85 HSY:N ALUSTAVA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus AIKA :00 PAIKKA HSY ASIAT Otsikko Si vu 84 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 4 85 HSY:N ALUSTAVA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE TOIMITUSJOHTAJAN PALKKAUKSEN TARKISTAMINEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN RAJOJEN MUUTTAMINEN VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUTUNNELIN KAHDENTAMINEN VÄLILLÄ VIIKINMÄKI - VIIKKI 89 VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TULOPUMPPAAMON SANEERAUS 90 KUNINKAANLÄHTEEN POHJAVESILAITOKSEN RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA 91 HIEKKAHARJUN VESITORNIN RAKENNUSURAKKA HANKINTAOIKAISU BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN PUHTAAN PUUMURSKEEN/HAKKEEN HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN 93 HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN MAL-SOPIMUKSEN SEURANTA 94 LAUSUNTO HAKUNILAN KESKUSTAN KAAVARUNGOSTA KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET (ME) 96 KUNTALAIN MUKAISTA OTTOMENETTELYÄ VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET (RI) 97 TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS

2 PÖYTÄKIRJA 6/2017 2

3 PÖYTÄKIRJA 6/ OSALLISTUJAT ALLEKIRJOITUKSET Matti Enroth puheenjohtaja Sari Forsström pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä HSY:n kirjaamossa Opastinsilta 8 D-E, Helsinki. osoit teessa

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 84 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Hallintosihteeri Anu Hämäläinen, p Ehdotus (RI) Hallitus päättää a b todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita pöytäkirjan tarkastajiksi Markku J Jääskeläisen (varalla Kati Tyystjärvi) ja Anders Portinin (varalla Olli Sademies) Päätös: Hallitus päätti a b todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita pöytäkirjan tarkastajiksi Kati Tyystjärven ja Anders Portinin

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus HSY:N ALUSTAVA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE / /2016 Hallitus 85 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen, puh. (09) Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio. Samassa yh tey des sä on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammak si vuodeksi (suunnitelmakausi). Taloussuunnitelman ensimmäinen vuo si on talousarviovuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toi min nal liset ja taloudelliset tavoitteet ja se on laadittava siten, että edellytykset kunta yh ty män tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa tuottavuustavoitteena on ollut kes ki mää räi nen =1,5 % vuotuinen tuottavuuden paraneminen. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien ja toiminnan muu tok set sekä vesihuollon ja jätehuollon talousmallioletukset. Yleisenä kustannustason muutoksena talousarviovuodelle 2018 on käytetty 0,8 %:ia, ellei tarkempaa ennustetta ole ollut käytettävissä. Inf laa tio ker rointa tarkennetaan syksyllä lopullisen talousarvion valmistelussa. Suun ni telma vuo det on esitetty vuoden 2018 hintatasossa. Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydet tä vä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä. Tavoitteet HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta pe rustuu yhtymäkokouksen hyväksymään strategiaan Ta voittei ta on terävöitetty vähentämällä niiden määrää aiemmista vuosista siten, et tä ne entistä paremmin fokusoivat toimintaa strategian toteutumisen kannal ta keskeisimpiin asioihin. Kaikki tavoitteet ovat numeraalisia, mitattavia ja helposti raportoitavia. Tavoitteiden pohjana ovat strategiset päämäärät: Ympäristön tila on parantunut Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden pa ran ta mi ses sa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hal lit tu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot ka tetaan tulorahoituksella. Toiminta HSY:n verkostoon pumpatun veden määrän arvioidaan kasvavan vuosittain noin 0,4 % perustuen toiminta-alueen arvioituun 1,5 % vuosikasvuun ja toisaal ta veden ominaiskulutuksen ennakoituun 1,1 % vuosittaiseen vä he nemi seen. Vuonna 2018 tuotetun veden määrän arvioidaan olevan 92,5 miljoo naa m3 ja laskutettavan vedenmyynnin 73,5 miljoonaa m3. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioi daan olevan yhteensä 138,5 miljoonaa m3. Vuonna 2018 asiakaskiinteistöillä tehdään noin 8,1 miljoonaa jä te as tia tyhjen nys tä ja kuljetetaan jätteitä yhteensä noin tonnia. Jätteen energia käyt töön Vantaan Energian jätevoimalaan toimitetaan jätteitä yhteensä tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotetaan jät tei tä yhteensä noin tonnia, josta biojätettä on tonnia ja mui ta hyödynnettäviä jätteitä noin tonnia. Vastaanotettavien maa-ai nes ten määräksi arvioidaan noin tonnia. Henkilöstö Henkilöstön määrällinen tarve on arvioitu voimassa olevassa hen ki lös tösuun ni tel mas sa Yksityiskohtaisella tasolla laaditun suun ni telman mukaisesti henkilöstömäärän lasku loivenee suunnitelmakauden ai kana. Vuoden 2018 keskimääräinen henkilöstömäärä on yhteensä 771,0 pysyen vuoden 2017 tasolla. Henkilöstömäärien toteutumat ovat jääneet suun ni tel tua alemmalle tasolle. Henkilöstösuunnitelma päivitetään suunnitelmakaudelle ja muu tok set huomioidaan lopullisessa taloussuunnitelmassa syksyllä sen laa din nan yhteydessä. Käyttötalous HSY:n toimintatuotot vuonna 2018 ovat 351,4 miljoonaa, 3,8 miljoonaa (-1,1 %) vähemmän vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna. Myyn ti tuot tojen budjetoinnissa on otettu huomioon toimintavolyymien muutokset sekä ve si tak sois sa oletetun 0,8 % inflaatiokorotuksen lisäksi 0,7 % re aa li ko rotus. Jätehuollossa korotuksia ei ole vuonna 2018 oletettu tehtävän. Suun nitel ma vuo sil le on jätehuollossa kuitenkin laskettu 2,0 % reaalikorotukset. Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet ovat noin 1 % HSY:n toi min ta tu loista. Kuntaosuuksilla katetaan ne seutu- ja ympäristötiedon sekä il mas to infon toiminta- ja pääomakulut, joita ei saada katettua palvelutuotannon myyn nis tä ja hankerahoituksista saaduilla tuloilla. Vuonna 2018 las ku tet tavat kuntaosuudet ovat 4,12 miljoonaa euroa (4,10 milj. vuonna 2017). HSY:n toimintamenot vuonna 2018 ovat 175,1 miljoonaa euroa, 3,0 mil joonaa (-1,7 %) vähemmän vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna. Toi min taku lu jen budjetoinnissa on huomioitu toiminnan muutokset ja mer kit tä vimmät tiedossa olevat kustannusmuutokset, kuten kemikaalikustannusten nor maa lia nopeampi kohoaminen sekä eräät kertaluontoiset kustannuserät (mm. Suomenojan pilaantuneiden maiden käsittely sekä Tikkurilan ve si tornin purku). Jätehuollossa toimintakuluihin vaikuttavat mm. jät teen kul je tuk-

7 PÖYTÄKIRJA 6/ sen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittainen lopettaminen sekä jä tevoi ma lan läpilaskutuksen kirjaustavan muutos, joilla kuitenkaan ei ole tu losvai ku tus ta. Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2018 on 178,2 miljoonaa (50,7 %), kun se vuonna 2017 ennustetaan olevan 179,0 miljoonaa (50,4 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ol len 183,0 miljoonaa (51,7 %) vuonna Nettorahoituskulut vuonna 2018 ovat 69,4 miljoonaa, 1,8 miljoonaa vuoden 2017 ennustettua tasoa enemmän. Korkokuluista 63,0 miljoonaa euroa on jä sen kun nil le perustamislainoista maksettavia korkoja. Näiden osuus vä henee suunnitelmakauden lopulla, kun perustamislainojen ensimmäiset lyhen nyk set alkavat vuonna Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1,0 miljoo nan euron osinkotuotot Uudenmaan Woima Oy:ltä. Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulo ra hoi tuk sen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi in ves tointei hin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2018 vuosikate on 108,8 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 217,7 miljoonaa euroa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huo limat ta erityisesti vesihuollon investointien rahoittamiseksi joudutaan nos tamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 367 miljoonaa euroa toteutuvasta investointitasosta riippuen. Jä te huollon toimialalla tulorahoitus kattaa toimialan investoinnit täysimääräisesti kaik ki na suunnitelmavuosina. Tilikauden tulos vuonna 2018 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vas taa vien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen +8,4 miljoonaa euroa yli jäämäi nen. Jätehuollon investointivarauksen aiempaan purkamiseen liittyvien pois to ero kir jaus ten ja vesihuollon tuloksesta maksettavien tuloverojen jälkeen tilikauden ylijäämä on +8,3 miljoonaa euroa. Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat HSY:n yhtymäkokouksen hyväksymiin investointiohjelmiin vuosille In vestoin te ja päivitetään tiedossa olevien muutoksien osalta syksyllä laa dit ta vassa lopullisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Vuonna 2018 investoinnit ovat yhteensä 198,7 miljoonaa euroa, josta 188,0 mil joo naa on vesihuollon ja 10,1 miljoonaa jätehuollon investointeja. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämistä in ves toinneis ta merkittävimpiä hankkeita ovat mm. Finnoo ja Perkkaa Espoossa, Jät kä saa ri, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Pasila Helsingissä sekä Kehä ra dan asemaseudut Vantaalla. Haja-asutusalueiden osalta käyn nis tetään vesihuollon rakentaminen mm. Pakankylässä Espoossa sekä Kiilan alu eel la Vantaalla. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinneista merkittävin investointi on Pit kä kos ken vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja ra ken nustek ni nen saneeraus.

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Hiekkaharjun uuden vesitornin rakentaminen, uusi yhteys Van has takau pun gis ta Ala-Tikkurilaan, uusi yhteys Mäkkylästä Kauniaisten ve si tor nille sekä Porkkalankadulta Ruoholahteen johtava varmistusyhteys. Mer kit tävim mät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Ki vistön ja Koillis-Espoon runkoviemäri, sekä Jokivarsi - Mikkola runkoviemäri. Verkostosaneerauksessa keskitytään runkoyhteyksien toiminnan var mis tami seen. Merkittävä osa verkostosaneerauksista tehdään yhteishankkeina kau pun kien katutöiden kanssa. Etelärannan vesihuoltoverkostot uusitaan ja alu een sekaviemäriverkon ylivuotojen hallintaa parannetaan. Vanhoja ve sihuol to tun ne lei ta kunnostetaan. Jätevedenpuhdistuksen investoinneissa merkittävin on Blominmäen jä te veden puh dis ta mo han ke. Lisäksi Viikinmäen puhdistamon toiminnan kannalta kriit ti nen purkutunneliyhteys välillä Viikinmäki - Viikki kahdennetaan ja varau du taan käynnistämään ravinteiden poistoa tehostavia investointeja suun nit te lu kau den lopulla. Jätehuollon investoinneista keskeisimmät ovat jätteenkäsittelykeskuksen toi min nan varmistamiseen ja ympäristöhaittojen minimoimiseen liittyviä raken nus töi tä. Suunnitelmakaudella tehdään mm. vuonna 1987 valmistuneen kaa to pai kan vanhan tasausaltaan saneeraus, rakennetaan tul va pump paamo, toteutetaan vuosittaiset kaatopaikkojen pintarakenteet, tehdään bio jätteen käsittelylaitosten vuosittaiset ylläpitosaneeraukset, tehdään kom pos tituot teen käsittelyä varten kenttäinvestointeja ja tehostetaan jät teen kä sit tely kes kuk sen sekä prosessien energiatehokkuutta. Suunnitelmakaudella varaudutaan Seutulan käytöstä poistetun kaa to paikka-alu een perustilan selvittämiseen ja kunnostamiseen viranomaisten ja jäte huol lon uusien toimintamallien edellyttämällä tavalla. Seutulan alueen suun ni tel mal li nen kehittäminen kiertotalouden tarpeisiin sisältyy suun ni telma kau den vuosien investointihankkeisin. Vuoden 2017 aikana alu eel le rakentuu HSY:n jätehuollon puujätteen käsittely- ja va ras toin ti kenttä. Suunnitelmissa on hyödyntää Seutulan alueen rakentamisessa kier rätys ma te ri aa le ja ja osoittaa aluetta kiertotalouden käyttöön. Aluepalveluissa varaudutaan mm. vuoden 1990 alussa valmistuneen Ki vikon jätepalvelukeskuksen korjaus- ja täydennystöihin. Suunnitelmakauden lo pus sa on myös suunniteltu kehitettäväksi uuden tyyppistä pal ve lu kon septia Sortti-asemien toimintaan. Rahoitus Perustamislainat HSY:n jäsenkunnilta ovat yhteensä 1,2 miljardia euroa, jon ka lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua pit kä aikais ta lainaa vuoden 2017 ennusteen mukaan noin 284 miljoonaa, mikäli vuo den 2017 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat vuosiennusteen mu kaises ti. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhen nyk siä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nos ta maan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 367 miljoonaa euroa riip puen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suun ni tel ma-

9 PÖYTÄKIRJA 6/ kau del la yhteensä noin 125 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pit kä ai kaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 525 miljoonaa eu roa. Lähivuosien erittäin suurista investoinneista johtuen HSY:n oma va rai suusas te heikkenee koko suunnitelmakauden ajan ollen vuoden 2020 lopussa 26,2 % kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 28,2 %. Suun ni tel ma kau den ylijäämäiset tulokset kasvattavat omaa pääomaa, mutta vieraan pääoman kasvu suunniteltujen investointien rahoittamiseksi tarvit ta vas ta ulkopuolisesta lainarahoituksesta johtuen heikentää oma va raisuut ta. Ehdotus (RI): Päätös: Hallitus päättää pyytää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kau punke ja antamaan mennessä lausuntonsa HSY:n alustavasta toi minta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet Liite1 ALUSTAVA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

10 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus Hallitus TOIMITUSJOHTAJAN PALKKAUKSEN TARKISTAMINEN 1469/ /2015 Hallitus 72 Esittelijä Hallituksen puheenjohtaja Matti Enroth Valmistelija Henkilöstöjohtaja Ulla Pitkänen, p HSY:n hallituksen puheenjohtajisto käsitteli kokouksessaan toimi tus joh ta jan palkkauksen tarkistamista toimitusjohtajan joh ta ja so pi muksen tarkastelun yhteydessä. Puheenjohtajisto totesi, että toimitusjohtajan palk kauk sen pitää olla oikeassa suhteessa muiden johtoryhmän jäsenten palk kauk seen ja relevantteihin vertailupalkkoihin. Puheenjohtajisto kon sultoi kokouksessaan henkilöstöjohtajaa sekä antoi henkilöstöjohtajalle toimek si an non selvitellä relevantteja vertailupalkkoja ja niiden viime aikaisia muutoksia. Ehdotus (ME) Hallitus päättää tarkistaa toimitusjohtajan palkkaa liitteen mukaisesti. Käsittely: Päätös Asiassa pidettiin tauko, jonka ajaksi viranhaltijat ja sihteeri poistuivat. Puheenjohtaja kutsui viranhaltijat ja sihteerin sisään ennen päätöksen toteamista ja kirjaamista. Hallitus päätti jättää toimitusjohtajan palkkauksen tarkistamisen pöydälle seuraavassa hallituksen kokouksessa käsiteltäväksi. Hallitus Esittelijä Hallituksen puheenjohtaja Matti Enroth Valmistelija Henkilöstöjohtaja Ulla Pitkänen, p Ehdotus (ME) Käsittely: Hallitus päättää tarkistaa toimitusjohtajan palkkaa liitteen mukaisesti. Asiassa pidettiin tauko, jonka ajaksi viranhaltijat ja sihteeri poistuivat. Puheenjohtaja kutsui sihteerin sisään. Terhi Koulumies esitti vastaehdotuksen. Anna-Maria Kantola kannatti vastaehdotusta. JAA-ehdotus: Esityksen mukaan. EI-ehdotus: Palkankorotukselle ei ole perusteita, koska kuntasektorilla on tiukka taloustilanne, eivätkä HSY:n tehtävät ole lisääntyneet niin paljon, etteikö nykyinen palkkataso riittäisi johtoportaalle. Äänestys:

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Jaa-äänet, 10: Enroth Matti, Ant-Wuorinen Lauri, Jääskeläinen Markku J., Kauppinen Sirpa, Kuikka Essi, Kuusisto Kari, Lahti Timo, Portin Anders, Sademies Olli, Tyystjärvi Kati. EI-äänet, 3: Kantola Anna-Maria, Koulumies Terhi ja Vuorela Antti. Tyhjä,1: Krabbe, Johanna Viranhaltijat kutsuttiin sisälle äänestyksen jälkeen ennen päätöksen toteamista ja kirjaamista. Päätös: Eriävä mielipide: Hallitus päätti hyväksyä puheenjohtajan esityksen liitteen mukaisesti. Hallituksen jäsen Terhi Koulumies esitti asiasta eriävän mielipiteen "Mielestäni palkankorotukselle ei ole perusteita, koska kuntasektorilla on tiukka taloustilanne, eivätkä HSY:n tehtävät ole lisääntyneet niin paljon, etteikö nykyinen palkkataso riittäisi johtoportaalle." Liitteet Liite2 HSY:N TOIMITUSJOHTAJAN PALKKAUKSEN TARKISTAMINEN

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSVALLAN RAJOJEN MUUTTAMINEN Hallitus 87 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Johtava lakimies Sari Forsström, p Ehdotuksen perustelut HSY:n hallitus päätti kokouksessaan esittää yhtymäkokoukselle uu den hallintosäännön hyväksymistä. Yhtymäkokous käsittelee asian pidettävässä kokouksessa. Hallintosäännön 3 :n mukaisesti hal li tus voi siirtää toimivaltaansa edelleen. Edellisen johtosäännön nojalla annetut viranhaltijoiden päätösvaltaa kos kevat delegointimääräykset tulevat uuden hallintosäännön myötä päi vi tet täväk si. Tämä päätös korvaa hallituksen antaman päätöksen (viran hal ti joi den päätösvallan rajojen muuttamisesta, 76 ). Toimitusjohtaja an taa edelleen hallintosäännön 11 :n 1 momentin nojalla tarvittavat määräyk set tehtävien siirtämisestä muille viranhaltijoille. Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa seuraavat määräykset viranhaltijoiden toimivallan rajois ta: 1. Sopimusten päätösvaltuuksien ja allekirjoitusoikeuksien delegointi Toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä päättää ja allekirjoittaa so pi mukset, joita ei ole hallintosäännön 11 :n 8-kohdan nojalla (kuntayhtymän toimin nan kannalta epätavallinen tai laajakantoinen toimi) tarpeen viedä hal lituk sen päätettäväksi. Hankintavaltuuksista määrätään tämän päätöksen kohdassa 3. Han kin taso pi mus ten allekirjoittamisoikeudet määräytyvät hankintavaltuuksien mukaan. Omaisuuden ja palveluiden myymisestä määrätään tämän päätöksen kohdas sa 4. Toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä päättää ja allekirjoittaa rakennus-, ym pä ris tö-, rasite-, ja muihin viranomaislupien hakemisiin ja lausumiin, kiinteis tö jen kirjaamisasioihin sekä valitusasioihin liittyvät asiakirjat. 2. Hankesuunnitelmat (hallintosäännön 8 5-kohta) Vesi- ja jätehuollon verkostoja, laitoksia, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja maanrakennushankkeita koskevien hankesuunnitelmien hyväksymisestä päät tää, kun hankkeen alustava arvonlisäveroton kustannusarvio on: yli ,- euroa enintään ,- euroa hallitus toimitusjohtaja

13 PÖYTÄKIRJA 6/ enintään ,- euroa toimialajohtaja Jätteenkäsittelytoiminnan hankkeiden yleissuunnitelmasta ja sen tar kas tami ses ta päätetään hallituksessa. Suunnitelman mukaiset osahankkeet eivät vaadi erillistä hankesuunnitelmaa. Mikäli hankesuunnitelman kustannusarvio ylittää ,- euroa, se tulee viedä yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi (HSY:n yhtymäkokouksen pää tös ). 3. Hankintavaltuudet (hallintosäännön kohta) a) Urakat sekä kuljetus- ja työkonepalvelut sekä vesihuollon ke mi kaa li-lietteen kä sit te ly- ja putkimateriaalihankinnat (arvonlisäveroton kustannus) yli ,- euroa hallitus enintään ,- euroa toimitusjohtaja ,- euroa toimialajohtajat ,- euroa talousjohtaja, tulosaluejohtajat b) Tavara-, palvelu- ja ICT-hankinnat (arvonlisäveroton kustannus) yli ,- euroa hallitus enintään ,- euroa toimitusjohtaja ,- euroa toimialajohtajat ,- euroa tukipalvelujen tulosaluejohtaja useampaa, kuin yhtä tulosaluetta/toimialaa tai vaihto-omaisuutta koskevien hankintojen osalta ,- euroa talousjohtaja, tulosaluejohtajat Toimiala- tai tulosaluejohtaja voi vahvistaa rajat, joiden mukaan alaisensa viranhaltija päättää hankinnoista. Viranhaltija voi oikeuttaa alaisensa työsuhteessa olevan henkilön to teut tamaan hankintoja viranhaltijan vastuulla. Hankintavaltuusrajat eivät koske vesihuoltoverkostojen uudistamis- tai saneeraushankkeita, jotka vesihuollon toimialajohtaja tilaa omistajakuntien teknisiltä toimialoilta hyväksytyn investointibudjetin puitteissa. 4. Omaisuuden luovuttaminen ja palveluiden myynti Irtaimen omaisuuden (lukuunottamatta osakkeita ja osuuksia) luovutus tai pal ve lui den myynti (arvonlisäveroton hinta) yli ,- euroa hallitus enintään ,- euroa toimitusjohtaja ,- euroa toimialajohtajat ,- euroa tulosaluejohtajat ,- euroa talousjohtaja

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Vuokraaminen Muusta kuin vaihtohyvitystä vastaan luovutetun tavaran luovutuksesta on teh tä vä kirjallinen viranhaltijapäätös lukuun ottamatta poistetun ja vä hä arvoi sen tavaran luovuttamista. a) Tilojen ja kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen (hallintosäännön 8 18-koh ta, hallituksen toimivalta delegoida vuokraamista koskevaa pää tösval taa) Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu vuokraamaan käypää vuok ran maksua vastaan HSY:n omistaman tai sen hallinnassa olevan rakennuksen, huo neis ton tai muun tilan, kiinteistön tai määräalan kerrallaan enintään viiden vuoden määräajaksi samoin kuin toistaiseksi. Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu luovuttamaan HSY:n hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kiinteistön osan tilapäistä käyttöä varten. Käy tös tä on perittävä käypä korvaus. Käyttöoikeus voidaan myöntää korvauk set ta, jos kysymyksessä on aatteellisen yhdistyksen järjestämä ti laisuus tai tapahtuma. b) Tilojen ja kiinteän omaisuuden vuokralle ottaminen (hallintosäännön 8 :n 18-koh ta) Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu tekemään liike- ja muiden huo ne ti lojen vuokralle ottamista koskevan sopimuksen (vuokraamaan HSY:n käyttöön) sopimuksen arvon perusteella hankintavaltuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu tekemään kiinteistön tai määräalan vuok ral le ottamista koskevan sopimuksen (vuokraamaan HSY:n käyttöön) ker ral laan enintään viiden vuoden määräajaksi samoin kuin toistaiseksi. Päätös astuu voimaan lukien. Muutettu ehdotus: Päätös: Esittelijä muutti ehdotustaan seuraavasti: 4. kappaleeseen lisättiin virke "Toimiala-, tai tulosaluejohtaja voi vahvistaa rajat, joiden mukaan alaisensa viranhaltija päättää omaisuuden luovuttamisesta ja palveluiden myymisestä." Hallitus päätti antaa seuraavat määräykset viranhaltijoiden toimivallan rajois ta: 1. Sopimusten päätösvaltuuksien ja allekirjoitusoikeuksien delegointi Toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä päättää ja allekirjoittaa so pi mukset, joita ei ole hallintosäännön 11 :n 8-kohdan nojalla (kuntayhtymän toimin nan kannalta epätavallinen tai laajakantoinen toimi) tarpeen viedä hal lituk sen päätettäväksi.

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Hankintavaltuuksista määrätään tämän päätöksen kohdassa 3. Han kin taso pi mus ten allekirjoittamisoikeudet määräytyvät hankintavaltuuksien mukaan. Omaisuuden ja palveluiden myymisestä määrätään tämän päätöksen kohdas sa 4. Toimitusjohtaja tai hänen määräämänsä päättää ja allekirjoittaa rakennus-, ym pä ris tö-, rasite-, ja muihin viranomaislupien hakemisiin ja lausumiin, kiinteis tö jen kirjaamisasioihin sekä valitusasioihin liittyvät asiakirjat. 2. Hankesuunnitelmat (hallintosäännön 8 5-kohta) Vesi- ja jätehuollon verkostoja, laitoksia, rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja maanrakennushankkeita koskevien hankesuunnitelmien hyväksymisestä päät tää, kun hankkeen alustava arvonlisäveroton kustannusarvio on: yli ,- euroa enintään ,- euroa enintään ,- euroa hallitus toimitusjohtaja toimialajohtaja Jätteenkäsittelytoiminnan hankkeiden yleissuunnitelmasta ja sen tar kas tami ses ta päätetään hallituksessa. Suunnitelman mukaiset osahankkeet eivät vaadi erillistä hankesuunnitelmaa. Mikäli hankesuunnitelman kustannusarvio ylittää ,- euroa, se tulee viedä yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi (HSY:n yhtymäkokouksen pää tös ). 3. Hankintavaltuudet (hallintosäännön kohta) a) Urakat sekä kuljetus- ja työkonepalvelut sekä vesihuollon ke mi kaa li-lietteen kä sit te ly- ja putkimateriaalihankinnat (arvonlisäveroton kustannus) yli ,- euroa hallitus enintään ,- euroa toimitusjohtaja ,- euroa toimialajohtajat ,- euroa talousjohtaja, tulosaluejohtajat b) Tavara-, palvelu- ja ICT-hankinnat (arvonlisäveroton kustannus) yli ,- euroa hallitus enintään ,- euroa toimitusjohtaja ,- euroa toimialajohtajat ,- euroa tukipalvelujen tulosaluejohtaja useampaa, kuin yhtä tulosaluetta/toimialaa tai vaihto-omaisuutta koskevien

16 PÖYTÄKIRJA 6/ hankintojen osalta ,- euroa talousjohtaja, tulosaluejohtajat Toimiala- tai tulosaluejohtaja voi vahvistaa rajat, joiden mukaan alaisensa viranhaltija päättää hankinnoista. Viranhaltija voi oikeuttaa alaisensa työsuhteessa olevan henkilön to teut tamaan hankintoja viranhaltijan vastuulla. Hankintavaltuusrajat eivät koske vesihuoltoverkostojen uudistamis- tai saneeraushankkeita, jotka vesihuollon toimialajohtaja tilaa omistajakuntien teknisiltä toimialoilta hyväksytyn investointibudjetin puitteissa. 4. Omaisuuden luovuttaminen ja palveluiden myynti 5. Vuokraaminen Irtaimen omaisuuden (lukuunottamatta osakkeita ja osuuksia) luovutus tai pal ve lui den myynti (arvonlisäveroton hinta) yli ,- euroa hallitus enintään ,- euroa toimitusjohtaja ,- euroa toimialajohtajat ,- euroa tulosaluejohtajat ,- euroa talousjohtaja Toimiala-, tai tulosaluejohtaja voi vahvistaa rajat, joiden mukaan alaisensa vi ran hal ti ja päättää omaisuuden luovuttamisesta ja palveluiden myy misestä. Muusta kuin vaihtohyvitystä vastaan luovutetun tavaran luovutuksesta on teh tä vä kirjallinen viranhaltijapäätös lukuun ottamatta poistetun ja vä hä arvoi sen tavaran luovuttamista. a) Tilojen ja kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen (hallintosäännön 8 18-koh ta, hallituksen toimivalta delegoida vuokraamista koskevaa pää tösval taa) Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu vuokraamaan käypää vuok ran maksua vastaan HSY:n omistaman tai sen hallinnassa olevan rakennuksen, huo neis ton tai muun tilan, kiinteistön tai määräalan kerrallaan enintään viiden vuoden määräajaksi samoin kuin toistaiseksi. Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu luovuttamaan HSY:n hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kiinteistön osan tilapäistä käyttöä varten. Käy tös tä on perittävä käypä korvaus. Käyttöoikeus voidaan myöntää korvauk set ta, jos kysymyksessä on aatteellisen yhdistyksen järjestämä ti laisuus tai tapahtuma. b) Tilojen ja kiinteän omaisuuden vuokralle ottaminen (hallintosäännön 8 :n 18-koh ta)

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu tekemään liike- ja muiden huo ne ti lojen vuokralle ottamista koskevan sopimuksen (vuokraamaan HSY:n käyttöön) sopimuksen arvon perusteella hankintavaltuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja, toimialajohtaja, tulosaluejohtaja tai hänen valtuuttamansa vi ran hal ti ja tai työntekijä on oikeutettu tekemään kiinteistön tai määräalan vuok ral le ottamista koskevan sopimuksen (vuokraamaan HSY:n käyttöön) ker ral laan enintään viiden vuoden määräajaksi samoin kuin toistaiseksi. Päätös astuu voimaan lukien.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUTUNNELIN KAHDENTAMINEN VÄLILLÄ VIIKINMÄKI - VIIKKI 733/ /2017 Hallitus 88 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Osastonjohtaja Mari Heinonen puh. (09) Yksikön päällikkö Kari Reinikainen puh. (09) Viikinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistettu jätevesi johdetaan 16 km pit kää purkutunnelia pitkin Katajaluodolle 20 m syvyyteen. Purkupiste si jaitsee noin 8 km rannikosta. Purkutunneleita on vain yksi, jolloin mah dol li sissa tunnelin käyttöhäiriötilanteissa (sortuma, korkea merivedenpinta) puhdis te tut jätevedet voidaan purkaa kahdesta paikasta vesistöön. Hä tä pur kupis teet ovat Viikissä ja Kyläsaaren vanhan jätevedenpuhdistamon alueella. Pur ku tun ne lin kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti tehtävillä ro bot ti ka me ra kuvauk sil la. Purkutunneliosuudelle Viikinmäki-Viikki ei ole varajärjestelmää. Tunneli on ai na täynnä vettä eikä sitä voida korjata tai ennakoiden huoltaa. Mah dol lisen vaurioitumisen seurauksena tunneli tulisi ottaa pois käytöstä kor jaus töiden ajaksi. Tunnelin sortumariski on arvioitu epätodennäköiseksi, mutta sen seuraukset erittäin vakaviksi. Tunnelin vaurioituessa tulopumppaus puh dis ta mol le täytyy lopettaa, jolloin puhdistamattomat jätevedet on joh detta va jätevedenpumppaamoilta lähimpiin vesistöihin. Tällä olisi erittäin merkit tä vä ja laaja vaikutus yleiseen hygieniaan, vesistöjen tilaan ja vir kis tyskäyt töön. HSY teetti vuonna 2014 rakennettavuusselvityksen purukutunnelin kah denta mi ses ta Helsingin kaupungin rakennusviraston geoteknisellä osastolla. Ra ken net ta vuus sel vi tyk ses sä tutkittiin kahta linjavaihtoehtoa, joista en simmäi nen sijoittuu nykyisen poistokanavan ja poistotunnelin välille ja toinen vaih to eh to puhdistamon koilliskulmasta, nykyisen biologisen jäl ki suo da tinhal lin perältä puhdistamon ali Viikkiin. Näistä vaihtoehdoista parhaimmaksi va li koi tui koilliskulmasta louhittava tunneli. Purkutunnelin kahdentamisella voidaan oleellisesti pienentää riskitasoa, joka aiheutuisi nykyisen purkutunnelin vauriosta välillä Viikinmäki-Viikki. Kahden ta mi nen myös mahdollistaa jälkikäsittelyhallissa jo louhittuna olevien tilo jen hyödyntämisen mahdolliseen fosforinpoiston tehostamiseen. Hanke käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen teknisten ratkai sui den suunnittelulla. Rakennus- ja louhintatyöt pyritään aloittamaan vuo den 2019 lopussa. Urakan kokonaisaikataulu on noin kaksi vuotta pääurak ka so pi muk sen allekirjoituksesta.

19 PÖYTÄKIRJA 6/ Hankkeen kokonaiskustannusarvio on (alv 0 %) kesäkuun 2017 hintatasossa. Kokonaiskustannusarvioon on otettu huomioon myös lou hin nan ja urakkakyselyiden vaatimat tekniset suunnittelutyöt sekä ar vaamat to mat kustannuksen 10 % osuudelle. Arvaamattomiin kustannuksiin kuu luu mm. purkukuilun louhintaan liittyvät maansiirtotyöt. Vuosien investointiohjelmissa poistotunnelin kahdentamiseen on varattu Ehdotus (RI) Päätös: Tunneliosuuden kahdentaminen tarvitaan, jotta voidaan varautua ko. tunne li osuu den mahdollisiin huoltotöihin. Hallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen Viikinmäen jä te ve den puh dis tamon pur ku tun ne lin kahdentamisen välillä Viikinmäki Viikki han ke suun nitel man siten, että hankkeen kustannusarvio on 3,5 M (alv. 0%). Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet Liite3 VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUTUNNELIN KAHDENTAMINEN VÄLILLÄ VIIKINMÄKI -VIIKKI HANKESUUNNITELMA

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TULOPUMPPAAMON SANEERAUS 732/ /2017 Hallitus 89 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Osastonjohtaja Mari Heinonen puh. (09) Yksikön päällikkö Kari Reinikainen puh. (09) Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tuleva jätevesi pumpataan kahden pump paa mon avulla laitoksen tulokanavaan. Kanava on pai kal la va lu ra kentei nen betonikanavisto ja se on rakennettu kallion ja murskeen päälle. Kansi ra ken ne koostuu kuorilaatoista ja paikalle valetuista betonilaatoista. Be toni ra ken tei den olosuhteet ovat haastavat jätevedestä vapautuvan rik ki ve tykaa sun vuoksi. Alueella on tehty säännöllisiä kuntokartoituksia rakenteiden tilanteen to teami sek si ja niiden pohjalta on todettu saneerauksen olevan välttämätön. Vau riot ovat suurimmat tulokanavan sisäänmenokulkuaukon ympärillä, mis sä välppäkanavien väliset kuorilaatat ja paikallavaletut teräsbetonilaatat on todettu korjauskelvottomiksi. Tämän lisäksi saman alueen kanavan beto ni ra ken teis sa on havaittu merkittävää rappeutumista. Saneeraus suunnitellaan ja toteutetaan jätevedenpuhdistusprosessin toimin nan ehdoilla. Nykytilanteessa tulokanavia ei ole mahdollista saneerata osis sa, mikä tarkoittaa mittavaa ohituspumppausjärjestelyä. Ohi tus pumppauk sen avulla prosessin toiminta pystytään pitämään ennallaan ja jat ku vana saneerauksen aikana. Saneerauksen jälkeen alueen huolto ja kor jaustoi men pi teet pystytään toteuttamaan osissa jakamalla tulovirtaama eri kana viin. Hankkeeseen sisältyvät tulopumppauksen kehittämiseen liittyvät han kin nat lisäävät laitoksen tulopumppauskapasiteettia sekä ener gia te hokkuut ta. Hanke käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelun aloit ta mi sel la. Urakkakysely sekä laitehankinnat pyritään saamaan pää tökseen sekä ohituspumppausjärjestelyt käynnistymään vuoden 2017 loppuun men nes sä. Kokonaisuudessaan hanke kestää suunnittelun aloituksesta noin puolitoista vuotta. Kustannusarvio koko hankkeelle on (alv 0 %) kesäkuun 2017 hin ta ta sol la. Hanke toteutetaan budjetin mukaisilla vuo si kor jaus kus tan nusva roil la. Ehdotus (RI) Päätös: Hallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen Viikinmäen jä te ve den puh dis tamon tu lo pump paa mon saneerauksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannusarvio on 3,2 M (alv. 0%). Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen.

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Liitteet Liite4 VIIKINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TULOPUMPPAAMON SANEERAUKSEN HANKESUUNNITELMA

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus KUNINKAANLÄHTEEN POHJAVESILAITOKSEN RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA 550/ /2017 Hallitus 90 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Osastonjohtaja Tuomo Heinonen, puh Projektipäällikkö Toni Lehto, puh Hankinta käsittää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY -kuntayhtymän Ku nin kaan läh teen pohjavesilaitoksen toteutusurakan. Selvitys hankinnan tarkoituksesta, tarjouspyyntömenettelystä, valitusta tarjouk ses ta sekä ehdotus perusteluineen on esitetty hallituksen jäsenille jaetun esityslistan liitteenä. Hankinnan valintaperusteena on tarjouspyynnön eh to jen mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Hankintasopimus ei synny tällä päätöksellä tai sen tiedoksiannolla, vaan vas ta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Ehdotus (RI) Hallitus päättää: a b tilata Kuninkaanlähteen pohjavesilaitoksen rakennusurakan Skanska Infra Oy:ltä euron (alv 0%) kokonaishinnalla, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä sopimaan hankintaan liittyvistä lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Päätös: Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet Liite5 SELVITYS KUNINKAANLÄHTEEN POHJAVESILAITOKSEN URAKOITSIJAN VALINNASTA

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus HIEKKAHARJUN VESITORNIN RAKENNUSURAKKA 420/ /2017 Hallitus 91 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred Osastonjohtaja Tuomo Heinonen, puh Projektipäällikkö Arto Mettinen, puh Hankinta käsittää Hiekkaharjun uuden vesitornin rakentamisen. Torni tulee kor vaa maan Tikkurilan nykyisen huonokuntoisen vesitornin. Selvitys hankinnan tarkoituksesta, tarjouspyyntömenettelystä, saaduista tar jouk sis ta sekä ehdotus perusteluineen on esitetty hallituksen jäsenille jae tun esityslistan liitteenä. Hankinnan valintaperusteena on tar jous pyynnön ehtojen mukaisesti halvin hinta. Hankintasopimus ei synny tällä päätöksellä tai sen tiedoksiannolla, vaan vas ta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a b tilata Hiekkaharjun vesitornin rakennusurakan YIT Rakennus Oy:ltä euron (alv 0%) kokonaishinnalla, ja oikeuttaa vesihuollon toimialajohtajan allekirjoittamaan hankintaan liittyvät sopimukset sekä sopimaan hankintaan liittyvistä lisä- ja muutostöistä hankintavaltuuksien puitteissa. Päätös: Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet Liite6 SELVITYS HIEKKAHARJUN VESITORNIN URAKOITSIJAN VALINNASTA

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus HANKINTAOIKAISU BIOJÄTTEEN KÄSITTELYN PUHTAAN PUUMURSKEEN/HAKKEEN HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN Hallitus 92 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija Hankintapäällikkö Kristiina Bailey, puh Hankintalakimies Joonas Kuronen, puh Asian tausta HSY:lle on saapunut L&T Biowatti Oy:n (jäljempänä muutoksenhakija ) han kin ta oi kai su vaa ti mus HSY:n hallituksen päätöksestä , joka koski biojätteen käsittelyn tukiaineena käytettävän puhtaan puu murskeen/hak keen hankintaa ajanjaksolla sekä erillisen, kah den vuoden pituisen optiokauden aikana. Hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 26 :n perusteella vuonna 2017 voimassa olleen kynnysarvon euroa ja hankintamenettely on toteutettu kyseisen lain mukaisena tavarahankintana käyttäen avointa me net te lyä. Hankinnasta on julkaistu EU-hankintailmoitus teollisuus- ja elin kei no mi niste riön ylläpitämässä sähköisessä ilmoituskanava Hilmassa ja edelleen TED-tie to kan nas sa Tarjouksen jätti määräaikaan klo mennessä kaksi tarjoajaa. HSY:n hallitus on päättänyt hankintapäätöksellään 55 hylätä L&T Biowatti Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena ja tilata HSY:n tar vit se man biojätteen käsittelyn tukiaineena käytettävän puhtaan puumurs keen/hak keen Hakevuori Oy:ltä hankinnan verottoman kokonaisarvon ol les sa varsinaisella sopimuskaudella enintään euroa (alv 0 %). Hankintapäätös ja siihen liittyvä hankintaselvitys ovat tämän asian liitteinä 1 ja 2. Hakevuori Oy:lla ei ollut asiassa lausuttavaa. Muutoksenhakija ei ole valittanut hankinnasta markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisuvaatimus Muutoksenhakijan hankintaoikaisuvaatimus on saapunut HSY:lle Han kin ta pää tös lähetettiin tiedoksi muutoksenhakijalle sähköpostilla , joten hankintaoikaisuvaatimus on tehty hankintalain mukaisesti 14 päivän määräajassa hankintapäätöksen tiedoksiannosta. Hankintaoikaisuvaatimuksessa on vaadittu, että HSY kumoaa han kin ta oikai su vaa ti muk sen kohteena olevan hankintapäätöksen ja oikaisee vir heel lisen menettelynsä tekemällä asiassa uuden hankintapäätöksen, jossa muutok sen ha ki jan tarjous on otettu tarjouspyynnön mukaisena mukaan tar jousten vertailuun.

25 PÖYTÄKIRJA 6/ Muutoksenhakija on hankintaoikaisuvaatimuksensa keskeisenä pe rus te luna esittänyt, että muutoksenhakijan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastai nen ja että tarjouspyyntö on ollut referenssivaatimusten osalta epäselvä. Muutoksenhakijan esittämät tarkemmat perustelut ilmenevät sen te ke mästä hankintaoikaisuvaatimuksesta, joka on tämän asian liitteenä 3. HSY:n vastaus HSY toteaa hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta seuraavaa: HSY katsoo, että muutoksenhaun kohteena olevassa han kin ta me net te lyssä on toimittu hankintasäännösten mukaisesti. Muutoksenhakijan tar jouspyyn nön vastainen tarjous on hylätty hankintasäännösten mukaisesti eikä si tä ole tällöin voinut ottaa mukaan tarjousvertailuun. Myöskään tarjouspyyntö ei ole ollut muutoksenhakijan esittämällä tavalla epä sel vä. Vaatimus referenssien toimittamisesta on selkeästi ilmaistu tarjous pyyn nös sä. HSY perustelee näkemyksensä tarkemmin seuraavasti: Muutoksenhakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus HSY on tarjouspyyntönsä sivulla 25 hankinnan kohteen kriteerit -osiossa edel lyt tä nyt, että tarjoaja täyttää mm. seuraavan referenssivaatimuksen: Vastaavina toimituksina pidetään vähintään 1000 tonnin toimituksia yhteen sä vähintään kahdelle asiakkaalle vuodessa. Referenssiluettelo (liite 4) pa lau tet ta va täytettynä tarjouksen liitteenä. Muutoksenhakijan tarjouksessa on kyseisen referenssivaatimuksen osalta il moi tet tu vain yksi asiakasreferenssi. Tarjoaja vastaa tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisuudesta. Han kin ta yksik kö voi hankintalain 74 :n mukaisesti pyytää tarjoajaa täydentämään epä olen nai sia puutteita tai virheitä tarjouksessa. Hankintayksiköllä ei kuiten kaan ole tätä velvollisuutta. Hankintalain 83 :ssä säädetään, että tarjoajat, jotka eivät täytä han kin tayk si kön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta. Täl lais ten tarjoajien hyväksyminen mukaan tarjousvertailuun vaarantaisi tar joa jien tasapuolisuuden ja syrjimättömän kohtelun. Näin ollen HSY on hankintasäännösten mukaisesti sulkenut tarjouspyyntöä vas taa mat to man muutoksenhakijan tarjouksen tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnön epäselvyys Muutoksenhakija on hankintaoikaisuvaatimuksessaan lisäksi esittänyt, että HSY:n tarjouspyyntö on ollut epäselvä referenssivaatimuksen osalta. HSY kat soo, että sen tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet kaikilta osin han kin ta-

26 PÖYTÄKIRJA 6/ sään nös ten mukaisia ja muutoksenhakijan esittämät väitteet ovat tältäkin osin virheellisiä. Hankintayksiköllä on hankintasäännösten ja vakiintuneen oikeuskäytännön mu kaan harkintavaltaa tarjoajien soveltuvuuden ja sitä koskevien vaa ti musten määrittämisessä. Vaatimukset on ilmoitettava tarjouspyynnössä riit tävän täsmällisesti. Asetettavien vaatimusten on liityttävä hankinnan koh teeseen ja niiden on mahdollistettava yhteismitallisten ja keskenään ver tai lukel pois ten tarjousten antaminen. Vähintään kahden referenssin vaatimus on ilmennyt selkeästi tar jous pyynnös tä. Siinä on viitattu liitteenä olevaan referenssiluetteloon, johon tar joajien tuli konkreettisesti listata referenssit. Referenssiluetteloliite on it sessään sisältänyt vain ohjeistusta siitä, millä tarkkuudella edellytetyt re fe renssit tulee taulukkoon kirjata. Se, ettei luettelossa ollut toistettu varsinaisen tar jous pyyn nön vaatimuksia, ei ole ollut omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä. Referenssivaatimusta ei ole ilmoitettu eri tavoilla eri kohdissa tar jous pyyntöä. Muutoksenhakijan on tullut ymmärtää käytetty esitystapa. HSY on määritellyt vaatimuksensa selkeästi ilman väärinymmärryksen vaaraa, joten tarjouspyyntö ei ole ollut tulkinnanvarainen eikä epäselvä. Huo lelli nen tarjoaja on tarjouspyyntöä lukemalla voinut varmuudella tietää tar joajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Edellä esitettyyn perustuen HSY katsoo, että tarjouspyyntö ja siinä esitetyt re fe rens si vaa ti muk set ovat täyttäneet hankintasäännösten vaatimukset. Yhteenveto Edellä mainituin perustein hankintaoikaisuvaatimus ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen ja hankintaoikaisuvaatimus tulee hylätä. Ehdotus (PeK) Päätös: Hallitus päättää hylätä hankintaoikaisuvaatimuksen. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Liitteet Liite7 1. HANKINTAPÄÄTÖS Liite8 2. SELVITYS HANKINNASTA Liite9 3. L&T BIOWATTI OY:N HANKINTAOIKAISUVAATIMUS

27 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN MAL-SOPIMUKSEN SEURANTA Hallitus 93 Esittelijä Valmistelijat Tiivistelmä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen Tietoyhteistyöyksikön päällikkö Sirpa Joukainen Asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, p Kesäkuussa 2016 solmitun Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liiken teen MAL-sopimuksen seu-ranta toteutetaan HSY:ssä yhteistyössä sopi ja osa puol ten kanssa. HSY vastaa seuranta-aineiston ylläpi-dosta ja koordi noin nis ta. Keväällä 2017 tuotettu sopimuskauden ensimmäinen seu ran tara port ti tarkastelee vuotta Seurantaraportti on asian liitteenä. Se löytyy myös HSY:n kotisivuilta osiosta maankäyttö ja asuminen. Maankäytön ja asuntotuotannon paikkatiedot löy ty vät myös HSY:n avoimen datan karttapalvelusta osoit-teesta kartta.hsy.fi. Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen MAL-sopimuksen tar koi tuk se na on lisätä kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä sitou tu mis ta yhdessä sovittuihin maankäytön, asumisen ja liiken-teen ta voittei siin. Sopimuksen keskeisiä tavoitteita ovat koko toiminnallisen kau pun kiseu dun eheä yhdys-kuntarakenne, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka ja toimi va liikennejärjestelmä Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumista on seurannut so pi musosa puol ten vuosittainen seuran-takokous, ja aineistojen valmistelusta on vas tan nut ympäristöministeriön asettama sopimussihteeristö, jonka oh jaukses sa HSY on koordinoinut seurantatiedon kokoamista, yhteensovittamista ja raportointia. Liikennettä koskevien tavoitteiden seurantatiedon on tuot tanut Helsingin seudun liikene (HSL) yhteistyössä Uudenmaan ELY-kes kuksen kanssa. Vuonna 2016 Helsingin seudulle valmistui lähes uutta asuntoa ja aloi tet tiin yli asunnon ra-kentaminen. Koko asuntotuotannon to teutu ma oli 96 prosenttia tavoitteesta. Korkotuetulle asuntotuotan-nolle ase tetun tavoitteen toteutuma oli 83 prosenttia ja pitkäaikaisella korkotuella raken net ta vien asuntojen toteutuma oli 79 prosenttia. Uutta asumiseen asema kaa voi tet tua kerrosalaa tuli voimaan 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä (103 prosenttia keskimääräisestä vuositavoitteesta) ja hyväksyttiin 1,4 miljoo naa kerros-neliömetriä (93 prosenttia tavoitteesta). Sopimuksessa määri tel lyil le ensisijaisille kohdealueille sijoittui 86 prosenttia valmistuneista asun nois ta, 89 prosenttia voimaan tulleesta nettokerrosalasta ja 91 prosent tia hyväksytystä nettokerrosalasta.

28 PÖYTÄKIRJA 6/ Liikenteen infrastruktuuriin liittyvien tavoitteiden osalta Raide-Jokerin to teutuk ses ta päätettiin kesäkuussa 2016 ja Pisara-radan ratasuunnitelma on val mis tu mas sa. Vuosien niin sanottujen pienten kus-tan nus tehok kai den hankkeiden (KUHA) toteuttamisohjelma hyväksyttiin HLJ-toi mikun nas sa joulukuussa Liikennepalveluja koskevien tavoitteiden osalta kestävien kulkutapojen palvelutaso on parantunut ja liityntäpysäköinnin periaatteista ja tavoitteista on sovittu. Ehdotus (RI) Hallitus päättää merkitä tiedoksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuotta 2016 koskevan seurantaraportin. Päätös: Hallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksen vuotta 2016 koskevan seurantaraportin. Liitteet Liite10 HELSINGIN SEUDUN MAL-SOPIMUKSEN SEURANTA 2017

29 PÖYTÄKIRJA 6/ Hallitus LAUSUNTO HAKUNILAN KESKUSTAN KAAVARUNGOSTA 521/ /2017 Hallitus 94 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelijat Tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, p Aluepäällikkö Mikko Ste nius, p Ilmansuojeluasiantuntija Marjatta Malkki, p Projektipäällikkö Pia Tynys, p Il mas to asian tun ti ja Susanna Kankaanpää p Määräaika Vantaan kaupunki on pyytänyt HSY:n lausuntoa Hakunilan keskus tan kaavarungosta. Lisätietoa kaavasta löytyy Vantaan kaupungin sivuilta: Hakunilan keskustan kaavarungon tausta Hakunilan keskustan kaavarunko on laadittu alueen yleis- ja ase ma kaa voituk sen valmisteluaineistoksi ja ohjaamaan alueen asemakaavoitusta. Kaava run gos sa on esitetty maankäytön, liikenteen ja palvelujen kokonaisuuden yleis piir tei nen tavoitetila. Kaavarunkotyön yhteydessä on laadittu Kyytitien jär jes te lyi den osalta liikenteen yleissuunnitelma. Kaavarungon varsinainen suunnittelualue (n. 100 ha) käsittää pääosan Haku ni lan keskustasta sekä Lahdentien länsipuolelta poistuvan bussivarikon alu een. Asukkaita Hakunilassa on nyt noin , vieraskielisen väestön osuus väkiluvusta on noin 25 %. Kasvuennusteen mukaan Hakunila kasvaa vuoteen 2030 mennessä asukkaalla, mikä on nykytilanteeseen näh den lähes 40 % lisäys. Hakunilan keskus palvelee laajaa Itä-Vantaan aluetta. Nyt Hakunilassa on vä hän kaupallisia palveluja ja alueen ostovoima karkaa merkittävissä määrin alueen ulkopuolelle. Hakunilan keskustassa on paljon asuntoja suh teessa palvelujen ja työpaikkojen määrään ja potentiaalia olisi nykyistä mer kittä väs ti suuremmalle kaupalliselle palvelutarjonnalle. Asuntorakentamisen lisää mi sen edellytykset ovat hyvät, sillä entinen bussivarikon alue on va pautu nut keskustarakenteen laajentumiseen. Liikekeskustaa voidaan myös mer kit tä väs ti tiivistää. Lisäksi Hakunilan vieressä on kaupungin suurin työpaik ka kes kit ty mä, Vantaan Akseli. Hakunilan vahvuus on myös kes kus tassa kiinni olevat viheralueet: urheilupuisto ja Håkansbölen kartanonpuisto, jos ta on yhteydet Sipoonkorven kansallispuistoon. Kaavarungolla osoitettavat keskeiset toimenpiteet ovat 1) vahva kes kus taydin, jossa elinvoimainen keskusta turvataan keskittämällä ja lisäämällä kaup paa ja palveluja sekä tiivistämällä korttelirakennetta uudella asun to ra-

30 PÖYTÄKIRJA 6/ ken ta mi sel la, 2) Lahdentien siirto, joka mahdollistaa keskustarakenteen eheän laajentumisen 3) Uudet asumisen alueet Varikon ja Kyytien ym pä ristöön, 4) Täydennysrakentamisen mahdollistaminen olemassa olevilla asumi sen alueilla, 5) Puisto- ja viherverkoston sekä luontaisen hu le ve si ver koston vahvistaminen, 6) Yhteys Purolaaksoon ja Sipoonkorven kan sal lis puistoon Ehdotus (RI) Hallitus päättää antaa Vantaan kaupungille Hakunilan keskustan kaa va rungos ta seuraavan lausunnon: Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen Hakunilan kaavarunko on erinomainen avaus olemassa olevan kau pun ginosan täydentämiseksi ja se tukee seudun yhdyskuntarakennetta koskevia il mas to ta voit tei ta. Hakunila, idän kätketty helmi, tarjoaa mielenkiintoisen mah dol li suu den esikaupunkialueen kohentamiseen, parantaa koko alueen ima goa ja lisää asumisen laatua. Kävelyyn ja pyöräilyyn perustuva tiivistyvä kaupunginosa on hyvä läh tö kohta suunnittelulle. Se voi tarjota lähipalvelut asukkailleen ja mahdollistaa ilmas to ys tä väl li sen arjen. Pysäköinnin keskittäminen on hyvä lähtökohta vähen tää autoja kaupunkitilasta. Pyöräpysäköinnin kehittäminen on myös tärkeä elementti alueen sisäisen pyöräilyn tukemiseksi. Vanhan Lahdentien muut ta mi nen kaduksi voi tukea alueen kehitystä. Suunnittelussa olisi tärkeää turvata myös poikittaiset yhteydet ja erityisesti kävelyn ja pyöräilyn yhtey det Tikkurilaan. Varautuminen poikittaiseen raideyhteyteen tulisi huomioi da kiireellisenä hankkeena, sillä kansallisen energia- ja il mas to stra tegian liikennettä koskevat tavoitteet edellyttävät -50 %:n päästövähennystä vuo teen 2030 vuoden 2005 tasosta. Kustannusvaikutuksiltaan reipas uudistaminen ei ole merkittävästi kalliimpi kuin maltillinen kehittäminen. Se nostaa alueen arvostusta ja heijastuu asun to jen hintaan. Uudistamisen yhteydessä tulisi rohkaista olemassa olevan asuntokannan perusparannuksiin, jotta alueen laatu paranee myös niiltä osin. Ne tarjoaisivat mahdollisuudet myös energiaremontointiin ja osana jat ko suun nit te lua tulisi hahmottaa polku olemassa olevan rakennuskannan vä hä hii li syy teen alueella. Uudisrakentamisen ilmastovaikutuksissa on keskeistä energia- ja ma te ri aali rat kai sut. Nolla- tai plusenergiarakentamisen ohella alueen ener gia tuo tannos sa tulisi suosia energian hajatuotantoa soveltuvissa määrin kau ko lämpöä täydentämässä. Betonirakentamisella on merkittävät il mas to vai ku tukset. Puun käyttö rakentamisessa sekä sitoo hiiltä että tarjoaa kestävän raken nus ma te ri aa lin uudisrakentamiseen. Ilmastonmuutoksen myötä sademäärät kasvavat ja rankkasateet li sään tyvät nykyisestä. Tulevaisuudessa myös hellejaksot voivat lisääntyä ja kaupun ki aluei den lämpösaarekeilmiö voimistua, millä voi olla vaikutusta tiiviisti ra ken ne tuis sa kaupunkiympäristöissä. Tutkimuksen mukaan (Kollanus ja Lan ki 2014, Duodecim) 2000-luvun pitkittyneet helleaallot aiheuttivat hai talli sia terveysvaikutuksia myös Suomessa. HSY esittää, että Hakunilan kes-