ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 2/2013

Transkriptio

1 ARVOKAS ELÄMÄ HANKETIEDOTE 2/2013 Uusia tuulia vammaisten perhehoidossa seminaarissa pohdittiin perhehoitoa: 1. Mitä lapsi, nuori ja aikuinen ja hänen perheensä / läheisensä odottavat perhehoidolta ja millainen on vanhempien rooli perhehoidon onnistumisessa? - Lapsi, nuori ja aikuinen odottavat perhehoidolta turvallisia, pitkäkestoisia ihmissuhteita ja turvaverkkoa. Lapelle on tärkeä, että hän tulee kohdatuksi omana itsenään. vanhemmat odottavat yksilöllisyyttä ja yhteistyöltä avoimuutta, luottamusta. 2. Mitä perhehoitaja tarvitsee hyvinvointinsa tueksi voidakseen antaa hyvää perhehoitoa? Millainen on perhehoitoajan oma rooli hyvin voinnin turvaamisessa? - Perhehoitaja odottaa riittävää tukea ja tavoitettavuutta sijoittajalta. Palkkioita ja määräysperusteita sekä lomaetuja halutaan kehittää edelleen. Myös työterveyshuollon puuttuminen koetaan haittana. Tukea tarvitaan mentoroinnin, työnohjauksen ja koulutuksen kautta. Perhehoitaja tarvitsee myös vertaistukea ja haluaa verkostoitua: vertaistuki on tärkeää! - Työlle odotetaan arvostusta ja perhehoidolle tunnettavuutta! Laatuseurantaa toivotaan ja sillä voisi olla kytkentä palkkioon - Perhehoitaja: Huolehdi itsestä. Harrastukset ja apu ovat tarpeen. Kuva 1. Hyvää kesää kaikille! 3. Näkökulma perhehoidon ohjaukseen ja valvontaan: Mitä hyvä ohjaus ja valvonta on ja mitä ne toteutuakseen edellyttävät? - Tuettu perhehoitajia on valvottu perhehoitaja. Perhehoitajaa ei saa jättää yksin. Valvonta kuuluu kunnalle tai sijoittavalle kuntayhtymälle. Valvonta voi olla ennakoivaa, sen tulisi olla suunnitelmallista ja tilannekohtaista. Omavalvontaa tulee kehittää edelleen. 4. Millainen toimintamalli turvaa lapsen kasvua ja kehitystä tilanteessa, jossa erityisen tuen tarpeet johtuvat sekä lapsen vammaisuudesta että taustalla olevista lastensuojelun tarpeista? - Perhehoitaja tarvitsee tukea tilanteisiin. Tukitoimet tulee suunnitella ja sopia lapsen tukitoimista ja perhehoitajan tilanteessa tarvitsemasta tuesta konkreettisesti sopimuksessa. Perhehoitaja tarvitsee selvennystä myös ihmis- ja käsiteviidakkoon. Pitkäaikainen perhehoito voisi vastata myös vanhemmuuden tukemiseen lastensuojelullisissa tilanteissa siten, että lapsi tulee perhehoitoon esimerkiksi kehitysvammaisen äidin kanssa yhteissijoituksena. 5. Vammaisten henkilöiden asuminen on muutoksessa, mitä mahdollisuuksia ja haasteita mielestänne muutokseen liittyy?

2 - Asumisratkaisut ovat aina yksilöllisiä. Asiakkaan asumisratkaisujen valinnan tueksi tulisi luoda mahdollisuus kokemuksellisuuteen: voiko valintaa tehdä, jollei henkilöllä ole kokemusta pohjaksi? Byrokratia hidastaa. Kilpailuttaminen asettaa haasteita. Lapsen kotiin tulee tarjota riittävästi tukea. Tuen suunnittelussa tulee huomioida myös järjestöjen mahdollisuudet ja muu epävirallinen tuki. 6. Aikamatka vuoteen 2020: miltä perhehoidon tilanne näyttää ja miksi? - Haasteita: pulaa perhehoidosta, koska vaikeavammaisten lasten kohdalla laitospaikat on purettu. Räätälöinti, sopivan paikan löytäminen on vaikeaa. Lastensuojelutilanteet eivät vähene. Ikäihmisiä paljon - perhehoidon tarve on lisääntynyt kaikissa asiakasryhmissä. Yksilöllisyyteen vastaaminen: lähisijoittamisen edut / haitat? - Maakunnassa toimii yhteinen perhehoidon koordinointiyksikkö, joka ideoi ja koordinoi perhehoitotoimintaa. - Perhehoitoa ei kategorisoida. - Perhehoitoa arvostetaan elinkeinona. - Sote -tilanne?? Tuoko kilpailutus isot kansainväliset yksiköt maakuntaan perhehoidon järjestäjiksi? Uusia tuulia -seminaari keräsi 54 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta kuulemaan Arvokas elämä hankkeesta, kehitysvammaisten asumisen uusista haasteista ja pohtimaan, mitä hyvä perhehoito on. Tilaisuuden avasi kansanedustaja ja Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi. Hyvään perhehoitoon ovat vaikuttamassa monet asiat. Yksi tärkeimmistä on perhehoitajan sitoutuminen ja ammatillinen osaaminen. Kuva 3. Uusia tuulia seminaarissa Paula Korkalainen ja Päivi Norvapalo. Kuva Airi Ahonen. 2 Kuva 2. Porinoita ja ajatusten vaihtoa Uusia tuulia seminaarissa. Kuva Airi Ahonen Kesäpuuhaa Mitä kesällä tehdä voin? Tätä mietin ja aprikoin. Voin pihaa ehostaa, tai kalalle mennä ja perhostaa. Voin järvessä uida polskuttaa, tai saarelle soutaa ja hehkuttaa. Voin jäätelöä ihanaa maiskutella, tai ystävien kanssa hekotella. Voin sadesäällä lukea, tai naamioitua ja erilailla pukea. Voin tehdä mitä vaan, on loma, rentoudutaan. (Mikkelin Kalevankankaan koulun Verkko-Reeta)

3 Vammaisten perhehoidon kehittämisen askeleita - uusia KeVa - valmennuksia keväällä 2013 perhehoitopalvelua. Esimerkiksi Konnevedellä on aloittanut uusi perhehoitokoti, joka sai ansaittua huomiota myös Laukaa-Konnevesi lehden kautta lehden julkaistua perhehoitaja Sirpa Kovasen haastattelun kuvan kanssa! Onnea matkaan Sirpa perhehoitajan vaativaan tehtävään! 3 Kuva 4. Joutsan KeVa-valmennusryhmän tutustumiskäynti Perhehoitokoti Leisténeille Hankasalmella. Kuva Ilkka Leistén. Vammaisten lasten perhehoitajiksi aikovien ennakkovalmennukset Äänekoskella, Jämsässä ja Joutsassa saatiin päätökseen huhti toukokuussa, Jyväskylän ryhmä kesäkuussa. Mukana on ollut 33 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta. Kaikki valmennettavat haluavat valmennuksen jälkeen toimia perhehoitajina ja odottavat mahdollisuutta aloittaa. Kuva 5. Kesä! Kuva Paula Korkalainen. Osalla KeVa -valmennuksiin osallistuvilla oli jo kokemusta vammaisten perhehoidosta. Muutamalla on aikeita laajentaa nyt toimintaansa. Ensimmäiset perheet ovat jo voineet saada Kuva 6. Joutsan ennakkovalmennuksen 7. tapaaminen vanhainkodilla. Kuva Paula Korkalainen. Vammaisten perhehoidon kehittämistyöryhmä toimii Perhehoidon kehittämistyöryhmä on kokoontunut , 9.1. ja laajennettuna vammaispalveluista vastaavilla esimiehillä ja Kosken johtajalla Marja Heikkilällä. Työryhmä on pohtinut perhehoidon käyttäjäprofiilia, palvelun järjestämistä eri näkökulmista sekä seurannut hankkeen pilottitoimintaa. Työryhmä tulee ehdottamaan yksimielisesti kuntayhteistyön tiivistämistä ja lisäämistä. Työryhmä esittää kuntien keskinäisen yhteistyön ja perhehoidon koordinoinnin lisäämistä sekä kehittämistyön syventämistä. Esitys valmistellaan marraskuun sosiaalijohdon kokoukseen. Yhteistyötä tarvitaan mm. perhehoidosta tiedottamiseen ja markkinointiin, rekrytointiin, ennakkovalmennuksen järjestämiseen, perhehoitajien tuen järjestämiseen, perhehoitajien rekisterin ylläpitämiseen, paikkatilanteen koordinointiin, toimintaohjeen päivittämiseen ja kehittämiseen. Tavoitteena on vammaisten

4 perhehoidon lisääminen perheiden tarpeita vastaavasti. Syksyllä KeVa -valmennusprosessi Keuruulla: klo 17-20, klo 9-15, 4.11.klo 17-20, klo 9-15 ja klo Tietoja hankkeen vetäjiltä. Perhehoidon kehittäminen syksyllä 2013: Perhehoitajien stressinhallinta ja työhyvinvointi pilotti (perhehoitajien tiedollinen ja henkinen tuki; ryhmämuotoisuus) Perhehoidon toimintamallin kirkastaminen ja käyttöönottaminen koulutusta perhehoitajille ja vammaispalvelupalveluiden työntekijöille (Perhehoitoliitto). Osin yhdessä ja osin erikseen. Kuntakysely 2012 vammaisten perhehoidon nykytilasta Keski-Suomessa Perhehoidon kuntakysely toteutettiin syksyllä Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään hyödyksi maakunnallisessa kehittämisessä monipuolisesti kuten mm. kehitysvammaisten asumisen kehittämisessä ja perhehoidon toimintamallia kehitettäessä. Kyselyn mukaan vammaisia perhehoitavia perhehoitajia on Keski- Suomessa yht. 81. Perhehoitopalveluiden lähtökohtana on laki kehitysvammaisten erityishuollosta. Perhehoito vastaa useimmiten asumisen ja vanhempien omaishoidon vapaapäivien lomitustarpeisiin, mutta myös yhä useammin sen kautta tuetaan vanhempia jaksamaan. Myös kotoa irtaantumisessa perhehoito voi olla välivaihe tai turvallinen mahdollisuus itsenäistyä. Taustalla perhehoidon tarpeelle voi olla myös kehitysvammaisen lapsen lastensuojelullinen tarve. Vuoden 2012 lopussa Keski-Suomessa perhehoidossa on yht. 171 eri-ikäistä henkilöä: 1) 78 lyhytaikaisessa perhehoidossa 2) 77 pitkäaikaisessa perhehoidossa 3) 16 osa-aikaisessa perhehoidossa Perhehoitajan tuki: Tukimuodoista työnohjaus on yleisin kunnan vastuutyöntekijän tuen lisäksi. Täydennyskoulutus on ollut vähäistä. Maakunnallista toimintaohjetta käyttää 9 kuntaa. Seitsemällä on oma ohje. Valvonta: Oman kunnan toimeksiantosopimussuhteisen perhehoidon valvonnan lisäksi 7 kuntaa valvoo (on tietoinen) myös muiden sijoittajien perhehoitoa. Valvonta toteutuu käynteinä 1-2 kertaa / vuosi, puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse. 8 kuntaa ei valvo tai tiedä muista toimeksiannoista kuntansa alueella. Yhteistyötä muiden sijoittajien kesken tekee 8 kuntaa, 8 kuntaa ilmoitti ettei tee valvonnan suhteen yhteistyötä. Valvonnan kehittämistä toivotaan! Odotukset hankkeelle: Kyselyn mukaan hankkeelta toivotaan uusien hoitajien rekrytointiin apua ja valmennusten järjestämistä niin että palvelu voitaisiin toteuttaa lähipalveluna. Toivotaan myös yhteistyön lisäämistä ja koordinointia, koulutusta ja hoitajarekisterin ylläpitoa. Pysyvä järjestelmä! Perhehoitoa halutaan kehittää, koska kokemukset siitä ovat positiivisia. Yhteistyötä eri kuntien välillä toivotaan lisää. Myös perhehoidolle toivotaan yhteistä toimintamallia ja selkeää koordinointia. Arvokas elämä hankkeessa tehtyä työtä arvostetaan ja perhehoidon kehittäminen koetaan tärkeäksi. Kysely laadittiin laaja-alaisessa yhteistyössä Kosken, Avin, Arvokas elämä hankkeen ja Vammaispalvelusäätiön toimesta. 4

5 Poimintoja kevään 2013 tilaisuuksista 5 Kuva 7. Studia Generalia luento: Lapsen arki arvoon! Jyväskylän pääkirjaston Minnansalissa Kuva Paula Korkalainen Kuva 8. VIG -kouluttajat Anu Louhelainen ja Aila Viinikainen kiittivät kurssilaisia innostuksesta uuden menetelmän käyttöönottamiseen VIG - koulutuksen päätöstilaisuudessa. Kuva Airi Ahonen. Asiakkaat ovat innoissaan ja itsekin VIG videoavusteinen vuorovaikutuksen ohjaus menetelmän perustason koulutus päättyi toukokuussa. Takana on lähes vuosi yhteistä taivalta ja jokaiselle osallistujalle kertyi videointi- ja ohjauskokemusta vähintään kahdesta asiakasprosessista, joissa jokaisessa oli 2-4 ohjauskeskustelua. Kuva 9. Uusinta tietoa autismista Päivi Norvapalo Tourujoki Sali. Kuva Paula Korkalainen. Ohjaustilanteessa videokuva auttaa kiinnittämään huomion usein pieniin ja helposti ohimeneviin - asioihin, jotka ovat myönteisesti vuorovaikutusta rakentavia. Näin myös vaikeasti vammaisten henkilöiden vuorovaikutus saadaan näkyväksi, mikä auttaa työntekijöitä jaksamaan haastavassa tehtävässä. Osallistujat kokivat menetelmän opettelun parantavan heidän vuorovaikutustaitojaan ohjaustilanteissa sekä tukevan omaa ammatillista kasvua. Menetelmä antaa uuden konkreettisen ja voimaannuttavan työvälineen erilaisiin asiakastilanteisiin sekä esimerkiksi uuden työntekijän ohjaamiseen.

6 Miten muualla? - Tutustumiskäynti Hermannikotiin Kuva 11. Hermannikodissa lähtökohtana yksilöllisyys ja lapsen tarpeet. Kuva 9. Hermannikoti on toimii keskellä tiivistä omakotialuetta ja kanssakäyminen naapureiden kanssa rikastuttaa toimintaa. Lappeenrantalaisessa Hermannikodissa tehdään työtä sydämellä! Hermannikoti tarjoaa lyhytaikaista ympärivuorokautista hoitoa noin 60:lle kehitysvammaiselle lapselle ja heidän perheilleen mm. omaishoidon vapaapäivien ajaksi. Tilat ovat viihtyisästi sisustetut ja vastaavat niin pikkuprinsessojen kuin poikienkin toiveisiin. Hermannikodin on perustanut sairaanhoitaja Mervi Karhu vuonna Hermannikoti on lämminhenkinen ja kodikas koti, jossa on osaavat hoitajat, joihin vanhemmat luottavat. Hermannikodin lähtökohtia ovat lapsen yksilölliset tarpeet, yhdessä tekeminen ja lapsen hyväksyminen sellaisena kuin on. Hoitokoti Hermanni on tavallinen tilava omakotitalo, jossa yksilöllisyydestä kertoo myös monet pienet yksityiskohdat, joilla on haluttu luoda kodinomaisuutta ja viihtyisyyttä lapsille. Kuva 10. Pienten tyttöjen unelmalastenhuone.. Kuva 12. Kodin perustaja Mervi Karhu.

7 Uusinta: TULOSSA SYKSYLLÄ HANKKEESSA TAPAHTUU 2013 * Jyväskylä, Tourujoki Sali. Haastavan käyttäytymisen taustalla olevia syitä ja menetelmiä tilanteissa selviämiseen, Sari Kujanpää psykologi, psykoterapeutti (VET) * Syyskuussa tulevaisuuden työpaja ! Tervetuloa mukaan! Vammaisten lasten ja perheiden palvelut tulevaisuuden ennakointidialogiin perustuva työpaja. Millaisia ovat tulevaisuuden palvelut vammaisille lapsille ja perheille? Mitä perheet odottavat palveluilta? Miten ammattilaiset valmistautuvat tulevaan? Tilaisuuteen mukaan toivotaan lasten ja perheiden kanssa toimivia, päätöksentekijöitä, vanhempia ja muuten asiasta kiinnostuneita. AIKA: klo PAIKKA: Jyväskylä, Kristillinen opisto Vetäjänä Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL). Ilmoittaudu ja ohjelma: Dialoginen työote asiakkaan kohtaamisessa: Miten puhua siten että toinen haluaa kuunnella ja kuunnella siten että toinen haluaa puhua? keväällä 2013 järjestetty vastaava koulutus sai niin hyvää palautetta, että se järjestetään uudelleen syksyllä Aika ja (3 pv) klo Paikka Jyväskylä, Matarankatu 6, 2. kerros. 3. pv Matarankatu 4, 4. krr, Takkahuone. Kouluttaja: Lassi Pruuki, TT, dosentti, työnohjaajien kouluttaja ja perheterapeutti. Kouluttaja on toiminut yliopiston lehtorina ja professorina Helsingin yliopistossa. Dialoginen työote asiakkaan kohtaamisissa on kolmen päivän prosessinomainen valmennus vammaisten lasten perheiden kanssa toimiville. Koulutuksessa perehdytään dialogisen kohtaamisen ja auttamisen perusteisiin ja käyttöön. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvien kyvyt tehdä työtä erilaisten asiakkaiden ja perheiden kanssa vahvistuvat. Koulutus tarjoaa näkökulmia, taitoja ja työkaluja, jotka vahvistavat kumppanuutta ja yhteistyötä myös haastavissa tilanteissa. Koulutus soveltuu kaikille lasten ja nuorten perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille kuten palveluohjaajille ja sosiaalistyöntekijöille. 7 * Jyväskylä, Viherlandia. Ryhmätheraplay vuorovaikutusleikki koulutus (A-osan 2. pv 1. pvn suorittaneille), Anita Vataja, ELTO, vuorovaikutusleikkikouluttaja. Max 30 osallistujaa Ilmoittaudu ja ohjelma: Koulutuksesta lisää sivuillamme. Max 20 osallistujaa. Ilmoittaudu

8 Ennakkotietoa: Koulutusta/työpaja palveluiden kehittämiseksi 2014: Dialoginen kohtaaminen lasta tukevissa verkostoissa AIKA: klo PAIKKA: tarkennetaan myöhemmin KOULUTTAJAT: Mukana mm. sosiaalipsykologi, työyhteisö- ja organisaatiokouluttaja, YTT Kaarina Mönkkönen ja lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, KL Erja Pietiläinen Kehitysvammaliitosta. Taustaa Vanhemmat kokevat tarvetta saada tietoa enemmän olemassa olevista palveluista. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana tulisi olla yhteistyö vanhempien ja ammattilaisten kanssa. Miten perheet ja lapsen lähiverkostot voisivat aidosti olla mukana edistämässä lapsen hyvinvointia? * Työpajassa pohditaan vammaisten ja tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten palveluiden järjestämisen lähtökohtia ja jännitteitä sekä asiakastyön solmukohtia. Tilaisuus on maksuton. Kahvit tarjotaan. Ilmoittautuminen Tilastotietoa pähkinänkuoressa Arvokas elämä hankkeesta vuodelta 2012: * Hanke on järjestänyt vuoden 2012 aikana 52 tilaisuutta (palveluiden, perhehoidon kehittäminen sekä osaamisen vahvistaminen), joihin osallistunut 862 osallistujaa. Total 1052 osallistujaa lisättynä työkokoukset, neuvottelut, perhehoidon kehittämistyöryhmä, tukiryhmä ym. * Lapsi ja perhe palveluissa työpajoihin osallistui 143 *Kasvatuskumppanuuskoulutus l. työvälineitä perheen kohtaamisiin 60 osallistumista *Perhehoidon infot yht. 39 (2012) ja Studia Generaliat yhteensä (2) 370 osallistujaa. *KeVa-valmennuksiin osallistumisia 59 kertaa (2012 aikana kolme KeVa-kurssia, joista kaksi jatkuu 2013 puolelle) *Lähisuhdeväkivallan ehkäisy-koulutukset 51 osallistujaa. *Sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla yht. 26 osallistujaa. *Ohjausryhmän kokouksia kolme, joihin osallistumisia yht. 28. *Työrukkaskokouksia neljä, joissa yht. 30 osallistujaa. * Vanamon kaksi perhepäivä ja muita perheiden tapaamisia vuoden varrella. 8

9 Arvokas elämä hanke toivottaa leppoisaa kesää kaikille aurinkoa ja lämpöisiä tuulia! Yhteystietomme Paula Korkalainen, projektipäällikkö puh Airi Ahonen, projektityöntekijä puh Osoite: Matarankatu 4, 1.krs, Jyväskylä

10 10