Dokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA

Transkriptio

1 Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset...5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat...6 Hyvinvointisuunnitelma OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY...7 Suunnitelman laatijat...8 Suunnitelman hyväksyminen Keskeneräinen 1/33

2 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Talous ja elinvoima Valtionosuudet ovat Heinävedellä verotuloja suuremmat.valtionsuuksiin korottavasti vaikuttavat mm. sairastavuuskerroin ja ikärakenne. Samalla toki kyseisten tekijöiden vuoksi palveluitakin tarvitaan enemmän. Valtionosuudet ovat kasvaneet tasaisesti ja niillä on voitu kattaa n. 50 % kunnan nettomenoista. Muutokset valtionosuuksissa tarkoittaa kuitenkin kunnalle merkittäviä sopeuttamistoimia, kun korvaavia tulonlähteitä ei ole. Kunnalla on merkittävästi lainaa/asukas. Isot kiinteistö- ja perusinfran investoinnit ovat velkaannuttanut kunnan. Vuosikate ei ole kattanut poistoja ja suhteellinen velkaisuusaste on erittäin korkea koko maahan ja Pohjois-Karjalaan verrattaessa. Heinävedellä asuu 3514 (2016) asukasta. Väestömäärä on ollut edelliset 5 vuotta melko tasaisessa laskussa n. 65 henkeä/vuosi. Sama näkyy perusopetuksessa (7-15 vuotiaat ikäryhmä) oppilasmäärän laskuna n. 10 oppilasta/vuosi. Väestö ikääntyy ja se näkyy huomattavan korkeana huoltosuhteena. Yli 65-vuotiaiden väestömäärä on jo yli 35%. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Vuoden 2016 väestötietojen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on 4,1 % (n= 143) ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 8,1 % (n= 285). Lasten ja nuorten väestömäärät ovat laskeneet viiden seurantavuoden aikana, joka näkyy myös lapsiperheiden määrässä, vuonna 2015 lapsiperheitä oli 28 % perheistä. Vaikka lapsiperheiden määrä on vähentynyt niin yksinhuoltajaperheiden määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2015 yksinhuoltajaperheitä oli 25,7 %, joka on vertailualueisiin nähden korkea. Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit (0-7v) ja kouluterveydenhuollon käynnit ovat hyvällä tasolla vertailukuntiin nähden. Kodinhoitoapua saaneiden perheiden määrässä ei ole suuri vuosittaisia vaihteluita (vuonna 2014, 8 perhettä). Puolestaan kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuudet ovat kasvaneet vuosien tipahduksen jälkeen. Palvelua on enemmän kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Lasten päivähoidossa 3-5-vuotiaista on ollut 63,6 % (2015). Ensiopetuksen piirissä vuonna 2015 oli 36 lasta, määrä vaihtelee vuosittain ikäluokan koon mukaisesti. Lastensuojelun avohuollon tukitoimen piirissä on entistä enemmän asiakkaita. Vuonna 2015 asiakkuuksia 54. Varhaisen tuen ja perhettä tukevista toimista huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kasvanut selvästi, vuonna 2015 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 21 lasta (vert. vuonna lasta). Kouluterveyskyselyn (8-9 lk.) mukaan (2017) lasten ja varhaisnuorten turvallisuutta kuvaavat indikaattorit eivät ole hälyttävällä tasolla, mutta ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä seurattavia. Koulukiusatuksi koki tulleensa 8- ja 9- luokkalaista vain 1,7 %. Kiusaamiskokemukset ovat laskeneet edellisen kouluterveyskyselyn jälkeen ja ovat alemmalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa (6,5 %) yleensä. Syrjivää kiusaamista koulussa ja vapaa-aikana kokee kuitenkin 20 % oppilaista, joten kaveriporukoiden ulkopuolelle jääminen on varsin yleistä. Heinäveteläisistä nuorista 8 % ilmoittaa ettei ole yhtään ystävää. Terveydentilansa keskinkertiseksi tai huonoksi kokevia on 20 %. Tupakointi on pienoisessa laskussa ja nyt päivittään tupakoivia on 13 % ja nuuskaajien määrä on vähäinen (1,7 %). Humalahakuinen juominen on myös laskussa, mutta alkoholia viikottain käyttäviä on 5 %. Hengästyttävän liikkumisen määrä on yleistynyt viikkotasolla, mutta vain 11 % ilmoittaa liikkuvansa vähintään tunnin päivässä. Liikuntaa omaehtoisesti lähes päivittäin harrastavia on kuitenkin 40 % nuorista. Ylipaino on entistä yleisempää nuorillakin, sillä neljännes (21,1 %) 8. ja 9-luokkailista on pituuden ja painon suhteen (BMI) ylipainoinen. Kouluruokailun säännöllisyys on heikentynyt, sillä neljännes (23 %) ei syö kouluruokaa päivittäin ja vain 10 % oppilaista ilmoittaa syövänsä kaikki aterian osat jokaisena koulupäivänä. Terveydenedistämisenaktiivisuuden perusopetuksen pistemäärä (TEA) vuodelta 2015 oli 43. Nuoret ja nuoret aikuiset Nuorten (16-24v) osuus väestöstä on laskenut viiden vuoden seurantajakson aikana. Vuonna vuotiaiden osuus väestöstä oli 5,5 % (n=195). Nuorten osuus väestöstä on kääntynyt pienoiseen nousuun vuodesta 2015 alkaen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuonna 2015 oli 20 henkilöä. Määrä on ollut laskussa, mutta on kääntynyt nousuun vuodesta 2013 lähtien ja on nyt vertailualueiden korkeimpia. Nuorisotyöttömyys (18-24v) on noussut vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 nuorisotyöttömiä oli 22,9 % (n=19). Tämä näkyy myös toimeentulotukea saaneiden määrässä, sillä vuonna 2015 nuorista 33 % oli saanut toimeentulotukea. Vastaavaa ilmiötä ei ole kuitenkaan nähtävissä toimeentulotukea pitkäaikaisesti (18-24v) saaneiden määrässä, sillä vain 4 % nuorista on ollut pitkäaikaisen toimeentulotuen piirissä vuonna 2015 ja taso ei poikkea vertailualueisiin nähden. Koulupudokkaiden ja nuorisotyöttömyyden välillä on selkeä yhteys. Jos sitä tarkastellaan äärimmäisenä ilmiönä, niin nuorista 1,7 % oli vuonna 2015 mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Keskeneräinen 2/33

3 Nuorten etsivätyön asiakkaita on 27, sosiaalitoimen kanssa yhteisiä 14. (2016) Työmuotona on ollut ryhmätoimintaa, ohjausta mm. työnhakuun, opintoihin, viranomaisasiointiin sekä harrasteiden pariin. Työikäiset Työikäisen väestön (25-64v) määrä vuonna 2016 oli 46,7 % (n=1641). Työllisten osuus väestöstä oli (15-74v) oli 30,5 %. Työttömyys on iso hyvinvoinnin uhka, sillä työttömyys on kasvanut seurantavuosien aikana. Erityisesti teolliset ja rakentamisen työpaikat ovat vähentyneet. Vuonna 2017 (toukokuussa) työttömyysprosentti oli 14,3 (n=191). Lähde: TEM. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut myös kasvussa vuodesta 2009 lähtien, ja pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä on jo 33 % (n=80). Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus työikäisestä väestöstä on noussut seurantavuosien aikana (2016, 8 %). Korkea työttömyys näkyy myös toimeentulotukea saaneiden määrässä, vuonna 2015 toimeentulotukea sai 11,6 % työikäisestä väestöstä. Työttömyys kohtaa myös monia lapsiperheitä, joka näkyy myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrässä, vuonna 2015 lapsiperheistä jopa 17 % oli toimeentulotuen piirissä. Taso on selvästi vertailualueita korkeampi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä ei ole kuitenkaan vertailualueita korkeampaa. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuen maksatus oli vuonna Kunnalla on palkattuna määräaikainen työllisyyskoordinaattori. Työpaja, tukityöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja työkokoeilu sekä yritysyhteistyö ovat kunnan työllistämisen tukitoimia. Kunnan osarahoittama työmarkkina tuki oli vuonna , joka on laskenut hieman ( ) vuoden 2014 tasosta. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun vuodesta 2011 lähtien, ollen nyt 15 % työikäisten (25-64v) osuudesta. Muutos näkyy niin verenkiertoelin sairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyssairauksien osuuksien laskuna. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49v ja 50-64v ovat samalla tasolla ja ovat vertailukuntein keskitasoa. Tämä kertonee palvelutarpeen oikeasta mitoituksesta. Päihteiden vuoksi sairaaloissa tai tervyskeskusten vuodeosastolla olleiden määrä on kääntynyt laskuun viime vuosina, taso on kuitenkin vertailualueiden korkein. Työikäisten elintapoihin liittyvää kuntakohtaista indikaattoritietoa ei ole saatavissa sotkanet-tilastopalvelusta. Elintapoja voidaan kuitenkin arvioida Pohjois-Karjalan väestötiedoilla. Niiden mukaan terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee kolmannes työikäisistä (20-64-vuotiaat). Päivittäin tupakoivien osuus on 19 % ja alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on 33 % työikäisistä. Työikäisten lihavuus (BMI < 30) on 19 % ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus on 20 %. Työkykynsä heikentyneeksi arvioi jopa neljännes työikäisistä. Ikäihmiset Väestö ikääntyy voimakkaasti. 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuonna 2016 oli 35,6 % (n=1250). Vuoden 2015 väestöennusteen vuonna vuotta täyttäneiden osuus on jo 43 %. 75-vuotta täyttäneistä kotona asuu 86,6 % vastaavan ikäisistä, joka jää hieman valtakunnallisesta suosituksesta (91-92 %) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen näkökulmasta yli 75-vuotiaiden ikäihmisten palvelurakenteen uudistus on onnistunut. Pitkäaikaisen laitoshoidon (2,5 %), omiahoidon (7,3 %) kuin kotihoidon (15,3 %) piirissä olevien määrä vastaa STM:n suosituksia. Ainoastaan tehostetun palveluasumisen määrä (10,6 %) on vertailualueiden keskitasoa ja on yli valtakunnallisten suositusten (5-6 %). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ovat vakiintuneet viime vuosina ja ovat nyt keskimääräisellä tasolla suhteessa koko maahan ja hieman enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Elämänlaatua ja elintapoja osoittavia kuntakohtaisia indikaattoreita ei ole sotkanet-tietopalvelussa käytettävissä, joten havainnot pohjautuvat Pohjois-Karjalan väestön tunnuslukuihin. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee 59 % 65-vuotta täyttäneistä. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokee 25 % 75-vuotta täyttäneistä. Yksinäisyyden kokeminen lisääntyy ikääntyessä. 75-vuotta täyttäneiden joukossa lähes viidennes (18 %) kokee yksinäisyyttä. Päivittäin tupakoivia 65-vuotta täyttäneistä on 7 %. Vastaavasti alkoholia liikaa käyttävien osuus kohderyhmässä on 11 %. Kaikki ikäryhmät Koko väestön terveydentila on parantunut viiden vuoden seurantajakson aikana. Kelan sairastavuusindeksi vuonna 2015 oli 126,9. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus (16-64v) on myös laskenut. Indikattorin trendilasku tukee havaintoa työkyvyttömyyseläkkeiden laskevasta trendistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusterveydenhuollon avopalveluiden lääkärikäynnit koko väestössä ovat pysyneet samalla tasolla viime vuodet ja ovat keskimääräisellä tasolla suhteessa Pohjois-Karjalaan. Yksityislääkäreiden palveluita käyttää Keskeneräinen 3/33

4 noin viidennes väestöstä, ja taso on pysynyt samana viime vuosina. Yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttö on kasvanut vuodesta 2012 lähtien, ja väestöstä 23,7 % (2015) käytti ko. palveluita. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat kasvaneet maltillisesti ja poikkeavuutta ei ole suhteessa vertailualueisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat vertailukuntia korkeammalla, tosin kustannukset ovat kääntyneet laskuun vuonna Puolestaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset jatkavat vakaata kasvuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut seurantavuosien aikana (2015, 16,2 %). Gini-kerroin (joka kuvaa tuloeroja) on noussut vuonna Tätä selittänee kasvava työttömyys. Erityisesti teolliset ja rakentamisen työpaikat ovat vähentyneet. Toimeentulotuen taso /asukas on korkeampi kuin vertailukunnilla. Tämä kertoo siitä, että myöntämisperusteissa on ollut eroja kuntien välillä. Mikäli tarkastellaan kunnan terveyden edistämisen aktiivisuutta (TEA-viisari, pistettä). Kunnan strategisessa johtamisessa terveyden edistämisen aktiivisuus arvioidaan 30 pisteeseen. Vastaavasti hyvinvointi ja terveyseroja kaventavat toimenpiteet kunnan talous- ja toimintasuunnitelmassa saavat 100 pistettä. Puolestaan terveyden edistämisen aktiivisuus liikunnan edistämisessä arvioidaan 53 pisteeseen ja väestön terveydentilan seuranta ja aktivointi kunnan johdossa arvioitiin 0 pisteeseen (ilmeisesti tähän ei ole vastattu). TEA-viisarin arvioinnin perusteella terveyden edistämistä aktiivisuutta voidaan vielä kehittää eri toimenpitein. 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi TALOUS JA ELINVOIMA Talous Tulot Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas Koko maa Pohjois-Karjala Polvijärvi Heinävesi Rääkkylä Ilomantsi Valtionosuudet, % nettokustannuksista Koko maa 41.9 Pohjois-Karjala 51.8 Heinävesi 53.5 Ilomantsi 57.2 Rääkkylä 57.2 Polvijärvi Verotulot, euroa / asukas Polvijärvi Rääkkylä Pohjois-Karjala Heinävesi Ilomantsi Koko maa Keskeneräinen 4/33

5 Vuosikate, euroa / asukas Rääkkylä Ilomantsi Koko maa Heinävesi Pohjois-Karjala Polvijärvi Suhteellinen velkaantuneisuus, % Polvijärvi 31.0 Ilomantsi 39.9 Pohjois-Karjala 41.4 Rääkkylä 57.3 Koko maa 64.2 Heinävesi Vuosikate, % poistoista Rääkkylä 90.9 Heinävesi 91.4 Koko maa 98.6 Ilomantsi Pohjois-Karjala Polvijärvi Lainakanta, euroa / asukas Polvijärvi Ilomantsi Pohjois-Karjala Rääkkylä Koko maa Heinävesi Menot Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Rääkkylä Heinävesi Ilomantsi Polvijärvi Pohjois-Karjala Koko maa Elinvoima Väestö Keskeneräinen 5/33

6 Väestö Rääkkylä Heinävesi Polvijärvi Ilomantsi Pohjois-Karjala Koko maa Huoltosuhde, demografinen Koko maa 61.4 Pohjois-Karjala 69.1 Polvijärvi 81.4 Rääkkylä 81.4 Ilomantsi 88.1 Heinävesi Väestöennuste 2030? Rääkkylä Heinävesi Polvijärvi Ilomantsi Pohjois-Karjala Koko maa Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Rääkkylä Ilomantsi Heinävesi -7.4 Polvijärvi -1.7 Pohjois-Karjala 0.0 Koko maa Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / asukasta Polvijärvi 17.6 Heinävesi 24.2 Ilomantsi 32.8 Rääkkylä 33.5 Pohjois-Karjala 60.1 Koko maa Keskeneräinen 6/33

7 Lapsiperheet, % perheistä Ilomantsi 26.7 Rääkkylä 28.0 Heinävesi 32.2 Polvijärvi 34.4 Pohjois-Karjala 38.7 Koko maa Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Polvijärvi 20.8 Ilomantsi 21.1 Pohjois-Karjala 21.1 Koko maa 22.2 Rääkkylä 25.7 Heinävesi Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista Koko maa 43.1 Polvijärvi 43.9 Pohjois-Karjala 45.2 Rääkkylä 46.4 Ilomantsi 46.6 Heinävesi Koulutustasomittain Ilomantsi Heinävesi Rääkkylä Polvijärvi Pohjois-Karjala Koko maa 0-6-vuotiaat, % väestöstä Rääkkylä 4.1 Ilomantsi 4.7 Heinävesi 6.2 Polvijärvi 6.7 Pohjois-Karjala 7.6 Koko maa Keskeneräinen 7/33

8 7-15-vuotiaat, % väestöstä Ilomantsi 7.7 Rääkkylä 8.1 Heinävesi 8.3 Polvijärvi 8.9 Pohjois-Karjala 9.8 Koko maa vuotiaat, % väestöstä Rääkkylä 5.3 Heinävesi 5.8 Ilomantsi 7.3 Polvijärvi 10.6 Koko maa 10.8 Pohjois-Karjala vuotiaat, % väestöstä Heinävesi 48.4 Ilomantsi 49.0 Rääkkylä 50.1 Pohjois-Karjala 50.9 Polvijärvi 51.5 Koko maa vuotiaat, % väestöstä Koko maa 13.2 Pohjois-Karjala 15.6 Polvijärvi 18.3 Ilomantsi 18.3 Heinävesi 18.8 Rääkkylä vuotiaat, % väestöstä Koko maa 7.3 Pohjois-Karjala 8.4 Polvijärvi 10.4 Rääkkylä 11.5 Ilomantsi 11.9 Heinävesi Keskeneräinen 8/33

9 85 vuotta täyttäneet, % väestöstä Koko maa 3.0 Pohjois-Karjala 3.2 Polvijärvi 5.0 Rääkkylä 5.0 Heinävesi 5.3 Ilomantsi Elinvoima Työlliset, % väestöstä Rääkkylä 30.5 Ilomantsi 30.5 Heinävesi 33.5 Polvijärvi 36.2 Pohjois-Karjala 41.1 Koko maa Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot Ilomantsi 23.6 Polvijärvi 25.0 Pohjois-Karjala 25.8 Rääkkylä 27.3 Koko maa 28.1 Heinävesi Kunnan yleinen pienituloisuusaste Koko maa 16.2 Heinävesi 17.1 Ilomantsi 17.8 Pohjois-Karjala 19.6 Polvijärvi 23.8 Rääkkylä Lasten pienituloisuusaste Koko maa 14.0 Ilomantsi 14.5 Heinävesi 15.3 Pohjois-Karjala 18.1 Polvijärvi 26.6 Rääkkylä Keskeneräinen 9/33

10 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 4.0 Pohjois-Karjala 4.0 Heinävesi 4.3 Ilomantsi 5.4 Rääkkylä 5.5 Polvijärvi Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä? Ilomantsi 1.6 Rääkkylä 2.4 Koko maa 2.5 Heinävesi 2.7 Pohjois-Karjala 2.9 Polvijärvi Työttömät, % työvoimasta Koko maa 16.8 Pohjois-Karjala 16.9 Polvijärvi 17.3 Ilomantsi 17.5 Heinävesi 18.1 Rääkkylä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Ilomantsi 27.5 Pohjois-Karjala 30.9 Rääkkylä 31.1 Koko maa 32.9 Heinävesi 39.1 Polvijärvi Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista Koko maa 7.6 Ilomantsi 7.7 Pohjois-Karjala 7.7 Heinävesi 8.6 Polvijärvi 9.3 Rääkkylä Keskeneräinen 10/33

11 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Pohjois-Karjala 8.3 Koko maa 8.4 Polvijärvi 10.0 Rääkkylä 11.8 Heinävesi 13.0 Ilomantsi Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Polvijärvi 15.8 Rääkkylä 17.3 Koko maa 20.6 Ilomantsi 22.6 Pohjois-Karjala 25.8 Heinävesi Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat naiset, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Heinävesi 4.5 Rääkkylä 6.5 Ilomantsi 6.8 Pohjois-Karjala 7.5 Koko maa 9.9 Polvijärvi Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinasuvat miehet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista Heinävesi 8.6 Ilomantsi 13.2 Pohjois-Karjala 13.6 Polvijärvi 13.7 Koko maa 18.6 Rääkkylä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Rääkkylä 8.2 Ilomantsi 9.3 Koko maa 9.9 Pohjois-Karjala 10.8 Polvijärvi 17.3 Heinävesi Keskeneräinen 11/33

12 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Rääkkylä 6.7 Ilomantsi 7.4 Koko maa 8.7 Pohjois-Karjala 8.9 Polvijärvi 11.6 Heinävesi TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto Kunnan talous on vahvasti valtionosuuksista riippuvainen. Ne ovat kasvaneet useana vuotena, mutta riskinä on maakunta- ja sote uudistus ja sen tuoma muutos kunnan valtionosuuksiin jatkossa. Verotulojen osalta kunnalla on sama muutosriski. Verotulot kunnassa ovat Pohjois-Karjalan kuntia vahvemmat. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyisi alle 16- vuotiaiden ikäluokkien perustella. Heinävedellä ko. ikäluokat ovat 12,1 % (2015). Kunnan tuleva verotulo on jatkossa nykyisen 21,00 sijaan 8,53%. Tuotto= Valtionsuudet tulevat nykyisen 14,2 milj. sijaan olemaan 1,7 milj. Kunta on velkaantunut isojen investointien myötä. Vuosi 2012 on ollut merkittävä. Lainakanta nousi tuolloin huomattavasti /asukas. ( >3.200 ) Vuosikate ei edelleenkään kata poistoja ja kunta velkaantuu. Väestömäärä on ollut edelliset 5 vuotta melko tasaisessa laskussa n. 65 henkeä/vuosi. Sama näkyy perusopetuksessa (7-15 vuotiaat ikäryhmä) oppilasmäärän laskuna n. 10 oppilasta/vuosi. Väestö ikääntyy ja se näkyy huomattavan korkeana huoltosuhteena. Väestön kasvua on ikäryhmässä vuotiaat. Heitä on 18,3% kuntalaisista vuotiaita 11,9 % ja yli 85-vuotiaita 5%. Yli 65-vuotiaita on siis yli 35% koko kunnan väestöstä. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Heinävesi 4.2 Ilomantsi 5.3 Polvijärvi 8.6 Pohjois-Karjala 9.3 Koko maa 12.5 Rääkkylä Keskeneräinen 12/33

13 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Heinävesi 14.6 Rääkkylä 15.8 Pohjois-Karjala 16.2 Koko maa 17.7 Polvijärvi 17.7 Ilomantsi Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Heinävesi 15.7 Koko maa 16.1 Ilomantsi 17.2 Pohjois-Karjala 19.3 Polvijärvi 28.9 Rääkkylä Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Rääkkylä 13.6 Heinävesi 17.7 Ilomantsi 22.1 Polvijärvi 27.8 Pohjois-Karjala 32.6 Koko maa Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista? Koko maa 29.5 Polvijärvi 35.7 Pohjois-Karjala 37.9 Heinävesi 42.5 Rääkkylä 46.3 Ilomantsi Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Polvijärvi 7.6 Heinävesi 9.8 Rääkkylä 9.9 Koko maa 12.0 Pohjois-Karjala 13.7 Ilomantsi Keskeneräinen 13/33

14 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Polvijärvi 8.9 Koko maa 14.6 Rääkkylä 15.2 Heinävesi 16.0 Pohjois-Karjala 26.3 Ilomantsi Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista? Ilomantsi 1.5 Heinävesi 2.4 Rääkkylä 2.7 Pohjois-Karjala 4.2 Koko maa 4.2 Polvijärvi Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Rääkkylä 3.7 Heinävesi 3.9 Koko maa 4.5 Polvijärvi 4.7 Pohjois-Karjala 6.0 Ilomantsi Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista? null fi.shvk.localizedname : 1075 Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia, % 8. ja 9. luokan oppilaista Rääkkylä 10.6 Heinävesi 11.2 Koko maa 12.9 Pohjois-Karjala 14.7 Ilomantsi 16.7 Polvijärvi Keskeneräinen 14/33

15 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ilomantsi 6.1 Heinävesi 6.2 Koko maa 7.3 Polvijärvi 8.0 Pohjois-Karjala 15.0 Rääkkylä Väkivaltatilanteet haittaavat opiskelua, % 8. ja 9. luokan oppilaista Heinävesi 13.5 Polvijärvi 14.6 Rääkkylä 15.1 Pohjois-Karjala 15.7 Koko maa 15.8 Ilomantsi Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Koko maa 1.7 Pohjois-Karjala 1.8 Polvijärvi 2.3 Rääkkylä 2.9 Ilomantsi 4.0 Heinävesi Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Koko maa 31.6 Pohjois-Karjala 34.8 Heinävesi 40.8 Rääkkylä 41.4 Ilomantsi 44.2 Polvijärvi Kunnan palvelut Päivähoito Esiopetuksen piirissä lapsia yhteensä, lkm Rääkkylä 36.0 Heinävesi 38.0 Ilomantsi 42.0 Polvijärvi Pohjois-Karjala Koko maa Keskeneräinen 15/33

16 Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä Polvijärvi 63.6 Heinävesi 65.9 Pohjois-Karjala 66.7 Rääkkylä 68.0 Koko maa 82.7 Ilomantsi Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut Polvijärvi 2.0 Rääkkylä 8.0 Heinävesi 20.0 Ilomantsi Pohjois-Karjala Koko maa Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Heinävesi 68.0 Pohjois-Karjala 69.0 Koko maa 69.0 Polvijärvi 80.0 Rääkkylä Sosiaali- ja terveydenhuolto Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Polvijärvi Rääkkylä Pohjois-Karjala Koko maa Heinävesi Ilomantsi Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / vuotiasta Polvijärvi Rääkkylä Pohjois-Karjala Koko maa Ilomantsi Heinävesi Keskeneräinen 16/33

17 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) Polvijärvi 3.9 Rääkkylä 4.9 Pohjois-Karjala 6.0 Koko maa 9.3 Ilomantsi 10.4 Heinävesi Muut palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / alle 18-vuotiasta Rääkkylä 73.0 Koko maa 92.0 Pohjois-Karjala Heinävesi Polvijärvi Ilomantsi Talous LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto Vuoden 2016 väestötietojen mukaan 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä on 4,1 % (n= 143) ja 7-15-vuotiaiden osuus oli 8,1 % (n= 285). Lasten ja nuorten väestömäärät ovat laskeneet viiden seurantavuoden aikana, joka näkyy myös lapsiperheiden määrässä, vuonna 2015 lapsiperheitä oli 28 % perheistä. Vaikka lapsiperheiden määrä on vähentynyt niin yksinhuoltajaperheiden määrä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2015 yksinhuoltajaperheitä oli 25,7 %, joka on vertailualueisiin nähden korkea. Perusterveydenhuollon lastenneuvolakäynnit (0-7v) ja kouluterveydenhuollon käynnit ovat hyvällä tasolla vertailukuntiin nähden. Kodinhoitoapua saaneiden perheiden määrässä ei ole suuri vuosittaisia vaihteluita (vuonna 2014, 8 perhettä). Puolestaan kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuudet ovat kasvaneet vuosien tipahduksen jälkeen. Palvelua on enemmän kuin Pohjois-Karjalassa keskimäärin. Lasten päivähoidossa 3-5-vuotiaista on ollut 63,6 % (2015). Ensiopetuksen piirissä vuonna 2015 oli 36 lasta, määrä vaihtelee vuosittain ikäluokan koon mukaisesti. Lastensuojelun avohuollon tukitoimen piirissä on entistä enemmän asiakkaita. Vuonna 2015 asiakkuuksia 54. Varhaisen tuen ja perhettä tukevista toimista huolimatta kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kasvanut selvästi, vuonna 2015 kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 21 lasta (vert. vuonna lasta). Kouluterveyskyselyn (8-9 lk.) mukaan (2017) lasten ja varhaisnuorten turvallisuutta kuvaavat indikaattorit eivät ole hälyttävällä tasolla, mutta ovat hyvinvoinnin kannalta merkittäviä seurattavia. Koulukiusatuksi koki tulleensa 8- ja 9- luokkalaista vain 1,7 %. Kiusaamiskokemukset ovat laskeneet edellisen kouluterveyskyselyn jälkeen ja ovat alemmalla tasolla kuin Pohjois-Karjalassa (6,5 %) yleensä. Syrjivää kiusaamista koulussa ja vapaa-aikana kokee kuitenkin 20 % oppilaista, joten kaveriporukoiden ulkopuolelle jääminen on varsin yleistä. Heinäveteläisistä nuorista 8 % ilmoittaa ettei ole yhtään ystävää. Terveydentilansa keskinkertiseksi tai huonoksi kokevia on 20 %. Tupakointi on pienoisessa laskussa ja nyt päivittään tupakoivia on 13 % ja nuuskaajien määrä on vähäinen (1,7 %). Humalahakuinen juominen on myös laskussa, mutta alkoholia viikottain käyttäviä on 5 %. Hengästyttävän liikkumisen määrä on yleistynyt viikkotasolla, mutta vain 11 % ilmoittaa liikkuvansa vähintään tunnin päivässä. Liikuntaa omaehtoisesti lähes päivittäin harrastavia on kuitenkin 40 % nuorista. Ylipaino on entistä yleisempää nuorillakin, sillä neljännes (21,1 %) 8. ja 9-luokkailista on pituuden ja painon suhteen (BMI) ylipainoinen. Kouluruokailun säännöllisyys on heikentynyt, sillä neljännes (23 %) ei syö kouluruokaa päivittäin ja vain 10 % oppilaista ilmoittaa syövänsä kaikki aterian osat jokaisena koulupäivänä. Terveydenedistämisenaktiivisuuden perusopetuksen pistemäärä (TEA) vuodelta 2015 oli 43. Keskeneräinen 17/33

18 NUORET JA NUORET AIKUISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä? Koko maa 1.1 Pohjois-Karjala 1.2 Polvijärvi 1.7 Heinävesi 3.1 Rääkkylä 5.2 Ilomantsi Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Rääkkylä 6.4 Heinävesi 6.5 Koko maa 7.2 Polvijärvi 8.0 Pohjois-Karjala 10.1 Ilomantsi Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Muut palvelut Talous NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto Nuorten (16-24v) osuus väestöstä on laskenut viiden vuoden seurantajakson aikana. Vuonna vuotiaiden osuus väestöstä oli 5,5 % (n=195). Nuorten osuus väestöstä on kääntynyt pienoiseen nousuun vuodesta 2015 alkaen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuonna 2015 oli 20 henkilöä. Määrä on ollut laskussa, mutta on kääntynyt nousuun vuodesta 2013 lähtien ja on nyt vertailualueiden korkeimpia. Nuorisotyöttömyys (18-24v) on noussut vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2016 nuorisotyöttömiä oli 22,9 % (n=19). Tämä näkyy myös toimeentulotukea saaneiden määrässä, sillä vuonna 2015 nuorista 33 % oli saanut toimeentulotukea. Vastaavaa ilmiötä ei ole kuitenkaan nähtävissä toimeentulotukea pitkäaikaisesti (18-24v) saaneiden määrässä, sillä vain 4 % nuorista on ollut pitkäaikaisen toimeentulotuen piirissä vuonna 2015 ja taso ei poikkea vertailualueisiin nähden. Koulupudokkaiden ja nuorisotyöttömyyden välillä on selkeä yhteys. Jos sitä tarkastellaan äärimmäisenä ilmiönä, niin nuorista 1,7 % oli vuonna 2015 mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä. Nuorten etsivätyön asiakkaita on 27, sosiaalitoimen kanssa yhteisiä 14. (2016) Työmuotona on ollut ryhmätoimintaa, ohjausta mm. työnhakuun, opintoihin, viranomaisasiointiin sekä harrasteiden pariin. Nuorten kattavia elintapatietoja ei ole käytettävissä. TYÖIKÄISET Hyvinvointi Keskeneräinen 18/33

19 Elämänlaatu ja osallisuus Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Polvijärvi 11.3 Rääkkylä 15.5 Heinävesi 15.9 Ilomantsi 16.3 Pohjois-Karjala 18.4 Koko maa Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 10.2 Pohjois-Karjala 14.5 Polvijärvi 15.5 Heinävesi 16.1 Ilomantsi 16.3 Rääkkylä Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 2.3 Pohjois-Karjala 3.7 Ilomantsi 4.2 Rääkkylä 4.4 Heinävesi 4.6 Polvijärvi Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Koko maa 0.5 Pohjois-Karjala 0.5 Heinävesi 0.7 Ilomantsi 0.9 Polvijärvi 1.4 Rääkkylä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 4.4 Pohjois-Karjala 5.3 Polvijärvi 6.6 Heinävesi 7.1 Rääkkylä 7.1 Ilomantsi Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Keskeneräinen 19/33

20 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Pohjois-Karjala Koko maa Polvijärvi Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / vastaavanikäistä Koko maa Heinävesi Pohjois-Karjala Polvijärvi Ilomantsi Rääkkylä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä Koko maa 6.1 Pohjois-Karjala 6.9 Rääkkylä 8.9 Ilomantsi 9.9 Polvijärvi 10.2 Heinävesi Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / vastaavanikäistä? 2.0 Polvijärvi 3.0 Pohjois-Karjala 3.0 Koko maa 4.0 Heinävesi 6.0 Ilomantsi Muut palvelut Talous TYÖIKÄISET - Yhteenveto Työikäisen väestön (25-64v) määrä vuonna 2016 oli 46,7 % (n=1641). Työllisten osuus väestöstä oli (15-74v) oli 30,5 %. Työttömyys on iso hyvinvoinnin uhka, sillä työttömyys on kasvanut seurantavuosien aikana. Vuonna 2017 (toukokuussa) työttömyysprosentti oli 14,3 (n=191). Lähde: TEM. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut myös kasvussa vuodesta 2009 lähtien, ja pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä on jo 33 % (n=80). Vaikeasti työllistyvien (rakennetyöttömyys) osuus työikäisestä väestöstä on noussut seurantavuosien aikana (2016, 8 %). Korkea työttömyys näkyy myös toimeentulotukea saaneiden määrässä, vuonna 2015 toimeentulotukea sai 11,6 % työikäisestä väestöstä. Työttömyys kohtaa myös monia lapsiperheitä, joka näkyy myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrässä, vuonna 2015 lapsiperheistä jopa 17 % oli toimeentulotuen piirissä. Taso on selvästi vertailualueita korkeampi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden määrä ei ole kuitenkaan vertailualueita korkeampaa. Kunnan osarahoittama työmarkkinatuen maksatus oli vuonna Kunnalla on palkattuna määräaikainen työllisyyskoordinaattori. Työpaja, tukityöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja työkokoeilu sekä yritysyhteistyö ovat kunnan työllistämisen tukitoimia. Kunnan osarahoittama työmarkkina tuki oli vuonna , joka on laskenut hieman ( ) vuoden 2014 tasosta. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun vuodesta 2011 lähtien, ollen nyt 15 % työikäisten (25-64v) Keskeneräinen 20/33

21 osuudesta. Muutos näkyy niin verenkiertoelin sairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveyssairauksien osuuksien laskuna. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49v ja 50-64v ovat samalla tasolla ja ovat vertailukuntein keskitasoa. Tämä kertonee palvelutarpeen oikeasta mitoituksesta. Päihteiden vuoksi sairaaloissa tai tervyskeskusten vuodeosastolla olleiden määrä on kääntynyt laskuun viime vuosina, taso on kuitenkin vertailualueiden korkein. Työikäisten elintapoihin liittyvää kuntakohtaista indikaattoritietoa ei ole saatavissa sotkanet-tilastopalvelusta. Elintapoja voidaan kuitenkin arvioida Pohjois-Karjalan väestötiedoilla. Niiden mukaan terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee kolmannes työikäisistä (20-64-vuotiaat). Päivittäin tupakoivien osuus on 19 % ja alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C) on 33 % työikäisistä. Työikäisten lihavuus (BMI < 30) on 19 % ja vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus on 20 %. Työkykynsä heikentyneeksi arvioi jopa neljännes työikäisistä. IKÄIHMISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä? Koko maa 3.3 Rääkkylä 4.2 Pohjois-Karjala 4.7 Ilomantsi 5.1 Heinävesi 5.2 Polvijärvi Dementiaindeksi, ikävakioitu Polvijärvi 80.8 Ilomantsi 91.3 Heinävesi Koko maa Rääkkylä Pohjois-Karjala Opiskelu, työ ja toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Rääkkylä 2.3 Koko maa 2.4 Pohjois-Karjala 3.1 Ilomantsi 3.3 Heinävesi 4.5 Polvijärvi Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Keskeneräinen 21/33

22 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Heinävesi 86.8 Rääkkylä 87.4 Ilomantsi 88.7 Pohjois-Karjala 90.6 Koko maa 92.8 Polvijärvi Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Polvijärvi 9.4 Rääkkylä 11.8 Koko maa 12.8 Pohjois-Karjala 13.0 Ilomantsi 15.3 Heinävesi Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Polvijärvi 4.5 Pohjois-Karjala 4.7 Koko maa 5.5 Rääkkylä 7.3 Heinävesi 8.9 Ilomantsi Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat , % vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 9.4 Pohjois-Karjala 10.6 Heinävesi 12.3 Ilomantsi 12.4 Rääkkylä Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet , % vastaavanikäisestä väestöstä Pohjois-Karjala 2.1 Koko maa 2.3 Rääkkylä 2.5 Heinävesi 3.0 Ilomantsi 6.6 Polvijärvi Keskeneräinen 22/33

23 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä Polvijärvi Pohjois-Karjala Koko maa Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Muut palvelut Talous IKÄIHMISET - Yhteenveto Väestö ikääntyy voimakkaasti. 65-vuotta täyttäneiden osuus väestöstä vuonna 2016 oli 35,6 % (n=1250). Vuoden 2015 väestöennusteen vuonna vuotta täyttäneiden osuus on jo 43 %. 75-vuotta täyttäneistä kotona asuu 86,6 % vastaavan ikäisistä, joka jää hieman valtakunnallisesta suosituksesta (91-92 %) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen näkökulmasta yli 75-vuotiaiden ikäihmisten palvelurakenteen uudistus on onnistunut. Pitkäaikaisen laitoshoidon (2,5 %), omiahoidon (7,3 %) kuin kotihoidon (15,3 %) piirissä olevien määrä vastaa STM:n suosituksia. Ainoastaan tehostetun palveluasumisen määrä (10,6 %) on vertailualueiden keskitasoa ja on yli valtakunnallisten suositusten (5-6 %). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit ovat vakiintneet viime vuosina ja ovat nyt keskimääräisellä tasolla suhteessa koko maahan ja hieman enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Elämänlaatua ja elintapoja osoittavia kuntakohtaisia indikaattoreita ei ole sotkanet-tietopalvelussa käytettävissä, joten havinnot pohjautuvat Pohjois-Karjalan väestön tunnuslukuihin. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokee 59 % 65-vuotta täyttäneistä. Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokee 25 % 75-vuotta täyttäneistä. Yksinäisyyden kokeminen lisääntyy ikääntyessä. 75-vuotta täyttäneiden joukossa lähes viidennes (18 %) kokee yksinäisyyttä. Päivittäin tupakoivia 65-vuotta täyttäneistä on 7 %. Vastaavasti alkoholia liikaa käyttävien osuus kohderyhmässä on 11 %. KAIKKI IKÄRYHMÄT Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Keskeneräinen 23/33

24 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % Pohjois-Karjala 57.8 Polvijärvi 58.3 Koko maa 58.5 Ilomantsi 63.9 Rääkkylä 65.3 Heinävesi Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Heinävesi Rääkkylä Polvijärvi Ilomantsi Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / vastaavanikäistä Rääkkylä 86.1 Koko maa 88.1 Pohjois-Karjala 93.7 Ilomantsi 94.4 Polvijärvi Heinävesi Opiskelu, työ ja toimeentulo Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta Ilomantsi 5.0 Polvijärvi 5.5 Rääkkylä 6.4 Pohjois-Karjala 6.6 Koko maa 6.7 Heinävesi Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset / asukasta Rääkkylä 45.2 Polvijärvi 50.8 Ilomantsi 63.2 Pohjois-Karjala 73.9 Koko maa Heinävesi Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Keskeneräinen 24/33

25 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta Pohjois-Karjala Koko maa Polvijärvi Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, % väestöstä Ilomantsi 22.2 Polvijärvi 22.2 Heinävesi 22.3 Rääkkylä 24.9 Pohjois-Karjala 29.3 Koko maa Hammaslääkäripalveluja yksityissektorilla käyttäneet (korvauksia saaneet hlöt), % väestöstä Ilomantsi 4.4 Rääkkylä 9.1 Polvijärvi 14.0 Pohjois-Karjala 18.8 Koko maa 23.7 Heinävesi Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa, pistemäärä? Heinävesi 37.0 Polvijärvi 45.0 Ilomantsi 64.0 Pohjois-Karjala 67.0 Rääkkylä 81.0 Koko maa Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä? Heinävesi 47.0 Polvijärvi 48.0 Rääkkylä 60.0 Pohjois-Karjala 69.0 Ilomantsi 74.0 Koko maa Keskeneräinen 25/33

26 Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, pistemäärä? Rääkkylä 44.0 Polvijärvi 64.0 Koko maa 67.0 Pohjois-Karjala 89.0 Ilomantsi Heinävesi Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / asukasta Rääkkylä Ilomantsi Polvijärvi Pohjois-Karjala Heinävesi Koko maa Toimeentulotuki, euroa / asukas Rääkkylä 77.0 Ilomantsi Pohjois-Karjala Polvijärvi Koko maa Heinävesi Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas Koko maa Pohjois-Karjala Polvijärvi Rääkkylä Ilomantsi Heinävesi Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Koko maa Pohjois-Karjala Polvijärvi Rääkkylä Heinävesi Ilomantsi Vapaa-aika Keskeneräinen 26/33

27 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) liikunnan edistämisessä, pistemäärä Rääkkylä 53.0 Heinävesi 54.0 Polvijärvi 63.0 Pohjois-Karjala 68.0 Koko maa 71.0 Ilomantsi Muut palvelut Talous KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto Koko väestön terveydentila on parantunut viiden vuoden seurantajakson aikana. Kelan sairastavuusindeksi vuonna 2015 oli 126,9. Sairauspäivärahaa saaneiden osuus (16-64v) on myös laskenut. Indikattorin trendilasku tukee havaintoa työkyvyttömyyseläkkeiden laskevasta trendistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon perusterveydenhuollon avopalveluiden lääkärikäynnit koko väestössä ovat pysyneet samalla tasolla viime vuodet ja ovat keskimääräisellä tasolla suhteessa Pohjois-Karjalaan. Yksityislääkäreiden palveluita käyttää noin viidennes väestöstä, ja taso on pysynyt samana viime vuosina. Yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttö on kasvanut vuodesta 2012 lähtien, ja väestöstä 23,7 % (2015) käytti ko. palveluita. Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit ovat kasvaneet maltillisesti ja poikkeavuutta ei ole suhteessa vertailualueisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat vertailukuntia korkeammalla, tosin kustannukset ovat kääntyneet laskuun vuonna Puolestaan erikoissairaanhoidon nettokustannukset jatkavat vakaata kasvuaan. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut seurantavuosien aikana (2015, 16,2 %). Gini-kerroin (joka kuvaa tuloeroja) on noussut vuonna Tätä selittänee kasvava työttömyys. Erityisesti teolliset ja rakentamisen työpaikat ovat vähentyneet. Toimeentulotuen taso /asukas on korkeampi kuin vertailukunnilla. Tämä kertoo siitä, että myöntämisperusteissa on ollut eroja kuntien välillä. Mikäli tarkastellaan kunnan terveyden edistämisen aktiivisuutta (TEA-viisari, pistettä). Kunnan strategisessa johtamisessa terveyden edistämisen aktiivisuus arvioidaan 30 pisteeseen. Vastaavasti hyvinvointi ja terveyseroja kaventavat toimenpiteet kunnan talous- ja toimintasuunnitelmassa saavat 100 pistettä. Puolestaan terveyden edistämisen aktiivisuus liikunnan edistämisessä arvioidaan 53 pisteeseen ja väestön terveydentilan seuranta ja aktivointi kunnan johdossa arvioitiin 0 pisteeseen (ilmeisesti tähän ei ole vastattu). TEA-viisarin arvioinnin perusteella terveyden edistämistä aktiivisuutta voidaan vielä kehittää eri toimenpitein. Keskeneräinen 27/33

28 Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, 1000 euroa Heinävesi Polvijärvi Ilomantsi Rääkkylä Pohjois-Karjala Koko maa Rääkkylä : Heinävesi : Ilomantsi : Polvijärvi : Pohjois-Karjala : Koko maa : Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi Edellisen kauden hyvinvointisuunnitelman ( ) painopisteeksi oli asetettu seuraavat kolme painopistettä: 1) Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, 2) Työikäisten hyvinvointi, 3) Ikäihmisten hyvinvointi: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet oli seuraavat: syrjäytymisen ehkäisy, perheiden tuki, liikunnallisen elämäntavan tukeminen. Kun asetettujen tavoitteiden tuloksia tarkastellaan asetetuilla arviointimittareilla niin voidaan todeta seuraavaa. Nuorten 8-9 lk kokema terveydentila on heikentynyt, sillä terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien määrä on kasvanut (9 % vs. 20 %) ja henkästyttävän liikunnan harrastamattomuus viikkotasolla on vähentynyt (38 % vs. 30 %), mutta nuorten ylipaino on yleistynyt (13 % vs. 21 %). Vaikka ennaltaehkäisevää tukea on kohdennettu lapsiperheille, niin raskaiden tukimuotojen määrä on lisääntynyt (kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat 1,4 % vs. 4 %). Nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä on onnistuttu tekemään "torjuntavoitto", sillä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden määrä ei ole kasvanut merkittävästi (10 % vs 12 %). Työikäisten hyvinvoinnin tavoitteeksi oli asetettu työllisyyden lisääminen/työttömien aktivointi/vaikeasti työllistyvien tuki, työikäisten elintapojen parantaminen, arkielämän turvallisuuden sekä yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen, unohtamatta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta. Tavoitearvioinnin mukaan työttömyys (13 % vs. 16 %) ja pitkäaikaistyöttömyys ovat jatkaneet kasvuaan (21 % vs. 33 %). Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä on laskenut :lla vuoden 2014 huipputasosta (vuonna 2015, ). Työttömille kohdennettuja terveystarkastusten määrä vuonna kutsua 26 tarkastettua, vuonna kutsua 13 tarkastettua. Työikäisten elintapojen kehittymistä ei voida arvioida, sillä eri palveluiden kävijämäärät eivät kuvaa elintapojen kehittymistä. Samaa arvioinnin ongelma on yhteisöllisyyden ja osallisuuden osoittamisessa, sillä asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia ei ole käytettävissä. Arkielämän turvallisuuden arviointimittarina ollut poliisin tietoon tulleet rikokset ovat olleet hieman kasvussa (4,5 % vs. 6,6 %/1000 asukasta). Sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuutta kuvaava perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit osoittavat hyvää palveluiden toimivuutta ja käyntimäärät ovat keskimääräisiä suhteessa vertailualueisiin. Ikäihmisten hyvinvoinnin tavoitteeksi oli asetettu palvelutarpeen arviointi, kotona-asumisen tukeminen ja hoivapalvelujen rakenneuudistus. Tavoitearvioinnin mukaaan kotona asuvien määrä (75v täyttäneistä) on pysytellyt samana seurantavuosien aikana. Kotona asuville tehtyä palvelutarpeen arvioinnin tietoa ei ole käytettävissä. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75-vuotta täyttäneistä on noin 15 %, joka on hyvin linjassa valtakunnallisiin suosituksiin (13-14 %). Pitkäaikaisen laitoshoidon purkamisessa on onnistuttu, sillä 2,5 % taso on nyt suositusten mukainen. Keskeneräinen 28/33

29 Kokonaisuutena lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviin toimiin on satsattu laajalla rintamalla, mutta siitä huolimatta huostaanottojen määrä on kasvanut. Työikäisten hyvinvointia nakertaa kasvava työttömyys, jonka nurjrtamiseksi tulee edelleen ponnistella. Ikäihmisen palvelurakenne on kunnossa, jonka varaan on hyvä rakentaa toimintakykyistä ikääntymistä. 3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Huolenaiheet: Väestömäärän lasku. Huolto- ja elatussuhde korkea. Sairastavuusindeksi on laskussa, mutta on edelleen korkea. Pienituloisuutta. Suuri huolenaihe on työttömien % määrä työvoimasta ja ennen kaikkea rakennetyöttömyys. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä on noussut. Positiiviset: Koulutustasomittain nousussa. Monialaista yhteistyötä tehdään aktiivisesti. Lasten ja nuorten koettu terveydentila hyvä, mutta nuorten ylipaino on kasvussa. Ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon tarve on siirtynyt myöhemmäksi, kotiin annetut palvelut kotipalvelu ja omaishoidontuki toimivat. Hyvinvoinnin tavoitteita: Kunnan elinvoimaisuuden lisääminen Työllisyyden lisääminen, työttömien aktivointi Elintapojen myönteinen kehittyminen Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen Lapset, nuoret ja vanhemmat saavat tukea haastavissa elämäntilanteissa Monipuolisten asiantuntijapalvelujen turvaaminen Keskeneräinen 29/33

30 OSA II HYVINVOINTISUUNNITELMA VALTUUSTOKAUDELLE Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Heinäveden kunnan uuden kuntastrategian valmistelu on käynnistynyt. Kuntastrategia työn pohjaksi kunta kerää kuntalaisilta ja eri toimijoilta tietoja. Vastaamalla kyselyyn voitte vaikuttaa kunnan tulevaan kuntastrategiaan. Kysely on avoinna saakka. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategian linjaukset ja strategiset painopisteet vahvistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. 5 Hyvinvoinnin edistämisen erillisohjelmat ja -suunnitelmat Kuntastrategia , (tämä päivitetään uuteen) Hyvinvointikertomus Mielenterveys- ja päihdestrategia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Esiopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Hyvinvointisuunnitelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lasten ja nuorten sekä perheiden aktivointi terveelliseen arkeen Neuvokas perheen toimintamalli neuvolassa Siun soten yhdyspinnassa. Siun sote Onko käytössä kyllä/ei, kokemukset ja hyödyt Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset toteutuvat (aktiivisuutta 2h/pv) Terveydenedistämisen aktiivitoimet peruskoulussa (esim. Liikkuva koulu, Kiva koulu, Välkkärikoulutus) Varhaiskasvatus ja perusopetus sekä seuratoiminta Terveydenedistämisen aktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, Kouluterveyskyselyn tulokset (terveydentilan kokeminen, ylipaino, tupakointi, fyysinen aktiivisuus), seurojen matalan kynnyksen toiminnan määrä Keskeneräinen 30/33

31 Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutetaan ruokailusuositusta (Vrn, 2017) lounaan ja välipalojen järjestämisessä Perusopetus ja ruokahuolto Toteutuuko Vrn:n kouluruokailusuositukset (kyllä/ei) Lapsiperheiden varhainen tuki Voimaperheet: vanhempainohjaus 4- vuotiaille sekä ahdistuneisuusohjelma 5-6 lk. Toteutuu etäohjauksella valituille perheille Siun sote Kodinhoitoapua saaneet lapsiperheet Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17v Nuorten koulupudokkaiden, nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy Ohjaamo-toiminta ja etsivä nuorisotyö ym. lukutaidon kehittäminen, seura- ja harrastustoiminta, oppilaanohjaus Yleishallinto / työllisyyden edistäminen (etsivä nuorisotyöntekijä, työllisyyskoordinaattori), perusopetus (oppilaanohjaaja) kts indikaattorit (koulutuksen ulkopuolelle jääneet, nuorisotyöttömät) + paikalliset tunnusluvut Työikäisten hyvinvointi Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Työllisyyden lisääminen Työllisyystyöt: Palkataan TE- toimiston myöntämällä palkkatuella ja kunnan omalla rahoituksella pitkäaikaistyöttömiä/ nuoria työttömiä hallintokuntiin ja Siun soten yksiköihin määräaikaisiin tehtäviin kunnanhallituksen vahvistaman työllistämissuunnitelman mukaan. Yleishallinto / työllisyyden edistäminen / työllisyyskoordinaattori Työttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, rakennetyöttömyys, Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Kunnanjohtaja ja yleishallinto/työllisyyden edistäminen Elinkeinotoiminnan tunnusluvut Työttömien aktivointi Kuntouttava työtoiminta: toiminnan tarkoituksena on parantaa työllistymismahdollisuuksia ja elämänhallintakykyä. Yleishallinto / työllisyyden edistäminen / työllisyyskoordinaattori Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki Työllistämispalkkio yrityksille: Heinäveden kunta maksaa palkkion yrityksille, jotka työllistävät henkilön. Yleishallinto / työllisyyden edistäminen / työllisyyskoordinaattori Työllistämispalkkioiden määrä Työllistämisen alkurahoitus yhdistyksille: Yleishallinto / Työllistämisen Keskeneräinen 31/33