MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA

Transkriptio

1 Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö MERIGEOLOGIAN JA GEOFYSIIKAN TOIMIALA Toimintakertomus 2008 Toimittaneet Tuire Valjus ja Tarja Manninen Raportti Q10/2009/48

2

3 1 SISÄLLYS 1 MERIGEOLOGIA JA GEOFYSIIKKA 4 2 SOVELLETUN GEOFYSIIKAN TUTKIMUSPROFESSUURI HIRE-hanke SEISMIX 2008-kokous , Saariselkä Outokummun syväreikähanke Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus Huippuvuori-hanke Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien 11 tutkimus 3 MERIGEOLOGIA JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSPROFESSUURI Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen BALANCE Itämeren kairausohjelman valmistelu Muille hankkeille tehty työ Muu toiminta 14 4 LENTOGEOFYSIIKKA Yhteenveto Henkilöstö Lentogeofysiikka-hankkkeet 17 5 GEOFYSIIKAN MENETELMÄKEHITYSRYHMÄ Yhteenveto Henkilöstö Hankkeet Osallistuminen koulutukseen, kokoukset ja excursiot Toiminta keskeisissä hankkeissa Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta,wdmam Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä - Reiska Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys Lento- ja maanpinta-em-tulkinnan kehittäminen Lento-TEM-testi FARA/EMRE-systeemi Siilomittari Vastusluotaus ja IP CSIROn EM-tulkintaohjelmat (AMIRA P223F-profekti/2008) Ikirouta (Ridnitsohkka) Kaukokartoitus turpeen geofysikaaliset ja kaukokartoitus- 30 menetelmä Integroitu tulkinta/lammu, esimerkki Outokummun malmi- 30 vyöhykkeeltä

4 Integroitu tulkinta/sovellukset Komin ikirouta Geofysiikan menetelmäkehitys TerraTEM 32 6 GEOFYSIIKAN SOVELLUKSET Yhteenveto Henkilöstö Hankkeet Toiminta keskeisissä hankkeissa Laiterakennuslaboratorio GTK-SAMPO Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus Johdanto GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v Muut mittaukset Laitteet Mallinnus Muuta 43 7 GEOFYSIIKAN MATERIAALITUTKIMUS JA TESTAUS Yhteenveto Henkilöstö Hankkeet Osallistuminen koulutukseen Toiminta keskeisissä hankkeissa Geomateriaalien fysiikka (laboratoriotoiminta) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen 47 mallinnuksen tueksi Petrofysiikan palvelut 48 8 MERIGEOLOGIA Yhteenveto Asetettujen tavoitteiden toteutuminen 51 9 TUTKIJOIDEN TOIMINTA TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ Kotimaassa Ulkomailla ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUT TUTKIJOIDEN VIERAILUT JA KOKOUSMATKAT ULKOMAILLE 12 TIETEELLISTEN SESSIOIDEN KOOLLEKUTSUMINEN JA PUHEENJOHTAJATEHTÄVÄT STIPENDIT JA APURAHAT 56

5 3 14 OPINNÄYTTEET,OPINNÄYTTEIDEN TARKISTUSTYÖT JA SIVUTOIMINEN OPETUS REFEREE-LAUSUNNOT JULKAISUTOIMINTA Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissa Muut julkaisut Kansainväliset kokousabstraktit Kotimaiset kokousabstraktit Arkitoidut Q-sarjan ja muut vastaavat raportit Muut tutkimus ja työraportit Tilaustyöraportit ATK-tuotteet Kartat Esitelmät ulkomailla Esitelmät kotimaassa Yleinen tiedonvälitys 77

6 4 1. Merigeologia ja Geofysiikka Jouko Vironmäki Mennyt vuosi oli toiminnallisesti tuloksekas ja asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiinkin. Loppuvuotta varjosti maailman laajuisen taloudellisen taantuman ensioireet ja oli jo nähtävissä yhtiöiden tekemän malminetsinnän hiipuminen. Myös asiakkaiden maksuvalmius heikentyi. Esimiestoiminnan kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja vastuualueelta osallistui kolme henkilöä JET koulutukseen ja kaksi henkilöä syväjohtamisvalmennukseen. Tämäkö lie syynä siihen, että 2009 toteutetussa henkilöstökyselyssä toimialan esimiestoiminta arvosteltiin kohtuullisen hyväksi. Vastuualueen suurimmat uhkakuvat lähitulevaisuudessa kohdistuvat siihen, että eläköityvän henkilöstön tilalle ei voitaisi palkata nuoria. Eläköityvien mukana on vaarassa kadota sellaista tietoa, jota ei voi oppia muuta kuin kokemuksen kautta. Mentorointia tulee siis jatkossa korostaa entisestään. Positiivisena henkilöstöpoliittisena tapahtumana oli tutkimusprofessorin nimittäminen merigeologiaan, ja myös nuoren tutkijan palkkaaminen samaan ryhmään. Lisäksi voitiin täyttää geofyysikon vakanssi myös nuorella tutkijalla. GTK:n tutkimusohjelmat organisoitiin uudelleen. Toimialalle tuli kaksi ohjelmaa: Mittaus ja mallinnus, vetäjänä tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen ja Merenpohjan käyttö, vetäjänä tutkimusprofessori Aarno Kotilainen. Vuosi 2008 oli kiireinen ja työn täyteinen. Se osoittaa, että toimialalla olevaa osaamista arvostetaan ja tarvitaan kehitettäessä GTK:sta eurooppalaisena huippuyksikkönä.

7 5 2. Sovelletun geofysiikan tutkimusprofessuuri Ilmo Kukkonen 2.1. HIRE-hanke ( ) HIRE - High Resolution Reflection Seismics for ore Exploration/ Seisminen malminetsintä on hanke, jossa tehdään heijastusseismisiä luotauksia n. 15 malmikohteella Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tavoitteena on tuoda malminetsintään Suomessa ennen käyttämätön menetelmä, osoittaa sen käyttökelpoisuus ja tuottaa malminetsinnällisesti hyödyllistä rakenne- ja kivilajitietoa. Projekti tuottaa kustakin tutkimuskohteesta reflektioseismisen mittausaineiston ja sen tulkinnan. Tulkittuja geologisia malleja käytetään suoraan malminetsintään mm. ohjaamaan kairauksia ja muita jatkotutkimuksia. Mittauskohteet ovat sekä GTK:n että yhtiöiden hallussa olevia malmiaiheita. Seismiset mittaukset suoritti venäläinen valtionyhtiö Spetsgeofizika, jonka kustannukset katettiin Suomen ja Venäjän välisestä velkakonversiosta. Mittaukset olivat 2D-mittauksia. Käytettävissä oleva resurssi salli noin 700 linja-km 2D-mittauksia pitkin luotauslinjoja 16:ssa eri kohteessa. Helsingin Yliopiston Seismologian laitos osallistuu hankkeeseen tieteellisenä asiantuntijana ja konsulttina erillisillä prosessointipalveluilla. GTK:n ja Seismologian laitoksen välillä on yhteistyösopimus joka solmittiin Tutkittavana on GTK:n malmiaiheiden lisäksi useita malminetsintäyhtiöiden kohteita. Yhtiöille järjestettiin mahdollisuus tarjota kohteitaan HIRE-hankkeeseen v ja Mukaan tuli kaikkiaan 11 yhtiötä ja HIRE-kohteita mitattiin 16 kpl. Niistä 3 oli GTK:n ja 13 yhtiöiden kohteita. HIRE-hankkeen mittaukset alkoivat syyskuun lopulla 2007 Vihannista ja päättyivät syyskuussa 2008 Mullikkorämeelle. Mittaukset olivat sekä vibroseismistä että räjäytysseismistä mittausta. Maastotyöhön osallistui v laaja joukko GTK:n ESY:n, VSY:n, PSY:n ja KP:n työntekijöitä eri tehtävissä, mm. hankepäällikkö Ilmo Kukkonen, geofyysikot Jarkko Jokinen, Erkki Lanne, Aimo Ruotsalainen, Jukka Lehtimäki, rakennusmestari Erkki Ruokanen, supervisor Erkki Jalkanen (Terramecs Ky), kenttäpäälliköt Seppo Kantelinen ja Matti Kallunki, ja KP:n kenttämiehet paikannus, paalutus- ja liikenteenohjaustehtävissä. Tutkimusjohtaja Pekka Nurmi on hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Spetsgeofizika toimitti viimeiset prosessoidut datat GTK:lle joulukuussa 2008, jolloin koko urakkasopimuksen mukainen 5 milj. USD:n velkakonversiosumma tuli loppuun käytetyksi. Vuoden 2009 syksyllä HIRE-hanke siirtyi maastomittausvaiheesta datan jatkoprosessointiin, tulkintaan ja raportointiin. Työ jatkuu v puolella. HIREhanketta esiteltiin mm. SEISMIX 2008 kokouksessa kesäkuussa Saariselällä. Dr. David Snyder (Geological Survey of Canada) oli HIRE-hankkeen vieraana GTK:ssa ja HY:n Seismologian laitoksella Snyder osallistui HIREhankkeen tulkintaan ja tutustui maastomittauksiin Kemin kohteella. FK Suvi Heinonen (Helsingin yliopisto, Seismologian laitos) aloitti syksyllä 2008 väitöskirjatutkimuksensa, joka käsittelee seismisen heijastusluotauksen käyttämistä

8 6 malminetsintään. Tutkimusaineistona käytetään HIRE-kohteiden dataa. Työn ohjaajat ovat Pekka Heikkinen ja Ilmo Kukkonen. Kuva 2.1. HIRE-hankkeen tulosten tulkinnassa käytetään 3D-esityksiä seismisten tulosten esittämiseen ja korrelointiin muiden geoaineistojen kanssa. Kuvassa Kevitsan malmialueella tehtyjä mittauksia ja tunnetun mineralisaation vaste SEISMIX 2008 kokous , Saariselkä Ilmo Kukkonen veti yhdessä Helsingin yliopiston Seismologian laitoksen Pekka Heikkisen ja Minna Kuusiston kanssa järjestelyt pidettyä SEISMIX 2008 kokousta varten. SEISMIX-kokoukset ovat joka toinen vuosi järjestettäviä mantereiden seismisen rakennetutkimuksen tapaamisia, joihin on osallistunut henkeä vuodesta 1982 alkaen. Kokouksen järjestelyvastuu kiertää alan keskeiseltä ryhmältä toiselle, ja tällä kertaa oli Suomen vuoro olla kokouksen järjestelyvastuussa. Kokous pidettiin Saariselällä. Järjestelyvastuun suurimman taakan kantoi Seismologian laitos. Kokouksen abstraktit on julkaistu Seismologian laitoksen raporttisarjassa. Kokouksen jälkeen järjestettiin ekskursio jolle osallistui noin 20 henkeä. Ekskursio suuntautui Keski-Lapin geologisille kohteille. Ekskursiomestareina toimivat GTK:n Jouni Vuollo, Tuomo Manninen ja Martti Melamies. Ekskursio-opas on julkaistu Seismologian laitoksen raporttisarjassa.

9 7 Kokouksessa pidettiin lähes 68 esitelmää ja 96 posteri-esitystä. Abstraktit ja ohjelma löytyvät SEISMIX 2008 verkkosivuilta ( Pekka Heikkinen ja Ilmo Kukkonen editoivat Tectonophysics-sarjassa julkaistavaa kokouksen Proceedings-numeroa. Kuva 2.2. SEISMIX 2008 kokouksen osanottajia ekskursiolla tutustumassa Linkulanpalon tulivuoripuiston tyynylaavoihin Kittilässä. Kuva: Ilmo Kukkonen Outokummun syväreikähanke ( ) Syväreiällä tehtiin syyskuussa magnetometrausta kolmikomponenttimagnetometrillä (Andreas Hoerdt ja tutkimusryhmä Braunschweigin yliopistosta) sekä reiän lämpötilan ja fluidin sähkönjohtavuuden luotausta (ICDP:n luotausryhmä J. Kueckin johdolla. Outokummun syväreikähankkeessa jatkettiin v aloitettua syvän reiän mikrobiologista ja geokemiallista kaasunäytteenottoa GTK:n ja VTT:n yhteistyönä. Syväreiän fluidinäytteistä voitiin eristää mikrobeja, jotka ovat kallioperästä kotoisin. Ilmo Kukkosen ja Lasse Ahosen hanke-esitys Kaasut ja mikrobit kallioperässä KABIO hyväksyttiin julkisrahoitteisen ydinjätetutkimuksen ohjelmaan. KABIO-hankkeessa tutkitaan kallioperän kaasujen ja mikrobien välisiä yhteyksiä. Tutkimusryhmä (Kukkonen, Ahonen Itävaara) jätti Suomen Akatemialle

10 8 tutkimushankehankemuksen syvään biosfääriin liittyen tammikuun 2009 hakukierrokselle. Syväreiän vedenpinnan korkeuden ja maaperän lämpötilan vaihteluiden seurantaa jatkettiin v (P. Hänninen ja O. Äikää, GTK/ESY). Syväreiän lämmönjohtavuusmittaukset valmistuivat (L. Kivekäs, S. Vuoriainen). Syväreikähankkeesta pidettiin esitelmiä mm. Pohjoisamaisilla Geologisilla Talvipäivillä Aalborgissa, Tanskassa, tammikuussa. Outokummun syväreikähankkeen Special Paper julkaisun kirjoittamista ja editointia jatkettiin. Kuva 2.3. Christian Vergilio (Uni. Braunschwig) ja Martin Töpfer (GFZ-Potsdam) tarkastelevat Outokummun syväreiästä ylös nostettua kolmikomponettimagnetometriä. Syyskuu Kuva: I. Kukkonen Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma ( ) Tutkimusprofessorin vetämän hankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa GTK:n sovelletun geofysiikan osaamista, tutkimusta, kilpailukykyä ja kartoitustuotteita. Hanke edistää tulkintamenetelmien kehittämistä ja soveltamista sekä tehostaa geofysiikan ja geologian yhteistulkintaa. Edelleen hankkeen tavoitteena on vahvistaa GTK:n geofysiikan kansainvälistä yhteistyötä. Toimintatapana ovat neuvottelut GTK:n asiantuntijoiden, yksikkö- ja tutkimusjohdon sekä ulkopuolisten tahojen

11 9 kanssa, työpajakokoukset sekä konkreettiset tutkimustehtävät pidemmälle kypyneissä aiheissa. Hankeen teemat ja niiden eteneminen on kuvattu seuraavassa. 1. Pehmeikköjen kartoitushanke. Selvitetään mahdollisuuksia aloittaa koko GTK:n lävistävä pehmeikköprojekti, jossa AEM-karttojen ja kvartäärigeologian yhteistulkinnalla laaditaan koko valtakuntaa koskevia karttoja pehmeikköalueista. Teema on päätetty sisällyttää v alusta Meri Liisa Airon vetämään hankkeeseen Lentogeofysiikan aineistojen tilastollisen tulkinnan kehittäminen (sis LEGE), jossa pehmeikköteemaa tulee vetämään Tuire Valjus. 2. Aerogravimetraus. Aerogravimetrauksen käyttökelpoisuudesta ja toteutuksesta ja tulkinnasta käytiin neuvotteluja ja keskusteluja GTK:n sisällä ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Pyrkimyksenä on aloittaa AGmittaukset Suomessa korvaamaan osittain maanpintamittauksia. Vuoden 2009 suunnitelmaan hyväksyttiin aerogravimetrauksen testimittaus 1-2 testialueella. Testimittaukset hoidetaan APV-hankkeessa (Seppo Elo). 3. Lento-TEM. Selvitetään mahdollisuudet aika-alueen lentomittausten käyttöönottoon ulkopuolisena palveluna, erityisesti tavoitteena on suuremman syvyysulottuvuuden mittausten tekeminen. Kohteeksi valitaan esim. HIRE-hankkeessa tutkittuja malmiaiheita. V aikana tehtiin testimittaukset Vihannin ja Keiteleen alueilla. Mittausurakoitsijana oli Geotech Airborne Ltd. Työtä veti Maarit Nousiainen ja se kuului Heikki Vanhalan vetämään hankkeeseen Etsintä- ja ympäristögeofysiikan kehittäminen. 4. Maalämmön hyödyntämisen edistäminen. Maa- ja kalliolämmönlämmön hyödyntämisen aihepiiristä Nina Leppäharju teki pro gradu työtään Oulun yliopistolle GTK:lla välisenä aikana Ilmo Kukkosen ohjaamana. Työ valmistui huhtikuussa 2008 ja sen tuloksena saatiin yhtenäinen esitys kalliolämmön hyödyntämiseen vaikuttavista geofysikaalisista ja geologisista tekijöistä. Työn ohjaajina olivat Ilmo Kukkonen Pertti Kaikkonen (Oulun yliopisto). Lisäksi Ilmo Kukkonen oli ohjaajana Mikael Mannosen maa- ja kalliolämpöä käsittelevässä pro gradu työssä (Heslingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos). 5. EM-reikämittauslaitteiston rakentaminen. Tavoitteena on taajuusalueen tehokaan EM-laitteiston rakentaminen maanpinta-reikä ja yksi-reikä- ja reikä-reikäluotauksiin. Tästä hankkeesta on jo käynnistynyt v aikana erillinen Jarkko Jokisen vetämä hanke Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä. GTK perusti v aikana useita tutkimusohjelmia edistämään keskeisiä strategian mukaisia teemoja. Geofysiikan tutkimusohjelma on nimeltään Mittaus ja mallinnus ja se sisältää useita Sovelletun geofysiikan tutkimusohjelman hankkeita (ks. M&M-tutkimusohjelmaa vetää Ilmo Kukkonen.

12 Kallioperän termisen kehityksen tutkimus ja mallinnus (liittyy hankkeeseen ) Geotermisen tutkimuksen alueella viimeisteltiin kaksi mallinnus- ja tulkintahanketta kallioperän kehityksestä. Etelä-Suomen migmatiittigraniitteja koskevassa tutkimuksessa (Ilmo Kukkonen ja Laura Lauri [Hels. Yliopisto], ks. vuosikertomus 2007) esitetään malli Etelä-Suomen kallioperän kehitykselle svekofennialaisena aikana. Työ hyväksyttiin julkaistavaksi Precambrian Research sarjaan (painetaan v. 2009). Toisessa tutkimuksessa mallinnettiin kallioperän kehtiystä Fennoskandian kilven keskiosaa dominoivan paksun maankuoren (n. 400 km x 600 km) alueella. Paksun kuoren syntyä, termistä kehitystä ja Mohoa kontrolloivia prosesseja tutkitiin Keski- Suomen granitoidikompleksin termisellä evoluutiomallilla (Ilmo Kukkonen, Minna Kuusisto [HY-Seismologian laitos], Marja Lehtonen ja Petri Peltonen). Tutkimuksessa yhdistettiin geofysikaalinen terminen paksuuntumismalli FIREtulosten pohjalta, kuoren seismisten nopeusvaihteluiden kivilajitulkinta ja geologinen tieto alakuoren koostumuksesta kimberliittien sisältämien ksenoliittien ja granaattiksenokrystien avulla. Tulokset osoittavat mm., että nykyisessä nopeassa alakuoressa on mafisia eklogiitteja, ja että svekofennialaisen varhaisen törmäyksen (n Ma sitten) jälkeen tapahtui vaippaa tiheämmän eklogiittisen alakuoren delaminaatio noin 1850 Ma sitten. Nykyistä Mohon syvyystasoa kontrolloi delaminaation määräämä taso, jossa alakuoren ja vaipan välinen tiheysero häviää tai on hyvin pieni. Tutkimus lähetettiin Tectonophysics-sarjaan (painettiin v. 2008). Tutkimuksen tuloksia esiteltiin mm. SEISMIX-2008 kokouksessa. Kuva 2.5. Fennoskandian kilven keskiosan terminen kehitys Ma aikana. Kuva: Kukkonen et al., 2008.

13 Huippuvuori-hanke ( ) GTK oli mukana vuoden 2008 aikana tehtyyn Huippuvuorten jääkairausekspeditioon liittyen. GTK liittyi Lapin yliopiston ja Helsingin yliopiston Huippuvuorihankkeeseen, jossa on yhtenä tavoitteena oli Huippuvuorten Koillismaalle tehtävä jääkairaus. Hanke oli yhteistyötä Rovaniemen Arktisen keskuksen (prof. John Moore), HY:n geologian laitoksen (prof. Veli-Pekka Salosen) ja GTK:n kanssa (Ilmo Kukkonen). Kairauksen tavoitteena oli lävistää n. 400 m paksu jäätikkö sen lakialueella. GTK:n ja Helsingin yliopiston geologian laitoksen yhteistyönä valmisteltiin tähän liittyen osahanke, jossa oli tavoitteena jäätikköreiän lämpötilamittaus ja sen tulkinta jäätikön pintalämpötilahistoriaksi. Termisen tutkimuksen avulla voidaan tuottaa suoraa tietoa jäätikön ja sen pohjan lämpötilasta. Edelleen on tavoitteena oli yhdistää lämpötilatulkinta ja jäänäytteiden H- ja O- isotoopien tulkinta. Retkikuntaan osallistui Helsingin yliopiston tutkija Laura Arppe, jonka tehtävänä olivat jään isotooppitutkimus ja reiän lämpötilamittausten tekeminen GTK:n kalustolla. Arppe varustetiin matkaan maaliskuussa. Valitettavasti kairaus epäonnistui teknisestä syystä (teräputki vääntynyt kuljetuksen aikana Kanadasta) eikä mitään kairausta voitu lopulta toteuttaa. Tutkimusryhmä oli lievästi ilmaistuna pettynyt Ydinjätteen loppusijoitukseen liittyvä kivien termisten ominaisuuksien tutkimus Posiva Oy:lle tehtiin tilaustöinä tutkimuksia kallion termisten ominaisuuksien määrittämistä varten. Uusi TERO anturi valmistui. Olkiluodon Onkalo-tutkimustilaan asennettiin lämpötilamittareita passiiviseen lämpötilamittaukseen ja difuusiviteetin määritykseen. Mallinnusmenetelmiä ja tulkintaa kehitettiin. Posiva-hankkeisiin osallistuivat Ilmo Kukkonen, Ilkka Suppala, Arrto Korpisalo, ja Teemu Koskinen (Stips Oy).

14 12 3. MERIGEOLOGIA JA YMPÄRISTÖ TUTKIMUSPROFESSUURI 3.1. Merigeologisen tutkimuksen kehittäminen ( ) Vuonna 2008 hanketta on toteutettu pääasiassa kahden erillisen osaprojektin kautta: MESA (Itämeren rauta-mangaanisaostumat) sekä SECRECY (Hapettomuus, rehevöityminen ja sinilevien esiintymishistoria Itämerellä viimeisten 8000 vuoden aikana). MESA tutkimusprojektin tavoitteena on syventää tietämystä meren pohjan FeMn saostumien synnystä sekä selvittää minkä tyyppiset merenpohjan alueet ovat näiden saostumien peittämiä (Suomen aluevesillä), ja kuinka laajoja nämä FeMn -saostumien peittämät alueet ovat. Kevään 2008 aikana käytiin läpi Suomenlahdelta olemassa olevat merenpohjan geologiset aineistot (kartta- ja näytetieto). Näiden tietojen perusteella valittiin alueet näytteenottoon, joka suoritettiin heinäkuussa Suomenlahdella. Tutkimusmatkan aikana ( ) otettiin tutkimusalus Geomarilla Suomenlahdelta yhteensä 34 box corer pintanäytettä. Alustavat tulokset vuoden 2008 tutkimuksista on raportoitu matkaraportissa. Tutkimuksesta valmistui vuoden 2008 aikana myös yksi Pro Gradu työ Itämeren rauta-mangaanisaostumien geokemia ja mineralogia (Erkki-Jussi Ojala/HY/GL). MESA projektiin osallistuivat GTK:ssa hankepäällikön lisäksi Anu Kaskela, Matti Tuhkanen, Eija Eräkare, Erkki-Jussi Ojala sekä Merivoimien tutkimuslaitoksesta Antti Ratia. Tutkimus liittyy läheisesti myös SYKE:n tutkimushankkeeseen Mikrobiologiset prosessit kontrolloivat raudan, mangaanin ja fosforin vapautumisreaktioita mineraalisaostumissa (MICON), jossa ovat mukana myös GTK ja Helsingin Yliopiston Geologian laitos. SECRECY - projektissa selvitetään jääkauden jälkeistä rehevöitymistä ja sinilevien esiintymishistoriaa, hapettomuus kehitystä sekä ilmaston vaihteluiden vaikutusta näihin pohjoisen Itämeren alueella. Vuoden 2008 aikana projektin puitteissa osallistuttiin kahdelle tutkimusmatkalle saksalaisen tutkimusalus "Professor Alprecht Penck":n tutkimusmatkalle etelä-itämerelle ja Tanskan Salmiin, sekä tutkimusalus Arandan Pohjan biogeokemialliset prosessit tutkimusmatkalle Suomenlahdelle. Molempien tutkimusmatkojen aikana otettiin tutkimusalueilta sekä pintasedimenttinäytteitä että pitkiä sedimenttinäytesarjoja. SECRECY projektiin osallistuivat GTK:ssa hankepäällikön lisäksi Kimmo Alvi, Jyrki Hämäläinen ja Erkki-Jussi Ojala. Projektissa on tehty läheistä yhteistyötä Merentutkimuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston Soveltavan kemia ja mikrobiologian laitoksen kanssa. Vuoden 2008 aikana on SECRECY projektin pohjalta muokattu ja valmisteltu laajaa, monitieteellistä, kansainvälistä tutkimushanketta BONUS tutkimusohjelmaan (kts. INFLOW hanke). Vuoden 2008 aikana tutkimusprofessori Kotilainen on osallistunut 5 uuden tutkimushankkeen valmisteluun ja hakuun. Merkittävin saavutus oli GTK:n koordinoiman INFLOW- tutkimusprojektin menestyminen korkeatasoista Itämeritutkimusta rahoittavassa BONUS haussa.

15 13 Hyväksytyt hakemukset: INFLOW projektin tutkimusrahoitushakemus BONUS tutkimusohjelmalle. Hankkeen partnereina GTK, IOW/Saksa, GEUS/Tanska, Lund University/Ruotsi, Swedish Meteorological and Hydrological Institute/Ruotsi, University of Szczecin/Puola, Unifob AS Bjeknes Centre fro Climate Research/Norja, A.P. Karpinsky Russian Geological Research Institute (VSEGEI)/Venäjä, Geologian laitos Helsingin yliopisto. Suomen Akatemian Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta myönsi INFLOW hankkeelle tutkimusrahoituksen syyskuussa Lokakuussa toimitettiin hakemus EU:n EMODNET tarjoukseen. GTK osallistuu osioon 2 (Lot 2 - marine geological data). Hanketta vetää British Geological Survey (BGS). (Hakemus hyväksytty vuoden 2009 puolella). Hakemukset joille ei myönnetty rahoitusta: Tammikuussa 2008 jätettiin Suomen Akatemialle hakemus Vedenalaiset maisemat ja merenpohjan monimuotoisuus (POMMI). POMMI hanke mukana Åbo Akademin NODE -konsortiossa. Toukokuussa anottiin rahoitusta Nordisk Ministerråd:lta (NMR) Multifrequency acoustics in contemporaneous marine habitat mapping and ecosystem monitoring surveys (MAMMECO) yhteisprojektiin. Kansainvälisen poikkitieteellisen hankehakemuksen vetäjänä oli SYKE. Syyskuussa jätettiin Merenpohjan pintamateriaalin ja eliöstön vaikutukset pohjan akustisiin heijastusominaisuuksiin (MERAKU) hankkeen rahoitushakemus MATINE:lle (Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta). SYKE-GTK yhteistyöhanke BALANCE ( ) Osallistuttiin BALANCE EU -hankkeen loppuraportin kirjoittamiseen (Leth et al., 2008). GTK:sta työssä mukana hankepäällikön lisäksi Ulla Alanen ja Anu Kaskela. Hankkeen tuloksia esiteltiin mm 33 rd International Geological Congress:ssa, Oslossa, Itämeren kairausohjelman valmistelu ( Huhtikuussa 2008 toimitettiin Integrated Ocean Drilling Program (IODP) :lle revisoitu "Paleoenvironmental evolution of the Baltic Sea Basin through the last glacial cycle" hakemus syväkairausohjelman saamiseksi Itämerelle. IODP:n Science Steering and Evaluation Panel (SSEP) arvioi hakemuksen ja ehdotti hakemukseen vielä korjauksia ja muutoksia, sekä suosittelee korjatun hakemuksen jättämistä IODP:lle. Hakemuksen viimeistelyä on jatkettu loppuvuonna Loppuvuonna jätettiin rahoitushakemus ESF :lle Itämeren syväkairaussohjelman työpajan järjestämiseksi maaliskuussa 2009.

16 14 Itämeren syväkairaus hankehakemusta on esitelty mm. The IODP-ICDP Workshop:ssa Acquiring high to ultra-high resolution geological records of past climate change by scientific drilling, Potsdamissa, Saksassa, Muille hankkeille tehty työ VELMU - Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma ( ) (J. Hämäläinen) hankkeessa on toteutettu VALKO erillishanketta. Vuoden 2008 VALKO yhteistyöhankkeessa on tuotettu vedenalaiset maisemakartat koko Suomenlahden tutkimusalueelle sekä tarkemmassa mittakaavassa Helsingin edustalle. Näissä määrityksissä yhdistettiin tietoa merenpohjan muodosta ja merenpohjan maalajeista. Lisäksi hankkeessa päivitettiin Suomenlahden merenpohjan maalajikarttaa mallintamalla savialueita syvyyden ja sen johdannaisten sekä aaltoaltistuksen perusteella. VALKO Suomenlahdella 2008 loppuraportti valmistui ja toimitettiin Ympäristöministeriöön joulukuussa. VALKO hankkeen jatkorahoitushakemus toimitettiin Ympäristöministeriön T & K rahoitus hakuun. GTK:n koordinoiman hankkeen muut yhteistyötahot ovat Metsähallitus ja Alleco Oy. (Hakemus hyväksytty vuoden 2009 puolella). VALKO hankkeeseen osallistuivat GTK:ssa vuonna 2008 Aarno Kotilainen ja Anu Kaskela Muu toiminta GTK:n kommenttien valmistelu EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI:in YHTEISÖN MERIYMPÄRISTÖPOLITIIKAN PUITTEISTA (eli MERISTRATEGIADIREKTIIVI). Kommentit toimitettu Ympäristöministeriöön (Kotilainen).

17 15 4. Lentogeofysiikka Maija Kurimo 4.1.Yhteenveto Suomen lentokartoitusohjelma saatiin valmiiksi 2007 ja loppuseminaari järjestettiin Otaniemessä Kuva Koko Suomen kattava aeromagneettinen kartta

18 16 GTK:lle tehtiin tihennysmittaukset Joutsenossa (9000 linjakm, ISY:n ja ESY:n yhteinen kohde) ja Tulppiossa (n linjakm, PSY). Tulppion alue jäi kesken EUFAR-projektin kireän aikataulun vuoksi. Twin Otterilla tehtiin lentomittaustyö Posiva Oylle Olkiluodon tuntumasta, Suomeen YTV:lle Ämmässuolla, Ruotsiin Lappland Goldminers AB:lle (lennot tehty kesäkuussa, loppuraportti elokuussa) ja Dragon Mining AB:lle (lennot kesäkuussa, loppuraportti syyskuussa), Suomeen Anglo American Exploration BV:lle (lennot toukokuussa, loppuraportti elokuussa) ja Norjan Finnmarkiin Store Norske Gull AS:lle (lennot tehty heinäkuussa, loppuraportti lokakuussa), Ruotsiin Norrland Resources Ltd:lle (lennot tehty elokuussa, loppuraportti marraskuussa), ja Suomeen Yara-yhtiölle Sokliin (lennot syyskuussa, loppuraportti lokakuussa). BGS tuki mittaus- ja prosessointityötä. Syyskuussa mitattiin EUFAR-tuella tutkimusalue BRGM:lle Etelä-Ranskasta JACyhteistyönä. IGE tilasi Angolan mittaukset tulkintoineen, mutta Utin Lennon huolto- ja katsastustoiminnan viiveiden vuoksi mittausten aloittaminen siirtyi heinä-elokuun vaihteeseen. Elo-syyskuun aikana mitattiin molemmat alueet (Luxinge ja Cariango) ja demobilisointi aloitettiin Mittaus- ja tulkintaraportit valmistuivat 2008 loppuun mennessä. Projektiin osallistuivat lentoryhmän lisäksi Aimo Ruotsalainen (ISY), Eija Hyvönen (PSY) ja Meri-Liisa Airo (ESY) Kuva Lentomittausta Angolassa

19 17 Utin Lennon sopimus irtisanottiin lokakuussa 6 kk:n irtisanomisajalla. BGS kilpailutti lento-operaattorin, ja GTK osallistui valintaprosessiin. BGS teki Suomen Ilmailuopiston (SIO) kanssa 5-vuotissopimuksen. JAC Board kokoontui kaksi kertaa. JAC-tiimi kokoontui Porissa Henkilöstö Ryhmäesimies Maija Kurimo Geofyysikko Heikki Hautaniemi (vuorotteluvapaalla tammi-syyskuun) Geofyysikko Hanna Leväniemi (siirtyi menetelmäkehitysryhmään lokakuussa) Elektroniikkainsinööri Veli Leinonen Tutkimusassistentti Kai Nyman Tutkimusavustaja Heli Ojamo Teknikko Olli Halonen Teknikko Jouni Piispanen ATK-suunnittelija Jukka Eteläaho ATK-suunnittelija Iiris Fahlsten Geofysiikan toimialan henkilöstöä osallistui hankkeisiin: Geofyysikko Kimmo Korhonen (vanhan aineiston korjaushanke) Geofyysikko Meri-Liisa Airo (Angolan hanke) Geofyysikko Jaana Lohva (hankepäällikkö, Ämmässuon mittaukset tulkintoineen) Muiden yksiköiden henkilöstöä osallistui: Geofyysikot Aimo Ruotsalainen (ISY) ja Eija Hyvönen (PSY) Angolan hankkeeseen 4.3. Lentogeofysiikka - hankkeet Maksullinen toiminta: Aerogeofysikaaliset arkistopalvelut (T. Matikainen) Angolan lennot (M. Kurimo) Finnmarkin lennot (H.Leväniemi) Olkiluodon lennot (H.Leväniemi) Svartlidenin lennot (H.Leväniemi) Fäbolidenin lennot (H.Leväniemi) Kuhmon lennot (H.Leväniemi) Soklin lennot (M. Kurimo) Pohjois-Ruotsin lennot (H. Leväniemi) Lennot Ranskaan (M. Kurimo) Ämmässuon lentomittaus ja tulkinta (J.Lohva) Omarahoitteinen toiminta: Aerogeofysiikan kohteellinen kartoitus (M.Kurimo) Joutseno ja Tulppio Yhteisrahoitteinen toiminta: JAC management (M.Kurimo) EUFAR, mittauslennot BRGM:lle (J. Multala)

20 18 5. Geofysiikan menetelmäkehitysryhmä Heikki Vanhala 5.1 Yhteenveto Geofysiikan menetelmäkehitysryhmä kehittää geofysiikan tulkintaa ja mittaustekniikoita raaka-aine- ja ympäristötutkimuksen tarpeisiin ja tekee geofysiikan tutkimusta. Vuonna 2008 noin 2/3 resursseista käytettiin ryhmän omiin hankkeisiin Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys ja Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta (WDMAM). Magneettisen maailmankartan kokoaminen on ollut vuosia kestänyt suurtyö. Kartan ensimmäinen versio valmistui ja painettiin kesällä 2007 ja se sai suurta huomiota sekä Suomessa ja ulkomailla. Kartasta työstetään versiota 2. Etsintä- ja ympäristögeofysiikan kehityshankkeessa paino on ollut EM- ja sähköisissä menetelmissä, pehmeikkö- ja ikiroutatutkimuksissa. Radiovarjostusmenetelmä saatiin toimimaan ja Pyhäsalmen Kettuperän alueella tehtiin onnistunut mittaus. EM-reikälaitteen (Reiska)kehitys eteni ja Siilomittari asennettiin. Geofysiikan osaprojektin loppuraportti Mosambikin kartoitushankkeesta valmistui ja Ugandan alueen geofysiikan osaprojekti aloitti toimintansa. Edellä mainittujen T&K-hankkeiden lisäksi töitä tehtiin 23 muussa hankkeessa, joista 10 budjettirahoitteisia, 4 yhteisrahoitteisia ja 9 maksullisia hankkeita. Julkaisuja ja raportteja valmistui ja esitelmiä pidettiin seuraavasti: Kotimaiset sarjat (Special Paper ja Current Research) 3 Kokousabstraktit kansainväliset 16 Kokousabstraktit kotimaiset - Q-raportit 7 Tilaustutkimusraportit 2 Esitelmät ulkomailla 7 Esitelmät kotimaassa 16 ATK-tuotteet Henkilöstö Menetelmäkehitysryhmässä oli vuonna geofyysikkoa, joista kaksi vain osan vuotta. Henkilöt ja vastuut jakautuivat seuraavasti: Arkimaa Hilkka (HA), kaukokartoitus ja lento-kaukokartoitusaineistojen käsittely Hongisto Hannu (HH), ryhmäesimiehen varamies, EM-mallinnus, Csiro/Amiraohjelmiston ylläpito Huotari Taija (TH), ympäristögeofysiikka, sähköiset menetelmät Jokinen Jarkko (JJ), reikägeofysiikka, reikä-em-laitteet, laiterakennus Korhonen Juha (JK), hankepäällikkönä hankkeessa Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta (WDMAM) Korpisalo Arto (AK), radiovarjostus-menetelmä (FARA), käyttöliittymät Leväniemi Hanna (HL), lentogeofysiikka ( )

21 19 Nousiainen Maarit (MN), Lento-TEM ( ) Oksama Matti (MO), sähkömagnetismi, Sampo- ja TEM-menetelmät Ruotoistenmäki, Tapio, Alueellinen geofysiikka, Suomi, Mosambik ja Uganda Suppala Ilkka (IS), sähkömagnetismi, EM-inversio Vanhala Heikki (HV), ryhmäesimies, hankepäällikkö, ympäristötutkimukset 5.3 Hankkeet Noin 2/3 ryhmän työstä tehtiin omille kehitys- ja tutkimushankkeille Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta, Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys ja geofysiikan menetelmäkehitys ja noin 1/3 muille budjetti- ja yhteisrahoitteisille ja maksullisille hankkeille. Omat hankkeet: Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta J. Korhonen Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä J. Jokinen Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys H. Vanhala Geofysiikan menetelmäkehitys H. Vanhala Komin ikirouta H. Vanhala Muille hankkeille tehty työ: Mosambic/kartoitus (TR) Uganda mapping/ida (TR) Reittitutkimuksia (JJ) Lahden Merivaaran geofysikaaliset tutkimukset (TH) Posiva/ TERO IV: TERO76 putkikalibroinnin analysointia (IS) Posiva/TeroV (AK, IS) Onkalon lämpötilamittaus (AK, IS) Reikämittaukset Kettuperän alueella (AK) Vastusluotaus Kaavi/Golder (TH) Kurikan vastusluotaus (TH) TAATA (HA, TH) Vaasan Vastusluotaus (TH) Lentotulkinnan kehitys (HA) TAAGE lentodatan prosessointia, mittauksia (HA, TH) Merigeologinen kartoitus (JJ) Kallioperän metallogeninen mallinnus (TR) D/4D-visualisointi (TR) Arktinen tutkimus ja glasiaaligeologia hanke (HV) DIP vastusluotaus Au-hankkeelle Geofysiikan sovellukset Lentogeofysiikka (IS) ESY:n Joryn toiminta (TH)

22 Osallistuminen koulutukseen, kokoukset & excursiot: - Vuorimiespäivät 28.3 (HV) - WDMAM team, GTK (JK) - Koge Vuokatissa (HA, MO, HH, TH, HV, JJ) - EsiHaSu:n (Esiselvityshanke Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämiseksi) työkokous GTK:ssa Kokkolassa (HV, HA) - HyMap työkokous Rovaniemi GTK, (HA) - GTK:n ja Geodeettisen laitoksen tutkijoiden yhteistyökokous GL:ssa (TR) - Komin ikirouta-hankkeen työkokous Komissa (HV) - Mallinnushankkeen ekskursio Laatokan Karjalassa, 2pv (JK) - Taajamageologiaekursio 3 pv (TH) - Kuusamon Pudasjärvi arkeinen hanke-ekxkursio, (TR) - EGU2008, Vien, (JK) - AEM2008 Lento-EM-konferenssi Haikko (IS, TH, HH, MO, HV) - EAGE 2008, Rooma, kesäkuu (HV) - EAGE Near Surface, Krakova (TH) - Seismix, Saariselkä, kesäkuu (TR) - Igc33, Oslo, elokuu (JK) - WDMAM open meeting, Oslo, 13 August CGMW General Assembly, Oslo, 9 August AGU, Fall meeting, San Francisco, December Geological Hazards - Origins, Occurrence, and Precautions HY, (TR) - Liensiaattiseminaari, HY, (TR) - EAGE Krakova (TH) - EAGE Rooma (HV) - Titan-24 tutustuminen Keivitsassa (HH) 5.5 Toiminta keskeisissä hankkeissa Maailman digitaalinen magneettinen anomaliakartta, WDMAM (Juha Korhonen) GTK osallistui maailman digitaalisen magneettisen anomaliakartan (WDMAM) valmistamiseen kansainvälisenä yhteistyönä. Tavoitteena on ollut laatia globaali magneettinen anomaliaverkko, aluksi 5 km:n tarkkuudella ja myöhemmin yksityiskohtaisemmin, saada se vapaaseen kansainväliseen levitykseen, ja julkaista siitä karttoja mittakaavassa 1: : Hankkeen ensimmäiset tulokset (anomaliakartan versio 1.0) saatiin valmiiksi 2007 ja suunnitellut seuraavat kartat (anomalia- ja magnetoitumakartat, versio 2.0, mittakaava 1: ) vuonna Toiminta tulee jatkumaan edelleen, mm. osana Maailman karttakomission työtä, joka on ilmoittanut laajentavansa toimintaansa geofysikaalisten maailmankarttojen suuntaan, ja IAGA:n puitteissa, joka on ottanut kartan osaksi ohjelmaansa WG V-MOD työryhmän puitteissa. Juha Korhonen valittiin 2007 WDMAM työryhmän puheenjohtajaksi vuosiksi Magneettisen maailmankartan historia ulottuu vuoteen 1977 jolloin kansainvälinen geomagnetismin ja aeronomian assosiaatio (IAGA) kehotti kansainvälistä jäsenyhteisöään laatimaan magneettisia anomaliakarttoja mittakaavassa 1: , jotta niistä voitaisiin koota maailman magneettinen anomaliakartta.

23 21 Suomen osuus valmistui 1980, ja raportoitiin IAGA:n kokouksessa Edinburgissa 1981ensimmäisenä kansallisena karttana. Maittain tehdyt kartat yhdistettiin mantereittain 1990-luvulla. Vuoteen 2003 tultaessa hanke oli kuitenkin keskeytynyt, koska aineistoa puuttui laajoilta alueilta, hankkeen vetäjät olivat joko siirtyneet muihin tehtäviin tai kuolleet, eikä IAGA:n uudessa organisaatiossa ollut enää tilaa karttatyöryhmälle. GTK:n aloitteesta IUGG/IAGA:n yleiskokouksessa 2003 Sapporossa perustettiin erityistyöryhmä toimivan projektisuunnitelman laatimiseksi. Suunnitelman parannuksena aikaisempiin verrattuna oli, että maailman geologian tutkimuskeskukset integroitiin hankkeeseen, ja siten saatiin käyttöön aineistoja, joita IAGA:lle ei ollut annettu. Yhteistyö aloitettiin IUGG:n, IAGA:n, IUGS:n ja CGMW:n yhteisellä tuella. IAGA hyväksyi hankesuunnitelman Toulousessa 2005 ja CGMW otti kartan virallisesti ohjelmaansa Vuodesta 2007 alkava aineistojen julkistaminen tulee tapahtumaan UNESCO:n puitteissa, ja huipentuu kansainväliseen Geologikongressiin Australiassa CGMW aikoo pysyvästi laajentaa toimintaansa geofysikaalisten karttojen tekemiseen. Euroopan ja Yhdysvaltojen avaruushallinnot ESA ja NASA ovat kiinnostuneet liittymään karttahankkeeseen käynnissä olevan SWARM-satelliittiohjelman avulla. Näin digitaalisen magneettisen anomaliakartan ylläpito ja kehittäminen näyttäisivät olevan turvattuja vuoteen 2015 asti. Kuva Vuonna 2006 CGMW:n toimintasuunnitelmaan otettu Maailman Digitaalinen Magneettinen Anomaliakartta (1. Painos) raportoitiin CGMW:n yleiskokoukselle , 33IGC:n aikana Oslossa. Kuva kokouksesta Oslon kansainvälisessä kongressikeskuksessa. (kuva Juha V. Korhonen) Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä Reiska (Jarkko Jokinen) Joulukuussa 2007 käynnistettiin uuden sähkömagneettisen poranreikälaitteen kehitystyö yhdessä J-Embedded Oy:n, Kalevi Sulkasen ja Pyhäsalmi Mine Oy:n kanssa. Rakennushanke perustuu GTK:ssa kehitettyyn uuteen mittausperiaatteeseen, joka mahdollistaa laitteen käytön kaivosten vaakareikien tutkimuksessa. Ideana on kerätä maanpintalähettimen vaihtovirtatietoa (3189 Hz) ja reikävastaanottimessa induktiokelojen havaitsemaa signaalia sellaisenaan laitteen muistiin. Vastaanotin ja lähetin synkronoidaan mittauksen alussa keskenään, jotta tulokset voidaan liittää toisiinsa jälkikäsittelyssä.

24 22 Aluksi projektin toiminta keskittyi uuden laiterungon ja elektroniikan rakentamiseen. Laitteen käyttöön valjastettiin jo koekäytössä hyväksi todettu sähkömagneettinen 3D-vastaanotinkela, jonka Kalevi Sulkanen rakensi alun perin Siilomittari-hankkeeseen. Sähkömagneettisten kelojen lisäksi laitteeseen asennettiin kiihtyvyysanturit sekä magnetometrit, joiden mittaustuloksista ratkaistaan laitteen pyörähdysasento sekä kallistus- ja suuntakulma. Kesällä laitetta päästiin testaamaan Lopen testialueella. Maastokokeet onnistuivat erinomaisesti, joten loppusyksyllä tehtiin ensimmäiset kaivostestit. Maanpintalähettimenä käytettiin 2500 m pituista ympyränmuotoista lähetinsilmukkaa sekä Sampo-laitetta. Kaivoksessa mittalaite työnnettiin 3 kertaa kairakoneella 1000 m mittaiseen vaaka-asentoiseen kaivosreikään. Laite kesti mittaamisen mekaanisesti, mutta kunnon mittaustuloksia ei onnistuttu saamaan kuin 120 m matkalta. Toimintahäiriö ilmeni laitteessa vasta noin tunnin mittaamisen jälkeen. Pääosa laitteen toiminta-ajasta kului, kun laite siirrettiin maanpinnalta 1225 m syvyydelle kaivokseen. Ongelmia ei saatu mittausmatkan aikana selville, joten uusintamittauksia ei voitu toteuttaa (seuraavan kerran kairakone saatiin käyttöön maaliskuun lopussa 2009). Laitteessa olleet viat korjattiin mittausmatkan jälkeisellä viikolla. Vikojen korjaamiseen kului 5 minuuttia. Vuoden 2008 aikana tehtiin noin 30 erilaista testi- ja kalibrointimittausta, jotka kaikki onnistuivat. Kaivoksessa tehtiin 3 mittausta, jotka epäonnistuivat. Vuoden aikana painopiste oli laiterakentamisessa, testaamisessa sekä jatkokäsittelyn kehittämisessä. Ohjelmistoa tekivät Kimmo Korhonen ja Hannu Hongisto. Laiterunkoa teki Leo Harinen. Laitteen elektroniikan suunnitteli ja rakensi Rauno Javanainen (J-Embedded Oy). Päävastuussa projektin etenemisestä oli Jarkko Jokinen. Kuva Mittalaitteen elektroniikan ensimmäinen testiversio (Kuva: Hannu Hongisto) Etsintä- ja ympäristögeofysiikan tutkimus ja kehitys (Heikki Vanhala) Etsintä- ja ympäristögeofysiikan T&K-hanke jakautuu kahteen osaan EM- ja sähköisten menetelmien tutkimus, kehitys ja laiterakennus ja geofysikaalisten tutkimusmenetelmien ja tulkinnan kehittäminen - Tutkimusta tehtiin seuraavien EM- ja sähköisten menetelmien kehitysteemojen kanssa: Lento- ja maanpinta-em-tulkinnan kehittäminen Lento-TEM-testi FARA/EMRE-radiovarjostusmenetelmä Siilomittari EM:ään perustuva kaivoksen malmisiilomittari,

25 23 Vastusluotaus/IP 3D-IP:n mittaus- ja tulkintatekniikka, Amira-ohjelmisto. Tutkimusmenetelmien kehittämisessä keskityttiin seuraaviin aiheisiin: Ikirouta Käsivarren osittaisen ja ohuen ikiroudan tutkiminen EM- ja sähköisin mittauksin. Pehmeikkö Pehmeikköjen geofysikaalinen tutkimusmenetelmä - esimerkkinä Suurpelto Kaukokartoitus turpeen geofysikaaliset ja kaukokartoitustutkimusmenetelmät Integroitu tulkinta / Lammu, esimerkki Outokummun malmivyöhykkeeltä Lento- ja maanpinta-em-tulkinnan kehittäminen (Ilkka Suppala): Profiilimuotoisen lento-em (AEM) ja maanpinta-em (monitaajuus-slingram) tulkinnassa pyrkimyksenä on aineiston kokonaisvaltainen (holistinen) 1D-tulkinta, jossa huomioidaan myös aineistossa olevat taso- ja kalibrointivirheet sekä virheellinen lentokorkeus ja/tai kelaväli, sekä käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa kuten alueen kartoitusaineistoa, korkeusmallia sekä sähköjohtavuusmittauksia sekä AEM:n tapauksessa myös samalla lennolla mitattua gammasäteilyä ja magneettivuon tiheyttä. Alueellista 1D tulkintatulosta parannetaan kohteellisilla 2D (ja 3D)-inversioilla. Alueellista 1D AEM (holistista) tulkintaa tehtiin Kyröjoen laaksossa Seinäjoen kohdalla. GTK:n lentomittausaineistoa (2-taajuus) tulkittiin kytketyillä 1D malleilla ns. laterally constrained inversion menetelmällä, korjattiin hieman vasteen ilmeistä puutteellista kalibrointia (amplitudille ja vaiheelle), laskettiin uudet tulokset jne. Johtavuus- ja paksuustulkintaan saatiin alkuarvoja maaperäkartoitusaineistosta. Lentokoneen radiokorkeusmittarin virheellisiä lukemia (heijastumia esim. puista) korjattiin käyttäen topografiamallia ja lennon gps-mittauksia. Kytketty 1D malli toimi 2D inversion lähtömallina ja aineistona oli kalibrointikorjattu AEM aineisto. 2D inversiossa vasteet ja herkkyysmatriisi laskettiin ArjunAir ohjelmalla (2.5D, SCIRO/AMIRA). Vastaavaa tulkintaa (1D ja 2D) tehtiin Humppilan 4- tajuusaineistolla. Geofysikaaliset lentomittaukset ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kaatopaikkojen tilan seurannassa. Suuri merkitys on ollut AEM tuloksilla ja niiden tulkinnalla. Kohteina ne ovat useimmiten niin pieniä, että kvantitatiivinen tulkinta vaatii tulkintaa 2D tai 3D mallein. Kaatopaikkakohteina olivat jo suljetut Mankkaan, Vuosaaren ja Seutulan kaatopaikat. Kaikkiin kohteisiin liittyy voimakas epäsymmetrinen (N-S -suunnassa) magneettinen anomalia. Muodostuman rautaromu nostaa anomaalisen magneettisen suskeptibiliteetin niin suureksi, että mallin demagnetoituminen on huomioitava magneettisessa tulkinnassa ja sen huomioiminen saattaa olla tarpeen myös AEMtulkinnassa. Yksinkertaistetun kaatopaikan magneettista anomaliaa mallinnettiin (huomioiden demagnetoituminen) Comsol Multiphysics ohjelmalla (Kimmo Korhonen) ja integraaliyhtälömenetelmällä (Timo Tervo). Sähkönjohtavuusmallia invertoitiin kytketyillä 1D malleilla ja niistä tuloksista käyttäen 2D AEM inversiota (ArjunAir) huomioimatta anomaalista suskeptibiliteettiä. Tulkintaprosessia ohjasi MML:n maastotietokannan digitaalinen aineisto (sähkölinjat ym.)

26 24 Tarkesteltiin myös teoreettisesti aeromagneettisen mittauksen ja AEM mittauksen vaikutusaloja (-tilavuuksia), kun rakenne on anomaalisesti suskeptiivinen ja resistiivinen. AEM kelasysteemi antaa pinnallisempaa tietoa resistiivisen muodostuman suskeptibiliteetistä, magneettiseen mittaustulokseen vaikuttaa myös remanenttimagnetoituma. AEM kelasysteemin vaikutusala on erilainen suskeptibiliteetille ja johtavuudelle. Tavoitteena on aeromagneettisen ja AEM mittauksen yhteistulkinta 2D/3D muodostumalle. AEM monitaajuusaineistoille 1D inversio sekä johtavuudelle että suskeptibiliteetille on jo (muualla) käytössä, GTK:n 2-taajuusaineistolla sitä on kokeiltu. Erityisesti pehmeikkötutkimuksissa gravimetriset ja EM mittaukset täydentävät toisiaan. EM (GTK:n AEM, maanpintaslingram jne.) on herkimmillään johtavan pehmeikön paksuudelle (ja johtavuudelle), kun taas painovoimatulkinnalla saadaan ensisijaisesti koko irtomaakerros eli kalliopinnan topografia. Näiden menetelmien yhteistulkinta tulee tulevaisuudessa olemaan rutiininomaista. Liittyen Seppo Elon tilaustutkimukseen Turun Näkärlässä painovoimamittausten lisäksi tehtiin muutama mittausprofiili MaxMin-slingram:lla. Mittaukset suoritettiin 10 taajuudella ( Hz) ja 60 m kelavälillä. Tarkoituksena oli harjoitella yhdistettyä tulkintaa. Slingramin 1D inversio on yksinkertaista ja mittausmenetelmä riittävän herkkä savikoiden paksuustulkinnassa. Ongelmana on mittausmenetelmän herkkyys myös 2D/3D rajapintoihin. Herkkyys 2D/3D rakenteista on ongelma, jos joudutaan tyytymään vain 1D tulkintaan. Slingramin 2D mallinnus ja 2D inversio on mahdollista (testattu savikolla Kyrönjoella ArjunAir:lla), mutta edelleen työlästä. Slingramin pehmeikön paksuus -tulkinnassa käytettiin 1D mallia, gravimetrauksella määritettyä kallionpintaa sekä myös korkeusmallia johtavuustulkinnan tukena. Esimerkiksi Suurpellon AEM 4-taajuusaineiston tulkinnassa painovoimatulkinta ja muu paksuusinformaatio näytti toimivan hyvin (paremmin) jo 1D AEM tulkinnan tukena. Kuva Laskettu slingram-vaste kuvan teoreettiselle mallille (3600 Hz, reaali=pun, imag=sin). Kelat ovat (väli 60 m) 1.25 m korkeudella resistiivisen puoliavaruuden yläpuolella (ominaisvastus 3333 Ωm, suskeptibiliteetti χ m =0 SI). Heikosti johtava prisma A (15*200*170 m 3, ominaisvastus 50 Ωm, χ m =0,) sekä resistiivinen ja voimakkaasti magnetoituva prisma B (40*200*170 m 3, ominaisvastus 3333 Ωm, χ m = 0.4) sijaitsevat 7 m syvyydellä (kuva Ilkka Suppala). Vanhoja slingram-tuloksia (kelaväli 60 m, taajuus 3600 Hz) sekä vanhoja yhden taajuuden AEM tuloksia sekä myös uusia 4-taajuustuloksia tulkittiin sähköisesti

27 25 ohuen levyn mallilla (LeroiAir, CSIRO/AMIRA) Kivesvaaralla, Keiteleellä ja Vihannissa. Varsinkin ohuen levyn slingram-tulkinta on kohtuullisen vaivatonta. Edelleen tarkasteltiin myös slingram-vasteita, kun alla on (esim. magnetiitin aiheuttamana) voimakkaasti magnetoituvaa ja sähkönjohtavuudeltaan resistiivistä kallioperää. Laskenta tehtiin EH3D-ohjelmalla (kuva). Tulkitut vanhat mittaustulokset olivat riittävän laadukkaita myös laskennalliseen kvantitatiiviseen tulkintaan Lento-TEM-testi (Taija Huotari-Halkosaari) Lento-TEM-menetelmä, eli lentokoneella tai helikopterilla tehtävä aika-alueen sähkömagneettinen mittaus, on malminetsinnässä yleisesti käytetty työväline. Sillä kartoitetaan maakamaran sähkönjohtavuuden vaihteluja ja paikannetaan johteita usean sadan metrin syvyyteen. Menetelmän keskeisimmät ominaisuudet ovat lentomittauksen nopeus ja TEM-luotauksen suuri syvyysulottuvuus. Lento-TEMtestin tavoitteena oli: 1. Toteuttaa lento-tem-mittaus kahdella kohteella (Vihanti ja Keitele) Suomessa kesällä Selvittää lento-tem:n ominaisuuksia ja soveltuvuutta, 3. Hankkia lento-tem tilaus-, laatutarkkailu- ja tulkintaosaamista ja 4 Mallintaa ja tulkita mittauskohteiksi valittujen Vihannin ja Keiteleen alueiden data. Mittaukset ja perustulkinta tilattiin Geotech Airborne Ltd tä. Mittausdata käsittää mittauspisteittäin 27 aikakanavalla mitatun VTEM-vasteen, eli vaimenemiskäyrän arvon db/dt (nt/s), ja sitä voidaan käsitellä ja tulkita (a) profiilimuodossa, (b) eri mittauskanavien mukaan laskettuina aikavakioina ja (c) johtavuus-syvyyskuvauksina, CDI (Conductivity Depth Image). VTEM-datan hyvä tulkinta vaatii kaikkien näiden komponenttien integroitua tarkastelua. Esimerkiksi Vihannin Lampinsaaren entisen kaivoksen eteläosan johteet erottuvat tarkastelualueella vain CDI-kuvauksissa, ei aikavakiokartoissa tai profiilikuvaajissa. Lento-TEM:n syvyysulottuvuus on hyvissä olosuhteissa ainakin 300 metriä. Tähän johtopäätokseen päädyttiin mallilaskuin sekä vertaamalla lentofirman tuottamia johtavuusleikkauksia (CDI) kairaus-, Hire- ja Sampo-tuloksiin. Lampinsaaren vertailussa lento-tem:n (CDI) ja Sampo-johteen yläpinnat yhtyivät pinnasta lähes 500 metrin syvyydelle asti, mutta tämä ei ilmeisesti liity menetelmän syvyysulottuvuuteen vaan sähköisen mallin ja johteen rakenteen ristiriitaan (CDIleikkaus lienee siis syvemmiltä osin vääristynyt). Vastaavaa yhteensopivuutta havaittiin myös HIRE-heijasteen ja TEM-johteen ja kairaustulosten ja TEM-johteiden välillä. Mallilaskujen perusteella teoreettinen syvyysulottuvuus on metriä. Tämä toteutuisi tilanteessa, jossa iso vaakajohde olisi sähköäjohtamattoman kerroksen alla ja mittausdata olisi kohinatonta. (Geotechin ja prof. Bothan mukaan johteita on paikannettu tästä syvyydestä).

28 26 Menetelmä on hyvin herkkä sivilisaatiohäiriöille. Tämä liittynee ainakin osittain suureen syvyysulottuvuuteen & menetelmän herkkyyteen. Menetelmä soveltuu hyvin kohteelliseen syvämalminetsintään, mutta ei kovin hyvin alueelliseen kartoitukseen. Alueellisesti menetelmä on kalliimpi, yksipuolisempi kuin GTK:n oma lentokalusto, mutta kohteellisesti tulosta saa nopeammin, laajaalaisemmin ja, kohteen laajuudesta riippuen, edullisemminkin kuin vastaavalla maastolaitteistolla (Sampo, Terra-TEM). Lento-TEM ei ole vaihtoehto GTK:n lentosysteemille eikä maastossa tehtäville SAMPO- tai TEM-mittauksille. VTEM on parhaimmillaan kun etsitään pintaan puhkeamatonta malmia metrin syvyydestä. Mittausaineiston tulkinta ja tutkimus jatkuu 2009 Kuva Geotech n VTEM-systeemi FARA/EMRE -systeemi (Arto Korpisalo) EMRE perustuu venäläiseen FARA -laitteeseen, jolla voidaan paikantaa ja luokitella syvien kaukana toisistaan olevien reikien välissä olevia johteita. Laite sopii sekä malminetsintään että kalliorakentamiseen (kuten ydinjätteen jälleensijoitustutkimukset). Poranreikäyksiköiden kortit päätettiin uusia, jolloin päästäisiin vastaanottimen suurempaan dynamiikkaan (jopa 60 db) ja samalla päästäisiin eroon lähettimen tehon tarkkailusta. Päätettiin lisätä yksi korkea khz:n lisätaajuus laitteeseen. Lisäksi nykyinen langallinen referenssilinja korvataan langattomalla vaihtoehdolla. Venäläiseltä kaapelitoimittajalta tilattiin uusi 3- johtiminen 1000 metrin teräsarmeerattu vinssikaapeli. EMRE- systeemi on myös ehdolla Uusi innovaatio GTK:ssa teemana GTK:n 125-vuotisjuhlatilaisuudessa.

29 27 Laite on mittauskunnossa, ja Pyhäsalmen kaivoksella tehtiin onnistunut mittaus. Poranreikäyksiköiden korttien suunnittelu ja uusiminen on aloitettu, langaton referenssilinja suunnitteilla. Tulosten käsittelyyn kehitettiin oma Geosoft-moduuli Kuva FARA-mittaustuloksen tulkinta Pyhäsalmen Kettuperältä Siilomittari (Jarkko Jokinen) Muutaman vuoden jatkunut Siilomittarin kehitystyö saatiin päätökseen ja laite asennettiin Pyhäsalmen kaivokseen. Mittarin rakentaminen oli Pyhäsalmi Mine Oy:n tilaustyö, mutta samalla se palveli uuden sähkömagneettisen reikälaitteen kehityshanketta. Mittarilla seurataan malmimäärän vaihtelua kaivoksen murskaimelle johtavassa välivarastossa. Varasto on kaatonousu, johon tulee uutta malmia ylhäältä louhintatasolta pudottamalla. Jos malmia on kaatonousussa liian vähän, aiheuttaa uusi malmikuorma haitallisen pölypilven tai jopa vaarallisen louheen kimpoilemisen läheisissä työtiloissa. Jos malmia on kaatonousussa liian paljon, voi malmi holvautua ja sen purkaminen on ongelmallista. SIILOMITTARIN ensimmäinen testimittaus yöllä RE IM MITTAUSLUKEMA :00 18:00 20:00 22:00 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 MITTAUSAIKA (t:min) Kuva Siilomittarin ensimmäiset testitulokset Pyhäsalmen kaivoksesta (Kuva: Jarkko Jokinen)

30 28 Kehitystyössä oli kolme erillistä rakennus- ja testausvaihetta. Ensin tehtiin yhteen reikään tarkoitettu lähetin-vastaanotinpari, seuraavaksi rakennettiin kauempana olevalla lähettimellä toimiva ratkaisu ja lopuksi rakennettiin kahteen erilliseen reikään asennettu laitteisto. Hyväksi todetussa laitteistossa lähetin ja vastaanotin ovat noin 20 m etäisyydellä toisistaan malmisiilon eri puolin. Laitteen asentamisen jälkeen alun perin digitaaliseksi muokattu mittaustulos haluttiin muuttaa analogiseksi kaivoksen valvomon automaattista hälytysrajajärjestelmää varten. Nyt Siilomittari keskeyttää kaatonousulta murskaamolle vievän kuljettimen toiminnan, kun malmimäärä on liian alhainen. Laiterakentamisesta vastasi pääosin Kalevi Sulkanen, mutta osan työstä teki myös Teemu Koskinen (Stips Oy). Projektin vastuuhenkilö oli Jarkko Jokinen. Mukana projektissa olivat Kimmo Korhonen, Hannu Hongisto sekä Jukka Lehtimäki Vastusluotaus ja IP (Taija Huotari) Tavoitteena on 3D-IP:n testaus ja käyttöön otto. Ohjelmana käytettiin hyväksi todetun RES2DINV:n 3D-versiota RES3DINV. Ohjelman toimivuutta testattiin vuonna 2007 synteettisellä datalla, vanhalla Phoenix V5-mittausdatalla Hirvilavanmaalta sekä ABEM:lla mitatulla datalla Sikakankaan kulta-aiheelta. Ohjelma toimi moitteettomasti ja antoi kaikissa tapauksissa järkeviä tuloksia. Testattu aineisto ei kuitenkaan edustanut menetelmälle vaikeita 3D-kohteita ja tutkimus jatkuu. Etenkin testauksen kohteena tulee olemaan kaukomaadoituksella tehtävät pooli-pooli tai poolidipoli-mittaukset, joilla saadaan parannettua syvyysulottuvuutta metriin. Syvyysulottuvuuden kasvaessa 3D-ongelmat kasvavat ja 3D-tulkinnan merkitys kasvaa. Vuonna D-IP-mittauksia tehtiin Ilmajoella. Kuva IP-mittausten 3D-inversiotulos. Väriskaala 0-50 msec. Punainen väri viittaa suureen IParvoon ja sininen pieneen CSIROn EM-tulkintaohjelmat (AMIRA P223F projekti / 2008) (Hannu Hongisto) GTK on osallistunut AMIRA Internationalin P223 projektien sponsorisopimuksiin vuodesta 1985 lähtien. Viimeinen syyskuussa 2004 aloitettu projrekti, P223F Practical 3D EM Inversion for Exploration päättyi tammikuun 31. päivään Projektin toteutuksesta on vastannut pääosin CSIROssa, Australiassa toimiva

31 29 tutkimusryhmä. Sen vetäjä, Dr. Art Raiche hoiti loppuvaiheen työt omasta yrityksestään, NAGUNTA CONSULTING käsin. Graafisen Maxwell -käyttöliittymän suunnittelusta vastannut EMIT Pty Ltd on laajentanut omaa toimintaansa ohjelmien markkinoinnin siirtyessä sille syyskuun 2007 alusta. Viimeisimmät ohjelmaversiot (Leroi, LeroiAir, MarcoAir ja Airbeo) toimitettiin vuoden alussa. Tammikuun aikana AMIRAn verkkosivuilla oli saatavissa kaikki säilytetty P223E ja P223F projektien materiaali, joka pääosin oli vuosien kuluessa jaettu jo aikaisemminkin. Viimeinen sponsorien kokous järjestettiin puhelin/web-kokouksena, jossa kokousmateriaalia käytiin läpi verkkoyhteyden kautta. Kokouksen yhteydessä luvattiin toimittaa projektin P223F kokooma-cd, joka saatiinkin huhtikuussa. CD sisälsi viimeisimmät ohjelmistoversiot, raportit kaikista projektin kokouksista sekä kaikki ohjelmistoon liittyvät julkaisut. Sopimuksen mukaan sponsoreilla (myös GTK:lla) on oikeus rajoittamattomaan määrään kopioita sekä käyttöohjelmista että lähdekoodista. MAXWELL käyttöliittymän P223F-versiosta on oikeus yhteen ilmaiseen lisenssiin. Sponsorit voivat käyttää ohjelmistoa myös yhteistyöprojekteissa ja käyttämiensä konsulttien tekemässä työssä sekä kehittää ohjelmistoa edelleen sekä yksin että yhteistyössä. Lopulliset oikeudet ohjelmistoon, samoin kuin kaikkeen ohjelmiston suunnitteluun käytettyyn oheismateriaaliin jäävät CSIRO:lle. Ohjelmiston lähdekoodi vapautuu käytettäväksi niille, jotka sitoutuvat ohjelmien jatkokehitykseen. Samaan päivämäärään asti ohjelmistoa ja siitä kehitettyjä johdannaisia koskee salassapitovelvollisuus. EMIT Ltd. Pty. ja ENCOM Ltd. Pty. saavat tekemiensä sopimusten puitteissa käyttää ja markkinoida ohjelmistoa tekemiensä käyttöliittymien yhteydessä. Toukokuun aikana AMIRA järjesti vielä kyselyn, keskenjääneiden ohjelmien jatkokehityksen rahoittamisesta. Asia herätti keskustelua, mutta ei tiettävästi johtanut jatkoon. Vuoden 2008 lopussa CSIROn P223F projektin ohjelmista oli käytössä seuraavat versiot: Ohjelma Versio Menetelmä Julkaistu Leroi ohut levy, maastomittaukset LeroiAir ohut levy, lentomittaukset Marco D-kappale, maastomittaukset MarcoAir D-kappale, lentomittaukset Arjuna D-elementtimenetelmä, maastomittaukset ArjunAir D-elementtimenetelmä, lentomittaukset Loki D-elementtimenetelmä, maastomittaukset LokiAir D-elementtimenetelmä, lentomittaukset Samaya D-hybridiohjelma, maastomittaukset Samair D-hybridiohjelma, lentomittaukset Airbeo kerrosmalli-inversio, lentomittaukset Grendl kerrosmalli-inversio, TEM, IP Beowlf kerrosmalli-inversio, TEM, IP

32 30 Emgui 2.0 Build Graafinen käyttöliittymä Maxwell Graafinen käyttöliittymä ja tulostus Ikirouta (Ridnitsohkka) (Heikki Vanhala) Ikiroutaan liittyvät geofysiikan tutkimukset olivat laajasti esillä mm. Kansainvälisen polaarivuoden takia. GTK:ssa pidettiin seminaari jossa esiteltiin sekä Suomen että komin tuloksia. Haltin alueen ikiroudan monitorointia jatkettiin ja vuoden tulokset raportoitiin. Tuloksia esiteltiin lisäksi mm. Geofoorumilehdessä ja Current research www-sivuilla Kaukokartoitus turpeen geofysikaaliset ja kaukokartoitustutkimusmenetelmät (Hilkka Arkimaa) Tässä osahankkeessa kehitettiin keinoja suotyyppiluokitukseen hyperspektristä lentokoneesta mitattua HyMap aineistoa käyttäen. HyMap spektrometri mittaa heijastusspektrin aallonpituusalueelta nm maastoresoluution ollessa 5 m * 5 m. Vuoden 2008 aikana HyMap-aineistolle tehtiin ilmakehäkorjaus ATCOR4- ohjelmistoa käyttäen. Yhteistyössä Rovaniemen GTK:n kaukokartoitusryhmän kanssa kokeiltiin erilaisia ohjaamattomia luokittelumenetelmiä, joiden tulokset analysoitiin kerättyjen maastohavaintotietojen kanssa. Aiheesta valmisteltiin abstrakti, joka hyväksyttiin posteriksi TelAvivissa pidettyyn EARSeL:n kokoukseen: 6th EARSeL SIG IS workshop IMAGING SPECTROMETRY: Innovative tool for scientific and commercial environmental applications. Soiden kasvipeitteestä suuren osan muodostavat erilaiset sammalet. Rahkasammaleilla on merkittävä rooli turpeen kerrostumisessa. Rahkasammalia voidaan pitää myös avain indikaattoreina tutkittaessa soiden hydrologista tilaa koska ne ovat välittömässä yhteydessä suon vedenpintaan. Kaukokartoitus tarjoaa puolestaan menetelmän kartoittaa soiden pintaosien heijastusominaisuuksien vaihteluita laajoilla alueilla nopeasti. Resoluutioltaan tarkkojen ja spektrisesti kattavien hyperspektriaineistojen ja analyysimenetelmien avulla voidaan kartoittaa laajojenkin suoalueiden hydrologista tilaa kun tunnetaan ns. päätejäsenten eli tässä tapauksessa yksittäisten rahkasammalten heijastusominaisuudet. Niinpä maastossa on mitattu suuri määrä eri rahkasammallajien heijastuspektrejä. Niiden vesipitoisuudet ja kemiallinen koostumus on määritetty laboratoriossa. Vesipitoisuuden ja kemiallisen koostumuksen vaikutuksesta heijastusspektriin valmistui abstrakti, joka hyväksyttiin posteriksi TelAvivissa pidettyyn EARSeL:n kokoukseen: 6th EARSeL SIG IS workshop IMAGING SPECTROMETRY: Innovative tool for scientific and commercial environmental applications Integroitu tulkinta / Lammu, esimerkki Outokummun malmivyöhykkeeltä (Tapio Ruotoistenmäki) Lammun alueen geofysikaaliset tutkimukset perustuvat Outokummun alueella toimineen Geomex-hankkeen tuloksiin. Alueella havaittiin tutkimusten yhteydessä merkittävä painovoima-anomalia, jonka alle kaatuu Outokummun aikoinaan kairaama malmikriittinen Outokumpuassosiaation kivilajijakso. Itse painovoima-anomaliaan ei kuitenkaan ole kairattu yhtään reikää, joten anomalian aihe on edelleen epävarma. Anomalialähteen tutkimiseksi alueelle mitattiin kaksi, n 5 km pituista gravimetrista, magneettista ja sähkömagneettista (Sampo) profiilia. Lisäksi mitattiin n 5 km ja 10 km pituiset Hire-heijastusluotausprofiilit painovoima-anomalian pituus- ja

33 31 poikittaissuuntaan. Tutkimuksissa havaittiin loivasti länteen kaatuvia johdekerroksia, joiden suunta yhtyy seismisten kerrosten suuntaan. Seismisten ja painovoimatulkintojen mukaan alueella on merkittäviä ympäristöään tiheämpiä heijasteita lähes pinnasta usean kilometrin syvyyteen. Aiheen tutkimus jatkuu vuonna (TR) Integroitu tulkinta / sovellukset (Tapio Ruotoistenmäki) Mosambikin alueen geofysikaaliset tutkimukset vuosina olivat osa GTK:n laajempaa kartoitushanketta. Geofysiikan osaprojektin tehtävänä oli valmistaa alueella työskenteleville geologeille kartoituksen tueksi geofysikaalisia työkarttoja johdannaisineen sekä tulkintoineen. Lisäksi Mosambikissa pidettiin paikallisille geologeille ja geofyysikoille lyhyt koulutusjakso. Hankkeen loppuraportti valmistui Ugandan alueen geofysikaaliset tutkimukset ovat osa GTK:n laajempaa kartoitushanketta, jossa geofysiikan osaprojektin tehtävänä on valmistaa alueella työskenteleville geologeille geofysikaalisia työkarttoja johdannaisineen sekä tulkintoineen kartoituksen tueksi sekä kouluttaa alueen geologeja ja geofyysikoita. Hanke alkoi vuonna 2008, jolloin valmistettiin ensimmäiset karttasarjat ja tulkinnat alueen geologeille. Kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyökokousten yhteydessä pidettiin esitelmiä alueen geofysikaalisista erikoispiirteistä ja niiden tulkinnasta. (TR) Suomen alueen kultatutkimuksia varten valmistettiin ja tulkittiin kultakriittisten kohteiden geofysikaalisia karttoja ja profiileja. Kullan ja malmien liittymistä rakenteisiin tutkittiin kehittämällä Kimmo Korhosen kanssa yhteistyössä ohjelma, joka laskee useita ArcView-shape muotoisten lineamenttien tiheys-, suuntaja pituusparametreja. Kultahankkeen yhteydessä valmistui alustava käsikirjoitus Haverin alueen geofysiikasta ja rakenteesta. Vuoden aikana tehtiin lisäksi usealle GTK:ssa toimivalle hankkeelle karttoja ja tulkintoja. Kuva Esimerkki lineamenttien tiheysanalyysistä Keski-Lapin alueelta: Viivat: Topografisia lineamentteja (A. Kuivamäki). Väripintakartta: Lineamenttien tiheysjakauma alueella (T. Ruotoistenmäki, K. Korhonen). Neliöt: Malmiesiintymiä. Ympyrät: Kultaesiintymiä (kuva T.Ruotoistenmäki) Suomen Arkeisten alueiden tutkimushankkeen yhteydessä aloitettiin hanke adakiittisten (= syvällä fraktioituneiden) syväkivien tutkimiseksi. Hankkeen pohjana on Ruotoistenmäen käsikirjoitus Characteristics of adakitic plutonites in Finland (tarkastettavana). Hanketta varten kerättiin näytesarja keväällä Hanke jatkuu vuonna Arkeisessa hankkeessa on tarkastettavana käsikirjoitus Geochemical

34 32 and petrophysical characteristics of plutonites sampled from Archaean blocks in Central Finland. GTK:n Eeva-Liisa Laineen mallinnushankkeen yhteydessa valmistettiin 3D malli Geomex-alueelta Outokummun napen ylityönnön alueellisesta rakenteesta. Hanke raportoidaan vuonna Komin ikirouta( ) (Heikki Vanhala) Komin ikirouta on GTK:n ja Komilaisen Mirekon yhteishanke (lähialueyhteistyörahoitus, UM/TEM), jonka tavoitteena on kehittää geofysiikan menetelmiä ja edesauttaa geofysiikan käyttöä ohuen ja epäyhteneväisen ikiroudan tutkimiseen Komissa ja muualla. Kesällä 2007 tehtiin mittaus- ja tutkimusmatka Komin Vorkutaan. Vorkuta ja mittausalue sijaitsee noin Inarin korkeudella km Uralvuoristosta länteen. Tutkimusalueelle tyypillisiä piirteitä ovat paksut siltti-valtaiset sedimentit ja tasainen topografia. Alue on puutonta pensastundraa. Mittauksia tehtiin vastusluotauslaitteistolla ja MaxMinillä. Ikiroudan paksuus tutkimusalueella on 50 metrin luokkaa ja kallio tyypillisesti yli 50 metrin syvyydessä. Pienet järvet, joki(puro)laaksot ovat talikkeja. Aktiivikerroksen paksuus on metrin luokkaa. Pusikkoisissa notkopaikoissa ikiroutaa ei esiinny tai sen syvyys on suurempi kuin korkeammilla pensaista vapailla paikoilla. Komissa pidettiin työkokous/seminaari ja aihe raportoitiin 2008 ja tuloksia esiteltiin laajasti ja monipuolisesti osana GTK:n Polaarivuoden aktiviteetteja. Hanke jatkuu Geofysiikan menetelmäkehitys (Heikki Vanhala) Hankkeessa tehdään ylläpitoa, kalibrointia ja testausta, joka ei kuulu maksullisiin hankkeisiin, eikä tutkimushankkeisiin. Merkittävin ponnistus oli uuden tem-laitteen (terra-tem) hankinta ja alustava testaus TerraTEM (Jarkko Jokinen) Maanpinnan läheisten sähkönjohtavuusvaihteluiden tutkimista varten hankittiin uusi terratem-laitteisto. Laite hankittiin EU-kilpailusäädösten mukaisesti laajan tarjouspyyntökierroksen ja kilpailuttamisen perusteella. Valmistaja on Australialainen Monash GeoScope ja myyjä Alpha GeoInstruments. Laitteisto on osoittautunut ensimmäisten vaatimattomien testien perusteella varsin helposti käytettäväksi laitteeksi. Mittaustulosten laadukkuudesta ei ole vielä riittävää kokemusta. Laitteen vahvuuksia ovat monenlaiset aineiston parantamiseen tähtäävät suodatinfiltterit, selkeä kosketusnäyttö, reaaliaikainen profiilinpiirto ja tulkinta sekä mahdollisimman nykyaikainen elektroniikka vahvistimineen ja AD-muuntimineen. Oleellisina lisäoptioina ovat GPS-paikannus ja sen myötä jatkuva profiilimittaus, reikävastaanotin, erillinen teholähetin. Kuva TerraTEM laitteisto (13.5 kg) ilman virtajohtoa sekä akkupaketti (15 kg).

35 33 6. Geofysiikan sovellukset Tarmo Jokinen 6.1. Yhteenveto Alueellisen painovoimakartoituksen (APV- kartoitus) tulos vuoden alusta lukien oli 4829 pistettä (1211 km 2 ), mikä on 80.5 % (75.2 %) vuoden tavoitteesta. APVhankkeesta on erillinen yhteenveto. Vuoden aikana valmistui yhteensä 3 kokousabstraktia/esitelmäjulkaisua, 4 julkista, 25 tilaustyöraporttia ja pidettiin 13 esitelmää/luentoa. KOGE- toimintaa (Kohteellisen geofysiikan yhteistyö) koordinoitiin ryhmän toimesta, KOGE- päivät pidettiin Vuokatissa ja Otaniemessä. Lisäksi keväällä ja syksyllä pidettiin suppeammat KOGE- suunnittelukokoukset. GTK-SAMPO -laitteisto valmistui alustavaan tuotantovalmiuteen. Elektroniikkalaboratorio ja laiterakennuspaja tekivät kysynnän mukaan runsaasti rakennus/korjaus/huoltotöitä GTK:n sisäisille ja ulkoisille asiakkaille. Lukuisille GTK:n muille hankkeille tehtiin geofysiikan konsultointia. Näistä tärkeimmät olivat Etelä- ja Länsi-Suomen kultatutkimukset, joissa geofysiikan menetelminä käytettiin eniten magneettista ja IP- menetelmää, ja teollisuusmineraalitutkimukset, joissa hyödynnettiin lähinnä lentomittaustuloksia. Etelä-Suomen maaperäkartoituksen tueksi tehtiin seismisiä luotauksia. Johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) liittyvät kehittämisprojektit Ympäristöja pohjavesitutkimusten markkinointi Ukrainaan sekä uusiin ja mahdollisiin EUmaihin" ja Geofysiikan koordinointi ja henkilöstön koulutus pohjavesialueiden rakennetutkimuksissa käynnistyivät. Geofysiikan sovellukset (GS)- ryhmä vastasi toimialan vuosikertomuksen toimittamisesta. Kaikkiaan osallistuttiin 16 eri maksulliseen ja 8 yhteisrahoitteiseen hankkeeseen. Näistä keskeisiä olivat pohjavesialueiden rakenneselvitykset, joista valmistui kaikkiaan 12 raporttia. Vesialueiden seismisistä tilaustöistä valmistui vuoden alun vaihteessa 3 raporttia, suurimpana Tampereen Pyhäjärven keskuspuhdistamoprojektiin liittyvät tutkimukset. Muita tilaustöitä olivat gravimetriset tutkimukset Norjassa ja Turun Näkärlässä sekä Kivesvaaran lentogravimetristen tulosten analysointi, Ämmässuon 5. lentomittaukset ja rakoiluvyöhyketulkinnat, SAMPO- monitorointiluotaukset Olkiluodossa, Merivaaran geofysikaaliset tutkimukset ja Y-voimalaitosten kohdealueselvitykset. Geofysiikan markkinointiin liittyen osallistuttiin GTK:n näyttelyosastolla EAGEkokoukseen kesäkuussa Roomassa ja syyskuussa EAGE Near Surface kokoukseen Krakovassa Ryhmän toimintaan kuului myös maastogeofysiikan datan järjestelyä ja arkistointia, painovoimatulosten käsittelyä, vanhan magneettisen ja slingram- datan tallennukset ja digitointi ja järjestelypalveluja tietohallinnolle. Avoimessa hakuprosessissa valittiin Kimmo Korhonen geofyysikoksi ja hän aloitti GS- ryhmässä 15.9.

36 34 Kuva 6.1 Jaana Lohva pitämässä esitelmää Near Surface/EAGE-kokouksessa Krakovassa 6.2. Henkilöstö Tarmo Jokinen (TJ): Ryhmäesimies, toimialapäällikön varamies, KOGEkoordinaattori, malmigeofysiikka (kulta) Seppo Elo (SE): APV-hankepäällikkö, painovoimatutkimukset Leo Harinen (LH): Mekaniikan pajan mekaanikko, tutkimusavustaja Tuula Jäntti : TAIKA-vastaava, tutkimusavustaja Kimmo Korhonen (KK) : Painovoima- ja sähkömagneettisten menetelmien kehittäminen ja soveltaminen Jukka Lehtimäki (JSL): Seismiset tutkimukset, tilaustutkimukset, geofysiikan laitteet Jaana Lohva (JL): Malmigeofysiikka (teollisuusmineraali, kulta), ympäristögeofysiikka, geofysiikan markkinointi Tarja Manninen: Painovoimamittausten tuloskäsittely, maastogeofysiikan datajärjestelyt Kirsti Munne: Maastogeofysiikan tuloskäsittely, maastogeofysiikan datan arkistointi/säilytys Reijo Nissinen (RN): Elektroniikkalaboratorion teknikko, laboratorion ylläpito Pekka Simelius PS): Mekaniikan pajan mekaanikko Pirjo Tolonen: Maastogeofysiikan tuloskäsittely ja tallennukset Tuire Valjus (TV): Pohjavesialueiden geofysiikka, malmigeofysiikka (kulta, nikkeli), tilaustutkimukset 6.3. Hankkeet Omat hankkeet Geofysiikan sovellukset (T. Jokinen) Laiterakennuslaboratorio (J. Lehtimäki) Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus (S. Elo) GTK-SAMPO (T. Jokinen) Ympäristö- ja pohjavesitutkimusten markkinointiprojekti Ukrainaan sekä uusiin ja mahdollisiin EU-maihin (JET -kehittämisprojekti) (J. Lohva)

37 Geofysiikan koordinointi ja henkilöstön koulutus pohjavesialueiden rakennetutkimuksissa (JET -kehittämisprojekti) (T. Valjus) Omat tilaustyöhankkeet Painovoimamittaukset Tampereen keskustassa (TV) Senjan painovoimamittaukset (SE) Y-voimalaitos/geologinen esiselvitys (JL,TV) Lahden Merivaaran geofysikaaliset tutkimukset (TV) Keravan painovoimamittaukset (TV) Sipoon liitosalueen painovoimamittaukset (TV) SAMPO- luotaukset Olkiluodossa (TJ,JSL) Pyhäjärven refraktioluotaukset hydrofonikaapelilla (JSL) Turun Näkärlän geofysikaaliset tutkimukset (SE) Ämmässuo painovoima (SE) Kulmakorven ruhjetulkinta (JL) Kivesvaara (SE) Pälkäneen pohjavesialueen painovoimamittausten uudelleentulkinta (JSL) - Painovoimamittaukset n 4 km Villilän sorakuoppa (JSL) Ämmässuon lentomittaus ja tulkinta (JL,TJ) Lapinlahden pohjavesialueen painovoimamittaukset (TV) Muille hankkeille tehty työ Merigeologia ja Geofysiikka: Geofysiikan materiaalitutkimus ja testaus Petrofysiikan laboratorion uusimiseen liittyvät ohjelmointitehtävät ja laitteiston testaus (KK) Lentogeofysiikka Suomen lentomagneettisen aineiston yhdistäminen (KK) Sovelletun geofysiikan kehitysohjelma Ominaisvastussondaus Laajalahdella (JSL) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen Lentoseminaarin 1.4. ja Haikon AEM2008 -kokouksen posterit ja esitelmä (JL, TJ) Luonnonvarojen etsintä ja arviointi: Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointi Joutsenon ja Ahlaisten kohteet (TV) Eteläisen Suomen kultavarojen kartoitus Humppilan-Nuutajärven lentoaineiston käsittelyä (JL) Jokioisen Kedonjankulman Kuuman kohteet (TJ) Nakkilan Valkeasuo, Velkuan Alasenkallio ja Jokioinen Sukula (JL, TJ) Ilmajoen Välikorpi (JL) Huittisten Palokallio (TV) Teollisuumineraalit Kaustisen ja Somero-Tammelan kohteet (JL) Kurikan Sikamäen aineisto TEM-raporttiin (JL) Etelä-Suomen maaperätiedonkeruu ja sovellukset (P. Huhta)

38 36 Seismisiä luotauksia Lopen ympäristössä ja muualla Etelä-Suomessa (JSL) Tiedonhallinta: Kirjasto ja aineistopalvelu Kansannäyteraporttien järjestely (Jäntti) Tiedonjakelu ja Graafiset palvelut Kuvien digitointia, tallennuksia ja järjestelyjä tietohallinnolle (Jäntti) Yhteisrahoitteinen ja maksullinen toiminta: Sandhöjdenin painovoimamittaukset (TV) TAATA (TV) Sähkömagneettinen poranreikämenetelmä (LH, JSL,KK) Hausjärven pohjavesiselvitys (TV) Patamäen rakenneselvitys (TV) Teilinummen rakenneselvitys (TV) Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Ruskeamullanharjulla Hauholla (TV) Riutanharjun rakenneselvitys (TV) Puntarmäen rakenneselvitys (TV) 6.4. Toiminta keskeisissä hankkeissa Laiterakennuslaboratorio (J. Lehtimäki) Elektroniikkalaboratorion ylläpito ja komponenttihankinnat (RN) Erilaisia rakennus, huolto- ja korjaustöitä tehtiin GTK: n sisäisille asiakkaille lukuisille eri hankkeille ja myös maksullisia tilaustöitä sekä osallistuttiin geofysikaalisiin maastotöihin (RN, LH) ja testimittauksiin. Elektroniikkalaboratoriossa tehtiin muun muassa petrofysikaalisten laitteiden korjauksia ja uuden laitteiston selvitys- ja rakentamistöitä (LH, PS), SAMPOsysteemin korjauksia ja FARA-radiovarjostuslaitteen selvitystä, rakennettiin uusia sähköisiä suosondeja. Mekaniikan pajassa valmistettiin muun muassa suosondeja, petrofysiikan laboratorin laitteita, GTK-SAMPO- kantosysteemiä, REISKAlaitteistoa (LH) ja tehtiin Labtium- töitä (LH) GTK-SAMPO 2008 (T. Jokinen) SAMPO on laajakaistainen sähkömagneettinen luotausmenetelmä, joka on GTK:n keskeinen geofysiikan työkalu maankamaran tutkimuksissa erityisesti syvämalminetsinässä ja ympäristötutkimuksissa. Hankkeessa rakennetaan uusi digitaalitekniikkaan perustuva GTK-SAMPO- systeemi. Vastaanotinsignaalin mittauksessa käytetään lisenssisopimuksella hankittua digitaalinen prosessoinnin ratkaisua (R. Javanainen, J-Embedded Oy). GTK:n hankeryhmän työn lisäksi toteutuksessa on ollut tärkeällä sijalla ostopalveluna hankitut Kalevi Sulkasen ja Teemu Koskisen konsulttipalvelut (Stips Oy). Sulkanen on toteuttanut suurimman osan elektroniikasta ja mekaanisista ratkaisuista. Vuoden 2006 lopulla saatiin Kimmo Korhonen mukaan ohjelmistokehitykseen, aluksi kuitenkin lyhyillä määräaikaisilla sopimuksilla. Korhonen on ollut jatkuvassa työsuhteessa GTK:ssa vuoden 2008 syyskuusta alkaen. Vuonna 2008 saatiin käyttöön Korhosen tekemä kokonaan uusi mittausohjelma. GTK-SAMPO-EM- systeemi valmistui alustavaan tuotantokäyttöön vuoden lopulla.

39 37 GTK-SAMPO- laitteiston parannuksia ja uusia ominaisuuksia vanhaan GEFINEX- SAMPO- laitteistoon verrattuna ovat seuraavat: - Rakenteeltaan pienempi ja kevyempi - Vastaanotinanturissa ferriittisauvat mahdollistavat kuutiomaisen anturirakenteen - Nopeampi ja tarkempi mittaus, tavoitteena parempi signaali/kohina-suhde - Modulaarinen, yksikertaisempi rakenne ja akkujen määrän minimointi, huoltovarmempi. - Uudet radiomodeemit toimivat matalammalla taajuudella ( khz, entinen khz) mahdollistaen varmemman paremman lähetin-vastaanotin kommunikoinnin ja kuuluvuuden pitemmillä etäisyyksillä. - Lähettimessä on monipuoliset näyttötoiminnat - Vastaanottimen mittausohjelman avulla tuloksia voidaan seurata ja prosessoida pitemmälle jo maastossa, mm. näennäisen ominaisvastuksen käyrä saadaan maastomikrotietokoneen näytölle reaaliaikaisesti. - Systeemin korkeimpia taajuuksia lisätään hieman n. 30 khz asti (vanhassa n 20 khz) (Lisäoptio ohjelmassa ) - Monipuolisemmat mittausmahdollisuudet, mahdollisuus mitata samanaikaisesti usealla vastaanottimella. Myös mahdollisuus mittaukseen ilman radiolinkkiä (stand alone-mittaus) (Lisäoptio ohjelmassa ) - Lähettimeen ja vastaanottimeen tulee GPS-liitännät (Lisäoptio ohjelmassa 2009-) Hankeryhmään kuuluivat Tarmo Jokinen (hankepäällikkö), Kimmo Korhonen (mittausohjelma) ja Jukka Lehtimäki (SAMPO-asiantuntija), Reijo Nissinen (elektroniikkalaboratorion tuki). Ostopalveluna (Stips Oy) toteutettiin pääosin vastaanottimen ja lähettimen rakentaminen (K. Sulkanen ja T. Koskinen). Varsinaisen rakennusprojektin rinnalla tehdään SAMPO-tulosten tulkinnan kehittämistä yhteistyössä geofysiikan toimialan menetelmäkehityksen kanssa. (Matti Oksama ja muut) Vuoden 2008 aikana pääpaino oli mittausohjelman viimeistelyssä, koko systeemin testaamisessa ja laitteiston maastomittauskuntoon saattaminen. Vuoden lopulla aloitettiin vastaanotinsignaalin digitaalinäytteenoton teorian selvittelyä ja näytteenoton simulointia.(kk). Porkkalan Bergstadin testikohteesta jouduttiin luopumaan vuoden alussa maanomistajan pyynnöstä. Lopen tukikohdan ympäristöön, rakennettiin huhtikuussa uusi neliönmuotoinen, sivupituudeltaan 10 metrin kalibrointikehikko. Maaperä on kohteessa paksulti kuivaa hiekkaa/soraa, vastusluotauksen perusteella maaperän ominaisvastus on Ωm luokkaa. Kohteelle haettiin ja saatiin virallinen lupa Metsähallitukselta 2 vuodeksi. Koko systeemiä ja erityisesti ferriittiantureita testattiin Lopella monipuolisesti. Ferriittianturin ja kalibrointikehikon sähkömagneettinen keskinäisvaikutus saattaa vaikuttaa kalibrointituloksiin. Tyrisevässä tehtyjen testimittausten ja vertaamalla tuloksia samoilla paikoilla tehtyihin GEFINEX-SAMPO- tuloksiin varmistettiin alustavasti valmius tuotantomittauksiin mm. signaali/kohina-suhteen osalta. Kuvissa 3-5 nähdään, että uudella SAMPO- systeemillä saavutettu SAMPO- suhde ja ARD- käyrä on laadultaan (tasaisuudeltaan) jonkin verran parempi korkeilla ja keskitaajuuksilla, matalien

40 38 taajuuksien (< 10 Hz) tulosta ei pysty vertaamaan, koska mittauksissa on saavutettu taustan kohinataso. KOGE- päivillä Otaniemessä esiteltiin laitteisto ja järjestettiin mittausdemo. Vuoden lopulla viimeisteltiin laitteiston maastovalmiuteen tarvittava kantorinkka ja siihen statiivi- ja antennikiinnitykset. Lisäksi haettiin ja saatiin radiomodeemien luvat. Tuotantomittaus/testauksissa Jokioisten Kedonojankulmalla joulukuussa havaittiin erityisesti korkeilla taajuuksilla mahdollisesti uusia häiriöitä, joiden luonnetta ja merkitystä selvitetään jatkossa. Kuva 1. GTK-SAMPO-systeemin testausta Lopen kalibrointikehikolla Kuva 2. GTK-SAMPO-vastaanotin kantokunnossa Jokioisen Kedonkulmalla

41 39 Kuva 3. Uuden ja vanhan SAMPO-systeemin 3 vastaanotinkanavan amplitudien vertailu, kuvassa lisäksi esitetty taustamittaustulos. Kuva 4a. Uuden ja vanhan laitteiston antaman SAMPO-suhteen vertailu, koko taajuusalue Kuva 4b. Uuden ja vanhan laitteiston antaman SAMPO-suhteen vertailu, taajuusalue 100 Hz asti

42 40 Kuva 5. Uuden ja vanhan SAMPO-systeemin ARD (Apparent Resistivity Depth) käyrien vertailu Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus 2008 Seppo Elo Johdanto Alueelliset painovoimamittaukset (APV) on GTK:n valtakunnallinen kartoitusohjelma, josta vastaa Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus - hanke. Kartoitus toteutetaan GTK:n laatujärjestelmään kuuluvan, vuosittain päivitettävän toimintakäsikirjan mukaisesti. Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus -hankkeen tehtävänä on PTS- ja vuosisuunnitelmien teko; kenttätöiden valvonta; mittaustulosten prosessointi,

43 41 tarkastaminen, sijoittaminen valtakunnalliseen rekisteriin ja toimittaminen käyttäjille; tulkinnan edistäminen sekä edellisiin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. Kenttähenkilökunta on sijoitettu Konsernipalvelujen maastomittausryhmään, joka vastaa maastotyöresursseista ja maastotyön käytännön järjestelyistä. Hankkeen henkilökunta avustaa resurssien sallimissa puitteissa GTK:n muita hankkeita. Vuonna 2008 tehtiin 1.6 henkilötyövuotta omalle hankkeelle ja 0.4 henkilötyövuotta muille hankkeille. Konsernipalvelujen maastomittausryhmä teki alueellista painovoimakartoitusta 5.1 henkilövuodella. Vuonna 2008 hanke tuotti mittaustulosten ja painovoimakarttojen lisäksi 5 esitelmää ja 8 raporttia GTK:n alueelliset painovoimamittaukset v Mittaustulos oli 4986 pistettä, jotka kattavat 1250 km 2 oheisen taulukon ja indeksikartan mukaisesti, mikä oli 83.1 % (77.6 %) vuoden tavoitteesta. Kartoituksen kohteet olivat Keski-Lapin kallioperän ja malmipotentiaalin 3Dmallinnus; Misi-Raajärvi-jakson Au- ja Ni-Cu-Zn potentiaalin selvitys; Kaustisten alueen teollisuusmineraali-varojen (ilmeniitti-esiintymät ja Li-pegmatiitit); Hammaslahden alueen Zn-Cu-potentiaalin arviointi; sekä Olkiluodon ympäristön kallioperän rakenteen mallinnus. Kuva Bouguer-anomalikartta Kittilästä, jossa näkyy mm. Kittilän vihreäkivimuodostuman länsiosa ja Tepaston intruusio.

44 42 Taulukko GTK:n alueellinen painovoimakartoitus 2008 Luvia km Kaustinen ,11, km Rauhala BCD,02CD,04AB,05AB 225 km Kiuruvesi (täydennys) ,11 19 km 2 72 Vuolijoki (täydennys) ; ,12 44 km Misi-Raajärvi BCD, 09ACD, 11, km Hammaslahti CD; ; , km Yhteensä 1250 km Vuoden lopussa GTK:n alueellisessa painovoimarekisterissä oli havaintopistettä, jotka kattoivat km 2. Kuva Alueellisen painovoimamittauksen kartoitustilanne ja suunnitelma vuodelle 2009.

45 Muut mittaukset Kivesvaaran lentogravimetrausaineiston testaamista varten mitattiin viisi gravimetrista maastoprofiilia yhteispituudeltaan km. Mitattiin yhteensä 453 uutta painovoimapistettä Store Norske Gull AS yhtiölle Senjan alueella Norjassa. YTV:n Ämmässuon kaatopaikan kokoon painumisen ja siihen liittyvien tiheyden muutosten seurantaa jatkettiin mittaamalla linjat L1, L2, L7 ja L8. Tehtiin vastaanottotarkastus ja kalibrointimittaus huollosta Kanadasta tulleelle Scintrex CG5 SN269 gravimetrille Laitteet CG3-gravimetrien päivitys CG5-gravimetreiksi saatiin päätökseen. RTK-VRS-GPSlaitteistot otettiin käyttöön. GPS-mittausten jälkikäsittelyssä siirryttiin käyttämään Novatelin GrafNav/ GrafNet-ohjelmistoa Mallinnus Mallinnuksen pääkohteina olivat Pyhäsalmi Mine Oy:n lentogravimetrausaineiston analysointi ja tulkinta, Store Norske Gull AS:n tilaamien painovoimamittausten tulkinta, jätekasojen tiheys-vaihtelut, ModelVison- ja Grablox-ohjelmien uusimpien versioiden testaaminen irtomaan paksuuden 3D-tulkinnassa sekä Metsähovin liikkuvan kalliolohkon mekanismin Finite Element analyysi Muuta Laadittiin tarjouspyyntö vuonna 2009 toteutettavasta lentogravimetrauksesta ja lähetettiin asiaa koskeva tiedote viidelle yhtiölle: Bell Geospace, ARKeX, Fugro, Sander ja Geotech. Alueellista painovoima-aineistoa myytiin Pyhäsalmi Mine Oy:lle ja Kevitsa Mining Oy:lle.

46 44 7. Geofysiikan materiaalitutkimus ja testaus Meri-Liisa Airo 7.1. Yhteenveto Vuonna 2008 petrofysiikan ja paleomagnetismin laitteiden ja ohjelmistojen peruskorjaus- ja modernisointi jatkui. Uuden diffusiviteettilaitteiston sisäänajoa jatkettiin ja näytepreparointia kehitettiin. Uusi hanke Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen alkoi. Yksi hankkeen tavoitteista oli vuotuisten tulkintaseminaarien järjestäminen, ja syksyllä pidettiin ensimmäinen tulkintaseminaari KOGE-päivien yhteydessä. Paleomagnetismin hankkeessa keskityttiin kultatutkimuksiin, joissa hyödynnettiin remanenssi- ja suskeptibiliteetin anisotropiatuloksia. Taajamageofysiikkaan liittyen tehtiin pehmeikkötulkintoja Tampereen seudulta. Yhteensä valmistui 8 vertaisarvioitua julkaisua 5 raporttia 9 abstraktia 15 esitelmää 7.2. Henkilöstö Ryhmäesimies Meri-Liisa Airo Geofyysikot: Liisa Kivekäs Matti Leino Satu Mertanen Heikki Säävuori Tutkimusavustajat: Matti Kauranne Tuula Laine Satu Vuoriainen Markku Kääriä Eeva Huuskonen, diplomityö Fredrik Karell väitöstutkija, Renlundin Säätiön rahoitus 7.3. Hankkeet Omat hankkeet Geofysiikan materiaalitutkimus ja testaus (ML Airo) Geomateriaalien fysiikka (Laboratoriotoiminta) (ML Airo) Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen (ML Airo) Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksen tueksi (S. Mertanen) Petrofysiikan palvelut (H. Säävuori)

47 45 Muille hankkeille tehty työ TAATA Tampereen alueella TAATA-hankkeeseen liittyen tulkittiin pehmeiköjen paksuutta lentogeofysikaalisen EM-aineiston ja maastossa tehtyjen sähkönjohtavuusmittauksien pohjalta (H. Säävuori, S. Vuoriainen) OKU-syväreikä Outokummun syväreiän näytteistä tehtiin petrofysikaalisia ja paleomagneettisia mittauksia (M. Kääriä) sekä ominaisvastuksien ja P-aallon nopeuksien testimittaussarjoja (S. Vuoriainen) Osallistuminen koulutukseen Satu Vuoriainen ja Matti Kauranne: Imatch 3.6 valokuvatietokantakoulutus (maaliskuu 2008). Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen: Mittausepävarmuuden määrittäminen fysikaalisissa mittauksissa, MIKES ML Airo, F. Karell ja E. Huuskonen: Geomodeller-peruskurssi Toiminta keskeisissä hankkeissa Geomateriaalien fysiikka (Laboratoriotoiminta) ( ) (ML Airo) Geofysiikan laboratorioiden mittauslaitteistojen uudistaminen ja kehittäminen sekä niihin liittyvä ohjelmointityö eteni monien laitteistojen kohdalla. Tehtiin mm. Squid-, Spinner- ja muiden ohjelmien muutokset uuden suuntauslaitteen mukaisiksi. Squid- ja Mafrip-laitteisiin liitettiin laser-kirjoittimet ja tehtiin vaadittavat ohjelmistomuutokset. Pienille näytteille tarkoitettua suskeptibiliteettimittaria herkistettiin ja ohjelmaa parannettiin. Suskeptibiliteetti-sillalle R2 kirjoitettiin uusi ohjelma, jolla suskeptibiliteetin mittauksen yhteydessä mitataan myös johtavuus. Mittauslaitteeseen liitettiin askelmoottori offset-säätöä varten. Tietokanta maaperänäytteiden petrofysikaalisista ominaisuuksista pantiin alulle. Selvitys Moreeninäytteiden tiheyksien ja huokoisuuden määritys lisättiin toimintakäsikirjaan. Litogeokemian näytteiden remanenssien uudelleenmittaus käynnistettiin tulosten tarkistamiseksi. Petrofysiikan laboratoriolaitteiden ja ohjelmistojen päivitys- ja peruskorjaustyössä saatiin valmiiksi testiversio ominaisvastuksen mittauslaitteesta, jota testataan 2009 yhteistyössä SGU:n kanssa. Uutta geotermistä laitetta testattiin ja valmisteltiin rutiinimittauksiin. Näytteiden preparointia 3,8 mm paksuisiksi kiekoiksi kehitettiin. Vaadittu tarkkuus (sallittu paksuusvaihtelu kiekon sisällä < 0.02 mm) saavutetaan hankitulla 2-teräsahalla ja hiomalla. Lämpökapasitanssin mittaamiseen kirjoitettiin uusi ohjelma. LSY:lle tehtiin lämmönjohtavuus- ja ominaislämpökapasiteettimittauksia kalliolämpötutkimuksiin. Petrofysiikan määrityksiä tehtiin v ESY:ssä noin Suurimmat mittauserät olivat Olkiluodon ja Outokummun syväreijän näytteitä. Olkiluodon petrofysiikasta valmistui raportti.

48 Lentogeofysiikan aineistojen tulkinnan kehittäminen ( ) (ML Airo) Lentogeofysiikan aineistojen hyödyntämisen ja tulkinnan kehittämiseksi alkoi 2008 ns. Tulkintahanke. Hankkeessa olivat mukana E. Hyvönen (PSY), H. Leväniemi, T. Huotari, J. Lohva, T. Ruotoistenmäki, M. Kurimo, H. Arkimaa, A. Ruotsalainen (ISY) ja S. Vuoriainen. Hankkeen teemana oli kehittää seuraavia osa-alueita: Lentogeofysikaalisten aineistojen jatkokäsittely alueellista tulkintaa ja geologista mallinnusta varten Geofysikaalinen luokittelu ja prospektiivisuusennusteet Lentogeofysikaalisen aineiston 3D-analyysi tulkinnassa: visualisoinnista geofysikaaliseen inversioon Lento- tai maastoprofiilien 2D-inversio lentogeofysiikan tulkinnan tukena Kallioperän rakennetulkinnat ja lentogeofysikaalisten aineistojen jatkokäsittely heikkojen indikaatioiden kartoittamiseksi Kaukokartoitusaineistot ja lentogeofysiikka Geofysikaaliset laboratoriomittaukset ja petrofysiikan hyötykäyttö Tulkintakoulutus ja -seminaarit Hankkeen puitteissa kehitettiin tulkinta- ja data-analyysimenetelmiä ja toimintatapoja, osallistuttiin asiakastöihin ja aloitettiin ns. Tulkintaseminaarien sarja. Tulkintaseminaareja on jatkossa tarkoitus järjestää vuosittain GTK:ssa tulkintaa tekevien geofyysikoiden vuorovaikutusfoorumina. Vuoden aikana tutustuttiin mm. Geomodeller 3D-visualisointi ja mallinnus -ohjelmaan viikon kurssilla sekä SOM (Self Organizing Maps) luokitteluun. Verrattiin erilaisia menetelmiä lentomittausaineistojen tilastollisessa käsittelyssä ja E. Hyvönen esitteli tuloksia mm. AEM2008-konferenssissa sekä lokakuussa pidetyssä ensimmäisessä Tulkintaseminaarissa (kuva 1). SOM-luokittelua käytettiin myös petrofysiikan ja lentogeofysiikan aineistojen analysoinnissa E. Huuskosen diplomityössä. Kuva SOM-luokittelun tulos (oikealla) verrattuna Fuzzy logic-menetelmällä saatuihin luokittelutuloksiin Puljun alueella Lapissa. E. Hyvösen esitelmästä Tulkintaseminaarissa.

49 47 Etelä-Suomen mafisiin intruusioihin liittyvien kultamineralisaatioiden geofysikaalinen tutkimus aloitettiin (diplomityö, Eeva Huuskonen), johon liittyen tehtiin maastotöitä Tampereen-Huittisten alueella ja analysoitiin petrofysiikan laboratoriomittausten tuloksia. Petrofysiikan ja lentogeofysiikan aineistoille Huittisten alueella kokeiltiin SOM-luokittelua, jonka alustavat tulokset antavat odottaa menetelmän sopivan hyvin ko. aineistojen luokitteluun. Luokittelun onnistumisen edellytyksenä on, että aineistojen esikäsittelyssä otetaan huomioon tilastollisen analyysin vaatimukset ja että luokiteltavat ominaisuudet valitaan niin, että ne kuvaavat hyvin tutkimuskohteen geologista problematiikkaa. Taata-hankkeeseen liittyvien pehmeikön paksuustulkintoja varten luodattiin johtavuuksia maastossa Tampereen seudulla. Pehmeikköjen paksuustulkintoja tehtiin myös Sipoossa Paleomagneettisen menetelmän kehittäminen geologisen mallinnuksen tueksi ( ) (S. Mertanen) Hankkeeseen osallistuivat S. Mertanen (paleomagneettiset tutkimukset), M. Leino (laboratoriolaitteistojen ja ohjelmistojen hallinta), F. Karell (AMS-tutkimukset), T. Laine, M. Kauranne ja M. Kääriä (paleomagneettiset ja petrofysiikan mittaukset ja näytepreparoinnit). Etelä-Suomen kultamineralisaatioihin liittyvät tutkimukset Someron Satulinmäen ja Forssan Koijärven potentiaalisista kultakohteista valmistui käsikirjoitus ja pidettiin kaksi esitelmää, joissa paleomagnetismin, suskeptibiliteetin anisotropian, petrofysiikan ja kivimagneettisten testien avulla selvitettiin kultamineralisaation ja sitä kontrolloivan rakenteen välistä yhteyttä. Tutkimuksen aikana tehtyjä teoreettisia tarkasteluja tullaan hyödyntämään tulevissa tutkimuksissa. Uusia näytteitä otettiin Jokisivun ja Kaapelinkulman kultakohteista yhteistyössä Polar Miningin geologin kanssa. Viron sedimenttien ja Etelä-Suomen heikkousvyöhykkeiden paleomagneettiset tutkimukset Viron kalkki- ja hiekkakivistä v otettujen näytteiden paleomagneettiset tulokset analysoitiin ja niistä valmistui yksi raportti. Tuloksia esiteltiin myös Oslon IGC33-kokouksessa. Kesällä 2008 otettiin uusia näytteitä Narvan ja Põhja-Kiviõlin palavan kiven louhoksilta yhteistyössä Y. Systran (Tallinnan Teknillinen korkeakoulu) kanssa (kuva 2). Tarkoituksena on selvittää palavaa kiveä leikkaavien hapettuneiden vyöhykkeiden ajoitusta ja alkuperää. U. Preeden (Tarton yliopisto) jatkoi erillisen väitöskirjatyön tekoa Viron sedimenttimuodostumista ja Etelä-Suomen heikkousvyöhykkeistä, joissa molemmissa tulee esiin Permikauden aikana tapahtunut kivien uudelleenmagnetoituminen. Tuloksista ilmestyi julkaisu ja pidettiin kaksi esitelmää.

50 48 Kuva Ylo Systra ottamassa näytettä Narvan palavan kiven louhokselta. Kuva S. Mertanen. Fennoskandian kallioperän repeämiseen liittyvät tutkimukset Paleomagneettisia tutkimuksia eri-ikäisistä juonikivistä jatkettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Moskovan yliopiston kanssa. Uusia näytteitä otettiin kesällä 2008 Kopparnäsin juoniparvesta ja niiden paleomagneettiset, petrofysiikan ja suskeptibiliteetin anisotropian (AMS) mittaukset aloitettiin loppuvuonna. Kopparnäsistä saatuja tuloksia verrataan Ruotsin Dalan 1.46 Ga ikäisiin Tuna-juonten ja Laatokan alueen 1.47 Ga muodostumista saatuihin tuloksiin. Muut paleomagneettiset tutkimukset Oslon IGC33-kokouksessa pidettiin yksi esitelmä Fennoskandian kilven asemasta muihin mantereisiin nähden arkeeisella ajalla ja toinen esitelmä Fennoskandian kilven liikunnoista eri aikoina ja sen reaktivoitumisesta eri geologisisa prosesseissa Petrofysiikan palvelut ( )(Heikki Säävuori) Erilaisia petrofysikaalisten ominaisuuksien määrityksiä pienistä näyte-eristä tehtiin useille GTK:n tutkimushankkeille sekä ulkopuolisille asiakkaille.

51 49 8. Merigeologia Jyrki Rantataro 8.1. Yhteenveto Merigeologian ryhmän toimintaa on vuonna 2008 ohjannut merkittävässä määrin runsas maksullinen toiminta ja Nord Stream -kaasuputkihankkeeseen liittyvät asiantuntijatyöt. Meriryhmä toteutti onnistuneesti myös ensimmäisen ison kartoitusprojektin ulkomailla, Virossa. GTK/meriryhmän toimesta tehtiin myös ensimmäinen pitkä kaapelireittiselvitys kokonaan omana työnä hyvin onnistuneesti. Aarno Kotilainen nimitettiin tutkimusprofessoriksi tehtäväalueena merigeologia ja ympäristö alkaen 5 v määräajaksi. Vuoden kartoitustavoite oli 500 km 2 ja luotaustavoite 1000 linjakilometriä. Näistä tavoitteista jouduttiin hieman tinkimään merenpohjan maalajikarttojen osalta edellä mainituista syistä, mutta kuitenkin saatiin tehtyä uusia merenpohjan maalajikarttoja 380 km 2 : peruskarttalehti (80 km²), (100 km²), /06 (50/50 %) (100 km²) ja (100 km²) valmistui. Kuva 8.1. Tutkimuksia Geomarilla Uuden aineiston keruu- ja kartoitustyöt tehtiin yhteistyökartoituksena Selkämerellä Olkiluodon edustalla, peruskarttalehdet ja 06 sekä hieman niiden ympärillä olevilla peruskarttalehdillä, yhteensä noin 250 km² alueella 600 linjakm. Vuonna 2008 tehtiin myös ensimmäinen laajempi järvialueiden kartoitustyö yhteistyökartoituksena TAATA -projektin kanssa Tampereen seudulla Näsijärvellä ja Pyhäjärvellä, peruskarttalehdillä , 09 ja 12, yhteensä noin 50 km 2 vesialueella sisältäen noin 100 linjakm luotausta. Hamina Hangon välisellä lähinnä EEZ - vyöhykkeen alueella luodattiin TRANSIT -hankkeen yhteydessä noin 300 linjakm.

52 50 Maksullisten hankkeiden yhteydessä on luotauksia tehty yhteensä noin 900 linjakilometriä. Yhteensä 1uotauksia on tehty noin 1900 linjakm, mikä ylittää merkittävästi asetetun tavoitteen. Merenpohjan maalajikarttoja valmistui yhteensä noin 380 km 2 alueelta alittaen hieman asetetun tavoitteen. Ecobars -osahankkeen näytteenottoa tehtiin Olkiluodon edustalla ja Suomenlahdella muiden tutkimusten (VALKO, TRANSIT ja MESA) yhteydessä. Raportteja/julkaisuja/käsikirjoituksia valmistui noin 25 kpl. Vanhan luotausaineiston siirtämistä digitaaliseen muotoon ja tulkintaan jatkettiin: geologista tulkintaa valmistui Saaristomereltä (Peruskarttalehti ). Osallistuttiin eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä toteutettavaan SYKE:n johtamaan vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaan (VELMU) ja loppuraportoitiin GTK:n vetämän koeinventointihankkeen (VALKO) v.2007 tutkimukset. V oalta GTK:n tehtävänä oli vain tuottaa valmiina olevista merenpohjan maalajikartoista "Marine Landscape" - kartat biologisten tutkimusten pohjatiedoksi. Vuoden aikana varmistui VELMU -hankkeen jatkuminen vuosien aikana EU-rahoitteisena FINMARINET -hankkeena. Tietohallintajärjestelmiä, tutkimus- ja luotausohjelmistoja sekä alus, luotaus- ja näytteenottokaluston huolto ja kehittäminen on jatkunut normaalisti. Vuoden aikana on otettu rutiinikäyttöön monikeilainluotausaineiston käsittelyyn ja 3D mallintamiseen Fledermaus -ohjelmisto. Merigeologisen aineiston tulkinnassa ja karttatuotannossa siirryttiin MDPS- ja ArcGIS -ohjelmistojen käyttöön. Vuoden loppupuolella hankittiin yhdessä MerivTL:n kanssa uusi Klein viistokaikuluotainjärjestelmä T/a Geomarille yhteiskäyttöön. Samalla päivitettiin GTK:n luotausaineiston käsittely- ja tulkintaohjelmistot ko. laitteiston vaatimalle tasolle. GTK:n ja Merivoimien tutkimuslaitoksen yhteisen T/a Geomarin vuosi meni vakiintuneen käytännön mukaisesti ja jakautui selkeästi kolmeen osaan: Geomarin kalibrointijakso keväällä, GTK:n kenttäkausi toukokuu - heinäkuu ja syys - lokakuun vaihde sekä MerivTL:n elokuu - syyskuun alkupuoli. Aluksen miehitettyjä käyttöviikkoja tuli näin ollen yhteensä 23 viikkoa. Yhteistyö MerivTL:n kanssa jatkui tiiviinä Merivoimien ja Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) puitesopimuksen päättymisen jälkeenkin. Vuoden 2008 tutkimusyhteistyö tapahtui Merivoimien merenpohjan karttatuotannon avustamisen ja siihen liittyvien kartta-aineistojen tuotannossa. MerivTL tilasi GTK:lta v digitointityötä 3 kk. Kenttäkauden aikana tehtiin kolme reittitutkimusta sisältäen muinaismuistolain mukaisen kartoituksen suunnitelluilla vesiväylä- ja kaapelilinjoilla Virossa Saarenmaan itä ja länsipuolella, Pyhämaan itä- ja länsipuolella sekä Ahvenanmaa- Naantali välillä.

53 51 Kuva 8.2. Merigeologista näytteenottoa Näytteitä merenpohjan sedimenteistä otettiin yhteensä 58 kpl pintanäytteitä (tavoite 50 kpl, 21 kpl Gemax- ja 37 box corer näytettä. GTK:n vetämä INFLOW-tutkimushanke sai EU:n BONUS+ -ohjelmasta rahoituspäätöksen vuosien Asetettujen tavoitteiden toteutuminen Merigeologian ryhmälle asetetut tavoitteet on kirjattu ESY:n toimintasuunnitelmaan ja tuloskortin muotoon tehtyyn tulossopimukseen. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät tulokset tulosalueittain. Geologinen kartoitus: (sisältää osittain maksullisena tehdyt yhteistyökartoitukset ja TAATA:n) toiminta tavoite toteutunut % Valmis kartta 500 km km 2 76 Luotauslinja 1000 km 1900 km 190 Sedimenttinäyte 50 kpl 58 kpl 116 Tutkimus ja kehittäminen:

54 52 Tavoitteena oli jatkaa toimintaa usean hallinnonalan yhteisessä VELMU -ohjelmassa, jatkaa Venäjä-yhteistyötä TRANSIT -hankkeen puitteissa sekä jatkaa yhteistyötä mm. IOW:n (Institut für Ostseeforschung Warnemünde), Merentutkimuslaitoksen, Helsingin yliopiston geologian laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa SECRECY ja MESA projekteissa. Yleisellä tasolla voidaan todeta tavoitteiden toteutuneen ja kaikkia yhteistyöhankkeita jatkettiin. Tuloskorttiin kirjatut tavoitteet täyttyivät seuraavasti: toiminta tavoite toteutunut % Merig. tutk. keh. (SECRECY, MESA) 2 julkaisua TRANSIT -luotaukset ja tulkinta IGC 33 esitelmä julkaisu käsikirj letter of progress VELMU - VITKA loppuraportti ok VALKO GeoHab esitelmä kyllä VALKO kenttätyö ja loppurap. ok 100 BALANCE - loppuraportin editointia Maksullinen toiminta: Vuonna 2008 maksullisen toiminnan tulos oli 300 % asetetusta tavoitteesta. Keskeisimmät hankkeet olivat Reittitutkimukset Virossa (yhteistyössä Finstashipin kanssa) ja Kaapelireittitutkimus Naantali Ahvenanmaa Kraftnät Ålandille.

55 53 9. TUTKIJOIDEN TOIMINTA TIETEELLISISSÄ ELIMISSÄ 9.1. Kotimaassa Seppo Elo, Suomen geodeettis-geofysikaalisen kansallisen komitean ja sen työvaliokunnan jäsen Jarkko Jokinen, Geofysiikan Seura, varapuheenjohtaja Aarno Kotilainen, Suomen Akatemian kansallisen IODP-tukiryhmän jäsen Aarno Kotilainen, WWF:n itämeri työryhmän jäsen Aarno Kotilainen, Uhanalaiset luontotyypit (LUTU), Itämeri ja sen rannikko, asiantuntijaryhmän jäsen 9.2. Ulkomailla Hannu Hongisto: GTK:n edustaja Amira-ryhmässä Juha Korhonen: WDMAM-työryhmän puheenjohtaja Juha Korhonen: EGU2008, Wien, huhtikuu 2008, convener MPRG-10 Juha Korhonen: 3rd IGC International Geological Conference, elokuu Convener EIG-02 Aarno Kotilainen: ECORD:n (European Consortium for Ocean Research Drilling) varajäsen IODP:n (Integrated Ocean Drilling Program) Scientific Technology Panel (STP) työryhmässä Aarno Kotilainen: Expert group on assessment of the modern state of ecosystems of the Russian sector of the Baltic Sea, The Russian Academy of Sciences, St. Petersburg, International Expert in geology Heikki Vanhala: European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE), Near Surface Geoscience Division (NSGD) member of the Divisional Committee (johtokunnan jäsen) Heikki Vanhala: European Association of Geoscientists and Engineers (EAGE) - member of the technical programme committee (TPO),

56 ULKOMAISET TUTKIJAVIERAILUT PhD. Tamara Litvinova (VSEGEI), WDMAM, (Korhonen) PhD. Igor Krasinskiy (VSEGEI), WDMAM, (Korhonen) Agnes Kontny ja Frank Dietze, Karlsruhen yliopisto, OKU syväreikä, Loppi (Airo, Mertanen) PhD. Colin Reeves (Earthworks), WDMAM, (Korhonen) Dr. Joonas Virtasalo, Institut für Ostseeforschung Warnemünde (IOW)/Saksa vieraili GTK:ssa suorittamassa sedimenttisarjojen röntgen analyysejä. (Kotilainen) Prof. Willem Botha (Geotech Ltd.) vieraili GTK:ssa Keskusteltiin GTK:n Geotech Ltd:ltä tilaamien VTEM-mittausten tulkinnasta (Nousiainen, Kurimo, Huotari, Oksama, Suppala, Hongisto) Sten-Åke Elming, Luulajan teknillinen korkeakoulu, (Mertanen) Mr. Roger Henderson (Alpha Geoinstruments) vieraili GTK:ssa Yleisöluennossa käsiteltiin Terra TEM-laitteistoa (Jokinen J.). Sven Aaro, SGU, petrofysiikan laboratoriossa (Airo, Säävuori) Sven Aaro ja Johan Jönberger SGU:sta kävivät tutustumassa GTK:n alueelliseen painovoima-kartoitukseen ( Elo) Dr. Igor Yegorovin (Institut of Oceanology, Moscow) vieraili GTK:ssa Keskustelut koskivat magnetotelluurista mallinnusta (Hongisto,Oksama, Korhonen, K., Eneh, B.) 11. TUTKIJOIDEN VIERAILUT JA KOKOUSMATKAT ULKOMAILLE Huotari, T., EAGE Near Surface 2008, Krakova, Puola, ympäristögeofysiikan kokous Korhonen, J., IUGG/IAGA, Perugia, heinäkuu 2008 Korhonen, J., EGU2008, Wien, huhtikuu 2008 Korhonen, J., 33rd IGC International Geological Conference. Oslo, elokuu 2008 Korhonen, J., AGU, Fall meeting, San Francisco, joulukuu 2008

57 55 Korhonen, J., Lähialueyhteistyö Venäjän tiedeakatemian kanssa, Ekskursio Laatokan luoteis- ja pohjoispuolen malmialueille Kotilainen, A., Kaskela, A., Vallius, H., osallistuminen Pietarissa IX International Environmental Forum Baltic Sea Day :n yhteydessä järjestettyyn Round table «Russian-Finnish-Estonian cooperation in the Gulf of Finland» kokoukseen. Kotilainen, A., Kaskela, A., Vallius, H., osallistuminen Pietarissa VSEGEI instituutissa järjestettyyn Geological Survey of Finland, Special Paper 45 julkistamistilaisuuteen Kotilainen, A., BONUS tutkimusohjelmaan suunnattavan INFLOW projektin suunnittelukokous IOW instituutissa Warnemündessä Saksassa Kotilainen, A., Tutkimusmatka etelä-itämerelle ja Tanskan Salmiin tutkimusalus "Professor Alprecht Penck":llä Kotilainen, A., Kaskela, A., osallistuminen Sitkassa, USA:ssa, järjestettyyn GEOHAB 2008 Marine Geological and Biological Habitat Mapping kokoukseen. Kotilainen, A., Kaskela, A., vierailu Tombolo Habitat Institute: en, Orcas Island, WA, USA Kotilainen, A., Kaskela, A., Vallius, H., osallistuminen IGC33 kokoukseen Oslossa Kotilainen, A., osallistuminen IODP-ICDP Workshop:iin Acquiring high to ultrahigh resolution geological records of past climate change by scientific drilling, Potsdam, Saksa Kotilainen, A., INFLOW hankkeen suunnittelukokous IOW instituutissa, Warnemuendessä, Saksassa Kotilainen, A., osallistuminen Tallinnassa, Virossa, järjestettyyn Baltic Sea Region Programme Conferenceen Kotilainen, A., Vallius, H., osallistuminen EuroGeoSurveys Marine Geology Working Group kokoukseen Brysselissä Mertanen, S., Paleomagneettinen näytteenotto Pohjois-Virossa Mertanen, S., 33rd International Geological Congress, Oslo, Norway, Vanhala, H., EAGE Annual Meeting, Rooma Vanhala, H., Komi Science Center ja Mireko, Komin tasavalta, toukokuu 2008.

58 TIETEELLISTEN SESSIOIDEN KOOLLEKUTSUMINEN JA PUHEENJOHTAJATEHTÄVÄT Juha Korhonen, IUGG/IAGA, Perugia, heinäkuu 2008, co-convener ja puheenjohtaja ASV-038 Juha Korhonen, EGU2008, Wien, huhtikuu 2008, convener MPRG-10 Juha Korhonen, 33rd IGC International Geological Conference, Oslo, elokuu convener EIG-02 Aarno Kotilainen, osallistuminen Suomen Akatemian Itämeriseminaariin. Puheenjohtajana seminaarin työpajassa Mitkä ovat ilmastonmuutoksen merkittävimmät vaikutukset Itämeren altaassa? Voivatko päättäjät varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin? 13. STIPENDIT JA APURAHAT Juha Korhonen: Suomen IUGG-toimikunta myönsi 2100 EUR IUGG/IAGA:n kokoukseen osallistumiseen Renlundin Säätiö, apuraha E. Huuskosen diplomityön maastotöihin Renlundin Säätiö, apuraha F. Karellin väitöstutkimuksen rahoittamiseksi 14. OPINNÄYTTEET, OPINNÄYTTEIDEN TARKISTUSTYÖT JA SIVUTOIMINEN OPETUS Airo, M-L. Väitöskirjatyön ohjaus: F. Karell (Åbo Akademi): Rapakivien magneettiset ominaisuudet Diplomityön ohjaus: E. Huuskonen (TKK): Mafisiin intruusioihin liittyvien kultamineralisaatioiden geofysikaalinen karakteristiikka Dosenttiopetus, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteen ja geofysiikan osasto, Petrofysiikan peruskurssi, sl Kotilainen, A. Pro gradu tutkielman ohjaus: Erkki-Jussi Ojala: Itämeren rautamangaanisaostuminen geokemiaa-rauta,mangaani,fosfori ja kalsium vyöhykkeellisyyden suhteen hyväksyttiin Helsingin yliopistossa (Geologian laitos) arvosanalla mcla. Dosenttiopetus, Helsingin yliopiston Geologian laitos, kurssi Merigeologia (3 op), kl-2008

59 57 Mertanen, S. Väitöskirjatyön ohjaus: U. Preeden (Tarton yliopisto): Viron sedimenttikivien ja Etelä-Suomen hiertovyöhykkeiden remanenssitutkimukset Dosenttiopetus, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteen ja geofysiikan osasto, kurssi 'Paleomagnetismi', kl Vanhala, H.: Edmundo Placencia Gómez n jatko-opintojen ohjaus, TKK. 15. REFEREE-LAUSUNNOT Airo, M-L., Referee-lausunto, Journal of Applied Geophysics APPGEO1280, M.A. El-Sadek: "Radiospectrometric and magnetic signatures of a gold mine in Egypt" Airo, M-L., Referee-lausunto, Precambrian Research PRECAM2298R1, N.G. Direen, K.M. Pfeiffer, P.W. Schmidt: Strong remanent magnetisation in pyrrhotite: a structurally-controlled example from the Paleoproterozoic Tanami Orogenic gold province, northern Australia Airo, M-L., Review of manuscript APPGEO1381, Hojjatollah Ranjbar: Evaluation of Airborne Magnetic/Radiometric, Advanced Space borne Thermal Emission and Reflection Radiometer, and Enhanced Thematic Mapper Plus Data for Alteration Mapping in Sar Cheshmeh Mining Area, Iran Jokinen, J., Smirnov, M., Korja, T., Dynesius, L., Pedersen, L. and Laukkanen, E., Broadband magnetotelluric instruments for near-surface and lithospheric studies of electrical conductivity: A Fennoscandian pool of magnetotelluric instruments. Geophysica Vol. 44, Nos. 1 2, Korhonen, J., Referee Tectonophysicsin artikkeliin: Remanent and Induced Magnetic Anomalies over a Layered Intrusion: Effects from Crystal Fractionation and Magma Recharge By Suzanne A. McEnroe, Laurie L. Brown and Peter Robinson. Korhonen, J., Referee Geophysical Research Letters artikkeliin: Global centroid distribution of magnetized layer from World Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM) by Akiko Tanaka Kotilainen, A., Review -toiminta the Norwegian Journal of Geology julkaisusarjaan 16. JULKAISUTOIMINTA Julkaisut referoiduissa kansainvälisissä sarjoissa Airo, M.-L. and Mertanen, S., Magnetic signatures related to orogenic gold mineralization, Central Lapland Greenstone Belt, Finland. Journal of Applied Geophysics 64,

60 58 Hölttä, P., Balagansky, V., Garde, A.A., Mertanen, S., Peltonen, P., Slabunov, A., Sorjonen-Ward, P. and Whitehouse, M., Archean of Greenland and Fennoscandia. In: David G. Gee & Anna Ladenberger (eds.), Nordic Geoscience and 33rd IGC Episodes Special Issue, pp Karell, F., Ehlers, C., Airo, M.-L. and Selonen, O., Intrusion mechanisms and magnetic fabrics of the Vehmaa rapakivi granite batholith in SW Finland. Geotectonic Research 95/01, Special Issue. Lohva, J., Jokinen, T., Vironmäki, J., Detection of Landfill s Leakages using Airborne Gephysics. Polish Geological Institute Special Papers, 24 (2008): Proceedings of the Conference The abiotic environment evaluation of changes and hazards case studies. Preeden, U., Plado, J., Mertanen, S. and Puura, V., Multiply remagnetized Silurian carbonate sequence in Estonia. Estonian Journal of Earth Sciences, 57, 3, Salminen, J., Pesonen, L.J., Mertanen, S., Vuollo, J., and Airo, M.-L., Palaeomagnetism of the Salla Diabase Dyke, northeastern Finland and its implication to the Baltica Laurentia entity during the Mesoproterozoic. Manuscript to be published in: Reddy, S.M., Mazumder, R., and Evans, D.A.D., (eds.) Palaeoproterozoic Supercontinents and Global Evolution. Geological Society of London Special Publication 323. Scherbakova, V.V., Lubnina, N.V., Scherbakov, V.P., Mertanen, S., Zhidkov, G.V., Vasilieva, T. I. and Tsel movich, V.A., Palaeointensity and palaeodirectional studies of early Riphaean dyke complexes in the Lake Ladoga region (Northwestern Russia). Geophys. J. Int. 175, Kukkonen, I.T., Kuusisto, M., Lehtonen, M., Peltonen, P., Delamination of eclogitized lower crust: control on the crust-mantle boundary in the central Fennoscandian Shield. Tectonophysics, 457, Spiridonov, M.A., Ryabchuk, D.V., Kropachev, Y.P., Nesterova, E.N., Zhamoida, V.A., Vallius, H., and Kotilainen, A A new map of the Neva Bay bottom sediments and technogenic objects under the result of side-scan sonar profiling. Polish Geological Institute Special Papers 23, Tuovinen, N., Virtasalo, J.J., Kotilainen, A.T., Holocene diatom stratigraphy in the Archipelago Sea, northern Baltic Sea. Journal of Paleolimnology 40, Virtasalo, J.J., Kotilainen, A.T., Phosphorus forms and reactive iron in lateglacial, postglacial and brackish-water sediments of the Archipelago Sea, northern Baltic Sea. Marine Geology 252, Åström, M.E., Peltola, P., Virtasalo, J.J., Kotilainen, A.T., Salminen, R., Niobium in boreal stream waters and brackish-water sediments. Geochemistry: Exploration, Environment, Analysis, Vol , pp

61 Julkaisut kotimaisissa referoiduissa sarjoissa Airo, M-L., Elminen, T., Mertanen, S., Niemelä, R., Pajunen, M., Wasenius, P. and Wennerström, M., Aerogeophysical approach to ductile and brittle structures in the densely populated urban Helsinki Area, southern Finland. In Pajunen, M. (ed.); Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for characterizing bedrock technical properties. Geological Survey of Finland, Special Paper 47, Kotilainen, A., Vallius, H., Ryabchuk, D., Seafloor anoxia and modern laminated sediments in coastal basins of the eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. In: Holocene sedimentary environment and sediment geochemistry of the eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. Geological Survey of Finland. Special Paper 45. Espoo: Geological Survey of Finland, Mertanen, S., Airo, M-L., Elminen, T., Niemelä, R., Pajunen, M., Wasenius, P. and Wennerström, M., Paleomagnetic evidence for Mesoproterozoic Paleozoic reactivation of the paleoproterozoic crust in southern Finland. In Pajunen, M. (ed.); Tectonic evolution of the Svecofennian crust in southern Finland a basis for characterizing bedrock technical properties. Geological Survey of Finland, Special Paper 47, Ruotoistenmäki, T Geophysical maps and petrophysical data of Mozambique. In: Pekkala, Yrjö (ed.); Lehto, Tapio (ed.); Mäkitie, Hannu (ed.) GTK Consortium Geological Surveys in Mozambique Geological Survey of Finland, Special Paper 48, 321 p. Spiridonov, M., Ryabchuk, D., Kotilainen, A., Vallius, H., Nesterova, E., Zhamoida, V., The Quaternary deposits of the eastern Gulf of Finland. In: Holocene sedimentary environment and sediment geochemistry of the eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. Geological Survey of Finland. Special Paper 45. Espoo: Geological Survey of Finland, Vallius, H., Ryabchuk, D., Kotilainen, A., Distribution of heavy metals and arsenic in soft surface sediments of the coastal area off Kotka, northeastern Gulf of Finland, Baltic Sea. In: Holocene sedimentary environment and sediment geochemistry of the eastern Gulf of Finland, Baltic Sea. Geological Survey of Finland. Special Paper 45. Espoo: Geological Survey of Finland, Muut julkaisut Leppäharju, N., Geofysikaaliset ja geologiset tekijät kalliolämmön hyödyntämisessä. Oulun yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, pro gradu Mäkinen, A., Bäck, S., Ekebom, J., Flinkman, J., Kekäläinen, H., Keynäs, K., Koskela, K., Kotilainen, A., Lax, H-G., Oulasvirta, P., Rikineva-Kantola, L., Ruuskanen, A., Ryttäri, T., Syrjänen, K., Tallberg, P., Vahteri, P., Itämeri ja rannikko. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen

62 60 luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S Mäkinen, A., Tallberg, P., Anttila, S., Boström, C., Boström, M., Bäck, S., Ekebom, J., Flinkman, J., Henricson, C., Koistinen, M., Korpinen, P., Kotilainen, A., Laine, A., Lax, H-G., Leskinen, E., Munsterhjelm, R., Norkko, A., Nyman, M., O Brien, K., Oulasvirta, P., Ruuskanen, A., Vahteri, P., Westerbom, M., Itämeren vedenalaiset luontotyypit. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S Ojala, A., Ikävalko, O., Palmu, J-P., Vanhala, H., Valjus, T., Suppala, I., Salminen, R., Lintinen, P. and Huotari, T., Geoscientific information about fine-grained deposits of densely populated parts of Finland. Current research, GTK ( Spiridonov, M.A., Ryabchuk, D.V., Kropachev, Y.P., Nesterova, E.N., Zhamoida, V.A., Vallius, H., Kotilainen, A., A new map of the Neva Bay bottom sediments and technogenic objects under the result of side-scan sonar profiling. In: Proceedings of the workshop "Relative sea level changes - from subsiding to uplifting coasts", June 19-20, 2005, Gdansk, Poland. Polish Geological Institute Special Papers 23. Warszawa: Polish Geological Institute, Vanhala, H., Ojala. A., Lintinen, P., Oberman, N., Suppala, I. and Forss, H., Mapping permafrost with ground and airborne geophysical techniques Case studies from Ridnitsohkka, Northern Finland and the Republic of Komi, Russia. GTK, Current Research ( Kansainväliset kokousabstraktit Airo, M-L., Hyvönen, E., Petrophysical data coupled with airborne magnetic, conductive and radiometric signatures identifying bedrock conductors. AEM th International Conference on Airborne Electromagnetics, Haikko Manor, Finland, May Keynote paper. Andrén, T., Björck, S., Jørgensen, B.B., Knudsen; K.L., Harff, J., Bitinas, A., Emelyanov, E., Jakobsson, M., Jensen, J.B., Kotilainen, A., Lambeck, K., Spiess, V., Uscinowicz, S., Veski, S., Zelchs, V., Palaeoenvironmental evolution of the Baltic Sea basin through the last glacial cycle - towards a Baltic Sea IODP. The IODP-ICDP Workshop Acquiring high to ultra-high resolution geological records of past climate change by scientific drilling, Potsdam, Germany, 29 th September 1 st October Breilin, O., Edén, P., Kotilainen, A., Ojalainen, J., Sipilä, P., Geological heritage of the Kvarken Archipelago. In: 33 rd International Geological Congress, Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts. Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their

63 61 Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 13 June Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-48, 102 p. Heikkinen, P., Kukkonen, I.T., Suleimanov, A. and Zamoshnyaya, N., SEISMIC IMAGE OF THE FENNOSCANDIAN SHIELD ALONG THE BALTIC SEA WHITE SEA TRANSECT In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 13 June Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S- 48, p. 45. Heinonen, S., Schijns, H., Schmitt, D., Heikkinen, P. and Kukkonen, I.T., SEISMIC REFLECTIVITY AND ANISOTROPY IN OUTOKUMPU, FINLAND BASED ON HIGH RESOLUTION SEISMIC SURVEY AND BOREHOLE DATA. In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 13 June Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 46. Huotari, T., Airo, M-L. and Ojala, AEK, Geophysics in densely populated urban areas Two cases from Finland. Abstrakti, EAGE/Near Surface Krakova. Jääskeläinen, P., Ahonen, L., Jokinen, J. (2006) Hydrogeological studies of fractured rock at Kopparnäs site, Finland. In 4th Workshop on Hard Rock Hydrogeology of the Bohemian Massif, Jugowice, SW Poland, June 2006 (eds.) Chudy, K. & Marszalek, H.. University of Wroclaw, pp Karell, F., Ehlers, C., Selonen, O. and Airo, M-L.: Emplacement and magnetic fabrics of the Vehmaa rapakivi granite batholith in SW Finland. Geotectonic Research 95/01, Special Issue TSK 12 Abstracts. Korhonen, J., Continental crustal magnetization of shields and adjacent younger geological provinces. EGU2008 (European Geosciences Union) General Assembly 2008, Vienna, Austria, Korhonen, J., & WDMAM Team, World digital magnetic anomaly map Abstract igc-33, Oslo, Korhonen, J., Characteristics of crustal magnetization of Precambrian Shields Abstracts of igc-33, Oslo, Korhonen, J., WORLD Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM, V2). CGMW General Assembly, Oslo, 9 August Korhonen, J., Reduction of Aeromagnetic Surveys to a Common Base, (abstract) AGU, Fall meeting, San Francisco, December Korhonen, J., Polar magnetic anomalies at World Magnetic Anomaly Map. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08

64 62 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala. Kukkonen, I. T., Safanda, J., Cermak, V. and Kivekäs, L., Geothermal studies and palaeoclimatic implications of the 2. 5 km deep Outokumpu deep drill hole, Finland. In: 28 th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg, Denmark : abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 55. Kukkonen, I. T., Poutanen, M DynaQlim : an ILP driven task force project on upper mantle dynamics and Quaternary climate in cratonic areas. In: 28th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg, Denmark : abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 37. Kukkonen, I. T., Lauri, L. S Modelling the thermal evolution of a collisional Precambrian orogen : high heat production migmatitic granites of southern Finland. In: 28th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg, Denmark : abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 86. Kukkonen, I.T., Kuusisto, M., Lehtonen, M. and Peltonen, P., UPPERMOST MANTLE REFLECTORS AND MOHO-CUTTING REFLECTORS IN CENTRAL FENNOSCANDIA: DELAMINATION STRUCTURES? In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 13 June Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 61 Kukkonen, I.T. and HIRE Working Group, PROJECT HIRE: HIGH RESOLUTION REFLECTION SEISMIC SURVEYS IN ORE EXPLORATION OF CRYSTALLINE ROCK AREAS. In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 13 June Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S- 48, p. 62. Kukkonen, I. T Outokumpu Deep Drilling Project, Finland : review of aims, results and research. In: 28 th Nordic Geological Winter Meeting, January 7-10, 2008, Aalborg, Denmark : abstract volume. Aalborg: Aalborg University, 101. Lahtinen, R., Korhonen, J., Magnetization components of major WDMAM2007 anomaly sources in central Fennoscandian shield Abstracts of igc-33, Oslo, Leth, J.O., Alhamdani, Z., Reijonen, A., Kotilainen, A., Reker, J., Implementing the marine landscape tool to marine management of the Baltic Sea. In: 33 rd International Geological Congress, Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts, Leväniemi, H., Beamish, D., Jokinen,T., Lohva, J., Suppala, I., and Tiainen, M. JAC 4-frequency AEM system with case examples in gold exploration. AEM2008, 5 th International Conference on Airborne Electromagnetics May 2008, Hotel Haiko Manor, Finland. 4p.

65 63 Lintinen, P., Ojala, A., Vanhala, H., Palmu, J-P, Ikävalko, O., Combining geophysical, sedimentological and geotechnical information in order to characterize construction site at fine-grained waterlayn deposit. Abstracts of IGC-33, Oslo, Lohva, J., Jokinen, T., Suppala, I., Airborne Geophysical Studies around Landfill Areas Case histories from Finland. Extended Abstracts & Exhibitor`s Catalogue. Near Surface 2008/EAGE, 14th European Meeting of Environmental and Engineering Geophysics Krakow, Poland. Mertanen, S., Plate movement and reworking of the Fennoscandian shield during Archean-Paleoproterozoic based on paleomagnetic data. 33IGC, Oslo, Norway, , Abstracts, CD-ROM. Mertanen, S. and Korhonen, F., Archean-Paleoproterozoic configuration of Laurentia and Baltica focusing on paleomagnetic data from Baltica. 33IGC, Oslo, Norway, , Abstracts, CD-ROM. Nöjd, A-L., Reijonen, A., Rousi, H., Kotilainen, A.T., Biological relevance of benthic marine landscapes and seabed topographic features in the Archipelago Sea (Baltic Sea) implications for management uses. In: GEOHAB, Marine Geological and Biological Habitat Mapping, Ninth International Symposium, 29 April 2 May, 2008, Sitka, Alaska, USA. Agenda and Abstracts, 61. Ojala, A.E.K., Hirvas, H., Lintinen, P. and Vanhala, H., Characteristics and age of Kovdajohka valley terminal moraines. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala. Preeden U., Mertanen S., Plado J., Paleomagnetic Dating of Shear and Fault Zones in Southern Finland. 11th Castle Meeting, Paleo, Rock and Environmental Magnetism, Bojnice Castle, Slovak Republic, June 22-28, Contributions to Geophysics and Geodesy, Abstracts. Preeden U., Plado J., Mertanen S. and Puura V., Multiply Remagnetized Silurian Carbonate Sequences in Estonia. 11th Castle Meeting, Paleo, Rock and Environmental Magnetism, Bojnice Castle, Slovak Republic, June 22-28, Contributions to Geophysics and Geodesy, Abstracts. Reijonen, A., Nöjd, A, Rousi, H., Kotilainen, A., Marine landscapes and benthic habitats in the Archipelago Sea (the Baltic Sea) a case study. BALANCE Interim Report No pages. Reijonen, A., Nöjd, A-L., Kotilainen, A.T., Rousi, H., Marine landscapes in the Archipelago Sea, the Baltic Sea biological relevance and implications for management uses. In: 33 rd International Geological Congress, Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts. Reijonen, A.M., Kotilainen, A.T., Distribution of seabed topographic features in the Archipelago Sea, the Baltic Sea an approach to pinpoint geodiversity hotspots. In: GEOHAB, Marine Geological and Biological Habitat Mapping, Ninth

66 64 International Symposium, 29 April 2 May, 2008, Sitka, Alaska, USA. Agenda and Abstracts, 70. Ruotoistenmäki, T. and Lehtimäki, J., Analysis of permafrost geometry, temperature gradients and ice flow parameters on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala. Schijns, H., Meillieux, D., Schmitt, D., Kukkonen, I.T., Heikkinen, P.,2007. Overview of a high resolution VSP survey in the International Continental Drilling Program Outokumpu borehole, Finland: progress towards an anisotropic velocity model. In: AGU Fall Meeting, December 2007, San Francisco. Eos, Transactions, American Geophysical Union 88 (52), Sorjonen-Ward, P., Cuney, M., Mertanen, S. and Systra, Y., Structural framework and hydrothermal event history in relation to uranium mineralization along the southeastern margin of the Fennoscandian Shield. 33IGC, Oslo, Norway, , Abstracts, CD-ROM. Sorjonen-Ward, P., Äikäs, O., Lukkarinen, H., Paavola, J., Kontinen, A., Ruotoistenmäki, T., Interaction between Paleoproterozoic deformation and magmatism at an oblique convergent margin, central Finland kinematic constraints, isotopic insights and seismic signatures. Abstracts of IGC-33, Oslo, Sorjonen-Ward, P., Blewett, R., Goleby, B.R. and Kukkonen, I.T., SEISMIC IMAGING OF MINERAL SYSTEMS AT VARIOUS SCALES: SOME COMPARATIVE VIEWS FROM ON TOP AND DOWN UNDER IN FINLAND. In: Heikkinen, P., Kukkonen, I. T., Kuusisto, M. and Heinonen, S. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their Margins, Programme and Abstracts, Saariselkä, Finland, 8 13 June Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-48, p. 86. Suppala, I., Vanhala, H. and Lintinen, P., The dual frequency fixed-wing airborne EM system in delineating sulphide rich fine-grained sediments in Western Finland. AEM2008, 5th International Conference on AIRBORNE ELECTROMAGNETICS, May Haikko Manor, Finland., 4p. Vallius, H., Zhamoida, V., Kotilainen, A., Ryabchuk, D., Future seafloor desertification The Gulf of Finland (the Baltic Sea) case study. In: 33 rd International Geological Congress, Oslo, Norway, August 6-14, 2008: abstracts, Vanhala, H., Lintinen, P., Ojala, A.E.K., Hirvas, H. and Suppala, I., Modelling discontinuous permafrost using geophysical data a case from Vorkuta, Komi Republic, Russia. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala.

67 65 Vanhala, H., Lintinen, P., Oberman, N. and Suppala, I., Geophysical characteristics of sporadic and discontinuous permafrost at Halti-Ridnitsohkka area in Northern Finland. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala. Vuollo, J., Manninen, T. and Kukkonen, I. T. (Eds.), The 13 th International Symposium on Deep Seismic Profiling of the Continents and Their Margins, Excursion Guide, Lapland, Finland, June, Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-49, xx p Kotimaiset kokousabstraktit Mertanen, S. and Karell, F., Timing of shearing of two gold-potential formations in southern Finland, based on paleomagnetic and AMS studies. In: Korja, T., Arhe, K., Kaikkonen, P., Korja, A., Lahtinen, R. and Lunkka, J.P. (Eds.), Litosphere Fifth Symposium of the Structure, Composition and Evolution of the Litosphere in Finland. Programme and Extended Abstract, Oulu, Finland, November 5-6, Institute of Seismology, University of Helsinki, Report S-53, 132 pp Arkistoidut Q-sarjan ja muut vastaavat raportit Huotari. T., IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q16.1/1244/2008/66. Jokinen, T., Q19/211305/2008/1. Geofysikaaliset mittaukset Kuuma, Forssa.8 ss. Jokinen, J., Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen, Siilomittari. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q16.1/2008/83. Tilaaja Pyhäsalmi Mine Oy. Korpisalo, A. ja Niemelä, M., FARA laitteen lähetinjärjestelmä. Arkistoraportti, Geologian tutkimuskeskus, Q15/2008/13. Korpisalo, A., "Radioluotausmittausten (EMRE/fara) tulosten esittäminen OasisMontaj:ssa. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q16.2/2008/14 Korpisalo, A. ja Niemelä, M., FARA -mittaukset Pyhäsalmen Kettuperällä s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q16.2/2008/43. Mertanen, S., Paleomagnetic and petrophysical studies on iron-rich lenses in Kooskora, southeastern Estonia. Geological Survey of Finland, Report UT/Estonia/2008/72, 7 pp. Nousiainen, M., Hongisto, H., Hyvönen, E., Kurimo, M., Oksama, M., Ruotsalainen, A., Suppala, I., Vanhala, H., VTEM-mittaukset ja vertailu

68 66 muihin aineistoihin Vihannissa ja Keiteleellä Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q16.1/2008/73. Valjus, T., Manninen, T. ja Lehtimäki, J., (toim.) Merigeologian ja geofysiikan toimiala, Toimintakertomus Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti Q10/2008/44, 75 ss Vanhala, H., Lintinen, P, Oberman, N., Melnichuk, E., Suppala, I., Forss, H., Eklund. M, Geophysical study of permafrost at Lek-Vorkutinskiy in Komi Republic, Northwestern Russia. Research report, Q17.2/2008/67, 72 pages + App.. Geological survey of Finland, Espoo, Finland Muut tutkimus ja työraportit Alvi, K., Hämäläinen, J., Kotilainen, A., Ojala, E-J., Merigeologiset tutkimukset Pohjan biogeokemialliset prosessit matkan aikana, t/a Aranda Matkaraportti. Geologian tutkimuskeskus, , 9 s. Elo, S., "Alueelliset painovoimamittaukset ja mallinnus hankkeen kertomus vuodelta 2007". 5 s. Elo, S., "Gravity Operations of the Geological Survey of Finland". IAGraportti, 3 s. Elo, S., Forss, H., Hongisto, H., Kurimo, M., Jokinen, T., Korhonen, J.V., Kukkonen, I., Mertanen, S., Vanhala, H., "IUGG Annual Report 2008, Geological Survey of Finland (GTK)", 4 pages. Korpisalo, A. ja Mika Niemelä, "FARA -mittaukset Pyhäsalmen Kettuperällä 2008", s. 136, INMET Mining työraportti 2008 Kotilainen, A., Alanen, U., Didziulis, V., Hämäläinen, J., Ilmarinen, K., Leinikki, J., Oulasvirta, P., Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) Merenkurkussa Vuoden 2007 tutkimusten loppuraportti, , Geologian tutkimuskeskus, 57 s., 2 liitettä. Kotilainen, A., Alanen, U., Didziulis, V., Ilmarinen, K., Kaskela. A., Leinikki, J., Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) Suomenlahdella Vuoden 2008 tutkimusten loppuraportti, , Geologian tutkimuskeskus, 60 s., 5 liitettä. Kotilainen, A., Alanen, U., Didziulis, V., Ilmarinen, K., Kaskela. A., Leinikki, J., Vedenalaisen meriluonnon inventoinnit (VALKO) Suomenlahdella Vuoden 2008 tutkimusten loppuraportti, , Geologian tutkimuskeskus, 60 s., 5 liitettä.

69 67 Kotilainen, A., Alvi, K., Lintunen, E., Ojala, E-J., Surface sediment sampling in the Olkiluoto sea area, R/V Geomari Cruise Report. Geologian tutkimuskeskus, , 6 s, 13 Appendices. Kotilainen, A., Eräkare, E., Ojala, E.-J., Ratia, A., Tuhkanen, M., Merigeologiset tutkimukset MESA 1/2008 matkan aikana, t/a Geomari Matkaraportti. Geologian tutkimuskeskus, , 9 s. Leth, J.O. (editor), Dinesen, G.E., Al-Hamdani, Z., Alanen, U., Andersen, J.H., Bekkby, T., Bendtsen, J., Bergström, U., Bučas, M., Carlén, I., Dahl, K., Daunys, D., Dinesen, G.E., Elhammer, A., Erichsen, A., Geitner, K., Hansen, J., Herkül, K., Hermansen, B., Holmberg, J., Isæus, M., Kotilainen, A., Kotta, J., Kraus, G., Lindberg, T., Lindeberg, G., Lindblad, C., Martin, G., Moy, F., Nilsson, H., Nyberg, J., Nöjd, A., Norderhaug, K.M., Orav-Kotta, H., Pedersen, A., Reker, J., Reijonen, A., Riabtchouk, D., Sandström, A., Simm, M., Skov, H., Sköld, M., Sparrevohn, C., Sundblad, G., Sørensen, T., Söderkvist, J., Thougaard, L., Vestergaard, O., Wennberg, S., Zemblys, P., Zetterlund, S., Baltic Sea marine landscapes and habitats: Mapping and modelling. [Electronic resource]. BALANCE Technical Summary Report, part 2/4. [Copenhagen]: [GEUS]. 46 p. Electronic publication. Mäkinen, A., Bäck, S., Ekebom, J., Flinkman, J., Kekäläinen, H., Keynäs, K., Koskela, K., Kotilainen, A., Lax, H-G., Oulasvirta, P., Rikineva-Kantola, L., Ruuskanen, A., Ryttäri, T., Syrjänen, K., Tallberg, P., Vahteri, P., Itämeri ja rannikko. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S Mäkinen, A., Tallberg, P., Anttila, S., Boström, C., Boström, M., Bäck, S., Ekebom, J., Flinkman, J., Henricson, C., Koistinen, M., Korpinen, P., Kotilainen, A., Laine, A., Lax, H-G., Leskinen, E., Munsterhjelm, R., Norkko, A., Nyman, M., O Brien, K., Oulasvirta, P., Ruuskanen, A., Vahteri, P., Westerbom, M., Itämeren vedenalaiset luontotyypit. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S Reijonen, A., Nöjd, A, Rousi, H., Kotilainen, A., Marine landscapes and benthic habitats in the Archipelago Sea (the Baltic Sea) a case study. BALANCE Interim Report No pages. Spiridonov, M., Ryabchuk, D., Zhamoida, V., Shakhverdov, V., Vallius, H., Kotilainen, A., Transboundary dynamics of the surface bottom sediments of the Gulf of Finland (in Russian). Nevsky International Ecological Congress, St.Petersburg, 9th December 2008.

70 Tilaustyöraportit Ahonen, J.,Rauhaniemi, T. ja Valjus, T., Tutkimusraportti : Pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Porvoon Sandhöjdenin tutkimusalueella,. (Tilaaja: Rudus Oy) Ahonen, J., Laakso, K., Majaniemi, J., Valjus, T., Puntarmäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys. Tutkimusraportti (Tilaajat: Mäntsälän vesi, Uudenmaan ympäristökeskus) Ahonen, J., Rauhaniemi, T. ja Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hauhon Ruskenmullanharjun alueella. Tutkimusraportti Tilaajat: Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy ja Hämeen ympäristökeskus. Airo, M-L., Hyvönen, E. ja Leväniemi, H., Airborne Geophysical Survey, Finnmark, Norway. Interpretation Report. Toimeksiantaja Store Norske Gull AS Hanke Airo, M-L., Kairareikänäytteiden petrofysiikan analyysien työraportin arviointi syksyllä Muistio , Posiva Oy. Airo, M-L., Hyvönen, E. ja Leväniemi, H., Airborne Geophysical Survey, Finnmark, Norway. Interpretation Report. Toimeksiantaja Store Norske Gull AS Alvi, K. ja Hämäläinen, J., Merihiekkatutkimukset Perämerellä ja Helsingin edustalla v Morenia Oy:lle. Ei julkinen raportti. Alvi, K., Hämäläinen, J., Kotilainen, A., Ojala, E-J., Merigeologiset tutkimukset Pohjan biogeokemialliset prosessit matkan aikana, t/a Aranda Matkaraportti. Geologian tutkimuskeskus, , 9 s.. Elo, S., Suppala, I., Tervo, T., "An analysis of Kivesvaara airborne gravity gradient survey, Part 3: Examples of quantitative modeling". Confidential report, 35 pages. Elo, S., "Alustava raportti Turun Näkärlässä tehdystä painovoima-mittauksesta". Luottamuksellinen raportti, 8 sivua. Elo, S., "Gravity Survey in Senja, Norway" Confidential report. 32 pages. Elo, S., "An analysis of Kivesvaara airborne gravity gradient survey, Part 1". Confidential report. 14 pages. Elo, S., "An analysis of Kivesvaara airborne gravity gradient survey, Part 2". Confidential report. 16 pages.

71 69 Elo, S., Suppala, I., Tervo, T., "An analysis of Kivesvaara airborne gravity gradient survey, Part 3: Examples of quantitative modeling". Confidential report, 35 pages. Elminen, T., Airo, M-L., Härmä, P. ja Lohva, J., Ruotsinpyhtään kohdealueen esiselvitys. Fennovoima Oy Elminen, T., Lohva, J., Härmä, P.: C/KA 33/08/09. Ydinvoimalaitoksen mahdollisten sijoituspaikkojen geologiset esiselvitykset ja seismisyysselvitykset. Elminen, T, Airo, M-L., Härmä, P. ja Lohva, J., Ruotsinpyhtään kohdealueen esiselvitys. Osaraportti HA Elminen, T., Airo, M-L., Härmä, P. ja Lohva, J., 2008: Ruotsinpyhtään kohdealueen esiselvitys. Fennovoima Oy Eskelinen, A. ja Valjus, T., Pohjavesialueiden geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä Kurun, Peuranpään ja Monnin välisellä alueella, Tutkimusraportti Tilaajat: Hausjärven kunta, Hämeen ympäristökeskus, Mäntsälän Vesi, Pornaisten kunta, Porvoon vesi, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Uudenmaan ympäristökeskus. Hämäläinen, J., Alvi, K., Alanen, U. ja Kaskela, A., Hydrographic survey report of area 16 in LEL project. Ei julkinen raportti. Estonian Maritime Admistration. Jokinen, T. ja Lehtimäki, J. : GEFINEX 400S (SAMPO) EM-Soundings at Olkiluoto ss, 9 liitettä. Jokinen, T. ja Lehtimäki, J., Magnetic and EM-conductivity Measurements in Merivaara, Lahti. Tilaustyöraportti s, 5 liitettä. Tilaaja FCG Planeko Oy. Kotilainen, A., Eräkare, E., Ojala, E.-J., Ratia, A., Tuhkanen, M., Merigeologiset tutkimukset MESA 1/2008 matkan aikana, t/a Geomari Matkaraportti. Geologian tutkimuskeskus, , 9 s Kotilainen, A., Alvi, K., Lintunen, E. ja Ojala, E-J., Surface sediment sampling in the Olkiluoto sea area. R/V Geomari Cruise report, 6 s ja 13 liitettä Kurimo, M., Airborne Geophysical Survey: Fäboliden and Sandsjö, Sweden. Technical Report. Ei-julkinen raportti, Lappland Goldminers AB. Kurimo, M., Airborne Geophysical Survey: Finnmark, Norway. Technical Report. Ei-julkinen raportti, Store Norske Gull As. Kurimo, M., Airborne Geophysical Survey: Sokli, Finland. Technical Report. Ei-julkinen raportti, Yara Suomi. Kärkkäinen, N. ja Lohva, J., Ydinvoimalaitoksen mahdollisten sijoituspaikkojen kallioperän malmipotentiaaliselvitys. Raportti Fennovoima Oy:lle, 59 ss

72 70 Lehtimäki, J., Pälkäneen pohjavesialueen vuosien painovoimaprofiilien uudelleen tulkinta. Tutkimusraportti Lehtimäki, J. ja Elo, S., Maapeitteen paksuuden määritys painovoimamittauksin välillä Villilän sorakuoppa Vihnusjärvi. Tilaustutkimus Leväniemi H., Aeromagnetic Survey in Eurajoensalmi, Olkiluoto Working Report , Posiva Oy. Leväniemi H., Airborne Geophysical Survey: Kuhmo and Näränkävaara. Technical Report. Ei-julkinen raportti, Anglo American / Filial Sverige. Leväniemi H., Airborne Geophysical Survey: Svartliden, Sweden. Technical Report. Ei-julkinen raportti, Dragon Mining Sweden AB and Viking Gold and Prospecting AB. Lohva, J. ja Jokinen, T., Geofysikaaliset lentomittaukset Ämmässuon alueella ss, 22 liitettä. Lohva, J. ja Airo, M-L., Kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta Espoon Ämmässuon alueelta. Tilaustyö, YTV. Lohva, J., Airo, M-L. ja Säävuori, H., Kallioperän rakoiluvyöhyketulkinta Espoon Kulmakorven maanläjitysalueelta. Toimeksiantaja Rudus Oy. Mertanen, S., Paleomagnetism of Diabase Dykes, Pegmatitic Granites and TGG Gneisses in the Olkiluoto Area. Posiva Working Report, March 2008, 23 pp Appendices. Paalijärvi, M. javaljus, T., Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys, I-vaihe ( ). Tutkimusraportti Tilaaja: Kokkolan kaupunki Rantataro, J., Kraftnät Åland/Nådendal hamn kabelrutt, akustisk-seismisk lodningsundersökning. Ei julkinen raportti. Tilaaja: Kraftnät Åland. Rantataro, J., Merivoimat GTK tutkimusyhteistyön raportti. Puitesopimuksen v työt. 5 s. Rantataro, J., Relacom/Pyhämaan elektrodiverkko ja Mannerveden kaapelireitti: Akustis-seisminen luotaustutkimus. Ei julkinen raportti. Tilaaja/Relacom Finland Oy Sallasmaa, O. ja Valjus, T., Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Nukarinkosken-Teilinummen alueella. Tutkimusraportti Tilaajat: Nurmijärven vesilaitos ja Uudenmaan ympäristökeskus. Valjus T. ja Huotari, T., Lahden Merivaaran tutkimusalueen geofysikaaliset kallionpintaselvitykset. Tutkimusraportti Tilaaja: FCG-Planeko Oy.

73 71 Valjus, T., Keravan logistiikkakeskustyömaan geofysikaaliset kallionpintaselvitykset. Tutkimusraportti Tilaaja: FCG-Planeko Oy. Valjus, T., Geofysikaaliset kallionpintaselvitykset Ruotsinpyhtäällä, Simossa ja Pyhäjoella. Tutkimusraportti Tilaaja: Fennovoima Oy Valjus, T., Lapinlahden pohjavesialueen kallionpintaselvitykset ja aerogeofysikaalinen tulkinta, Tutkimusraportti Tilaajat: Turun yliopisto ja Pohjois-Savon ympäristökeskus. Vallius, H., Selvitys Kotkan edustalle suunnitellun uuden Kilpisaaren ankkurointipaikan pintamaalajeista. Ei julkinen raportti. Tilaaja: MKL/Suomenlahden väyläyksikkö Öhman, I., Heikkinen, E., Säävuori, H., Vuoriainen, S., Paulamäki, S., Aaltonen, I Summary of petrophysical analysis of Olkiluoto core samples Working report Posiva Oy, Eurajoki. 212 p ATK-tuotteet Korhonen, K. ja Ruotoistenmäki, T., Linda: Ohjelma lineamenttien tiheys- suuntaja pituusvaihteluiden kvantisoimiseksi ja analysoimiseksi. Korpisalo, A., FARA tulosten esitysmoduuli Geosoftissa Kartat Bergh, G.; Breilin, O.; Fredén, C.; Hämäläinen, J.; Kielosto, S.; Kotilainen, A.; Mikko, H.; Nordgren, P.; Ojalainen, J.; Putkinen, N.; Ransed, G.; Slagbrand, P.; Sundh, M.; Wiberg, B.; Kallio, H. (ed.); Vähäkuopus, T. (ed.) Quaternary deposits in the Kvarken area with special reference to moraine formations = Merenkurkun kvartäärikerrostumat, maalajit ja moreenimuodostumat = Kvartära avlagringar i Kvarkenområdet med speciell hänsyn till moränformationer 1: Espoo: Geological Survey of Finland Esitelmät ulkomailla Airo, M-L., Interpretation of Kosovo airborne geophysical data. SVEMIN Airborne Geophysics, Luleå Airo, M-L., Interpretation of Kosovo airborne geophysical data. SVEMIN Airborne Geophysics, Luleå

74 72 Breilin, O., Edén, P., Kotilainen, A., Ojalainen, J., Sipilä, P.: Geological heritage of the Kvarken Archipelago. IGC33 kokous, Oslo Huotari, T., Geophysics in densely populated urban areas Two cases from Finland. EAGE/Near Surface Krakova. Karell, F., Emplacement and magnetic fabrics of the Vehmaa rapakivi granite batholith in SW Finland. Symposium TSK 12 Tektonik, Struktur- und Kristallingeologie, April 2008, Karlsruhe, Germany. Korhonen, J.V., Continental crustal magnetization of shields and adjacent younger geological provinces. EGU2008 (European Geosciences Union) General Assembly 2008, Vienna, Austria, April 2008 Korhonen, J.V., WORLD Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM, V2). CGMW General Assembly, Oslo, 9 August Korhonen, J.V., Magnetization components of major WDMAM2007 anomaly sources in central Fennoscandian shield. igc-33, Oslo Korhonen, J.V., Characteristics of crustal magnetization of Precambrian Shields. igc- 33, Oslo. Korhonen, J.V., WORLD Digital Magnetic Anomaly Map (WDMAM, V2), igc-33, Oslo Korhonen, J.V., Reduction of Aeromagnetic Surveys to a Common Base. AGU, Fall meeting, San Francisco, USA, December Kotilainen, A.T. and Vallius, H., 2008:Esitelmä Marine Geology at GTK Annual Report EuroGeoSurveys Marine Geology Working Group kokous Brysselissä. Kotilainen, A., poster esitelmä Palaeoenvironmental evolution of the Baltic Sea basin through the last glacial cycle towards a Baltic Sea IODP IODP-ICDP Workshopissa Acquiring high to ultra-high resolution geological records of past climate change by scientific drilling Potsdamissa, Saksassa, Kotilainen, A., Seafloor anoxia and modern laminated sediments in coastal basins of the Eastern Gulf of Finland esitelmä Pietarissa VSEGEI instituutissa järjestettyssä Geological Survey of Finland, Special Paper 45 julkistamistilaisuudessa Kotilainen, A., esitelmä Itämerelle suunniteltavasta syväkairaus hankkeesta IODP- ICDP Workshop:ssa, Potsdam, Saksa Kukkonen, I. and Elo S., What would Fennoscandia look like without glacioisostatic deformation? Esitelmä GTK-GL-tutkijatapaamisessa, Masala, Kurimo, M., GTK and JAC airborne geophysics. SVEMIN Airborne Geophysics, Luleå

75 73 Leth, J.O., Alhamdani, Z., Reijonen, A., Kotilainen, A., Reker, J.: Implementing the marine landscape tool to marine management of the Baltic Sea. IGC33 kokous, Oslo Lohva, J., Jokinen, T., Suppala, I., Airborne Geophysical Studies around Landfill Areas Case histories from Finland. Esitelmä Near Surface 2008/ EAGE Krakow, Poland. Mertanen, S., Plate movement and reworking of the Fennoscandian shield during Archean-Paleoproterozoic based on paleomagnetic data. 33IGC, Oslo, Norway, Mertanen, S. and Korhonen, F., Archean-Paleoproterozoic configuration of Laurentia and Baltica focusing on paleomagnetic data from Baltica. 33IGC, Oslo, Norway, Nöjd, A-L., Reijonen, A., Rousi, H., Kotilainen, A.T. : Biological relevance of benthic marine landscapes and seabed topographic features in the Archipelago Sea (Baltic Sea) implications for management uses. Sitkassa, USA:ssa, järjestetyssä GEOHAB 2008 Marine Geological and Biological Habitat Mapping kokouksessa Reijonen, A.M., Kotilainen, A.T.: Distribution of seabed topographic features in the Archipelago Sea, the Baltic Sea an approach to pinpoint geodiversity hotspots. Sitkassa, USA:ssa, järjestetyssä GEOHAB 2008 Marine Geological and Biological Habitat Mapping kokouksessa Reijonen, A.M., Kotilainen, A.T., Distribution of seabed topographic features in the Archipelago Sea, the Baltic Sea an approach to pinpoint geodiversity hotspots. Esitelmä GeoHab 2008 kongressissa Reijonen, A., Nöjd, A-L., Kotilainen, A.T., Rousi, H.: Marine landscapes in the Archipelago Sea, the Baltic Sea - biological relevance and implications for management uses. IGC33 kokous, Oslo Vallius, H., Zhamoida, V., Kotilainen, A., Ryabchuk, D.: Future seafloor desertification - The Gulf of Finland (the Baltic Sea) case study. IGC33 kokous, Oslo Esitelmät kotimaassa Airo, M-L., Geophysical data processing and interpretation. Tansanian kartoitusprojektin loppukokous Airo, M-L., Geomateriaalien fysikaaliset ominaisuudet geofysikaalisen ja geologisen mallinnuksen tuki. GTK, Studia Geologica

76 74 Airo, M-L., Lentomittausaineistojen geologisesta tulkinnnasta. Tulkintaseminaari , Espoo. Airo, M-L., Lentogeofysiikka ja petrofysiikka geologisessa mallinnuksessa. Luento HY:n Ilmakehätieteiden ja geofysiikan osastolla Airo, M-L. ja Hyvönen, E., Petrophysical data coupled with airborne magnetic, conductive and radiometric signatures identifying bedrock conductors. AEM th International Conference on Airborne Electromagnetics, Haikko Manor, Finland, May Keynote paper. Airo, M-L., Hyvönen, E. ja Ruotsalainen, A., Lentogeofysiikan tulkinnan kehittäminen. KOGE Airo, M-L. ja Säävuori, H., Petrofysiikan laboratorion kehitystoiminta. KOGE Elo, S., 2008: "Painovoimatutkimukset: esimerkkejä kuoresta ytimeen". Luento Helsingin yliopiston Litosfääritutkimus-kurssilla klo Elo, S., 2008: "APV-kartoitus ja aerogravimetraus". KOGE-päivät Sederholm- Sali. Elo, S., "Uudet gravimetrit", KOGE-päivät Vuokatissa Elo, S., "GPS-jälkikäsittelyohjelmisto GtafNav/GrafNet", KOGE-päivät Vuokatissa Elo, S., "Katsaus GTK:n vuoden 2007 painovoimamittauksiin ja mallinnuksiin mukaan lukien viimeisimmät mittaustulokset kalibrointilinjalta Masala Vihti ja mallinnustuloksia Finite Element -menetelmällä Metsähovin liikkuvasta kalliolohkosta". Geodeettisen laitoksen ja geologiantutkimuskeskuksen tutkijakokous Masalassa Elo, S., Katsaus GTK:n vuoden 2007 painovoimamittauksiin ja mallinnuksiin Geodeettisen laitoksen ja Geologian tutkimuskeskuksen vuotuisessa tutkijatapaamisessa. Hongisto, H., AMIRA, Koge, Vuokatti, Huotari, T., AeroTEM Suomessa 2008, Koge, Vuokatti, Huotari, T., Geofysiikan web-sivut, Koge, Vuokatti, Hämäläinen, J.: Merigeologiset kartoitukset. VELMU alueellisen yhteistyöryhmän (Läntinen Suomenlahti) seminaari Hämäläinen, J. and Vallius, H.: Nord Stream kaasuputkihankkeesta, GTK/Studia Geologica-esitelmäsarja Jokinen. J., Reikä-EM, Siilo-EM, Koge, Vuokatti,

77 75 Jokinen, T., Lentogeofysiikka kaatopaikka-alueiden ympäristövaikutusten tutkimuksissa. Luento HTKK, Ympäristötekniikan menetelmät Jokinen, T. ja Korhonen, K., GTK-SAMPO2008. KOGE-päivät Sederholm- Sali. Kaskela, A., Vedenalaiset maisemat "Marine Landscapes" GTK/Studia Geologicaesitelmäsarja Kaskela, A., esitelmä Merigeologia työnä. Helsingin yliopisto työelämäorientaatiokurssilla Korhonen, J. V., Polar magnetic anomalies and apparent susceptibilities as a part of World Magnetic Anomaly Map. Lito2008-kokous, Oulu. Korhonen, J. V., Polar magnetic anomalies at World Magnetic Anomaly Map. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Program and Abstracts. Edited by Antti E.K. Ojala. Korhonen, K., GTK-SAMPO-testeistä, Koge, Vuokatti, Korpisalo, A., FARA Tomografiaa- esitys, Koge, Vuokatti, Kotilainen, A., esitelmä Merigeologian EU hankkeet ESY:n infotilaisuudessa Kotilainen, A., INFLOW a new BONUS+ program project Puolalaisille PGI:n vieraille GTK:ssa. Kotilainen, A., esitelmä Merenpohjan käyttö Otaniemessä järjestettyssä GTK:n tutkimus ja kehitys tulosaluekokouksessa Kotilainen, A., esitelmä Merenpohjan käyttö Baltic Seafloor VA215 kuukausikokouksessa Kotilainen, A., esitelmä Holocene saline water inflow changes into the Baltic Sea, ecosystem responses and future scenarios INFLOW hankkeesta Suomen Akatemian Itämeri-seminaarissa Kurimo, M., Lentogeofysiikan kuulumisia. KOGE, Vuokatti Lehtimäki, J., Seismisistä hydrofiniluotauksista, Koge, Vuokatti, Lehtimäki, J., Hydrofoniseismisistä ja SAMPO-luotauksista, kenttämiespäivät, Vuokatti Mertanen, S., luento HY:n Ilmakehätieteiden ja geofysiikan osastolla : Prekambriajan supermantereista paleomagnetismin tutkimusten valossa.

78 76 Mertanen, S. ja Karell, F., Paleomagnetismin ja AMS:n käyttö kultatutkimuksissa. KOGE, Vuokatti, Mertanen, S. and Karell, F., Timing of shearing of two gold-potential formations in southern Finland, based on paleomagnetic and AMS studies. Litosphere Fifth Symposium of the Structure, Composition and Evolution of the Litosphere in Finland, Oulu, Mertanen, S. and Karell, F., Timing of shearing of two gold-potential formations in southern Finland based on paleomagnetic and AMS studies. Litosfääri-symposiumi 2008, , Oulu. Ruotoistenmäki,T., Analysis of permafrost geometry, temperature gradients and ice flow parameters on glaciated terrain in Queen Maud Land, Antarctica. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland Ruotoistenmäki, T., Petrofysiikan käytöstä geofysiikan tutkimuksissa, Koge, Vuokatti, Ruotoistenmäki, T., Geological Hazards - Origins, Occurrence, and Precautions Helsingin yliopistolla , Etelämannertutkimuksista Ruotoistenmäki, T., Geological Hazards - Origins, Occurrence, and Precautions Helsingin yliopistolla , Routarakentamisesta (Maalämpöpumpun hyödyntämisestä roudan pitämiseksi jäässä). Ruotoistenmäki, T., Helsingin Yliopisto, , A geochemical study of adakitic plutonism in the Finnish Precambrian - alakuoren/ylävaipan magmojen kemiasta ja petrofysiikasta Liensiaattiseminaari HYO:ssa Ruotoistenmäki, T., GTK:n geofysiikan tutkimuksista Etelämantereella. Esitelmä Helsingin yliopistolla kurssilla Geological Hazards Origins, Occurrence, and Precautions Helsingin yliopistolla Suppala. I., The dual frequency fixed-wing airborne EM system in delineating sulphide rich fine-grained sediments in western Finland. Esitelmä AEM2008- kokouksessa Haikossa Säävuori, H., Esitelmä petrofysiikan laitekehitys-tilanteesta. KOGE , Espoo. Valjus, T., Geofysiikka pohjavesialueiden rakennetutkimuksissa. Luento HTKK, Ympäristötekniikan menetelmät Valjus, T., Pohjavesialueiden rakenneselvityksistä, Koge, Vuokatti, Vanhala, H., Near surface TEM ja FARA, Koge, Vuokatti,

79 77 Vanhala, H., Geofysikaalinen tutkimusmatka Vorkutan tundralle Komin tasavaltaan Luoteis-Venäjälle. Esitelmä Geofysiikan seurassa, Vanhala, H., Modelling discontinuous permafrost using geophysical data a case from Vorkuta, Komi Republic, Russia. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland. Vanhala, H., Geophysical characteristics of sporadic and discontinuous permafrost at Halti-Ridnitsohkka area in Northern Finland. CONGRESS OF THE INTERNATIONAL POLAR YEAR 2007/08: IPY 07/08 celebration of Finnish geoscientific studies in Polar areas. November 12-13, 2008, GTK, Espoo, Finland Yleinen tiedonvälitys Huotari, T., Henkilöstön edustajana ESY:n Joryssä Kaskela, A. ja Kotilainen, A., Haastattelu: Itämeren vedenalaiset maisemat paljastuvat karttoina. GeoFoorumi 3/2008, s Kankaanpää, H., Kotilainen A., Itämeri kaikuu historiansa kuviksi. Tiede, 6, Kotilainen, A.: BALANCE hankkeesta ja siinä tuotetuista vedenalaisista maisemakartoista oli kirjoitus Materia 1/2008 lehdessä. Itämeren vedenalaiset maisemakartat valmistuneet. Materia 1/2008, Haastattelu kirjoitukseen Itämeren vedenalaiset maisemat paljastuvat karttoina, GeoFoorumi 3, 2008, Teksti: Harriet Öster YLE Radio Suomi Keskipäivän peili klo 12.00, haastattelu Ruotsin suunnitelmista aloittaa öljynporaus Itämerellä YLE TV1, haastattelu MOT: Itämeren väärä diagnoosi -ohjelmassa lehtikirjoitus Itämeri ei ole luontaisesti sairas julkaistu Turun Sanomien Mielipiteet osastolla tiedotus /info GETTI:ssä BONUS+ INFLOW hankkeesta.