboratorio Huokoisuustutkimukset Petrofysiikka ja lentogeofysiikka geologisessa tulkinnassa ja 41 kartoituksessa 6.2 Toiminnan esittely ja markkinointi 41

5 3 6.3 Koulutus ja toiminnan kehittäminen Laboratoriotoiminta Laitteistojen kunnossapito ja ohjelmistojen kehittely Laboratoriomittaukset Näytteiden esikäsittely Laatujärjestelmän ylläpito Tutkija- ja koulutusyhteistyö Toiminta muissa hankkeissa KallioINFO II ja Helsingin seudun taajamakartoitus ( ) Tansanian kartoitus ( ) OKU-syväreikä ( ) Maankuori ( ) Lentogeofysiikan tulkinnan kehittäminen ( ) Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta 45 7 SYVÄSEISMINEN HEIJASTUSLUOTAUS FIRE ( ) Maankuoren seismisten nopeusmallien ja seismisten heijastajien kivilajitulkinta 46 8 OUTOKUMMUN SYVÄREIKÄHANKE ( ) 48 9 TUTKIJOIDEN TOIMINTA TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ Kotimaassa Kansainvälisissä elimissä ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUT TUTKIJOIDEN VIERAILUT JA KOKOUSMATKAT ULKOMAILLE TIETEELLISTEN SESSOIDEN KOOLLEKUTSUMINEN JA 53 PUHEENJOHTAJATEHTÄVÄT 13 STIPENDIT JA APURAHAT OPINNÄYTTEET,OPINNÄYTTEIDEN TARKASTUSTYÖT JA 53 SIVUTOIMINEN OPETUS 15 REFEREE-LAUSUNNOT JULKAISUTOIMINTA Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Julkaisut referoiduissa kotimaisissa sarjoissa Muut julkaisut Editoidut julkaisut Abstraktit Kansainväliset kokousjulkaisut Kotimaiset kokousjulkaisut Arkistoidut Q-sarjan raportit Muut tutkimus- ja työraportit Tilaustutkimusraportit ATK-tuotteet Kartat Esitelmät Esitelmät ulkomailla Esitelmät kotimaassa Yleinen tiedonvälitys 67

6 4 1. KATSAUS GEOFYSIIKAN TUTKIMUS LINJAN TOIMINTAAN V (Ilmo Kukkonen) 1.1. Yleistä GTK:n Etelä-Suomen yksikön geofysiikan toimiala tekee maankamaran tutkimuksia geofysiikan menetelmin. Toimiala tekee tutkimusalaan liittyviä tutkimuksia maankuoresta, litosfääristä, geofysikaalisista mittaus- ja tulkintamenetelmistä, geofysikaalisten aineistojen tulkinnoista ja osallistuu GTK:n raaka-aine-etsinnän, pohjavesitutkimusten ja ympäristötutkimuksen maastogeofysikaalisiin hankkeisiin. Toimiala pitää yllä tietoaineistoja mm. Suomen alueellisen painovoimamittauksen tuloksista, GTK:n maastogeofysiikan tietokannasta, Fennoskandian ja Suomen lentomagneettisesta, gravimetrisesta, paleomagneettisesta ja petrofysikaalisesta aineistosta sekä kallioperän geotermiikasta. Toiminnassa tapahtui olennainen muutos v alusta, kun GTK:n organisaatiomuutoksen yhteydessä entiseen Geofysiikan linjaan siirrettiin GTK:n Geopalveluista yhdeksän työntekijää ja linjasta muodostettiin ESY:n Geofysiikan toimiala. Samalla geofysiikan hankerakennetta uudistettiin. Keskeisiä muutoksia olivat geofysiikan laboratoriotehtävien kokoaminen saman toiminnon alle ja uusien hankkeiden perustaminen etsintä- ja ympäristögeofysiikkaan sekä geofysiikan sovelluksiin. Geofysiikan toimialan henkilöresurssit olivat n. 27 htv v Toimialan palveluksessa oli vuoden aikana 29 henkilöä. Yksi työntekijä siirtyi toisen työnantajan palvelukseen vuoden aikana, kaksi teki osa-aikatyötä, yksi oli osa-aikaeläkkeellä ja yksi osan vuotta vuorotteluvapaalla. Toimialan työyhteisössä työskenteli yksi vieraileva tutkija. Geofysiikan toimialan henkilöstö ja jakautuminen keskeisiin hankkeisiin oli seuraava: Vastuualueen 213 Geofysiikan tutkimus yhteiset Kukkonen, Ilmo (toimialapäällikkö alkaen) Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus ( ) Elo, Seppo (hankepäällikkö, sij. Sipola, Ville) Sipola, Ville-Petteri (geofyysikko, GTK:n palveluksessa asti) Manninen, Tarja (Atk-suunnittelija) Maankuoren geofysiikka Ruotoistenmäki, Tapio (hankepäällikkö, sij. Mertanen, Satu) Korhonen, Juha (geofyysikko) Mertanen, Satu (geofyysikko) Kukkonen, Ilmo Etsintä- ja ympäristögeofysiikan menetelmäkehitys Vanhala, Heikki (hankepäällikkö, sij. Hongisto, Hannu) Jokinen, Jarkko (geofyysikko, vuorotteluvapaalla ) Hongisto, Hannu (geofyysikko) Huotari, Taija (geofyysikko) Korpisalo, Arto (geofyysikko) Oksama, Matti (geofyysikko, osa-aikaisena 20 h/viikko)

7 5 Suppala, Ilkka (tutkija) Tiensuu, Karla (geofyysikko, J. Jokisen vuorotteluvapaasijaisena ) Geofysiikan sovellukset Jokinen, Tarmo (hankepäällikkö, sij. Valjus, Tuire) Jäntti, Tuula (kartanpiirtäjä) Lehtimäki, Jukka (geofyysikko) Lohva, Jaana (geofyysikko, osa-aikainen 30 h/viikko) Munne Kirsti (valmistelija) Tolonen, Pirjo (valmistelija) Valjus, Tuire (geofyysikko) Geofysiikan laboratoriot Airo, Meri-Liisa (hankepäällikkö, sij. Säävuori, Heikki) Kivekäs, Liisa (geofyysikko, osa-aikaeläkkeellä, työssä 20 h/viikko) Leino, Matti (geofyysikko) Laine, Tuula (Atk-suunnittelija, virkavapaalla saakka) Säävuori, Heikki (geofyysikko) Vuoriainen, Satu (tutkimusavustaja) Syväseisminen heijastusluotaus FIRE Kukkonen, Ilmo (hankepäällikkö) Kuusisto, Minna (Väisälän Säätiön tutkija, ei työsuhteessa) Outokummun syväreikähanke (Västi, Kaj, ISY, hankepäällikkö) Kukkonen, Ilmo Tarvainen, Anna-Maria (diplomityöntekijä ) 1.2 Tutkimustoiminta Geofysiikan tutkimustoiminta on organisoitu hankkeisiin ja toimintoihin (maankuoren geofysiikka, alueellinen painovoimakartoitus ja mallinnus, etsintä- ja ympäristögeofysiikka, geofysiikan sovellukset, geofysiikan laboratoriot, syväseisminen heijastusluotaus FIRE ja Outokummun syväreikähanke). Hankkeiden toimintaa on kuvattu yksityiskohtaisesti myöhemmissä kappaleissa. Näiden perushankkeiden lisäksi osallistuttiin luonnollisesti lukuisiin muihin GTK:n budjettirahoitteisiin, yhteisrahoitteisiin ja maksullisiin hankkeisiin Maksulliset ja yhteisrahoitteiset hankkeet Toimialan maksullisesta ja yhteisrahoitteisesta toimintaa olivat mm. petrofysiikan laboratorion toimitus Tansaniaan, Posiva Oy:lle tehtävät kiven lämmönjohtavuutta koskevat TERO-hankkeet, joista toinen päättyi syyskuussa, Posivalle tehty FARAradiovarjostusluotaus Olkiluodossa, lukuisat pohjavesialueiden painovoimakartoitukset, kohteelliset tulkintatehtävät malminetsintäyhtiöille, UXO-hankkeet räjähtämättömien pommien ja kranaattien paikantamiseksi, Pohjois-Kanadassa tehtävät ikiroutatutkimukset ja Ruotsiin tehdyt ydinjätteiden sijoitukseen liittyvät geofysikaaliset tutkimukset, sekä Espoon Suomenojan merivesitunnelilinjan seismiset luotaustyöt.

8 6 2. ALUEELLISET PAINOVOIMAMITTAUKSET JA MALLINNUS ( ) (Seppo Elo) 2.1. Johdanto Alueelliset painovoimamittaukset (APV) on GTK:n valtakunnallinen kartoitusohjelma, josta vastaa Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus -hanke. Kartoitus toteutetaan GTK:n laatujärjestelmään kuuluvan, vuosittain päivitettävän toimintakäsikirjan mukaisesti. Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus -hankkeen tehtävänä on PTS- ja vuosisuunnitelmien teko; kenttätöiden valvonta; mittaustulosten prosessointi, tarkastaminen, sijoittaminen valtakunnalliseen rekisteriin ja toimittaminen käyttäjille; tulkinnan edistäminen sekä edellisiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. Kenttähenkilökunta on sijoitettu Geopalveluyksikköön, joka vastaa maastotyöresursseista ja maastotyön käytännön järjestelyistä. Hankkeen henkilökunta avustaa resurssien sallimissa puitteissa GTK:n muita hankkeita. Vuonna 2005 tehtiin 2.3 henkilötyövuotta omalle hankkeelle ja 0.7 henkilötyövuotta muille hankkeille. Alueelliseen painovoimakartoitukseen käytettiin 5.9 henkilövuotta Geopalveluyksiköstä. Lisäksi Suomen Malmi Oy:ltä tilattiin Sirkan alueen mittaus. Vuonna 2005 hankkeen töitä esiteltiin 12 esitelmässä, kolmessa Q-raportissa, viidessä muussa raportissa ja kolmessa laajennetussa abstraktijulkaisussa GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v Mittaustulos oli 6534 pistettä, jotka kattavat 1609 km 2 oheisen taulukon ja indeksikartan mukaisesti. Hankesuunnitelmassa asetettu tavoite oli 7050 pistettä ja 1725 km 2, josta siis 93 % toteutui. Kartoituksen teemoja olivat Itä-Lapin kerrosintruusiot, Länsi-Lapin Suomen kultavarojen kartoitus, arkeisen ja proterotsooisen alueen raja Raahe-Laatokka-vyöhykkeellä, teollisuusmineraalien ja kullanetsintä Lounais-Suomessa ja GeoSatakunta-projekti. Vuoden lopussa GTK:n alueellisessa painovoimarekisterissä oli havaintopistettä, jotka kattoivat km 2. Taulukko GTK:n alueellinen painovoimakartoitus 2005 Kohde Karttalehti Pinta-ala Pistemäärä Pihlava km Huittinen km Sirkka km Kiuruvesi , km Piippola , km Siurua , km Salla , km Yhteensä 1605 km

9 Kuva Alueellisen painovoimamittauksen kartoitustilanne ja suunnitelma vuodelle

10 Kartoitusohjelman mittaustulosten käsittely Vuoden aikana tarkastettiin ja hyväksyttiin alueelliseen painovoimapisterekisteriin seuraavien 1: karttalehtien tulokset Muut mittaukset Vastattiin kolmesta projektista (Ruotsinkylä, Tuusula; Somerharju, Luumäki; Mikkelin kaupunki), joissa arvioitiin irtomaan paksuutta painovoimamittauksilla. Tehtiin koemittauksia kahdella luonnonkivilouhoksella (Vahterikonkangas, Virolahti; Laisniemi, Muurikkala) tarkoituksena arvioida painovoimamittausten käyttömahdollisuuksia kiven rapautumisasteen arvioinnissa. YTV:n Ämmässuon kaatopaikan kokoon painumisen ja siihen liittyvien tiheyden muutosten seurantaa jatkettiin mittaamalla linjat 1 ja 2 sekä pisteet 5001 ja Muu tulostenkäsittely Käsiteltiin tuloksia, toimitettiin alueellista painovoima-aineistoa, laadittiin karttoja tai tehtiin ohjelmointityötä seuraaville GTK:n hankkeille , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja Laskettiin topografiakorjaus Tara Mines yhtiön Irlannissa mittaamalle painovoimaaineistolle Mallinnus Verrattiin ModelVision-ohjelmaa ja GRABLOX-ohjelmaa 3-dimensionaalisessa gravimetrisessa irtomaatulkinnassa testiaineistona Luumäen Somerharjun mittaustulokset. Tulkittiin alueellista painovoima-aineistoa yhdessä FIRE-luotauksen tulosten kanssa kohteina Kuhmon liuskejakso, Karkkilan gabro ja Lapin granuliitti. GeoSatakunta-projektissa mallinnettiin irtomaan ja hiekkakiven paksuutta, diabaasilaattoja, rapakivigraniitteja ja Sääksjärven meteoriittikraatteria. Uusina sovelluksina arvioitiin maankuoren tiheysjakauman vaikutusta kallioperän pintaosan jännitystilaan sekä verrattiin painovoiman vaihtelusta johdettua näennäisgeoidia Porin kaupungin mittaamaan geoidiin.

11 9 Kuva Lapin granuliittivyöhykkeen tiheysmalli (poikkileikkauksessa granuliitit on kuvattu harmaalla värillä), havaittu Bouguer-anomalia, mallille laskettu painovoima-anomalia, regionaalianomalia ja FIRE-sektio ATK ABAQUS-FEM-ohjelmiston lisenssiä jatkettiin vuodella eteenpäin. Ville Sipola laati ohjelman GRABLOX-tiheysmallien siirtoon ABAQUS-FEM-ohjelmistolle ja teki tällä erää viimeisiksi jääneet muutokset Painovoima-ohjelmaansa Maksullinen toiminta Ryhmän omien maksullisten hankkeiden kokonaislaskutus oli 9979 euroa. Asiakkaita olivat Etelä-Savon ympäristökeskus, Golder Associates Oy ja Tara Mines Ltd (NewBoliden) GeoSatakunta-projekti GeoSatakunta -projektissa Geologian tutkimuskeskus on kartuttanut Porin seudun alueellista painovoimamittausaineistoa 822 pisteellä. Satakunnan ja ympäristön alueelliset painovoimamittaustulokset koottiin rekisteriksi, jossa on yhteensä 5803 kpl Geodeettisen laitoksen ja kpl Geologian tutkimuskeskuksen mittaamaa havaintopistettä. Gravimetrisen aineiston perusteella laadittiin uusia Satakunnan alueen painovoima-anomaliakarttoja ja tulkittiin maankuoren yläosan tiheysrakennetta. Uusina sovelluksina arvioitiin maankuoren tiheysjakauman vaikutusta kallioperän pintaosan jännitystilaan sekä verrattiin painovoiman vaihtelusta johdettua näennäisgeoidia Porin kaupungin mittaamaan geoidiin. Rapakivigraniitit, joiden tiheys on noin 100 kg/m3 ympäristöään pienempi, ulottuvat

12 10 vähintään 8 km:n syvyyteen ja aiheuttavat noin 30 milligalin negatiivisen painovoimaanomalian. Esimerkiksi Kokemäellä rapakiven päällä anomaalinen massa pienentää kallioperän yläosan puristusta enimmillään noin 4 MPa ja rapakiven ulkopuolella anomaalinen massa suurentaa kallioperän yläosan puristusta enimmillään noin 2 MPa. Tämä on huomattava osa kallioperän yläosan horisontaalisesta kokonaisjännityksestä. Painovoimahavainnoista on tulkittu myös irtomaan, hiekkakiven ja diabaasilaattojen paksuutta, kivilajikontakteja sekä siirros- ja hiertovyöhykkeitä ja näiden rajaamia linssejä. Sääksjärven meteoriittikraatterista on laadittu uusi malli. Satakunnan hiekkakiven pohjoisreunalla on irtomaan täyttämä kalliopinnan painauma, missä irtomaan paksuudet ovat yleisesti m. Painovoima-anomaliakartoista selviää myös jotunisten diabaasilaattojen todellinen laajuus ja paksuus. Uuden gravimetrisen tulkinnan mukaan esimerkiksi Leistilänjärven alueella diabaasi muodostaa hiekkakiven täyttämän yhtenäisen lautasmaisen rakenteen. Sääksjärven meteoriitti-kraatterista tehtiin 3D-tiheysmalli. Geoidin arviointia varten aineisto on vielä hieman puutteellinen mutta karttalehdillä ja , joilla on tehty tarkimmat alueelliset painovoimamittaukset, painovoimamittaustuloksista johdetun geoidin ja Porin kaupungin mittaaman geoidin keskiero on ±15 mm. Koko alueellisen painovoimakartan alueella keskiero on ±56 mm. Kuva Bouguer-anomaliakartta Satakunnasta. Kartta perustuu 5803 Geodeettisen laitoksen ja Geologian tutkimuskeskuksen havaintopisteeseen.

13 Muu yhteistyö Seppo Elo järjesti GTK:n ja Geodeettisen laitoksen tutkijakokouksen GTK:ssa Espoossa. Kokouksessa esiteltiin ajankohtaisia tutkimuksia ja keskusteltiin niistä. Seppo Elo ja Markku Pirttijärvi järjestivät gravimetrisen mallinnuskurssin "Blokkipaja" GTK:ssa Espoossa, missä Markku Pirttijärvi opetti laatimiensa Bloxer- ja Grabloxohjelmien periaatetta ja käyttöä painovoima-anomalioiden 3D-tulkinnassa. Osallistujia oli yhteensä 16, joista 14 oli GTK:sta, kaksi Geodeettisesta laitoksesta ja kaksi Helsingin yliopistosta. Blokkipaja oli jatkoa GTK:n ja Oulun yliopiston yhteistyölle 3DCM-projektissa. Ville Sipola osallistui SAMPO-projektiin, jota kuvataan toisaalla vuosikertomuksessa. Ville Sipola osallistui GTK:n Espoon geonäyttelyn geofysiikan demonstraation valmistamiseen. Toimitettiin Fennoskandian Bouguer-anomaliaverkon Suomen osuus Oulun yliopiston projektiin 3D geophysical model of the crust of the Fennsoscandian Shield in northern Finland. Työryhmään kuuluvat Pertti Kaikkonen, Hanna Silvennoinen, Elena Kozlovskaya ja Markku Pirttijärvi Oulun yliopistosta sekä Seppo Elo ja Heikki Säävuori GTK:sta.

14 12 3. MAANKUOREN GEOFYSIIKKA ( ) (Tapio Ruotoistenmäki) Maankuoren geofysiikka -hankkeen tavoitteena on maankuoren ja siihen liittyvien raaka-aineesiintymien kehityksen, rakenteen, termisen tilan ja koostumuksen ja mallintaminen geofysikaalisin menetelmin Suomessa ja Fennoskandian kilvellä. Keskeisinä tehtävinä on antaa perustietoa arvioitaessa kohdealueitten käyttöä yhdyskunnan tarpeisiin sekä raakaainevarojen esiintymispotentiaalin arviointi yhteistyössä GTK:n geologien ja geofyysikkojen sekä ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa. Hanke soveltaa ja kehittää alueellisessa ja kohteellisessa mittakaavassa gravimetrisia, magneettisia, paleomagneettisia, sähkömagneettisia, radiometrisia, seismisiä, geotermisiä ja petrofysikaalisia tutkimusmenetelmiä. Hankkeen tutkijoille on ominaista kiinteä yhteistyö lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä sidoshankkeissa. Hankkeen toimintatapa on periaatteessa konsultointia, jossa tapauskohtaisesti sovelletaan erityisosaamista muiden hankkeiden geologisten ongelmien ratkaisemiseksi. Alihankkeiden priorisointi ja toiminta niissä on vaihdellut vuoden mittaan. Hyvin yleistä on myös raportoimaton, talon sisäinen, päivittäin nopeasti vaihteleva epävirallinen yhteistyö karttojen ja pikatulkintojen tuottamiseksi. Merkittäviä yhteistyöhankkeita vuoden aikana ovat olleet mm. kansainvälisen globaalin magneettisen kartan kokoamisprojekti (WDMAM), Mosambikin ja Tansanian hankkeet sekä kultatutkimukset Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Vuoden 2005 aikana hankkeen tulokset vastasivat hyvin asetettuja tavoitteita sekä maksullisten että budjettirahoitteisten toimintojen osalta Geomex: Alueellinen mallinnus ja malminetsintä Outokummun alueella (Tapio Ruotoistenmäki) GEOMEX-hanke ( ) oli GTK:n ja Outokumpu Mining Oy:n välinen, 5-vuotinen joint venture -sopimuspohjainen yhteistyöprojekti, jonka rahoituksesta vastaavat molemmat osapuolet. Projektin toiminta-alue kattoi Outokumpu-tyyppisten kivilajiassosiaatioiden esiintymisalueet ensisijaisesti Pohjois-Karjalassa. Hankkeen lopputuotteena on kattava geofysikaalinen ja petrofysikaalinen tietokanta, monipuoliset geofysikaaliset peruskartat johdannaisineen sekä alueelliset ja kohteelliset tulkinnat avainkohteista. Hanke päättyi virallisesti joulukuussa Hankkeen alueellista geofysiikkaa käsittelevää käsikirjoitusta viimeisteltiin vuoden aikana Syväseismiseen heijastusluotaukseen liittyvät tutkimukset (Tapio Ruotoistenmäki) Toimintavuonna 2005 jatkettiin monessa hankkeessa syväseismisten FIREheijastusluotaustulosten hyödyntämistä. Profiilien kattamilta alueilta tehtiin petrofysikaalisia yhteenvetoja, kartta-analyysejä, rakennetulkintoja sekä mallitulkintoja eri geofysikaalisin menetelmin. FIRE:n tuloksia hyödynnettiin myös Geomexin ja Padasjoki-Kaipolan alueen rakennetta ja kehitystä käsittelevissä käsikirjoituksissa. Profiilien antamaa suurruhjeiden rakenneinformaatiota hyödynnettiin myös etelä-suomen kultatutkimuksissa.

15 Toiminta muissa hankkeissa (Tapio Ruotoistenmäki) Mosambik, LOT3 ( ) Mosambikin kartoitusprojekteille tuotettiin geofysikaalisia työkarttoja johdannaisineen, suoritettiin karttatulkintaa, mallitulkintaa ja koulutettiin käyttäjiä Suomessa ( ) ja myöskin Mosambikissa ( ). Lisäksi kerättiin, mitattiin ja analysoitiin petrofysikaalisia näytteitä. Kuva Tuomo Manninen (vasemmalla) esittelemässä jokivarren sedimenttisarjoja Arkeeisen kallioperän mallinnus ( ) Arkeeisen kallioperän mallinnus- hankkeessa ( ) tuotettiin hankkeen käyttöön Arkeisen alueen geofysikaalisia karttoja johdannaisineen, petrofysikaalisia yhteenvetoja ja kohteellisia tulkintoja. Suomen kalliogeokemian aineisto muodostaa hyvin tärkeän ja kattavan petrofysikaalisen ja litogeokemiallisen tietoaineiston koko Suomen kallioperästä. Tästä aineistosta tehtiin laajoja tilastollisia analyysejä ja yhteenvetoja hankkeen käyttöön hyödyntäen itse valmistettuja ja GTK:n aineistoon sovellettuja monipuolisia ja joustavia tilastomatemaattisia ohjelmapaketteja Laxemarin lineamenttitulkinta ( ) Ruotsin Oskarshamnin ydinvoimalan käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikan tutkimuksessa tehtiin lineamenttianalyysi alueelta yhteistyössä Kimmo Korhosen, Aimo Kuivamäen ja Markku Paanasen kanssa. Geofysiikasta pidettiin esitelmä Oskarshamnissa Aiheesta valmistui loppuraportti vuonna Etelä ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus ( ) Etelä ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus- hankkeen käyttöön tehtiin tutkimusalueilta lukuisia geofysiikan karttoja johdannaisineen. Aineistosta tehtiin edelleen alustavat rakennetulkinnat ja paikannettiin potentiaalisia tutkimuskohteita.

16 Maailman magneettinen anomaliakartta (Juha V. Korhonen) Maailman magneettinen anomaliakartta on yhteishanke IAGA:n ja CGMW:n välillä. Vuoden aikana hankkeessa valmistui puolimatkan kartta WDMAM versio 0.5, joka esiteltiin IAGA:n yleiskokouksessa Toulousessa, Ranskassa , karttahankkeen tieteellisessä istunnossa GAV04. Istunnossa pidettiin kaikkiaan 32 esitystä, ja sitä pidettiin yleisesti onnistuneena. Hankkeen puheenjohtajat Juha V. Korhonen ja Colin Reeves antoivat raportin IAGA:n isäntätyöryhmälle WG V-MOD , minkä jälkeen jatkotoimista päätettiin WDMAM kokouksessa Juha Korhonen jatkaa toisena puheenjohtajista. Kokousten pöytäkirjat ovat verkossa IAGA:n sivuilla. Tarkoituksena on valmistaa kartta IUGG:n kokoukseen Perugiaan 2007 ja geologiaa tukevia karttaelementtejä IGC-33 kokoukseen Osloon Kartta otetaan Maailman geologisen kartan komission (CGMW) ohjelmaan, ja sille haetaan UNESCO:n rahoitustukea IAGA:n kokouksessa IUGG:n presidentti Uri Shamir ja CGMW:n presidentti Jean-Paul Cadet lämpimästi tukivat hanketta. GTK:n ensi vuoden 2006 toimintaan sisältyy Juha Korhosen työpanos hankkeen hyväksi. Sivun mittainen ppt-yhteenveto WDMAM-hankkeesta on oheisessa kuvassa. Based on IAGA resolutions 1977, 1979, 1995, 1997 Will be done in co-operation with CGMW Supported by IUGG and IUGS UNESCO-funding to be applied Will support IGY+50 activities Open project for all interested; calls of contribution in 2005 Data collection ends June 2006 World Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM 1.0) ready 2007 (IUGG at Perugia) Geology oriented products ready 2008 (33 rd IGC at Oslo) Data and products open for all interested, upon ready WDMAM in short by Juha V. Korhonen, GTK, Espoo; November Top WDMAM 0.5 (open file data index) Replacement by ranking as below. Europe North America Australia Antarctic Soviet Union East Asia South Asia Indian Ocean (East) Arctic China Project Magnet MF-3 Bottom Kuva Yhteenveto WDMAM-hankkeesta. IAGA-2005, IDC-5 ja EGBA -kokouksissa esiteltiin alueellisten magneettisten anomalialähteiden problematiikkaa globaalin mittakaavan anomalioita tulkittaessa. Vaipanalakuoren-lähteestä peräisin olevan Väliojan juonen kairasydän preparoitiin geokronologisiin tutkimuksiin.

17 Paleomagneettiset tutkimukset (Satu Mertanen) Paleomagneettiset tutkimukset jakautuivat kolmeen pääkohteeseen vuonna ) Paleomagneettinen ajoitus, 2) Juonikivitutkimukset ja kesällä järjestetty Kansainvälinen Juonikivikonferenssi ja 3) Arkeiset ja proterotsooiset manner-rekonstruktiot. Lisäksi paleomagneettisia tutkimuksia tehtiin GTK:n muille hankkeille Paleomagneettinen ajoitus Pääkaupunkiseudun hiertovyöhykkeiden paleomagnetismia ja niiden eri aikoina tapahtuneita reaktivoitumisia käsittelevä käsikirjoitus kävi referee-kierroksella, korjattiin ja jätettiin julkaistavaksi GTK:n Special Paperiin. Tulosten mukaan pääkaupunkiseudun paleoproterotsooisessa kallioperässä esiintyvät heikkousvyöhykkeet ovat uudelleen magnetoituneet sekä mesoproterotsooisena aikana että paleotsooisena aikana, todennäköisesti vyöhykkeissä esiintyvän fluiditoiminnan seurauksena. Viron sedimenttikiviä leikkaavien mineralisoituneiden suonien paleomagneettisia ajoitustutkimuksia jatkettiin yhteistyössä Tallinnan Teknillisen korkeakoulun (Y. Systra) kanssa. Tavoitteena on selvittää primäärien remanenttien magnetoitumien lisäksi sekundääriset remanenssit, jotka ovat saattaneet syntyä samanaikaisesti kuin Suomessa havaitut remagnetisaatiot. Geofysiikan laboratoriossa mitattiin suunnatut testinäytteet alkukeväällä ja uusia näytteitä otettiin kahdesta uudesta kohteesta loppukeväällä. Näytteenottoon osallistui S. Mertasen ja Y. Systran lisäksi myös Ulla Preeden Tarton yliopistosta (Kuva 4.2.1). Hän teki GTK:n Geofysiikan laboratoriossa neljän kuukauden ajan CIMO:n apurahan turvin väitöskirjaansa liittyviä paleomagneettisia mittauksia Viron sedimenttikivistä. S. Mertanen toimi työn ohjaajana (J. Plado toinen ohjaaja). Nordkalkin Vampulan kalkkikivikaivoksen yhteydessä esiintyvän hiekkakivimuodostuman ikä pyritään selvittämään paleomagneettisella menetelmällä. Yhteistyössä geologi Ritva Harisen (Nordkalk) kanssa otettiin muodostumasta ensimmäiset testinäytteet loppuvuonna. Mittaukset ja mahdolliset jatkotutkimukset on tarkoitus aloittaa keväällä a) b) Kuva Paleomagneettista näytteenottoa Virossa. a) Ulla Preeden ottaa sunnattua näytettä Tallinnan Väon kalkkikivilouhoksessa. b) Ylo Systra tutkii näytteenottokohdetta Pakrin niemimaan ordoviikkisessa sedimenttikivessä. Kuvat: Satu Mertanen.

18 Juonikivitutkimukset Laatokan alueen 1.8 Ga ikäisten shoshoniittisten intruusioiden paleomagneettiset tutkimukset aloitettiin vuonna 2001 Pietarilaisen State Company Mineralin aloitteesta. Lopulliset paleomagneettiset tulokset valmistuivat vuonna 2005 ja niitä esiteltiin Helsingissä Geofysiikan Päivillä toukokuussa. Shoshoniittisiin intruusioihin liittyvien lamprofyyrijuonien ja niitä nuorempien doleriittijuonien tutkimukset aloitettiin Laatokan alueella vuonna 2002 ja niistä saatuja tuloksia esiteltiin 5:ssä Kansainvälisessä Juonikonferensissa elokuussa. Aiheesta valmistui käsikirjoitus kansainväliseen julkaisusarjaan. Laatokan alueen nuorimpia juonia tutkittiin yhteistyössä Dr. Natalia Lubninan kanssa, joka teki omista näytteistään paleomagneettisia mittauksia GTK:n Geofysiikan laboratoriossa kahden viikon ajan tammikuussa. Aiheesta valmistui yhteinen abstrakti ja esitelmä. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa ja valmistaa yhteinen julkaisu kansainväliseen julkaisusarjaan. Tätä varten Suomen Akatemialle jätettiin tutkimussuunnitelma ja matka-apuraha-anomus S. Mertasen vastavierailusta Moskovan yliopistoon vuonna Suunnitelma hyväksyttiin ja viikon matkaapuraha myönnettiin. Heinä-elokuussa järjestettiin Rovaniemellä 5. Kansainvälinen Juonikonferenssi (IDC5). S. Mertanen toimi yhtenä kokouksen pääjärjestäjänä yhdessä Jouni Vuollon kanssa. Kokoukseen osallistui noin 50 tutkijaa 16:sta eri maasta (Kuva 4.2.2). Kokouksen esitelmistä koottiin Abstraktikokoelma ja kokouksen julkaisuista aloitettiin Proceedings volyymin toimittaminen A.A. Balkemalle (toim. E. Hanski, S. Mertanen, T. Rämö & J. Vuollo). S. Mertanen osallistui konferenssin jälkeiselle ekskursiolle, joka Suomen puolella suuntautui Taivalkoskelle ja Sallaan ja Venäjän puolella Murmanskiin ja Monchegorskiin. Eri kohteista otettiin paleomagneettisia suunnattuja testinäytteitä, jotka mitattiin Geofysiikan laboratoriossa. Kuva Kansainvälisen Juonikivikonferenssin (Fifth International Dyke Conference, IDC5) osallistujat yhteiskuvassa hotelli Pohtimolammen edustalla Rovaniemellä. Kuva: Martti Melamies. Nilsiän-Juankosken lamprofyyrien ja mikrotonaliitti-juonien tutkimuksia jatkettiin. Juonista otettiin näytteitä elokuussa yhteistyössä ISY:n (O. Äikäs ja K. Kinnunen), Turun yliopiston (O. Eklund, A. Shebanov ja E.-M. Helenius) ja Ecodatan (D. Frank-Kamenetsky) kanssa (Kuva 4.2.3). Näytteiden paleomagneettiset mittaukset aloitettiin joulukuussa Geofysiikan laboratoriossa.

19 17 Kuva a) Olav Eklund (vas.), Dimitri Frank-Kamenetsky, Olli Äikäs ja Alex Shebanov mikrotonaliittipaljastumalla Nilsiässä. b) Keijo Korhonen kairaa suunnattavaa näytettä lamprofyyrijuonesta Nilsiän Syvärillä. Kuvat: Satu Mertanen Manner-rekonstruktiot S. Mertanen piti huhtikuussa esitelmän Helsingin Luonnontieteellisessä museossa järjestetyssä EBGA-kokouksessa (Evolution of Baltica and Greenland in the Archean) Fennoskandian ja Laurentian arkeisesta paleomagnetismista ja mannerten välisistä rekonstruktioista. Arkeisesta-paleoproterotsooisesta paleomagnetismista toimitettiin korjattu käsikirjoitus Precambrian Researchiin ja se meni painoon joulukuussa. Yhteistyössä L.J. Pesosen (Helsingin yliopisto) ja H. O'Brienin kanssa koottiin aineistoa ja valmisteltiin manner-rekonstruktiot Kööpenhaminan kimberliitti-kokouksessa pidettyyn esitelmään marraskuussa Toiminta muissa hankkeissa OKU-syväreikä ( ) Outokummun syväreiän magneettisten, paleomagneettisten ja magneto-mineralogisten ominaisuuksien tutkimiseksi jätettiin helmikuussa projektiesitys, jonka S. Mertanen koordinoi. Projekti jakaantuu kolmeen aliprojektiin, joihin osallistuvat päätutkijoina 1) M-L. Airo, S. McEnroe (NGU), 2) S. Mertanen ja 3) T. Elbra ja L.J. Pesonen (HY). Paleomagneettisia mittauksia varten näytteitä otettiin 10 metrin välein. Helsingin yliopistolle toimitettiin puolet Geofysiikan laboratoriossa preparoiduista paleomagneettisista näytteistä ja toinen puoli jäi GTK:lle tutkittaviksi. Suuri osa aineistosta on vielä preparoimatta ja mittaamatta, joten varsinainen tutkimus tullaan tekemään vuodesta 2006 alkaen.

20 Suomen kultaesiintymien tutkimus ( ) Paleomagneettiset tutkimukset aloitettiin Pohjois-Suomessa esiintyvistä Au-pitoisista regoliiteista. Tutkimusten tavoitteena on regoliittien ja Au-mineralisaation paleomagneettinen ajoitus. Kesän aikana Geofysiikan laboratoriossa mitattiin J. Ojalan (PSY) ottamia suunnattuja näytteitä Ruosselän ja Lauttaojan regoliiteista. Näytteiden remanentit magnetoitumat ovat yleisesti intensiteetiltään alhaiset ja suunnat epästabiileja. Aineiston lopullinen tulkinta tehdään vuoden 2006 puolella, jolloin päätetään myös jatkotutkimuksista. Hailuodon kairasydämestä tehdään paleomagneettiset tutkimukset Hailuodon ja Muhoksen sedimenttimuodostumien ajoittamiseksi. Geofysiikan laboratoriossa saatiin paleomagneettiset mittaukset näytesarjan ensimmäisestä erästä päätökseen ja tulokset analysoitiin ja koottiin. Osa näytteistä kantaa stabiilia remanenssia ja joissakin näytteissä on erotettu vastakaissuuntaisia polariteetteja. Alustavia tuloksia esiteltiin Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäivillä Kuopiossa marraskuussa. Lisää näytteitä on tarkoitus ottaa vuoden 2006 puolella, jonne tutkimuksen pääpaino siirtyy Geofysiikan laboratoriot ( ) S. Mertanen vastasi Geofysiikan laboratoriossa tehtyjen kivinäytteiden paleomagneettisten mittausten koordinoinnista ja analysoinneista. TKK:n kahden opiskelijaryhmän kanssa tehtiin harjoitustyönä paleomagneettisia mittauksia.

21 Geoterminen tutkimus (Ilmo Kukkonen) Geotermisen tutkimuksen aiheina ovat maankamaran lämpötila ja lämpövuo sekä kivien termiset ominaisuudet. Geotermisen tutkimuksen teemat ulottuvat koko litosfäärin syvyysmittakaavasta kairareikien mittakaavaan. Kivien termisten ominaisuuksien laboratorioja in situ mittauksilla on tärkeitä sovellutuksia mm. ydinjätteiden loppusijoitustutkimusten alueella. Geoterminen tutkimus on osa GTK:n geologisen ja geofysikaalisen perustiedon tuottamista, ja sitä toteutetaan usein kansainvälisinä tutkimushankkeina. Vuonna 2005 tutkimushankkeet liittyivät ikiroudan termiseen mallintamiseen yhteistyössä Aachenin teknillisen yliopiston kanssa. Maksullisena toimintana valmistettiin termisten ominaisuuksien reikämittauslaitteisto TERO56 Posiva Oy:n paikkatutkimuksia varten. Kuva Esimerkki ikiroudan lämpötilan ja paksuuden mallinnustuloksista, joita tehtiin yhteistyössä Aachenin teknillisen korkeakoulun kanssa. Yläkuvassa mallinnuksessa käytetty maanpinnan lämpötilahistoria ja alakuvassa Lupinin alueelle (Kanada) laskettu tulos. Oikealla lämpötila-asteikko ( C). Ikiroudan alapinta on merkitty valkealla viivalla. Tulos osoittaa kuinka pienen huokoisuuden kallioperässä ikiroudan muutokset korreloivat nopeasti ilmastomuutosten kanssa. Kuvan tulokset: D. Mottaghy ja I. Kukkonen.

22 20 4. ETSINTÄ- JA YMPÄRISTÖGEOFYSIIKAN MENETELMÄ- KEHITYS ( ) (Heikki Vanhala) 4.1. Yhteenveto Vuonna 2005 hankkeen henkilöstöön kuuluivat tutkijat Hannu Hongisto, Ilkka Suppala, Arto Korpisalo, Matti Oksama, Taija Huotari, Jarkko Jokinen, Karla Tiensuu ja Heikki Vanhala (hankepäällikkö). Tiensuun pesti oli määräaikainen hänen toimiessaan puoli vuotta Jokisen vuorotteluvapaasijaisena. Hanke kehittää geofysiikan menetelmiä malminetsinnän ja ympäristötutkimuksen tarpeisiin vuorovaikutuksessa malminetsinnässä, ympäristötutkimuksissa ja kartoituksessa työskentelevien geofyysikkojen ja geologien kanssa. Kehitystyön painopiste on sähkömagneettisissa (EM) ja sähköisissä menetelmissä. Hankkeen ja tutkimusryhmän kehitystyö jakautuu kolmeen toisiaan tukevaan lohkoon: 1. tulkinta- (mallinnus ja inversio) ja mittaustekniikoiden tutkimus ja kehitys, 2. pilottihankkeet, joissa paitsi testataan ja tulkinta- ja mittaustekniikoita, kehitetään geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä erityiskohteisiin, kuten vanhojen kaivosten rikastushiekka-altaille sekä 3. muut hankkeet. Merkittävä osa kehitystyöstä tehdään maksullisissa, yhteisrahoitteisissa ja GTK:n omissa hankkeissa Tulkinta- (mallinnus ja inversio) ja mittaustekniikoiden tutkimus ja kehitys Syvä-EM-menetelmissä Sampo ja TEM tavoitteena on siirtyä nykyisin käytössä olevasta 1D-, eli kerrosmaatulkinnasta, 2D- ja 3D-tulkintaan. Vastusluotauksessa, ja osin IP:ssäkin, 2D-mittaus ja 2D-tulkinta ovat olleet käytössä 1990-luvun loppupuolelta lähtien ja tavoitteena on siirtyä 3D-mittaus- ja tulkintamenetelmiin. Lento-EM- (AEM), monitaajuus-slingram- ja TEM-kehitystyössä lähiajan tavoitteena on menetelmien tehostettu käyttö mm. käyttöliittymiä kehittämällä. TEM- ja etenkin AEM/EM-1D-inversio-ohjelmaa, on testattu erilaisissa ympäristögeologian kohteissa. Porareikä-EM-menetelmien kehittämisessä pyritään yhteishankkeisiin teollisuuden kanssa ja alkuvaiheessa selvitetään mahdollisuudet uuden SlimBoriksen, tai maanpintalähettimellä varustetun porareikäsysteemin, rakentamiseen. Sähkömagneettisten tulkinta- ja mallinnusohjelmien kehittäminen perustuu suurelta osin CSIRO/Amira-projektiin, jossa GTK on osallisena. Kehityshanke edistää ohjelmien käyttöä mm. koulutusta järjestämällä Pilottihankkeet Tulkintaohjelmien ja käyttöliittymien ohella hanke kehittää ja laajentaa etsintä- ja ympäristögeofysiikan tulkintavalmiuksia pilotti- ja tutkimushankkeissa. Vuonna 2005 pilottitutkimuksissa kehitettiin menetelmiä suljetun kaivoksen rikastushiekka-altaan kuvaamiseen, sulfidisavikon kartoittamiseen, laikuttaisen ikiroudan tutkimiseen ja maantiesuolan monitorointiin pohjavesialueella.

23 Kehitystyö muissa hankkeissa Merkittävä osa hankeryhmän kehitystyöstä tehdään muissa hankkeissa budjettirahoitteisissa hankkeissa sekä yhteisrahoitteisissa ja maksullisissa hankkeissa. Vuonna 2005 ryhmän tunneista 61 % kirjattiin kehityshankkeelle ja 39 % muille hankkeille (yhteensä 23 kpl). Muista hankkeista 6 oli budjettihankkeita (2- ja 7-alkuisia), loput maksullisia ja yhteisrahoitteisia (1-, 3- ja 4-alkuisia). Yhteisrahoitteisten ja maksullisten hankkeiden osuus kirjatuista tunneista oli neljännes (25 %). Kehitystyön kannalta merkittävä yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita olivat mm. Demo_MNA, jossa kehitettiin valmiuksia öljyllä saastuneen maan kartoittamiseen ja öljyn luonnollisen hajoamisen monitorointiin, TERO-hankkeet, joissa on kehitetty lämmönjohtavuuden in-situ-mittaus- ja tulkintatekniikkaa sekä FARA-hanke, jossa aloitettiin radiovarjostus-tekniikkaan perustuvan menetelmän testaus. Suurpellon pehmeikkötutkimushanke, jossa etsitään menetelmiä ja vastauksia pehmeikkörakentamisen ongelmiin. Kehitystyön kannalta merkittäviä budjettihankkeita joihin osallistuttiin olivat Geonäyttely, jossa laskettiin kompleksisten geologisten rakenteiden anomaliakarttoja lento-em- ja painovoima-karttoja. Mallinnus tehtiin pääosin CSIRO/Amiraohjelmilla. Pohjois-Suomen emäksisten magmakivien malmivarojen kartoitus, jossa analysoitiin ja tulkittiin aikaisemmin mitattua lento-tem-dataa. Vastaavaa aineistoa ei GTK:ssa ole aiemmin käsitelty eikä tulkittu Muut hankkeet, joille tutkimusryhmä teki töitä: Otaniemen geonäyttely, Pohjois-Suomen emäksisten magmakivien malmivarojen kartoitus, Arktinen tutkimus ja glasiaaligeologia, Syväseisminen heijastusluotaus, Aerogeofysiikan kohteellinen kartoitus, Geofysiikan sovellukset, GTK-Sampo, Mikkelin jätealue, Halsuan lento, Suomenojan merivesitunneli, Posiva TERO II, Posiva TERO III, Demo_MNA, Watertool, NuPulse, KYT, JAC Kehitystyö, Kola superdeep, Suurpellon pehmeikkötutkimusprojekti, Kempeleen hydrologiset tutkimukset, JAC Management, Permafrost, Faramittaukset Olkiluodossa Hankkeen tutkijat julkaisivat 2005 tuloksia tutkimuksista jotka liittyivät GTK:n lento-sähkömagneettisen (AEM) systeemin ominaisuuksiin (Special Paper) ja lentogeofysiikan ympäristösovelluksiin (Special Paper) kaivosympäristön (Current Research) sulfidisavikon geofysikaalisiin tutkimusmenetelmiin (Current Research) ja ikiroudan geofysikaalisiin tutkimusmenetelmiin (Special Paper). Kaikkiaan hanke osallistui tulosten raportointiin ja esittelyyn seuraavasti: kotimaiset referoidut sarjat (7), kansainväliset kokousjulkaisut (8), kotimaiset kokousjulkaisut (15), arkistoraportit (5), muut raportit (3), esitelmät ulkomailla (3), esitelmät kotimaassa (29).

24 EM-tulkinnan kehitys D-Sampo tulkinta (Matti Oksama) Sampo taajuusalueen laajakaista EM mittausjärjestelmä on GTK:n tärkein sähkömagneettinen syvätutkimusmenetelmä. Sen syvyysulottuvuus on hyvissä olosuhteissa jopa 1000 m luokkaa. Sampo-järjestelmässä lähettimenä toimii horisontaalinen silmukka. Mittaustaajuudet ovat Hz. Mittauksia on tehty pääasiassa kahdella eri menetelmällä. In-line -järjestelmässä lähetin ja vastaanotin ovat peräkkäin ja broadside - järjestelmässä rinnakkain suhteessa etenemissuuntaan. Vastaanottimella mitataan kompleksisena kolmea magneettikentän komponenttia: pystykomponenttia, H z, lähetinvastaanotin-linjan suuntaista vaakakomponenttia, H rad ja sitä vastaan kohtisuoraa toista vaakakomponenttia, H tang. Lähettimen momenttia ei kuitenkaan mitata eikä mittauksen aloitusta lähdevirtaan verrattuna tunneta, minkä vuoksi yksittäistä komponenttia ei voida täysin tulkita. Mutta kaikki magneettikentän komponentit mitataan samanaikaisesti, joten komponenttien suhteiden aikakäyttäytyminen hallitaan täysin. Sampon pääsuureena on käytetty magneettikentän pystykomponentin, H z ja vaakakomponentin, H rad suhteen itseisarvoa. Tulkintasuureena on ollut pääsuureesta laskettava ominaisvastus-syvyys-kuvaaja. Pidemmälle menevä tulkinta on perustunut kerrosmalli-inversioon. Työssä tutkitaan Sampo menetelmän eri suureita esittäen tulokset profiilimuodossa (Kuva 4.1). Sampon pääsuure, H z /H rad esitetään kompleksimuodossa ja lisäksi mukaan otetaan toinen suhdesuure, H tang /H rad. Pystykenttä, H z eroaa aina nollasta. Lähetin-vastaanotin-linjan suuntainen vaakakenttä, H rad eroaa nollasta, jos taajuus eroaa nollasta ja ympäristön johtavuus ei ole nolla. Tangentiaalinen vaakakenttä, H tang poikkeaa nollasta vain 3D-johteen läheisyydessä. 1-dimensionaalinen ominaisvastusjakautuma saadaan Sampon pääsuureen, H z /H rad itseisarvosta. Kerrosmaan tapauksessa suure H tang /H z on nolla mutta poikkeaa 3Dvaikutuksen yhteydessä. Esimerkkinä tarkastellaan pystyn ohuen levyn Sampo suureiden käyttäytymistä in-line mittausprofiililla. Mittausprofiilin kulkiessa suoraan levyn yli suure H z/ /H rad saavuttaa maksimi-intensiteettinsä ja suure H tang /H z on koko ajan nolla. Siirrettäessä mittausprofiili lähemmäksi levyn reunaa H z /H rad pienenee ja H tang /H z poikkeaa nollasta saaden vastakkaismerkkisiä arvoja eri puolilla keskilinjaa. Indikaatio levymäisestä johteesta saadaan monesta suureesta, esim. pääsuureesta, H z /H rad ja näennäisestä ominaisvastuksesta. Tarkka projektio maanpinnalla saadaan H z :n itseisarvokäyrästä aivan kuten slingram-käyrästä, jos profiilia mitattaessa on käytetty samaa kelaväliä ja lähetinvoimakkuutta. Kun käytetään kompleksista muotoa suureesta H z /H rad ja useita taajuuksia, dataa on hyvin paljon. Kun tähän lisätään vielä toinen suhde H z /H tang ja nämä mitattuina monilla profiileilla, voi mallintaminen tai inversio olla hidasta. Oleellista on, mitkä suureet ja millä taajuuksilla saadaan mitattua. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että pääsuureen itseisarvo saadaan mitattua korkeintaan arvoon 10. Laskenta-aikaa voi nopeuttaa ottamalla suureista itseisarvot tai tulkitsemalla vain kyseisen tehtävän kannalta tärkeitä taajuuksia.

25 23 Htang/Hz, levyn reunalla laaduton re Hz im 7.96 re 4464 Hz im 4464 Hz re Hz im Hz m Hz/Hrad, keskellä levyä laaduton m re, 4464 Hz im, 4464 Hz re, Hz im, Hz Kuva 4.1. Laskentaesimerkki Sampo in-line järjestelmällä mitatun pystyn levyn anomaliasta. Sampon pääsuureen, Hz/Hrad ja suureen Htang/Hz käyttäytyminen on esitetty kompleksimuotoisena kahdella taajuudella.

26 TEM tulkinta ja käyttöliittymä (Arto Korpisalo, Hannu Hongisto) Sampoa vastaava laajakaistainen aika-alueen menetelmä tunnetaan nimellä TEM(transienttitai aika-alueen EM-menetelmä). TEM:n syvyysulottuvuus riippuu virran momentista, siis virtasilmukan koosta ja virrasta. GTK:n TEM-laitteella (velkakonversiossa hankittu Strobe) saavutetaan 50m virtasilmukalla syvyysulottuvuus. TEM on ollut tähän asti vain. testikäytössä. Käyttöä on rajoittanut mm. hankala tulkintaohjelma. TEM Kehitystyössä on 2005 ohjelmoitu TEM-käyttöliittymää Strob TEM tulosten tulkintaan CSIROn Grendl kerrosmalli-inversio-ohjelmalla (Kuva 4.2). Samalla on testattu Compiler-konversioohjelmaa, jolla tuotetaan matlab sta riippumattomia ohjelmia. Konversio on toiminut hyvin. Liittymä on kuitenkin ohjelmoitava uudelleen käyttäen jo valmiita m-tiedostoja, jotta kääntäminen Matlabissa olisi yksinkertaisempaa. TEM-tulkinnan kehitystyöstä merkittävä osa tehtiin hankkeen Pohjois-Suomen emäksisten magmakivien malmivarojen kartoitus puitteissa. Työssä analysoitiin ja tulkittiin aikaisemmin mitattua lento-tem-dataa. Vastaavaa aineistoa ei GTK:ssa ole aiemmin käsitelty eikä tulkittu. Tulkintaa tehtiin Encom Ltd:ltä vuokratulla EM Flow -ohjelmalla ja tulosten esittämiseen on käytetty GTK:n omia piirto-ohjelmia. Kuva 4.2. Käyttöliittymä venäläisen Strobe transientti-em (TEM) laitteen tulosten käsittelyyn ja tulkintaan (1D inversio CSIRO/Amira:n Grendl ohjelmalla) AEM/EM-tulkinta (Ilkka Suppala) Lento-EM datan tulkinnassa on viime vuosina siirrytty karttamuotoisesta materiaalista 1Dinversiolla tuotettuihin syvyysleikkauksiin (kuva 3). Jo kahdella taajuudella mitatusta AEM datasta saadaan 1D-inversiolla tarkka ja käyttökelpoinen maankamaran sähkönjohtavuusjakauma (-rakenne), kun muodostuma ovat riittävän laaja-alainen ja omaa riittävän hyvän sähkönjohtavuuden, kuten esimerkiksi savipitoisten sedimenttien alueilla Suomessa. Uusi 4-

27 25 taajuus AEM-laitteisto ja työn alla olevat 2D-inversio-ohjelmat tulevat merkittävästi laajentamaan AEM-datan käytettävyyttä sekä malminetsinnässä että ympäristökohteilla. Vuonna 2005 osallistuttiin mm. uuden 4-taajuuslaitteiston kehittämiseen, kalibrointiin ja muokattiin 1D-inversio-käyttöliittymää AEM- ja monitaajuus-slingram-datalle sekä testattiin ja kehitettiin EM-tulkintaohjelmia erilaisilla aineistoilla - mm. Kirgisian lentodatalla, Mikkelin kaatopaikkadatalla (Mikkelin lento), ikiroutatutkimuksissa ja 2005 alkaneessa Suurpelto-pehmeikköhankkeessa. Kehitettiin ja testattiin 2D ja 3D EM tulkinta ja inversioohjelmia. Kuva 4.3. Lento-EM, 1D-inversio, Kirgisia (Valjus, Suppala and Vanhala, 2005) Porareikä-EM (Jarkko Jokinen) Aloitettiin uuden reikä-em-laitteen suunnittelua varten tehtävä teoreettinen vertailu. Esiselvityksen tarkoitus on tutkia, miten erilaiset nyt käytössä olevat mittaussysteemit sopivat Pyhäsalmen kaivoksen tyyppiseen ympäristöön. Selvityksen pohjalta valitaan paras laitetyyppi rakennuskohteeksi. Laiterakennusprojekti pyritään toteuttamaan yhteistyössä Pyhäsalmi Mining Oy:n kanssa vuonna Laiterakennuksessa pyritään eroon mittauskaapelista, jolloin vähintään vastaanotinta voidaan siirtää reiässä kairakoneella, vaijerilla tai ryömijällä. Tämän ansiosta laitteella voitaisiin tehdä mittauksia myös vaaka-asentoisissa rei'issä. Mittauksessa lähettimen ja vastaanottimen muistiin tallennetut tiedot puretaan tietokoneelle mittausten jälkeen. Jatkokäsittelyssä mittaustuloksista lasketaan tulkinnassa tarvittavat suureet. Teoreettisen vertailun jälkeen päätämme, pyrimmekö tekemään mittalaitteen käyttäen lähettimenä Bolidenin mukaisesti maanpinnalla olevaa virtasilmukkaa, kaivokseen asennettavaa Sampo-lähetintä, vai reiässä Sinuksen ja SlimBoriksen tavoin kulkevaa reikälähetintä.

28 Amira/CSIRO-EM-tutkintaohjelmat (Amira p223f-projekti) (Hannu Hongisto) Amira/CSIRO-EM on laaja ja monipuolinen tulkinta-, mallinnus- ja inversio-ohjelmien paketti (Taulukko 1). GTK osallistuu AMIRA Internationalin sponsorisopimukseen P223F Practical 3D EM Inversion for Exploration. Nykyisen projektin (alkoi syyskuussa 2004) tehtävänä on keskittyä erityisesti sähkömagneettisten inversio-ohjelmien kehittämiseen. Suunnitelmiin on otettu myös yhtenäisen parametrikehyksen toteuttaminen siten, että parametrien määrittely on samanlainen sekä inversio- että forward -mallinnusohjelmissa ja mahdollisimman pitkälti samanlainen eri mallityyppien yhteydessä. Lento-EM ohjelmien osalta tämä työ aloitettiin jo kesällä 2005 mutta se jatkuu edelleen. Ratkaisumenetelmien suunnittelusta ja ohjelmointityön toteutuksesta vastaa CSIROssa, Australiassa toimiva Dr. Art Raichen vetämä tutkimusryhmä. Tutkimusryhmä osallistuu myös EMIT Pty Ltd:n kanssa graafisten Maxwell käyttöliittymien suunnitteluun. Uusissa käyttöliittymissä otetaan huomioon parametrikehys ja linkit Oasis tietokantoihin. Myös tämä työ jatkuu edelleen. Sponsorisopimuksen kautta GTK on saanut käyttöönsä lukuisia kehitystyön loppuvaiheessa olevia tulkinta- ja mallinnusohjelmia. Niitä voidaan käyttää GTK:n omissa tutkimuksissa ja rajoitetusti myös muissa tutkimuksissa. GTK:n tutkijat ovat myös osallistuneet ohjelmien testaukseen. Amiraohjelmia on sekä testattu että käytetty laajasti laite- ja menetelmäkehityksessä. Ohjelmien mahdollisimman laajan käytön edistämiseksi on aloitettu GTK-tasoinen Amira-koulutus (kuva 4.4). Vuonna 2005 pidettiin Vuokatissa kaksipäiväinen koulutustilaisuus. A. Raiche vieraili GTK:ssa lokakuussa 2005 ja esitteli P223F projektin etenemistä ja jatkosuunnitelmia. Vierailun yhteydessä järjestettiin myös Workshop, jossa käsiteltiin Maxwell käyttöliittymää, AirBeo- ja LeroiAir -inversio ohjelmia sekä SamAir - hybridiohjelman uutta forward -versiota. Kuva 4.4. Amira-koulusta Vuokatissa toukokuussa 2005.

29 27 Taulukko 4.1. AMIRA / CSIRO ohjelmat. Vuoden 2005 lopussa CSIROn P223F projektin ohjelmista oli käytössä seuraavat versiot: Ohjelma Versio Menetelmä Julkaistu Leroi ohut levy, maastomittaukset LeroiAir ohut levy, lentomittaukset Marco D-kappale, maastomittaukset MarcoAir D-kappale, lentomittaukset Arjuna D-elementtimenetelmä, maastomittaukset ArjunAir D-elementtimenetelmä, lentomittaukset Loki D-elementtimenetelmä, maastomittaukset LokiAir D-elementtimenetelmä, lentomittaukset Samaya D-hybridiohjelma, maastomittaukset x Samair D-hybridiohjelma, lentomittaukset Airbeo kerrosmalli, lentomittaukset Grendl kerrosmalli-inversio, TEM, IP x Beowlf kerrosmalli-inversio, TEM, IP x Emgui 2.0 Build 50 graafinen käyttöliittymä x Maxwell graafinen käyttöliittymä ja tulostus EM - mallivertailu (Hannu Hongisto, Matti Oksama, Ilkka Suppala) Venäjän Tieteiden Akatemian ja Suomen Akatemian välisen yhteistyöprojekti 13 puitteissa Dr. Igor Yegorov (Institut of Oceanology, Moscow) vieraili GTK:ssa Hänen vierailunsa yhteydessä pidettiin kokous, jossa käsiteltiin hybridimenetelmään perustuvaa EM -ratkaisua Treffizin menetelmällä. Samalla suunniteltiin menetelmällä laskettavien tulosten vertailua CSIRO / AMIRA -ohjhelmilla laskettaviin tuloksiin Pilottihankkeet Kaivosympäristön geofysiikka Suljettujen sulfidimalmikaivosten rikastushiekka-altaat voivat paikallisesti olla merkittävä ympäristöriski. Riskien hallinta edellyttää paitsi altaassa tapahtuvien kemiallisten prosessien tuntemista, myös patorakenteiden, altaan sisäisen rakenteen, paikallisen geologian ja hydrologisten olosuhteiden tuntemista. Hankkeen tehtävänä on selvittää geofysiikan tarjoamat mahdollisuudet altaan ja rakenteiden kuvaamiseen ja on kehittää rikastushiekka-altaan geofysikaalinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksia on tehty pääasiassa Hammaslahden suljetun kaivoksen rikastushiekka-altaalla. Näytteenotosta ja kemiasta on vastannut ML Räisänen Kuopiosta. Geofysiikan mittaukset käsittävät painovoiman, seismisen, vastusluotauksen ja max-min slingramin. Vuonna 2005 tehtiin Spektri-IP-mittauksia yhteistyössä saksalaisten tutkijoiden (Tailsafe EU) kanssa, jatkettiin tulosten analysointia ja tulkintaa ja julkaistiin artikkeli Current Research ssa.

30 Sulfidisavikoiden kartoitus (Ilkka Suppala) Länsirannikolle tyypilliset sulfidisavet ja niihin liittyvät happamat sulfaattimaat ovat ehkä Suomen laaja-alaisin ympäristöongelma. Sulfidisavikoiden kokonaispinta-alaksi on arvioitu noin ha. Hankkeen tutkimuskohde, ns. Rintalan alueen savikko, sijaitsee Seinäjoen lähellä Kyrönjoki-laaksossa. Tavoitteena on kehittää AEM- ja EM-tulkintaa savikoiden laajuuden, paksuuden, kerrosrakenteen ja koostumuksen kuvaamiseen (kuva 5). Tutkimus aloitettiin Vuonna 2005 keskityttiin raportointiin (artikkelilla Current Research ssa), osallistuttiin kahdella esitelmällä aiheeseen liittyvään kokoukseen Ruotsissa ja tutkittiin sähkönjohtavuusmekanismeja. Perinteisesti geofysiikan galvaaniset ja sähkömagneettiset menetelmät ovat tuottaneet tietoa maankamaran sähkönjohtavuusrakenteesta eli geofysikaalisen tulkinnan. Esim. maaperän sähkönjohtavuus on riippuvainen maalajin huokosten määrästä ja tekstuurista, huokosten vesipitoisuudesta (täyttöasteesta), huokosveden elektrolyyttipitoisuudesta, saviaineksen määrästä sekä lämpötilasta (ym.). Näiden vaikutusta mitattavaan/tulkittavaan sähkönjohtavuuteen on kuvattu erilaisten sähkönjohtavuusmallien avulla, joita on jo alustavasti testattu. Tavoitteena on näiden ns. petrofysikaalisten mallien avulla estimoida tarpeellisia hydrogeologisia, mekaanisia, geokemiallisia ym. parametreja, eli vedenjohtavuutta, huokoisuutta, vesipitoisuutta, huokosveteen liuenneita aineita ja niiden määriä, lämmönjohtavuutta ym. Tämä vaatii geologisen, geofysikaalisen ja geokemiallisen tiedon integrointia. Ensimmäinen askel on eri parametrien vaikutuksien arvioiminen, eli mallin luominen ja suora tehtävä. Veden kyllästämän huokoisen väliaineen sähkönjohtavuus aiheutuu käytännössä kahdesta johtavuusmekanismista: huokosveden vapaiden ionien elektrolyyttisestä johtavuudesta sekä pintajohtavuudesta veden ja mineraalirakeiden rajapinnoilla. Merkittävää pintajohtavuutta on käytännössä vain savimineraaleilla. Rintalan alueen savipitoiset sedimentit on kerrostuneet Litorina-vaiheen aikana. Alueelta saadulle häiriintymättömälle maaperänäytteelle (väliltä m) on tehty maaperägeologinen/stratigrafinen tulkinta. Valituista näytteistä on määritetty mm. vesipitoisuus (likimääräinen huokoisuus, Φ), kuiva-aineen humuspitoisuus ja savipitoisuus, kemiallisesti on analysoitu tärkeimmät kationit ja anionit, vesiuutosta on määritetty sähkönjohtavuus. Edellä lueteltuja määritysarvoja ja analyysituloksia on käytetty Revilin ja Gloverin (RG) -mallissa. Halkaistun tuoreen näytteen pinnalta on lisäksi mitattu in-situ johtavuus. Tulos esitetään kuvassa 2. Mallit selittävät in-situ mittauksen. RG-mallissa huomioidaan saviaineksen vaikutus pintajohtavuuteen. Näin voidaan arvioida, että johtavuusvaihtelu alueen savikoilla johtuu pääosin sedimenttien huokosveden suolaisuuden vaihtelusta. Sähkönjohtavuusmekanismien ja sähkönjohtavuuden ja maa-aineksen kemiallisten ja geologisten muuttujien välisten relaatioiden ymmärtäminen laajentaa merkittävästi tulkittujen sähkönjohtavuusjakaumien (Kuva 4.5) käytettävyyttä.

31 29 Kuva 4.5. Kyrönjokilaakson sulfidisavikon sähkönjohtavuusmalli AEM ja EN data. Oikealla näytteistä lasketut pintajohtavuudet σ s, huokosveden johtavuudet σ f sekä Archin lailla (σ sample =σ f / F) ja RG -mallilla saadut väliaineen johtavuudet σ sample. Halkaistusta maaperänäytteestä mitatut in-situ johtavuudet on esitetty nelikulmioilla. Tulokset on korjattu 6 C:een. Kerrostumisenaikaisen meriveden johtavuutta on arvioitu oikealla alhaalla Ikiroudan geofysiikka (Heikki Vanhala) Tavoitteena on kehittää geofysiikkaa osittaisen ja ohuen ikiroudan tutkimiseen ja tutkia ikiroudan esiintymistä Suomessa. Vastusluotauksia, maatutkausta ja näytteenottoa tehtiin Enontekiön testikohteella lähellä Halti-tunturia (Kuva 4.6). Aiheen tiimoilta osallistuttiin kansalliseen arktisen glasiaaligeologian seminaariin Kilpisjärvellä ja GTKn maaperäkartoitusseminaariin Pyhätunturilla. Kummassakin tilaisuudessa pidettiin esitelmä. Julkaistiin aiheeseen liittyviä artikkeleita Special Paperissa Maantiesuolan monitorointi (Taija Huotari) Monivuotisen monitorointikohteen tällä haavaa viimeinen vuosi. Tavoitteena oli kartoittaa maantiesuolalla kontaminoitunut akviferi ja tutkia suolan (kloridin) vähenemistä siirryttäessä perinteisestä maantiesuolasta kaliumformiaattiin. Tutkimus tehtiin osana SYKE:n hanketta "Kaliumformiaatin kulkeutumisen ja hajoamisen pitkäaikaisvaikutukset" (MIDAS2). Yhteistyökumppaneille toimitettiin sopimuksen mukainen raportti kesän tuloksista.

32 30 Kuva 4.6. Vastusluotaus ikirouta-testikohteella Ridnitsohkka tunturin itärinteellä. Jäätynyt mineraalimaa (ikirouta) erottuu huonosti sähköä johtavana kerroksena (punaiset sävyt). Luotausten perusteella tunturin huippu ja itärinne ovat pinnaltaan jäässä, mutta itärinne sula Kehitystyö muissa hankkeissa TERO (Ilkka Suppala, Arto Korpisalo) TERO on in-situ mittauslaite, jolla mitataan kallion lämpöominaisuuksia. TGI - graafinen käyttöliittymä on monipuolinen ohjelmisto, jolla voidaan esittää mitattu data (singlepoint + TERO) ja käsitellä signaalia. Outside- versiossa on mahdollista seurata lämmön siirtymistä lähes reaaliajassa mittaustietokoneeseen liitetyn yksikön kuvapinnalla ja käsitellä signaalia jo mittauksen aikana. Ohjelmistoon kuuluu suoran laskennan moduuli (simulointi) ja inversiomoduuli. Mallin diskretisointi ja lämmön siirtymisen määrittelemä differentiaaliyhtälön ratkaiseminen tapahtuu FemLabissa (kuva alla). Tällä hetkellä ohjelmistoa voidaan käyttää myös uuden 76 mm:n anturin datan käsittelyyn. Lisää modifiointia tarvitaan ohjelmiston saattamiseksi toimimaan molemmissa antureissa joustavasti. Tulkittiin ja raportoitiin 2004 Olkiluodossa KR2:ssa mitatut TERO-mittaukset, 56 mm reikään suunnitellulla TERO-laitteistolla mitattiin Oskarshamnissa kahdesta reiästä (56 ja 76 mm). Tulokset on tulkittiin. Osallistuttiin uuden 76 m reikään suunnitellun TERO76-laitteen suunnitteluun, kalibroitiin TERO76:n termistorit ja suoritettiin ensimmäiset testimittaukset Otaniemessä ja Olkiluodossa.

33 Demo_MNA (Taija Huotari) Hankkeessa tutkitaan öljyllä saastuneen maan luonnista puhdistumista, öljyn biohajoamista, Hangon lähellä olevalla testikohteella ja kehitetään menetelmiä saastuneen kohteen kuvaamiseen ja hajoamisen etenemisen monitorointiin. Testikohteella on mitattu vastusluotausta ja IP:tä. Öljyllä saastunut alue rajautuu hyvin vastusluotauksin. Saastuneen alueen kohonnut sähkönjohtavuus (kuva 4.7) johtuu nykykäsityksen mukaan suurelta osin öljyn hajoamistuotteena syntyvästä bikarbonaatista. Kuva D-vastusluotaukseen perustuva kuva maankamaran sähkönjohtavuudesta. Öljyllä saastunut maa aiheuttaa kohonneen sähkönjohtavuuden anomalian Suurpellon pehmeikkötutkimus (Ilkka Suppala, Taija Huotari, Heikki Vanhala) Yhteistyöhanke Espoon kaupungin ja Helsingin Yliopiston ja TKK:n kanssa. Hankkeessa kehitetään geologisia ja geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä pehmeikkörakentamisen tarpeisiin. Tutkimuskohteella (Suurpellon 2x3 km 2 laajuinen savikkoalue alue kehä 2:n kupeessa) (Kuva 4.8) tehtiin syksyllä 2005 painovoima-, EM- ja sähköisiä mittauksia. Kohteella tehtiin myös lentomittaus uudella 4-taajuus laitteistolla Radiovarjostus-mittaus ja tulkinta (FARA) (Arto Korpisalo) Sähkömagneettisen radiotaajuuslaitteen FARA testaus ja mittaus Olkiluodossa. FARA on venäläinen neljällä taajuudella toimiva taajuusalueen mittalaite. Tutkimus tapahtuu kahdessa poranreiässä tomografiamittauksena. Lähetin kiinnitetään mittauspisteeseen (ensimmäisessä poranreiässä) vastaanotin liikkuu toisessa poranreiässä ja samalla rekisteröidään amplitudit ja vaihe-ero. Lopuksi lähetin ja vastaanotin vaihdetaan reissä ja mittaus toistetaan. Saatu mittausdata käsitellään FARA- käyttöliittymällä ja muokataan x,y,z tiedostoksi ennen tomografia-ohjelman ajamista.

34 32 Kuva 4.8. Suurpellon alueella kehitettiin geofysiikkaa pehmeikkörakentamisen tarpeisiin. Käyttöliittymä FARA-signaalien loppukäsittelyyn Matlabissa (Kuva 4.9). Binäärinen mittaustiedosto muutetaan ascii-tiedostoksi. Data jaetaan luotaustiedostoihin lähetinpisteiden mukaan. Tiedostoja voidaan editoida ja nimetä uudelleen. Smoothing- toiminnolla häiriöllistä signaalia voidaan käsitellä jatkokäsittelyä varten. Reiän azimuthi- ja kaadekulma informaation lukumahdollisuus. Kulma- ja syvyysarvoista lasketaan mittauspisteiden x,y,zkoordinaatit. Lopuksi z,y,z amplituditiedosto tallennetaan ennen tomografia ohjelman ajamista. Käyttöliittymä käännetty Matlab Compilerilla, joten FARA toimii myös koneissa, joissa Matlab ei ole asennettuna. Kuva 4.9. FARA käyttöliittymä.

35 Geonäyttely (Heikki Vanhala) Osallistuttiin geonäyttelyn sisällön suunnitteluun, tuotettiin geofysiikan demo, jossa mm. Amira-ohjelmia käyttämällä laskettiin kompleksisen 3-dimensionaalisen geologisen mallin lento-, painovoima- ja magneettiset anomaliakartat malmin syvyyden, ominaisuuksien ja asennon vaihdellessa. Tuotettiin myös raaka-aine-demo, jossa lyhyesti esitelty maankamaran raaka-aineet. Vuoden aikana osallistuttiin myös näyttelyn esittelyyn. (Vanhala, Hongisto, Suppala, Huotari). Kuva Näkymä geonäyttelyn geofysiikan demosta. Esimerkissä kompleksisen lento-em vaste 50 m linjavälille ja 30 m lentokorkeudelle. Malliin on sijoitettu malmi (200x200x40 m 3, kolme johtavaa levyä), jonka syvyyttä, kulkua, kaadetta ja johtavuutta voidaan vaihdella. Kuva osoittaa että malmi erottuu vielä yli 100 m syvyydeltä. (Loki-Air, 3D F.elem. & Leroy_Air, W-E lines, f=3005 Hz) / Hongisto & Suppala Near Surface 2006 kansainvälinen geofysiikan kokous Suomessa (Heikki Vanhala) Espoossa Dipolissa järjestetään syksyllä 2006 kansainvälinen ympäristö- ja insinöörigeofysiikan konferenssi. Kokouksen järjestää European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE). Järjestö on noin 9000 jäsenellään ja monipuolisella konferenssikoulutus- ja julkaisutoiminnallaan Euroopan merkittävimpiä geo-alan organisaatioita. Kokous käsittelee monipuolisesti geofysiikan käyttöä pohjaveteen, rakentamiseen, maankäyttöön, pilaantuneisiin maihin ja vastaaviin aiheisiin liittyviä tutkimuksia ja tutkimusmenetelmiä. Kokoukseen odotetaan noin 300 osallistujaa ja 30 näytteilleasettajaa. Toimialan ja hankkeen tutkijat ovat osallistuneet merkittävällä panoksella kokouksen suunnitteluun, H. Vanhala paikalliskomitean puheenjohtajana ja EAGE:n TPO:na (technical programme officer) ja Near Surface osaston hallituksen jäsenenä, Jarkko Jokinen tieteellisen komitean jäsenenä ja Jaana Lohva paikalliskomitean jäsenenä. Konferenssi pidetään syyskuuta.

36 34 5. GEOFYSIIKAN SOVELLUKSET ( ) (Tarmo Jokinen) Geofysiikan sovellukset on jatkuvaluonteinen sovelletun geofysiikan toimintojen koti- ja koordinaatiohanke. GP:n maastogeofyysikkojen siirtyminen Etelä-Suomen yksikön geofysiikan toimialalle tähän hankkeeseen tapahtui vuoden alusta. Hankkeesta käsin osallistutaan asiakaslähtöisesti GTK:n budjettirahoitteisiin hankkeisiin, yhteisrahoitteisiin hankkeisiin sekä maksullisiin tilaustutkimuksiin, painopisteen ollessa raaka-aine ja ympäristötutkimuksia palvelevissa geofysiikan sovelluksissa. Keskeistä toiminnassa on laaja menetelmävalikoima ja menetelmien yhteiskäyttö Kotihankkeen omaa toimintaa ovat maastogeofysiikan myynti- ja markkinointi, koulutus sekä maastogeofysiikan arkistointi ja osallistuminen kehitystyöhön ja testimittauksiin. Hankkeessa koordinoidaan GTK:n kohteellisen geofysiikan yhteistoimintaa (KOGE), jonka keskeisimmät asiat liittyvät menetelmäkehitykseen, ohjelmien ja laitteistojen hankintaan sekä maastogeofysiikan laatujärjestelmän ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vuoden aikana pidettiin kahdet KOGE-päivät: Vuokatissa kenttämiesten geofysiikan päivien ja AMIRA-kouutuksen yhteydessä ja Kuopiossa 8.11 Geofysiikan neuvottelupäivien yhteydessä. Budjettirahoitteisista hankkeista tärkeimmällä sijalla oli osallistuminen Etelä-Suomen kultavarojen kartoitukseen, teollisuusmineraalivarojen kartoitukseen ja Etelä-Suomen maaainesvarojen kartoitukseen. GTK-SAMPO-laitteiston rakentaminen jatkui toista vuotta, tästä hankkeesta on erillinen selostus. Maksullisista hankkeista merkittävimmät olivat pohjavesialuiden painovoimatutkimukset, Suomenojan merivesitunnelin seismiset luotaukset, Olkiluodon SAMPO-monitorointimittaukset ja UXO-magnetometraukset Käpylässä ja Pudasjärvellä. Pohjavesialuiden kartoitushankkeet on tärkeä tehtäväkokonaisuus. Ne olivat pääosin yhteisrahoitteisia (5 hanketta), mutta osin myös puhtaasti maksullisia (4 hanketta). Geofysiikan osuus näissä kaikissa oli keskeistä käsittäen painovoimittaustulosten tulkintaa ja seismisiä luotauksia. FARA-radiovarjostuslaite on yksi Venäjän velkakonversiolla saaduista geofysiikan laitteista. Yhteisrahoitteisena hankkeena ja yhteistyössä venäläisten kanssa toteutettiin FARAtomografiamittaukset Olkiluodossa ja samalla edistettiin laitteiston käyttöönottoa ja tulkinnan kehittämistä Kaikkiaan Geofysiikan sovellukset- ryhmä osallistui 13 maksulliseen ja 11 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen.

37 Osallistuminen muihin hankkeisiin Etelä- ja Länsi-Suomen kultavarojen kartoitus ( ) (Tarmo Jokinen, Tuire Valjus) Suunnitelukokoukset pidettiin yhdessä alueellisen geofysiikan kanssa. Tukimuksiin liittyi Huittisen Ritakallion magneettisia ja IP- ja 2D-IP-tulkintoja, joista valmistui geofysiikan raportti (Valjus). Ylistaron Hoikkamäen IP-tuloskäsittely, Vittingin magneettiset, Someron Riukan monitaso-ip-tihennys, Forssan Arolanmäen, Kedonojankulman ja Kuuman kohteet; IP- ja magneettisia mittauksia, reikäloggaukset aloitettiin (Jokinen) Teollisuusmineraalivarojen kartoitus ( ) (Jaana Lohva) Geofysiikan magneettisia- ja slingram-mittauksia sekä tulkintaa kalkkikohteissa Pohjan Rånäsissä, Tammisaaren Kiimasuolla ja Suomusjärven Pompuksella. Toholammin Meriläisennevan ja Latokankaan ilmeniittikohteissa magneettiset ja gravimetriset mittaukset sekä tulkintaa. Ilmeniitti-pegmatiitti kohteilla Kaustisen Läntässä ja Päivänevalla. Magneettisia ja gravimetrisia mittauksia sekä tulkintaa. Raportit KTM:lle: Pohjan Iso-Kisko (kalkkikivi) ja Haapajärven Kumiseva (ilmenitti) Etelä-Suomen maa-ainesvarojen kartoitus ( ) (Jukka Lehtimäki) Hämeenlinnan ja Kouvolan alueelta tehtiin seismiset työraportit Tilaustyöt Espoon Suomenojan merialue ( ) (Jukka Lehtimäki) Espoon Suomenojan merialueen merivesitunnelin seismiset luotaukset hydrofonikaapelilla (10 km), tehty ja tulkittu, raportin viimeistely ja laskutus n v Tilaaja EON, konsultti JP-Suoraplan. Luotaukset tehtiin yhteistyössä GP:n kanssa ja samalla uusia henkilöitä koulutettiin meriseismisiin töihin (Kuva 5.1.) Mikkelin jätealue ( ) (Maija Kurimo, Jaana Lohva) AEM-tulosten tulkintaa, raportti valmistui Olkiluodon SAMPO-monitorointimittaukset ( ) (Jukka Lehtimäki, Tarmo Jokinen) Olkiluodon SAMPO-monitorointimittaukset tehtiin Rraportti valmistui UXO ( ) (Jukka Lehtimäki) Pudasjärven UXO-magnetometraus , loppuraportti valmistui joulukuussa. Käpylän UXO-magnetometraus, detaljimittaus Proxan-malmiharavalla ja kohteiden kaivuu Lentopommien ja kranaattien testimittauksia Santahaminassa gradienttimagnetometrilla ja Proxan-malmiharavalla

38 36 Kuva 5.1. Meriseismisiä luotauksia Suomenojan edustalla. (Kuva H. Forss) Seismiset luotaukset Oulun keskustassa ( ) (Jukka Lehtimäki, Petri Forss) Seismisiä yöluotauksia tehtiin Oulun keskustassa Tieliikelaitokselle Raportti valmistui Heinolan Syrjälänkankaan pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Heinolan Syrjälänkankaan pohjavesialueen jatkoselvitys. Raportti valmistui Asikkalan Hyrtiälänkankaan pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Asikkalan Hyrtiälänkankaan pohjavesialueen 20 km gr-mittaukset. Raportti valmistui, jatkoselvitys tehdään Hausjärven Oitin pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Raportti valmistui Virttaankankaan pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Gravimetriset mittaukset tehty, tulkinnat ja raportti valmistuivat, laskutettu 2006.

39 Yhteisrahoitteiset Suurpellon pehmeikkötutkimukset (Tuire Valjus) Kallioinfo ( ) (Tuire Valjus) Klaukkalan detaljialueen painovoimatulkinnat. Tulokset esitetään loppuraportissa FARA-radiovarjostusluotaukset Posivalle ( ) (Arto Korpisalo, Tarmo Jokinen) Luotaukset tehtiin Olkiluodossa loka-marraskuussa, venäläisen FGUNPP:n toimiessa aliurakoitsijoina, yhteistyöpartnerina oli ranskalainen Andra ja valvonta-asiantuntijana JP- Fintact. Kenttätöiden yhteydessä parannettiin valmiutta GTK:n FARA-laitteiston operointiin omin voimin. Raportti valmistui joulukuussa sisältäen sekä venäläisten että Korpisalon tomografiatulkinnan. Esitelmä geofysiikan kk-kahveilla Fara-luotauksista Olkiluodossa. Kuva Olkiluodossa Onkalon kairei issä tehtiin FARA-radiovarjostusluotauksia yhdessä venäläisten asiantuntijoiden kanssa. (Kuva H. Hongisto) Permafrost ( ) (Jukka Lehtimäki, Arto Korpisalo) SAMPO-luotaukset Ulu:ssa, Kanadan ikirouta-alueella Kansainvälisen yhteisrahoitteisen hankkeen kustannuksista maksaa GTK 1/3 eli tuloutusta tulee 2/3 SAMPO-tutkimusten kuluista.

40 Hyvinkään-Rajamäen pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Painovoimatulkinnat valmistuivat, raportointi Kempele/hydrogeologia ( ) (Tuire Valjus) Painovoimamittaukset alkoivat, tulkinta jatkuu vuonna Tuusulan pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Painovoimatulkinnat, raportti valmistui Hausjärven pohjavesialue ( ) (Tuire Valjus) Painovoimatulkinnat, raportti valmistui, hanke jatkuu vuoteen GTK-SAMPO ( ) (Tarmo Jokinen) SAMPO on laajakaistainen sähkömagneettinen luotausmenetelmä, joka on GTK:n keskeinen geofysiikan työkalu maankamaran tutkimuksissa erityisesti syvämalminetsinässä ja ympäristötutkimuksissa. Hankkeessa rakennetaan uudet digitaalitekniikkaan perustuvat GTK- SAMPO-laitteistot. Kahden uuden laitteiston rakentaminen on tarkoitus toteuttaa pääosin teknisenä päivityksenä. Uuden laitteiston rakentamisessa hyödynnetään aikaisempien SAMPO-laitteistojen (GEFINEX 400S) vastaanotinsignaalin uutta digitaalisen prosessoinnin ratkaisua (lisenssisopimus J-Embedded Oy, R. Javanainen). Rakennusprojektin kesto on kolme vuotta, GTK-SAMPO-laitteiston parannuksia ja uusia ominaisuuksia ovat seuraavat: Rakenteeltaan pienempi ja kevyempi Vastaanotinanturissa ferriittisauvat mahdollistavat kuutiomaisen anturirakenteen Nopeampi ja tarkempi mittaus, tavoitteena parempi signaali/kohina-suhde Modulaarinen, yksikertaisempi rakenne ja akkujen määrän minimointi, huoltovarmempi. Uudet radiomodeemit toimivat matalammalla taajuudella ( khz, entinen khz) mahdollistaen varmemman paremman lähetin-vastaanotin kommunikoinnin ja kuuluvuuden. Systeemin korkeimpia taajuuksia lisätään hieman n. 25 khz asti (vanhassa n 20 khz) Monipuolisemmat mittausmahdollisuudet, mahdollisuus mitata samanaikaisesti usealla vastaanottimella. Myös mahdollisuus mittaukseen ilman radiolinkkiä (stand alone-mittaus) Vastaanottimen mittausohjelman avulla tuloksia voidaan seurata ja prosessoida pitemmälle jo maastossa, mm. kallistuskorjattu näennäisen ominaisvastuksen käyrä saadaan maastomikrotietokoneen näytölle reaaliaikaisesti. Lähettimeen tulee lisää älykkyyttä mahdollistaen enemmän tarkistus- ja näyttötoimintoja Lähettimeen ja vastaanottimeen tulee GPS-liitännät

41 39 Hankeryhmään kuuluvat Tarmo Jokinen (hankepäällikkö), Ville Sipola (Mittausohjelma), Heikki Forss (tekninen asiantuntija), Jukka Lehtimäki (SAMPO-asiantuntija) ja R. Nissinen (elektroniikkalaboratorion tuki). Ostopalveluna (Stipis Oy) toteutettiin pääosin vastaanottimen ja lähettimen rakentaminen (K. Sulkanen ja T. Koskinen). Sulkanen vastasi pääosin käytännön toteutuksista ja mekaanisista ratkaisuista. Ville Sipola siirtyi toisen työantajan palveluksen marraskuun lopulla, jolloin mittausohjelman viimeistely ja kehittäminen vaikeutui. Varsinaisen rakennusprojektin rinnalla tehdään SAMPO-tulosten tulkinnan kehittämistä yhteistyössä geofysiikan toimialan menetelmäkehityksen kanssa. Vuoden 2005 aikana pääpaino oli lähettimen rakentamisessa (K. Sulkanen ja T. Koskinen) ja vastaanotinohjelmistossa (V. Sipola). GTK-SAMPO-prototyyppiä testattiin kaikilta osiltaan käsittäen uuden vastaanottimen, johon liitetty ferriittanturi, uuden lähettimen ja uudet radiomodeemit. Prototyyppikokonaisuudella pystyttiin tekemään mittauksia, joiden tulokset vastasivat vahalla GEFINEX-SAMPO:lla tehtyjä mittauksia. Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivillä Kuopiossa pidettiin esitelmä GTK- SAMPO. a) b) Kuva 5.3. a) GTK-SAMPO-prototyypin testausta elektroniikkalaboratoriossa. Kuvassa K. Sulkanen ja Ville Sipola. b) GTK-SAMPO-prototyypin testausta Mankkaalla Kuvat: T. Jokinen.

42 40 6. GEOFYSIIKAN LABORATORIOT ( ) (Meri-Liisa Airo) 6.1. Tärkeimmät tulokset Outokummun syväreikä OKU-syväreikänäytteiden esikäsittely ja mittausten 1-vaiheen toteuttaminen olivat laboratorion aikaavievin yksittäinen hanke. 1-vaiheen näytteet on poimittu kairareijästä metrin välein ja kaikista näytteistä (1952 kpl) mitattiin tiheys, suskeptibiliteetti ja remanenssin voimakkuus. Näytteiden preparointiin liittyvät 1-vaiheen poraukset tehtiin Rovaniemellä Tansanian petrofysiikan laboratorio Tansaniaan toimitettu petrofysiikan laboratoriomittauslaitteisto otettiin käyttöön helmikuussa ML Airo oli paikan päällä Dodomassa testaamassa ja kalibroimassa laitteistoa sekä antamassa paikallisille tutkijoille ja teknikoille käyttökoulutusta. Laitteisto toimi moitteettomasti ja mittaukset aloitettiin vuoden 2004 kenttätöissä kerätyistä näytteistä Kahaman ja Biharamulon tutkimusalueilta. a) b) Kuva 6.1.a) GTK:n toimittama petrofysiikan mittauslaitteisto Tansanian Geologisessa tutkimuslaitoksessa Dodomassa. b) Meri-Liisa Airo kouluttaa paikallisia geologeja laitteiston käytössä Huokoisuustutkimukset Huokoisuuden määrittäminen, menetelmien kehittäminen ja tulosten yhteenveto olivat L. Kivekkään vastuulla. Geofysiikan päivillä Helsingissä hän esitteli kokonaishuokoisuuden estimointimenetelmän käyttäen esimerkkeinä meteoriittikraatterien isäntäkivien huokoisuuksia. Rakennuskivien huokoisuustutkimusten yhteydessä esiin tulleista ominaisuuksista Kivekäs kokosi posterin esiteltäväksi vuoden 2006 alussa Oulun Geologisilla talvipäivillä. Helsingin yliopistolle toimitettiin 6 huokoisuusnäytettä eri määritysmenetelmien vertailumittauksiin.

43 Petrofysiikka ja lentogeofysiikka geologisessa tulkinnassa ja kartoituksessa ML Airon toimittama kokoomajulkaisu GTK:n lentogeofysiikan menetelmistä ja tulkinnasta valmistui. Airon omassa artikkelissa esitellään petrofysikaalisen aineiston hyödyntämistä geologisessa tulkinnassa. J. Korhosen artikkelissa kerrotaan petrofysiikan valtakunnallisen tietokannan lähtökohdista. Tansanian kartoitusohjelman puitteissa kehitetty lentogeofysiikan tulkintapaketti valmistui ja sen perusteella tehtiin tulkinnat kesän 2005 maastotöiden suunnitteluun. Tulkintapaketissa otetaan huomioon petrofysikaaliset mittaustulokset Toiminnan esittely ja markkinointi Laboratorioiden toimintaa esiteltiin laajalti sekä GTK:ssa yksikkötasolla että GTK:n ulkopuolella kansainvälisissä kokouksissa. Ulkomaisia vierailijoita laboratorio sai Mozambikista ja Tansaniasta. Geofysiikan Päivillä Helsingissä oli esillä laboratoriosta kertova posteri ja lisäksi tuloksia esiteltiin kolmessa esitelmässä, mm. L. Kivekäs julkaisi yhteenvedon meteoriittien huokoisuustutkimuksista sekä kokonaishuokoisuuden estimoinnista. ML Airo osallistui Toulousessa Ranskassa järjestettyyn konferenssiin IAGA2005, jossa piti kutsutun esitelmän sessiossa "Magneto-petrology and magnetic anomalies". Esitelmä sisälsi koosteen magneettisten laboratoriomittausten käytöstä magneettisten mineraalien tutkimisessa geologisten prosessien heijastajana. Petrofysiikan tietopankkia esittelevä englanninkielinen esite valmistui ja oli jaossa Rovaniemellä FEMkonferenssissa (5th Fennoscandian Exploration and Mining 30Nov-2Dec 2005). Edelleen esitettä on tarkoitus jakaa v PDAC:ssa Kanadassa Koulutus ja toiminnan kehittäminen Laboratorioiden henkilökunta osallistui Helsingissä pidetyille Geofysiikan 22. Päiville (Airo, Kivekäs, Säävuori, Vuoriainen ja Soini), missä laboratorion toimintaa esiteltiin posterissa ja pidettiin kaksi esitelmää (L. Kivekäs meteoriittien huokoisuudesta). H. Säävuori osallistui VMY:n Geologijaoston järjestämille Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäiville Kuopiossa ja samassa yhteydessä järjestetyille KOGEpäiville, missä oli esillä uusittu posteri laboratorion toiminnasta. Airo ja Säävuori osallistuivat konferenssiin 5th Fennoscandian Exploration and Mining 30Nov-2Dec 2005, Rovaniemi, johon valmistui esite petrofysiikan tietokannasta. Laboratorion henkilökunta oli mukana valmistelemassa 5 esitelmän tai posterin tiivistelmää esitettäväksi Oulussa v alussa järjestettävillä Geologian talvipäivillä. Kenttäkauden alussa laboratorion henkilökunta teki yhdessä kenttäekskursion, jolla perehdyttiin petrofysiikan näytteenottoon ja näytteiden suuntaamiseen maastossa M. Leinon opastuksella. Osana laboratorioiden kehittämistä aloitettiin S. Vuoriaisen perehdyttäminen paleomagneettisiin mittauksiin. Kesäapulainen Assi-Johanna Soini perehtyi kallioperähavaintojen tekemiseen maastossa M. Wennerströmin opastuksella sekä laboratorion henkilökunnan opastuksella petrofysiikan tietokantaan, DSR (= tiheys (D), suskeptibiliteetti (S), remanenssi (R)) ja paleomagneettisiin mittauksiin.

44 42 a) b) Kuva 6.2.a) Geofysiikan Seuran puheenjohtaja Meri-Liisa Airo avaa 22. Geofysiikan Päivät Tieteiden talolla Helsingissä. b) Geofysiikan Päivien yleisöä. Kuvat: S. Vuoriainen Laboratoriotoiminta Laitteistojen kunnossapito ja ohjelmistojen kehittely (Matti Leino) Paleomagnetismin laboratorion SQUID-magnetometrin helium-täyttö tehtiin osana puolitoistavuosittain tapahtuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Selvitettiin vaihtoehtoja seismisen P- aallon mittauslaitteen luotettavuuden ja mittausten toistettavuuden parantamiseksi. Havainnointi pyritään saamaan mittaajasta riippumattomaksi siten, että signaalia kerätään ja tallennetaan tietokoneelle. Mittaus voitaisiin tehdä veden alla, mutta ensi vaiheessa ilman painetta. P-aallon mittauslaitteen uudistaminen Teemu Koskisen kanssa aloitettiin ja jatkuu v Ohjelmistot saatetaan ajanmukaiseksi ja tähän tehtävään haettiin M. Leinon avuksi kesäapulaista vuodelle I. Suppalan esitystä induktiivisesti mittaavan magneettisen suskeptibiliteetin ja sähkönjohtavuuden mittalaitteen täydentämisestä arvioitiin ja mahdolliset toimenpiteet siirrettiin vuoteen Laboratoriomittaukset (Satu Vuoriainen, Tuula Laine, Liisa Kivekäs, Assi-Johanna Soini, Fredrik Karell) S. Vuoriainen huolehti pääasiassa petrofysiikan mittauksista ja T. Laine SQUID- ja spinnermittauksista. S. Mertanen vastasi paleomagneettisten ja kivimagneettisten mittausten koordinoinnista ja tulosten analysoinnista. 660 kivinäytteen paleomagneettisten mittausten ja demagnetointien lisäksi mitattiin n. 100 meri- ja yli 1100 järvisedimenttinäytettä. OKU:n syväreiän paleomagneettiset mittaukset (termiset ja AF-demagnetoinnit) saatiin preparoiduista näytteistä valmiiksi. Hailuodon kairauksen sedimenttisarjan paleomagneettiset mittaukset työllistivät laboratorion henkilökuntaa useamman viikon ajan. Erityisenä uutena asiana tuli helposti hajoavien näytteiden preparointi mittauskuntoon. Sama koski Ruosselän Au-pitoisia regoliitteja. Preparointimenetelmän kehitystä jatketaan Nilsiän lamprofyyrien paleomagneettiset mittaukset aloitettiin loppuvuonna. Lisäksi paleomagneettisia testimittauksia tehtiin kimberliittinäytteistä, Viron malmimineralisaatioita sisältävistä suonista ja eri-ikäisistä juonikivistä Suomesta ja Venäjältä. Mittausten edistymistä ovat haitanneet avustavan henkilöstön työpaineet, josta syystä osa eri yhteistyötahojen (Tallinnan TKK ja Nordkalk) kanssa otetuista näytteistä oli loppuvuonna edelleen

45 43 preparoimatta ja mittaamatta. Paleomagneettisten mittausten lisäksi laboratoriossa tehtiin myös kivimagneettisia mittauksia pulssimagnetoijalla ja kehiteltiin koersiviteetti/lämpötilamenetelmän mittauksia magneettisten mineraalien tunnistamiseksi. Petrofysiikan laboratoriossa mitattiin n näytteestä DSR-mittaukset (mm. Maankuorihankkeelle 150 ja Pirkanmaan kiviainesprojektille n. 150 DSR mittausta). Kesäapulainen AJ. Soini mittasi OKU-syväreiän näytteitä (n. 800 näytettä) ja S. Vuoriainen sai päätökseen FIRE-projektiin liittyvät petrofysiikan mittaukset M. Kuusistolle. L. Kivekäs vastasi huokoisuuden mittaamisesta ja tulosten analysoinnista. Fredrik Karell mittasi AMS- ja DSR-mittauksia Ruotsinpyhtään näytteistä väitöskirjatyötään varten Näytteiden esikäsittely (Satu Vuoriainen) Otaniemessä toteutettavat preparoinnit ja näytteiden esikäsittelyt hoiti S. Vuoriainen. Hän toteutti Outokummun syväreijän näytteiden preparointitestaukset, joiden perusteella suunniteltiin preparointi- ja erilaisten mittausten mittausjärjestys. OKU-näytteiden esikäsittelyn 1-vaiheen poraukset tehtiin Rovaniemellä H. Säävuoren ja S. Vuoriaisen ohjeistuksen mukaan. Helsingin yliopistoa varten valmistettiin 6 vertailunäytettä huokoisuuden määrityksiin (L. Kivekäs). S. Vuoriainen preparoi OKU-syväreijästä yhteensä n. 200 näytettä, joista Helsingin yliopistossa mitataan P-aallon nopeudet. S. Vuoriainen myös toteutti Pudasjärven juonen 50 näytteen esikäsittelyn (suuntaaminen, merkintä ja sahaus) Maankuorihankkeelle sekä n. 150 näytteen preparoinnin Pirkanmaan projektin kiviainestutkimuksiin Laatujärjestelmän ylläpito (Heikki Säävuori, Satu Vuoriainen) Osana petrofysiikan laboratorion laatujärjestelmän ylläpitoa suoritettiin Rovaniemen petrofysiikan laboratorion sisäinen auditointi sekä mitattiin vertailunäytteitä. Laboratorion toimintojen todettiin pääpiirteissään olevan kunnossa joitakin pieniä puutteita lukuunottamatta, jotka korjattiin paikan päällä. Petrofysiikan laboratoriossa Otaniemessä tehtiin testimittauksia AMS:n ja erittäin voimakkaasti magneettisten näytteiden osalta mittaustulosten parantamiseksi. Näytteiden esikäsittelyyn, sahaukseen ja poraukseen liittyviä laitteita ja tiloja uudistettiin. Loppuvuoteen suunniteltua petrofysiikan laboratorion muuttoa valmisteltiin varaston selvityksellä ja järjestämisellä. Tansaniaan perustettu GTK:n toimittama petrofysiikan laboratorio (TGS, Dodoma) otettiin käyttöön ja mittaustoimintaa opetettiin ja pantiin käyntiin (ML. Airo). Vertailumittauksissa todettiin Otaniemen ja Dodoman laboratorioissa tehtyjen määritysten vastaavan toisiaan mittaustarkkuuden rajoissa. Sovittiin petrofysiikan rekisterin liittämisestä NASSI-arkistoon geofyysikoiden rajoitettuun käyttöön. Tietokantaa esittelevä englanninkielinen esite valmistui Tutkija- ja koulutusyhteistyö Paleomagnetismin laboratorion alkuvuodeksi suunnitellut tutkijayhteistyöt toteutuivat suunnitelmien mukaisesti. Dr. Natalia Lubnina Moskovan valtion yliopistosta teki laboratoriossa mittauksia 2 viikon ajan yhteistyössä S. Mertasen kanssa Laatokan alueen paleomagnetismista. M.Sc. Ulla Preeden Tarton yliopistosta teki väitöskirjaansa liittyviä paleomagneettisia mittauksia ja tutkimuksia CIMO:n rahoituksella 4 kk:n ajan. Helsingin yliopiston kanssa jatkettiin yhteistyötä Vittingin jakson magneettisten ominaisuuksien tutkimiseksi. Turun yliopiston kanssa jatkettiin yhteistyötä lentogeofysiikan ja petrofysiikan

46 44 hyödyntämiseksi Karjala-projektin kahdessa gradutyössä. F. Karell Åbo Akademista aloitti jatko-opintoihinsa tähtäävän yhteistyön petrofysiikan laboratoriossa (toisena ohjaajana ML.Airo). TKK:n Materiaalitekniikan opiskelijat tekivät harjoitustöitä petrofysiikan (H. Säävuori ja S. Vuoriainen) ja paleomagnetismin (S. Mertanen) laboratoriossa. Taisto Tuokon lisensiaattityö valmistui. Dar-Es-Salaamin yliopistossa M.Sc. tutkintoaan suorittavat J. Mwano ja S. Chiragwile olivat Otaniemessä koulutettavana toukokuussa ja S. Chiragwile mittasi AMS-mittaukset omista näytteistään Toiminta muissa hankkeissa KallioINFO II ja Helsingin seudun taajamakartoitus ( ) (Meri-Liisa Airo, Heikki Säävuori, Assi-Johanna Soini) Klaukkalan detaljialueen tulkinnat. Magneettisten trendien suuntahaku ja 1: kartat (MLA ja AS). Maastotutkimukset Klaukkalan detaljialueella pehmeikkötulkintaa varten sekä mittauksia Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Sipoossa (HS ja SV) Tansanian kartoitus ( ) (Meri-Liisa Airo, Eija Hyvönen, Aimo Ruotsalainen) Tulkintapaketti valmistui. Toiminta- ja koulutussuunnitelma vuodelle Sudian Chiragwile ja Jonas Mwano, Geological Survey of Tanzania. Vierailu GTK:ssa Tulkintaopetusta ja Mpandan alueen luokittelukartat kenttätöitä varten (ML Airo ja E. Hyvönen) OKU-syväreikä ( ) (Satu Vuoriainen, Assi-Johanna Soini, Heikki Säävuori, Liisa Kivekäs) n näytteen DSR-mittaukset (SV ja AS) sekä preparointi Helsingin yliopistoa varten (S. Vuoriainen) Maankuori ( ) (Satu Vuoriainen, Assi-Johanna Soini) Pudasjärven juonen 50 näytteen preparointi, 150 DSR-mittausta Lentogeofysiikan tulkinnan kehittäminen ( ) (Meri-Liisa Airo) Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications (edited by Meri-Liisa Airo) Geological Survey of Finland, Special Paper 39. Lentogeofysiikan aineistoihin perustuvien automaattisten menetelmien kehittäminen kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden ennustamiseksi (yhteistyössä M. Kurimon kanssa). Menetelmiä esiteltiin GTK:n geofyysikoille toimialan kuukausikahveilla ja laajemmalle kuulijakunnalle Geofysiikan Päivillä. Alustavia tuloksia on esitelty huhtikuussa järjestetyssä GTK:n ja Suomen Ympäristökeskuksen palaverissa (MLA). Menetelmään perustuvia maastokarttoja testattiin vuosina 2004 ja

47 Taajamakartoitushankkeen kenttätöissä (Vuosaaren tunnelityömaalla ja Klaukkalan detaljialueella) Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta Kotilainen, Ojala: merisedimentit. Tuloja n Paleomagneettiset mittaukset merenpohjan sedimenteistä näytesarjojen ajoitusta varten (A. Kotilainen, GTK (GP), SA, Merentutkimuslaitos) Outokumpu Research, 40 näytteen DS-mittaukset (arvo 384 eur). Kelibur / M. Tiainen 4 näytettä DSR (arvo 74 eur) ML Airo 1 pv aeromagneettista lineamenttitulkintaa Mikkelin alueelta kaatopaikkaympäristöstä. Yhteistyö Kohteellisen geofysiikan (Jaana Lohva) ja Geopalveluiden (Maija Kurimo) kanssa. Käytännön esimerkki kohteellisen ja alueellisen tulkinnan yhdistämisestä. Sunrise Diamonds: Regional interpretation of Kuhmo area (ML Airo). Yhteensä 5 tutkijapäivää.

48 46 7. SYVÄSEISMINEN HEIJASTUSLUOTAUS FIRE ( ) (Ilmo Kukkonen) Syväseisminen heijastusluotaus FIRE on projekti, jossa tutkitaan maankuoren rakennetta refelktioseismisin menetelmin useilla eri luotauslinjoilla Luotauslinjat ylittävät Suomen kallioperän keskeiset yksiköt ja useita malmikriittisiä alueita. Reflektioseismiset kenttätyöt suoritti venäläinen Spetsgeofizika-yritys Hankkeen kenttätöiden venäläisen osapuolen rahoitus saatiin Venäjän valtionvelan kompensaationa. Hanketta varten muodostettiin konsortio, johon kuuluvat GTK, Helsingin yliopiston Seismologian laitos, Oulun yliopiston Geotieteiden laitos ja Sodankylän Geofysiikan observatorio. FIRE-hankkeen tavoiteena on selvittää reflektioseismisten tulosten ja muun geologisen ja geofysikaalisen aineiston avulla Fennoskandian kilven keskiosan keskeisten tektonisten yksiköiden rakenne ja evoluutiohistoria. Hanke päättyi muodollisesti v lopussa. Vuoden 2005 aikana hankkeen tutkimusryhmät keskittyivät tulkintatöihin. GTK:n Special Paper sarjassa painettavia käsikirjoituksia valmisteltiin konsortion tutkimusryhmissä. Useiden käsikirjoitusten kohdalla edettiin referee-käsittelyyn, mutta julkaisun lopullinen painaminen siirtyi v puolelle. FIRE-hankkeeseen liittyen Minna Kuusisto jatkoi 2004 aloittamaansa väitöskirjatyönsä GTK:ssa Väisälän Säätiön rahoituksella. Tästä hankkeesta tarkemmin kohdassa Maankuoren seismisten nopeusmallien ja seismisten heijastajien kivilajitulkinta (Minna Kuusisto) Tutkimushanke on 3-vuotinen ( ) yhteistyöprojekti ja sitä rahoittaa Suomalaisen tiedeakatemian Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän säätiö, joka on myöntänyt henkilökohtaisen apurahan jatkokoulutusta (väitöskirjaa) varten. Tutkimusryhmän jäsenet ovat Dos. Ilmo Kukkonen (GTK), FT Pekka Heikkinen (Helsingin yliopisto, Seismologian laitos), Prof. Lauri J. Pesonen (Helsingin yliopisto, Geofysiikan osasto) ja FM Minna Kuusisto (apurahan saaja, GTK). Ilmo Kukkonen ja Pekka Heikkinen toimivat Minna Kuusiston väitöskirjan ohjaajina. Tutkimusprojektin tarkoituksena on tehdä maankuoren nykyistä kivilajikoostumusta koskeva tutkimus Fennoskandian kilvellä seismisten heijastusluotaus- ja taittumisluotausaineistojen sekä seismisten laboratoriomittaustulosten avulla. Yleisenä tavoitteena on rajata niitä kivilajeja, jotka voivat tulla kyseeseen, kun huomioidaan seismiset nopeusmallit, maankuoren paine- ja lämpötilaolot sekä heijastusseismiikan indikoima kivilajivaihtelu. Vuoden 2005 aikana jatkettiin vuonna 2004 aloitettua tutkimusprojektia. Taittumisluotausten P-aallon nopeusmallien ja eri kivilajien laboratorionopeuksien vertailun perusteella mahdollisia kuoren koostumusmalleja on runsaasti. Vuoden 2005 aikana taittumisluotausten nopeusmallien tulkinta laajennettiin seismisten P-aaltojen lisäksi myös S-aaltojen ja V P /V S - suhteen käyttöön, mikä auttoi merkittävästi rajaamaan mahdollisia koostumusvaihtoehtoja. Keski- ja alakuoren osalta koostumusvaihtoehtoja rajattiin myös Suomen kimberliiteistä saatujen ksenoliittien koostumustietojen avulla. Lisäksi taittumisluotausten malleja verrattiin FIRE-heijastusluotausten aineistoihin (kuva 1) ja tutkittiin millaiset kivilajien väliset kontrastit voisivat selittää FIRE-luotausten mukaisen kuoren heijastuvuuden.

49 47 Tutkimusprojektin tuloksia esiteltiin Geofysiikan päivillä toukokuussa Vuoden 2005 aikana valmistui myös käsikirjoitus Tectonophysicsiin. Lisäksi Minna Kuusisto suoritti jatkoopintokursseja Helsingin yliopistossa ja kirjoitti lisensiaatintyötään "Maankuoren koostumuksen kivilajitulkinta seismisten aineistojen avulla". Kuva 7.1. Kuvassa on FIRE1-, FIRE3a- ja SVEKA'81-linjojen risteyskohta. Kuoren kerrokset näyttävät korreloivan kohtuullisen hyvin eri aineistojen välillä. Esimerkiksi SVEKA'81-mallin matalan nopeuden kerroksen (toiseksi ylimmäinen kerros) alapinta näyttäisi näkyvän FIRE-sektioissa voimakkaana heijastavana vyöhykkeenä noin 10 km syvyydellä. Voimakasta heijastuvuutta esiintyy myös alakuoren ylemmässä kerroksessa, mutta tämän alapuolella olevassa kuoren alimmassa kerroksessa heijastavuus näyttäisi olevan melko vähäistä. Tutkimusprojektissa tehtyjen koostumusmallien mukaan FIRE-aineistoissa havaittava yläkuoren voimakas heijastavuus voidaan liittää mafisempien kivilajien (kuten amfiboliitin ja diabaasin) esiintymiseen kvartsiitin, graniittisten gneissien ja graniittigranodioriitin seassa. Keskikuoressa heijastuksia aiheuttavat amfiboliitin sekä graniittisen ja tonaliittisen gneissin väliset kontrastit. Alakuoren yläosassa tonaliittinen gneissi aiheuttaa suuria heijastuskertoimia kerroksessa esiintyvien mafisempien kivilajien kanssa. Alakuoren alaosassa mafisten kivilajien väliset kontrastit näkyvät diffuusina heijastuvuutena. Alimman alakuoren diffuusi heijastavuus ja selkeiden heijastajien puuttuminen saattaa johtua myös kivilajiblokkien pienestä koosta, jonka vuoksi ne eivät ole havaittavissa heijastusluotauksessa.

50 48 8. OUTOKUMMUN SYVÄREIKÄHANKE ( ) (Ilmo Kukkonen) Osittain velkakonversioprojektina toteutettavassa Outokummun syväreikähankkeessa kairattiin 2,5 km syvä tutkimusreikä Outokumpu-jaksolle. Reiän avulla voidaan uudelleen arvioida Outokumpu-jakson syvärakennetta, korreloida FIRE-hankkeen seismisiä heijastusluotaustuloksia kairaustietoihin, mitata kallioperän fysikaalisia ominaisuuksia ja tehdä suolaisten kalliopohjavesien ja kaasujen koostumusta. Reiässä ja sen kairasydännäytteiden avulla toteutetaan monipuolinen geotieteellinen ohjelma tutkimuksia yhteistyössä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Reikä on jätetty auki myöhempiä tutkimuksia varten ja sitä tullaan käyttämään Suomen syväreikälaboratoriona. Hankkeen kairausosuus toteutettiin v , ja koko projektin perusvaihe päättyy v Hankkeen hankepäällikkönä toimi Kaj Västi (GTK/ISY) ja tieteellisenä koordinaattorina I. Kukkonen. Kuva 8.1. Outokummun syväreiän kairaustorni heinäkuussa Kuva: I. Kukkonen. Kairauksen tavoitteena on selvittää Outokummun malmijakson sisältävän Maarianvaarasta Sotkuman arkeeiseen ikkunaan ulottuvan allasmaisen ylityöntölaatan syvärakenne ja tukea siten mm. Outokumpu-tyyppisten malmiesiintymien syntyprosessin selvittämistä. Olennaisina tavoitteita ovat myös syvien fluidien ja kaasujen ominaisuudet liittyen mm. ydinjätteiden loppusijoitustutkimusten tarpeisiin ja erilaisten geologisten ja geofysikaalisten parametrien vertikaalivaihtelu. Syväkairauksella haetaan nykyistä parempaa tietoa kallioperän ominaisuuksista valitulla paikalla, mutta reikä tulee palvelemaan myös menetelmäkehitystä

51 49 mm. erilaisten geofysikaalisten mittausmenetelmien ja laitteiden testauspaikkana. Tutkimuspoliittisena tavoitteena syväreikähankkeessa on pitää GTK syväkairausten ja reikätutkimusten osalta mukana kansallisessa ja kansainvälisessä kärkitutkimuksessa. Venäläinen kairausyhtiö NEDRA aloitti kairauksen huhtikuussa Reiän lopullinen syvyys 2516 m saavutettiin Urakoitsijan demobilisaatio tuli valmiiksi huhtikuussa. Viimeiset velkakonversiosuoritukset hyväksyttiin kesäkuussa. Kuva 8.2. Outokummun syväreiän kairaustuloksia. Kuva: I. Kukkonen Kairaus lävisti Outokumpu-assosiaation kivilajeja m:n syvyydellä, mikä vastaa FIRE-hankkeen tuloksissa havaittua voimakasta seismistä heijastajaa. Tulos osoitti mm. sen, että heijastusseismisin menetelmin voidaan suoraan paikantaa Outokumpu-tyyppisten malmiesiintymien potentiaalisia isäntäkiviä. Noin 2 km:n syvyydeltä alkaen syväreikä lävisti pegmatiittista graniittia. Helmikuussa tehtiin syväreiässä viimeiset urakoitsijan geofysikaaliset reikämittaukset ja hydrauliset testaukset sekä vesinäytteenotto. Syväreiälle hankittiin syyskuussa lämmin parakki, jossa on sähköt ja pienet tilat tutkimuksia varten. Syväreikähanke hyväksyttiin International Continental Scientific Drilling Program ohjelmaan. Kansainvälinen tutkimusryhmä (Kukkonen et al.) teki hanke-esityksen ICDP:lle tammikuussa liittyen syväreiän seismiseen VSP-tutkimukseen (VSP), kallion jännitystilaan, geotermiikkaan, fissiojälkitutkimukseen, petrofysiikkaan ja geologiaan ja ikämäärityksiin.

52 50 Syväreiän kairasydännäytteitä toimitettiin eri tutkimuksia varten useille kansainvälisille yhteistyökumppaneille, mm. NGU ja Amsterdamin yliopisto (fissioikäjälkitutkimus), Kielin yliopisto (seismiset ominaisuudet), Helsingin yliopisto (petrofysiikka), GFZ-Potsdam (mekaaniset ominaisuudet), Venäjän tiedeakatemia, Apatiitti (seisminen anisotropia), Aachenin teknillinen korkeakoulu (hydrolyysi ja fluidisulkeumat). GETK:n geofysiikan laboratoriossa aloitettiin näytteiden petrofysikaalisten, termisten ja palaeomagneettisten ominaisuuksien mittaukset. Tekn. yo Anna-Maria Tarvainen teki syväreikään liittyvää diplomityötä aiheesta Vettä johtavien rakenteiden paikantaminen geofysikaalisten mittausten avulla Outokummun syväreiästä Aineisto on koottu WellCad-tietokantaan, sille aineiston syvyyskorrelointi ja tulkinta valmistuivat joulukuussa. Diplomityö valmistuu v Syväreiässä tehtiin radiometrisiä NUPULSE-mittauksia kesäkuussa (K. Rasilainen, GTK) ja lämpötilamittauksia elokuussa (J. Safanda, Tshekin tiedeakatemia). Valitettavasti lämpötilaanturi juuttui reikään. Se poistettiin reiästä maaliskuussa 2006.

53 51 9. TUTKIJOIDEN TOIMINTA TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ 9.1. Kotimaassa M-L. Airo Geofysiikan Seura, puheenjohtaja S. Elo Suomen geodeettis-geofysikaalinen kansallinen komitea J. Jokinen Nordic Geological Wintermeeting, Oulu Near Surface Geophysics session järjestelykomitea I. Kukkonen kansallinen ILP-komitea, varapuheenjohtaja 9.2. Kansainvälisissä elimissä J. Jokinen Near Surface EAGE / NSGD Annual Meeting Member of the Scientific Committee J. Korhonen WDMAM/IAGA, puheenjohtaja (jaettu) I. Kukkonen International Heat Flow Commission of IASPEI, past chairman International Continental Drilling project, Suomen epävirallisena edustajana J. Lohva Near Surface EAGE / NSGD Annual Meeting Member of LAC (Local Advisory Committee) H. Vanhala European Association of Geoscientists and Engineers, Near Surface Geoscience Division (EAGE/NSGD) member of the Divisional Committee European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE) - member of the technical programme committee (TPO) Near Surface EAGE / NSGD Annual Meeting Chairman of LAC (Local Advisory Committee) 10. ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUT M-L. Airo, E. Hyvönen ja S. Vuoriainen Sudian Chiragwile ja Jonas Mwano, Geological Survey of Tanzania, Lentogeofysiikan tulkinnan sekä petrofysiikan koulutusta ja mittausta H. Hongisto Dr. Art Raiche, CSIRO, Australia, (Amira/CSIRO-EM-tulkintaohjelmat) H. Hongisto, M. Oksama ja I. Suppala Igor Yegorov, Institut of Oceanology, Moscow, (Venäjän Tiedeakatemian ja Suomen Akatemian väliseen yhteistyöprojektiin 13 liittyvä yhteistyö)

54 52 A. Korpisalo ja T. Jokinen Nikolaev Popov, Alexander Shuval-Sergeev, Timur Zhienbaev, FGGUNP (Geologorazvedka), St. Petersburg, Russia, (FARA projektin käynnistys ja tulosten esittelytilaisuus Olkiluodossa) S. Mertanen Dr. Natalia Lubnina, Moskovan valtion yliopisto, Venäjä, (paleomagneettiset tutkimukset) M.Sc. Ulla Preeden, Tarton yliopisto, Viro, (väitöskirjatyö, paleomagneettiset tutkimukset) H. Vanhala ja J. Lohva Puolan ympäristöministeri ja delekaatio, (lentogeofysiikan sovellusten esittely) H. Vanhala ja I. Suppala Puolan GTK:n geologit, (ympäristögeofysiikan ja ikiroutatutkimusten esittely) 11. TUTKIJOIDEN VIERAILUT JA KOKOUSMATKAT ULKOMAILLE M-L. Airo IAGA 2005 Scientific Assembly, Toulouse, Ranska, T. Huotari Conference of Acid sulphate soils, Uppsala, Ruotsi, J. Korhonen CGMW, neuvottelu, Pariisi, Ranska, GFZ-Potsdam, neuvottelu, Potsdam, Saksa, GFZ-Potsdam, tieteellinen vierailu, Potsdam, Saksa, IAGA, yleiskokous, Toulouse, Ranska, IASPEI, yleiskokous, Santiago de Chile, Chile, SEGEMAR, tieteellinen vierailu, Buenos Aires, Brasilia, ILP, kansallisten edustajien kokous, Santiago de Chile, Chile, VSEGEI, tieteellinen vierailu, Pietari, Venäjä, J. Lohva EAGE 67th Conference & Exhibition, Madrid, Espanja, NSGD/EAGE Palermo, Italia MOU allekirjoitustilaisuus PGI:ssa Varsovassa ja Poleko-seminaari Poznanissa, Puola, I. Kukkonen ICDP Conference, Potsdam, Saksa, S. Mertanen Paleomagneettinen näytteenotto, Tallinna, Viro, IDC5-ekskursio, Kuola, Venäjä, T. Ruotoistenmäki Koulutusesitelmä Maputo, Mosambik, I. Suppala Conference of Acid sulphate soils, Uppsala, Ruotsi,

55 53 T. Valjus NSGD/EAGE, Palermo, Italia, H. Vanhala EAGE:n Ympäristögeofysiikan konferenssi NearSurface 2005, Palermo, Italia, EAGE:n Geofysiikan kokous, Madrid, Espanja, TIETEELLISTEN SESSIOIDEN KOOLLEKUTSUMINEN JA PUHEENJOHTAJATEHTÄVÄT S. Elo Koollekutsuja, Geodeettisen laitoksen tutkijakokous, GTK, Espoo, Avausistunnon puheenjohtaja, Sovelletun Geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, S. Elo ja M. Pirttijärvi Gravimetrisen mallinnuskurssin, "Blokkipajan" järjestäminen GTK, Espoo, H. Hongisto AMIRA P223F-Workshopin järjestäminen, GTK, Espoo, T. Jokinen Session puheenjohtaja, Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, J. Korhonen Kokoonkutsuja ja puheenjohtaja, IAGA GAV04, Toulouse, Ranska, S. Mertanen Yksi organisoijista ja session puheenjohtaja, Fifth International Dyke Conference (IDC5), Rovaniemi, STIPENDIT JA APURAHAT J. Korhonen Suomen IUGG-toimikunta, matka-apuraha, 1200 /IAGA2005 Suomen ILP-komitea, matka-apuraha, 1700 /IASPEI2005 I. Kukkonen Suomen Akatemian ja Deutsche Akademische Austauschdienstin vaihto-ohjelman matka-apuraha (21 vrk) Saksaan kaudelle M. Kuusisto Tutkimusryhmä M. Kuusisto, I. Kukkonen, P. Heikkinen ja L.J. Pesonen sai Suomalaisen Tiedeakatemian Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän Säätiöltä apurahan v tutkimushanketta varten: Maankuoren seismisten nopeusmallien ja seismisten heijastajien kivilajitulkinta. 14. OPINNÄYTTEET, OPINNÄYTTEIDEN TARKASTUSTYÖT JA SIVUTOIMINEN OPETUS M-L. Airo Tommi Lehtilä, Turun yliopisto, gradutyön ohjaus Pasi Heikkilä, Helsingin yliopisto

56 54 Sudian Chiragwile, UDSM University of Dar-es-Salaam, gradutyö (ML Airo toinen ohjaaja) Jonas Mwano, UDSM University of Dar-es-Salaam, gradutyö (ML Airo toinen ohjaaja) Rasmus Nyman, Åbo Akademi, gradutyö (Paavo Härme, Olavi Selonen ja MLA ohjaajina). Petrofysikaaliset mittaukset ja opastusta tulosten analysoinnissa. Fredrik Karell, Åbo Akademi, väitöskirjatyö (ohjaajina MLA ja Olavi Selonen). Taisto Tuokko, TKK, lisensiaattityö valmistui (MLA ja K. Loukola-Ruskeeniemi). Lausunto korjatun version hyväksymisestä. Dosentti, HY, Geofysiikan laitos, Petrofysiikan peruskurssi, luennot syksyllä 2005 M-L. Airo, M. Leino, H. Säävuori ja S. Vuoriainen TKK, Geoympäristötieteen laitos. Petrofysiikan harjoitystyöt Geofysiikan laboratorioissa (Mak Sovelletun geofysiikan harjoitustyöt, TKK, Geoympäristötieteen laitos) T. Huotari TKK:ssa Aerogeofysiikan kurssin harjoitukset J. Jokinen Asiantuntijalausunto Teknilliselle korkeakoululle geofysiikan lisensiaatintyöstä T. Jokinen Lentomittausten käyttö kaatopaikkojen ympäristötutkimuksissa, luento HTKK/Materiaali ja kalliotekniikka/ympäristötutkimusmenetelmät, I. Kukkonen dosenttina Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa dosenttina Teknillisellä korkeakoululla dosenttiopetusta HY:n geofysiikan osaston kurssilla Geotermiikka, kl-2005 S. Mertanen Ulla Preeden, Tarton yliopisto, väitöskirjatyön ohjaus, Kahden TKK:n opiskelijaryhmän perehdyttäminen GTK:n Geofysiikan laboratorion paleomagneettisiin mittauksiin (Mak Sovelletun geofysiikan harjoitustyöt, TKK, Geoympäristötieteen laitos), Dosenttiluento, Fysikaalisten tieteiden laitos, Helsingin yliopisto, H. Säävuori Neljän TKK:n opiskelijaryhmän perehdyttäminen GTK:n geofysiikan laboratorioihin (Mak Sovelletun geofysiikan harjoitustyöt, TKK, Geoympäristötieteen laitos), H. Säävuori ja S. Vuoriainen Fredrik Karell, Åbo Akademi, väitöskirjatyö, perehdyttäminen geoaineistojen analysointiin ja GTK:n aineistoihin, AMS mittaukset. T. Valjus Geofysiikka pohjavesialueiden kartoituksessa. Luento HTKK/Materiaali ja kalliotekniikka/ympäristötutkimusmenetelmät, H. Vanhala TKK:ssa Ympäristögeofysiikan luento, TKK:ssa Ympäristögeotekniikan geofysikaaliset sovellukset- luento, S. Vuoriainen S. Chiragwile ja J. Mwano, UDSM University of Dar-es-Salaam, mittaus- ja preparointikoulutusta sekä 36 Tansanian näytteen DSR- ja AMS-mittaukset

57 REFEREE-LAUSUNNOT M-L. Airo Nykänen, V. and Raines, G. L, 'Weights-of-Evidence Analysis of Scale of Aeromagnetics For Predicting Orogenic-Mesothermal-Gold Deposits in Lapland' J. Jokinen Journal of Environmental & Engineering Geophysics, 'Hydrogeological effects on superconducting gravimeter measurements at Metsähovi in Finland' T. Jokinen Journal of Applied Geophysics, 'Mapping groundwater contamination around a landfill facility using the VLF-EM method a case study' J. Korhonen Journal of Geophysical Research, Solid Earth Series, 'Sungchan Choi, Chang-Whan Oh, Hermann Luehr: Tectonic link between NE China and Korean Peninsula, revealed by interpreting CHAMP satellite magnetic and GRACE satellite gravity data' Journal of Geophysical Research, Solid Earth Series, 'Jörg Ebbing, Jan Reidar Skilbrei and Odleiv Olesen: The magmatic system of the Oslo Graben revealed by forward and inverse modeling of potential fields' I. Kukkonen referee-lausuntoja mm. seuraaville julkaisusarjoille: Tectonics Terra Nova Earth and Planetary Science Letters (2 kpl) S. Mertanen Precambrian Research, 'A Paleomagnetic and Geochronologic Study of the Majhgawan Kimberlite, India: Implications for the age of the Upper Vindhyan Supergroup' Precambrian Research, 'Uplift and Cooling Magnetisation Record in the Bamble and Telemark Terranes, Sveconorwegian Province, SE Norway: Neoproterozoic configuration of the Laurentian and Fennoscandian Shields' H. Vanhala Near Surface Geophysic, 'Geophysical mapping of fly-ash water pond leakage at Loy Yang coal mine (Austria)' Near Surface Geophysics, 'Resolving contamination plumes and mapping atypical near-surface structures using TEM' Geophysics, 'Accuracy of Cole-Cole parameters retrieved from transient IP data' Geophysics, 'Induced polarization detection and mapping of contaminant plumes' Journal of Applied Geophysics, 'Efficient spectral IP modeling in the time-domain'

58 JULKAISUTOIMINTA Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Kuusisto M., Kukkonen I., Heikkinen P. and Pesonen L.J, Lithological interpretation of crustal composition in the Fennoscandian Shield with seismic velocity data, Tectonophysics (accepted). Mertanen, S. and Pesonen, L.J., Drift history of the shield. In: M. Lehtinen, P. Nurmi and O.T. Rämö (eds.), Precambrian Geology of Finland - Key to the Evolution of the Fennoscandian Shield. Elsevier Science B.V., Mertanen, S., Eklund, O., Shebanov, A., Frank-Kamenetsky, D. and Vasilieva, T., Paleo- and Mesoproterozoic dyke swarms at Lake Ladoga area, NW Russia paleomagnetic studies. In: E. Hanski, S. Mertanen, O.T. Rämö and J. Vuollo (eds.), Proceedings of the Fifth International Dyke Conference A.A. Balkema (accepted). Mottaghy, D., Schellschmidt, R., Popov, Yu.A., Caluser, C., Kukkonen, I.T., Nover, G., Milanovsky, S., Romushkevich, R.A., New heat flow data from the immediate vicinity of the Kola super-deep borehole: Vertical variation in heat flow confirmed and attributed to advection. Tectonophysics 401, Reeves, C. and Korhonen, J., Magnetic Anomalies for Geology and Resources. In: D. Gubbins, (ed.), Kluwer Encyclopedia of Magnetism (in print). Taylor, T.P., Kis, K., von Frese, R. R.B., Korhonen, J.V., Wittman, G., Kim, H.R., Potts, L.V., A kuelnbz keregvastagzag indikalasa a CHAMP gravitacios es magneses meresci alapjan. Magyar Geofizika 46:1, pp Julkaisut referoiduissa kotimaisissa sarjoissa Airo, M-L., Regional interpretation of aerogeophysical data: extracting compositional and structural features. In: M-L. Airo (ed.), Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Airo, M-L., Elminen, T., Mertanen, S., Pajunen, M and Wennerström, M., Airborne geophysical approach to bedrock geology and structure of the densely populated Helsinki Capitol Region, southern Finland. In: M. Pajunen (ed.), Geological Survey of Finland, Special Paper (accepted). Hirvas, H., Lintinen, P., Ojala A.E.K and Vanhala, H., Geological characteristics of the Halti-Ridnitšohkka region, Enontekiö, Finland. In: A.E.K. Ojala (toim), Quaternary studies in the northern and Arctic regions in Finland, Geological Survey of Finland, Special Paper 40, Korhonen, J.V., Airborne magnetic method: Special features and review on applications. In (M-L. Airo, ed.) Aerogeophysics in Finland , Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, , Kukkonen, I.T., Heikkinen, P., Ekdahl, E., Hjelt, S.-E., Yliniemi, J., Jalkanen, E. and FIRE Working Group, Acquisition and geophysical characteristics of reflection seismic data on FIRE transects, Fennoscandian Shield. In: I.T. Kukkonen and R. Lahtinen (editors), Finnish Reflection Experiment (FIRE) Geological Survey of Finland, Special Paper (submitted).

59 57 Lahti, M., Vanhala, H., Mattsson, A., Lerssi J., and Beamish, D., Environmental applications of airborne geophysics groundwater and contaminated soil. In: M-L. Airo (toim), Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Lohva, J. and Lehtimäki, J., Geophysical investigation of kaolin and ilmenite deposits in Finland. In: Airo, M-L. (ed.) Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Mertanen, S., Airo, M.-L., Elminen, T., Niemelä, R., Pajunen, M. Wasenius, P. and Wennerström, M., Paleomagnetic evidence for the Mesoproterozoic - Paleozoic reactivation of the Paleoproterozoic crust in southern Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper (accepted). Nykänen, V., Salmirinne, H., Hyvönen, E., Hulkki, H. and Airo, M-L., High-resolution multi-element airborne geophysical data and Fuzzy logic spatial modelling as targeting tool for orogenic gold in Central Lapland greenstone belt, Northern Fennoscandian Shield, Finland. Ojala, A.E.K, Valpola, S., Hirvas, H., Lintinen, P., Vanhala, H. and Nenonen, J., Dating of the Holocene glacier variations in the Halti-Ridnitšohkka region based on distal lacustrine sediment cores. In: A.E.K. Ojala (toim), Quaternary studies in the northern and Arctic regions in Finland, Geological Survey of Finland, Special Paper 40, Sarapää, O., Kärkkäinen, N., Chernet, T., Lohva, J. and Ahtola, T., Exploration results and mineralogical studies on the Lumikangas apatite-ilmenite gabbro, Kauhajoki, Western Finland. Geological Survey of Finland, Current Research. Suppala, I., Lintinen, P.and Vanhala, H., Geophysical characterizing of sulphide rich fine-grained sediments in Seinäjoki area, Western Finland. Geological Survey of Finland, Current Research , Suppala, I., Oksama, M and Hongisto, H, GTK airborne EM system: characteristics and interpretation guidelines. In: M-L. Airo (toim), Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Vanhala, H., Räisänen M. L., Suppala, I., Huotari, T., Valjus, T. and Lehtimäki, J., Geophysical characterizing of tailings impoundment a case from the closed Hammaslahti cu-zn mine, Eastern Finland. Geological Survey of Finland, Current Research , Vanhala, H., Suppala, I., Lintinen, P., Hirvas, H. and Ojala, A., Application of electrical and electromagnetic methods in studying frozen ground and bedrock results from Ridnitšohkka, Northern Finland. In: A.E.K. Ojala (toim), Quaternary studies in the northern and Arctic regions in Finland, Geological Survey of Finland, Special Paper 40, Muut julkaisut Hjelt, S.E. ja Kukkonen, I., Kurkistettiin Suomen alle. FIRE-aiheinen artikkeli. TIEDE 6/2005,

60 Editoidut julkaisut Airo, M-L. (ed.), Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39. Taniguchi, M. and Kukkonen, I.T. (editors), Thermally controlled processes and preserved thermal signatures within the Earth. Physics of The Earth and Planetary Interiors, Vol. 152, No. 4. Mattsson, A., Lehtimäki, J., Valjus, T. ja Vanhala, H., Geofysikaaliset menetelmät. Teoksessa: T. Kinnunen, (toim), Pohjavesitutkimusopas käytännön ohjeita. Suomen vesiyhdistys r.y., Vuollo, J. and Mertanen, S. (editors), th International Dyke Conference, 31 July - 3 August 2005, Rovaniemi, Finland, Abstracts and Programme, 66 p Abstraktit Kansainväliset kokousjulkaisut Huotari, T., Vanhala, H. and Hellsten, P., Electrical resistivity and IP tomography in the research of salt-contaminated groundwater areas. In 7th International symposium on environmental geotechnology and global sustainable development, 8-10 June, 2004, Helsinki and Espoo, Finland. Suomen ympäristökeskus, SYKE, pp Jørgensen, K., Björklöf, K., Reinikainen, J., Huotari, T., Hänninen, P., Huhta, P., Leveinen, J., Jarva, J., Vanhala, H., Salminen, J., Schultz, E., Sorvari, J., Holm, K., Joutti, A., Hellsten, P., Heino, M. and Lintinen, P., Demonstration of the use of monitored natural attenuation (mna) as a remediation technology - demo-mna. Consoil05 conference, , Bordeaux, France. Korhonen, J.V., Pudasjärvi dyke; geophysical and petrophysical interpretation. In: Vuollo, J. and Mertanen, S. (eds.), 5 th International Dyke Conference, 31 July - 3 August 2005, Rovaniemi, Finland, Abstracts and Programme, p. 33. Korhonen, J.V. and R. Lahtinen, Temporal changes of lithospheric magnetic anomalies. Abstracts of Scientific Assembly of IAGA, Toulouse, France, July Korhonen, J.V. and Fennoscandian Shield team, Magnetic anomalies of the Fennoscandian Shield. Abstracts of Scientific Assembly of IAGA, Toulouse, France, July Korhonen, J.V., Reeves, C. and Ghidella, M., World magnetic anomaly map; upper lithospheric contribution to the earth's magnetic field. Abstracts of IASPEI 2005 General Assembly, Santiago, Chile, Korhonen, J.V., C. Reeves and the WDMAM team World digital magnetic anomaly map, preliminary version of 2005, Abstracts of Scientific Assembly of IAGA, Toulouse, France, July Kukkonen, I.T., Outokumpu Deep Drilling Project Geological and geophysical opportunities for deep research in a Precambrian ophiolitic and metasedimentary formation. In: Continental Scientific Drilling 2005: A Decade of Progress and Opportunities for the Future, an ICDP Conference, March 30-April1, 2005, Potsdam, Germany (Abstract available at Lanne, E., Lehtimäki, J., Turunen, P., Vanhala, H. and Väisänen, U., Exploration of bedrock aquifers by geophysical methods Experiences from northern Finland. In Rönkä, E., Niini, H. and Suokko, T. (eds), Proceedings of the Fennoscandian 3 rd

61 59 Regional Workshop on Hardrock Hydrology. June 7-9, 2004, Helsinki, Finland. Finnish Environment Institute. The Finnish Environment 790. pp Lintinen, P., Vanhala, H., Suppala, I, Huotari T. and Eklund, M., Geochemistry and depositional environment of glacial and postglacial sulphide rich sediments in Rintala, Seinäjoki, western Finland. Sulphidic sediments Acid sulphate soils. Environmental impacts and methods to rocognise these sediments. Uppsala Abstract, 1p. Lubnina, N., Mertanen, S. and Vasilieva, T., Paleomagnetism of the Middle Riphean dykes from Ladoga Lake region (northern Karelia). Supercontinents and Earth Evolution Symposium, Perth, Australia, Abstracts, p. 69. Mertanen, S., Paleo- and Mesoproterozoic dyke swarms at Lake Ladoga area, NW Russia paleomagnetic studies. In: Vuollo, J. and Mertanen, S. (eds.), 5 th International Dyke Conference, 31 July 3 August 2005, Rovaniemi, Finland, Abstracts and Programme, p. 33. Palmu, J-P., Ojala, A.E.K, Ikävalko, O. and Vanhala, H., D modelling of construction suitability in Espoo, Finland. Abstarct submitted to IAEG2006 Meeting, 10 pages. Pesonen, L.J., O`Brien, H., Piispa, E., Mertanen, S. & Peltonen, P., Kimberlites and lamproites in continental reconstructions Implications for diamond prospecting. Abstract for "Greenlands Diamond Potential" meeting, Copenhagen, Denmark, Suppala, I, Vanhala, H., Lintinen P. and Huotari, T., Geophysical characterising of sulphide rich fine-grained sediments in the Kyrönjoki river valley, western Finland. Sulphidic sediments Acid sulphate soils. Environmental impacts and methods to rocognise these sediments. Uppsala, Abstract, 1p. Valjus, T., Suppala, I, and Vanhala, H., Airborne geophysical study around hydrometallurgical plant area in Kara-Balta, Kyrgyzstan. In: Near Surface 2006, 11 th European Meeting of Environmental and engineering Geophysics, 4-7 September, Palermo, Italy. Extended Abstracts book, Houten, EAGE, 4 p. Optical disc (CD-ROM). Vanhala, H. and Suppala, I., Airborne EM From anomaly hunting to 3D mapping A case from Finland. In: Near Surface 2006, 11 th European Meeting of Environmental and engineering Geophysics, 4-7 September, Palermo, Italy. Extended Abstracts book, Houten, EAGE, 4 p. Optical disc (CD-ROM) Kotimaiset kokousjulkaisut Airo, M-L., Kivekäs, L., Laine, T., Leino, M., Mertanen, S., Säävuori, H. ja Vuoriainen, S., Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa. Teoksessa: Mäntyniemi, P. and Viljanen, A. (toim.), XXII Geofysiikan päivät Helsingissä Geofysiikan Seura, Helsinki. Björklöf, K., Reinikainen, J., Huotari, T., Hänninen, P., Huhta, J., Leveinen, J., Jarva, J., Vanhala, H., Salminen, J., Schultz, E., Sorvari, J, Holm, K., Joutti, A., Hellsten, P., Heino, M., Lintinen, P. and Jørgensen, K., Demonstration of the use of monitored natural attenuation (MNA) as a remediation technology DEMO-MNA Luontaisen puhdistuminen (MLP) havainnollistaminen kunnostusmenetelmänä DEMO-MNA. In: K. Siimes, K. Makkonen, J. Pietikäinen, P. Mattila, S. Penttinen ja M. Esala (toim.), MAAPERÄN VUOROVAIKUTUKSET III, Maaperätieteiden päivien laajennetut abstraktit, Pro Terra No. 22. Suomen maaperätieteiden seura, Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, Soveltavan keman ja mikrobiologian laitos, Helsinki, pp

62 60 Elo, S., FIRE gravimetrisen mallinnuksen tukena ja päinvastoin. Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma (toim. A. Mattsson), Sarja B, No 84, Vuorimiesyhdistys, 4 s. Elo, S. ja Sipola, V., Gravimetristen mittausten mallintaminen ja tulosten hyödyntäminen Satakunnassa. GeoSatakuntasymposio , hotelli Vaakuna, Pori. Ohjelma ja abstraktit, 2 s. Hellsten, P., Nysten, T., Salminen., J. ja Huotari., T., Kaliumformiaatti pohjavesialueiden teiden liukkaudentorjuntaan Midas-tutkimus In: Tuhkanen, S. (ed.) Geologian tutkijapäivät , Turku, Finland: ohjelma - tiivistelmät - osallistujat, Hirvas, H., Lintinen, P., Ojala, A. ja Vanhala, H., Haltin-Ridnitsohkkan alueen geologiset yleispiirteet. Pohjoisten alueiden kvartääritutkimuksen seminaari, Kilpisjärvi, Abstrakti. pp Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti P Hongisto, H., CSIRO AMIRA Sähkömagneettinen tulkintaohjelmisto. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 3p. Huotari, T., Lintinen, P., Vanhala, H., Reinikainen, J. ja Jorgensen, K., Sähköiset mittaukset monitoroidun luontaisen puhdistuksen (MLP) tutkimuksessa Hangossa. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 4p. Jokinen, T., Forss, H., Koskinen, T., Lehtimäki, J., Sipola, V., Sulkanen, K. GTK-SAMPO. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 2p Kivekäs, L., Kokonaishuokoisuuden estimointi huokoisuussarjojen avulla: Esimerkkejä meteoriittitörmäysten kohdekivilajeista. In: Mäntyniemi, P. and Viljanen, A. (toim.), XXII Geofysiikan päivät Helsingissä Geofysiikan Seura, Helsinki. Kuusisto M., Kukkonen I., Heikkinen P. and Pesonen L.J, Maankuoren koostumuksen kivilajitulkintaa Fennoskandian kilvellä seismisten aineistojen avulla. Julkaisussa: Ari Viljanen ja Päivi Mäntyniemi (toim.), XXII Geofysiikan päivät Helsingissä , Geofysiikan seura, s Lintinen, P., Vanhala, H., Suppala, I., Lehtimäki, J. and Eklund, M., Mapping clay and silt covered ice-marginal deposit in Ilmajoki-Seinäjoki valley with airborne electromagnetic method. Teoksessa: Tuhkanen, S. (ed.), Geologian tutkijapäivät , Turku, Finland: ohjelma - tiivistelmät - osallistujat, Mertanen S., Ivanikov V.V., Philippov N.B. ja Bogatchev V.A., Laatokan alueen 1800 Ma ikäisten shoshoniittisten intruusioiden paleomagneettiset tutkimukset. Teoksessa: A. Viljanen ja P. Mäntyniemi (toim), XXII Geofysiikan Päivät Helsingissä Geofysiikan Seura, Ojala, AEK, Valpola, S., Hirvas, H., Lintinen, P., Vanhala, H. & Nenonen, J., Mannerja vuoristojäätiköiden ajoittaminen sedimenttitutkimusten perusteella Haltin ja Ritnicohkkan alueella viimeisimmän jääkauden sulamisvaiheessa ja sen jälkeen. Pohjoisten alueiden kvartääritutkimuksen seminaari, Kilpisjärvi, Abstrakti. pp Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti P Oksama, M., Pystyn levyn Sampo-profiilit. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 1p.

63 61 Pirttijärvi, M. ja Elo, S., Painovoimamittausten 3-D kerrosmallitulkinta. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2 s. Suppala, I., Vanhala, H. ja Lintinen, P., Savipitoisten sedimenttien sähkönjohtavuuden inversiosta sekä sähkönjohtavuusmalleista. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 4p. Tiensuu, K. ja Huotari, T., D-inversio maavastusluotaustutkimuksissa. Teoksessa: Viljanen, A. ja Mäntyniemi, P., (toim): XXII Geofysiikan päivät Helsingissä Geofysiikan Seura, Helsinki. pp Valjus, T., Breilin, O., Vanhala, H. ja Lehtimäki, J., Kempeleen pohjavesialueen geofysikaaliset tutkimukset. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 3p. Vanhala, H., Geofysiikka maa- ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun. Teoksessa: Viljanen, A. ja Mäntyniemi, P., (toim.), XXII Geofysiikan päivät Helsingissä Geofysiikan Seura, Helsinki. pp Vanhala, H., Near Surface 2006 kansainvälinen ympäristö- ja insinöörigeofysiikan kokous Otaniemessä syksyllä Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 2p. Vanhala, H., Lintinen, P., Hirvas, H., Ojala, A. ja Suppala, I., Sähköisten ja sähkömagneettisten menetelmien soveltuvuudesta jäätyneen maa- ja kallioperän tutkimuksiin tuloksia Ridnitsohkkan tutkimuksista, Pohjoisten alueiden kvartääritutkimuksen seminaari, Kilpisjärvi, Abstrakti. pp Geologian tutkimuskeskus, Arkistoraportti P Vanhala, H., Suppala, I., Lintinen, P., Ojala, A. ja Hirvas, H., Ikiroutaa Suomessa Sähköisten ja sähkömagneettisen mittausten tuloksia Ridnitsohkka-tunturilta. Teoksessa: Mattsson, A. (toim), Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, hotelli Puijonsarvi, Abstraktikokoelma. Vuorimiesyhdistys, Sarja B, No 84, 2005, 4p. Wennerström, M., Airo, M-L. ja Kurimo, M., Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa. Teoksessa: Mäntyniemi, P. and Viljanen, A. (toim.) XXII Geofysiikan päivät Helsingissä Geofysiikan Seura, Helsinki Arkistoidut Q-sarjan raportit Korpisalo, A., Radio imaging surveys with FARA equipment: Crosshole surveys in borehole sections Kr4-Kr10 and Kr10-Kr2 in Olkiluoto with FARA in Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö, Raportti Q16.1/2005/1. Korpisalo, A., User's guide: Tero Graphical Interface in MatLab/FemLab environment, 87p. käyttöohje. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö, Raportti Q17.1/2005/1 Lehtimäki, J., Refraktioseismiset luotaukset Hammaslahden kaivoksen jätealueella v Geologian tutkimuskeskus, Raportti Q18/23/424101/2003/1. Lohva, J., Geofysikaaliset mittaukset Kurikan Sikamäellä. Geologian tutkimuskeskus, Raportti Q19/1243,2221/2005/1.

64 62 Mertanen, S., Kukkonen, I. ja Manninen, T. (toim.), Geofysiikan tutkimus, Toimintakertomus Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö, Raportti Q10/2005/1, 64 s. Pirttijärvi, M., PETROCK: Lithologically weighted interpolation of petrophysical data. Version 1.0. User s Guide. Geological Survey of Finland, Espoo Unit, Report Q16.2/2005/1. Valjus, T., Geofysiikan tutkimukset Huittisen Ritakallion alueella. Geologian tutkimuskeskus, Raportti Q19/2112/2005/ Muut tutkimus- ja työraportit Elo, S. (toim.), IUGG Annual Report Geological Survey of Finland. 5 s. + viitteet. Elo, S., Irtomaan paksuuden arviointi painovoimamittausten avulla Kirkkonummen Metsähovissa, versio 1.2. Työraportti Geodeettiselle laitokselle, 10 s. Elo, S., Mikkelin kaupungissa mitattujen gravimetristen profiilien alustava tulkinta. Työraportti Etelä-Savon ympäristökeskukselle, 13 s. Elo, S., Tuusulan Ruotsinkylässä mitatun gravimetrisen demonstraatioprofiilin tulkinta. Työraportti, 8 s.. Huotari T., Vastusluotausmittausten testaus Oriveden pesula-alueella. Työraportti, 7 sivua. Elektroninen dokumentti (mgfys-levypalvelin). Jääskeläinen, P., Jokinen, J. & Ahonen, L., Geophysical borehole measurements in R- 307, Kopparnäs. 16 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Y 50/2005/2. Korhonen, K., Kuivamäki, A., Ruotoistenmäki, T. and Paananen, M., Interpretation of lineaments from airborne geophysical and topographical data. An alternative model within version Laxemar 1.2 of the Oskarshamn modelling project. SKB-P , Svensk Kärnbränslehantering AB. 39 p. Kukkonen, I., Suppala, I., Korpisalo, A. and Koskinen, T TERO Borehole Logging Device and Test Measurements of Rock Thermal Properties in Olkiluoto. Report , 96 p. Peltonen, P., Jokinen, T., Tutkimustyöselostus Äetsän ja Vammalan kunnissa Ruotsilan alueella suoritetuista malminetsintätutkimuksista vuosina GTK:n työraportti M19/2121/2002/1, 5 s, 8 kuvaa, 3 liitettä. Peltonen, P., Jokinen, T., Tutkimustyöselostus Äetsän kunnassa Tyrisevän alueella suoritetuista malminetsintätutkimuksista vuosina GTK:n työraportti M19/2121/2002/2, 5 s, 13 kuvaa, 7 liitettä. Pirttijärvi, M., D gravity interpretations of Satakunta area, Finland. Työraportti, GeoSatakuntaprojekti, 8 s. Sarapää, O., Ahtola, T., Lohva, J., Hagelberg, K, Karimerto, P., Tutkimustyöselostus Kiskon kunnassa valtausalueella Iso-Kisko (Kaivosrekisterinumero 7495/1) tehdyistä ilmeniittitutkimuksista vuosina Geologian tutkimuskeskus, M06/2014/20051/10. Sarapää, O., Lohva, J., Kärkkäinen, N., Herola, E., Kuivasaari, T., Tutkimustyöselostus Haapajärven kunnassa valtausalueella Kumiseva 1-2 (Kaivosrekisterinumerot 6360/1-2) tehdyistä ilmeniittitutkimuksista vuosina Geologian tutkimuskeskus, M06/2343/2005/1/10. Vanhala, H., Halikon Kultanummen IP-luotausten tulkinta Työraportti, 4 sivua + 5 liitettä. Elektroninen dokumentti (mgfys-levypalvelin).

65 63 Vuori, S., Kärkkäinen, N., Huhta, P. ja Valjus, T., Ritakallio gold prospect, Huittinen, SW Finland. Geological Survey of Finland, CM06/2112/2005/1/ Tilaustutkimusraportit Breilin, O., Paalijärvi, M., Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen jatkoselvitys Heinolan Syrjälänkankaalla II Salpausselällä. Tutkimusraportti Hämeen ympäristökeskukselle. Breilin, O., Paalijärvi, M., Valjus, T., T. Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Tuusulanharjulla Mätäkivennummen Vaunukankaan välisellä alueella. Tutkimusraportti , 17 s, 10 liitettä. Breilin, O., Paalijärvi, M., Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Asikkalan Hyrttiälänkankaalla II Salpausselällä. Tutkimusraportti Hämeen ympäristökeskukselle. Breilin, O, Paalijärvi, M. ja Valjus, T., Pohjavesialueen rakenteen selvitys Hausjärvellä I Salpausselän ja Karhinnummen välisellä alueella. Tutkimusraportti Jokinen, T., Lehtimäki, J., Gefinex 400S (SAMPO) EM-soundings at Olkiluoto Working Report , 12 ss., 9 liitettä. Kallio, H., Breilin, O., Valjus., T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärven Oitissa. Tutkimusraportti Hämeen ympäristökeskukselle. Korpisalo, A., Jokinen, T., Popov, N., Shuval-Sergeev, A. and Zhienbaev, T., Crosshole radiowave surveys (RIM) in borehole sections Kr4-Kr10 and Kr10-Kr2 in Olkiluoto with FARA. Tilaustyöraportti Posiva Oy:lle, 21 ss. Lohva, J. ja Kurimo, M., Metsä-Sairilan lentogeofysikaaliset mittaukset Tilaustutkimusraportti, 19 ss., 29 liitettä Ojamo, H. ja Lehtimäki, J UXO-magnetometraus Pudasjärvellä Työraportti 3 s, 4 liitettä ATK-tuotteet A. Korpisalo Karttatuotannon automatiikkaan liittyvien gx-moduulien (Profiilikarttojen ja Sampo syvyysmuunnoksen esitys) jatkokehittelyä ja käännöstyötä uudessa OasisMontaj 6.2 versiossa. T. Ruotoistenmäki Suomen kalliogeokemian tietokannan petrofysiikan ja litogeokemian aineiston tilastollinen analysointiohjelmisto Kartat J. Korhonen WDMAM 0.2 (Potsdam map) ja 0.5 (Toulouse map) 1: T. Ruotoistenmäki Geofysiikan karttoja ja niiden alustavia tulkintoja yhteistyöhankkeiden käyttöön

66 Esitelmät Esitelmät ulkomailla Airo, M-L., Aeromagnetic anomalies reflecting magnetic carriers. IAGA 2005 Scientific Assembly, Toulouse, Ranska, Huotari, T., Geochemistry and depositional environment of glacial and postglacial sulphide rich sediments in Rintala, Seinäjoki, western Finland. Acid sulphate soils - Environmental impacts and methods to recognise these sediments, Uppsala, Ruotsi, Korhonen, J.V. and Lahtinen, R Temporal changes of lithospheric magnetic anomalies. GAV04 at IAGA, Toulouse, Ranska, Ruotoistenmäki, T., Oskarshamn / Laxemar: Lineament analysis of geophysical maps. Oskarsham, Ruotsi, Suppala, I., Geophysical characterising of sulphide rich fine-grained sediments in the Kyrönjoki river valley, western Finland. Acid sulphate soils - Environmental impacts and methods to recognise these sediments, Uppsala, Ruotsi, Valjus, T., Suppala, I, and Vanhala, H., Airborne geophysical study around hydrometallurgical plant area in Kara-Balta, Kyrgyzstan. Near Surface 2006, 11 th European Meeting of Environmental and engineering Geophysics, Palermo, Italy, Vanhala, H., Airborne EM From anomaly hunting to 3D mapping A case from Finland. EAGE 11th NearSurface 2005, Palermo, Italia, , Esitelmät kotimaassa Airo, M-L., Geofysikaalista tietotaitoa Suomesta Tansaniaan. Geofysiikan Seuran vuosikokous, Airo, M-L., Rakoilu- ja rikkonaisuusvyöhykkeiden aeromagneettisesta tulkinnasta, GTK-SYKE-kokous, GTK, Espoo, Airo, M-L., Lentogeofysikaaliset aineistot KallioINFO käyttöliittymässä, KallioINFO seurantaryhmän kokous, GTK, Airo, M-L., Magneettiset lineamentit ja maastovertailu, Geofysiikan toimialan kuukausikahvit, GTK, Airo, M-L., Geofysiikan laboratoriot. Etelä-Suomen yksikön ulkoilupäivä, Siuntio, Airo, M-L., Kivekäs, L., Laine, T., Leino, M., Mertanen, S., Säävuori, H. ja Vuoriainen, S., Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa. Geofysiikan Päivät, Helsinki, (posteri). Säävuori, H., Airo, M-L., Laine, T., Leino, M. Mertanen, S. ja Vuoriainen, S., Geofysiikan laboratoriot Geologian tutkimuskeskuksessa tutkimusta ja mittauspalvelua. Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Elo, S., 'Alueellinen painovoimamittaus ja mallinnus'-hankkeen esittely. Etelä-Suomen yksikön geofysiikan toimialan laivakokous Elo, S., Case-history/History of a case (Lappajärven impaktirakenteen geofysikaaliset tutkimukset). Etelä-Suomen yksikön geofysiikan toimialan laivakokous Elo, S., Gravity measurements of the Geological Survey of Finland. Esitys Mosambikilaisille geologeille (Mineral Resource Management Capacity Building Project) GTK, Espoo,

67 65 Elo, S., Yleisimmät koordinaattijärjestelmät Suomessa. Kenttämiesten Geofysiikan päivät, Sotkamo Elo, S., Koordinaattien laskenta-ohjelmien harjoituksia. Kenttämiesten Geofysiikan päivillä Sotkamossa Elo, S., Gravimetristen maaperäsovellusten esittely Golder Associates Oy:ssä Elo, S., Gravimetristen mittausten mallintaminen ja tulosten hyödyntäminen Satakunnassa. Geofysiikan linjan kk-kahviesitelmä, GTK, Espoo, Elo, S., GRABLOX ohjelmisto. GTK:n kohteellisen geofysiikan yhteistyökokous Kuopiossa Elo, S., FIRE gravimetrisen mallinnuksen tukena ja päinvastoin. Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, Elo, S., Pirttijärvi, M. ja Sipola,V., Gravimetristen mittausten mallintaminen ja tulosten hyödyntäminen Satakunnassa. GeoSatakunta-symposio, hotelli Vaakuna, Pori Huotari, T., Hammaslahden tutkimuksista - Kaivosympäristöt -tutkimuspäivät Haapajärvellä Huotari, T., Esimerkkejä ympäristögeofysiikan tutkimuskohteista. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Huotari, T., Esimerkkejä ympäristögeofysiikan tutkimuskohteista. GTK-SYKE Ympäristögeofysiikan seminaari, GTK, Huotari, T., Geofysiikka ympäristötutkimuksissa. Esitelmä Uudenmaan ympäristökeskuksen tutkijoille, Huotari, T., Geofysiikan ohjelmistot. KOGE, Kuopio, Huotari, T., Sähköiset mittaukset monitoroidun luontaisen puhdistuksen (MLP) tutkimuksessa Hangossa. Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Hongisto, H., CSIRO-AMIRA Sähkömagneettinen tulkintaohjelmisto. Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Hongisto, H., Geofysiikan ohjelmistot. KOGE, Kuopio, Hongisto, H., Amira. KOGE & Amirakoulutus, Vuokatti. Hongisto, H., CSIRONn EM-tulkintaohjelmat, uusi projekti AMIRA P2 - Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Jokinen, T., Geofysiikan sovellukset-katsaus. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Jokinen, T., KOGE-sessio, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Jokinen, T., Forss, H., Koskinen, T., Lehtimäki, J., Sipola, V. ja Sulkanen, K., GTK- SAMPO. Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Jokinen, T. ja Korpisalo, A., FARA-menetelmästä ja tomografiamittaukset Olkiluodossa. Geofysiikan kk-kahvit, GTK, Kivekäs, L., Kokonaishuokoisuuden estimointi huokoisuussarjojen avulla: Esimerkkejä meteoriittitörmäysten kohdekivilajeista. Geofysiikan Päivät, Helsinki, Korhonen, J.V., Correlation of magnetic continental lithosphere. EGBA planning meeting. Luonnontieteellinen museo, Helsinki, Korhonen, J.V., Pudasjärvi dyke; geophysical and petrophysical interpretation. 5 th International Dyke Conference, Rovaniemi, Korpisalo, A., 2005.TGI - TERO Graphical Interface Tero- mittausdatan käsittelyyn ja tulkintaan. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella

68 66 Korpisalo, A., NuPulse New neutron device. Geofysiikan toimialakokous , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Korpisalo, A., FARA method and modelling of the data FARA-meeting, Olkiluoto, Mertanen, S Archean paleomagnetism. EBGA planning meeting. Luonnontieteellinen museo, Helsinki, Kuusisto M., Kukkonen I., Heikkinen P. and Pesonen L.J, Maankuoren koostumuksen kivilajitulkintaa Fennoskandian kilvellä seismisten aineistojen avulla, Geofysiikan päivät 2005, Helsinki (posteri) Lohva, J., Teollisuusmineraalitutkimuksista. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella. Lohva, J., Geofysikaaliset menetelmät Kälviän ja Kaustisen teollisuusmineraalikohteilla. GTK:n teollisuusmineraali-workshop, Kokkola, Mertanen S., Geologisten prosessien ajoitus uudet paleomagnetismin sovellukset GTK:ssa. Sovelletun Geofysiikan Neuvottelupäivät, Kuopio, Mertanen, S., Paleo- and Mesoproterozoic dyke swarms at Lake Ladoga area, NW Russia - paleomagnetic studies. 5 th International Dyke Conference, Rovaniemi, Mertanen S., Paleomagneettiset tutkimukset - remagnetisaatioita ja juonikiviä. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Mertanen S., Ivanikov V.V., Philippov N.B. ja Bogatchev V.A., Laatokan alueen 1800 Ma ikäisten shoshoniittisten intruusioiden paleomagneettiset tutkimukset. XXII Geofysiikan Päivät Helsingissä, Oksama, M., Pystyn levyn Sampo-profiilit. Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Pirttijärvi, M. ja Elo, S., Painovoimamittausten 3-D kerrosmallitulkinta. Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, Kuopio, Sipola, V., Uusi ohjelmisto painovoimadata käsittelyyn. Etelä-Suomen yksikön geofysiikan toimialan laivakokous, Suppala, I., Amira ja Sampo. KOGE & Amirakoulutus, Vuokatti Suppala, I., EM-mallinnusta ja tulkintaa, esimerkkinä erään sulfidisavikon tutkimukset. Geofysiikan toimialakokous , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Suppala, I., Huokoisen aineen sähkönjohtavuusmekanismeista - Kaivosympäristöt - tutkimuspäivät Haapajärvellä Suppala I., Savipitoisten sedimenttien sähkönjohtavuuden inversiosta sekä sähkönjohtavuusmalleista. Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Säävuori, H., Geofysiikan laboratoriot. Geofysiikan toimialakokous, , Hki- Tukholma-Hki, M/S Gabriella Säävuori, H., Pehmeikkötulkinnoista Nurmijärven detaljialueella, KallioINFO seurantaryhmän kokous GTK, Tiensuu, K., D-inversio maavastusluotaustutkimuksissa XXII. Geofysiikan päivät Helsingissä, Tiensuu, K., D-vastusluotausmallinnuksesta synteettisellä ja todellisella aineistolla - Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Valjus, T., Pohjavesi- ja ympäristötutkimuksista. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Valjus, T., Breilin, O., Vanhala, H., ja Lehtimäki, J. Kempeleen pohjavesialueen geofysikaaliset tutkimukset. Sovelletun geofysiikan XV neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio,

69 67 Vanhala, H., Etsintä- ja ympäristögeofysiikan menetelmäkehityshanke. Geofysiikan toimialakokous, , Hki-Tukholma-Hki, M/S Gabriella Vanhala, H., Geofysiikka Halti-Ridnitsohkka-alueella GTK:n Maaperäkartoituspäivät Pyhätunturilla. Vanhala, H., Geofysiikka maa- ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun. XXII Geofysiikan päivät Helsingissä, Vanhala, H., Ikiroutaa Suomessa Sähköisten ja sähkömagneettisen mittausten tuloksia Ridnitsohkka-tunturilta. Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Vanhala, H., IP ja kultamalmien etsintä. GTK:n Kultahanke geofysiikka yhteistyöpalaveri. Vanhala, H, Near Surface 2006 kansainvälinen ympäristö- ja insinöörigeofysiikan kokous Otaniemessä syksyllä Sovelletun geofysiikan X1V neuvottelupäivät, hotelli Puijonsarvi, Kuopio, Vanhala, H., Sähköisten ja sähkömagneettisten menetelmien soveltuvuudesta jäätyneen maa- ja kallioperän tutkimuksiin tuloksia Ridnitsohkkan tutkimuksista, Pohjoisten alueiden kvartääritutkimuksen seminaari, Kilpisjärvi, Vanhala, H., Ympäristögeofysiikasta. Geofysiikan kuukausikahvit, GTK, Vanhala, H., Johdatus ympäristögeofysiikkaan ja kokoukseen. GTK-SYKE Ympäristögeofysiikan seminaari, GTK, Wennerström, M., Airo, M-L. ja Kurimo, M., Kallioperän suuntautuneiden rikkonaisuusrakenteiden lineamenttitulkintaa. Geofysiikan Päivät, Helsinki, Yleinen tiedonvälitys GTK:n Geonäyttelyn suunnitteluun, kokoamiseen ja esittelyyn osallistuminen Sisältötyöryhmässä (H. Vanhala) Esittely yleisölle (H. Vanhala) Geofysiikan demonstraatio (H. Hongisto, I. Suppala, V. Sipola, T. Huotari ja H. Vanhala) 'Maankamaran raaka-aineet' demonstraatio (H. Vanhala) I. Kukkonen Outokummun syväreikähankkeesta järjestettiin tiedotustilaisuus Outokummussa Tilaisuudesta julkaistiin uutisia radio- ja TV-kanavilla ja sanomalehdissä yhteensä noin 30 kpl.