Palautetta koskeva VASTINE

Transkriptio

1 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 1(10) VASTINEESTA LÄHTÖKOHTA Palautetta koskeva vastine on laadittu Porin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen, Porin kaupunkisuunnittelun sekä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä. Vastine on käsitelty ja hyväksytty sekä johtopäätökset tehty Porin tulvasuojeluhankkeen johtoryhmässä Tarkastelualueena on Sunniemi likimain Porin ja Ulvilan rajaan saakka sekä Harjunpäänjoen ja rautatiepenkereen välinen pientaloalue. Sunniemi on haja-asutusaluetta, kun taas jälkimäinen osa on asemakaava-aluetta. Kumpikin alue sisältyy voimassaolevaan Porin kantakaupungin osayleiskaavaan Lisäksi tarkastelualue ulottuu vähän Ulvilan kaupungin puolelle. Ulvilan osayleiskaava on sisällöltään Porin kaavaa vastaava kääntöuoman alavirran puoleisen eli eteläisen pään osalta. Ote Porin osayleiskaavasta on alla olevissa kuvissa. Vasemman puoleisessa kuvassa on taustakarttana peruskartta. Oleellisimmat kaavamerkinnät ovat: AP Pientalovaltainen asuntoalue M Maa- ja metsätalousvaltainen alue ER Ruoppausmassojen läjitysalue /w Alueen osa, jota voidaan varautumissuunnitelman mukaan käyttää tulvavesien johtamiseen

2 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 2(10) VAIHTOEHDOT Yleisötilaisuudessa esitetyt viralliset vaihtoehdot VE 0 VE 0+ VE 1, maapato Kaikki vaihtoehdot käsittävät vain Harjunpäänjoen alaosan järjestelyt, jolloin joen leveys on mitoitettu Harjunpäänjoen virtaamalle, ja lisäksi on otettu huomioon ilmastonmuutos vain Harjunpäänjoen osalta. Uoman koossa ei ole otettu huomioon pitkän Sunniemestä Pihlavanlahdelle ulottuvan lisäuoman leveyttä; tämä uoma on tulevien sukupolvien keino selviytyä ilmastonmuutoksesta Kokemäenjoen aiheuttaman tulvavaaran osalta. Kyseessä on nykytilanteen jatkuminen. Tarkastelualueella on tulvavaara, ja Harjunpäänjoen rannat sortuvat; tilaa rantojen kunnostamiselle ei ole. Radan lännen puoleisten alueiden tulvasuojelu on epävarma, koska tulvan leviäminen ratapenkereen aukkojen kautta länteen yritettäisiin estää väliaikaisilla rakenteilla. Rataa ei ole rakennettu maapadoksi, joten sen kestäminen tulvatilanteessa on epävarmaa. Tilanne on kestämätön Porin kaupungin vastuiden kannalta, koska asemakaava-alueilla on tulvavaara ja rannat sortuvat. Rata kunnostettaisiin maapadoksi, ja radan aukot suljettaisiin tai katua korotettaisiin niin, että radan länsipuolinen alue on suojattu tulvalta. Tarkastelualueen tilanne säilyisi nykyisenlaisena. Tilanne on kestämätön Porin kaupungin vastuiden kannalta, koska asemakaava-alueella on tulvavaara ja rannat sortuvat. Harjunpäänjoki säilytettäisiin nykyisessä uomassaan, ja asemakaava-alueen puoleiselle rannalle tehtäisiin maapato. Asemakaava-alueella saataisiin tulvasuojelu kuntoon, ja rannat lujitettaisiin, mutta pientaloja jouduttaisiin purkamaan Harjunpäänjoen radan puolen rannalta maapadon rakentamisen tähden. Tilanne Sunniemessä säilyisi nykyisellään, eli alueella olisi tulvavaara ja Harjunpäänjoen rannat sortuisivat.

3 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 3(10) Uutena näkökohtana on tullut esille, että Harjunpäänjoen ylittävä Karjasillantien silta on liian alhaalla tulvavaaratilanteen kannalta ja rakenteellisesti heikko; silta ei ilmeisesti kestäisi tulvavaaratilannetta sortumatta. Sillan uusimistarve on ilmeinen, jos liikennettä halutaan jatkaa tässä kohdassa. Ratkaisu ei ole asemakaavan mukainen, koska taloja jouduttaisiin purkamaan ja osa tonteista pienenisi. Osa pienenisi ilmeisesti niin paljon, että ne eivät olisi enää riittävän suuria olemaan tontteja. VE 1, vaihtoehto teräsponttiseinä VE 2 Harjunpäänjoki säilytettäisiin nykyisessä uomassaan. Osa alueen väestöstä halusi yva-ohjelman kuulemisen yhteydessä vuonna 2008, että teräsponttiseinävaihtoehto tutkitaan eli maapadon sijaan tehtäisiin teräsponttiseinä. Ratkaisu on teknisesti mahdollinen. Lähitalot hajoaisivat tai vaurioituisivat merkittävästi pontitusvaiheessa, mikä vastaa vaikutukseltaan likimain vaihtoehdon 1 maapatotöiden aiheuttamaa pientalojen purkua radan puolen rannalla. Lisäksi taloja vaurioituisi Sunniemen puolen rannalla. Ratkaisu on hyvin kallis muihin verrattuna, ja vaihtoehto on hyötykustannusvertailun perusteella toteuttamiskelvoton. Ratkaisu ei ole asemakaavan mukainen, koska taloja jouduttaisiin purkamaan. Harjunpäänjoen alaosa käännettäisiin etelään Holminkosken alapuolelta laskemaan Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan rajalla Ulvilan puolella. Uoman alaosa olisi siis Ulvilan kaupungin alueella. Kääntöuoman länsireunalle ja Kokemäenjoen rannalle tehtäisiin vastaavat tulvapadot, kuin mitä on muualla Kokemäenjoen rannalla. Lisäksi alueen pohjoisosaan tehtäisiin maapatoa pellolle estämään veden kiertäminen pohjoisen kautta. Harjunpäänjoen alaosasta tehtäisiin vastaava sisäjärvi kuin Kalaholmassa olevasta Varvourinjuovasta. Kääntöuoman ja rautatien väliselle alueelle saataisiin tulvasuojelu. Sisäjärven rannat voitaisiin loiventaa ja siten parantaa rantojen stabiliteettia. Rantojen stabiliteetti paranisi myös sen tähden, että vedenpinnan vaihtelu sisäjärvessä olisi pieni nykyiseen verrattu-

4 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 4(10) na. Mahdollisten liian jyrkkien rantojen tapauksessa rannan loivennusta voitaisiin levittää sisäjärvelle päin, koska veden virtaus sisäjärvessä olisi pieni. Järvi toimisi tasausaltaana rankkasateilla ja lumen sulaessa, mikä parantaisi alueen tulvasuojelua myös hulevesitulvan osalta. Sisäjärven vesipintaa voitaisiin nostaa keskimääräisen joenpinnan yläpuolelle vesisyvyyden lisäämiseksi, mikä parantaisi veden laatua ja lisäisi virkistyskäyttömahdollisuuksia; näin on tehty Varvourinjuovalla. Vaihtoehto 2 on osayleiskaavan mukainen. Sunniemeen voitaisiin laatia osayleiskaavan mukainen asemakaava tonttitarpeen mukaan. Alueelle järjestettäisiin kunnallistekniikka asemakaavan toteutumisen tahdissa. Maanomistajien esittämät vaihtoehdot; kuulemisaikana annetut VE 2B VE 3 Vaihtoehto esitettiin jo ennen yleisötilaisuutta, joten tämän vaihtoehdon periaate esiteltiin yleisötilaisuudessa. Kääntöuoman alavirran puoleinen osa sijoitettaisiin eri paikkaan kuin vaihtoehdossa 2. Eteläisin pientaloalue olisi erillinen tulvasuojelualue, johon pitäisi rakentaa silta uoman 2B yli sekä hulevesi- ja jätevesipumppaamot. Läjitysalue sijoittuisi ilmeisesti vähän eri paikkaan kuin vaihtoehdossa 2. Muilta osin ratkaisu on kuten VE 2. Vaihtoehto poikkeaa osayleiskaavasta kääntöuoman alaosan osalta. Lisäksi läjitysalue sijoittuisi osittain toiseen paikkaan. Linjaus on nykyisen Harjunpäänjoen ja vaihtoehdon 2B välissä. Vaihtoehto on esitetty koodilla VE 2C, mutta koska kyseessä on täysin uusi ratkaisu, koodiksi valittiin VE 3 tähän esitykseen. Uutena näkökohtana on tullut esille, että Harjunpäänjoen ylittävä Karjasillantien silta on liian alhaalla tulvavaaratilanteen kannalta ja rakenteellisesti heikko; silta ei ilmeisesti kestäisi tulvavaaratilannetta sortumatta. Sillan uusimistarve on ilmeinen, jos liikennettä halutaan jatkaa tässä kohdassa. Ratkaisu on ristiriidassa osayleiskaavan kanssa uuden uomalinjauksen osalta. Ratkaisu ei vaikuta olevan asemakaavan mukai-

5 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 5(10) nen, koska yksi asemakaava-alueella sijaitseva talo jouduttaisiin ilmeisesti purkamaan Karjasillantien läheltä. Linjausvaihtoehdot kartalla Linjausvaihtoehdot esitetään alla olevalla kartalla. VE 1 VE 3 VE 2B VE 2

6 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 6(10) SAATU PALAUTE Palautekirjeitä tuli yhteensä 17 kappaletta. Näistä neljä edusti yhdistyksiä tai työryhmiä, ja kolmetoista oli vain itseään edustaneilta yksityishenkilöiltä. Suurin osa saadusta palautteesta koski joko mielipidettä jonkin vaihtoehdon puolesta tai vastaan taikka jatkosuunnittelussa huomioon otettavia näkökohtia. Koska tällaisia kannanottoja ei pyydetty, ei niitä käsitellä hankkeen tässä vaiheessa. Alla on käsitelty vain sellaiset näkökohdat, joita ei kaupungin puolelta esitetty yleisötilaisuudessa. Palaute, joka liittyy kaikkiin vaihtoehtoihin Tämän hetken ratkaisuja tehtäessä ei ole syytä ottaa huomioon mahdollisia tulevaisuuden tarpeita; tämä koskee varautumista pohjoiseen lisäuomaan. Vastine. Vesistöjärjestely- ja tulvasuojeluratkaisuilla vaikutetaan satojen vuosien päähän. Varautumiset on syytä ottaa huomioon, jotta tulevaisuudessa ei jouduttaisi purkamaan tehtyjä rakenteita eivätkä tehdyt investoinnit olisi turhia. VE 0 VE 0+ VE 1 Ei palautetta. Ei palautetta. Osalla Harjunpäänjokea voidaan tehdä maapato taloja purkamatta; tämä koskee aluetta, jossa on tilaa vastarannalla. Ahtaissa paikoissa joudutaan käyttämään erikoisjärjestelyjä. Esitys sisältää teknisiä yksityiskohtia yleispiirteisesti esitettynä. Vastine. Ehdotuksen tyyppiset erikoisjärjestelyt eli betoniset uomarakenteet pitäisi perustaa painumattomiksi, ne pitäisi suojata roudalta ja niiden pitäisi olla järeitä, jotta ne kestäisivät maan- ja vedenpaineen. Esitetyn kaltaisia kevyesti toteutettavia rakenteita ei kannata tehdä, koska ne eivät kestäisi hajoamatta. Kunnolla tehdyt betonirakenteet olisivat kalliit, ja niiden rakentamista varten tarvittaisiin likimain vastaava tila kuin kaupungin esittämässä kiviaineksesta tehtävässä ratkaisussa. Lisäksi betonirakenteiden rakentaminen virtaavaan veteen olisi haasteellista ja kallista. Betoniset uomarakenteet heikentäisivät arvokkaan vaelluskalajoen luonnonmukaisuutta merkittävästi. Uoman levittäminen rakentamattomien tonttien kohdalla asemakaava-alueelle on asemakaa-

7 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 7(10) van vastaista. Asemakaavan uusiminen edellyttäisi päätöstä kaavamuutoksen toteuttamisesta. Rantojen lujitus voidaan tehdä lyömällä rannoille puupaaluja. Vastine. Joen pohjaan lyötävä puupaalutus ei paranna liian jyrkän rannan stabiliteettia. Rannat sortuisivat myös, jos liian jyrkän luiskan yläpäähän yritettäisiin tehdä uusi pato. VE 2 Vain vaihtoehto 2 on asukkaiden talot ja tontit tasapuolisesti turvaava. Vastine. Näkökohtaa ei korostettu erikseen alkuperäisessä vaihtoehtojen vertailussa. Harjunpäänjokeen laskee nykyään jätevesiviemäreitä Sunniemen puolelta. Vesi muuttuu haisevaksi, jos alueen viemäröintiä ei hoideta kuntoon ennen sisäjärven tekemistä. Vastine. Asia on ollut tiedossa. Sitä ei tuotu erikseen esille alkuperäisessä vaihtoehtojen vertailussa. Asennetaan sulkuportit sisäjärven molempiin päihin, jotta luonnollinen veden vaihtuminen tapahtuisi sisäjärvessä; portit suljettaisiin tulvavaaran uhatessa. Vedenpinnan korkeuden ja virtausnopeuden vaihtelu säilyisi pääosin nykyisenlaisena. Vastine. Jos tällaiset sulkuportit toteutettaisiin, rantojen sortuminen jatkuisi nykyisenlaisena, mikä on sietämätön tilanne kaupungin vastuiden kannalta. Lisäksi on epätodennäköistä, että kääntöuoma haluttaisiin rakentaa vain tulvavaaratilannetta varten. Toteutus olisi kallis, jos sekä sulkuportit että kääntöuoma toteutettaisiin. Aiheuttaako VE 2 tulvavaaran lisääntymisen Ulvilan puolella oleviin taloihin? Vastine. Alustavan hydrologisen tarkastelun perusteella tulvavaara kääntöuoman itäpuolella ei muutu nykytilanteeseen verrattuna. Asia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin jatkossa, jos VE 2 valitaan toteutettavaksi; maanpinnan tasot määritetään kohteella mittaamalla ja hankkeelle tehdään hydrologinen mitoitus. Alue on happamien sulfaattimaiden aluetta. Muutokset vallitsevan vedenpinnan korkeudessa saattavat johtaa maaperän lisääntyvään happamoitumiseen ja haitallisten metallien liukenemiseen maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Näkökohta puoltaa vaihtoehtoa 1. Vastine. Litorina-mereen sedimentoituneiden happamien sulfaattimaiden alue on hyvin laaja Kokemäenjokilaaksossa, ja tätä hapanta maata tulee esille jatkuvasti joenrantojen sortumisen ja oji-

8 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 8(10) en perkaamisen tähden koko sulfaattialueella. Lisäksi pohja- ja orsivettä purkautuu happamasta maasta joenuomiin sekä maakerroksia että maatalouden kuivatusjärjestelmiä eli avo- ja salaojia pitkin. Kääntöuoman osuus on mitä ilmeisimmin minimaalinen tässä kokonaisuudessa. Uoman itäpuolella jäävän peltoalueen kuivatussuuntia kuten kuivatustasojakaan ei muuteta. Uoman luiskat ja pohja verhoillaan kiviaineksella eroosion estämiseksi. Vaihtoehto 2 pirstoaa peltoja ja vaarantaa maatalouselinkeinon. Vastine. Porin kantakaupungin oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2025 on laadittu tällaiseksi. Yleiskaavan uusiminen edellyttäisi päätöstä kaavamuutoksen toteuttamisesta. VE 2B Uusi uoma saartaa viljelymaata tulvarakenteiden sisälle tonttien saamiseksi. Näkökohta on VE 2B:n vastainen. Vastine. Porin kantakaupungin oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2025 on laadittu tällaiseksi. Yleiskaavan uusiminen edellyttäisi päätöstä kaavamuutoksen toteuttamisesta. Alue on happamien sulfaattimaiden aluetta. Muutokset vallitsevan vedenpinnan korkeudessa saattavat johtaa maaperän lisääntyvään happamoitumiseen ja haitallisten metallien liukenemiseen maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Näkökohta puoltaa vaihtoehtoa 1. Vastine. Katso VE 2. VE 3 Virtausnopeus uomassa voi olla yli 3 m/s mitoitusvirtaamalla (50 m 3 /s; 15 m 2 ). Vastine. Virtaushäviö eli vesipinnan kaltevuus olisi tällaisessa kapeassa uomassa noin 2 3 metriä kilometrillä. Suuruuteen vaikuttaa kapean uoman muoto ja pinnan tasaisuus. Mitoittava vesipinta Holminkosken alapuolella olisi tällöin noin +4,5 +4,8 N2000 ja padon harja siellä selvästi yli tason +5,0 N2000. Tämä johtaisi korkeisiin patoihin ylävirralla asutusalueella jo Asontien kohdalla ja siitä ylävirralle päin. Padotus pitäisi ulottaa Holminkoskelta ylävirrallekin päin, ja laajojen peltoalueiden kuivatus pitäisi järjestää uudelleen. Ratkaisu on riskialtis tulvasuojelun kannalta ja ilmeisen kallis. Koko uusi uoma mahtuisi kulkemaan 40 metriä leveässä väylässä eikä vaatisi sellaista 100 m väylää, jota linjauskuvista voisi päätellä. Vastine. Suunnitelmissa esitetyn Harjunpäänjoen kääntöuoman vesipinta on keskivedenkorkeudella noin 20 metriä ja luonnon-

9 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 9(10) JOHTOPÄÄTÖKSET maanpinnan tasossa noin 35 metriä; tämä tosin vaihtelee sen mukaan, missä tasossa maanpinta on. Rakentamisalue on vajaa 50 metriä leveä. Uoman puolella oleva kolme metriä leveä alatasanne on kyseenalainen. Siitä tinkimällä saataisiin aikaan kapeampi uoma ahtaisiin paikkoihin. Vastine. Ahtaita paikkoja ei ylipäätään kannata tehdä, koska ne ovat ongelmallisia sekä rakentamisvaiheessa että kunnossapitotöissä. Jos alatasanne jätettäisiin pois, uoman puolen luiska olisi syytä tehdä loivemmaksi, jotta se pysyisi niin, että kunnossapitoa tulisi vähemmän. Kunnossapitotyöt ovat tarpeellisia joka tapauksessa jossain vaiheessa. Kunnossapito padon harjalta tehtynä on hankalaa; alatasanne on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja toimivaksi Kokemäenjoen rannalla tehdyissä töissä. Mahdollisen uomaan syntyvän jääpadon avaamiseksi tarvitaan tilaa koneiden kulkua varten padon taustalla, joten ahtaasti rakentaminen ei ole mielekästä. Karjasillantien kohdan tuenta tehtäisiin erityisratkaisuin. Vastine. Erityisratkaisu olisi hankala toteuttaa ja kallis. Syynä ovat sekä tilanahtaus että kapeasta uomasta aiheutuva tarve korottaa padot oleellisesti suunniteltua ylemmäs. Lisäksi Karjasillantien silta jouduttaisiin uusimaan. Ratkaisu ei pirsto yhtään isoa peltolohkoa. Vastine. Esitys on Porin kantakaupungin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan 2025 vastainen. Yleiskaavan uusiminen edellyttäisi päätöstä kaavamuutoksen toteuttamisesta. Sillan rakentamiselta uoman VE 2 tai VE 2B yli vältyttäisiin kääntöuoman pohjoispäässä. Vastine. Esitetty näkökohta pitää paikkansa. Karjasillantien silta Harjunpäänjoen yli olisi kuitenkin uusittava, jos joki säilytettäisiin nykyuomassaan kyseisen sillan kohdalla. Saadussa palautteessa ei ollut sellaisia uomavaihtoehtoja tai teknillisiä ratkaisuja, jotka olisivat alun perin esitettyjä vaihtoehtoja parempia. Myöskään olosuhteiden tuntemisessa ei ilmennyt puutteita. Koska nykyisen asemakaavan ja kantakaupungin oikeusvaikutteisen yleiskaavan 2025 mukaista ratkaisua eli vaihtoehtoa 2 parempaa ei ole tullut esille, on Harjunpäänjoen alaosan järjestely syytä toteuttaa kyseisen VE 2:n mukaisesti eli rakentamalla kääntöuoma Holminkosken alapuolelta etelään päin. Tällä tavalla saa-

10 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 10(10) daan koko kaava-alueelle tasapuolinen tulvasuojelu. Ratkaisu vaikuttaa haitallisesti alueen maatalouteen, mutta tämä on ollut päätös osayleiskaavan laadinta- ja päätöksentekovaiheessa. Muuhun ratkaisuun päätyminen johtaisi kaavamuutoksiin, jolloin joen järjestelyt siirtyisivät vuosia eteenpäin. Kaavojen uusiminen edellyttäisi päätöstä kaavamuutosten toteuttamisesta. Tehty päätös on osa Porin tulvasuojelun kokonaisratkaisua, jonka perusteella tarkastelualueen kaavoituksen ja rakentamisen edellytykset paranevat.