ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017

Transkriptio

1 ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Rovaniemi Laatupäällikkö Pekka Seppälä

2

3 Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset ja strategiat Kioton sopimus (päättyy 2012) Kansainväliset ilmastoneuvottelut (2012->) Ilmasto- ja energiastrategia (2020) Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta (2050)

4 ERA17-työryhmä Valmisteluryhmä Ympäristöministeriö PJ asuntoministeri Jan Vapaavuori Liiketoiminta Sitra Tekes Julkishallinto Tutkijat Yli 40 eri alojen huippuasiantuntijaa muovaamassa nykyistä ja tulevaa Suomea Päämäärä: Kartoittaa parhaat keinot, joiden avulla päästövähennystavoitteisiin päästään

5 Tavoitteet Yhdyskuntien ja rakennusten energiankäytön Yksilö kääntäminen nopeaan laskuun Edelläkävijyys kestävässä Yritys rakentamisessa Uusiutuvan energian käytön lisääminen Kunta Rakennetun ympäristön tarkastelu kokonaisuutena: Valtio alueiden käyttö, yhdyskuntasuunnittelu, rakentaminen ja asuminen

6 Toteutus Työryhmän toimikausi ik i työpajaa, 12 valmistelukokousta, opintomatka Japaniin Roolit Toimenpiteet Prioriteetit Tavoitteet Konteksti Yhteinen tahtotila

7 Tulokset Taustaselvitykset Rakennetun ympäristön eri osa-alueiden ilmastovaikutukset Kansallisten tuki- ja säädösjärjestelmien j kilpailukyky y (rakentamismääräykset, kannustimet, syöttötariffit) Valtioneuvoston tulevaisuuselonteon ja Energiateollisuuden skenaarioiden id hintalaput Kokonaiskuva rakennetun ympäristön merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta Strateginen toimintaohjelma (11/2010) Toimenpide-ehdotukset pitkän ja lyhyen aikavälin toimista Toimenpide ehdotukset pitkän ja lyhyen aikavälin toimista kansalaisille, yrityksille, kunnille ja valtiolle

8 Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 307 TWh Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 4 % Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %

9 Kaupunkirakenteita Presention name / Author Figure adapted from Newman and Kenworthy 1989

10 Nyt rakennetaan vuoden 2050 rakennuksia Ympäristövaikutukset uusiutuva fossiiilinenn Energiatehokas Nykytilanne Energiantarve

11 Rakennusmateriaalien vaikutus Absoluuttisesti rakennusten ympäristövaikutukset pienenevät. Nykyisissä rakennuksissa käyttöaika on dominoiva; 80-90% päästöistä tulee silloin. Nollaenergiataloissa materiaaleista tulee dominoiva. Tästä teemasta tulee paljon lisätietoa seuraavien luentojen aikana. Materiaalien ympäristövaikutusten merkitys korostuu lähivuosina, arviolta vuonna 2017 materiaalivalinnat otetaan mukaan määräyksiin. Nollaenergiatalo, 100 vuoden käyttöikä

12 Energiatehokas maankäyttö Piirrokset: Leena Ahveninen

13 Energiatehokas maankäyttö 1)Päästövähennyksiä yhdyskuntasuunnittelulla Päästölaskelmat ja kokonaisenergiatarkastelu osaksi kaavojen vaikutusten arviointia Energiatehokkuutta täydennysrakentamisella 2)Erilaiset yhdyskunnat luomaan kestävyyttä Erilaiset i yhdyskunnat hiilidioksidipäästöjen idi lähteenää Yhdyskuntarakenteen hajaantumiselle rajoja 3) Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikenteen suunnittelun ja kaavoituksen prosessien parempi yhteistyö Kestävä liikkuminen suunnittelun lähtökohdaksi Liikkumisvyöhykkeet y ohjaavat maankäytön ja liikkumisen suunnittelua Liikkumisen taloudellinen ja tiedollinen ohjaus 4) Kumppanuudella visioista toteutukseen Alueiden kehittäminen yhteistyöllä Kaupunginjohtajista suunnan näyttäjiä Yhteensopivat tietojärjestelmät Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

14 Hajautettu energiantuotanto Piirrokset: Leena Ahveninen

15 Rakennuksiin ja alueisiin integroitu hajautettu energiantuotanto 1) Nollaenergiarakentamisen mahdollistava aurinkosähkövalmius, 2) Syöttötariffin käyttöönotto on kriittinen tekijä 2) Reaaliaikainen ik i sähkönhinnoittelu hi itt Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

16 Rakentamisen ohjaus Piirrokset: Leena Ahveninen

17 Rakentamisen ohjaus *1) Rakentamismääräysten roadmap *2) Korjausrakentaminen rakentamismääräyksin 3) Uudis- ja korjausrakentamisen sekä kiinteistönpidon palvelun tuottajien pätevyys *4) Rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus *5) Rakennusten energiatodistus ja rekisteri *6) Kannustimet 7) Verotus * -merkittyjä avaan hieman enemmän Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

18 Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid2. Rakentamismääräysten roadmap

19 Rakentamismääräysten roadmap 2010: Energiatehokkuutta 30% parantavat määräykset 2012: 20% lisäkiristys, kokonaisostoenergiatarkastelu, eri lämmitys- muotojen ympäristövaikutusten sis. rakennusmääräyksiin, perälaudat pysyvät ennallaan (u-arvot) 2015: Kokonaisenergiatehokkuutta noin 30-40% parantavat määräykset ä voimaan 2017 : Materiaalitehokkuus sis. rakentamisen säädöksiin 2019: Lähes nollaenergiarakentaminen julkisissa kohteissa 2020: uudisrakentamisessa

20 Vuoden 2012 määräysehdotuksen mukaisia tilanteita eri energialähteillä Taulukko1: Erilaisia kokonaisostoenergiajakautumia eri lämmönlähteille vuoden 2012 määräysehdotuksen pohjalta. Sähkön kulutus on vakioitu 50 kwh/m2, paitsi passiivitasolla 35 kwh ja nollaenergialla 30 kwh. Käyttövesi kuluttaa 35kWh/m2. Tilojen lämmitysenergian tarpeeksi on asetettu 70 kwh/m2, paitsi passiivitalolle 35 kwh ja nollaenergiatalolle 20 kwh. Energiakertoimet ovat seuraavat: kaukolämpö 0,7, sähkö 2, puu 0,5, öljy 1 ja uusiutuvat 0. Alimmalla rivillä määräystenmukaisuuden toteamisehtona käytettävä E-luku, jonka tulisi olla alle 175, jos asuntopinta-ala on yli 150 m2. Energia kauko maa puu öljy/ sähkö/ puulla passiivitalo/ Lähes nollaen, muoto lämpö lämpö lämmitys 25% ue 25% ue kaikki 25% ue 50% ue Sähkö 2x50 2x50 2x50 2x50 2x50 0,5x50 2x35 0x30 Käyttövesi 0,7x35 2x35/3 0,5x35 0x35 0x35 0,5x35 0,5x35 0,5x35 Tilat läm. 0,7x70 2x70/3 0,5x70 1x70 2x35 0,5x70 2x35 0x20 E luku 173, , ,5 157,5 n 20

21 Korjausrakentaminen rakentamismääräyksin Ilmeisesti toteutuu lähivuosina Velvoite tulee EU-tasolta Milloin pitää energiatehokkuutta parantaa? Pitää energiainvestointien olla taloudellisesti kannattavia? Mille energiatehokkuustasolle tulee korjata? Mitä toimenpiteitä yhteiskunta tukee? Tuetaanko hallittua korjausrakentamista? Pitäisikö tuen ehdoksi asettaa hallittu prosessi: Kuntotutkimus pitkän aikavälin korjaussuunnitelma yksittäisten t korjaustoimenpiteiden it id suunnittelu ja toteutus t t tekniikansäätö, huolto ja oikean asumisen ohjaus.

22 Oulun Rakennusvalvonnan laadunohjaus, mitä se on? PERUSVIESTI RAKENNUTTAJAPERHEELLE: Talon rakentaminen on yksi elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintojen tulee olla harkittuja ja määräytyä rakentajan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys, mutta ei raha- eikä luonnontalouden optimi. JOHTOPÄÄTÖS 6 VUODEN KOKEMUKSEN POHJALTA: Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttajat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia ja laadukkaampia valintoja. Rakennusvalvonnalla on tuhannen taalan paikka ohjata laatua, jos tahtoa on!

23 Ennakoivan laadunohjauksen kohderyhmät: - pientalorakennuttajaperheet - suunnittelun ja toteutuksen lakisääteiset ammattilaiset: pääsuunnittelijat rakennussuunnittelijat (ARK) rakennesuunnittelijat (RAK) talotekniikan suunnittelijat (LVI) sähkö- ja automaatiosuunnittelijat (A2 luonnos ottaisi nämäkin mukaan) muut suunnittelijat t vastaavat työnjohtajat -muut ammattilaiset: talotoimittajat ja urakoitsijat laite- ja materiaaliteollisuus opetus/tutkimus/tuotekehitys rakennusmateriaalikauppa

24 Ennakoivan laadunohjauksen toteutus: - Laadunohjaus (8 tilaisuutta), joissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohjauksen perustyökalu on -suunnittelu- ja arviointijärjestelmän ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. kik Laadunohjaus on oululaisille l ill suunnattu kuntalaispalvelu l l ja se sisältyy rakennuslupaan. - Ammattilaistapaamiset 1-2 kertaa vuodessa, esim. tähän ammattilaiskoulutukseen (30 op) osallistuu 130 henkilöä, Vuosina on koulutettu keskimäärin 1000 henkilökoulutuspäivää/ vuosi, siis yhteensä n päivää. Pääpaino on ollut energiatehokkuudessa, kosteudenkestävyydessä ja sisäilmastossa. - Laadunohjausta on kehitetty lähes kymmenen vuotta ja kehitystyö jatkuu! - Työssä onnistuminen on edellyttänyt innostusta, osaamista, verkottumista ja Oulun kaupungin strategista ja taloudellista tukea.

25 Mikä on ennakoivan laadunohjauksen TULOS/PANOS? PANOS: Laadunohjaukseen olemme panostaneet rahallisesti noin 0,1 M /vuosi TULOS: Oulussa laadunohjauksen vaikuttavuus/säästö vuonna 2010 tavanomaisen rakentamiseen verrattuna oli n 20 M. Vuonna 2009 vastaava säästö oli n 24 M

26 Onko laadunohjaus kannattavaa? TULOS/PANOS = tuottaa 200,tuottoprosentti on vaivaiset %/50 v, kun pankit maksavat korkoa jopa 2%/v sijoitetulle pääomalle. ENNAKOIVA LAADUNOHJAUS ON KANNATTAVAA, mutta kenelle kannattavaa? rakennuttajalle, kunnalla, valtiolle, EU:lle, ilmastolle, meidän lapsille. KUKA MAKSAA PIENEN PANOSTUKSEN? rakennuttaja, kunta, valtio. Oulun rakennusvalvonnan laadunohjauksen kustannus katetaan lupamaksuilla, koska olemme omavaraisia

27

28

29 Energianeuvonnan vaikuttavuus on merkittävää TULOS/PANOS olisi murto-osa saavutetusta, jos ohjaus ei olisi osa rakennuslupaprosessia. Tämä päätelmä perustuu Oulun kokemuksiin. Oulussa sosiaali- ja terveysmenot t ovat /tunti, rakentamisen perusinvestointi on / tunti, elinkaarikustannus n /tunti! Ohjausprosessin jalkautus, riittävä osaaminen, toimintakonseptit, työkalut, verkottuminen, ammattilaisten i t sitouttaminen jne Tämä ei tapahdu hetkessä, vaatii vuosien työn!

30 Oulun rakennusvalvonnan ennakoivan laadunohjauksen tuloksia Vuonna 2010 Ouluun rakennetuista omakotitaloista 94% oli matalaenergiataloja. Keskimääräisesti koko Oulun asuntotuotanto oli matalaenergiatasoa. Myös ympäristövaikutusten, kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston suhteen Oulussa on tehty määräysten vähimmäistasoa selkeästi parempaa laatutasoa. Suurten kaupunkien ja valtion välillä tehdyn energiatehokkuussopimuksen mukaan vuonna 2016 tulisi energiansäästön olla vähintään 9% vuoden 2005 toteutumasta. Oulun säästötavoite vuonna 2016 on 16,6 GWh/ vuodessa. Vuosien aikana rakennettu rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna 2016 noin 47,2 GWh /vuosi vähemmän lämmitysenergiaa kuin rakentamisen energiatehokkuutta ohjaava määräysten vähimmäistaso sallisi. Tämä tulos tarkoittaa sitä, että Oulussa on saavutettu pelkästään rakentamisen ohjauksella asetuettu säästötavoite lähes 3 kertaisena jo vuoden 2010 lopussa.

31 Tekninen kestävyys Energiatehokkuus Ympäristöystävällisyys Kosteudenkestävyys Hyvä sisäilmasto Energian säästöä ei saa toteuttaa muiden osa- alueiden kustannuksella. k Hometaloja ei pidä sallia. Ammattilaiset i mukaan heti alussa!!!

32 Yleisiä ORV:n tavoitteita: tuottaa selvästi todettavaa lisäarvoa rakennushankkeille, esim. energiansäästö, ilmastonmuutosriskin hallinta ok-lainassa ja myyntiarvossa. auttaa ja palvelee kuntalaisia rakennusasioissa. uskaltaa neuvoa ja ottaa kantaa asioihin, ei välttele sitä työvirheidensä pelossa. on yhteistyöhaluinen ja hakuinen. menee julkisuuteen, tiedotus, mainonta, osallistuminen tekee tavoitteellista kehitystyötä suunnittelijoiden ja ammattirakentajien kanssa. verkottuu kattavasti alan muiden toimijoiden kanssa. ei pelkää työnsä jonkin osa-alueen avaamista ulkopuolisille esim. katselmukset. em. tavoitteet käytännössä saavutettiin vuonna 2007!

33

34 Suomen nykyinen energian loppukäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt Energian loppukäyttö 2007 Kasvihuonekaasupäästöt 2007 Yhteensä 307 TWh Yhteensä 78 Mt CO2-ekv Muut 4 % Muut 13 % Teollisuus 37 % Rakennukset 38 % Rakennukset 32 % Teollisuus 30 % Liikenne 17 % Rakentaminen 4 % Liikenne 19 % Rakentaminen 6 %

35 Kiinteistöjen käyttö ja omistus Piirrokset: Leena Ahveninen

36 Kiinteistöjen käyttö ja omistus 1) Alueille ja rakennuksille ympäristöluokitukset 2) Kannustimet energiatehokkuuteen 3) Energiaviisautta edistävien palveluiden ja toimintamallien lanseeraaminen 4) Käyttö- ja kiinteistöpalvelut ajan tasalle Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

37 Osaamisen kehittäminen Piirrokset: Leena Ahveninen

38 Osaamisen kehittäminen 1) Tutkimus- ja perusosaaminen 2) Korjausrakentaminen ja ylläpito 3) Uusien ratkaisujen testaus, kehittäminen ja käyttöön otto 4) Kuntien ERA17 toimintaohjelmat ja energiaviisaat strategiat 5) Energiaviisaat ii valinnat tunnetuiksi t i rakentajille ja remontoijille 6) Seurantaryhmän asettaminen Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

39 Tärkeimmät yksittäiset toimenpiteet päästötarkastelu kaikkeen kaavoitukseen rajat yhdyskuntarakenteen hajautumiselle aurinkosähköllä nollaenergiataloihin rakentamismääräysten tiekartta korjausrakentamisen ohjaus rakentamismääräyksin rakennusvalvonnan ennakoiva laadunohjaus kiinteistöjen i töj päästökauppa kiinteistöjen ja alueiden luokitus uusien ratkaisujen testaus, t kehittäminen i ja käyttöön otto Tapahtuma Vuosi kk pv esiintyjä

40 2020 asetetut EU:n päästötavoitteet saavutetaan Suomen rakennetussa ympäristössä jo 2017 Suomen rakennettu ympäristö on maailman paras vuonna 2050

41 Energiatehokkuutta voidaan parantaa, mikä edellyttää laaturakentamista. Rakenteiden kosteustekninen toimivuus, rakentamisen kosteudenhallinta, hyvä sisäilmasto ovat energiatehokkuuden perusteita! Ammattilaiset mukaan hankkeisiin heti alussa ja terve ammattiylpeys kunniaan rakentamisessa! Oulun rakennusvalvonta Pekka Seppälä Laatupäällikkö

42 Kaikesta ei tarvitse luopua. Nuotio ei ole energiaviisasta, mutta se on viisasta. KIITOS!