SOTE -TIETOPAKETIT RAPORTOINTI. Pohjois-Pohjanmaan maakunta
|
|
- Saara Niemi
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 0 SOTE -TIETOPAKETIT RAPORTOINTI Pohjois-Pohjanmaan maakunta Projektipäällikkö Elina Välikangas kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut
2 1 Sisällys Johdanto Tiedolla johtamisen näkökulmia Palvelukokonaisuudet Vastuualueet/strateginen johtaminen Palvelujen järjestämistapa Alueellinen näkökulma Elämänkaaret ja poikkitoiminnallinen yhteistyö Palveluseteli- ja ostopalvelujen seuranta Esimerkkejä muista mahdollisista raportointinäkymistä Ennustaminen, ennakointi ja skenaariot Johtopäätöksiä Ohjausryhmän kommentit... 25
3 2 Johdanto Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavalla lailla siirretään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu maakunnille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien tehtäväksi, minkä lisäksi maakuntien pitää omassa toiminnassaan huolehtia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tukea kuntia kyseisessä tehtävässä. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja palvelutuotantoa monipuolistetaan siten, että maakunnan omilla sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset tuottaa kaikkia markkinoilla olevia palveluita. Sitra ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat kehittäneet palvelupakettimallia, jonka tavoitteena on tuottaa läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sote-palveluiden järjestämisen ja johtamisen tueksi uudistuvassa toimintaympäristössä. Palvelupaketit, uudelta nimeltään Sote-tietopaketit ovat ensisijaisesti raportoinnin ja ohjauksen työkalu, jota voidaan käyttää seurantaan ja tulosohjaukseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunta on mukana toteuttamassa osaa kansallisesta Sotetietopakettien testaushankkeesta. Osahankkeen tavoitteena on luoda palvelupakettien käyttöönoton tiekartta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan tuoden esiin valmisteluaikataulu ja käyttöönoton rytmitys sekä resursoinnin tarpeet. Toisena tehtävänä on arvioida ja kommentoida muiden maakuntien testauksessa tehtyjä määrittelyjä ja vastaavuustaulukoita sekä arvioida oman maakunnan erikseen sovittujen kuntien ja kuntayhtymien osalta niiden käyttämien seuranta- ja raportointimallien liittämistä Sote-tietopakettimalliin. Kolmantena tavoitteena on testata lasten, nuorten ja perheiden pakettia laajentaen peruspalveluista erityistasolle, lukien mukaan perustasolle sivistys- ja kulttuuripalveluiden toiminta sekä huomioida osana testausta elämänkaariseuranta/liikennevalomalli. Tämän avulla voidaan luoda yhteinen käsitys kokonaisuudesta ja saada välineet maakunnan ja peruskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteiselle johtamiselle. Lisäksi tavoitteena on luoda raportointimalliehdotuksia järjestäjän tietotarpeisiin ja seurantaan. Tällä raportilla vastataan em. tavoitteen toteuttamiseen. Kyseistä selvitystyötä on ohjannut Sote -tietopakettihankkeen ohjausryhmä (Pohjois- Pohjanmaan maakunnallisten sote-palvelujen valmisteluryhmä laajennettuna) ja
4 3 Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden asiantuntijat ovat tuottaneet tietoja raporttiin. Tietojohtaminen on tieteenala, joka tutkii erilaisia tekniikoita ja käytäntöjä, joiden mukaan tietoa hallinnoidaan, analysoidaan ja hyödynnetään organisaatiossa ja sen toiminnassa. Tiedolla johtamisella tarkoitetaan tiedon hyödyntämistä johtamisen, päätöksenteon, toiminnan seurannan ja suunnittelun tukena. Tiedolla johtaminen edellyttää, että johtamisen ja päätöksenteon tueksi on käytettävissä oikeat tiedot ja informaatio, analyysit ja ennusteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa tiedon hyödyntämiselle on laaja ja hyvä pohja. Sekä ulkoista toimintaympäristötietoa että omista tietojärjestelmistä saatavaa tietoa on mahdollista käyttää monipuolisesti johtamisen sekä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tukena. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa toteutettava tiedolla johtaminen edellyttää yhteistä tietovarantoa, joka perustuu yhtenäisillä periaatteilla dokumentoituun, määriteltyyn ja poimittuun tietoon. Yhteisestä tietovarannosta tieto on hyödynnettävissä kaikilla tiedolla johtamisen näkökulmasta tarpeellisilla tasoilla eli strategisella, palvelujen järjestämisen tasolla, taktisella tasolla ja operatiivisella tasolla, kunkin tason tarpeita vastaavilla poiminnoilla. Päätöksenteon ja johtamisen tueksi tarvitaan edelleen kaikilla tasoilla sekä lyhyen että pitkän tähtäimen tietoa. Lisäksi kansalaisten ja perheiden tulee saada tietoa käyttöönsä siten, että he kykenevät itse arvioimaan ja tekemään oikeita valintoja hyvinvointinsa ja palvelujensa valinnan tueksi. Pohjois-Pohjanmaalla on tavoitteena, että yhtenäistä tietoa pystytään alkuvaiheessa tuottamaan maakunnallisen palvelujen järjestäjän tietotarpeisiin strategisella tasolla. Samoin alkuvaiheessa varmistetaan se, että pystytään tuottamaan kansallisesti vaaditut tietosisällöt. Jatkossa kehitystyötä tehdään siten, että tiedon tuottamisen näkökulmia lisätään monipuolistamaan tietosisältöjä ja samanaikaisesti varmistetaan tiedon saatavuutta myös organisaation eri tasoille johtamisen tueksi. Johdon raportoinnin tarkoituksena on kertoa organisaation johdolle sekä toiminnan että talouden toteumaa ja tilannekuvaa. Ylimmän johdon raportoinnissa organisaation tilaa tarkastellaan laajana kokonaisuutena yksittäisten tapahtumien sijaan. Hyvä johdon raportointijärjestelmä tosin mahdollistaa tietoon porautumisen tarvittaessa, koska se auttaa hahmottamaan syitä lukujen ja tietojen taustalla. Toisaalta hyvässä johdon raportoinnissa tulee pystyä tarkastelemaan eri muuttujia suhteessa toisiinsa eri näkökulmista. Raportoinnin on mahdollistettava vertailu oman organisaation sisällä, mutta myös suhteessa muihin samankaltaisiin organisaatioihin. Tiedon saanti tulee olla dynaamista, jatkuvasti päivittyvää, poimintoina koottavan
5 4 tiedon sijaan. Edelleen raportointi ei voi olla pelkästään toteutuneiden tietojen tutkimista, vaan siihen tulee kyetä liittämään myös tulevaisuuden ennustaminen sekä ennustemallien ja erilaisten skenaarioiden laatiminen. Seuraavassa esiteltävät kuvaukset ja raportointimallit perustuvat Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa kehitettyihin tietojohtamisen ja raportoinnin malleihin sekä kokemuksiin tehdystä työstä. Oulussa on vuodesta 2004 alkaen rakennettu ja edelleen kehitetty johdon tietojärjestelmää (DW-tietovarasto). Oulussa on kokemus tilaaja-tuottaja mallista, joka on lisännyt ymmärrystä palvelun järjestäjän ja tuottajan erilaisista tietotarpeista ja tietojohtamisen näkökulmista, jotka perustuvat tilaajan ja tuottajan erilaisiin rooleihin. (Vrt. kuva 1) Vuodesta 2013 Oulussa on käynnistetty hyvinvointikeskustoimintamalli, joka samoin perustuu sopimusohjausmalliin. Mallin mukaisesti johtajilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta strategisella tasolla. Hyvinvointikeskuspäälliköt puolestaan vastaavat hyvinvointikeskusten monialaisesta operatiivisesta ja tuloksellisesta johtamisesta sekä elämänkaaren mukaisista poikkitoimijaisista tavoitteista. Monituottajuutta hyödynnetään laajasti ja kattavasti koko toiminnassa. Kuva 1. Palvelujen järjestäjän ja tuottajan roolit ja vastuujako
6 5 Raportissa kuvataan ensin Oulun kaupungin hyvinvointipalveluissa tällä hetkellä käytössä olevia, palvelujen järjestämisen näkökulmasta käytettäviä tiedolla johtamisen elementtejä. Johtopäätöksissä arvioidaan kyseisten tiedolla johtamisen mallien ja välineiden sovellettavuutta uudistuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnalliseen palvelujen järjestämisen tapaan. Oulussa on kehitystyön tuloksena käytössä seurannan välineenä organisaatioriippumaton palvelukokonaisuusmalli, joka peruslogiikaltaan muistuttaa pitkälle nyt kansallisesti kehitettyä Sote-tietopakettimallia. Palvelukokonaisuusmallia voidaan eri näkökulmia ja tiedon tasoja hyödyntäen käyttää sekä palvelujen järjestäjän että palvelutuotannon tarpeisiin ja se on aktiivikäytössä Oulun kaupungissa. Tässä raportissa keskitytään tuomaan yhteiseen kansalliseen keskusteluun ja kehitystyöhön niitä kokemuksia ja näkökulmia, jotka liittyvät nimenomaan palvelujen järjestämistä koskeviin tietojohtamisen elementteihin. Oulussa palvelukokonaisuusmallia rakennettiin sijoittamalla koko oman toiminnan kaikki kustannuspaikat palvelukokonaisuushierarkian alimmalle tasolle. Tilikartan avulla erotettiin kustannuspaikoittain avustukset ja ostopalvelut. Rinnalla arvioitiin eri lakien ja asetusten vaatimuksia siten, että kyseisen toiminnan kuvaus/palvelukokonaisuus säilyttäisi geneerisyyden vertailussa mihin tahansa organisaatioon ja varmistaisi myös oman organisaation näkökulmasta historiatiedon säilymisen organisaatiomuutoksista huolimatta.
7 6 1. Tiedolla johtamisen näkökulmia Kattava tiedolla johtaminen edellyttää, että olemassa olevia tietoja pystytään tarkastelemaan hierarkkisesti eri tasoilla, eri näkökulmista ja siten, että useita eri ulottuvuuksia voidaan tarkastella ristiin ikään kuin kolmiulotteisena kuutiona. Tarkasteludimensioina tulee olla kaikessa tarkastelussa oma toiminta, ostopalvelut ja avustukset, jolloin saadaan kokonaisuutena näkyväksi kaikki käytetyt eurot ja toteutunut toiminta. Kuva 2. Hierarkkisuus, johtamisen tasot ja tiedolla johtamisen eri näkökulmat Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen tiedolla johtamisen kokonaisuudessa Lähdejärjestelminä toimivat väestörekisterikeskuksen tiedot, kirjanpitojärjestelmä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Kontaktien yhteydessä työntekijä kirjaa toteuttamansa suoritteet potilas- ja asiakastietojärjestelmiin. Sieltä tieto edelleen poimiutuu kerran vuorokaudessa määrittelyjen mukaisesti johdon tietojärjestelmän tietovarantoon. Tuotantoorganisaatiossa myös henkilöstöjärjestelmä tuottaa oleellista tietoa, mutta
8 7 palvelujen järjestäjän näkökulmasta se tieto ei ole merkityksellistä. Lisäksi voidaan mainita palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmät, jotka tuottavat tietoa ostopalveluista. Kuva 3. Kuvaus eri tietolähteistä ja esimerkkejä eri raportointinäkökulmista, joita tulee kyetä tarkastelemaan myös suhteessa toisiinsa eri ulottuvuuksien kautta 1.1 Palvelukokonaisuudet Kuntalaisille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista tai -rakenteesta riippumattomalla tavalla palvelukokonaisuuksittain. Kyseinen malli mahdollistaa toiminnan ja talouden tarkastelun kaikkien muiden eri ulottuvuuksien kautta. Mallia voidaan hyödyntää strategisella tasolla, joka tukee palvelujen järjestämistä. Tiedon avulla on mahdollista tarkastella mm. hoidon ja palvelun porrastuksen toteutumista ja palvelurakenteen muutoksia, esim. mielenterveyspalveluissa avohuollon toiminta, asumispalvelut ja laitoshoito tai lasten- ja nuorten palvelujen kustannukset laajasti tarkastellen ennaltaehkäisevästä toiminnasta vaativiin erityispalveluihin. Edelleen palvelukokonaisuusmallin avulla voidaan tehdä vertailua muihin samankaltaisiin toimijoihin nähden. Palvelukokonaisuudet pitävät sisällään kaikki hyvinvointipalveluiden järjestämät palvelut ja kaikki järjestämisen tavat; oma toiminta, ostopalvelut ja avustukset. Eri tasolla käytettynä tietoa voidaan hyödyntää myös operatiivisen johtamisen tukena.
9 8 Kuva 4. Esimerkki: Palvelukokonaisuuksittain kootut ja kohdennetut menot, asiakkaat ja suoritteet.
10 9 Kuva 5. Esimerkki: Samassa kuvassa palvelukokonaisuuksittain kuvattuna palvelurakenne ja kohdennetut menot. Kuva 6. Esimerkki: Edellä olevasta palvelukokonaisuuskuvasta voidaan porautua seuraavalle tasolle organisaatioriippumattomaan palvelurakennetarkasteluun, jolloin nähdään tarkempaa selitystä mm. kustannuskehitykselle.
11 10 Kuva 7. Esimerkki: Yksi palvelurakennetta kuvaava osa eli asumispalvelut koottuna organisaation kaikista eri toiminnoista yhteiseen tarkasteluun. Malli mahdollistaa myös keskimääräisten asumispäivien ja asumisen asiakkuuksien hintojen tarkastelun ja vertailun eri palveluissa ja palveluiden kesken. 1.2 Vastuualueet/strateginen johtaminen Palvelujen järjestäjän näkökulmasta tarvitaan tietoa myös organisaatiohierarkian mukaisesti eri vastuualueiden näkökulmasta ja siten, että eri vastuualueet ja niiden eurot ja toiminta näkyvät erillisinä osina koko organisaation kokonaisuudessa. Myös tämä tieto koostuu omaa toimintaa, ostopalveluita ja avustuksia koskevasta tiedosta. Tieto on välttämätöntä paitsi vastuualueiden johtamiseen, niin koko sosiaali- ja terveyspalveluiden strategiseen johtamiseen ja yhteen sovittamiseen. Seuraavassa taulukossa on kuvattuna eurojen jakautumista ensinnäkin eri palvelukokonaisuuksille ja toisena näkökulmana vastuualueille johtajien vastuiden mukaisesti (sosiaalinen hyvinvointi, terveyspalvelut ja ikäihmisten hyvinvointi). Loppusumma kuvaa koko hyvinvointipalveluiden yhteistä talouden toteumaa.
12 11 Kuva 8. Esimerkki: Eurot palvelujen johtamisjärjestelmän mukaisesti (järjestämisen vastuualueet) jaoteltuna lisäksi palvelukokonaisuuksiin. 1.3 Palvelujen järjestämistapa Palvelujen järjestäminen voidaan toteuttaa eri tavoilla: organisaation omana toimintana, ostopalveluina tai avustuksilla, joka pitää sisällään myös palvelusetelin. Strategisten hankintalinjausten mukaisesti arvioidaan edellä kuvattujen vaihtoehtojen optimaalinen toteutus sekä talouden että toiminnan näkökulmasta, mutta toteuttaen asiakaslähtöistä palvelujen järjestämistä. Monituottajamallin toteutus vaatii huolellista kokonaisuuden arviointia ja suunnittelua, joka pohjautuu ajantasaiseen tietoon.
13 12 Kuva 9. Esimerkki: Palvelukokonaisuuksittain esitettynä kustannukset palvelujen järjestämistavan mukaisesti (avustukset sisältävät palvelusetelit). 1.4 Alueellinen näkökulma Väestön palvelutarpeet vaihtelevat paljon eri alueilla. Mm. väestörakenne, sosioekonomiset erot ja etäisyydet alueella vaikuttavat palvelujen järjestämiseen ja resurssien allokointiin. Siksi alueellinen tieto suhteutettuna muihin ulottuvuuksiin (esim. väestön määrä ja sijoittuminen alueille, ikärakenne, kustannukset, palveluiden käyttö) on merkittävää. Keskeistä on pystyä suhteuttamaan alueellinen toimintatieto ja eurot kunkin alueen väestömäärään ja -rakenteeseen.
14 13 Kuva 10. Kuvassa alueittain ja palvelukokonaisuuksittain tietoa asiakasmääristä (henkilötunnus kertaalleen) suhteessa koko kaupungin väkilukuun.
15 14 Kuva 11. Lastensuojelun asiakkuuksien lukumäärä sekä peittävyys hyvinvointialueittain suhteutettuna alle 18 -vuotiaaseen väestöön. Omaishoidontuen peittävyys % hyvinvointikeskuksitttain (yli 75 v.) Peittävyys-% Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuukausi 2016 Eteläinen 6,66 6,30 6,37 6,80 6,74 6,67 7,01 6,68 6,88 6,97 6,87 6,78 8,85 Itäinen 6,53 6,35 6,34 6,21 6,13 6,18 6,17 6,24 6,25 6,40 6,45 6,57 7,83 Keskinen 4,18 4,07 4,05 3,95 3,94 4,07 3,98 4,04 4,01 4,06 4,11 4,06 5,56 Pohjoinen 4,81 4,82 4,80 4,74 4,88 4,95 4,94 5,02 5,13 5,14 5,10 5,00 6,44 Hyvinvointialue 4,83 4,72 4,66 4,60 4,63 4,71 4,69 4,73 4,78 4,82 4,83 4,79 6, Eteläinen 6,47 6,32 6,03 5,98 6,03 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 6,66 Itäinen 6,45 6,33 6,45 6,62 6,58 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 6,95 Keskinen 4,08 4,11 4,27 4,29 4,17 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 4,50 Pohjoinen 5,14 5,23 5,22 5,06 4,95 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 5,65 Hyvinvointialue 4,79 4,81 4,87 4,85 4,77 /0 /0 /0 /0 /0 /0 /0 5,21 Kuva 12. Omaishoidontuen peittävyys hyvinvointialueittain suhteutettuna yli 75 - vuotiaaseen väestöön. 1.5 Elämänkaaret ja poikkitoiminnallinen yhteistyö Oulussa kehitetyn elämänkaarimallin mukaisesti palveluita voidaan tarkastella kuntalaisten saamina palveluprosessien kokonaisuuksina, joissa eri ammattiryhmät tekevät yhteistyötä poikkitoiminnallisesti ja hallinnon rajat ylittävästi, mutta myös vertikaalisen integraation näkökulmasta. Kyseisen mallin mukaisissa raporteissa voidaan tarkastella asiakkaiden ikäryhmittelyn lisäksi palveluita kolmella eri tasolla asiakkaan palvelutarpeen vaativuuden näkökulmasta (vihreä, keltainen, punainen). Määrittelytyö palveluiden sisällöistä suhteessa väreihin on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimijoiden kesken. Vihreä väri kuvaa ennaltaehkäisevää työtä ja varhaisen tuen palveluita. Keltainen väri kuvaa tilapäistä tai usein toistuvaa palvelua. Punainen on asiakkaan näkökulmasta raskasta, pääsääntöisesti ympärivuorokautista palvelua.
16 15 Suurin osa vihreästä, ennaltaehkäisevästä ja varhaisen tuen palveluista toteutuu sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimesta. Toimialan luonteen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnalla vastataan puolestaan keltaiseen, tilapäiseen palvelutarpeeseen sekä punaiseen eli vaativaan, ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen. Määrittelyjen mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta jakautuu pääsääntöisesti siten, että polikliininen toiminta kuvataan keltaisella ja osastohoito punaisella värillä. Kyseisen mallin avulla muutoksia ja vaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista nähdä lyhyellä aikavälillä. Tästä syystä kullekin edellä kuvatulle värille on lisäksi kuukausittaisessa ja kvartaalitason toiminnan ja talouden seurannassa samalla logiikalla toimivia tarkemman tason mittareita toiminnoittain ja vastuualueittain sekä alueellisesti kuvaamassa muutoksia esim. palvelurakenteessa tai palvelujen käytössä. Elämänkaaren mukaisen liikennevalomallin avulla saadaan strategisen tason tietoa painopisteen siirtymisestä tavoitteen mukaisesti ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin. Mallin avulla voidaan luoda yhteinen käsitys kuntalaisten hyvinvointia kuvaavista, elämänkaaren mukaisista palvelukokonaisuuksista perustasolta erityistasolle ja saada välineitä asiakas/kuntalaislähtöiseen, poikkitoimijaiseen johtamiseen.
17 16 Kuva 13. Vyörytetyt menot palvelukokonaisuuksittain ja asiakkaiden palvelutarpeiden vaativuuden näkökulmasta jaettuna 1.6 Palveluseteli- ja ostopalvelujen seuranta Palvelusetelien ja ostopalvelujen käyttöä täytyy kyetä seuraamaan osana palvelujen järjestämisen kokonaisuutta. Myös siltä osin tarvitaan tarkastelua eri näkökulmista, mm. sisällöt, eurot ja alueellinen toteuma.
18 ,00 Palvelujen toteutuminen hyvinvointialueittan 2016, ,00 Eteläinen Itäinen Keskinen Pohjoinen Henkilökohtainen apu, seteli Lapsiperheiden kotipalvelu, osto Siivoupalvelu, seteli Lapsiperheiden kotipalvelu, seteli Kuva 14. Palvelusetelin ja tiettyjen ostopalveluiden eurojen jakautuminen eri palveluihin ja alueille. 1.7 Esimerkkejä muista mahdollisista raportointinäkymistä Kun tietovarasto ja tietovarastoa hyödyntävä käyttöliittymä tai raportointiohjelmisto on erotettu toisistaan, niin tietovaraston tiedot ovat käytettävissä periaatteessa rajattomalla määrällä eri tapoja. Tietovarastoon voidaan laskea valmiiksi erilaisia asioita, esim. vyörytys tai erilaisia tarkastelukulmia raportointiohjelman käytettäväksi. Raportoinnissa keskitytään tiedon esittämiseen. Tiedon esittämisessä tulisi mahdollisuuksien mukaan rakentaa tavoitetasojen mukaan poikkeamista ilmoittavat hälytykset, jotta poikkeamat olisi helposti havaittavissa. Toisaalta raakadatan lähdejärjestelmä ja datan synnyn perusta tulee olla tiedossa, että lopputulos on riittävän luotettava. Datan tulee olla käytettävissä tietovarastosta raporttien lisäksi tarvittaessa esim. analysointia varten. Datan ketju lähdejärjestelmään asti on oltava dokumentoituna. Julkaisu voidaan toteuttaa millä tahansa raportointijärjestelmällä, esim. Qlikview, Cognos, SharePoint jne.
19 18 Kuva 15. Esimerkki: Ikäihmisten poiminnalla (kaikki eri palveluita käyttäneet ikäihmiset ikäluokkaperusteisesti henkilötunnus kertaalleen) palvelut, asiakkuudet ja eurot järjestettynä kustannusten suuruuden mukaan toiminnoittain
20 19 Kuva 16. Esimerkki: Tarkastelu mahdollistuu halutuilla ikäluokilla muunnellen, kun pohjalla henkilötunnukset ja palvelukokonaisuudet, lisäksi kuvaan on kytketty väestötieto.
21 20 Kuva 17. Esimerkki: Useat ulottuvuudet, esim. palvelun järjestäjittäin palvelurakenne elämänkaaren mukaisesti tarkastellen. Kuva 18. Esimerkki: Lasten ja nuorten raskaimmat palvelut poimittuna ja kuvattuna samassa raportissa. Saatavissa myös asiakkuudet ja kustannukset henkilötunnus kertaalleen periaatteella = raskaimman asiakkuuden keskihinta.
22 21 2. Ennustaminen, ennakointi ja skenaariot Datan hyöty syntyy ymmärtämisen, oppimisen ja analyysin pohjalta tehtyjen ennustemallien kautta. Perusperiaate on, että kun dataa on kattavasti ja pidemmältä ajanjaksolta käytettävissä, on mahdollista ennustaa sekä palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä. Datan tulee olla tietovarastossa muokkaamattomassa muodossa, jotta sen käyttö eri ulottuvuuksilla ja ristiin tarkastellen on mahdollista. Väestösuunnite, palveluiden peittävyys ja kustannukset toimivat useimmiten pohjatietona palveluiden kustannuskehityksen ennakoimiselle strategisella tasolla. Kustannukset syntyvät kuitenkin arjen asiakas- ja hoitopäätösten tasolla. Asiakastason palveluohjauksessa mm. kustannus-vaikuttavimman palvelukokonaisuuden valinnassa voidaan hyödyntää edellä kuvattuja tietoja. Voidaan laskea esimerkiksi sitä, kuinka paljon kuntouttavaa työtä olisi mahdollista sisällyttää kotona asumisen tukeen vaihtoehtona sille, että palvelu toteutettaisiin laitoskuntoutuksena. Skenaariot auttavat tukemaan strategista päätöksentekoa ja varautumaan erilaisiin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin. Skenaariot eivät ole ennusteita tai menneen peilaamista tulevaisuuteen, vaan keskenään erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuksista. Skenaarioiden tarkoitus on toimia tulevaisuuden pohdinnan ja suunnittelun sekä toimintamallien ja -strategioiden työkaluna. Skenaario asukaskohtaisten kustannusten toteutumisesta Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena Skenaariossa 2 vuoden 2012 tasosta on huomioitu päätetyt toiminnan ja talouden toimenpiteet. Skenaariossa 3 asukaskohtaiseksi kasvuksi on arvioitu 3,5 %. Skenaario 4 on talousarvion 2013 mukainen. Kasvu tuleville vuosille on 1,7 %/asukas. Kuva 19. Esimerkki: Pitkän aikavälin skenaario, jonka pohjalta laaditaan strategia ja toimenpiteet sen toteuttamiseen. Palvelurakennemuutoksen, monituottajuuden ym. toimenpiteiden avulla on päästy ennakoituun prosentuaaliseen kustannusten kasvun taittumiseen skenaarion mukaisesti.
23 22 3. Johtopäätöksiä Raportoinnin on mielekästä olla dynaamista, eri tilanteiden, ajankohtien ja tasojen tarpeiden mukaan muuntuvaa. Myös raporttinäkymät täytyy olla sillä tapaa muunneltavissa, että eri tilanteissa on mahdollista tarkastella lähtötason tietoa eri näkökulmista. Tarvittaessa täytyy pystyä porautumaan tietoon syvemmälle. Koska palvelujen järjestäjän ja tuottajan toiminnan fokus on eri, tulee myös toimintaa palveleva tieto olla erilaista. Palvelujen järjestäjän tieto tulee olla pääsääntöisesti strategisen tason tietoa, ja järjestäjän tulee saada kokonaiskuvaa väestötason ilmiöistä, lähtien kuntalaisten hyvinvointia kuvaavista muuttujista ja muista toimintaympäristötiedoista sekä toiminnan vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Myös laatu- ja palvelutasoa sekä kustannuksia koskevia tietoja tarvitaan palvelujen järjestämiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Karkealla tasolla on hyvä päästä tarkastelemaan palvelujen saatavuutta ja palveluketjujen sekä horisontaalista että vertikaalista toimivuutta. Kuva 20. Esimerkkikuva karkealla tasolla palvelujen järjestäjän tietotarpeista (punaisen katkoviivan alue) suhteessa palveluntuottajiin
24 23 Ylin johto tarvitsee pääasiallisesti jo analysoitua tietoa ja luotettavan analyysin laatiminen puolestaan edellyttää tietojen tarkastelua ristiin sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti ja toisaalta tietoa selittävien tekijöiden arviointia. Ylintä johtoa palvelee parhaiten dashboard tyyppinen näkymä, jossa on kuvattu ja visualisoitu keskeiset seurattavat indikaattorit ja mittarit. Sote-tietopaketit ovat ennen kaikkea maakunnallisen palvelunjärjestäjän seurannan ja raportoinnin työkalu. Sen avulla on mahdollista seurata sekä laatua että vaikuttavuutta ja uudistumiskykyä. Tiedon avulla on mahdollista tarkastella mm. hoidon ja palvelun porrastuksen toteutumista ja tavoiteltuja palvelurakenteen muutoksia. Pohjaksi tämä edellyttää kaikilta osin yhteisten määrittelyjen ja luokittelujen luomista kansalliseen käyttöön sekä toiminnan että talouden mittarointien näkökulmista. Palvelujen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus tietojen vertailuun oman maakuntansa sisällä eri toimintojen ja toimijoiden kesken sekä alueellisesti. Samoin vertailua täytyy pystyä toteuttamaan tulevaisuudessa maakuntien välillä, yhteistyöalueittain sekä kansallisesti. Palveluiden järjestämisen ja johtamisen tueksi rakentuu aikanaan tuleviin maakuntiin organisaatio ja organisaatiorakenteet. Strategisen johtamisen ja kokonaisuuden hallinnan tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin tietoa organisaatiorakenteen ja - hierarkian mukaisesti sekä toiminnan että eurojen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtamisessa korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon, aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta. Sote-tietopakettimallia voidaan hyödyntää strategisen tason johtamisessa edellyttäen kuitenkin, että Sotetietopaketit rakennetaan jo lähtökohtaisesti modulaarisiksi, tarpeen mukaan muunneltaviksi ja niihin sisältyy mahdollisuus porautua hierarkiatasoissa alemmille tasoille, aina toimintotasolle saakka. Kaikissa maakunnissa palvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja palvelutuotantoa monipuolistetaan siten, että maakunnan omilla sekä yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajilla on tasapuoliset toimintaedellytykset tuottaa kaikkia markkinoilla olevia palveluita. Tämä edellyttää monituottajuuteen liittyen vahvaa tietoa palvelujen järjestämisen kokonaisuuden hallintaan. Uusi palvelujen järjestämistapa sisältää vahvan monituottajuuden ulottuvuuden, jolloin myös palvelujen järjestäjän näkökulmasta on oleellista pystyä seuraamaan ja johtamaan paitsi kokonaisuutta niin myös eri järjestämistapojen kehitystä. Tulevaisuudessa monituottajuuden järjestämistapoina tulee olemaan henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli sekä ostopalvelut. Monituottajuuden
25 24 seuranta edellyttää ajantasaista tietoa ja seurannan välineitä johtamisen tueksi, esimerkiksi asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin alueellisesta kattavuudesta. Kun palvelujen järjestämisen alueet kasvavat maakuntien laajuisiksi, ja sosioekonomisilta ja maantieteellisiltä ominaisuuksiltaan sekä väestön palvelutarpeiltaan erilaiset alueet tulevat yhteiseen tarkasteluun, alueellisen tiedon tarve korostuu entisestään. Alueellinen tieto palvelee resurssien allokoinnin tarkoituksenmukaista kohdentamista, kun laajaa maakunnan aluetta voidaan tarkastella tarvittaessa myös pienempinä alueina. Mahdollisuus hyödyntää alueellista tietoa palvelee myös kuntien hyvinvointijohtamista sekä maakunnan ja kuntien sekä muiden yhteistyötahojen yhteisten tavoitteiden asettamista alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa esimerkiksi koko lapsiperheiden palvelukokonaisuuteen kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset. Muutosten vaikutusta on kyettävä seuraamaan niin väestötasolla kuin asiakasrajapinnassa. Palvelujen järjestämisessä painopiste on väestötasoisessa seurannassa. Palvelujen järjestämisessä tarvitaan kuntien ja maakuntien yhteisen johtamisen käyttöön tietoa eri kuntalaisryhmien hyvinvoinnin tilasta ja palvelutarpeista muun toimintaympäristötiedon lisäksi. Elämänkaarimallin mukaisella seurannalla saadaan välineitä maakunnan ja peruskunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen kokonaisuuden tarkasteluun.
26 25 Ohjausryhmän kommentit - Raportoinnin ja palvelupakettien tulee tukea sitä, että maakunnan resurssien kohdentaminen perustuu palvelutarpeisiin, asiakaslähtöisyyteen ja olosuhteiden/erityispiirteiden huomioimiseen. Myös tuleva laskennallinen rahoituspohja pohjautuu tähän. - Järjestäjän ja tuottajan tiedon tulee perustua yhteiseen raakadataan, jota sitten voidaan tarkastella eri näkökulmista. - Raportoinnin ja palvelupakettien on joustettava ketterästi myös uusiin ja osin ennakoimattomiin tarpeisiin (modulaarisuus). Maakuntatason järjestäminen ja tuottaminen vaativat aidosti uusia työkaluja. - Palvelupakettien ja raportoinnin tulee mahdollistaa tarkastelu useista näkökulmista. Ns. ensisijaistaminen ilman joustomahdollisuutta tuo pakettitarkasteluun turhaa kankeutta. - Raportoinnin ja palvelupakettien on tärkeä tukea eri vaihtoehtoisten toimintamallien ja rakennemuutoksen skenaariotyötä ja vaikutusten arviointia. Esim. Pohjois-Pohjanmaalla uudistuksen tavoitteena on, että raskaimpien/kalleimpien palvelujen käyttöä vähennetään hallitusti ja samalla vahvistetaan ennaltaehkäiseviä palveluja ja avopainotteisuutta. Tähän liittyvät myös palveluverkkoratkaisut. Näiden vaikutuksia on kyettävä mm. raportoinnin avulla ennakoimaan ja arvioimaan. - Raportoinnin ja palvelupakettien tulee tukea hyvinvointijohtamista koko maakunnan näkökulmasta huomioiden sekä kuntien että maakunnan tarjoamat palvelut. - Syntyisikö DRG/episodi-ajatteluun liittyen ns. maakunta-drg? - Hetu-kiinnitys on tärkeää, kun tarkastellaan palveluketjuja. Erityisesti paljon palveluja tarvitseville on varmistettava integroidut ohjaus- ja palveluprosessit, joita on pystyttävä raportoinnin ja palvelupakettien kautta seuraamaan ja kehittämään. - Uudistuksen myötä markkinanäkökulma korostuu. Raportoinnin ja palvelupakettien on tuettava analyysia markkinoiden toiminnasta ja samalla on pystyttävä arvioitava oman toiminnan tehokkuutta, vaikuttavuutta ja laatua. - Uudistuksen tavoitteena on lisätä työn tehokkuutta, tuottavuutta ja resurssien vaikuttavaa käyttöä. Raportoinnin ja palvelupakettien tulee tukea näitä näkökulmia. - Kansallisessa kehittämistyössä kannattaa huomioida jo olemassa olevat hyvät käytännöt (esim. Oulun kaupungin malli).
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
LisätiedotSOTE -TIETOPAKETIT. Lasten ja nuorten palveluiden palvelupakettitestaus. POP maakunta. - Oulun kaupungin vuoden 2016 tausta- aineistolla
0 SOTE -TIETOPAKETIT Lasten ja nuorten palveluiden palvelupakettitestaus - Oulun kaupungin vuoden 2016 tausta- aineistolla Projektipäällikkö Elina Välikangas kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupungin
LisätiedotHenkilökohtaisen budjetin, asiakassetelin ja ostopalvelujen hallinta ja seuranta
Henkilökohtaisen budjetin, asiakassetelin ja ostopalvelujen hallinta ja seuranta Marja Kälkäjä Tietoasiantuntija, Projektipäällikkö Oulun kaupunki, Hyvinvointipalvelut 23.5.2018, ATK-päivät Jyväskylä Oulu
LisätiedotArjen toiminta ja tiedolla johtaminen
Arjen toiminta ja tiedolla johtaminen TERVE-SOS 2015 -tapahtuma 6.5.2015 Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki/hyvinvointipalvelut rakenne-ja toimintatapamuutosten suunta Oulun
LisätiedotPohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotNäkökulmia tietojohtamiseen sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö
Näkökulmia tietojohtamiseen sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö Sirkka-Liisa Olli Kehittämisjohtaja, Oulun kaupunki/hyvinvointipalvelut Projektipäällikkö, PoP - maakuntavalmistelu
LisätiedotMaakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotTilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote
Tilannekuva sote-alueen tiedolla johtamiseen case Siun sote Anu Niemi kehittämisjohtaja /Siun sote sote-asiantuntija/ Pohjois-Karjalan maakunnan valmistelutiimi Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotSote-tietopaketit Siun sotessa
Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri
LisätiedotMitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista. Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mitä sote-uudistukselle kuuluu nyt eli Sote-ajankohtaista Johtava asiantuntija Anu Muuri, VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mistä Sotessa olikaan kyse? 17.1.20173.1 1.20161 Vammaispa lveluiden neuvottelu
LisätiedotNäkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri
Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri 6.6.2019 Esityksen sisältö Tausta näkemyksilleni Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittäminen maakunnan valmistelutyö
LisätiedotPalvelustrategian valmistelu
Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotMiten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM
Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi 13.11.2018 Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM Palveluintegraation muutosohjelmaa koskevia linjauksia Palveluintegraation muutosohjelma kokoa
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotParempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella
Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!
LisätiedotSIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino
SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon
LisätiedotVaikuttavuutta yhteisestä tiedolla johtamisesta
Vaikuttavuutta yhteisestä tiedolla johtamisesta Anu Vuorinen Kehitysjohtaja, KTM, ped.pät. Oulunkaaren kuntayhtymä 29.9.2014 Oulunkaari - Hyvinvointia ihmistä lähellä Viisi kuntaa yhteistyössä Noin 1100
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotKustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta
Kustannustiedolla johtaminen osana palvelujärjestelmän kansallista ohjausta Anssi Vartiainen, erityisasiantuntija 1 Maakunnan on seurattava alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä, järjestämänsä sosiaali-ja
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotTiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.
Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5 Työpajan tavoitteena on kartoittaa lasten, nuorten & perheiden, työikäisten ja ikäihmisten palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen
LisätiedotMittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä
Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia Pasi Oksanen
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Varsinais-Suomen LAPE-Akatemia 17.5.2019 Pasi Oksanen Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolaki (1326/2010) edellyttää,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotEksoten tietojohtamisen malli Merja Tepponen, kehitysjohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Eksoten tietojohtamisen malli Merja Tepponen, kehitysjohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 21.1.2019 1 Eksoten tietojohtamisen malli Alueelliseen, henkilötasoon pohjautuvaan palvelujen käytön
LisätiedotPALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI. Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.
PALVELUPAKETTIEN TESTAUS JA KÄYTTÖÖNOTON TUKI Palvelupaketit tulevien maakuntien työkaluna -seminaari Lea Konttinen, Sitra 10.2.2017 Palvelupaketeista kansallinen sote-raportoinnin malli 2019 Palvelupakettityön
LisätiedotSote-järjestäminen. - Asiakaspäivät. Antti Larsio / Sitra Tampere-talo. Kuvakaappaukset esimerkkeihin: D365. Antti Larsio 1/2018
Sote-järjestäminen - Asiakaspäivät Antti Larsio / Sitra 17.1.2018 Tampere-talo Kuvakaappaukset esimerkkeihin: D365 Keskeiset asiat esityksen sisältö 1) Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen toisistaan
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila
Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu
Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallituksen infotilaisuus Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Leena Pimperi-Koivisto, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu Anu Vuorinen, asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotTietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta
Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta 6.6.2019 Tiedolla johtaminen on tiedon hyödyntämistä päätöksenteon tukena tiedon johtaminen
LisätiedotHenkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta
Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta Erityisasiantuntija Sosiaali- ja terveysministeriö 1 29.8.2018 Valinnanvapauslain (HE 16/2018) tarkoitus Edistää asiakkaiden mahdollisuuksia valita
LisätiedotTiedolla johtaminen. Suvi Helanen TerPS2 2013
Tiedolla johtaminen Suvi Helanen TerPS2 2013 Tiedolla johtaminen auttaa näkemään tulevaisuuteen Laadukkaat palvelut edellyttävät palvelutarpeiden ennakoimista ja palveluresurssien oikeaa kohdentamista.
LisätiedotSote-tietopaketit osana kansallista sote-uudistusta
Sote-tietopaketit osana kansallista sote-uudistusta 24.1. 2018 Pasi Pohjola, johtaja 1 24.1.2018 Kiitos hyvästä työstä! Sote-tietopakettien valmistelu käynnistyi vuonna 2015 Sitran ja :n välisenä yhteystyönä
LisätiedotMiten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka
Miten ja miksi tulisi laatu- ja vaikuttavuustieto yhdistää euroihin? Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Tyks lasten ja nuorten klinikka Mikä on laatua? Mitä vertaillaan? Minkä laatua mitataan?
LisätiedotJärjestäminen: ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Sosiaalihuollon palveluprosessit, päätöksenteko ja kehittämistyö muodostuvassa palvelujärjestelmässä Sosiaali- ja terveysvaliokunta maanantai 21.05.2018 klo 13:00 /HE 16/2018 vp Riitta Hakoma Järjestäminen:
LisätiedotValmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli
Valmistaudu maakuntauudistukseen: digitaalinen toimintaprosessi ja valinnanvapausmalli Kuntamarkkinat 13.9.2017 Copyright Kuntien Tiera Oy 0 Mistä on kyse? Kuntatoimijoiden omistama järjestelmä Sisältää
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotLaadun ja vaikuttavuuden mittarit - missä mennään? Hannu Hämäläinen STM/STO/AHE SOTE-johdon neuvottelupäivät
Laadun ja vaikuttavuuden mittarit missä mennään? Hannu Hämäläinen STM/STO/AHE SOTEjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 1 15.2.2017 Etunimi Sukunimi Ryhmän tehtävä Valmistella ehdotukset valtakunnallisesti
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö
MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä 22.11.2018 Kaisa Äijö ALY -palvelukokonaisuus Alueiden suunnittelu ja käyttö Liikenne Ympäristö Epävarmuudesta huolimatta muutosorganisaatiossa
LisätiedotPalvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä
Palvelupaketit ohjauksen ja raportoinnin välineenä 1 STM ja SITRA yhteistyö Keväästä 2015 lähtien STM ja Sitra kehittävät ja arvioivat yhdessä palvelupaketteja. Kehitystyö liittyy osaltaan hallituskauden
LisätiedotMitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Luonnos: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä
LisätiedotToivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö. Hallituksen esitysten mukaisesti Mikko Huovila / STM OHO DITI
Toivo-ohjelmaan liittyvä keskeinen lainsäädäntö Hallituksen esitysten mukaisesti / STM OHO DITI Keskeisimmät tiedolla johtamiseen, ohjaukseen ja valvontaan liittyvät tehtävät ja velvoitteet hallitusten
LisätiedotAsiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.
Asiakasseteli- ja henkilökohtainen budjetti valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle Esitys kuntajohtajafoorumille 23.3.2018 Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto Valinnanvapauspilotit
LisätiedotEksoten tietojohtamisen malli ja sotetietopaketit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI
Eksoten tietojohtamisen malli ja sotetietopaketit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 21.1.2019 1 Eksoten tietojohtamisen malli Alueelliseen, henkilötasoon pohjautuvaan palvelujen käytön ja kustannusten
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotSote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia
Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - projektisuunnitelma Kuntajohtajafoorum 5.11.2015 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
LisätiedotTietojohtamisen käyttöönotto. osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf
Tietojohtamisen käyttöönotto http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/s osiaali_ja_terveyspalveluiden_tieto johtamisen_kasikirja.pdf Tietojohtamisen malli = asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit Asiakasanalyysi
LisätiedotPalvelupakettien käyttöönoton opit, oivallukset ja avoimet kysymykset Jutta Nieminen controller, projektipäällikkö
Palvelupakettien käyttöönoton opit, oivallukset ja avoimet kysymykset Jutta Nieminen controller, projektipäällikkö Varsinais-Suomen nykytilan kuvaus 27 kuntaa, väestöpohja 470 000 asukasta Sosiaali- ja
LisätiedotSote-tietopaketit Uudenmaan sote-tiimin kokous Sitra
Sote-tietopaketit Uudenmaan sote-tiimin kokous 26.10.2017 Sitra Sote-tietopaketit eivät ole: Karsinoita, johon asiakas määrätään Kokonaisuuksia, joiden välillä asiakkaan pitää valita Määräys palvelujen
LisätiedotKESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela
KESKI-POHJANMAA Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela Yhteinen tavoite ja tahtotila: Hyvinvoiva kasvuyhteisö SIVISTYSKUNTA Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hyvinvointia edistävät palvelut Kolmas sektori
LisätiedotVisio tietojohtamisesta Varsinais-Suomessa. Sote-muutosjohtaja Antti Parpo
Visio tietojohtamisesta Varsinais-Suomessa Sote-muutosjohtaja Antti Parpo Tiedolla johtamisen lähtötilanne Sote-palveluissa tietojohtaminen kokonaisuudessaan kehittymätöntä ja tieto on hajallaan eri organisaatioissa
LisätiedotTietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta
Tietotarpeet ja tiedon hyödyntäminen asiakasprosessien, tuotannon ja toiminnanohjauksen näkökulmasta Projektipäällikkö Katja Klemola ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 18.2.2016 1 Palveluintegraation
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotSote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa
Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-
LisätiedotToiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu
1.2.2019 Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu Anu Vuorinen sote-projektipäällikkö, kehitys- ja resurssijohtaja www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotSoTe tietojen toissijaisen käytön KA - ennakkotehtävä työpaja 1
SoTe tietojen toissijaisen käytön KA - ennakkotehtävä työpaja 1 Marjaana Siirala / 11.4.2017 Erityisasiantuntija Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Tekijän nimi / 20.5.2015 Kehityshankkeet Kuvaile yhdellä
LisätiedotSOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke. Mikko Huovila STM / DITI
SOTE tietojohtamisen toimeenpanohanke Mikko Huovila STM / DITI SOTE tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet Q1/2018 Q2/2018 Q3/2018 Q4/2018 Q1/2019 Q2/2019 Q3/2019 Q4/2019 Valtakunnallisten toimijoiden
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotSote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö
Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin
Lisätiedot1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?
Lausuntopyyntökysely 31.01.2017 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTiedolla johtamisen kehittäminen. Mikko Huovila STM OHO DITI
Tiedolla johtamisen kehittäminen STM OHO DITI Tiedolla johtamisen SMART S Strategia ja strategiset tavoitteet M R A Mittaaminen ja data Analyysi ja analytiikka Raportointi ja visualisointi T Toiminnan
LisätiedotIkäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella
Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihanke Lähtökohdat ja tavoitteet kärkihankkeelle
LisätiedotVastuu lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta on valtion, maakuntien ja kuntien yhteinen - Lapsibudjetointi antaa välineitä tiedolla johtamiseen
Vastuu lasten hyvinvoinnista ja oppimisesta on valtion, maakuntien ja kuntien yhteinen - Lapsibudjetointi antaa välineitä tiedolla johtamiseen Maria Kaisa Aula 12.9.2018 Kuntamarkkinat Hankejohtaja, (STM),
LisätiedotYleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta. Pentti Itkonen
Yleiskuva muodostuvasta palvelujärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumisesta Pentti Itkonen Yleiskuva - Laskevat megatrendit Poliittishallinnollinen ohjausjärjestelmä Tähän asti hallitseva megatrendi Ei
LisätiedotKuntoutuspäivät Kimmo Kääriä
Kuntoutuspäivät 2018 8.6.2018 Kimmo Kääriä salivirta.fi Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon rakenne Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Maakunta toimii SOTE-palvelujen järjestäjänä Itse maksavat
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT Laura Saurama
VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN MAHDOLLINEN ORGANISAATIORAKENNE JA TEHTÄVÄT 11.4.2018 Laura Saurama VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA LUONNOS 11.4.2018 LAUTAKUNNAT VALTUUSTO HALLITUS MUU TOIMIELIN?
LisätiedotKASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotMaakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila
Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari 7.9.2017 Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotLaadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta
Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
LisätiedotValinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi Esitys VATElle
Valinnanvapauspilotin hakeminen Etelä-Pohjanmaalle asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetointi Esitys VATElle 6.3.2018 Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto Valinnanvapauspilotit Valinnanvapauspilotit
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotMitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?
Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018
LisätiedotKohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies
Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.
LisätiedotOma Häme kuntakierros Forssa
Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut
LisätiedotKuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015
Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa
LisätiedotSote-uudistuksen vaikutusten arviointi
Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 5.5.2017 1 Sote-järjestämislain ennakkoarviointi THL on toteuttanut STM:n toimeksiannosta sote-uudistuksen eri vaiheissa valmisteltavan lainsäädännön vaikutusten
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotJohtaminen ja tiedon toissijainen käyttö
Johtaminen ja tiedon toissijainen käyttö Erityisasiantuntija STM Sosiaali- ja terveydenhuollon ATKpäivät 2018 Jyväskylä 1 21.5.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4. Harri Jokiranta Projektinjohtaja
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - työsuunnitelma / ohjausryhmä 4.12.2015 4 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE:
LisätiedotSosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta
Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta Jaakko Penttinen/ Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Sosiaalityön tutkimuksen päivät 17.2.2017 Tiedolla
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan valinnanvapauden pilotointi asiakassetelipalveluiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin keinoin. EPAT-verkostotapaaminen 23.4.
Etelä-Pohjanmaan valinnanvapauden pilotointi asiakassetelipalveluiden ja henkilökohtaisen budjetoinnin keinoin EPAT-verkostotapaaminen 23.4.2018 Vastuuvalmistelija Minna Laitila Autonomiset toimijat 1.1.2020
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotKehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa
1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)
LisätiedotUusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma
Uusi Päijät-Häme Luonnos- järjestämissuunnitelma 19.2.2018 Järjestämissuunnitelman sisältö Järjestämissuunnitelma laaditaan Maakuntien järjestäminen valtakunnallisen valmisteluryhmän laatiman järjestämisen
LisätiedotSOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori
SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus
Lisätiedot