K y t ä j ä n k a r t a n o p u i s t o n nykytilan ja historian selvitys

Transkriptio

1 K y t ä j ä n k a r t a n o p u i s t o n nykytilan ja historian selvitys Selvitystyö: Auli Hirvonen ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Et. Asemakatu Riihimäki p

2 K y t ä j ä n k a r t a n o p u i s t o n nykytilan ja historian selvitys 1. Kohteen nimi: Kytäjän kartano 2. Kohdetyyppi: Kartanopuisto 3. Kunta: Hyvinkää 4. Kylä: Kytäjä 5. Osoite: Kytäjäntie Hyvinkää 6. Peruskarttanumero: C2 7. Pinta-ala: noin 3 ha 8. Omistaja ja yhteystiedot: Maatalousyhtymä Laakkonen p Käyttö: Yksityinen ja tulevaisuudessa julkinen (yrityskäyttö) 10. Kaavoitus- ja suunnittelutilanne: Maakuntakaavan merkinnät kartanopuiston alueella tai läheisyydessä: Koko järviympäristöineen on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, puiston pohjoispuolella on arvokkaita geologisia muodostelmia sekä Natura 2000 verkoston alueita. Kytäjän alueelle on myös tehty osayleiskaava, missä alueet ovat merkinnällä sr (katso seuraava kappale). Puiston alueelle ollaan hakemassa poikkeuslupaa rakentamista varten.

3 11. Suojelutilanne: Koko kartanon puiston ja talouskeskuksen alue on suojeltu merkinnällä sr eli alueen osa, jossa rakennettu ympäristökuva säilytetään. Kaavateksti: Alueeseen liittyy kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja. Olemassa olevia rakennuksia korjattaessa ei saa heikentää niiden kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa. Lisä- uudisrakennukset on sijoitettava ympäristöä täydentäen ja niiden on sopeuduttava materiaaleiltaan ja mittakaavaltaan olemassa oleviin rakennuksiin. Rakennuslain 135 :n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä sr -alueella siten, että sr -alueen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot heikkenevät. 12. Kohteen perustamisajankohta ja tärkeimmät muutokset: 1700-luvun lopulla rakennettiin ensimmäinen päärakennus luvun loppupuolella rakennettiin uusi päärakennus ja vanha päärakennus purettiin. Puutarhassa on ollut muotopuutarha-osia, esim. rannan puolella ja valokuvien mukaan myös hyötypuutarha luvun alussa puistossa oli vallalla arkkitehtoninen tyyli, jossa palattiin suoriin linjoihin ja geometriaan puutarhasuunnittelussa. 13. Suunnittelijat, rakennuttajat ja toteuttajat: Knut Forsbergin suunnitelma vuodelta 1865, toteuttamaton. ( Forsberg oli maailmankuulu ruotsalainen puutarha-arkkitehti. Samana vuonna Forsberg kävi Helsingissä laatimassa suunnitelmat Kaisaniemen- ja Tähtitorninvuorenpuiston uudistamiseksi ja Turussa laatimassa suunnitelmia Samppalinnanmäen ympäristöön.) Muita suunnitelmia Kytäjän kartanonpuistosta ei ole löytynyt, mutta valokuvalähteiden mukaan alueelle on ilmeisesti tehty useampikin suunnitelma.

4 14. Kohteen sijainti ympäristössä Kartano puistoineen sijaitsee Kytäjärven pohjoisrannalla pienellä niemellä. Se rajautuu pohjoisessa suureen Usmin metsäalueeseen, jossa on runsaasti erilaisia Natura 2000 verkoston kohteita. Kartanolle johtaa pitkä koivukujanne. Kartanon talousrakennukset sijaitsevat kartanon itäpuolella metsänreunassa. Kartanolle kuljetaan talouspiha-alueen läpi. Jyrkkä kallioreunama rajaa tilakeskusta ja puistoaluetta pohjoisessa ja Kytäjärvi etelässä ja lännessä. Kartanopuistoon avautuu hienoja järvinäkymiä ja vastarannan peltomaisemia. Itse kartano puistoineen näyttäytyy kauniisti järvelle. 15. Kytäjän kartanon ja puiston keskeisimmät historialliset vaiheet Aikojen alussa Kytäjärveä on kutsuttu Kytöjärveksi, koska sen rannalla on tiettävästi poltettu runsaasti kytöä. Tästä järvi sai nimensä ja myöhemmin koko kylä. Kytö-muoto on muuttunut ajan saatossa Kytä-muotoon. Toisen vanhan tarun mukaan seudun ensimmäinen asukas olisi ollut Kytäjärven niemessä nykyisen kartanon päärakennuksen kohdalle majoittunut metsästäjä, kyttä, josta koko paikka on saanut nimensä. Kytäjän alue on ollut ennen asutusta Hämeen ja Uudenmaan välistä erämaata ja haluttua riistamaata. Alueella on ollut kivikautista asutusta, mutta varsinaista kirjallista tietoa kylästä on 1400-luvun lopulta, jolloin kylässä on ollut kolme tilaa. Pohjoismaiden suurimpiin maatiloihin kuuluvalla Kytäjän kartanolla on ollut vaihderikas historia. Kartano on kuulunut vaikutusvaltaisille ja kuuluisille suvuille. Vuodet (Tottien suku) Vuonna 1575 Tott-suvulla oli hallussaan kolme Kytäjän kylän vanhaa rälssitilaa. Vuoden kuluttua kylän tilaluku oli jo 5 ja vuonna 1607 jo kolmetoista. Neljä tiloista yhdistettiin Nääsin säteritilaksi. Säteritilat ovat varsinaisia historiallisia kartanoita, joissa aatelisto on asunut. Tilalla on asunut valtaneuvos Klas Åkesson Tott ja hänen jälkeensä linnapäällikkö Henrik Tott, jonka puoliso oli Sigrid Vaasa, Ruotsin kuningas Eerik XIV:n tytär. Vuonna 1634 sotamarsalkka Åke Tott sai säterioikeudet tilalle. Muut tilat yhdistettiin kantatilaan myöhemmin, viimeiset tilat vielä 1920-luvun alussa. Nääsin säteritila on Kytäjän kartanon kantatila. Åke Tottin jälkeen kenraali-kuvernööri Herman Fleming tuli kartanon isännäksi. Flemingien aika siihen aikaan Nääsgårdiksi kutsutussa kartanossa kesti 70 vuotta. Sekä Totteille ja Flemingeille Kytäjä on todennäköisesti ollut sivutila ja harva heistä on asunut pysyvästi tilalla. Kuvassa Kuninkaan kartasto Suomesta Kartassa näkyy Näsin säteri. Tie kartanolle on jo ja lukujen vaihteessa sijainnut lähes nykyisillä paikoillaan. Järven etelärannalla vastapäätä kartanoa on ollut Kytäjärven kylä. Kartanon rakennukset ovat samassa niemessä kuin nykyisin. Puukujannetta ei ole merkitty karttaan.

5 Vuodet (Wulfcronan ja Armfeltin suvut) Kapteeni Wulfcrona osti kartanon Flemingiltä vuonna Wulfcrona oli ensimmäinen, joka asui pysyvästi Kytäjällä. Hän tiettävästi rakennutti vanhan kartano rakennuksen, joka on sijainnut nykyisen saunarakennuksen tienoilla. Wulfcronan kuoltua hänen leskensä meni naimisiin kapteeni ja ritari Carl Armfeltin kanssa ja Hänestä tuli Kytäjän kartnaon seuraava isäntä. Heidän poikansa Kristoffer Armfeltin perilliset luopuivat kartanosta vuonna Venäläinen topografikartta on vuoden 1873 mittausten mukaan laadittu. Kartassa on havaittavissa pitkä puukujanne peltoaukean eteläreunalta kartanolle saakka. Kartassa näkyy vanhan 1700-luvulla rakennetun kartanon ja puiston sijainti rannalla. Karttaan on lisätty myöhemmin Hyvinkään ja Karkkilan välinen kapearaiteinen rautatie. Kuvassa on todennäköisesti vanha kartanorakennus, joka sijaitsee rannalla nykyisen saunan paikkeilla. Kartta: Kansallisarkisto. Ensimmäinen Kytäjän kartanon päärakennus. Kartano on merkitty erilaisiin lähteisiin Kytöjärven tai Nääsin kartano nimillä. Kuva: Kansallismuseo.

6 On hyvin luultavaa, että tässä vaiheessa, Kytäjän kartanon ensimmäisen päärakennuksen rakentamisen yhteydessä on myös ympäröivää puistoa suunniteltu ja toteutettu. Tältä ajalta on olemassa yksi käsin piirretty piirros kartanon päärakennuksesta. Knut Forsbergin suunnitelmassa vuodelta 1865 on merkitty oikealle paikalleen katkoviivoin vanhan päärakennuksen sijainti ja paakarintuvan paikka. Kuva: Kytäjän kartanon arkisto. Vuodet (Linderien suku) Kartanon ostivat Armfelteiltä Konstantin Linder ja Marie Mussin-Puskin. Linderien ostaessaan tila sen pinta-ala oli hehtaaria. Valtioministerisihteeri Konstantin Linder oli korkein suomalainen virkamies tsaarin hovissa, joka vastaa tämä päivänä nykyistä pääministeriä. Hänen aikanaan kartanolla jalostettiin karjaa sekä rakennettiin meijeri, kauppa, sähkölaitos, viinatehdas ja koulu. Marie Mussin- Pushkin menehtyi nuorena ja Konstantin avioitui uudestaan ranskalaisen Elisabeth de Fontineillin kanssa. Elisabethin pyynnöstä rakennettiin uusi päärakennus, joka valmistui vuonna Tuohon aikaan kartanossa asui kahdeksan henkinen suurperhe. Linderit tilasivat 1865-luvulla Knut Forsbergiltä puutarhasuunnitelman. Suunnitelmaa ei ole kuitenkaan toteutettu ja siinä päärakennuskin on määritelty eri paikkaan. Konstantinin pojasta Hjalmar Linderistä tuli kartanon seuraava isäntä, suurmaanomistaja ja teollisuusmies. Linderien aika on ollut myös kartanonpuiston kulta-aikaa. Rannan ja päärakennuksen välissä on ollut erilaisia symmetrisiä sommitelmia.

7 Kuvassa kartano lukujen vaihteesta. Rannassa on selkeä muotopuutarha käytävineen. Eteläpuolella kasvaa vanhempaa puustoa, mitä on todennäköisesti istutettu jo Wulfcronan ja Armfeltien aikaan. Kuvassa on myös havaittavissa nuori koivukujanne ja sen takana oleva hyötykasvimaa. Etupiha näyttää avoimelta. Kartanon ohi on kulkenut tie. Vanhasta päärakennuksesta on eteläisin pääty vielä jäljellä 1800-luvun lopulla. Myös vanha laajempi konttorirakennus on kuvassa paakarintuvan takana. Vastanrannalla näkyy Vähäkylä. Kuva: Kytäjän kartanon arkisto Puisto 1900-luvun alkupuolella. Kuvassa näkyy vuonna 1907 rakennettu rautatie. Kartanopuisto rajautuu pohjoisessa jyrkkiin kallioihin. Kuva: Hyvinkään museo.

8 Knut Forsbergin suunnitelma vuodelta 1865.

9 Alkuperäinen kartano 1800-luvun lopulla on ollut koristeellinen ja puulla vuorattu. Kartanon etupihalla näkyy kaksi juurakoista tehtyä puutarhakalustoa. Lisäksi pylvään päässä on nähtävissä istutusastia. Kuva: Hyvinkään kaupungin museo. Kytäjän eli Nääsin kartano 1800-ja 1900-lukujen vaihteesta. Päärakennuksen ja rannan välinen alue on ollut alun perin avoin. Symmetristä aluetta halkoo terassilta rantaan johtava käytävä. Kuvassa ei näy vielä korkeita kivimuureja rantaterasseilla. Symmetrinen käytäväverkosto muodostaa myös kaaria. Kuva: Hyvinkään kaupungin museo.

10 Kytäjän kartano 1920-luvulta. Kuvassa näkyvät jo uudet korkeammat kivimuurit. Kivimuurit ovat säilyneet näihin päiviin saakka. Kuva: Hyvinkään kaupungin museo. Hjalmar Linder oli kamariherra, varatuomari ja suurmaanomistaja. Hän vaikutti Etelä-Suomen ja erityisesti Lohjan teollistumiseen ja 1900-lukujen vaihteessa. Vuonna 1880 Hjalmar Linder matkusti Pietariin lukemaan lakia. Pietarissa hän työskenteli muun muassa Suomen asiain kanslian virkamiehenä. Linder avioitui Sophie Mannerheimin kanssa vuonna Lapseton liitto päättyi kuitenkin avioeroon jo vuonna 1899 ja Linder itse ei enää mennyt uusiin naimisiin. Vuonna 1907 Linder osti isältään Kytäjän kartanon. Työnantajana Linder oli edistyksellinen: hän otti käyttöön 8-tuntisen työpäivän ja ilmaiset lääkkeet ja maksoi palkkaa myös sairauslomien ajalta jo ennen kuin laki sitä vaati. Hän rakennutti myös kapearaiteisen rautatien omistamansa Kytäjän kartanon ja Hyvinkään välille. Rautatie valmistui 1907 ja sitä jatkettiin 1911 Karkkilaan saakka. Vuonna 1917 Linder omisti selluloosatehtaan lisäksi muun muassa Kytäjän ja Mustion kartanot, kaksi puuhiomoa, Högforsin tehtaat, Rautakosken ruukin sekä useita sahoja. Tuolloin hänellä oli oman kertomansa mukaan työntekijää ja hehtaaria maata. Linder pakeni Suomen sisällissodan jaloista ulkomaille. Palattuaan hän löysi omaisuutensa koskemattomana, mutta ei voinut hyväksyä sodanjälkeisiä oloja. Linder realisoi omaisuutensa Suomessa vuonna 1918 ja muutti maanpakoon. Hän kuoli vuonna Kartano oli 10 vuotta Nobel Standard-yhtiön hallinnassa. Vuodet (Vähäkallion suku) Vähäkallion aikakausi alkoi arkkitehti Väinö Vähäkallion ostettua kartanon 1928 yhdessä professori Kaarlo Kairan kanssa. Vähäkallio osti Kairan osuuden itselleen vuonna Hän hoiti kartanon loistokuntoon, rakennutti piirtämiään rakennuksia

11 sekä kyläkirkon kartanon maille. Sotien aikana kartano toimi hoitokotina. Vähäkallion aikana kartanossa vieraili useaan otteeseen presidentti P. E. Svinhufvud metsästysretkillään. Vähäkallion ystävä on kuvanveistäjä Gunnar Finne on tehnyt puistoon useita veistoksia. Vähäkallio muutti päärakennuksen ulkoasua. Hänen aikaansa Kytäjän kartano oli Suomen suurin tila ja sillä oli hyvin laajat maaalueet. Kartanon omistajana oli hänen jälkeensä Väinö Vähäkallion pojan poika Kai. Vuodesta 1994 eteenpäin Tällä hetkellä Kytäjän kartano alueineen on Yrjö Laakkosen perheen omistuksessa. Kytäjä on edelleen yksi Suomen suurimpia maatiloja, ha. Maatalous ja riistan hoito ovat saaneet rinnalleen golfin, hevosyrittäjyyttä ja matkailupalveluja. 16. Puiston keskeiset piirteet: Rannan ja päärakennuksen välissä on kivimuurein terassoitu puiston alue. Sommitelman keskiakselia korostavat portaat ja istutusastia. Etupihalla ei ole enää käytäviä ja vain leijonapatsas ja Hopeapajut ovat vanhan sommitelman merkkinä. Kartanoon johtava koivukujanne on merkittävä. Eteläisimmässä osassa suuret puut muodostavat varjoisan ja maisemallisesti merkittävän puiston osan. 17. Rakennetut elementit ja yksityiskohdat: Rakenteet: - Vanhimman päärakennuksen kohdalla rantaan on rakennettu noin 1-3 korkea kivimuuria - Päärakennuksen ja rannan välissä on neljät kiviportaat ja kaksi kivimuuria. - Puistossa on kaksi hyvin huonokuntoista laiturirakennelmaa. - Päärakennuksen eteläpäädyssä on kaksi kuusista istutettua kuusimajaa - Keskeisintä puistoaluetta rajaa kuusiaidanne - Kartanolle johtaa pitkä koivukujanne Veistokset ja yksityiskohdat: - Aurinkokello päärakennuksen eteläreunalla. - Portti ja portinpielet koivukujanteen länsipäässä on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemä. - Portti puiston pohjoisosassa - Puinen kaivorakennus - Leijonapatsas on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemä. - Graniittinen naisveistos on kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemä. - Pronssinen naisveistos - Graniittinen reliefi päärakennuksen seinässä - Rannassa vanha astia, jossa pyöreitä tykinkuulia - Rannassa suuri korkokuvilla varustettu valurauta-astia - Rannassa yksi kaatunut veistos pensaiden alla

12 Pronssineitoja seinäreliefi sekä portti ja portinpielet ja Finnen tekemä kivileijona. Vähäkallioiden aikaan rannassa on ollut massiivisia laiturirakennelmia. Oikean puoleisessa kuvassa näkyy kartanon eteläpäädyssä olevat leikatut kuusimajat. Kuuset ovat tänä päivänä kasvaneet korkeaksi. Kuvassa näkyy vanha tammi luvun alkupuolelta. Se on yksi puiston iäkkäimmistä puista. Vasemmanpuoleinen kuva Hyvinkään museo ja oikeanpuoleinen Kytäjän kartanon arkisto.

13 1800-luvun lopulla kartanossa on ollut aidalla ympäröity hyötykasvitarha. Kuvassa on nuoria koivuja reunustamassa sisääntuloa. Koivukujanne on voinut johtaa kartanolle saakka. Kuva: Kytäjän kartanon arkisto. Vuoden 1928 jälkeen kartanon puutarhassa on vallalla arkkitehtoninen puutarhatyyli. Kuvan istutuksista on jäljellä kaksi hopeapajua ja leijonapatsas niiden keskellä. Geometriset käytävät ovat olleet kukkaistutusten reunustamia. Kuva: Kytäjän kartanon arkisto

14 18. Kasvillisuus: Liitteenä kartta puiston puu- ja kasvilajistosta ja pihan erilaisista kasvillisuus alueista. 19. Kohteen yleisvaikutelma ja mahdolliset häiriötekijät: Kohde on muuttunut paljon vuosikymmenten ellei vuosisatojen kuluessa. Se on kasvistoltaan köyhtynyt ja ilmiasultaan yksinkertainen. Kauneimmat alueet löytyvät rannoilta, joilta avautuu kauniita näkymiä järvelle. Kuusimajat ja kuusiaita tai -aidanne sekä kuusimajat ovat kasvaneet liikaa leikkaamattomina. Erityisen kauniita ja merkittäviä ovat suuret puut. Myös veistokset ovat hienoja yksityiskohtia puistossa. Kartanon pääoven viereiset istutukset ovat kaikkein uusinta kerrostumaa ja eivät sovi kohteeseen. Vuosikymmenten hoitamattomuus näkyy puistossa. 20. Lähdeaineisto: Kytäjän kartanon historiaa ja puistoa koskevaa tietoa löytyy kirjallisten lähteiden lisäksi mm. seuraavista paikoista: a. Forssan kaupungin museo - valokuvia Kytäjän kartanosta ja puistosta b. Rakennustaiteen museo - museossa on kartanon entisen omistajan arkkitehti Väinö Vähäkallion arkkitehtipiirustuksia, mutta niiden joukossa ei ole Kytäjän kartanoa koskevaa materiaalia c. Museovirasto - museoviraston kuva-arkisto on muuton takia suljettu, joten tähän selvitykseen ei niitä ollut mahdollista käyttää. - museoviraston historian kuva-arkistossa on valokuvia Nääsin eli Kytäjän kartanon päärakennuksesta ja sen ympäristöstä lukujen vaihteesta. Ne kuvat eivät ole osuuskaupanhoitaja Väinö Talvion ottamia, vaan vanhempia, ajalta jolloin kartanoa isännöivät Constantin ja Hjalmar Linder. d. Kytäjän kartanon omat arkistot - Puistosuunnitelma Linderien aikakaudelta (toteuttamaton) - valokuvia - Konstantin Linderin tekemä kasvitilaus Helsingistä (lista kasvilajeineen) e. Hämeen maakuntamuseo f. Kansallisarkisto - Linderien sukuarkisto - Kartta-aineistoa, mm. venäläiset topografikartat g. Kytäjän kyläyhdistys ry - valokuvia h. Muita lähteitä mm. -Alanen. T. ja Kepsu, S Kuninkaan kartasto Suomesta Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 505. Haikonen, I. ja Teräväinen, E Kartanon mailla sätereitä ja rälssimiehiä. Genimap. - Katri Lehdon kirjat 21 Selvityksen aihe: Rakentamista varten selvitys puiston puu- ja kasvilajistosta sekä puutarhan vaiheista.

15 22. Selvityksen tilaaja: Maatalousyhtymä Laakkonen 23. Ajankohta: Selvityksen suorittaja: ProAgria Häme / Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Auli Hirvonen / maisemasuunnittelija Et. Asemakatu Riihimäki p auli.hirvonen@proagria.fi Johtopäätökset ja kohteen merkittävyys, merkittävä/ erittäin merkittävä: Kytäjän kulttuurimaisema on ollut valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Nykyisin sen luokitus on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Puisto on arvoltaan merkittävä laajemmassa maisemarakenteessa. Erityisen arvokkaita ovat puiston vanhat ja suuret lehtipuut. Ne sijaitsevat pääasiallisesti vanhan puretun päärakennuksen tienoilla. Arboristin tulisi tarkistaa kaikkien puiden kunnon. Vaaralliset ja lahot puut tulisi kartoittaa ja pohtia niiden kohtaloa. Puita voidaan tarvittaessa hoitoleikata. Työ kannattaa suorittaa pian luvulta ei ole juuri dokumentteja puistosta tai rakennuksista, kun taas Linderien tilaama puistosuunnitelma ja valokuvat kertovat heidän aikakaudestaan. Vähäkallion aikaan puisto kehittyi enemmän arkkitehtoniseen suuntaan ja siitä on olemassa paljon valokuvamateriaalia. Kartanoympäristöjen viehätysvoima perustuu menneiden vuosisatojen historiaan, rakennuksiin ja ympäröivään miljööhön. Erityisesti vanhat rakennukset ja vanha puusto lisäävät alueen vetovoimaa. Kartanon puisto on muuttunut jatkuvasti vuosikymmenten saatossa. Parhaiten puistossa on jäljellä Väinö Vähäkallion aikakausi ja arkkitehtoninen puisto. 26. Liitteet Liite 1. Kytäjän kartanonpuiston historiaselvitys Liite 2. Kytäjän kartanopuiston nykytila vuonna 2010 Liite 3. Kytäjän kartanopuiston valokuvia elo-syyskuussa vuonna 2010