Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM
|
|
- Johannes Palo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgiin Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Maatalous- ja kalastusneuvoston on kokouksessaan määrä päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle Suomi on pääosin valmis hyväksymään komission ehdotukset silakan ja kilohailin suuremmista sallituista saaliista (TAC). Suomi kuitenkin katsoo, että kilohailin TAC tulisi nostaa komission ehdotusta vähemmän ja että Riianlahden silakkakannan TAC voitaisiin pienentää ehdotettua vähemmän. Suomelle tärkeä Pohjanlahden silakan TAC ehdotetaan suurennettavan 17 prosentilla, joka on kannan hyvään tilaan nähden perusteltua. Lisäksi Suomi katsoo, että Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC tulisi pitää nykytasollaan ja Suomenlahden lohen TAC tulisi pienentää komission ehdotusta enemmän. Turskakannat ovat heikossa tilassa ja niiden TAC:t tulisi tieteellisen neuvon perusteella pienentää olennaisesti. Suomi kannattaa tältäkin osin tieteellisen neuvon noudattamista. Maatalous- ja kalastusneuvosto keskustelee puheenjohtajan laatimien kysymysten pohjalta EU:n ja Norjan välisistä kalastusneuvotteluista koskien vuotta Keskustelun tarkoituksena on selventää unionin lähestymistapaa ja näkemyksiä neuvotteluihin. Maatalous- ja kalastusneuvosto käy ensimmäisen keskustelun varainhoitoasetuksen kokonaisuudistuksesta erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevien asetusmuutosten osalta. Suomi kannattaa komission varainhoitoasetuksen tavoitteita yksinkertaistamisesta, mutta näkee, että tarvetta on vielä pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen yhteistä maatalouspolitiikka koskevien rahastojen osalta. Suomi toivoo selkeämpää kirjausta nk. kertakorvausmenettelystä maaseuturahastossa. Tällä hetkellä maaseuturahaston säännöt ovat tiukempia kuin muiden ERI-rahastojen.
2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS LUXEMBURGISSA (28) 1. Esityslistan hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen KALASTUS 4. Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 (Oikeusperusta: SEUT 43 artiklan 3 kohta) Poliittinen yhteisymmärrys 4 5. EU:n ja Norjan vuotta 2017 koskevat vuotuiset neuvottelut Keskustelu Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vuosikokous (Vilamoura, Portugali, marraskuuta 2016) Keskustelu 13 Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) MAATALOUS 7. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1299/2013, (EU) N:o1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, EU N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014, (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (koontiasetusta koskeva ehdotus) (ensimmäinen käsittely) (lainsäädäntökäsittely) Toimielinten välinen asia: 2016/0282 (COD) Komissio esittelee Keskustelu 15
3 Muut asiat 3(28) a) Kansainväliset rahoituslaitokset ja eläinten hyvinvointi Itävallan valtuuskunnan tiedotusasia b) Päätelmät maksajavirastojen johtajien 39. konferenssista (Amsterdam, toukokuuta 2016) Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia c) (mahd.) Markkinatilanne - Puheenjohtajamaan d) (mahd) Viherryttämisen yksinkertaistaminen - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia e) (mahd.) SEUT:n artiklan 43(3) soveltaminen - Komission tiedotusasia f) (mahd.) Ministerikonferenssi Kuluttajilla on oikeus saada tietoa, 19 elokuuta 2016 Maribor - Slovenian valtuuskunnan tiedotusasia g) (mahd.) Afrikkalainen sikarutto - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia h) (mahd.) Sokerimarkkinat kiintiöiden poistumisen jälkeen - Puolan valtuuskunnan tiedotusasia i) (mahd.) Maailman mehiläispäivä - Slovenian valtuuskunnan tiedotusasia
4 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Bondestam Orian (28) Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Valtioneuvoston kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston on kokouksessaan määrä päättää Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2017 komission ehdotuksen perusteella. Ehdotus käsitellään valmistelevasti BALTFISH:ssa. Peruskanta Suomi kannattaa Itämeren kalastusmahdollisuuksien vahvistamista vuodelle 2017 siten, että kalakantojen hyödyntäminen kestävän enimmäistuoton (Maximum Sustainable Yield, MSY) mukaisesti saavutettaisiin EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan perusasetuksen 1380/2013 tavoitteiden mukaisesti mahdollisimman pian, kuitenkin asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. Tämä tulee toteuttaa siten, että kalastusmahdollisuuksien vahvistaminen perustuu ICES:n neuvon mukaisesti kalastuskuolevuuden MSY -vaihteluväleihin. Vaihteluvälit sisältyvät silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/1139, liite I). Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisesti siten, että TAC:n pohjaluku olisi lohta, josta vähennetään hylkeiden vahingoittamien lohien määrä lohta ja arvioituna raportoimattomana ja väärinraportoituna saaliina lohta sekä Venäjän osuus (1,9 % lohesta) lohta. EU:n TAC olisi siten lohta, joka vastaa kuluvan vuoden TAC:ia ( lohta). Suomi kannattaa siten TAC:in pitämistä nykytasollaan.
5 Suomi edellyttää, että komissio ja jäsenvaltiot valvovat, että Itämerellä ei harjoiteta laitonta lohenkalastusta, ja jos sellaista todennetaan, se viipymättä ja kokonaan eliminoidaan. Suomenlahden lohen TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisesti siten, että TAC:n pohjaluku olisi lohta, josta vähennetään hylkeiden vahingoittamien lohien määrä lohta (14 %) ja arvioitu raportoimaton saalis 354 lohta (3 %) sekä Venäjän osuus (9,3 % lohesta) 911 lohta. EU:n TAC olisi siten lohta, joka olisi n. 32 prosentin pienennys kuluvan vuoden TAC:iin verrattuna. Suomi katsoo, että tulisi pyrkiä siihen, että kalastus kohdistuu istutettuihin lohiin. Suomi on osana hyväksyttävää kokonaisratkaisua valmis hyväksymään komission ehdotuksen lohen TAC:sta. Pohjanlahden silakan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-pistearvon 0,15 (Selkämeren silakkakannan Fmsy vaihteluväli on 0,11 0,18) mukaisesti siten, että TAC olisi tonnia (Selkämeri tonnia + Perämeri tonnia), joka olisi 17 %:in kasvu kuluvan vuoden TAC:iin verrattuna. Suomi on siten valmis hyväksymään komission ehdotuksen tonnin TAC:sta. Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY pistearvon 0,22 (Fmsy vaihteluväli on 0,16 0,28) mukaisesti siten, että TAC olisi tonnia, josta vähennetään Venäjän osuus (9,5 %) ja otetaan huomioon Riianlahteen liittyvä vaellus. Suomi on siten valmis hyväksymään komission ehdotuksen tonnin TAC:sta. Riianlahden silakkakannan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY vaihteluvälin (vaihteluväli on 0,16 0,38) mukaisesti siten, että otetaan huomioon pääaltaalle liittyvä vaellus. Suomi on siten asetuksen 2016/1139 artiklan 4.4 (Fmsy vaihteluvälin yläarvojen käytön perusteet, mm. kalakannan riittävä suuruus) perusteella valmis hyväksymään komission ehdotusta suuremman TAC:n, kuitenkin enintään MSY vaihteluvälin yläarvon mukaisena. Läntisen silakkakannan TAC Suomi kannattaa TAC:ien vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY pistearvon 0,32 (vaihteluväli on 0,23 0,41) mukaisesti. Suomi on siten valmis hyväksymään komission ehdotuksen tonnin TAC:sta. 5(28)
6 Kilohailin TAC 6(28) Pääasiallinen sisältö Suomi kannattaa lähtökohtaisesti TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-pistearvon 0,26 (vaihteluväli on 0,19 0,27) mukaisesti siten, että TAC olisi tonnia. TAC:n tasossa otetaan huomioon Venäjän osuus (10,08 %) siten, että EU:n TAC olisi tonnia (40 prosentin kasvu), joka myös vastaa komission ehdotusta. Suomi on kilohailin kalastusmahdollisuuksien ja kalastuskuolevuuden suurten vaihteluiden välttämiseksi valmis hyväksymään TAC:in suurentamisen ehdotettua vähemmän. Itäisen turskakannan TAC Itäisen turskakannan tilaa ei ole voitu analysoida tarkasti eikä ICES ole voinut suositella kalastuskuolevuuden vaihteluväliä kannalle. Suomi katsoo, että TAC tulee pienentää ICES:n neuvon mukaisesti. Läntisen turskakannan TAC Suomi kannattaa TAC:n vahvistamista ICES:n neuvon mukaisen kalastuskuolevuuden MSY-vaihteluvälin (soveltuva alempi vaihteluväli 0,15 0,26) mukaisesti. Lisäksi Suomi katsoo, että läntiseen turskakantaan kohdistuva kaikki kalastuskuolevuus tulee ottaa huomioon kalastuksen säätelyssä. Punakampelan TAC Suomi hyväksyy ICES:n suositukseen perustuvan komission ehdotuksen tonnin TAC:sta. Yhteisymmärryksen saavuttamiseen tarvittava neuvotteluvara Suomi on valmis hyväksymään sellaisia neuvotteluprosessin aikana esille tulevia muutoksia komission ehdotukseen, jotka ovat ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kalastuksen ja varovaisuusperiaatteen mukaisia sekä ovat tarpeen poliittisen yhteisymmärryksen saavuttamiseksi neuvostossa. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES antoi suosituksensa vuoden 2017 TAC:sta Itämeren kalakannoille. ICES:n suositukset muodostavat perustan komission ehdotukselle vuoden 2017 kalastusmahdollisuuksista Itämerellä. Komissio on suositusten perusteella antanut ehdotuksensa Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2017 sekä sen täydennyksenä ehdotukset turskan kalastusmahdollisuuksista.
7 7(28) Kalakanta EU TAC 2016 Suomen kiintiö ICES neuvo Komission Muutos -% vuonna 2016 vuodelle 2017 ehdotus EU TAC Pohjanlahden silakka ,7 Pääaltaan silakka ,7 Läntinen silakka ,1 Riianlahden silakka ,4 Kilohaili ,6 Pääaltaan/ Pohjanlahden lohi * ,2 Suomenlahden lohi ** ,3 Itäinen turska ,5 Läntinen turska *** ,0 Punakampela ,9 * Suositukseen sisältyy arvio ei-toivotuista, raportoimattomista ja väärinraportoiduista saaliista. Ei-toivottu saalis koostuu hylkeen vahingoittamasta kalasta (8 100 lohta) ja alamittaisesta kalasta (3 500 lohta), josta ensin mainittu tulee vähentää TAC:sta ja viimeksi mainittu lisätä TAC:iin. Lisäksi suositukseen sisältyy raportoimatonta (7%) ja väärinraportoitua (6%) saalista, jonka esiintymistä vuonna 2017 tulee harkita TAC:ia vahvistettaessa. Suosituksen haarukka on arvioista ja laskentatavasta riippuen siten lohta. ** Suositukseen sisältyy arvio ei-toivotuista ja raportoimattomista saaliista. Ei-toivottu saalis (16%) (hylkeen vahingoittama tai alamittainen lohi) tulee ottaa huomioon vahvistettaessa TAC:ia poisheittokiellon mukaisesti. Lisäksi suositukseen sisältyy raportoimatonta saalista (3%), jonka esiintymistä vuonna 2017 tulee harkita TAC:ia vahvistettaessa. Suosituksen haarukka on arvioista ja laskentatavasta riippuen siten lohta. *** Suositetusta kaupallisen kalastuksen kokonaissaaliista on vähennetty saksalaisten vapaa-ajankalastajien turskasaaliina tonnia. EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta annetun perusasetuksen 1380/2013 artiklassa 2 olevan tavoitteen mukaan kalakantoja tulisi hyödyntää kestävän enimmäistuoton MSY:n (Maximum Sustainable Yield) mukaisesti vuoteen 2015 mennessä ja asteittain viimeistään vuoteen 2020 mennessä kaikkien kalakantojen osalta. MSY määritellään ICES:n suosituksissa kalakannan kutukannan sekä kalakannan kalastuskuolevuuden perusteella. Kalakannan katsotaan olevan MSY tilassa, kun kutukanta on määriteltyä kokoa suurempi ja kalastuskuolevuus määriteltyä tasoa pienempi. Kyseiset tavoiteluvut on määritelty silakka-, kilohaili- ja turskakantoja koskevaan monivuotiseen suunnitelmaan (asetus 2016/1139). Selkämeren silakkakanta, Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan silakkakanta, läntinen silakkakanta sekä kilohailikanta ovat kaikki MSY -tilassa (sekä kalastuskuolevuuden että kutukannan koon osalta). Riianlahden silakkakanta on kutukannan koon osalta MSYtilassa, mutta siihen kohdistuva kalastuskuolevuus ylittää vaihteluvälin ylärajan. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC ja Suomenlahden lohen TAC kattavat molemmat useita lohikantoja, joiden tila vaihtelee suuresti. Vahvimmat lohikannat ovat Perämeren suuret lohikannat (Tornionjoki, Kalix, Pite, Åby, Byske, Ume/Vindel), jotka poikastuotannon perusteella ovat MSY tilassa tai lähellä sitä. Heikkoja lohikantoja ovat erityisesti Rickleån, Kågeälven ja Öreälven Pohjanlahdella ja monet kannat Itämeren pääaltaalla. Suomenlahden villit lohikannat (Viron lohijoet Keila, Vasalemma ja Kunda)
8 8(28) ovat poikastuotannon perusteella osoittaneet elpymisen merkkejä. ICES määrittelee lohikantojen MSY tilaa vaelluspoikastuotannon perusteella. ICES tuo neuvossaan myös esille, että sekakantakalastus on uhka heikoille lohikannoille, erityisesti Itämeren pääaltaalla, jossa kaikki heikot lohikannat käyvät syönnöksellä. Näiden kantojen elvyttäminen edellyttää pitkäaikaisia toimia kuten kalastusrajoituksia meressä, erityisesti Itämeren pääaltaalla sekä jokisuissa ja jokialueilla, elinympäristöjen kunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista. ICES toteaa lisäksi, että Suomenlahden alueella pääosa lohista ovat istutettuja. Lohenkalastus Suomenlahdella tulisi kohdentaa istutettuun loheen mm. hyödyntämällä eväleikkauksia. Meritaimenen osalta EU:ssa ei tehdä päätöksiä TAC:sta. ICES toteaa kuitenkin meritaimenta koskevassa neuvossaan, että meritaimenen kohdennettua kalastusta ja joutumista sivusaaliiksi muussa kalastuksessa tulisi vähentää Pohjanlahdella ja eteläisellä Itämerellä villien meritaimenkantojen suojelemiseksi. Lisäksi on tarpeen kunnostaa meritaimenen elinympäristöjä ja poistaa vaellusesteitä. ICES toteaa, että se ei voi antaa analyyttistä arviota itäisen turskakannan tilasta. Tästä syystä ICES antaa varovaisuusperiaatteeseen perustuvan suosituksen kiintiön pienentämisestä. Läntisen turskakannan tila on heikentynyt merkittävästi, siihen kohdistuvaa kaikkea kalastuskuolevuutta on vähennettävä olennaisesti. Punakampelan tila on parantunut. Punakampelaan sovelletaan vuonna 2017 ensimmäistä kertaa purkamisvelvoitetta, joten komissio ehdottaa tämän vuoksi aiemmin arvioitujen poisheittomäärien sisällyttämistä ehdotettuun TAC:iin. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 43 artiklan 3 kohta. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely SEUT 43 artiklan 3 kohdan mukaan neuvostolla on toimivalta päättää kalastusmahdollisuuksista. Kalastusjaosto ja ICES:n suosituksista on annettu selvitys (E 48/2016 vp) eduskunnalle, joista maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 9/2016 vp) sekä ympäristövaliokunta (YmVL 17/2016 vp) ovat antaneet lausuntonsa. Komission ehdotuksesta on annettu selvitys (E 82/2016 vp) eduskunnalle, joista maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 11/2016 vp) sekä ympäristövaliokunta (YmVL 18/2016 vp) ovat antaneet lausuntonsa. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema TAC:ien vahvistaminen neuvoston toimesta ei vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön.
9 9(28) Kalastuselinkeinon ohjaus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 1144/1991 mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Suomen tavoitteiden toteutuminen TAC:na suurentaisi Suomen silakan ja kilohailin yhteenlasketut kalastusmahdollisuudet. Näin ollen voidaan arvioida, että silakkaa ja kilohailia troolaavien kalastusyritysten toimintamahdollisuudet paranisivat kuluvaan vuoteen verrattuna. Raaka-aineen tarjonta jalostusyrityksille, kalajauhon valmistusta varten sekä rehuksi ja vientiin kasvaisi nykyiseltä tasoltaan. Turskakantojen kalastusmahdollisuuksien pienentyminen ei olennaisesti vaikuttaisi niitä hyödyntävien kalastusyritysten toimintamahdollisuuksiin, koska Suomen turskakiintiöitä ei viime vuosina ole hyödynnetty täysimääräisesti. Lohen kalastusmahdollisuuksien säilyminen suunnilleen nykytasolla pitäisi myös niitä hyödyntävien kaupallisten kalastajien toimintamahdollisuudet ennallaan ja edistäisi lohien nousua jokiin ja niissä harjoitettavaa vapaa-ajankalastusta ja kalastusmatkailuelinkeinoa. Suomenlahdella lohen kalastusmahdollisuuksien pienentyminen ei oleteta vaikuttavan kalastukseen, koska lohisaaliit ovat viime vuosina olleet pienempiä kuin vuodelle 2017 suositeltu TAC ja siitä saatava Suomen lohikiintiö. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Itämeren jäsenvaltiot ovat BALTFISH:ssa edellisinä vuosina voineet päästä yhteisymmärrykseen pääosasta tulevan vuoden TAC:sta. Myös vuoden 2017 TAC:sta pyritään BALTFISH:ssa yhteisymmärrykseen Saksan puheenjohdolla. 1183/2016 PECHE ADD 1 (COM(2016) 545 final) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kalatalousneuvos Risto Lampinen, MMM/LVO, puh Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, MMM/LVO, puh EUTORI-tunnus EU/2016/1424 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
10 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki (28) Asia EU:n ja Norjan kahdenväliset kalastusneuvottelut koskien vuotta 2017, näkemysten vaihto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Maatalous- ja kalastusneuvosto, näkemysten vaihto Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Neuvostossa käydään perinteinen näkemysten vaihto puheenjohtajan laatimien kysymysten pohjalta koskien kalastusneuvotteluja Norjan kanssa vuodelle Vuosittain käytäviä kalastusneuvotteluja varten on neuvostossa käyty valmistelevia keskusteluja vuodesta 2007 lähtien. Lisäksi komissio on laatinut oman non-paperinsa jolla se hakee ohjausta neuvostolta tuleviin neuvotteluihin. Neuvostossa käytävällä keskustelulla on tarkoituksena selventää unionin lähestymistapaa ja näkemyksiä koskien unionin ja Norjan yhteisiä jaettuja kalakantoja sekä kartoittaa mahdollisuuksia tunnistaa sellaisia mahdollisesti Norjaa kiinnostavia kalakantoja joita voitaisiin neuvotteluissa käyttää vastavuoroisten kalastusmahdollisuuksien vaihdon välineenä. Kalastusneuvotteluissa koskien vuotta 2017 voidaan tunnistaa eräitä keskeisiä teemoja. Näitä ovat yhteisesti kalastettavia kalakantoja koskevat säätelytoimet, kuten TAC:n tason asettaminen ja muut kalastuksen järjestämistä koskevat seikat. Tällaisia kalakantoja ovat esimerkiksi Pohjanmeren turska, kolja, silli, makrilli ja sei sekä eräät Skagerrakin kalakannat kuten valkoturska, punakampela, silli ja kilohaili. Lisäksi viimeisimmän tieteellisen neuvon pohjalta keskustellaan mm. turskan ja punakampelan kalastuksen hallinnoinnista. Muita keskustelun aiheita ovat mm. vastavuoroiset kalastusmahdollisuudet osapuolten vesillä sekä muut osapuolten yhteisiä intressejä koskevat asiat.
11 11(28) Uudempina asioina neuvotteluissa keskustellaan saaliiden poisheittokiellon vaikutuksista mm. TAC:n tasoihin ja yhteisten kalakantojen tulevaisuuden hallinnointistrategioihin. Neuvoston työryhmässä neuvotteluja valmistelevissa keskusteluissa jäsenmaat ovat tuoneet esille mm. seuraavia seikkoja: MSY-periaatteen noudattaminen tieteellisen neuvon pohjalta, TAC:n tasojen vuotuisten vaihteluvälien rajaaminen ja tasapainoisen neuvottelutuloksen saavuttamisen tärkeyden. Norjan kanssa käytävät kalastusneuvottelut ovat keskeisimmät Pohjois-Atlantilla käytävät kalastusneuvottelut. Nämä neuvottelut luovat pohjaa unionin monenkeskisille ja kahdenvälisille kalastusneuvotteluille muiden kumppaneiden kanssa. Norjan kanssa käytävät neuvottelut ovat perinteisesti olleet vaikeita. Molemmat osapuolet ovat tunnistaneet vuotta 2016 koskevan ratkaisun olevan tasapainoinen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 12589/16 PECHE /16 PECHE 309 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
12 Heikki Lehtinen MMM/LVO, (28) EUTORI-tunnus Liitteet Viite
13 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki (28) Asia ICCAT:n erityisistunnon ( ) valmistelu, näkemysten vaihto Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvosto, näkemysten vaihto Suomen kanta Suomi ottaa käytävän keskustelun tiedoksi. Pääasiallinen sisältö Neuvostossa käytävällä keskustelulla halutaan ohjata Unionin kannan muodostusta ICCAT:n erityisistuntoa varten. ICCAT (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas) on kansainvälinen järjestö joka on mm. vastuussa Atlantilla ja Välimerellä tapahtuvasta tonnikalojen suojelusta ja niiden kalastuksen säätelystä. Säätelyn piiriin kuuluu kaikkiaan noin 30 kalalajia ja näihin kuuluvat tonnikalojen lisäksi mm. miekkakala. Keskeisin säätelyn kohteena oleva laji on sinievätonnikala (BFT, BlueFin Tuna). Vuoden 2016 vuosikokouksessa keskeisimmät aiheet ovat mm. Välimeren miekkakalan kalastuksen säätely sekä keltaevätonnikalan ja valkotonnikalan kalastuksen säätely. Itäisen sinievätonnikalan osalta ICCAT:n tieteellinen elin ei anna uutta arviota kannan tilasta vaan päivittää neuvonannon. Kokouksessa tullaan keskustelemaan myös ICCAT:n konvention soveltamisalan laajentamisesta. Konvention laajennuksella on tarkoitus kattaa myös haiden kalastuksen säätely ja suojelu. Tämän lisäksi keskustellaan eräistä organisaation toimintaan liittyvistä seikoista kuten äänestysmahdollisuuksista vuosikokouksien välillä sekä pakollisesta ja sitovasta riitojen sovittelumekanismista. Viimeksi mainitun osalta sopimusosapuolten kannan ovat olleet hyvin eriäviä.
14 14(28) Komissio on käynyt ja tulee vielä käymään jäsenmaiden kanssa valmistelevia teknisiä kokouksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Kansallinen valmistelu EU Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 12591/16 PECHE 340 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Heikki Lehtinen, MMM/LVO, EUTORI-tunnus Liitteet Viite
15 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (28) Asia Varainhoitoasetuksen kokonaisuudistus (KOM (2016) 605 lopullinen) yhteisen maatalouspolitiikan asetusten (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013,(EU) N:o 1307/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 osalta sekä asetuksen elintarvikeketjuun, eläin- ja kasviterveyteen, eläinten hyvinvointiin ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnoinnista (EU) N:o 652/2014 osalta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvosto käy ensimmäisen keskustelun varainhoitoasetuksen kokonaisuudistuksesta erityisesti yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP) koskevien asetusmuutosten osalta. Komission antama ehdotus koskee YMP:n osalta asetuksia (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013 ja (EU) N:o 1308/2013. Komission ehdotuksessa on muutoksia myös asetukseen (EU) N:o 652/2014, joka koskee asetusta mm. elintarvikeketjuun ja eläin- ja kasviterveyteen liittyvien menojen hallinnasta Komissio esittelee maatalous- ja kalastusneuvostolle asetusehdotuksen sisältöä. Asiasta on valmisteilla valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle. Suomi kannattaa komission varainhoitoasetuksen tavoitteita yksinkertaistamisesta, mutta näkee, että tarvetta on vielä pidemmälle menevään yksinkertaistamiseen yhteistä maatalouspolitiikka koskevien rahastojen osalta. Suomi kannattaa komission pyrkimystä edistää varainhoitoasetuksessa ns. single audit - menetelmää (yhtenäinen tarkastusmalli). Suomi katsoo, että ehdotetut yhteisen maatalouspolitiikan asetuksien yksinkertaistukset olisi käsiteltävä siten, että niitä voitaisiin soveltaa vuoden 2017 tukihausta lukien. Kun yleisen varainhoitoasetuksen muutosten tavoitteena on muun muassa rahastokohtaisten sääntöjen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen, olisi ollut toivottavaa, että maatalousrahastot olisi otettu kattavammin mukaan yhtenäistämiseen ja yksinkertaistamiseen. Esimerkiksi rahoitusoikaisukäytäntöjen ankaruudessa
16 16(28) maatalousrahastojen ja muiden rahastojen välillä on huomattava ero. Rahoitusoikaisupelko voi pahimmillaan johtaa rajatapausten ankaraan tulkintaan. Rahoituskurimenettelyn toimeenpano, erityisesti maatalouden kriisivarauksen keräämiseksi, vuosittaisine suorien tukien yhteismäärän leikkauksineen ja palauttamisineen, on hallinnollisesti raskas. Varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisuuksia menettelyn keventämiseksi. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 osalta: Suomi toivoisi tarkennusta, että aktiiviviljelijän määritelmän soveltamisen muuttaminen vapaaehtoiseksi jäsenmaalle olisi mahdollista myös maaseutuasetuksessa, jotta muutoksella olisi todellista hyötyä tukijärjestelmien toimeenpanon sujuvoittamiselle. Suomi on useassa otteessa nostanut esiin komission tulkinnan kertakorvauksesta (nk. lump sum) maaseuturahastossa. Tällä hetkellä komission tulkinta ei ole linjassa muiden ERI-rahastojen käytännön kanssa vaan maaseuturahastossa tulisi tehdä kertakorvausmenettelyn kustannuksista ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi maaseutuohjelmaa. Komission esityksessä ei ole selkeää ehdotusta tilanteen yksinkertaistamiseksi maaseutuasetuksen osalta. Johdannon kohdassa ei mainita maaseuturahastoa. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1306/2013. Varainhoitoasetuksen muutosesityksen 121 artiklan mahdollistamien yksinkertaistettujen korvausmenetelmien tarvetta olisi myös maataloustukirahaston tukijärjestelmissä eli eläin- ja pinta-alatukijärjestelmissä, joissa tarvitaan toimia toimeenpanon kustannusten ja tuenhakijoiden tekemien, usein tahattomien, virheiden ja niihin liittyvän pelon vähentämiseksi. Muuttuvien pinta-alojen hallintaan tällainen yksinkertaistettu korvausmenettely, yksikkökustannus, jossa korvauskelpoinen pinta-ala ja korvaus on etukäteen sovittu, voisi tuoda tarvittavia yksinkertaistamiskeinoja. Tukikelpoisen pintaalan vakiinnuttaminen, muissa kuin viljelijän itsensä tekemissä muutoksissa, ajantasaistusvälin eli viiden vuoden pituiseksi helpottaisi sekä hallinnon että viljelijän valvontataakkaa. Asetuksen (EU) N:o 1307/2013 osalta: Suomi pitää tervetulleena komission ehdotusta aktiiviviljelijäsäännösten soveltamisen muuttamisesta vapaaehtoiseksi jäsenvaltioille. Suomen mielestä nuorten viljelijöiden tukeen ehdotettu muutos tulisi toteuttaa ehdotettua yksinkertaisemmin niin, että jäsenvaltion tulisi voida päättää ehdotetun muutoksen sijaan ennen tukihaun alkamista, haluaako se rajoittaa nuorten viljelijöiden tuen myöntämisen viljelijäkohtaisesti tiettyyn perustuen tukioikeuksien määrään asti tai yhtenäisen pintaalatuen järjestelmässä tiettyyn tukikelpoisten hehtaareiden määrään asti. Suomi voi hyväksyä tuotantosidonnaista tukea koskevan ehdotuksen edellyttäen, että muutoksen toimeenpano on jäsenmaalle vapaaehtoista. Suomi kannattaa yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään ehdotettuja muutoksia. Suomen mielestä suorien tukien asetusta (EU) N:o 1307/2013 muutettaessa myös viherryttämistuen pysyvän nurmen sääntöjä tulisi muuttaa niin, että pysyvän nurmen
17 Pääasiallinen sisältö 17(28) määritelmässä otettaisiin huomioon nykyistä paremmin vakiintuneet tilapäisen nurmen viljelytavat. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi markkinajärjestelyn asetukseen (EU) N:o 1308/2013. Asetuksen (EU) N:o 652/2014 osalta: Suomi voi hyväksyä komission ehdotukset muutoksiksi asetukseen (EU) N:o 652/2014. Komissio antoi monivuotisen rahoituskehyksen väliarvion. Se koostuu komission tiedonannosta ja siihen liittyvistä lainsäädännön muutosesityksistä. Asetusesitys varainhoitoasetuksen kokonaisuudistukseksi (KOM (2016) 605 lopullinen): Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1299/2013, (EU) N:o1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, EU N:o 1304/2013, (EU) N:o 1305/2013, (EU) N:o 1306/2013, (EU) N:o 1307/2013, (EU) N:o 1308/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014, (EU) N:o 652/2014 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta (koontiasetusta koskeva ehdotus) Yleisen varainhoitoasetuksen muutosten (artiklat ) osalta jaetussa hallinnoinnissa eli myös maatalousrahastoissa esitetään käyttöön otettavaksi yhtenäistä tarkastusmallia. Mallissa toisen hyväksytyn elimen, esimerkiksi todentamisviranomaisen, standardit täyttävään tarkastukseen voidaan perustaa toimeenpanon arviointi ja vähentää siten komission jäsenvaltioon kohdistamia tarkastuksia. Asetusesitys sisältää muutosesityksiä myös yhteisen maatalouspolitiikan perusasetuksiin sekä elintarvikeketjuun sekä eläin- ja kasviterveyteen liittyvien menojen hallintaa koskevaan asetukseen. Muutosesitykset koskevat seuraavia asetuksia: (EU) N:o 1305/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EU) N:o 1306/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EU) N:o 1307/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta. (EU) N:o 1308/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta. (EU) N:o 652/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston
18 18(28) asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta Asetus (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) Maaseutuasetuksen osalta komissio ehdottaa muutoksia, jotka liittyvät pääosin tulonvakautusvälineeseen ja rahoitusvälineisiin. Muutokset antaisivat jäsenmaille mahdollisuuden luoda sektorispesifi tulonvakautusväline, jolla vastattaisiin nykyistä paremmin markkinakriiseihin ja viimeaikaisiin useiden sektoreiden vaikeisiin kokemuksiin. Toinen merkittävä muutos olisi yksinkertaisemmat säännöt lainoille ja muille rahoitusvälineille. Näiden muutosten tavoitteena on tehostaa rahoitusvälineiden käyttöä maataloussektorilla ja edistää viljelijöiden pääomaa erityisesti nuorten viljelijöiden kohdalla. Yleinen tavoite on julkisen rahoituksen parempi kohdentaminen ja maataloussektorin kilpailukyvyn parantaminen. Ehdotuksissa on myös hanketoiminnan kertakorvausmenettelyjen yksinkertaistamisia. Komission nykyisen tulkinnan mukaan kaikista kertakorvausmenettelyn kustannuksista maaseuturahastossa tulisi tehdä ennakkoarviointi, joka liitetään osaksi maaseutuohjelmaa. Tämä tarkoittaa, että hyvin monenlaisten, innovatiivisten ja uniikkien hankkeiden kehittämiskohteille pitäisi ennakkoon määritellä arvot, joita noudatetaan kaikissa hakemuksissa yhteneväisesti. Tällainen vaatimus on käytännössä mahdotonta toteuttaa ja tämä tarkoittaa, että kertakorvaus-menettelyn toimeenpanoa ei voida toteuttaa maaseuturahastossa. Ehdotuksissa on maininta ERI-rahastojen menettelyiden yhdenmukaistamisesta, mutta osassa artiklaehdotuksista kuitenkin edelleen puhutaan clearly in advance. Suorien tukien osalta komissio ehdottaa aktiiviviljelijän määritelmän soveltamisen muuttamista vapaaehtoiseksi jäsenmaalle, mutta tällaista ehdotusta ei ole suoraan kirjattu maaseutuasetukseen. Tällä hetkellä maaseutuasetuksen useassa toimenpiteessä on tuensaajan tukikelpoisuusedellytyksenä aktiiviviljelijän määritelmän täyttäminen (mm. luonnonmukainen maatalous ja eläinten hyvinvointi, tila ja yritystoiminnan kehittäminen sekä alueet, joilla luonnonolosuhteista johtuvia rajoitteita). Maaseuturahastoon kuuluvan aloitustuen osalta ei ole luvassa yksinkertaistamista. Asetus (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) Komissio ehdottaa 26 artiklassa (rahoituskuri) muutoksia, jotka poistaisivat Euroopan parlamentin ja neuvoston toimivallan rahoituskuriin liittyvien asetusten antamisessa. Komission toimivallassa olisi säätää rahoituskurista viimeistään 30 päivänä kesäkuuta sekä mahdollisuus muuttaa mukautusmäärää 1 päivään joulukuuta asti. Tulojen sitomista (artikla 43) muutettaisiin siten, että käyttötarkoitukseen sidottujen tulojen joukkoon lisätään tietyt maksujen toimeenpanoon liittyvät jäsenvaltion virheiden aiheuttamat rahoituksen keskeytykset ja vähennykset. Takaisinperintää (artikla 54) muutettaisiin siten, että tiettyjen takaisinperimättömien määrien osalta komission ja jäsenvaltion jaettu (50 ja 50 prosenttia) vastuu poistetaan ja vastuu muuttuisi jäsenvaltion vastuuksi. Aiheettomia maksuja ja hallinnollisia seuraamuksia (artikla 63) täydennettäisiin siten, että sääntöjenvastaisuuden koskiessa kilpailutusta maksamatta jätettävä tai peruttava tuki määritellään sääntöjenvastaisuuden vakavuuden ja suhteellisuuden mukaan. Lisäksi jatkettaisiin aikataulua maaseudun kehittämisohjelmia koskevien talousarviositoumusten vapauttamisessa ohjelmakauden lopussa (artikla 38).
19 19(28) Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Aktiiviviljelijän säännöt: Jäsenvaltiot voisivat päättää soveltaa vuodesta 2018 alkaen vain yhtä tai kahta kolmesta 9 artiklan 2 kohdan kolmannessa kappaleessa listatusta kieltolistalta poispääsemisen mahdollisuudesta. Ehdotus on tehty siksi, että joillakin jäsenvaltioilla on ollut vaikeuksia toimeenpanna kaikkia kolmea kieltolistalta vapautumisen vaihtoehtoa. Vaihtoehdot ovat: a) suorien tukien määrä vähintään 5 % muusta kuin maataloustoiminnan tuloista, b) maataloustoiminta ei ole vähäistä, c) maatalous on pääliiketoiminta. Toisena ehdotuksena jäsenvaltiot voisivat päättää lopettaa aktiiviviljelijäsäännösten soveltamisen vuodesta 2018 alkaen. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa mahdollisista päätöksistään komissiolle viimeistään Nuorten viljelijöiden tuen säännöt: Nuorten viljelijöiden tuen sääntöjä muutettaisiin niin, että tietyn nuorten viljelijöiden tuen laskentatavan valinneissa jäsenvaltioissa nuorten viljelijöiden tukea myönnettäisiin kaikkia nuoren viljelijän kyseisenä vuonna aktivoimia perustuen tukioikeuksia vastaavasti. Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää soveltavissa maissa tukea voitaisiin myöntää kaikkien viljelijän ilmoittamien tukikelpoisten hehtaarien lukumäärän perusteella. Nykyisin jäsenvaltion on tullut asettaa nuorten viljelijöiden tuen määrälle enimmäismäärä, jonka on oltava perustukea soveltavissa maissa tukioikeutta ja yhtenäisen pinta-alatuen maissa tukikelpoista hehtaaria. Suomessa enimmäismäärä on 90 tukioikeutta. Kuitenkin, jos nuorten viljelijöiden tukihakemusten perusteella laskettava tuen määrä jonakin vuonna ylittäisi nuorten viljelijöiden tuelle asetetun kansallisen enimmäismäärän, joka on kaksi prosenttia suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä, jäsenvaltion tulisi asettaa perustukea soveltavissa maissa tukioikeuksien enimmäismäärä ja yhtenäisen pinta-alatuen maissa tukikelpoisten hehtaarien enimmäismäärä, jonka ylittävältä osalta nuorten viljelijöiden tukea ei myönnettäisi. Tämän enimmäismäärän tulisi olla sellainen, että kahden prosentin kansallinen enimmäismäärä ei ylittyisi. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa asetetusta enimmäismäärästä komissiolle seuraavana vuonna viimeistään Tuotantoon sidotun tuen säännöt: Komissiolle annettaisiin mahdollisuus säätää tuotantosidonnaista tukea koskevia delegoituja asetuksia, jotta vältettäisiin se, että tuotantosidonnaista tukea saavat tuenhakijat ylläpitävät nykyistä tuotannon tasoa huolimatta rakenteellisesta markkinoiden epätasapainosta (ylituotannosta). Tuotantosidonnaista tukea voitaisiin maksaa aiemman (vielä yksilöimättömän) viitejakson tuotantomäärän perusteella vuoteen 2020 asti. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jäsenmaa voisi irrottaa nykyisen tuotantosidonnaisen tuen tuotannosta (dekoplata). Vastaava menettely on mahdollinen maidontuotannon osalta vuonna 2017 (Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1616). Yhtenäisen pinta-alatuen säännöt: Yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmään, joka on perustuen sijaan käytössä useissa niin sanotuissa uusissa EU:n jäsenvaltioissa, ehdotetaan muutosta siten, että yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää toimeenpaneva valtio voi halutessaan lisätä enintään kolmella prosentilla vuosittaista kansallista suorien tukien enimmäismäärää, josta on vähennetty viherryttämistuen kansallinen enimmäismäärä. Vastaava menettely on mahdollinen jo nykyään perustukea soveltavissa valtioissa. Menettelyllä varmistetaan mahdollisemman täysimääräinen EU-varojen käyttö. Asetus (EU) N:o 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) Komissio ehdottaa, että hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien tavoitteisiin lisättäisiin mahdollisuus valmentaa ja opastaa muita
20 20(28) tuottajaorganisaatiota, tuottajaryhmiä tai sektorin yksittäisiä tuottajia. Tällä komissio haluaa lisätä tuottajien luottamusta yhteistoimintaan ja jakaa positiivisia kokemuksia sekä esimerkkejä yhteistyöstä, erityisesti niissä jäsenmaissa, joissa hedelmä- ja vihannessektorin järjestäytymisaste on alhainen. Tuottajaorganisaatiot voisivat käyttää valmennusta ja koulutusta kriisinhallintatoimenpiteenä. Koulutuksesta ja valmennuksesta aiheutuvat kustannukset voisivat olla 100 % tuen piirissä. Asetuksessa luetellaan jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, joissa hedelmä- ja vihannessektorin järjestäytymisaste on alhainen, ja niissä sallittaisiin kansallinen lisätuki. Komissiolle annettaisiin valtuutus muuttaa em. jäsenvaltioiden listaa delegoidulla asetuksella järjestäytymisasteen muuttuessa. Lisäksi komissio ehdottaa tuontikiintiöiden hallinnoinnin yksinkertaistamista siten, että yksinkertaisista pelkästään objektiivisiin kriteereihin perustuvasta kiintiöiden allokoinnista ei tarvitsisi säätää täytäntöönpanosäädöksillä vaan ne voitaisiin julkaista internetsivuilla. Jäsenvaltiot voisivat myöntää lisenssejä vasta komission julkaistua käytettävät kiintiöt. Asetus (EU) N:o 652/2014 Komissio ehdottaa asetukseen (EU) N:o 652/2014 vain teknisiä muutoksia. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 322 varainhoitoasetuksen uudistuksen osalta ja 43 artikla 2 kohta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien asetusten osalta. Tavallinen lainsäätämisjärjestys. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Euroopan parlamentin tarkempia käsittelytietoja ei ole vielä saatavilla, mutta todennäköisesti asian pääkäsittelystä vastaa budjettivaliokunta (BUDG). Sektorivaliokunnat, kuten maatalousvaliokunta (AGRI), antanevat lausunnot päävaliokunnan mietintöön. Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) , ja EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Asiasta on valmisteilla valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle. Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Jaetun toimivallan myötä Euroopan unionilla on ensisijainen määräysvalta unionin maatalouspolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi noudattaa kansallista maatalouspolitiikkaa tai antaa kansallisia säännöksiä asioista, joista on säännelty unionitasolla. Kansallinen lainsäädäntö kuitenkin täydentää Euroopan unionin
21 21(28) lainsäädäntöä silloin kun unionin säännökset sisältävät jonkin asian osalta ainoastaan vähimmäisvaatimukset tai unionin lainsäädännössä on annettu valta säätää jostakin asiasta tarkemmin kansallisella tasolla. Lisäksi kansallinen lainsäädäntö käsittää säännökset EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikassa toimivaltaisista viranomaisista ja toimielimistä. Nuorten viljelijöiden tukea koskevat muutokset sekä mahdollinen aktiiviviljelijää koskevan vaatimuksen poistaminen edellyttävät muutoksia Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annettuun lakiin (193/2013). Taloudelliset vaikutukset Varainhoitoasetuksen osalta: Yhtenäinen tarkastusmalli voi vähentää komission tarkastuksiin liittyvää työmäärää, joka on maksajavirastoissa merkittävä. Asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (maaseutuasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Maaseuturahaston osalta ohjelman rahoituskehys on olemassa ja sen puitteissa on toimittava. Jos uusia asioita sisällytettäisiin maaseutuohjelmaan, se tarkoittaisi rahoituksen siirtoja ohjelman sisällä muista toimenpiteistä. Vaikutukset maatalousyrityksille Ei merkittäviä vaikutuksia Ympäristövaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (horisontaaliasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Rahoituskurimenettelyn toimeenpano, erityisesti maatalouden kriisivarauksen keräämiseksi, vuosittaisine suorien tukien yhteismäärän leikkauksineen ja palauttamisineen, on sinällään hallinnollisesti raskas. Suomessa nykyisen jäsenvaltion ja komission jaetun vastuun merkitys takaisinperimättömissä määrissä on ollut noin euroa vuodessa. Jäsenvaltion vastuun mahdollisella lisääntymisellä ei siten ole merkittävää taloudellista vaikutusta. Komission ehdotuksen toteutuminen toisi yksinkertaistumista raportointivelvoitteiden ja takaisinperintäluettelon tarkastamisvelvollisuuden poistumisen myötä. Vaikutukset maatalousyrityksille Kilpailuttamissäädösten noudattaminen on haastavaa erityisesti niille, jotka eivät ole näiden säädösten kanssa tekemisessä kuin satunnaisesti. Lievennykset, jotka liittyvät näiden säädösten noudattamatta jättämisen seuraamusten kohtuullistamiseen, ovat oikean suuntaisia. Ympäristövaikutukset Horisontaaliasetukseen ehdotetuilla muutoksilla ei ole ympäristövaikutuksia. Asetus (EU) N:o 1307/2013 (suorien tukien asetus) Vaikutukset hallinnolle Aktiiviviljelijän säännöt: Jos nykyisiä aktiiviviljelijäsäännöksiä ei sovellettaisi, se pienentäisi hieman toimeenpanon kustannuksia.
22 Nuorten viljelijöiden tuen säännöt: Ehdotettu nuorten viljelijöiden tuen rajoittaminen tiettyyn tukioikeuksien määrään asti silloin, jos nuorten viljelijöiden tuen kansallinen enimmäismäärä olisi ylittymässä, monimutkaistaisi jonkin verran nuorten viljelijöiden tuen yksikkötuen laskentaa. Tuotantoon sidotun tuen säännöt: Jos Suomi päättäisi käyttää asetuksen tarjoaman mahdollisuuden irrottaa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta ja maksaa tuki aiemman viitevuoden tuotannon perusteella, lisäisi tämä hallinnon työtä ja kustannuksia. Tietojärjestelmiin pitäisi tehdä muutoksia, asiasta pitäisi tiedottaa viljelijöitä ja tukien hakuun tulisi muutoksia. Vaikutukset maatalousyrityksille Aktiiviviljelijän säännöt: Jos nykyisiä aktiiviviljelijäsäännöksiä ei sovellettaisi, se helpottaisi maatalousyritysten byrokratiaa eikä maatalousyrityksiä kohdeltaisi tukitarkastelussa eri tavalla niiden hallinnoimien toimintojen perusteella. Nuoren viljelijän tuen säännöt: Asetusmuutoksen myötä nuorten viljelijöiden, joilla on enemmän kuin 90 tukioikeutta, arvioidaan saavan nuorten viljelijän tukea enemmän kuin nykyisin. Sen sijaan enintään 90 tukioikeutta aktivoineiden nuorten viljelijöiden tukimäärä voisi hieman alentua. Tuotantoon sidotun tuen säännöt: Jos Suomi päättäisi käyttää asetuksen tarjoaman mahdollisuuden irrottaa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta ja maksaa tuki aiemman viitevuoden tuotannon perusteella, aiheuttaisi tämä taloudellisia menetyksiä tuotantoaan laajentaneille tai sitä suunnitteleville maatalousyrittäjille. Ympäristövaikutukset Aktiiviviljelijän sääntöihin ja nuorten viljelijöiden tukeen ehdotetuilla muutoksilla ei ole ympäristövaikutuksia. Jos tuotantosidonnainen tuki irrotettaisiin tuotannosta, niin siitä saattaisi olla ympäristövaikutuksia. Tuotannon alentuessa ympäristöön kohdistuva paine voisi alentua esimerkiksi lannoitteiden tai torjunta-aineiden käytön vähenemisen myötä. Toisaalta esimerkiksi erikoiskasvin viljelyn tai laiduntavien eläinten määrän väheneminen voi vähentää luonnon monimuotoisuutta. Asetuksen 1308/2013 (markkinajärjestelyasetus) osalta: Vaikutukset hallinnolle Valmennuksen hyväksyminen tukikelpoiseksi toimeksi saattaa aiheuttaa vähäisiä lisäkustannuksia EU:n tuottajaorganisaatiotukeen. Kansallinen lisätuki tuottajaorganisaatioille on vapaaehtoinen. Vaikutukset maatalousyrityksille Ei merkittäviä vaikutuksia. Ympäristövaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. 22(28) Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Valtiovarainministeriö ja budjettijaosto (EU34) vastaa varainhoitoasetuksen pääkäsittelyn koordinoinnista. Neuvostossa asetuksen pääkäsittelystä vastaa yleisten asioiden neuvosto.
23 23(28) Asiakirjat COM(2016) 605 final + liitteet I ja II Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot MMM/RO/EUKA ylitarkastaja Sanna-Helena Fallenius, puh , sannahelena.fallenius@mmm.fi MMM/RO/MAKE neuvotteleva virkamies Tiina Malm, puh , tiina.malm@mmm.fi MMM/RO/MAKE neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, puh , sanna.sihvola@mmm.fi MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Mirja Kiviranta, puh , mirja.kiviranta@mmm.fi MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Juha Palonen, puh , juha.palonen@mmm.fi, MMM/RO/MY neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, puh , pia.lehmusvuori@mmm.fi MMM/RO/MY maatalousylitarkastaja Pirjo Kuusela, puh , pirjo.kuusela@mmm.fi, MMM/RO/MY, maatalousylitarkastaja Auli Nurmi, puh , auli.nurmi@mmm.fi MMM/RO/MARY neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, puh , pekka.sandholm@mmm.fi EUTORI-tunnus EU/2016/1486 Liitteet Viite
24 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) (28) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen asialistalla muut asiat -kohdassa on useita jäsenvaltioiden ja valtuuskuntien tiedotusasioita. Suomi ottaa jäsenmaiden esittelyt tiedoksi. Kohdan a) osalta Suomi suhtautuu myönteisesti EU:n eläinten hyvinvointivaatimusten tai vähintään niitä vastaavien standardien edistämiseen EU:n alueella toimivien, julkista rahaa käyttävien kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden rahoitusehtoina. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja eurooppalaisen kotieläintuotannon yhdenvertaisen aseman parantaminen suhteessa kolmansiin maihin on Suomelle tärkeää. Kohdan d) osalta Suomi on mukana 19 jäsenmaan yhteisessä kannanotossa viherryttämisen yksinkertaistamisesta. Kohdan h) osalta Suomi kannattaa keskustelua PL:n esityksen mukaisesti. Pääasiallinen sisältö a) Kansainväliset rahoituslaitokset ja eläinten hyvinvointi (12323/16) Itävalta esittää, että EU-tasolla keskusteltaisiin aiempaa intensiivisemmin kansainvälisten rahoitusorganisaatioiden (international financial institutions, IFIs) rahoituspolitiikan suhteesta eläinten hyvinvointiin. Itävallan mukaan olisi tärkeää määritellä eläinten hyvinvointiin liittyvät vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella IFIt voisivat myöntää erilaisia investointitukia ja vientivakuuksia. Nykyään tällaisia ei vielä ole, vaikka useat IFIt ovat viime vuosina osoittaneet kiinnostusta asiaa kohtaan. Itävalta katsoo, että nyt on oikea hetki edistää erityisesti EU:n tuotantoeläinten
25 25(28) hyvinvointistandardien tai niitä vähintään vastaavien liittämistä osaksi IFIen investointitukipolitiikkaa. Tavoitteena olisi saada standardeista pakollinen osa investointitukien myöntämisehtoja ja samalla vähentää kilpailullista epätasapainoa kolmansien maiden ja EU:n alueella tapahtuvan kotieläintuotannon välillä. b) Päätelmät maksajavirastojen johtajien 39. konferenssista (Amsterdam, toukokuuta 2016) Alankomaiden valtuuskunta kertoo neuvostolle maksajavirastojen johtajien konferenssin keskusteluista. Alankomaat ei ole toimittanut asiasta vielä taustaasiakirjaa. c) (mahd) Markkinatilanne Puheenjohtajamaa nostaa todennäköisesti asialistalle tilannekatsauksen markkinatilanteesta. Moni jäsenmaa on pyytänyt pj:ltä katsausta tilanteesta. Puheenjohtaja ei ole toimittanut vielä taustamuistiota asiasta. d) (mahd.) Viherryttämisen yksinkertaistaminen (12482/16) Puolan valtuuskunta on pyytänyt monen muun maan tukemana (FI, HR, GR, IE, CZ, DK, EE, FR, HU, LV, LT, LU, PL, PT. SE, UK, RO, SI) asialistalle keskustelua viherryttämisen yksinkertaistamisesta. Komissio esitti kesällä delegoituja asetuksia asiasta. PL ja muut valtuuskunnat esittävät huolensa kolmesta komission ehdotuksesta ja pyytävät komissiota harkitsemaan uudelleen ehdotuksiaan: 1) kasvinsuojeluaineiden käyttökiellosta ekologisen alan kesannoilla, kerääjäkasveilla ja typensitojakasveilla, 2) ekologisen alan kesannon vähimmäisajan pidentämisestä 6 kuukaudesta 9 kuukauteen ja 3) kerääjäkasvien pakollinen 10 viikon pitoajasta. PL ja muiden valtuuskuntien mukaan komission ehdotusten olisi tullut selkeyttää ja yksinkertaistaa viherryttämisen sääntöjä eikä tiukentaa olemassa olevia ehtoja. Ehdotukset lisäisivät viljelijöiden kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. e) (mahd.) SEUT:n artiklan 43(3) soveltaminen Euroopan tuomioistuimen päätöksessä C-113/14 todetaan, että interventiohintojen perusteena käytettävien viitekynnyksistä säätäminen ei kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston toimivaltaan, vaan neuvoston toimivaltaan. Näin ollen viitekynnyksistä ei voida säätää markkinajärjestelyasetuksessa (EU) N:o 1308/2013 vaan siitä tulisi säätää neuvoston nk. fixing asetuksessa (EU) N:o 1370/2013. Komissio kertoo maatalous- ja kalastusneuvostolle miten se etenee asiassa. Komissio ei ole vielä toimittanut asiasta tausta-asiakirjaa. f) (mahd.) Ministerikonferenssi Kuluttajilla on oikeus saada tietoa, 19 elokuuta 2016 Maribor (12666/16) Slovenian valtuuskunta kertoo järjestämästään konferenssista. Konferenssin aiheena oli elintarvikkeiden alkuperämerkinnät. Konferenssissa keskusteltiin myös EU:n laatujärjestelmistä sekä kuluttajien valintoihin vaikuttavista tekijöistä ja kuluttajien mahdollisuudesta valita. g) (mahd.) Afrikkalainen sikarutto (12870/16)
Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotItämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous
LisätiedotSuomi kannattaa komission pyrkimystä edistää varainhoitoasetuksessa ns. single audit - menetelmää (yhtenäinen tarkastusmalli).
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00752 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 03.11.2016 Asia Yhteisen maatalouspolitiikan perusasetusten yksinkertaistaminen varainhoitoasetuksen uudistamisen
LisätiedotU 71/2016 vp. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Maatalousneuvos Kari Valonen
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta yhteisen maatalouspolitiikan asetusten yksinkertaistamiseksi varainhoitoasetuksen uudistamisen yhteydessä (Omnibus-asetusehdotus).
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kiviranta Mirja(MMM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00242 RO Kiviranta Mirja(MMM) 07.04.2017 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM
Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2017-00226 RO Unnaslahti Antti(MMM) 27.03.2017 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 3.4.2017 Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgiin 3.4.2017.
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018
1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien
LisätiedotLIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final
Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2013-00736 LVO Bondestam Orian 27.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2018 C(2018) 7044 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.10.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
LisätiedotLohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807
Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00807 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 09.10.2015 Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto 22.10.2015 Maatalous- ja kalastusneuvoston on määrä päästä poliittiseen
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2014-00578 BO Liinamaa Armi(VM) 12.09.2014 JULKINEN Suuri valiokunta Asia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.7.2018 C(2018) 4838 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 30.7.2018, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM TSO Vänskä Anne(STM) JULKINEN. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Sosiaali- ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM2016-00255 TSO Vänskä Anne(STM) 23.09.2016 JULKINEN Asia EU; Työturvallisuus ja työterveys; Komission ehdotus; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00247 RO Kahilampi Vesa(MMM) 05.04.2017 Asia Yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen - Suomen, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan yhteisasiakirja
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotIstuntoasiakirja LISÄYS. mietintöön. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta. Esittelijä: Czesław Adam Siekierski A8-0018/2019
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja 28.1.2019 A8-0018/2019/err01 LISÄYS mietintöön ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,
LisätiedotLuonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi
22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta
LisätiedotYmpäristöministeriö E-KIRJE YM LYMO Hyvärinen Esko(YM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta
Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2014-00024 LYMO Hyvärinen Esko(YM) 23.01.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä luonnonvaraisen eläimistön
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM LVO Lehtinen Heikki Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00289 LVO Lehtinen Heikki 09.05.2017 Asia Komission ehdotus asetukseksi Itämeren lohikannan ja kyseistä kantaa hyödyntävien kalastuksien monivuotisesta
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM
Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00413 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 18.05.2015 Viite Asia Epävirallinen maatalous- ja kalastusneuvoston kokous, Riika 31.5.-2.6.2015 Kokouksen aihe: Luonnonmukainen
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (6) / /2018. JORD- OCH SKOGSBRUKSMINISTERIET Regeringsgatan 3 A, Helsingfors PB 30, Statsrådet
PÄÄTÖS 1 (6).12.2018 1710/04.02.03.00/2018 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2019 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 13.9.2018 VIITE: ASIA: Lausuntopyyntö komission ehdotuksesta eräiden
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotEHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. heinäkuuta 2019 (OR. en) 11265/19 PV CONS 42 AGRI 393 PECHE 332 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Maatalous ja kalastus) 15. heinäkuuta 2019 11265/19
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
Lisätiedot/01.02/2017
A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 14.6.2018 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0285 (COD) 14028/14 ADD 1 PECHE 455 CODEC 1967 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. lokakuuta 2014 Vastaanottaja:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA
LisätiedotLIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi)
Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2014-00869 HSO Schulman Markus 11.09.2014 KÄYTTÖ RAJOITETTU perustuslaki 50 liitteenä olevien EUdokumenttien osalta Suuri valiokunta Asia Neuvoston päätös komission
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2016 COM(2016) 545 final 2016/0260 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotLIITTEET Perusmuistio OM sekä EU-tuomioistuimen lausunto 1/13
Oikeusministeriö E-JATKOKIRJE OM2015-00097 LAVO Leinonen Antti 07.02.2015 JULKINEN Suuri valiokunta Asia EU/OSA; Eräiden Haagin lapsikaappaussopimukseen liittyneiden valtioiden liittymisen hyväksyminen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ 260857 Maa- ja metsätalousministeriö 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 5.11.2018 1795/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
Lisätiedot8795/2/16 REV 2 ADD 1 team/rir/ts 1 DRI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0141 (COD) 8795/2/16 REV 2 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: AGRI 253 PHYTOSAN 10 AGRILEG 65 CODEC 634 PARLNAT
LisätiedotPohjanlahden silakkakiintiö (ICES osa-alueet 30 31)
PÄÄTÖS Luonnos 1 (6) XX.12.2017 1855/04.02.03.00/2017 PÄÄTÖS SUOMEN VUODEN 2018 KALASTUSKIINTIÖIDEN JAKAMISESTA MANNER- SUOMEN JA AHVENANMAAN MAAKUNNAN KESKEN ASIA Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien
LisätiedotValtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS VNEUS Kaila Heidi(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta
Valtioneuvoston kanslia E-KIRJE VNEUS2013-00604 VNEUS Kaila Heidi(VNK) 03.09.2013 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia EU/Mayotten aseman muuttaminen Euroopan unioniin nähden/poikkeukset ja siirtymäkaudet
LisätiedotTanskan, Saksan, Suomen, Liettuan, Latvian, Puolan, Viron ja Ruotsin lausuma turskan virkistyskalastuksesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2015 (OR. en, es, fr) Toimielinten välinen asia: 2015/0184 (NLE) 13404/15 ADD 1 PECHE 388 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM NSA-00 Hyvärinen Tuomas(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00076 NSA-00 Hyvärinen Tuomas(UM) 28.01.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia Neuvottelut Euroopan unionin ja Albanian tasavallan sekä Euroopan unionin
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0260 (NLE) 11813/16 PECHE 296 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. elokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Liinamaa Armi(VM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta
Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2014-00746 BO Liinamaa Armi(VM) 13.11.2014 JULKINEN Eduskunta Suuri valiokunta / Valtiovarainvaliokunta Asia Komission ehdotus omien varojen päätöksen soveltamisasetuksen
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 9.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (33/2010) Asia: Puolan parlamentin alahuoneen (Sejm) perusteltu lausunto Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.3.2017 COM(2017) 150 final 2017/0068 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta
LisätiedotSisäasiainministeriö U-JATKOKIRJE SM PO Taavila Hannele Suuri valiokunta
Sisäasiainministeriö U-JATKOKIRJE SM2013-00040 PO Taavila Hannele 11.02.2013 Suuri valiokunta Viite Asia Neuvoston päätökset päivämäärän asettamisesta päätöksen 2007/533/JHA ja asetuksen 1987/2006 toisen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2019
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.8.2018 COM(2018) 608 final 2018/0320 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2019 COM(2019) 111 final 2019/0061 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Kansainvälisessä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2016
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.9.2015 COM(2015) 413 final 2015/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9431/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 4. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: AGRI 295 AGRISTR 40 AGRIFIN 51 DELACT 57 Euroopan komission
Lisätiedot7482/1/19 REV 1 team/mn/hmu 1 LIFE.1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. maaliskuuta 2019 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2018/0216(COD) 2018/0217(COD) 2018/0218(COD) 7482/1/19 REV 1 AGRI 143 AGRILEG 56 AGRIN 21 AGRISTR 22 AGRIORG
LisätiedotLisätalousarvioesitystä käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston työryhmässä (budjettikomitea)
Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00461 BO Hirvi Mikko(VM) 05.09.2017 JULKINEN Asia Lisätalousarvioesitys nro 5 Euroopan unionin vuoden 2017 yleiseen talousarvioon; Rahoituksen osoittaminen Euroopan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2017 COM(2017) 593 final 2017/0258 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS tavarakaupan muodollisuuksien yksinkertaistamista koskevalla 20 päivänä toukokuuta 1987 tehdyllä yleissopimuksella
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. huhtikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0068 (COD) 7881/17 AGRI 181 AGRIFIN 36 CODEC 527 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.4.2018 C(2018) 2420 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 26.4.2018, delegoidun asetuksen (EU) N:o 907/2014 muuttamisesta maksumääräaikojen noudattamatta jättämisen
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 5.10.2018 VIITE: ASIA: E 74/2018 vp Valtioneuvoston selvitys:
LisätiedotIP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005
IP/05/1470 Brysselissä 24. marraskuuta 2005 Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2006: Komissio ehdottaa, että turskankalastusmahdollisuuksien edellytykseksi asetettaisiin pyyntiponnistuksen vähentäminen,
LisätiedotEhdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia
Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA
LisätiedotOikeusministeriö U-JATKOKIRJE OM LAVO Leppävirta Liisa(OM) Suuri valiokunta
Oikeusministeriö U-JATKOKIRJE OM2015-00076 LAVO Leppävirta Liisa(OM) 17.02.2015 Suuri valiokunta Asia EU/OSA/Eurojust-asetusehdotus U/E/UTP-tunnus U 79/2013 vp EUTORI-tunnus EU/2013/1359 Ohessa lähetetään
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2015) 398 final.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. helmikuuta 2015 (OR. en) 5861/15 PECHE 42 DELACT 14 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,
Lisätiedot12513/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. lokakuuta 2017 (OR. en) 12513/17 ADD 1 PV/CONS 49 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3560. istunto (yleiset asiat), Bryssel, 25. syyskuuta 2017
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.11.2017 C(2017) 7875 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 30.11.2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM PAO Hörkkö Jorma Korjataan E-jatkokirje LVM uudeksi E-kirjeeksi
Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2018-00378 PAO Hörkkö Jorma 04.10.2018 Korjataan E-jatkokirje LVM2018-00364 uudeksi E-kirjeeksi Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi liikenneyhteisön perustamista
Lisätiedot11552/08 VHK/phk DG B III
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.3.2019 COM(2019) 98 final 2019/0048 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen 9398/1/14
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.3.2016 COM(2016) 159 final 2016/0086 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC
LisätiedotToimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0260 (NLE) 11813/16 ADD 1 PECHE 296 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. elokuuta 2016 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2018-00413 KVY Saunamäki Iikka(SM) 29.10.2018 Asia Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014 muuttamisesta
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.4.2019 C(2019) 2910 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 23.4.2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 täydentämisestä siltä osin kuin on
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2017 (OR. en) 12710/17 PECHE 365 AGRI 510 AGRIFIN 101 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 251757 1(2) mmm.fi 9.4.2018 730/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM RMO Jaakkola Miia(VM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2014-00250 RMO Jaakkola Miia(VM) 28.03.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta Asia EKP:n asetus kehyksen perustamisesta yhteisen pankkivalvontamekanismin puitteissa tehtävälle
LisätiedotOikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE (31/2010)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 8.12.2010 ILMOITUS JÄSENILLE (31/2010) Asia: Liettuan tasavallan parlamentin Seimasin perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin
LisätiedotU 41/2014 vp. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo
U 41/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (asetus Itämeren turska-, silakka- ja kilohailikantoja ja näitä kantoja hyödyntäviä kalastuksia
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 465 final 2015/0222 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS kumppanuussopimuksen täytäntöönpanopöytäkirjan mukaisten kalastusmahdollisuuksien jakamisesta FI FI 1. EHDOTUKSEN
LisätiedotMinisteriön lausuntopyynnöt liitteineen löytyvät MMM:n internet-sivustolta
Maa- ja metsätalousministeriö Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 2.5.2019 LAUSUNTOPYYNTÖ 269377 730/01.02/2019 1 (2) Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi
LAUSUNTOPYYNTÖ 233673 1(2) mmm.fi 25.4.2017 872/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN
LisätiedotUlkoasiainministeriö E-KIRJE UM TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2014-00963 TUO-30 Yrjölä Heikki(UM) 25.07.2014 VASTAANOTTAJA: Suuri valiokunta / Ulkoasiainvaliokunta Asia Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskeva Euroopan unionin valvontajärjestelmä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.3.2019 COM(2019) 101 final 2019/0050 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Länsi- ja Keski-Tyynenmeren kalastuskomissiossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja päätöksen
LisätiedotValtiovarainministeriö E-KIRJE VM BO Kytömäki Paavo Eduskunta Suuri valiokunta
Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201000496 BO Kytömäki Paavo 28.09.2010 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta
LisätiedotKansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille
5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.9.2013 COM(2013) 639 final 2013/0313 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.3.2012 COM(2012) 90 final 2012/0040 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI neuvoston direktiivin 92/65/ETY muuttamisesta koirien, kissojen ja frettien kauppaan
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.6.2018 C(2018) 3316 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) /, annettu 7.6.2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 soveltamissäännöistä hedelmä-
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.9.2014 COM(2014) 586 final 2014/0272 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Turkista peräisin olevien maataloustuotteiden tuonnista unioniin (kodifikaatio)
Lisätiedot