ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013

Transkriptio

1 ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 3/2013 Perhehoidon kehittämistä maakunnallisessa yhteistyössä Perhehoito voi hyvin järjestettynä vastata monipuolisesti eri-ikäisten ihmisten palveluiden ja tuen tarpeisiin. Suurin ryhmä, joka käyttää vammaisten perhehoitoa tällä hetkellä, on kehitysvammaiset henkilöt. Keski- Suomessa perhehoito palvelee noin 170 vammaista henkilöä. Perhehoitajia on noin 70. Perhehoitajalain uudistus 2012 Perhehoitolain uudistaminen 2012 vahvisti osaltaan perhehoidon laadun kehittämistavoitteita; uusilta perhehoitajilta edellytetään ennakkovalmennusta ja valmiuksia tehtävään. Myös perhehoidon järjestäjiltä edellytetään tukitoimien järjestämistä perhehoitajalle perhehoidon onnistumiseksi. Koordinoinnin kehittäminen Arvokas elämä hankkeen perhehoidon kehittämistyöryhmässä on vuoden aikana paneuduttu perhehoidon toimintaedellytysten takaamiseen tulevaisuudessakin. Erityinen huoli kunnissa on ollut perhehoitajien rekrytointi ja hoitopaikkojen vajaus ja maakunnallisen koordinoinnin puuttuminen. Kuva 1. Joulurauhaa kaikille! Esitys maakunnallisen koordinoinnin vahvistamiseksi tehtiin kokoontuneelle sosiaali- ja terveysjohdolle. Esitykseen suhtauduttiin hyvin myönteisesti ja vammaisten perhehoidon kehittämistä jatketaan Arvokas elämä hankkeen tuella ja esitettyjen linjausten mukaisesti. Kehittämisen painopisteet Vuonna 2014 erityinen painopiste tulee olemaan perhehoitajien rekrytointi, ennakkovalmennus ja perhehoitajien tuen kehittäminen osana maakunnallista perhehoitoyksikköä. Esityksen mukaisesti perhehoitoyksikköä pilotoidaan vuoden 2014 aikana ja tavoitteena on luoda toimintamalli maakunnalliselle perhehoidon koordinoinnille. Jatkorahoitus RAYltä? Arvokas elämä hankkeelle on haettu jatkorahoitusta RAY:ltä. Mikäli jatkorahoitus myönnetään, voidaan sen kautta kehittämistyö viedä päätökseen ja tukea kehitetyn toimintamallin käyttöönottamista valmistelemalla siirtyminen huolella pysyväksi toiminnaksi.

2 Vammaisten perhehoidon kehittämisen painopisteet : 1) Perhehoidon rakenteen luominen, perhehoitoyksikön käynnistäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen 2) Perhehoitoperheiden hyvinvointia, erityisesti perhehoitajien jaksamista tukevien toimintamallien sisältöjen kehittäminen 3) Taloudellisten edellytysten varmistaminen. Syksyn 2013 satoa Arvokas elämä hanke teki kyselyn perhehoitopalvelua käyttäville vanhemmille 2013 Arvokas elämä hanke teki yhdessä JAMK:n opiskelija Ilona Mäkilän kanssa selvityksen mitä vammaisten lasten ja nuorten vanhemmat ajattelevat perhehoitopalvelusta. Kysely toteutettiin Webropol kyselynä kesällä Kyselyyn vastasi 14 perhehoidon käyttäjää. Mitä vammaisten lasten ja nuorten perhehoitoa käyttävät perheet ajattelevat perhehoidosta? Perhehoidon merkitys perheelle? Perhehoito on - Perheen- ja kodinomaista hoitoa, jossa on jatkuvuutta, ennustettavuutta, turvallisuutta. - Pelastus perheellemme. Sisaruksille aikaa. Parisuhteelle aikaa. Vanhemmille lepoa ja omaa aikaa. Hengähdystauko. - Lapsille kokemuksia muista ihmisistä. Mahdollisuus itsenäistymiseen vähitellen. Vaihtelua koko perheen elämään. Perheet arvostavat ja odottavat perhehoitajalta Sitoutumista ja innostusta lapsen kanssa toimimiseen. Tieto/taitoa, kokemusta. Kykyä kommunikoida lapsen kanssa, rajojen asettamista, erityispiirteiden huomioimista, empatiakykyä, läsnäolon taitoa, pitkää pinnaa ja rohkeutta. Perheen tukemista. Yhteistyötä vanhemman kanssa viikonlopusta kokemusten vaihtoa. Järjestäjältä perheet odottavat Perheitten tarpeisiin vastaamista ajoissa, jos perheellä ei tukiverkkoa. Joustoa vapaiden käyttämiseen ja saamiseen nopeastikin. Palveluprosessin hiomista, nopeutta ja joustavuutta. Tuttuus. Koulutusta perhehoitajille esim. yhteistyötaitojen kehittämiseen. Konsultointimahdollisuutta 2

3 perhehoitajalla. Tukea hoitajille. Valvontaa tarkastus tarvittaessa. Kuukausittainen tilannekatsaus. Tulevaisuuden työpajassa pohdittiin: Millaisia palveluita tulevaisuudessa tulisi olla vammaisille lapsille ja heidän perheilleen? Vanhempien näkökulma mm.: Uusi vammaispalvelulaki on käytössä, sen käyttöön on saatu koulutusta ja lakia on helppo soveltaa. Ennalta ehkäiseviä palveluja on saatavilla, eikä niitä tarvitse mankua. Vaikeavammaisten nuorten koulutukseen tullut lisämahdollisuuksia ja nuorten vertaistuki on kehittynyt. Vallitsevana käytäntönä on vanhempien olo asiantuntijaroolissa. Organisatorinen näkökulma mm. Tutkimuksissa olleen lapsen ympärille on alettu koota erilaisia viranomaisia verkostoksi Käytössä on toimintatavat mallintava käsikirja Koulut laativat opetussuunnitelmat yksityiskohtaisesti, suunnitelmassa näkyy myös työnjako 3 Kuva 2. Tulevaisuuden työpajan vetäjänä toimi Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tulevaisuuden työpajassa pohdittiin, millainen tilanne olisi palvelujen ihannetilanne vuonna Asiaa tarkasteltiin ryhmissä eri näkökulmista. Mukana työpajassa oli palveluiden käyttäjävanhempia, perhehoitajia, terapeutteja ja muita terveydenhoidon edustajia, palveluohjaajia, kehittäjiä, tutkijoita, oppilashuollon edustajia. Ammattilaisten näkökulma mm. Moniammatillinen yhteistyö toimii, vammainen lapsi saa palveluja esim. koulupsykologilta Vanhempien puhe muuttunut, saavat tukea ammattilaisilta, vanhemmat kokevat tulevansa kuulluksi. Kumppanuustyöskentely on käytäntönä. On opittu kuuntelemaan, lähtee ammatillisesta koulutuksesta. Moniammatillisia koulutuskokeiluja käynnistynyt.

4 Ajoissa kotiin valtakunnallinen perhehoitajien ja sijaisvanhempien rekrytointikampanja 4 Kuva 4. KeVa kouluttaja ja mentori, perhehoitaja Anneli Reijonen kertoi perhehoitajan arjesta ja kannusti perhehoitajan tehtävään ryhtymisessä. Kuva 2. Tilaisuuden juontajana toimi kansanedustaja, Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi. Ajoissa kotiin kampanjan avaus järjestettiin tänä vuonna Jyväskylässä Kauppakadulla Arvokas elämä hankkeen lisäksi järjestäjinä toimivat: Perhehoitoliitto, Keski- Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pesäpuu ry, Emma ja Elias ohjelma, Sisukas hanke, Pelastakaa lapset ry. ja Sinut ry. Vammaisten perhehoitajille uusia tuen muotoja Pilotti: Mentorointi perhehoitajan tukena Perhehoidon mentorointi pilotti käynnistyy vuoden 2014 alusta. Perhehoitoliitto järjesti syksyllä 2013 mentori -koulutusta, johon hankkeesta osallistui kaksi henkilöä. Tavoitteena on tulevaisuudessa saada kaksi mentoriperhehoitajaa, jotka toimivat mm. uusien aloittavien perhehoitajien tukena. Aloitteleva perhehoitaja kohtaa työssään kysymyksiä, tilanteita ja tunteita, joissa toinen kokenut perhehoitaja voi tukea omaan kokemukseensa ja hiljaiseen tietoonsa nojaten. Mentori kulkee aktorin rinnalla säännöllisin etukäteen sovittujen aikojen puitteissa esimerkiksi puolen vuoden ajan. Mentoroinnista sovitaan yhdessä toimeksiantajan, perhehoitajan ja mentorin kanssa. Kuva 3. Arvokas elämä hankkeen heijastimia jaettiin noin 300 kpl ja Ajoissa kotiin kampanjan ilmapallot täyttivät aika ajoin koko Kauppakatukujan. Mitä mentorointi on? - Mentorointi on ihmisläheinen tuen muoto. Mentori auttaa yksilöä kasvamaan kokonaisvaltaisesti - tekemällä ja oivaltamalla itse. Aktori etenee omassa tahdissaan ja omalla tavallaan.

5 Mentorointi on kahdenkeskinen, kehittävä, luottamuksellinen ja intensiivinen vuorovaikutussuhde, jossa mentori antaa tukea, ohjausta ja palautetta aktorin henkilökohtaiseen kasvuun. Mentorointi ei korvaa yhteydenpitoa lapsen/nuoren/muun perhehoidossa olevan asioista vastaavan työntekijän kanssa. Mentorointi ei ole myöskään opettamista, perehdyttämistä, valmentamista, työnohjausta, tutorointia, konsultointia, ystävyyttä eikä ongelmien ratkaisemista toisen puolesta. Pilotti: Ohjattu ryhmämuotoinen tuki Perhehoitajien työhyvinvointia ja jaksamista tukeva ryhmä aloitti Ryhmässä on 11 perhehoitajaa, jotka hoitavat vammaisia eriikäisiä perhehoitoa tarvitsevia henkilöitä illan teemana on ergonomia ja fyysinen kunto pohditaan unen merkitystä hyvinvoinnille. Helmikuun teemana on vahvaksi työssä ja kumppanuudessa hyvän arjen rakentamisen eväät. Osallistujat kokoavat kurssin aikana hyvinvointityökirjaa ja pohtivat työhyvinvointia ja jaksamista työkyvyn talomallin pohjalta. Juhani Ilmarisen työkyvyn talomalli löytyy sivuiltamme kohdasta materiaalit. 5 Kuva 6. Vammaisia hoitavien perhehoitajien työhyvinvointiryhmä voimavarapolulla Peurungassa Kuva 5. Työhyvinvointiryhmä laavulla. Perhehoitajan työhyvinvointi- ja jaksaminen ovat perhehoidon onnistumisen perusta. Perhehoitajat ovat kaikissa yhteyksissä haastatteluissa, perhetapaamisissa ja 2013 tehdyssä kyselyssä esittäneet toiveenaan tavata muita perhehoitajia ja saada tukea ja kannustusta työhönsä. Työhyvinvointiryhmä kokoontuu infopäivän ja yhden koulutuspäivän lisäksi neljä kertaa huhtikuuhun 2014 saakka teemana oli voimavarat ja niihin vaikuttavat tekijät. Kuva 7. Työhyvinvointiryhmän teemana oli työergonomia ja fyysinen kunto.

6 KeVa ennakkovalmennuksia: Keuruun KeVA päättyi Valmennuksiin osallistunut lähes 50 perhehoidosta kiinnostunutta Vuoden aikana on Arvokas elämä hankkeen järjestämiin valmennuksiin osallistunut yhteensä 48 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta. Heistä noin puolet toimii jo perhehoitajana (lähinnä lyhytaikaista perhehoitoa). 6 Vapaita perhehoitopaikkoja vammaisille henkilöille Kuva päättyi Keuruun KeVa valmennus. Valmennukseen osallistui 8 perhehoidosta kiinnostunutta henkilöä. Tapaamisia oli sekä iltaisin, että lauantaisin. Lauantaipäiviin oli yhdistetty kahden kokoontumiskerran aineistot. Kouluttajina toimivat Airi Ahonen Arvokas elämä hankkeesta sekä kokenut perhehoitaja Liisa Arola-Lamminmäki. Yhdessä tapaamisessa mukana olivat myös Perhehoitoliiton kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen ja Keuruun kaupungin perhehoidon vastaava työntekijä Tuulikki Välimäki. Valmennus sisälsi myös tutustumiskäynnin perhekotiin. Ryhmäläiset kyselivät innokkaasti perhehoitajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä perhehoitajien käytännön kokemuksia arjen sujumisesta ja vastaan tulleista haasteista. Valmennuksen koettiin selkeyttävän perhehoitajan tehtävässä tarvittavia valmiuksia ja se antoi eväitä niiden tunnistamiseen itsessä. Uusi ryhmä aloittaa Jyväskylässä alkaa uusi ryhmä Jyväskylässä ryhmään mahtuu hyvin vielä. Uusi ennakkovalmennuskurssi alkaa Jyväskylässä klo Matarankatu 4, MAT 100. Kysy perhehoitajien paikkatilanteesta ja uusista perhehoitajista. Useilla hoitajilla on vapaita paikkoja sekä pitkäaikaiseen että lyhytaikaiseen perhehoitoon. Airi Ahonen puh Paula Korkalainen p TULOSSA MM. HANKKEESSA TAPAHTUU 2014 TAMMIKUU Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa AIKA: klo PAIKKA: Matara sali, Matarankatu 6, Tourula, Jyväskylä Mukana mm. sosiaalipsykologi, työyhteisö- ja organisaatiokouluttaja, YTT Kaarina Mönkkönen ja lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, KL Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta.

7 Taustaa Vanhemmat kokevat tarvetta saada tietoa enemmän olemassa olevista palveluista. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana tulisi olla yhteistyö vanhempien ja ammattilaisten kanssa. Miten perheet ja lapsen lähiverkostot voisivat aidosti olla mukana edistämässä lapsen hyvinvointia? * Työpajassa pohditaan vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestämisen lähtökohtia ja jännitteitä sekä asiakastyön solmukohtia. Tilaisuus on maksuton. Kahvit tarjotaan. Ilmoittautuminen HELMIKUU Vahvaksi työssä ja kumppanuudessa - perhehoitajien ja kuntaedustajien 2. työtapaaminen AIKA: klo PAIKKA: Laajavuori, Jyväskylä Mukana mm. Perhehoitoliiton Maria Kuukkanen, Varsinais-Suomen perhehoitoyksikön vammaisten perhehoidon koordinaattori Reija Suomi, Kosken johtaja Marja Heikkilä ja kouluttaja Salme Mahlakaarto. Tilaisuuden tavoitteena on lisätä tietoa perhehoidon ajankohtaisista tulevaisuuden kehittämissuunnista. Tukea eri-ikäisten kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa toimivien ammatillista kehittymistä ja hyvinvointia sekä avata arjen rakentamisen avaimia yhdessä yhteistyössä mukana olevien kumppanuustoimijoiden kanssa Lassi Pruukin jatkopäivä dialoginen työote asiakkaan kohtaamisessa AIKA PAIKKA Matarankatu 4, MAT 100, Jyväskylä Dialoginen asiakkaan kohtaaminen prosessikoulutuksiin osallistuville. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Sosiaalinen media sosiaalialan kehittämisen tukena -jatkopäivä AIKA: klo PAIKKA: Matara -sali, Matarankatu 6, Tourula, Jyväskylä Kouluttajana Markku Rissanen. MAALISKUU Kasvatuskumppanuuskoulutus (peruskurssi) AIKA: 6 pv ajalla klo PAIKKA: Matarankatu 6, Matara-sali. Kouluttajat Paula Korkalainen ja Hellevi Ahoniemi. Koulutus soveltuu kasvatus-, hoitoja sosiaalialan työntekijöille. Ryhmästä pyritään saamaan moniammatillinen. Kasvatuskumppanuuden peruskurssi koostuu 17 teemallisesta seminaarista. Kasvatuskumppanuuden nyt toteutettava kurssi on kuuden päivän pituinen prosessi ja se toteutetaan ajalla , ja Koulutusryhmän koko on max. 14 osanottajaa/2 kouluttajaa. Kts. lisää 7

8 Tilastotietoa Arvokas elämä hankkeesta Keski-Suomen vammaisten perhehoidon tilastotietoa: Vammaisia henkilöitä hoitavia perhehoitajia selvityksen mukaan on Keski- Suomessa 74. Perhehoidon käyttäjiä noin 170, joista puolet käyttää pitkäaikaista perhehoitoa ja puolet lyhytaikaista tai osa-aikaista perhehoitoa. Perhehoidon laajentamisen tarve Lähivuosien perhehoitopaikkojen lisätarpeeksi arvioitiin: - lyhytaikainen ja osa-aikainen 65, joista lapsille ja nuorille 47 paikkaa ja pitkäaikainen perhehoidon lisätarpeeksi yhteensä eri-ikäiset 29 paikkaa. Yhteensä lisätarve paikkaa. Perhehoitajien lisätarpeen arvioitiin olevan 74. Tukiperheeksi ja lyhytaikaiseen perhehoitoon tarve oli 48 uutta perhehoitajaa ja pitkäaikaiseen 15. Myös perhehoidon sijaistamiseen olisi tarvetta. Muuta tilastotietoa Arvokas elämä hankkeesta jo toimeksiantoja eri kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Perhehoidon rekrytointitilaisuuksia on ollut viisi (n. 40 osallistujaa). Lisäksi rekrytoinnista tiedotetaan jokaisessa Arvokas elämä hankkeen tilaisuudessa. Kehittämisessä mukana Vuoden aikana Arvokas elämä hanke on järjestänyt yhteensä 80 tilaisuutta, joihin on osallistunut yhteensä yli 1500 osallistujaa. Ohjausryhmän kokouksia on ollut 6. Työrukkaskokouksia 7. Seminaareja 5. Työpajoja, prosessiluonteisia koulutuksia/valmennuksia 18. Te tapäiviä 7.. Studia Generalia yleisöluentoja 3 (370 osallistujaa). Opiskelijaharjoittelijoita 5. Opinnäytetöitä 3. 8 Valmennuksia Uusille perhehoitajiksi aikoville on järjestetty kuusi (6) KeVa valmennusta viidellä eri paikkakunnalla. Valmennuksiin on osallistunut yhteensä 48 osallistujaa. Noin puolella heistä on

9 Arvokas elämä hanke kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita menneen 2013 vuoden erinomaisesta yhteistyöstä! Yhteystietomme Paula Korkalainen, projektipäällikkö puh Airi Ahonen, projektityöntekijä puh Osoite: Matarankatu 4, 1.krs, Jyväskylä 9

10 10