Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (18) Lähetetty :11 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi RAILI TUULIKKI HAAKI KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Järjestönumero 5744 Käyttötarkoitus Keskisuomalaisten järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen sote- ja maakuntauudistuksessa koordinoinnilla, verkostoitumisella ja järjestöjen valmiuksia parantamalla. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Keskisuomalaisten järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen sote- ja maakuntauudistuksessa koordinoinnilla, verkostoitumisella ja järjestöjen valmiuksia parantamalla. Toiminnan tai hankkeen nimi Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen Jyväskylä Muurame Uurainen Saarijärvi Viitasaari

2 Avustushakemus 2 (18) Multia Keuruu Petäjävesi Joutsa Toivakka Luhanka Hankasalmi Karstula Kannonkoski Kivijärvi Pihtipudas Äänekoski Konnevesi Jämsä Laukaa Kyyjärvi Kinnula Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa Toimintamuodot ja rahoittajat Kansalaisten kohtaamispaikat: Kansalaistoiminnan keskus Matara (rahoittajat: STEA Ak, Jyväskylän kaupunki) ja Sepänkeskus (Jyväskylän kaupunki) Järjestöpalvelut toiminta (STEA Ak) KYT:n perustoiminta (STEA Ay) Hanketoiminta: Välikäsi -hanke, osahankkeista muodostuva työllistymistä edistävä kokonaisuus päättyy maalikuussa 2017 (ESR, ELY-keskus, kunnat) PAR-hanke (Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden seurannan ja mittariston kehitystyö OKM), Yhdessä enemmän -hanke (Maahanmuuttajien neuvontapalveluiden kehittäminen ESR, STEA, kunnat), Paikko-toiminta (oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen, työpajatoiminnan kehittäminen (AVI, ESR), Wolmar -hanke (hankkeessa välitetään tietoa yhdistysten ylläpitämistä tiloista, EU:n maaseutuvirasto), Nuovo-hanke (Nuorten valmennushanke, STEA), Koutsaamo-hanke (työllistämishanke, TE-toimisto, Jyväskylän kaupunki), Paikka auki -ohjelman mukaista nuorten työllistämistä (STEA). Tilojen käyttö

3 Avustushakemus 3 (18) - Vuokratilat Kuvaus tiloista: Vuokratilat, KYT:n toimistot sijaitsevat Kansalaistoiminnankeskus Matarassa, Jyväskylässä. Työntekijöille vuokrataan huoneet Matarasta. Kuvaus tiloista: KYT:n/Kansalaistoiminnankeskus Matara toimii vuokratiloissa.: Matarankatu 4, kiinteistön omistaa Business Networks Oy ja Matarankatu 6, kiinteistön omistaa Ylen Eläkesäätiö. Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Keski-Suomen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelussa järjestöjen roolia ja asemaa uudessa maakunnassa ja kunnissa on selkiytettävä. On kehitettävä toimintamalleja ja yhteistyön muotoja, joilla parannetaan järjestöjen valmiuksia vaikuttaa. Tavoitteena on selkeät ja tunnustetut rakenteet järjestöjen osallisuudesta osana sote- ja maakuntauudistusta sekä sen palveluntuotantoa. Sote- ja maakuntauudistus luovat sekä tarpeen että mahdollisuuden järjestöjen yhteiselle vaikuttamistyölle. KYT ry ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus järjestivät uudistukseen liittyen kaksi järjestötilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 152 henkilöä 100 toimijatahosta. Tilaisuuksien palautteessa ja keskusteluissa tuli esille huoli siitä, miten järjestötoiminnan eri muodot kuten palveluntuottaminen, järjestölähtöinen auttamistyö ja vapaaehtoispohjainen yhdistystoiminta otetaan huomioon uudistuksen valmistelussa, sekä järjestöjen tarve jatkuvaan yhteiseen keskusteluun ja ajankohtaisen tiedon saantiin valmistelusta. Eri toimijoiden kumppanuus ihmisten hyvinvoinnin ja elinolojen vahvistamiseksi on jatkossa välttämätöntä. Muutos edellyttää yhdistysten kehittämistä ja kehittymistä, verkostoyhteistyön lisäämistä ja uudenlaista näkökulmaa toimintaan. Keski-Suomessa toteutettiin ajalla 03/ /2016 Keski-Suomen SOTE hanke. Sen tavoitteena oli rakentaa asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski- Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeessa järjestöjen ääni kuului hyvin eri työryhmissä, jotka oli jaoteltu toiminnan sisältöjen mukaan (esim. lapset/perheet), ja asiakkaan ääni tuli tätä kautta kuulluksi. Hankkeessa luotiin pohjaa yhteistyölle, mutta tämä toimiva sektorikohtainen muoto ei suoraan siirtynyt maakuntauudistuksen valmisteluun. Vaikka järjestöjen osallisuutta esivalmistelutyöhön on saatu kurottua kiinni, on mukana olo järjestöjen näkökulmasta vielä pintapuolista. Keski-Suomen maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua ohjaa poliittinen ohjausryhmä, jonka asioita

4 Avustushakemus 4 (18) valmistelee virkamiesjohtoryhmä. Uudistuksen alle on nimetty asiantuntijatyöryhmiä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta valmistelee kolme asiantuntijatyöryhmää, joissa on myös järjestöedustus: järjestäminen, maakunnan palvelulaitos sekä valinnanvapauden piiriin kuuluva palvelutuotanto. Ongelmana on, että asiantuntijaryhmät pohtivat rakenteellisia ja organisatorisia asioita, joihin järjestöjen on ollut vaikea löytää omasta toiminnasta yhtymäkohtia eivätkä järjestöt ole saaneet jäsenistönsä näkökulmaa esille. Järjestöjen sisällöllinen asiantuntijuus, asiakasnäkökulman näkyväksi tekeminen ja heikossa asemassa olevien ihmisten äänenä oleminen on tärkeää väliaikaisen hallinnon aikana. Järjestöedustajat ovat huomanneet, että järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin edistäjänä ei välttämättä huomata. Keski-Suomessa on toiminut vuodesta 2008 Järjestöareena, joka on järjestöjen omasta yhteistyötarpeesta syntynyt yhteenliittymä. Se on toimijoiden omilla resursseilla toimiva kumppanuuspöytä, jolle valitaan kahdeksi vuodeksi puheenjohtaja ja työryhmä käytännön toimien suunnitteluun ja toteuttajaksi. Järjestöareena on toiminut järjestöjen itsenäisenä yhteistyöelimenä Keski- Suomen liiton suuntaan välittäen järjestöjen näkökulmia maakunnan kehittämistyöhön. Järjestöareenan ja liiton yhteistyö on ollut hyvää, ja liitto näkee Järjestöareenan tärkeäksi kumppaniksi. Tämän hankkeen valmisteluun on vahvasti osallistettu Järjestöareenaa, ja sen työryhmä on tuottanut sisältöä hakemukseen. Hankkeen suunnittelutyöhön on kutsuttu avoimesti ja laajasti mukaan keskisuomalaisia järjestötoimijoita. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Keski-Suomen kärkihankkeiden, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Yhdessä ei olla yksin -hankkeen, KYT-järjestöpalveluiden kanssa sekä Nuorten Keski-Suomi ry:n OKM-rahoitteisen Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa -hankkeen kanssa. Toiminnan tavoitteet 1. Päätavoitteena on, että keskisuomalaisilla järjestöillä on tunnustettu asema ja tarkoituksenmukainen rooli osana sote- ja maakuntauudistusta ja järjestöjen osallisuus maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä vahvistuu. 2. Osatavoite 1: Järjestölähtöisen auttamistyön ja kansalaisjärjestöjen asemointi ja koordinointi maakunnassa selkiintyy 3. Osatavoite 2: Järjestöille muodostuu selkeä rooli maakuntauudistuksessa, uudessa maakunnassa ja kunnassa sekä yhtenäiset vaikuttamisen toimintamallit 4. Osatavoite 3: Järjestöjen valmiudet toimia kunnan kumppaneina hyvinvoinnin, terveyden ja elinvoimaisuuden edistämisessä sekä uuden maakunnan toimintaympäristössä kasvavat

5 Avustushakemus 5 (18) Toiminnan kohderyhmät Ihmisten hyvinvointia edistävät järjestöt. Keski-Suomessa toimii 547 sosiaali- ja terveysalan yhdistystä, joista 536 on paikallisyhdistystä ja 11 piiriyhdistystä. Maakunnassa toimii erityisesti ikääntyneiden järjestöjä (145) ja monialajärjestöjä (102). (SOSTEn selvitys) Keski-Suomessa noin 5000 rekisteröityä yhdistystä. Kunnittain eniten yhdistyksiä on Jyväskylän seudulla, Jämsässä, Keuruulla ja Laukaassa. Pienissä kunnissa perinteisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen määrä on pieni ja osin jopa täysin olematon, jolloin muiden toiminnallaan laajasti ihmisten hyvinvointia edistävien järjestöjen rooli korostuu. (PRH). Jyväskylässä on useita valtakunnallisten järjestöjen toimipisteitä kuten Suomen Monikkoperheet ry, Suomen nuoret lesket ry, Pesäpuu ry ja Perhehoitoliitto. Hankkeessa tavoitetaan noin 500 eri yhdistystä Keski-Suomessa. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeen toimintoja toteuttavat 2 työntekijää: järjestöagentti ja muutoskoordinaattori. Hankkeessa kootaan tietoa systemaattisella kartoituksella keskisuomalaisesta järjestökentästä ja kunta-järjestöyhteistyöstä uudistustyön tueksi. Kysely toteutetaan postikyselyllä ja sähköisenä. Koottu tieto tuo pohjaa järjestöjen roolien suunnittelulle ja määrittelemiselle. Kartoituksen suunnittelu ja toteutus tehdään ostopalveluna. Järjestöjen yhteystiedot ostetaan PRH:lta. Kuntakohtaista tietoa kerätään kartoituksen tueksi ja jatkossa ylläpidettäväksi Keski-Suomen järjestödatapankiksi olemassa olevista tietokannoista, tilastoista ja muista lähteistä. Oleellista on, että datapankkiin kerättävän tiedon päivittäminen ja ajan tasalla pitäminen on vaivatonta ja kerättävissä maksuttomista lähteistä. Koottua dataa päivitetään vuosittain ja hyödynnetään hankkeen seurannassa ja arvioinnissa. Tiedoista kootaan aineisto, josta saa vaivattomasti eri muuttujilla mm. kuntien välistä vertailutietoa. Kartoituksesta ja datapankista saatavaa tietoa käytetään hankkeen aikana vaikuttamisessa, tiedottamisessa ja suunniteltaessa järjestöjen asemaa ja roolia osana uudistusta sekä hyvinvoinnin, terveyden ja elinvoimaisuuden edistämistyötä. Hankkeen jälkeen datan päivitys jää KYT-järjestöpalveluille. Hankkeesta kokonaisvastuussa oleva työntekijä, järjestöagentti, varmistaa järjestöjen mukanaolon soteuudistuksessa. Tämä edellyttää vuorovaikutusta järjestöjen ja maakuntaliiton väliaikaishallinnon kanssa ja yhteistä näkyä järjestöjen roolista ja osallisuudesta. Järjestöagentti huolehtii, että järjestöt ovat mukana konkreettisessa uudistustyössä ja sen suunnittelussa, ja että uudistuksen asiantuntijatyöryhmissä on tarkoituksenmukainen järjestöedustus. Hän työskentelee tiiviisti Keski-Suomen liiton väliaikaishallinnon projektitoimistossa,

6 Avustushakemus 6 (18) johon kuuluvat maakunta- ja soteuudistuksen kärkihankkeiden muutosagentit ja operatiivisten tehtävien hoitajat (yhteistyösopimus). Fyysisesti hänen työpisteensä on Kansalaistoiminnankeskus Matarassa. Hankkeen aikana suunnitellaan ja sovitaan maakunnan kanssa järjestöyhteistyön pelisäännöistä, rakenteista ja sisällöistä. Yhteistyössä järjestöjen ja maakunnan kesken kehitetään ja rakennetaan organisoitumismalli, jolla järjestöjen auttamistyö asemoituu osaksi sote-uudistusta. Rakenteen lisäksi on tärkeää, että maakunnassa resurssoidaan järjestöyhteistyön kehittämiseen ja sovitaan toimijoiden kanssa kumppanuuksia yhteisten asioiden eteenpäinviemiseksi. Lisäksi varmistetaan se, että järjestöt ovat mukana maakunnallisen palvelustrategian linjausten teossa, jotta turvattaan järjestölähtöisen toiminnan osallisuus strategiassa. Järjestöagentti käynnistää keskustelun maakunnallisen järjestöstrategian tarpeellisuudesta osana maakunta- ja kuntastrategioita. Maakunnallisen järjestöstrategian tarvetta ja vaikutusta yhtenä kumppanuuden työkaluna on hyvä arvioida tarkasti. Jos järjestöt ja maakunta näkevät strategian tarpeelliseksi, sitä lähdetään tekemään järjestöjen kanssa. Toimenpiteenä: Keski-Suomen järjestökartoituksen teko: ostopalveluna syksy 2017, Keski-Suomen järjestödatapankin tietojen keruu syksy 2017 (ostopalveluna), datapankin tietojen päivitys n. vuosittain, muutoskoordinaattori/järjestöagentti. Keski-Suomen piirteenä on jyväskyläkeskeisyys, mikä johtuu väestön ja järjestöjen suuresta määrästä suhteessa muuhun maakuntaan. Jyvässeudulla on verkostoja runsaasti, mutta seutukunnilla vähemmän. Hankkeessa on oleellista, että Keski-Suomen eri alueilla olevat yhdistykset ja järjestöt saadaan osalliseksi uudistuksen valmisteluun ja näin kansalaisen ääni häntä koskevissa asioissa tulee kuuluvaksi. Järjestöjen verkostoitumista ja verkostojen syntymistä tuetaan hankkeen aikana huomioiden olemassa olevat järjestöverkostot ja niiden tavoitteet. Muutoskoordinaattori toteuttaa yhteistyötä ja kumppanuutta edistäviä tilaisuuksia ja verkostoitumisia. Toimintojen suunnittelun tukena on maakunnallinen Järjestöareena. Hankkeen aikana Järjestöareenan toimintaa arvioidaan ja kehitetään vastaamaan uutta toimintaympäristöä: työtä tehdään yhdessä Järjestöareenan ja liiton toimijoiden kanssa. Hankkeessa varmistetaan seutukunnilla toimivien järjestöjen osallisuus ja roolin löytäminen maakunta- ja soteuudistukseen synnyttämällä ja vahvistamalla alueellista verkostotoimintaa, areenoita. Areenatoiminta käynnistetään Elinvoimapaja-työskentelyillä, joiden tavoitteena on koota alueiden yhdistyksiä, asukkaita ja kuntatyöntekijöitä suunnittelemaan yhdistysten ja kuntien yhteistyötä kunnan hyvinvoinnin, terveyden ja elinvoiman edistämistyön tueksi. Samalla tuetaan kunta-järjestökumppanuuden syntymistä. Pajoissa mietitään mm. keinoja järjestöjen osallisuuden lisäämiseksi kuntien hyvinvointikertomuksen suunnittelussa ja elinvoiman määrittelyssä, ja keskustellaan järjestöjen hyvinvointityön resurssoinnista uudessa kunnassa. Pajojen myötä syntyneet verkostot, areenat, jatkavat toimintaa omaehtoisesti hankkeen jälkeen sopien verkoston toiminnalle rakenteet, pelisäännöt ja aikataulun. Elinvoimapajoja järjestetään kuudella alueella. Pajojen järjestämisessä muutoskoordinaattori tekee tiivistä

7 Avustushakemus 7 (18) yhteistyötä mm. Yhdessä ei olla yksin -hankkeen, KYT-järjestöpalveluiden ja alueellisesti yhdistyksiä kokoavien toimijoiden, kuten Jämsän Voimavara ry:n, kanssa. Pajojen suunnittelussa ovat mukana paikalliset toimijat: he osaavat huomioida alueen tarpeet ja paikalliset toimintakentän muutokset. Toimenpiteet: Elinvoimapajat: 6 aluetta, 2 pajaa/alue/vuosi, Kunnista 1 edustaja/paja ja järjestöjen edustus, yht. n osallistujaa/paja, yhdistyksiä 15. Pajat käynnistetään v. 2018, vuosittain 6 pajaa/kevät ja 6 pajaa/syksy. Hankkeessa järjestetään järjestöjen maakunnallisia sote- ja maakuntapäiviä, joissa on kaikille yhteistä asiaa ja järjestöjen teemaryhmiä. Päivät ovat avoimia ja paikalle kutsutaan järjestötoimijoiden lisäksi esim. maakunta- ja soteuudistuksen väliaikaishallintoa, kunnan virkamiehiä. Teemaryhmissä mietitään yhteisiä toimintamalleja ja sisällöllisiä yhteistyömuotoja, joilla järjestöjen asiantuntemusta voidaan hyödyntää mm. uudistusvalmistelussa, maakunnallisen/ kunnallisten hyvinvointikertomusten suunnittelussa ja teossa sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Tapaamiset tukevat järjestöjen sisäistä kehittämistyötä ja kumppanuuksia. Tavoite on, että teemaryhmien työskentely jatkuu järjestöjen sote- ja maakuntapäivien lisäksi myös muutoin. Ryhmissä esille tulleita asioita viedään uudistuksen valmisteluun. Järjestöjen sote- ja maakuntapäiviä 2-3/vuosi alk. 2018, osallistujia n. 50 hlö/päivä, järjestöjä 30. Teemaryhmät muodostetaan esim. seuraavasti: mielenterveys-/päihdepalvelut, lapset/perheet, ikäihmiset, laajennettu Yksi elämä -verkosto, potilas-/vammaisjärjestöt. Järjestöjen valmiuksia toimia uudessa kunta- ja maakuntarakenteessa kehitetään ja tuetaan hankkeen aikana järjestetyissä tapaamisissa ja tilaisuuksissa. Lisäksi järjestetään muutosvalmiuksia ja vaikuttamistyötä kehittäviä koulutuksia. Teemoina ovat mm. uudistetut rakenteet, toimintaympäristö ja niiden tunnistaminen, toimenpiteiden suunnittelu ja vaikuttamisen mallit. Muutoksen pohjaksi tarvitaan vahva näky järjestön perustehtävästä, asiantuntijuudesta ja siitä, mikä on toiminnan erityisyys suhteessa muihin palveluihin. Järjestöjen vaikuttamistyön merkitys kasvaa muutoksessa ja vaikuttamistyön keinot, tavat ja vaikuttamisen kohteet muuttuvat. Kansalaisten ja maakunnan asukkaiden äänen kerääminen ja kuulluksi tuleminen on yksi järjestöjen tehtävä. Oleellinen osa vaikuttamista on oikeanlainen viestintä: jo yhdistyksen perusviestintä voi olla päättäjiin vaikuttava, kun se tehdään oikein. Myös yhdessä vaikuttamisen keinojen ja menetelmien sekä asukkaita osallistavien mallien kehittäminen päätöksenteon tueksi on tärkeää. Hankkeessa järjestetään näihin teemoihin liittyen tilaisuuksia tarpeen mukaan. Koulutusten osalta tehdään yhteistyötä Järjestöpalveluiden kanssa. Yhtenä järjestöjen valmiuksien edellytyksenä on oleellisen ajankohtaisen tiedon saaminen sote- ja maakuntauudistuksesta sekä kuntien toiminnan muuttumisesta. Viestinnässä hyödynnetään Yhdistystori.fiportaalia. Viestintäkärkenä on järjestötoimijoita koskeva tieto sote- /maakuntauudistuksesta ja sen vaiheista. Järjestöagentti on mukana maakuntauudistuksen viestintäryhmässä. Hankkeen uutiskirjettä järjestöille laaditaan yhteistyössä liiton viestintätyöryhmän ja viestintävastaavan kanssa (n. 1 kirje/kk). Sen lisäksi laaditaan järjestöjen hyvinvointityön merkitystä avaava uutiskirje kuntien päättäjille/luottamushenkilöille. Päättäjille viestitään uutiskirjeellä tai muulla järjestöjen kanssa yhteisesti päätetyllä tavalla,

8 Avustushakemus 8 (18) sisältömuotoiluun osallistetaan toimijoita tilaisuuksissa. Hankkeessa hyödynnetään myös Innokylää, jota esitellään toimijoille ja jonne viedään materiaalia Keski-Suomen maakunta- ja soteuudistukseen liittyen. Toimenpiteet: Tilaisuuksia 2-3/vuosi alk. 2018, 30 osallistujaa/tilaisuus, 20 yhdistystä. Tiedonvälitys/viestintä: Uutiskirje järjestöille 1 krt/kk alk Uutiskirje maakunnan /kuntapäättäjille, 4/vuosi. Syksy 17 Kartoituksen teko ja datapankin tietojen keruu, uutiskirje järjestöt (2-3) 01-06/18 Kartoituksen julkaisu + datapankin tietojen levitys, pajat käynnistyvät (6), lähtöitsearviointi (pajat), koulutus (1-2), uutiskirje järjestöt (5-6)/ päättäjät (2) 07-12/18 Pajat (6), koulutus (1-2),sote-/maakuntapäivä (1-2), uutiskirje järjestöt (5-6)/päättäjät (2) 01-06/19 Datapankin päivitys/levitys, pajat (6), koulutus (1-2) Sote-/maakuntapäivä (1-2), uutiskirje järjestöt (5-6), päättäjät (2) 07-12/19 Pajat (6), koulutus (1-2),sote-/maakuntapäivä (1-2),uutiskirje järjestöt (5-6)/päättäjät (2) 01-06/20 Datapankin päivitys/levitys, pajat (6),sote-/maakuntapäivä (1-2), itsearvioinnin uusinta, koulutus (1-2), uutiskirje järjestöt (5-6)/päättäjät (2) 07-12/20 Pajat (6), uutiskirje järjestöt (5-6)/päättäjät (2), loppuraportti,koulutus, sote-/maakuntapäiv Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tuotoksina ovat maakunnallinen ja kunnallinen Keski-Suomen järjestökartoitus, vuosittain päivitettävä Keski-Suomen järjestödatapankki, maakunnallinen verkostotoiminta, maakunnallinen organisoitumismalli järjestöjen auttamistyölle osana sote-uudistusta, elinvoimapajat ja alueellinen verkostotoiminta sekä mahdollinen maakunnallinen järjestöstrategia. Järjestölähtöisen auttamistyön ja kansalaisjärjestöjen asemointi ja koordinointi maakunnassa selkiintyy. Järjestökentästä kootun tiedon pohjalta järjestöjen asemointi maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa ja tulevassa toimintaympäristössä on selkeämpää eri toimijatahoille. Tieto auttaa järjestöjen toiminnan ja työn vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä ja vaikuttamista. Se auttaa myös viranhaltijoita ja asiantuntijoita hahmottamaan järjestökenttää ja siinä olevia resursseja ja asiantuntijuutta. Hankkeen tuloksena uuteen maakuntaan muodostuu osallistava rakenne ja resurssi järjestöyhteistyön edistämiselle. Tavoitteena on, että kuntiin nimetään järjestöyhdyshenkilö ja uuteen maakuntaan järjestökoordinaattori ja tulevassa maakunnassa on selkeät tehtäväkuvat ja vastuut järjestöyhteistyölle.

9 Avustushakemus 9 (18) Maakunnallisen järjestöstrategian tarve selkiintyy ja jos todetaan, että sellainen hyödyttää järjestöjen ja maakunnan välistä yhteistyötä, se tehdään yhdessä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestölähtöiselle auttamistyölle, kuten mm. kilpailutuksen ulkopuolella olevalle toiminnalle, sekä kansalaisjärjestötoiminnalle selkiytyy hankkeen tuloksena oma paikkansa ja roolinsa maakunnallisessa ja kunnallisessa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Syntyy järjestöjen keskinäistä, järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien välistä kumppanuutta ja verkostoja. Järjestöjen eri tavat kiinnittyä maakuntaan jäsentyvät siten, että järjestöjen erilaiset toiminnat linkittyvät toisiinsa ja maakuntaan. Järjestöjen asema muutostilanteen myötä vahvistuu ja yhteistyösuhteet maakuntaan ja kuntiin vahvistuvat. Syntyy oikeudenmukaisia ja laajasti järjestökenttää kattavia vakiintuvia käytänteitä ottaa maakunnan ja kuntien päätöksentekorakenteissa huomioon järjestöjen havainnot, kokemukset sekä merkittävä tietovaranto. Järjestöille muodostuu selkeä kuva toimintamallista miten järjestöjen toiminta on osa palvelujärjestelmää Järjestöt ovat hyvinvointikertomusten suunnittelussa mukana ja vaikuttavat omalta osaltaan hyvinvointikertomuksen painopistealueisiin ja indikaattoreihin. Kuntien ja maakuntien hyvinvointikertomukset ovat jatkossa keskeiset järjestöjen toimintaedellytyksiä ohjaavat asiakirjat, joihin on koordinaation avulla saatu myös järjestöjen osaaminen ja tarpeet näkyviin. Kuntien elinvoima -käsitteen määrittely on laveampi kuin yrittäjyys ja elinkeino -näkökulma, kun järjestöt tuovat käsitteen määrittelyyn oman näkökulmansa. Järjestöjen ymmärrys ja tieto maakunta- ja soteuudistuksesta lisääntyy ja järjestöjen valmius asemoida toimintaansa uudistukseen kehittyy verkostoitumisen ja tilaisuuksien myötä. Koordinoidulla toiminnalla ja muutosvalmiuksia vahvistamalla minimoidaan riskiä järjestöjen toimintaedellytysten heikkenemisestä muutoksen aikana. Hankkeen vaikutuksena Keski-Suomessa syntyy aito yhteinen kehittäminen ja toteuttaminen ja järjestöjen ja ihmisten äänten kuuluvaksi tekeminen. Järjestöille kirkastuu tarve olla mukana muutoksessa ja järjestöjen valmiudet kumppanuuteen uudessa toimintaympäristössä ovat parantuneet. Seurannan ja arvioinnin toteutus Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke on koordinaatiohanke, jonka toimintaympäristö on suurelta osin ennakoimaton. Tästä syystä järjestöagentin

10 Avustushakemus 10 (18) ja muutoskoordinaattorin tehtävänä jatkuva toiminnan arviointi suhteessa toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Arvioinnin pohjalta on hyvä joustavasti muokata ja suunnata toiminnan painopisteitä tarpeen mukaan. Tässä arvioinnissa työntekijöillä on apuna ohjausryhmä, joka kootaan syksyllä Ohjausryhmä seuraa ja arvioi hankkeen edistymistä sekä tukee hanketyöntekijöitä hankkeen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Ohjausryhmä myös arvioi omaa toimintaansa ja onnistumista tehtävässään. Ohjausryhmätyöskentelylle sovitaan yhteiset tavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Ohjausryhmän kokoonpanosta keskustellaan Keski-Suomen Järjestöareenan kanssa. Järjestöedustuksen lisäksi ohjausryhmään kutsutaan edustajat Keski- Suomen liitosta, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, kunnista ja oppilaitoksista. Työntekijät: Hankkeen työntekijät ovat osa KYT-järjestöpalveluiden tiimiä. Tiimi kokoontuu säännöllisesti noin viikon välein. Tapaamisissa käydään läpi toimintojen etenemistä ja arviointia. Hankkeen työntekijät tekevät itselleen itsearvioinnin vuosikellon Järjestöpalveluiden vuosikellon pohjalta, johon merkitään kohderyhmältä ja yhteistyökumppaneilta kerättävän seurantatiedon ja työntekijöiden itsearvioinnin ajankohdat. Työntekijät työskentelevät työparina ja suunnittelevat yhdessä toimintoja ja reflektoivat tapaamisissa erityisesti toimintojen onnistumista suhteessa tavoitteisiin. Työntekijät arvioivat toimintaympäristön muutosten vaikutusta hankkeen toimintojen kannalta yhdessä sekä tiimipalavereissa. Järjestöagentti työskentelee tiiviissä yhteistyössä väliaikaishallinnon projektitoimiston kanssa, ja saa myös tätä kautta seurantatyökaluja ja -tietoa, joka tukee hankkeen toteutusta. Kohderyhmä/järjestöt: Elinvoimapajoissa ja tilaisuuksissa teetetään järjestöille itsearviointikysely keväällä Kyselyllä kartoitetaan järjestötoimijoiden kokemusta niiden asemasta maakunnassa ja kunnissa, suhtautumista muutokseen ja arviota omista muutosvalmiuksista ja toimintaedellytyksistä. Itsearviointikysely tehdään uudestaan viimeisenä hankevuotena. Tilaisuuksista otetaan palautetta paperilomakkein, jossa kysytään tilaisuuden hyödyllisyyttä oman yhteisön ja kumppanuuden edistymisen kannalta. Lisäksi koulutuksiin ja tilaisuuksiin edellisen vuoden aikana osallistuneille lähetetään sähköinen palautekysely seuraavana keväänä. Verkostoitumisen ja tilaisuuksien osalta seurataan määrällisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyökumppanit/kunnat ja maakuntaliitto Kuntakohtaisen järjestödatapankin tietoja päivitetään vuosittain ja samalla arvioidaan järjestö-kuntayhteistyön muuttumista hankeaikana. Samalla seurataan sitä, perustetaanko kuntiin hankkeen aikaan järjestöyhteyshenkilöitä sekä järjestöjen osallisuutta hyvinvointikertomusten suunnittelussa ja teossa. Elinvoimapajoissa alkunsa saaneiden areenoiden juurtumista vakituiseksi toimintatavaksi seurataan hankkeen lopussa.

11 Avustushakemus 11 (18) Viestinnän toteutus Hankkeessa viestitetään maakunnan sekä kuntien virkamiehille sekä luottamushenkilöille järjestöjen työstä ja niiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä, järjestöjen mahdollisista rooleista ja tehtävistä uudessa maakunnassa. Viestinnästä tälle kohderyhmälle vastaa muutoskoordinaattori, joka osallistaa järjestötoimijat mm. alueellisissa tapaamisissa suunnittelemaan, mitä viestitään ja millä tavoin. Keski-Suomen Järjestöareena osallistetaan myös viestinnän suunnitteluun. Järjestöille viestitään maakunta- ja soteuudistuksesta ja sen etenemisestä, toimintaympäristön muutoksista. Viestintä antaa järjestöille valmiuksia vahvistavaa tietoa ja samalla näkökulmaa siihen, miten toimintoja olisi mahdollista kehittää. Järjestöille suunnatusta viestinnästä vastaa järjestöagentti yhdessä Keski-Suomen liiton viestintäryhmän ja viestintäsuunnittelijan kanssa. Hankkeessa hyödynnetään sen hallinnoijan viestintäkanavia ja viestinnän linjauksia sekä graafista ilmettä. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n verkkosivuilla olevan hankesivuston lisäksi hanke tuottaa tarpeen mukaan sähköisiä uutiskirjeitä, tiedotteita ja some-viestintää mm Yhdistystorin kanavia käyttäen. Hankkeen tuottamia materiaaleja taltioidaan ja levitetään mahdollisimman laajasti, välineenä käytetään mm. Toimeksi-verkkopalvelua ja Innokylä -sivustoa. Hankkeen ulkoisen viestinnän tavoitteena on paitsi tiedottaa ajantasaisesti, ymmärrettävästi ja laajasti hankkeen etenemisestä, myös olla mukana sote- ja maakuntauudistuksesta käytävissä keskusteluissa erilaisilla foorumeilla. Viestinnän keinoin lisätään järjestölähtöisen palvelutoiminnan näkyvyyttä ja merkitystä yhteiskunnassa. Hankkeen sisäinen viestintä tulee myös hoitaa huolella. Sillä varmistetaan eri yhteistyötahojen ja alueellisten kumppaneiden yhteinen eteneminen ja kiinnittyminen yhteiseen tavoitteeseen. Hankkeen toimesta koordinoidaan viestintää niin, että kaikki sen osapuolet ovat ikään kuin samalla kartalla. Riskit ja niiden hallinta Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen ja alustava lainsäädäntö saattavat muuttua hankkeen aikana.toimintakentän muutosta on vaikea ennakoida. Järjestöagentin ja muutoskoordinaattorin osaaminen ja hankesuunnitelman joustavuus pienentävät riskiä, että hankkeen tavoitteisiin ei päästäisi toimintaympäristön ennakoimattomuuden vuoksi.

12 Avustushakemus 12 (18) Hankkeen suunnitteluun on osallistettu järjestötoimijoita, mutta yhtenä riskinä hankkeessa on järjestöjen muutosvastaisuus. Tätä riskiä yritetään minimoida järjestämällä tilaisuuksia, joissa paneudutaan toimintaympäristön muutokseen ja järjestöjen asemaan siinä. Erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta järjestöjen toiminta saattaa näyttäytyä yksinomaan edunvalvontana. Tästä saattaa seurata vastakkainasettelua rakentavan ja molempia osapuolia hyödyttävän kumppanuuden sijaan. Hankkeessa on otettava huomioon ja hyväksyttävä järjestöjen autonomisuus ja valta itse päättää asioistaan. Paikallisyhdistyksissä joudutaan priorisoimaan resurssien käyttöä siten, että ne riittävät perustehtävän hoitamiseen. Tästä syystä eism. pienillä paikallisyhdistyksillä ei ole välttämättä resurssia osallistua Elinvoimapajoihin tai muihin tilaisuuksiin. Tilaisuuksien järjestämisessä huomioidaan saavutettavuus siten, että tilaisuuksia pidetään vuorotellen eri kuntien alueilla ja sellaisena ajankohtana, että se käy toimijoille. Kuntien virkamiesten mahdollisuus osallistua Elinvoimapajoihin ja muihin tilaisuuksiin saattaa vaihdella kunnittain. Sote- ja maakuntauudistus on kunnille myös suuri muutos, joka näkyy työntekijöiden kiireenä. Tilaisuuksien markkinoinnissa on tuotava esille niiden hyöty kuntien toiminnan näkökulmasta. Lisäksi tilaisuuksien markkinointia on kohdennettava kunnissa sellaisille henkilöille, joiden tehtäviin järjestöyhteistyön tai tulevan hyvinvointikunnan asiat kuuluvat. Riskinä on, ettei järjestöjen sopivaa asemointia löydy osana sote- ja maakuntauudistusta. Tällöin järjestöille ei löydy selkeää paikkaa osana uudistusta ja siinä syntyviä rakenteita tai käänteisenä puolena on, että esim. kunnissa syntyy ajatus, että järjestöt hoitavat vapaaehtoisvoimin vaikkapa suurimman osan ennaltaehkäisevästä työstä tai esim. palveluohjauksesta. Tämä minimoidaan tiedon keruulla sekä realistisen tiedon välittämisellä Järjestökartoitukseen ja järjestödatapankkiin liittyen riskinä ovat se, miten saadaan kunnat ja järjestöt vastaamaan kyselyyn. Kunnille suunnattu kysely lähetetään yhdessä maakuntaliiton kanssa ja sen lähettämisestä ja merkityksestä tiedotetaan etukäteen kunnille. Järjestökysely lähetetään sähköisen kyselyn lisäksi myös postitse, jotta saadaan kattava vastausprosentti. Järjestöagentin ja muutoskoordinaattorin tehtäväkuvat ovat vaativat. Työntekijöihin liittyvinä riskeinä ovat rekrytoinnin onnistuminen, työntekijöiden sitoutuminen ja jaksaminen. Rekrytoinnissa käytetään haastattelussa ryhmähaastattelua, jonka avulla pyritään löytämään hyvin toimiva työpari. Onnistunut työparityöskentely tukee työntekijöiden jaksamista ja työn jakamista myös sairastumisen sattuessa. Hyvä tiimityöskentely tukee osaltaan työntekijöiden jaksamista.

13 Avustushakemus 13 (18) Arvio kilpailuvaikutuksista Toiminnalla ei ole kilpailuvaikutuksia. Vastaavanlaista toimintaa ei ole tarjolla maksullisena. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Järjestöjen perinteinen työ kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tarjoajina on lähellä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä elinvoimaisuuden rajapintaa. Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöinen auttamistoiminta, eli joustava, matalan kynnyksen apu kansalaisille. Hankkeessa tehdään yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Toteutettava koordinointi, tilaisuuksien järjestäminen ja verkostoitumisen edistäminen ei kuulu lain mukaan julkisen sektorin tehtäviin. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Keski-Suomen liitto Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Järjestöagentti työskentelee osana liiton väliaikaishallinnon projektitoimistoa Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: KYT STEA pdf Yksittäinen kumppani: Keski-Suomen Järjestöareena Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Yhteinen suunnittelu ja kehittäminen, tiedottaminen ja

14 Avustushakemus 14 (18) työntekijöiden tuki Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Järjestöareena_yhteistyösopimus.pdf Yksittäinen kumppani: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Kuntayhteistyö ja hankkeen sisällöllinen suunnittelu Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: yhteistyösopimus KOSKE KS vaikuttavat järjestöt-hanke.pdf Yksittäinen kumppani: Keski-Suomen Sydänpiiri ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Hankkeen sisällöllinen kehittäminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Yhteistyösopimus_K-S Sydänpiiri.pdf Yksittäinen kumppani: Sovatek-säätiö Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Ohjausryhmän jäsenyys ja kehittäminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: yhteistyösopimus SOVATEK KS vaikuttavat järjestöt-hanke.pdf Yksittäinen kumppani: Jämsän Voimavara ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto

15 Avustushakemus 15 (18) Kuvaus tehtävästä: Yhteistyö alueellisen toiminnan järjestämisessä Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: yhteistyösopimus Jämsän Voimvara KS vaikuttavat järjestöt-hanke.pdf Yksittäinen kumppani: Keski-Suomen sydänpiiri ry Yhteistyömuoto: Ohjausryhmäjäsenyys Kuvaus tehtävästä: Ohjausryhmän jäsenyys ja kehittäminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Yhteistyösopimus_K-S Sydänpiiri.pdf Yksittäinen kumppani: Nuorten Keski-Suomi ry Yhteistyömuoto: Muu asiantuntijaosaamisen vaihto Kuvaus tehtävästä: Nuorten äänen kuuleminen sote- ja maakuntauudistuksessa Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: KYT-Nuksu aiesopimus STEA K-S vaikuttavat järjestöt.pdf Tavara- ja palveluhankinnat Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: 2kpl kannettava tietokone varusteineen sekä 2 kpl puhelimia Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: 5 000

16 Avustushakemus 16 (18) Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Järjestöagentin ja muutoskoordinaattorin työkoneet. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Työpöydät ja -tuolit kahdelle työntekijälle sekä muu toimistokalustus Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Kalustohankinnat Perustelu ostolle: Työhuoneiden kalustohankinnat. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Järjestöselvityksen teko ostetaan ulkopuoliselta taholta Palveluntuottaja jos tiedossa: Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut Perustelu ostolle: Järjestöselvityksestä saatua tietoa tarvitaan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä Miten kilpailutus hoidetaan? Pyydetään tarjouksia useammalta kuin yhdeltä tavaran- tai palveluntoimittajalta. Lähipiirihankintojen käyttö

17 Avustushakemus 17 (18) Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympä Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Hankkeen tavoitteena on, että keskisuomalaisilla järjestöillä on tunnustettu asema ja tarkoituksenmukainen rooli osana sote- ja maakuntauudistusta ja järjestöjen osallisuus maakunnan ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä vahvistuu. Koordinoinnin, verkostoitumisen ja tilaisuuksien myötä vahvistetaan järjestöjen roolia ja toimijaverkostojen muodostumista sekä luodaan mahdollisuuksia siihen, että järjestöt ovat maakuntien ja sosiaalisen hyte-työn tukena. Ohjelma tuo mahdollisuuden systemaattisesti jakaa kokemuksia toisten maakuntien toimijoiden kanssa, jakaa hyviä käytänteitä ja kehittää täten oman hankkeen toimintaa. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Tiina Sivonen

18 Avustushakemus 18 (18) Sähköpostiosoite Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Sari Nieminen Sähköpostiosoite Puhelin