11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

Transkriptio

1 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden kanssa radikaalireformaatio, reformaation vasen siipi kastajaliikkeellä kuitenkin erillinen synty- ja vaikutushistoriansa Kastajaliike protestantismissa voi kutsua reformaation kolmanneksi päähaaraksi luterilaisuuden ja reformoidun perinteen ohella erosi kiistojen kautta esim. Augsburgin tunnustuksessa maininnat usein epätarkkoja ja poleemisia luterilainen ja Sveitsin reformaatio hyväksyivät vainot ekumeeninen kohtaaminen viime vuosikymmeninä

2 Syntyhistoriaa lapsikasteen kieltäviä liikkeitä syntyi mm. Zürichin ja Strassbourgin lähistöllä sekä Keski-Saksassa Thomas Müntzerin radikaalia spiritualismia jatkoi apokalyptinen kastajaliike, esim. Hans Hut samansuuntaisia ajatuksia esim. Melchior Hoffmanilla, jonka vaikutus näkyi Koillis-Saksassa ja Alankomaissa tälle suunnalle ominaista poliittinen vallankumouksellinen toiminta Maltilliset kastajat suureen osaan kastajaliikettä ei liittynyt väkivaltaisen vallankumouksen ajatusta esim. Balthasar Hubmaier, Menno Simons (mennoniitat) tämäkin osa leimautui vaaralliseksi em. suuntien vaikutuksesta vainojen varjossa teologiaa ei voitu kehittää

3 Balthasar Hubmaier (k. 1528) 1500-l kastajaliikkeen merkittävin teologi suuri jälkivaikutus kastajaliikkeen teologiaan teologian tohtori Ingolstadtin yliopistosta protestanttisen reformaation kannattajaksi saarnaajana Regensburgin tuomiokirkossa siirtyi Waldshutin papiksi luki aluksi Lutheria, mutta siirtyi teologisesti lähemmäs Zwingliä keskustelut kasteesta Zwinglin kanssa Lasten kastamisen hylkääminen Zwinglikin epäili 1520-luvun alussa, onko lapsia kastettu alkukirkossa käytännön perusteella harkitsi pienten lasten kastamisesta luopumista myöhemmin vastusti ankarasti lapsikasteesta luopumista Hubmaier päätyi vähitellen kannattamaan lapsien kasteesta luopumista 1525 väittely Zürichissä, alkaa hylätä lasten kastamisen ja ottaa lopulta itse kasteen 1525 kirja Uskovien kristillisestä kasteesta (Vom christlichen Tauf der Gläubigen)

4 Perusteita lapsikasteen hylkäämiselle lapsikasteelle ei löydy perusteita Raamatusta eikä varhaiskirkon käytännöstä kaste on sisäisen uskon ulkoista tunnustamista lupaus elää Kristuksen sanojen ja käskyjen mukaan ei kuitenkaan inhimillisin voimin Kaste ja Vanha testamentti Zwingli: poikalasten ympärileikkaus esikuvana kasteelle Hubmaier: ympärileikkaus ei ole kasteen esikuva, vaan Nooan arkki (1. Piet. 3:21)

5 Raamatullinen järjestys sekä Johanneksen että Kristuksen asettaman järjestys: sana kuuliaisuus elämän parannus, syntien tunnustaminen kaste hyvät teot saarna, kuuleminen, parannus, usko, kaste kastetta seuraavat hyvät teot, kirkko ja ehtoollinen Ei-sakramentaalinen kaste vain usko voi puhdistaa sydämen synnistä, ei mikään ulkoinen kaste on symbolinen tunnustamisteko synnit annetaan anteeksi uskon perusteella, ei kasteessa kaste on merkki uskosta anteeksiantamukseen

6 Kasteen välttämättömyydestä perustuu Kristuksen käskyyn henkilökohtainen ja yhteinen merkki opetuslapsena olemisesta ja kuuliaisuudesta kuuliaisuus Kristuksen käskylle keskeistä Hubmaierille tietoinen tahdon ratkaisu välttämätön vain jos siihen tarjotaan mahdollisuus, ilmankin voi pelastua kasteen hylkääminen on kuitenkin sen halveksimista Kaste ja kirkko kaste myös yhteisön tunnustusteko synnyttää kirkon/seurakunnan, veljien ja sisarien yhteisön kasteen ottaminen ulkoisena merkkinä alistua mm. kirkkokuriin kaste muodostaa ehtoollisyhteisön

7 Uudestikastaminen? Hubmaier ei pitänyt uskovien kastetta uudestikastamisena UT:ssa Kristuksen apostolit kastoivat Johanneksen kasteen saaneita uudestaan tämä oli uudestikastamista pienen lapsen kastaminen on vain veden pirskoittelua, ei todellinen kaste siksi ymmärtävässä iässä olevan uskovan kaste ei ole uudelleenkastamista Schleitheimin tunnustus 1527 Sveitsin kastajaliikkeen edustajien tunnustus varhaisin kastajaliikkeen tunnustusteksti, suosittu teksti myös myöhemmin kastajaliikkeen piirissä tekstin kirjoitti todennäköisesti saksalainen Michael Sattler tarkoituksena erottautua ääriradikaalien väkivaltaisista toimintatavoista ja Raamatun ohittavasta spiritualismista

8 Teologisia painotuksia moraalisesti korkeatasoinen elämä tiukka seurakuntakuri ei yhteistyötä maallisen esivallan kanssa äärimmäinen pasifismi Schleitheim esivallasta Lopuksi tulee huomata, että kristitylle ei ole sopivaa palvella esivaltaa seuraavista syistä: Maallinen hallitus toimii lihan mukaan, mutta kristityn tulee toimia Hengen mukaan... Maailman lapset ovat aseistetut raudalla ja teräksellä, mutta kristityt ovat aseistetut Jumalan asein, totuudella, vanhurskaudella, rauhalla, uskolla ja Jumalan sanalla. (suom. Timo Pokki)

9 Kastajaliikkeestä kirkkokunnaksi Menno Simons kokosi vainotun kastajaliikkeen jäseniä Alankomaissa teologiset perusteet samoja kuin Sveitsin ja Etelä-Saksan kastajaliikkeellä Menno Simonsin seuraajat mennoniitit vakiintuivat kirkkokunnaksi Pohjois-Amerikassa Sveitsin kastajaliikkeen perua myös hutteriitit, myöhemmältä ajalta amishit myöhemmän baptismin taustalla myös englantilaisesta puritanismista syntyneet liikkeet