Yhteenveto palautteesta

Transkriptio

1 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 1(7) LÄHTÖKOHTA Tarkastelualueena on Sunniemi likimain Porin ja Ulvilan rajaan saakka sekä Harjunpäänjoen ja rautatiepenkereen välinen pientaloalue. Sunniemi on haja-asutusaluetta, kun taas jälkimäinen osa on asemakaava-aluetta. Kumpikin alue sisältyy voimassaolevaan Porin kantakaupungin osayleiskaavaan Lisäksi tarkastelualue ulottuu vähän Ulvilan kaupungin puolelle. Ulvilan osayleiskaava on sisällöltään Porin kaavaa vastaava kääntöuoman alavirran puoleisen eli eteläisen pään osalta. Ote Porin osayleiskaavasta on alla olevissa kuvissa. Vasemman puoleisessa kuvassa on taustakarttana peruskartta. Oleellisimmat kaavamerkinnät ovat: AP Pientalovaltainen asuntoalue M Maa- ja metsätalousvaltainen alue ER Ruoppausmassojen läjitysalue /w Alueen osa, jota voidaan varautumissuunnitelman mukaan käyttää tulvavesien johtamiseen

2 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 2(7) VAIHTOEHDOT Kaikki vaihtoehdot käsittävät vain Harjunpäänjoen alaosan järjestelyt, jolloin joen leveys on mitoitettu Harjunpäänjoen virtaamalle, ja lisäksi on otettu huomioon ilmastonmuutos vain Harjunpäänjoen osalta. Uoman koossa ei ole otettu huomioon pitkän Sunniemestä Pihlavanlahdelle ulottuvan lisäuoman leveyttä; tämä uoma on tulevien sukupolvien keino selviytyä ilmastonmuutoksesta Kokemäenjoen aiheuttaman tulvavaaran osalta. Yleisötilaisuudessa esitetyt viralliset vaihtoehdot VE 0 VE 0+ VE 1, maapato Kyseessä on nykytilanteen jatkuminen. Tarkastelualueella on tulvavaara, ja Harjunpäänjoen rannat sortuvat; tilaa rantojen kunnostamiselle ei ole. Radan lännen puoleisten alueiden tulvasuojelu on epävarma, koska tulvan leviäminen ratapenkereen aukkojen kautta länteen yritettäisiin estää väliaikaisilla rakenteilla. Rataa ei ole rakennettu maapadoksi, joten sen kestäminen tulvatilanteessa on epävarmaa. Tilanne on kestämätön Porin kaupungin vastuiden kannalta, koska asemakaava-alueilla on tulvavaara ja rannat sortuvat. Rata kunnostettaisiin maapadoksi, ja radan aukot suljettaisiin tai katua korotettaisiin niin, että radan länsipuolinen alue on suojattu tulvalta. Tarkastelualueen tilanne säilyisi nykyisenlaisena. Tilanne on kestämätön Porin kaupungin vastuiden kannalta, koska asemakaava-alueella on tulvavaara ja rannat sortuvat. Harjunpäänjoki säilytettäisiin nykyisessä uomassaan, ja asemakaava-alueen puoleiselle rannalle tehtäisiin maapato. Asemakaava-alueella saataisiin tulvasuojelu kuntoon, ja rannat lujitettaisiin, mutta pientaloja jouduttaisiin purkamaan Harjunpäänjoen radan puolen rannalta maapadon rakentamisen tähden. Tilanne Sunniemessä säilyisi nykyisellään, eli alueella olisi tulvavaara ja Harjunpäänjoen rannat sortuisivat.

3 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 3(7) Uutena näkökohtana on tullut esille, että Harjunpäänjoen ylittävä Karjasillantien silta on liian alhaalla tulvavaaratilanteen kannalta ja rakenteellisesti heikko; silta ei ilmeisesti kestäisi tulvavaaratilannetta sortumatta. Sillan uusimistarve on ilmeinen, jos liikennettä halutaan jatkaa tässä kohdassa. Ratkaisu ei ole asemakaavan mukainen, koska taloja jouduttaisiin purkamaan ja osa tonteista pienenisi. Osa pienenisi niin paljon, että ne eivät olisi enää riittävän suuria olemaan tontteja. VE 1, vaihtoehto teräsponttiseinä VE 2 Harjunpäänjoki säilytettäisiin nykyisessä uomassaan. Osa alueen väestöstä halusi yva-ohjelman kuulemisen yhteydessä vuonna 2008, että teräsponttiseinävaihtoehto tutkitaan eli maapadon sijaan tehtäisiin teräsponttiseinä. Ratkaisu on teknisesti mahdollinen. Lähitalot hajoaisivat tai vaurioituisivat merkittävästi pontitusvaiheessa, mikä vastaa vaikutukseltaan likimain vaihtoehdon 1 maapatotöiden aiheuttamaa pientalojen purkua radan puolen rannalla. Lisäksi taloja vaurioituisi Sunniemen puolen rannalla. Ratkaisu on hyvin kallis muihin verrattuna, ja vaihtoehto on hyötykustannusvertailun perusteella toteuttamiskelvoton. Ratkaisu ei ole asemakaavan mukainen, koska taloja jouduttaisiin purkamaan. Harjunpäänjoen alaosa käännettäisiin etelään Holminkosken alapuolelta laskemaan Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan rajalla Ulvilan puolella. Uoman alaosa olisi siis Ulvilan kaupungin alueella. Kääntöuoman länsireunalle ja Kokemäenjoen rannalle tehtäisiin vastaavat tulvapadot, kuin mitä on muualla Kokemäenjoen rannalla. Lisäksi alueen pohjoisosaan tehtäisiin maapatoa pellolle estämään veden kiertäminen pohjoisen kautta. Harjunpäänjoen alaosasta tehtäisiin vastaava sisäjärvi kuin Kalaholmassa olevasta Varvourinjuovasta. Kääntöuoman ja rautatien väliselle alueelle saataisiin tulvasuojelu. Sisäjärven rannat voitaisiin loiventaa ja siten parantaa rantojen stabiliteettia. Rantojen stabiliteetti paranisi myös sen tähden, että vedenpinnan vaihtelu sisäjärvessä olisi pieni nykyiseen verrattu-

4 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 4(7) na. Mahdollisten liian jyrkkien rantojen tapauksessa rannan loivennusta voitaisiin levittää sisäjärvelle päin, koska veden virtaus sisäjärvessä olisi pieni. Järvi toimisi tasausaltaana rankkasateilla ja lumen sulaessa, mikä parantaisi alueen tulvasuojelua myös hulevesitulvan osalta. Sisäjärven vesipintaa voitaisiin nostaa keskimääräisen joenpinnan yläpuolelle vesisyvyyden lisäämiseksi, mikä parantaisi veden laatua ja lisäisi virkistyskäyttömahdollisuuksia; näin on tehty Varvourinjuovalla. Vaihtoehto 2 on osayleiskaavan mukainen. Sunniemeen voitaisiin laatia osayleiskaavan mukainen asemakaava tonttitarpeen mukaan. Alueelle järjestettäisiin kunnallistekniikka asemakaavan toteutumisen tahdissa. Maanomistajien esittämät vaihtoehdot; kuulemisaikana annetut VE 2B VE 3 Vaihtoehto esitettiin jo ennen yleisötilaisuutta, joten tämän vaihtoehdon periaate esiteltiin yleisötilaisuudessa. Kääntöuoman alavirran puoleinen osa sijoitettaisiin eri paikkaan kuin vaihtoehdossa 2. Eteläisin pientaloalue olisi erillinen tulvasuojelualue, johon pitäisi rakentaa silta uoman 2B yli sekä hulevesi- ja jätevesipumppaamot. Lisäksi nykyiseen isoon paineviemäriin pitäisi tehdä sukellusviemäriosa uoman alitusta varten. Läjitysalue sijoittuisi ilmeisesti vähän eri paikkaan kuin vaihtoehdossa 2. Muilta osin ratkaisu on kuten VE 2. Vaihtoehto poikkeaa osayleiskaavasta kääntöuoman alaosan osalta. Lisäksi läjitysalue sijoittuisi osittain toiseen paikkaan. Linjaus on nykyisen Harjunpäänjoen ja vaihtoehdon 2B välissä. Vaihtoehto on esitetty koodilla VE 2C, mutta koska kyseessä on täysin uusi ratkaisu, koodiksi valittiin VE 3 tähän esitykseen. Uutena näkökohtana on tullut esille, että Harjunpäänjoen ylittävä Karjasillantien silta on liian alhaalla tulvavaaratilanteen kannalta ja rakenteellisesti heikko; silta ei ilmeisesti kestäisi tulvavaaratilannetta sortumatta. Sillan uusimistarve on ilmeinen, jos liikennettä halutaan jatkaa tässä kohdassa.

5 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 5(7) Ratkaisu on ristiriidassa osayleiskaavan kanssa uuden uomalinjauksen osalta. Ratkaisu ei vaikuta olevan asemakaavan mukainen, koska yksi asemakaava-alueella sijaitseva talo jouduttaisiin ilmeisesti purkamaan Karjasillantien läheltä. Linjausvaihtoehdot kartalla Linjausvaihtoehdot esitetään alla olevalla kartalla. VE 1 VE 3 VE 2B VE 2

6 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 6(7) SAATU PALAUTE Palautekirjeitä tuli yhteensä 17 kappaletta. Näistä neljä edusti yhdistyksiä tai työryhmiä, ja kolmetoista oli vain itseään edustaneilta yksityishenkilöiltä. Suurin osa saadusta palautteesta koski joko mielipidettä jonkin vaihtoehdon puolesta tai vastaan taikka jatkosuunnittelussa huomioon otettavia näkökohtia. Koska tällaisia kannanottoja ei pyydetty, ei niitä käsitellä hankkeen tässä vaiheessa. Alla on käsitelty vain sellaiset näkökohdat, joita ei kaupungin puolelta esitetty yleisötilaisuudessa. Palaute, joka liittyy kaikkiin vaihtoehtoihin Tämän hetken ratkaisuja tehtäessä ei ole syytä ottaa huomioon mahdollisia tulevaisuuden tarpeita; tämä koskee varautumista pohjoiseen lisäuomaan. VE 0 VE 0+ VE 1 Ei palautetta. Ei palautetta. Osalla Harjunpäänjokea voidaan tehdä maapato taloja purkamatta; tämä koskee aluetta, jossa on tilaa vastarannalla. Ahtaissa paikoissa joudutaan käyttämään erikoisjärjestelyjä. Esitys sisältää teknisiä yksityiskohtia yleispiirteisesti esitettynä. Rantojen lujitus voidaan tehdä lyömällä rannoille puupaaluja. VE 2 Vain vaihtoehto 2 on asukkaiden talot ja tontit tasapuolisesti turvaava. Harjunpäänjokeen laskee nykyään jätevesiviemäreitä Sunniemen puolelta. Vesi muuttuu haisevaksi, jos alueen viemäröintiä ei hoideta kuntoon ennen sisäjärven tekemistä. Asennetaan sulkuportit sisäjärven molempiin päihin, jotta luonnollinen veden vaihtuminen tapahtuisi sisäjärvessä; portit suljettaisiin tulvavaaran uhatessa. Vedenpinnan korkeuden ja virtausnopeuden vaihtelu säilyisi pääosin nykyisenlaisena.

7 Harjunpäänjoen alaosan järjestely 7(7) Aiheuttaako VE 2 tulvavaaran lisääntymisen Ulvilan puolella oleviin taloihin? Alue on happamien sulfaattimaiden aluetta. Muutokset vallitsevan vedenpinnan korkeudessa saattavat johtaa maaperän lisääntyvään happamoitumiseen ja haitallisten metallien liukenemiseen maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Näkökohta puoltaa vaihtoehtoa 1. Vaihtoehto 2 pirstoaa peltoja ja vaarantaa maatalouselinkeinon. VE 2B Uusi uoma saartaa viljelymaata tulvarakenteiden sisälle tonttien saamiseksi. Näkökohta on VE 2B:tä vastustava. Alue on happamien sulfaattimaiden aluetta. Muutokset vallitsevan vedenpinnan korkeudessa saattavat johtaa maaperän lisääntyvään happamoitumiseen ja haitallisten metallien liukenemiseen maaperästä pinta- ja pohjavesiin. Näkökohta puoltaa vaihtoehtoa 1. VE 3 Virtausnopeus uomassa voi olla yli 3 m/s mitoitusvirtaamalla (50 m 3 /s; 15 m 2 ). Koko uusi uoma mahtuisi kulkemaan 40 metriä leveässä väylässä eikä vaatisi sellaista 100 m väylää, jota linjauskuvista voisi päätellä. Uoman puolella oleva kolme metriä leveä alatasanne on kyseenalainen. Siitä tinkimällä saataisiin aikaan kapeampi uoma ahtaisiin paikkoihin. Karjasillantien lähialueen tuenta tehtäisiin erityisratkaisuin. Ratkaisu ei pirsto yhtään isoa peltolohkoa. Sillan rakentamiselta uoman VE 2 tai VE 2B yli vältyttäisiin kääntöuoman pohjoispäässä. VASTINE Palautetta koskeva vastine annetaan, kunhan asia on käsitelty tulvasuojeluhankkeen johtoryhmässä.