Yritysten arvioita osaamisteeman hankkeista

Transkriptio

1 Yritysten arvioita osaamisteeman hankkeista - vaikutuksia ja kehittämistarpeita Marja Haverinen

2 Mitä tehtiin? Pyrittiin saamaan yrityksiltä näkemyksiä hankkeiden onnistumisesta, tuloksista, vaikutuksista ja kehittämistarpeista Kysely yrityksille, jotka ovat olleet mukana osaamisteeman kehittämishankkeissa Mukana EAKR- ja ESR-hankkeet Yritykset poimittu EURA-rekisteristä Yhteystieto saatiin 249 yritykseen -> näille lähetettiin kysely Sähköinen kysely tehtiin marraskuussa yritystä vastasi vastausprosentti 24%

3 Mihin kokonaisuuteen asettuu? Osaamisteeman hankkeita 84 kappaletta Tukirahaa käytetty 46 miljoonaa euroa Näistä 32 hankkeessa yritysyhteystietoja Näissä mukana olevia yrityksiä lueteltu rekisterissä n. 560 kappaletta Näistä sähköpostiosoite saatiin 249 yritykseen Näistä 59 yritystä vastasi (11% 560:sta yrityksestä)

4 Millaiset yritykset vastasivat Mikä on yrityksenne liikevaihto suuruusluokaltaan Mikä on yrityksenne henkilöstömäärä keskimäärin

5 Oliko/onko yrityksenne mukana EU-hankkeeessa

6 Mitä EU-hankkeessa tehtiin/tehdään?

7 Mihin teemaan tai toimialaan EU-hanke pääosin kuului/kuuluu sisällöltään

8 Onnistuminen ja vaikutukset

9 Arvio EU-hankkeen onnistumisesta (kesken olevassa hankkeessa arvio tämänhetkisestä tilanteesta)

10 Onko erityyppisten hankkeiden välillä eroja onnistumisessa Tuotekehityshankkeet (31 kpl) Koulutushankkeet (23 kpl) Verkostoitumishankkeet (17 kpl)

11 Onko erikokoisten yritysten välillä eroja onnistumisessa Henkilöstö 1-3 henkilöä (22 kpl) Henkilöstö 4- henkilöä (37 kpl)

12 Huomioita Koko vastaajajoukko: Hankkeiden käytännönasioissa ja rutiineissa sekä hankkeiden yhteistyöosapuolten toiminnassa ei juurikaan huomautettavaa kokemusta alkaa olla hanketoiminnassa Tuloksissa onnistumisen kohdalla koko vastaajajoukossa jonkin verran epätietoisuutta siitä, onko hyötyjä ollut Pitkäaikaisten vaikutusten syntyminen aiheutti eniten kriittisiä arvioita Hanketyyppien ja yritysten koon välisiä eroja Koulutus- ja verkostoitumishankkeille ei juuri lainkaan kriittistä palautetta Tuotekehityshankkeissa jotkin kokeneet epäonnistumista tulosten ja vaikutusten saavuttamisessa. Näkyy varsinkin pienten yritysten ryhmässä. Mahdollisesti pienessä yrityksessä hankkeeseen lähdetty ylisuurin odotuksin. Toisaalta tuotekehitystyyppisessä riski epäonnistumiseen on suurempi kuin koulutustyyppisessä Kookkaampien yritysten ryhmässä epäonnistumisia oli koettu hyvin vähän mutta melko suuri myös niiden osuus, jotka eivät osaa arvioida onnistumista lainkaan

13 Mitä pysyviä vaikutuksia - Mikä muutos, mikä asia paremmin (1) Ryhmitelty avoimista vastauksista Verkostoituminen, pysyvät yhteistyöverkostot, verkostojen monipuolistaminen (22%) Uudet tuotteet, tuoteperhe, tuotteistaminen (13%) Lisää valmiuksia liiketoimintaan, yrittäjyyteen, kansainvälistymiseen, toimintaedellytysten ymmärtämiseen (13%) Markkinointiosaamista, yhteismarkkinointia, uusia markkinointi- ja tiedotuskanavia (10%) Laatujärjestelmä ja sertifikaatti (6%) Uutta teknologiaa (6%) Liikevaihdon ja tuloksen kasvu (6%)

14 Mitä projektipäälliköt vastasivat viime keväänä Huomio: Yhtymäkohdat yritysten arvioihin osaamisen ja valmiuksien sekä yhteistyöverkostojen lisääntymisessä

15 Pullonkauloja ja miten niistä selvitään

16 Mitä tekisit toisin - Mitä vaikeuksia tai pullonkauloja, miten voitaisiin välttää (1) Ryhmitelty avoimista vastauksista Yrityksille: osallistuminen resursoitava yrityksessä, vie aikaa ja vaatii perehtymistä hallinnointiin, projektikirjanpitoon ym. oman tilanteen ja ongelman rajaaminen ennen osallistumista parempi ennakkovalmistautuminen esim. konsultointipäiviin yrittäjäverkostojen löyhä yhteys ja sitoutuminen koko hankkeen ajalle tervettä kritiikkiä panostusta hankkeen eteenpäin viemiseen

17 Mitä tekisit toisin - Mitä vaikeuksia tai pullonkauloja, miten voitaisiin välttää (2) Ryhmitelty avoimista vastauksista Hankkeiden vetäjille: projektin vetäjien asiantuntemus varmistettava ohjausryhmiin yrittäjiä virkamiesten sijaan aikataulut tarkemmiksi enemmän palautetta hankkeen tapahtumista ja tuloksista mihin rahat menivät yhteishankkeista riski tulla niin monimutkaisia, ettei kukaan saa enää selvää

18 Mitä tekisit toisin - Mitä vaikeuksia tai pullonkauloja, miten voitaisiin välttää (3) Ryhmitelty avoimista vastauksista Sekä yrityksille että hankkeiden vetäjille: tavoitteiden ja toimintojen selkeämpi määrittely ja motivaation varmistaminen loppuun saakka resursoiminen ja markkinoille saattaminen Rahoittajille: ohjeistuksen ymmärtäminen vaikeaa liikaa byrokratiaa, raportteja ja muistioita pienillä yrityksillä ei aikaa raskas prosessi, maksuhakemuksen täyttäminen aikaa vievää ja maksuajat pitkiä HUOM MYÖS: Hankevetäjille tunnustusta rahaliikenteen hoitamisesta, yritys ei ole kohdannut mitään vaikeuksia

19 Mitä projektipäälliköt vastasivat viime keväänä Mitä ongelmia on esiintynyt? Mitä hankkeen päättyessä? Mietittävä jo hyvissä ajoin. Esim. laitteiden hallintaoikeudet, vakuutukset, kehitettyjen tuotteiden käyttöönotto, seurantajärjestelmät ym. Epärealistisen ahdas aikataulu, mm. alkuvaiheen toimintaa olisi tehostettava. Rahoitussuunnitelman realistisuus. Yritys- ja kuntarahoituksen saaminen ollut haasteellista. Tietoisuus omarahoitusosuuksista eri tahoilla. Yrittäjillä vähän aikaa tämäntyyppiseen toimintaan yrittäjien ajankäytön resurssit huomioitava paremmin Huomio: Arvioissa paljon yhdenmukaisuutta yritysten kanssa ajan- ja resurssien käytöstä, loppuun saattamisesta ja hankkeen hyödyntämisestä sen päätyttyä

20 Tarpeita ja kehittämiskohteita

21 Mihin kehittämistarpeisiin yrityksenne edustamalla alalla EU-hankerahoitusta tulisi jatkossa suunnata? Arvioi seuraavien kehittämistarpeiden tärkeyttä

22 Onko erikokoisten yritysten välillä eroja Henkilöstö 1-3 henkilöä (22 kpl) Henkilöstö 4- henkilöä (37 kpl)

23 Mitä projektipäälliköt vastasivat viime keväänä (54 vastaajaa)

24 Huomioita Selkeästi tärkeimmäksi koettiin yritysten tarpeista lähtevä tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä tällaisen toiminnan tulosten liiketoiminnaksi saattaminen. Varsinkin vähän kookkaammissa yrityksissä tätä toiminta katsottiin erittäin tärkeäksi suuressa osassa. Kookkaammissa yrityksissä on ehkä vähän pieniä yrityksiä paremmin resurssia tämäntyyppiseen toimintaan ja toisaalta myös kokemusta siitä Tärkeänä pidettiin edelleen myös koulutustoimintaa ja osaamisen tason nostamista. Tämä korostui etenkin kaikkein pienimmissä yrityksissä, joissa merkittävä osa piti koulutusta erittäin tärkeänä. Projektipäälliköillä oli samansuuntainen arvio yritysyhteistyöstä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tulosten liiketoiminnaksi saattamisessa Projektipäälliköt pitivät luonnollisesti tärkeänä tutkimuksen henkilöresursseja, mutta eivät nähneet koulutustoimintaa yhtä tärkeänä kuin yritykset

25 Mitä muita kehittämiskohteita? Miten muutoin parantaisit hankerahoituksen vaikuttavuutta? Poimintoja avoimista vastauksista Tulevaisuuden kannalta tärkeät toimialat ja toimijat mukaan Liiketoiminta, yritysten kasvu ja työmahdollisuudet Yritysten ja tutkimusyhteisöjen välisen kehittämistoiminnan vahvistaminen Isompien yritysten vetämässä verkostossa pienemmätkin pääsisivät hyötymään tutkimuslaitosyhteistyöstä Erityisryhmien ja vaikeasti työllistyvien nuorten kouluttaminen ja työllistäminen yrityksiin Brändäys ja tuotteistaminen Kaupallistaminen ja jakelukanavat Tietotekniikan käyttö logistiikan kehittämisessä Tiloja vuokrattavaksi

26 Päätelmiä

27 Päätelmiä (1) 32 hankkeessa 84:stä (38%) mukana yrityksiä => osuutta olisi saatava nousemaan 38% 46 miljoonasta eurosta on 17,5 miljoonaa euroa, mukana 560 yritystä, panostus yritystä kohti euroa => vaikutukset saatu aikaan melko pienellä rahalla yritystä kohti Tämäkin raha voi olla tehotonta, jos ei täsmennetä tarpeita ennen hanketta, varata resursseja (aikaa ja henkilöitä) eikä saateta tuloksia loppuun saakka käytäntöön ja toimintaan

28 Päätelmiä (2) Laajennetaan vastaajat edustamaan kaikkia osallistuneita 560 yritystä: 22% yritystä kehittynyt verkostoitumisessa 13% - 73 yritystä saanut apua tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen 13% - 73 yritystä parantanut liiketoimintaosaamistaan ja yrittäjävalmiuksiaan 10% - 56 yritystä parantanut markkinointiosaamistaan 6% - 34 yritystä kehittänyt laatujärjestelmää 6% - 34 yritystä hankkinut uutta teknologiaa 6% - 34 yritystä kasvattanut liikevaihtoa ja parantanut tulostaan => osaamisen taso noussut melko suuressa yritysjoukossa

29 Poimintoja lopputerveisistä Hankesuunnitelman arviointiin yritysten asiantuntemusta loppuun saakka resursoiminen tärkeää Hyväkin uusi tuote on hyödytön, jos sitä ei saada markkinoille Hankkeita ei kannata tehdä ilmaisen rahan toivossa, koska ilmaista rahaa ei ole EU-rahoitus tärkeää uusien teknologioiden ja konseptien kehittämisessä, mutta yritysten rajalliset resurssit vaikeuttavat osallistumista