Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Transkriptio

1 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Sähköisen hyvinvointikertomuksen vastuutahona on toiminut kunnan johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja Simo Mäkinen. Johtoryhmän jäseniä ovat kunnansihteeri Eeva Suomalainen, rehtori Auli Halonen, rehtori Merja Väisänen-Räty, aluesihteeri Mirja Tonteri ja kunnaninsinööri Jari Sihvonen. Kunnanhallituksen nimeämänä Tervis - hankkeen yhteyshenkilönä on toiminut Eila Kurtelius, joka on osallistunut hyvinvointikertomuksen valmistelutyöhön. Hyvinvoinkertomus on käsitelty kunnan oppilashuoltoryhmän kokouksessa sekä valtuustoseminaarissa Lisäksi hyvinvointikertomuksen laatimistyössä on kuultu Sonkajärven nuorisovaltuustoa, ikäihmisten neuvostoa sekä kyläparlamenttia. Hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjänä ja valmistelijana on toiminut kunnansihteeri Eeva Suomalainen. Sonkajärven kunta kuuluu Ylä-Savon SOTE kuntayhtymään (SOTE), joka tuottaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omistajakuntia ovat Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Kuntayhtymätasolla on määritelty SOTE-kuntien yhteiset hyvinvointi -indikaattorit, joiden perusteella kunnan hyvinvointikertomus on laadittu. Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan kunnan rakenteita, kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä, turvallisuutta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, asumista ja ympäristöä, toimeentuloa, kuntalaisten palveluita sekä ikäihmisten hyvinvointia. SOTE-jäsenkuntien kesken on alustavasti sovittu, että hyvinvointikertomuksen vertailualueina käytetään SOTEjäsenkuntia, Eksote:n ja Kainuun SOTE:n alueita sekä Raahen seutukuntaa. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Sonkajärven kunta Sonkajärven kunta sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa rajoittuen pohjoisessa Kainuun maakuntaan. Kunnan aluetta leikkaavat Iisalmi-Sukeva-Kajaani -rautatie, Viistostie (valtatie 5) ja Meri Karelia-kantatie (kantatie 87). Kuntaan on kasvanut kaksi toimivaa taajamaa: hallinnollinen keskus Sonkajärven kirkonkylä ja Viitostien tuntumassa sijaitseva Sukeva. Etäisyys kahden taajaman välillä on n. 5 kilometriä. Perustamisvuosi 19 Pinta-ala 1576,75 km Maapinta-ala 1465,85 km Vesipinta-ala 110,90 km Asukasluku 4454 Asukastiheys 3,0 as/maakm Kunnallisvero 0,5 % Työttömyysaste keskim. v ,5 % Kuntastrategia Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää hyvää elämää. Sonkajärven vahvuutena on kaunis, turvallinen ja inhimillisen kokoinen asuinympäristö. Kunnan tavoitteena on järjestää kaikille kuntalaisille hyvät ja helposti saavutettavissa olevat palvelut. Tämä koskee mm. sosiaalija terveyspalveluita, kouluja, päivähoitoa, kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia. Kunnan vuokrataloyhtiö Sonkakoti Oy tarjoaa erilaisiin asumistarpeisiin sopivia vaihtoehtoja. Sonkajärven kunta kehittää koko aluettaan ja kylien kehittäminen on maaseutumaisilla alueilla tärkeää. Sonkajärven ja Sukevan taajamien palvelujen säilyminen ja kehittäminen on kaikkien kylien elinvoimaisuuden ehto. Kunta kannustaa yritystoimintaan ja tavoitteena on luoda yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Kunta ei pääsääntöisesti toimi yritystoiminnassa. Poikkeuksena voi olla erityisen painava syy, kuten merkittävä työpaikkojen määrä. Tahtotilana on, että Sonkajärvellä on mahdollisuus hyvään elämään, yrittämiseen, työn tekoon ja harrastuksiin. Hyväksytty null 1/7

2 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (011: 55 %) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen määrä on n. 6 prosenttia (koko maan keskiarvo: 4 %) ja jalostuksessa työpaikkoja on n. 19 prosenttia. Verrattuna koko maan työpaikkojen jakautumiseen eri toimialoille, on alkutuotannossa olevien työpaikkojen määrä Sonkajärvellä merkittävä. Maatalous on palvelusektorin lisäksi Sonkajärvellä keskeinen elinkeino. Kunnan väkiluku oli Väkiluku on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana. Väestöennusteen mukaan väestön määrä laskee edelleen vuoteen 030. Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Sonkajärven huoltosuhde on 69,1 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on lähes 70. Väestön ikääntyminen nostaa huoltosuhdetta edelleen. Sonkajärven työttömyysaste on Pohjois-Savon korkeimpia. Kunnassa on runsaasti kausityöttömyyttä: työttömyysprosentti oli 19,, kun se oli 14,. Pidemmän aikavälin tarkastelu osoittaa, että vastaavaa vaihtelua on esiintynyt useina vuosina. Väestön koulutustaso on alhainen ja rakenteellista työttömyyttä on runsaasti. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienempi kuin vertailukunnissa. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kuitenkin pienempi kuin vertailualueilla. Sonkajärven kuntatalouden näkökulmasta tavoitteena on talouden tasapaino. Vuoden 013 lopussa taseeseen kertynyt ylijäämä oli 0,7 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä 457 euroa (maan keskiarvo: 553 euroa) ja tuloveroprosentti 0,5. Valtionosuusrahoitus kunnan rahoituspohjasta on verotuloja suurempi. Terveys ja toimintakyky Sonkajärvi on vireä maaseutukunta, jossa yhdistys- ja järjestötoiminta on vilkasta. Järjestöjen ja kolmannen sektorin toiminta tukee merkittävästi kunnan tavoitteita kuntalaisten hyvinvoinnnin editämiseksi. Sonkajärvellä sairastavuusindeksi on yli maan keskitason sekä vertailualueiden. Sairastavuusindeksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viime vuosina. Sairastavuusindeksin korkea taso on yhteydessä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksiin (euroa/asukas), jotka ovat korkeat suhteessa vertailualueisiin. Tarkasteltaessa perus palvelujen käyttöä, voidaan kuitenkin havaita, että perus lääkärikäyntien määrä on pienempi kuin suurella osalla vertailualueista. Sonkajärvellä on tehty merkittäviä rakenteellisia muutoksia sosiaali- ja menojen kasvun hillitsemiseksi. Vuodeosasto on lakkautettu vuonna 01 ja päivystystoiminta on siirretty Iisalmeen. Laitoshoitopaikkoja on purettu ja avohoidon ja kotihoidon kehittämiseen on panostettu. Tehtyjen rakenteellisten muutosten odotetaan tuovan kustannussäästöjä lähivuosina. Toimeentulo Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkuntien alueella pienituloisten osuus väestöstä on keskimäärin suurempi kuin Etelä-Karjalan ja Raahen alueilla. Erot Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkuntien kesken ovat pieniä. Pienituloisuus liittyy osittain myös korkeaan työttömyysasteeseen ja asumisen ahtauteen. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on pysynyt Sonkajärvellä viime vuosina lähes samalla tasolla. Tarkasteltaessa väestön eri ikäryhmiä voidaan havaita, että Sonkajärvellä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus väestöstä on suurempi kuin vertailualueilla. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Vastaavasti toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuus on suurempi kuin vertailualueilla. Toimeentulotukea saaneiden osuus on kasvanut samassa suhteessa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuuden kanssa. Sonkajärven osalta vaikeasti työllistyvien osuus vuotiaista on korkea suhteessa vertailualueisiin. Indikaattori kertoo omalta osaltaan rakennetyöttömyydestä, jota Sonkajärvellä on runsaasti. Asuminen, ympäristö ja turvallisuus Sonkajärven kunta on toteuttanut asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää hyvää elämää. Sonkajärven vahvuutena on kaunis, turvallinen ja inhimillisen kokoinen asuinympäristö. Huolimatta siitä, että Sonkajärvi on maaseutukunta, jonka asuntokanta muodostuu pääosin omakoti- ja rivitaloasunnoista, on Sonkajärvellä ahtaasti asuvia perheitä enemmän kuin vertailualueilla. Erot Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jäsenkuntien kesken ovat kuitenkin pieniä. Ahtaasti asuminen on yhteydessä toimeentuloon ja Hyväksytty null /7

3 pienituloisten osuuteen koko väestöstä. Tarkasteltaesta yleistä turvallisuutta kuvaavia indikaattoreita, voidaan todeta, että Sonkajärvi on asuinkuntana turvallinen. Poikkeama poliisin tietoon tulleista huumausainerikoksista johtuu Sukevan vankilan sijainnista ja siitä, että vankilalla ilmi tulleet huumausainerikokset tilastoituvat Sonkajärven kuntaan. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta voidaan arvioida usean eri mittarin avulla. Tässä hyvinvointikertomuksessa käytetty mittari on Gini-kerroin, jonka avulla voidaan tarkastella kunnan asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Gini-kertoimessa tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja sadan välillä. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Tarkasteltaessa Gini-kertoimen arvoa, voidaan todeta, että kertoimen arvo suhteessa vertailukuntiin on hyvällä tasolla. Tunnusluvun perusteella näyttää siltä, että tuloerot Sonkajärvellä ovat maltilliset. Kuntalaisten palvelut Sonkajärven kuntastrategian mukaisesti kunnan tavoitteena on järjestää kaikille kuntalaisille hyvät ja helposti saavutettavissa olevat palvelut. Tämä koskee muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita, kouluja, päivähoitoa, kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia. Lähipalvelut pyritään turvaamaan molemmissa taajamissa Sonkajärvellä ja Sukevalla. Vanhusten kotihoitoon on panostettu viime vuosina, tämä näkyy myös myönteisenä kehityksenä tarkasteltaessa kotihoidon palveluiden piirissä olleiden ikäihmisten osuutta suhteessa vertailualueisiin. Kuntatalouden kannalta merkittävimpänä tekijänä on sosiaali- ja menojen kehitys. Korkea sairastavuusindeksi vaikuttaa sosiaali- ja menokehitykseen. Sosiaali- ja nettomenot asukasta kohden ovat vertailualueiden korkeimmat. Toisaalta perus lääkärikäyntien määrä on samalla tasolla tai alhaisempi kuin vertailualueilla. 3 Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Kuntalaisten terveyden ja hyvinoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Terveyden edistäminen pitää sisällään niitä toimintoja, joilla pyritään muuttamaan yksilön terveyskäyttäytymistä sekä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita. Negatiivisen väestökehityksen katkaisemiseksi ensiarvoisen tärkeää on edistää ja tukea työllisyyttä sekä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Korkea työttömyysprosentti vaikuttaa moniin kuntatalouden mittareihin. Lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi ja palveluiden turvaaminen vaikuttaa osaltaan väestökehitykseen ja kunnan elinvoimaisuuteen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on korkea Sonkajärvellä ja tämän kierteen katkaisemiseksi tulisi kehittää uusia toimintamalleja. Yhdistys- ja järjestötoiminta on Sonkajärvellä erittäin aktiivista. Kolmannen sektorin toiminta kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on erittäin tärkeää, mikä on syytä huomioida myös kunnan päätöksenteossa. Tasapainoisen kuntatalouden edellytys on, että edellä kuvattu toiminta voidaan toteuttaa siten, että kunnan menojen kasvukehitys on maltillinen. Sosiaali- ja sekä yleisten käyttömenojen hillintä on kuntatalouden kannalta erityisen tärkeää tulevaisuudessa. OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 4 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Sonkajärvi - Hyvinvointikertomus Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma sisältää kuntastrategian, jonka mukaan Sonkajärvi toteuttaa asuinkuntastrategiaa, jossa tavoitteena on luoda kuntalaisille mahdollisuus elää hyvää elämää. Sonkajärven vahvuutena on kaunis, turvallinen ja inhimillisen kokoinen asuinympäristö. Kunnan tavoitteena on järjestää kaikille kuntalaisille hyvät ja helposti saavutettavissa olevat palvelut. Tämä koskee muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluita, kouluja, päivähoitoa, kirjastoa ja liikuntamahdollisuuksia. Kunnan vuokrataloyhtiö Sonkakoti Oy tarjoaa erilaisiin asumistarpeisiin Hyväksytty null 3/7

4 sopivia vaihtoehtoja. Sonkajärven kunta kehittää koko aluettaan ja kylien kehittäminen on maaseutumaisilla alueilla tärkeää. Sonkajärven ja Sukevan taajamien palvelujen säilyminen ja kehittäminen on kaikkien kylien elinvoimaisuuden ehto. Yritystoimintaa kunta kannustaa ja tavoitteena on luoda yritystoiminnalle mahdollisuuksia. Kunta ei pääsääntöisesti toimi yritystoiminnassa. Poikkeuksena voi olla erityisen painava syy, kuten merkittävä työpaikkojen määrä. Tahtotilana on, että Sonkajärvellä on mahdollisuus hyvään elämään, yrittämiseen, työntekoon ja harrastuksiin. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta kuntastrategian painopisteet ovat: 1) Perus ja sosiaalitoimen lähipalveluiden turvaaminen. Toimiva perusterveydenhuolto vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. ) Työllisyyden ja työllisyyttä tukevien toimenpiteiden tukeminen 3) Lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4) Yhteistyön kehittäminen yhdistysten ja kolmannen sektorin kanssa 5 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat - Sonkajärven kunnan talousarvio 015 ja taloussuunnitelma Sonkajärven kunnan elinkeino-ohjelma ja toimenpideohjelma Nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma - Ylä-Savon sosiaali- ja yhteistoiminta-alueen turvallisuussuunnitelma Sosiaali- ja sekä ympäristö ja ympäristönsuojelun järjestämissuunnitelma, Ylä- Savon SOTE kuntayhtymä - Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen kuntien järjestämissuunnitelma, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri - HYVIS , Ylä-Savon yhteistoiminta-alueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma - Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma Hyvinvointisuunnitelma Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet 1) Perus ja sosiaalitoimen lähipalveluiden turvaaminen toiminnalliset ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla. Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Perus ja sosiaalitoimen lähipalveluiden saatavuus on hyvä Vuosittaiset palvelusopimusneuvottelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa vuosittain sosiaalitoimen ja Perus lääkärikäyntien lukumäärä kunnanhallitus ja valtuusto, sosiaalitoimen ja tulosalue Sosiaali- ja menojen kasvu on maltillinen (< %/vuosi) Vuosittaiset palvelusopimusneuvottelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kanssa vuosittain sosiaalitoimen ja 1) Sosiaalitoimen ja menojen kasvuprosentti vuosittain kunnanhallitus ja ) Sosiaali- ja Hyväksytty null 4/7

5 valtuusto, sosiaalitoimen ja tulosalue terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas ) Työllisyyden ja työllisyyttä edistävien toimenpiteiden tukeminen Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Työllisyyden parantaminen Kunta tarjoaa työllistämistoimenpiteiden piirissä oleville kuntalaisille mahdollisuuksia työelämään sijoittumiseen: työ- ja työkokeilupaikkojen sekä muiden työllistämistoimenpiteiden tarjoaminen kuntaorganisaatiossa kunnanhallitus ja valtuusto, työllistämisen tulosalue, kaikki kunnan toimielimet vuosittain työllistämiseen (työllistämisen tulosalue) 1) Kunnan työllistämien työllistettyjen lukumäärä sekä erilaisten työllistämistoimenpiteiden piirissä olleiden henkilöiden määrä tilikauden aikana ) Yhteistyön kehittäminen TE-toimiston, yrittäjien ja muiden yhteistyötahojen kanssa kunnanhallitus ja valtuusto, työllistämisen tulosalue Nuorisotakuun toimeenpano Kunta tarjoaa nuorisotakuun piirissä oleville nuorille mahdollisuuksia työelämään sijoittumiseen: työ- ja työkokeilupaikkojen sekä muiden työllistämistoimenpiteiden tarjoaminen kuntaorganisaatiossa vuosittain työllistämiseen (työllistämisen tulosalue) Kunnan työllistämien (ml. työkokeilu), nuorisotakuun piirissä olevien nuorten lukumäärä kunnanhallitus ja valtuusto, työllistämisen tulosalue, kaikki kunnan toimielimet 3) Lapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Lapsiperheiden tarpeiden mukaisen päivähoidon järjestäminen Hoitomuoto järjestetään perheen ensisijaisen tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen tulosalue vuosittain varhaiskasvatuksen Suurin osa (90 %) perheistä saa päivähoitopaikan ensisijaisen toiveen mukaisesti Päivähoidon hyvä saatavuus Päivähoitopaikka järjestetään mahdollisimman nopeasti varhaiskasvatuksen tulosalue vuosittain varhaiskasvatuksen Päivähoitopaikan järjestämiseen käytetty aika Lasten ja nuorten syrjäytymisen 1) Yhteistyön kehittäminen koulun ja kodin välillä vuosittain sosiaalitoimen ja 1) Päästötodistuksen saaneet % ikäluokasta Hyväksytty null 5/7

6 ehkäiseminen ) Päivähoidon ja koulun tukipalveluiden järjestäminen (kouluterveydenhuolto, perheneuvola, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, varhaiskasvatuksen, koulutoimen ja nuoriso- ja liikuntatoimen tulosalueille ) Toisen asteen opiskelupaikan saaneet kevään yhteishaussa 3) Etsivän nuorisotyöntekijän työn jatkumisen turvaaminen varhaiskasvatuksen, koulutoimen ja nuoriso- ja liikuntatoimen tulosalueet Ikäihmisten/vanhusten osallistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ikäihmisten neuvoston/vanhusneuvoston toiminnan tukeminen ikäihmisten neuvoston/vanhusneuvoston toiminnan tukemiseen Ikäihmisten neuvoston/vanhusneuvoston kokousten määrä kunnanhallitus ja valtuusto, yleishallinnon tulosalue Nuorten osallistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Nuorisovaltuuston toiminnan tukeminen nuoriso- ja liikuntatoimen tulosalue nuorisovaltuuston toiminnan tukemiseen 1) Nuorisovaltuuston kokousten määrä ) Nuorisovaltuuston järjestämien tapahtumien määrä 4) Yhteistyö yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Tavoite Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Yhteistyön kehittäminen yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa 1) Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen liikuntaja urheiluseurojen kanssa nuoriso- ja liikuntatoimen tulosalue 1) Nuoriso- ja liikuntasihteerin ja liikuntapaikkojen hoitajan työpanoksen kohdentaminen yhdistysten kanssa tehtävään yhteistyöhön ) Kyläasiamiehen työpanoksen kohdentaminen ja määrärahavaraus kyläparlamentin toimintaan yleishallinnon 1) Yhteisten tilaisuuksien sekä tapahtumien lukumäärä/v ) Kyläparlamentin kokousten sekä tapahtumien määrä/v ) Kyläparlamentin toiminnan tukeminen kunnanhallitus ja valtuusto, yleishallinnon tulosalue Hyväksytty null 6/7

7 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY Hyväksytty valtuustossa osaksi toiminnan ja talouden strategista suunnittelua Hyväksytty null 7/7