VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen / Ak2-avustus
|
|
- Kai Mattila
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vammaisfoorumi ry / 6374 / Ak2-avustus VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen / Ak2-avustus TOIMINTAKERTOMUS HILMAN TOIMINNAN TARVE JA TARKOITUS HILMAN TALOUS JA HALLINTO TOIMINTA VUONNA Asiakastyö ja konsultointi... 4 Ohjaus- ja neuvontapalvelu... 4 Asiakastyytyväisyys... 5 Etsivä työ... 5 Muiden tahojen konsultointi Vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijat... 6 Vertaistukiryhmät ja -tapaamiset... 6 Kokemusasiantuntijatoiminta Luennot ja tapahtumat, materiaalin tuotanto ja tiedotus... 7 Luennot, seminaarit ja muut tapahtumat... 7 Materiaalin tuotanto... 7 Tiedotus 8 Medianäkyvyys ja tunnustukset Verkostoituminen ja vaikuttamistyö... 9 Verkostoituminen, ohjausryhmätyöskentely ja asiantuntijajäsenyydet... 9 Vetoomukset ja lausunnot
2 1. HILMAN TOIMINNAN TARVE JA TARKOITUS Vammaiset maahanmuuttajat edustavat moninkertaista vähemmistöä, joka kohtaa erityisiä haasteita vamman ja etnisen tai maahanmuuttajataustan sekä näiden kerrannaisvaikutuksen vuoksi. YK:n vuonna 2008 voimaan tulleessa Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa huomioidaan erikseen vähemmistöihin kuuluvien vammaisten henkilöiden oikeudet ja moniperustaisen syrjinnän riski, joka kohdistuu niihin vammaisiin henkilöihin, jotka edustavat myös jotain muuta vähemmistöä, kuten etnistä ryhmää, kielivähemmistöä tai uskontoa. Haavoittuvassa asemassa olevat vammaiset henkilöt huomioitiin myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa ( ). Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tilanteesta on melko vähän tutkimuksellista tietoa. Myöskään vammaisten tai pitkäaikaisten maahanmuuttajien määrästä Suomessa ei ole olemassa tarkkaa tilastollista tietoa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2015 lopussa 1 hieman alle ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä 2. Jos lukuun sovelletaan Maailman terveysjärjestön WHO:n arviota vammaisten henkilöiden määrästä maailmassa (vaikeavammaisia 1 %, lievästi vammaisia 15 %), niin Suomessa asuvia vaikeavammaisia maahanmuuttajia olisi arviolta n henkilöä ja jollain tapaa toimintarajoitteisia henkilöitä jopa On kuitenkin tärkeä huomata, että kyseessä on skemaattinen laskelma, johon liittyy monia epävarmuustekijöitä. Luvusta puuttuvat myös paperittomat siirtolaiset, jotka ovat kaikkien virallisten tuki- ja palvelujärjestelmien ulkopuolella, ja täten usein erittäin haavoittuvassa asemassa. Siihen, millaista tukea ihminen tarvitsee ja kuinka hyvin hän pääsee itsenäisen elämän alkuun Suomessa vaikuttavat monet tekijät: muun muassa aikaisemmat kokemukset, oleskelustatus, vamman laatu, ikä, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta ja yhteiskuntaluokka. Olennaista kotoutumisen kannalta on myös se, miten vammaista maahanmuuttajaa kohdellaan suomalaisessa palvelujärjestelmässä. Vammaiset maahanmuuttajat ovat suomalaisen palvelujärjestelmän kahden sektorin välissä, maahanmuutto- ja vammaispalveluiden leikkauspisteessä. Lisäksi he ovat usein aikuissosiaalityön, perhetyön sekä sairaanhoidon palvelujen piirissä. Tuki- ja hakuprosessit ovat työläitä ja monimutkaisia. Ilman riittävää tukea vammaiset maahanmuuttajat jäävät byrokraattisessa palveluviidakossa helposti ilman yhdenvertaista kohtelua ja palveluja, joihin he ovat oikeutettuja. Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien kotoutumista ja yhdenvertaisuutta Suomessa. Hilma on saanut Raha-automaattiyhdistyksen kohdennettua Ak2-avustusta vuodesta Vuonna 2016 Hilman toiminnassa on panostettu erityisesti vaikuttamistyöhön, asiakasneuvonnan laadun kehittämiseen (mm. palveluneuvojan työnohjaus ja muun osaamisen vahvistaminen) asiakasneuvontaan, sekä vertaistukeen. 1 Tuorein saatavilla oleva tilastotieto. 2 vrm vaerak/046_vaerak_tau_201.px/table/tableviewlayo ut1/?rxid=26518dde a5e4c0f130. (Tähän lukuun sisältyvät sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet Suomessa asuvat ulkomaalaista syntyperää olevat.) 2
3 Hilma toimii Vammaisfoorumi ry:n alaisuudessa. Vammaisfoorumi on 31 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Vammaisfoorumi tekee aktiivista kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen kautta Hilma pyrkii tavoittamaan mahdollisimman monen vammaryhmän edustajia sekä takaamaan toiminnan mahdollisimman laajan alueellisen kattavuuden. 2. HILMAN TALOUS JA HALLINTO Hilmassa työskentelee kokoaikainen koordinaattori ja osa-aikainen palveluneuvoja. Johanna Warius toimi koordinaattorina vuoden 2016 syyskuuhun asti, ja uusi koordinaattori Eeva Airikkala aloitti Hilmassa saman vuoden joulukuussa. Varsinaisen palveluneuvojan Farah Ghahramanin sijaisena on toiminut Elisa Montonen elokuusta 2015 asti. Palveluneuvoja vastaa Hilman asiakastyöstä ja vertaistukiryhmistä. Neuvojan työaika vaihteli vuoden aikana. Hilman ollessa ilman koordinaattoria 3 kuukautta palveluneuvojan työaika oli 100 %, keskimärin vuoden aikana se oli 80 % eli 30 viikkotuntia. Hilmassa oli 7-viikkoisessa harjoittelussa albaniankielentaitoinen Zilihate Dernajni Arcadan ammattikorkeakoulusta helmi-maaliskuun vaihteessa sekä 3 viikon harjoittelussa Ali Ahmadi Keskuspuiston ammattiopistosta. Ali Ahmadi on myös yksi Hilman kokemusasiantuntijoista ja siten myös Hilman kohderyhmään kuuluva henkilö. Ahmadi mm. tuotti sisältöä Hilman blogiin, levitti tietoa Hilmasta farsiksi ja avusti näkövammaisten maahanmuuttajien vertaistapaamisessa (katso myös kohta 3.2.). Dernanjni puolestaan teki mm. etsivää työtä albaniankielisten toimijoiden parissa pk-seudulla, järjesti infotapahtuman albaniankielisille vammaisille henkilöille (katso myös kohta 3.3.) ja oli mukana seminaareissa avustamassa Hilman toimipisteillä. Lisäksi sosionomiopiskelija Jenny Starck sai ohjausta opinnäytetyöhönsä (katso myös kohta 3.3.) Hilman toimintaa ohjaa ja valvoo Vammaisfoorumin hallitus, jolle Hilman tilanteesta ja toiminnasta raportoidaan säännöllisesti. Hilma koordinoi vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoista koottua Hilma-verkostoa, jonka tavoitteena on tuoda Hilman toimintaan sidosryhmänäkökulmaa sekä edistää vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden verkostoitumista, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. (Katso myös luku 3.4.). Hilma sai Raha-automaattiyhdistykseltä Ak-avustusta euroa vuodelle Lisäksi vuoden 2015 avustuksesta siirtyi 3023 euroa käytettäväksi vuonna Hilman taloushallinto hoidettiin D4:ssä, jossa hoidettiin koko Vammaisfoorumin taloushallinto. Hilma toimii Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiriksestä vuokratuissa tiloissa Itäkeskuksessa Helsingissä (Marjaniementie 74). 3
4 3. TOIMINTA VUONNA Asiakastyö ja konsultointi Ohjaus- ja neuvontapalvelu Hilma ylläpitää ohjaus- ja neuvontapalvelua vammaisille maahanmuuttajille ja heidän läheisilleen. Neuvontapalvelussa kartoitetaan asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne ja ohjataan hänet tarkoituksenmukaisten järjestö- ja viranomaispalveluiden piiriin. Asiakasta autetaan tarvittaessa tuki- ja palveluhakemuksien täyttämisessä. Lisäksi pyritään löytämään työkaluja itsenäiseen elämänhallintaan ja selviytymiseen. Jos asiakkaalla ei ole riittävää suomen kielen taitoa, on tulkin käyttäminen välttämätöntä, jotta palvelusta eivät syrjäydy juuri ne henkilöt, jotka eivät vielä osaa riittävästi suomen kieltä tai tunne yhteiskuntaa ja ovat siten eniten tuen tarpeessa. Vuonna 2016 Tukikeskus Hilma hoiti 59 asiakastapausta, jotka puhuivat äidinkielenään 15 eri kieltä. Tähän asiakasmäärään on laskettu asiakkaat, jotka on tavattu kasvokkain ja/tai heidän asiansa edistämiseen on tarvittu vähintään viisi sähköpostia tai puhelua. Yksittäistä asiakasta tai asiakasperhettä tavattiin 1-17 kertaa vuoden aikana. Uusia asiakkaita oli 29. Yhteensä asiakastapaamisia oli vuoden aikana 155 kertaa. Hieman alle puolet asiakkaista käytti tulkkia. On huomioitava, että Hilmaan yhteyttä ottavien asiakkaiden ja heidän perheensä tilanne on usein hyvinkin haastava: Usein ohjaus ja neuvonta ulottuvat myös muihin perheenjäseniin kuin itse vammaiseen henkilöön, koska perheen kokonaistilanne on ratkaiseva myös vammaisen henkilön hyvinvoinnin kannalta. Tällöin tilanteen kartoittaminen ja edistäminen vaatii usein runsaasti aikaa ja toimenpiteitä kunkin tapaamiskerran jälkeen asiakkaan asioiden edistäminen saattaa vaatia jopa kymmeniä sähköposteja ja puhelinsoittoja sekä asioiden selvittelyä eri tietolähteistä. Yllä mainittujen 59 varsinaisen asiakkaan lisäksi Hilma vastaa asiakastiedusteluihin myös pelkästään sähköpostitse tai puhelimitse. Tällaisia kevyemmän kategorian asiakaskontakteja, joiden asian edistämiseen tarvittiin alle viisi sähköpostia tai puhelua, kertyi noin 62. Asiakastyössä käsiteltiin muun muassa sosiaalipalveluja ja etuuksia, kieli- ja muuta koulutusta, työelämää, oleskelulupia, kansalaisuuden hakemista, apuvälineiden ja kuntoutuksen saamista, omaishoidon tukea sekä järjestöjen harrastus- ja vertaistukitoimintaa. Turvapaikanhakijoiden määrän suuri lisääntyminen ei ole näkynyt vuonna 2016 niin suuresti Hilman työssä kuin oli odotettu. On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka asiakasmäärä on pysynyt melko samanlaisina kuin vuonna 2015, tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan takia ovat asiakastilanteet vaikeutuneet edelliseen vuoteen verrattuna. Esimerkiksi ulkomaalaislakiin 4
5 ( /301) tullut muutos toimeentuloedellytyksestä 3 on vaikeuttanut myös Hilman asiakkaiden perheenyhdistämiseen liittyvää palveluneuvontaa. Asiakastyytyväisyys Vuoden aikana toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely englannin-, farsi-/darin- ja kurdinkielisten asiakkaiden keskuudessa ohjaus- ja neuvontapalvelun laadun seuraamiseksi. Kysely tehtiin sekä sähköpostitse että puhelimen välityksellä. Sähköpostitse tehdyt palautteet lähetettiin eri henkilölle kuin jolta oli palvelua saatu. Puhelimitse haastattelijana toimi neljässä tapauksessa tulkki ja neljässä tapauksessa palveluneuvoja, jotka kirjoittivat haastateltujen vastaukset suoraan lomakkeisiin suomeksi tai englanniksi. Asiakaskyselyn tiimoilta lähestyttiin 33 asiakasta, joista tavoitettiin 6 englanninkielistä ja 4 farsi-/ darinkielistä asiakasta, joilla on erilaisia vammoja ja joista suurin osa on ollut Hilman asiakkaita jo aikaisempinakin vuosina. Yhdeksän vastaajaa kertoi hyötyneensä Tukikeskus Hilman asiakasneuvonnasta, yksi kertoi hyötyneensä jonkun verran. Kahdeksan vastaajaa koki palveluneuvojan ymmärtäneen heidän tilanteen ja tarpeet, kahden mielestä jonkin verran. Näistä kahdesta toinen vastaajista avasi vastaustaan sanomalla, että vastausten saaminen on kestänyt kauan ja että työntekijöitä tulisi aktivoida enemmän. Toiveissa nousi esiin myös liikunta-/hyvinvointiryhmät. Etsivä työ Syrjäytymisvaarassa olevien ja Tukikeskus Hilman palveluista tietämättömien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden maahanmuuttajien tavoittamiseksi Hilma tekee mahdollisuuksien mukaan etsivää työtä. Hilmassa toiminut albaniankielinen harjoittelija solmi kontakteja albaniankielisiin järjestöihin ja toimijoihin. Muiden tahojen konsultointi Tukikeskus Hilma toimii asiantuntijatahona, joka tarjoaa konsultointi- ja neuvontapalvelua viranomaisten ja järjestöjen edustajille ja muille vammaisten maahanmuuttajien kanssa toimiville tahoille. Vuonna 2016 viranomaisten ja järjestöjen yhteydenottojen lukumäärää sähköpostitse ja puhelimitse ei ole enää tilastoitu. 3 Ulkomaalaislaki (2004/301 39) 5
6 3.2. Vertaistoiminta ja kokemusasiantuntijat Vertaistukiryhmät ja -tapaamiset Alkuvuodesta 2016 järjestettiin vertaisryhmä näkövammaisille 4. Ryhmän suunnitteli ja veti Hilman palveluneuvoja tuntipalkattujen Mahabad Namiqin ja Anneli Iltasen kanssa. Ryhmä kokoontui keväällä 2016 kymmenen kertaa. Ohjelmaan kuului vammaisuudesta/sairaudesta keskustelun lisäksi toiminnallista ohjelmaa. Ryhmä mm. kokeili sokkopingistä ja laittoi yhdessä ruokaa. Ryhmässä kävi myös poliisi vierailijana esittäytymässä ja kertomassa poliisin toiminnasta Suomessa. Yleisarvosana vertaisryhmästä oli 4,4 asteikolla 1 5. Tämän lisäksi järjestettiin kaksi yksittäisiä vertaistapaamisia eri teemoista. Harjoittelija Zilihate Dernjani piti albaniankielinen vammaisten henkilöiden vertaistapaamisen maaliskuussa Osallistujia tapahtumassa oli 3. Yhteistyössä Jaatinen ry:n, Leijonaemot ry:n ja POLLI:n kanssa järjestettiin perhetapahtuma venäjänkielisille erityislasten perheille. Kokemusasiantuntijatoiminta Tukikeskus Hilmalla oli vuoden 2016 aikana 6 kokemusasiantuntijaa, jotka ovat itse vammaisia tai pitkäaikaissairaita maahanmuuttajia. Kokemusasiantuntijatoiminnan tavoitteena on tukea vammaisten maahanmuuttajien osallistumista heitä koskevaan päätöksentekoon, sekä tarjota kohderyhmään kuuluville henkilöille voimaannuttava esimerkki hyvin kotoutuneessa vammaisessa henkilössä. Kokemusasiantuntijoiden joukossa on näkö- ja liikuntavammaisia henkilöitä, sekä kehitysvammaisen lapsen vanhempi. Kokemusasiantuntijat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan Hilman luentoihin ja seminaareihin tarjoten arvokasta kokemusperäistä tietoa. Kokemusasiantuntijoille maksetaan pientä korvausta luentotoiminnasta, jotta heidän jakamansa kokemus ja asiantuntijuus saavat ansaitsemansa arvostuksen. Kokemusasiantuntijat ovat myös Hilma-verkoston jäseniä (katso myös kohta 3.4). Toukokuussa pidettiin kokemusasiantuntijoiden kevättapaaminen Fallkullan kotieläintilalla, johon osallistui kolme kokemusasiantuntijaa
7 3.3. Luennot ja tapahtumat, materiaalin tuotanto ja tiedotus Luennot, seminaarit ja muut tapahtumat Luentoja ja työpajoja eri kohderyhmille oli vuoden aikana yhteensä 10 ja niitä pidettiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tilaajien joukossa oli sosiaalialan koulutusta tarjoavia amkja muita oppilaitoksia sekä kotoutumiskoulutusta järjestävä tahoja. Luennoista annetut suulliset palautteet olivat myönteisiä. Hilma osallistui myös esittely- ja materiaalipöydillä Maailma Kylässä -festivaaliin, Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO päätösseminaariin sekä Disability Policies and The Impact of the UNCRPD in the Nordic region seminaariin. Luentojen, koulutusten, ryhmien ja tapahtumien kautta tavoitettiin yhteensä arviolta 900 ihmistä, mikä on 50 vähemmän kuin edellisvuonna. Liite 1 sisältää yksityiskohtaisemman erittelyn vertaistoiminnasta, luennoista ja muista tapahtumista, joissa Tukikeskus oli järjestäjänä ja/tai osallistujana. Materiaalin tuotanto Vuoden 2015 aikana aloitettiin videoprojekti, jossa tuotettiin viisi videota vammaisille ja pitkäaikaissairaille tärkeistä teemoista. Animoidut videot ovat puhuttuna sekä tekstitettynä suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Ilman tekstitystä videot ovat myös arabiaksi. Videoiden tarkoituksena on opastaa vammaista tai pitkäaikaissairasta maahanmuuttajaa ja hänen läheisiään saamaan tärkeitä palveluita. Yksi video on Tukikeskus Hilman esittelyvideo ja muiden videoiden teemoina ovat kunnalliset vammaispalvelut, omaishoito, vammaisjärjestöjen toiminta sekä mielenterveyspalvelut. Viimeksi mainitulle arvioitiin olevan erityisen suuri tarve Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrän vahvan lisääntymisen myötä, joista suuri osa kärsii erilaisista mielenterveyden haasteista. Videot oli tarkoitus julkaista vuonna 2016, mutta koska Hilman uuden koordinaattorin rekrytoinnissa kesti 3 kuukautta, ei projektia pystytty edistämään ja videoiden julkaisu siirtyi vuodelle Vammaisen ja pitkäaikaissairaan maahanmuuttajan opas julkaistiin päivitettynä versiona 5 eri kielelle: selkosuomeksi, suomeksi, englanniksi, venäjäksi ja arabiaksi. Otettiin lisäpainos sosiaalialan sanastosta kielillä englanti (50 kpl), selkosuomi (100 kpl) arabia (50 kpl) ja venäjä (50 kpl). Sosiaalialan sanakirja on Tukikeskuksen suosituimpia materiaaleja ja niitä tilaavat aktiivisesti niin kunnan sosiaalityöntekijät kuin järjestötoimijat. Tukikeskus Hilma kannustaa asiakkaita ja sidosryhmiä mahdollisuuksien mukaan käyttämään verkkosivuiltaan löytyviä materiaalien sähköisiä versioita, koska materiaalien 7
8 kokonaispainosmäärät ovat pääsääntöisesti melko pieniä. Painettujen materiaalien tilauksia tuli eri puolilta Suomea ja useampaa eri materiaalia koskien. Materiaaleja jaettiin myös aktiivisesti eri tilaisuuksissa ja eri yhteistyötahojen kokouksissa. Tiedotus Hilman kotisivuilla ( oli vuonna 2016 aikana noin kävijää, joista uniikkeja kävijöitä n Tämä on noin 47 prosentin lisäys kävijämäärässä edellisvuoteen verrattuna. Kotisivujen Ajankohtaista-palstalla julkaistaan tietoa niin Tukikeskus Hilman kuin sidosryhmienkin ajankohtaisista tapahtumista ja julkaisuista, jne. Vuoden 2016 aikana palstalla julkaistiin 37 uutista, joista suurin osa koski Tukikeskuksen omia uutisia. Kotisivut on rakennettu esteettömiksi näkövammaisten apuvälineitä käyttäville. Hilma julkaisi Facebook-sivullaan ( vuoden aikana 109 julkaisua, jotka koskivat Tukikeskus Hilman omien toimintojen ohella ajankohtaisia asioita maahanmuutto- ja vammaissektoreilla. Julkaisut olivat pääosin suomeksi ja englanniksi, mutta myös venäjäksi, viroksi, arabiaksi ja ruotsiksi. Parhaan näkyvyyden saanut julkaisu, joka kertoi avoimesta koordinaattorin työpaikasta Hilmassa, sai yli näyttöä. Sivuja seurasi vuoden lopussa 751 henkilöä, mikä on 32 % enemmän kuin edellisvuonna. Hilman uutiskirje Hilma-tiedote ilmestyi yhteensä 6 kertaa. Uutiskirjeiden vähäisyys selittyy koordinaattorin puutumisella syksyllä Sillä oli vajaat 900 tilaajaa vuoden lopussa, mikä on melkein 100 enemmän kuin edellisvuonna. Uutiskirjeet ovat aina esteettömiä näkövammaisten apuvälineillä ja luettavissa Hilman koti- sekä Facebook-sivuilla. Vuoden aikana tuli lukuisia yhteydenottoja yhteistyötahoilta jotka toivoivat meidän sisällyttävän tiedon jostain tapahtumasta tai palvelusta uutiskirjeessä. Tämä kertoo siitä, että uutiskirjettä pidetään vaikuttavana tiedotuskeinona. Vuoden aikana sosionomiopiskelija Jenny Starck toteutti opinnäytetyönsä, joka käsittelee somalialaisten perheiden kokemuksia vammaisista lapsista sekä Suomen terveyspalveluista. Opinnäytetyö on kirjoitettu englanniksi ja sen alkuperäinen nimi on Somalian families views on disabled children and Finnish health care services. Starckilta on myös luettavissa blogikirjoitus opinnäytetyön prosessista Hilman kotisivuilla. 5 Aineisto kerättiin haastattelemalla Suomessa asuvia somalialaisia aikuisia, joilla on vammainen lapsi. Hilma julkaisi haastattelukutsun kotisivuillaan ja Facebook-sivuilla keväällä Haastateltavien saaminen tutkimukseen oli haastavaa eikä Hilma yrityksistä huolimatta löytänyt sopivia halukkaita haastateltavaksi. Starck löysi lopulta kuitenkin neljä haastateltavaa opinnäytetyöhönsä. Tutkimuksessa käy ilmi, että Suomessa asuvat somalitaustaiset vanhemmat kokevat vammaisen lapsensa kohdalla Suomen terveydenhuollon palvelut ja ammattitaidon erittäin hyviksi. Kehittämisehdotuksista nousi esille tarve tiedottamisesta Suomen terveydenhuollosta ja erilaisista lasten kehityksellisistä pulmista sekä hoitomahdollisuuksista
9 Medianäkyvyys ja tunnustukset Hilman toiminta sain medianäkyvyyttä niin painetussa lehdissä, TV:ssä kuin internetissä. Helsingin Sanomissa julkaistiin 5.5. artikkeli Vammaisjärjestöt huolissaan vammaisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta, johon haastateltiin koordinaattoria. Haastattelu koski Tukikeskus Hilman laatimaa vetoomusta Maahanmuuttovirastolle. Tukiviesti lehti (2/2016) julkaisi artikkelin Milana yksi monista, jossa haastattelussa koordinaattori toimi asiantuntijana. NVC Magasin:ssa (toukokuu 2016) julkaistiin artikkeli Flyktingar med funktionsnedsättning får kämpa mer, johon koordinaattori antoi asiantuntijahaastattelun. Ylen viikko viitottuna uutislähetys haastatteli koordinaattoria Vammaisen pakolaiset tie Suomeen keskusteluyhteydessä maaliskuussa Verkostoituminen ja vaikuttamistyö Verkostoituminen, ohjausryhmätyöskentely ja asiantuntijajäsenyydet Hilma jatkoi vuonna 2016 aktiivista verkostoitumista olennaisten sidosryhmien kanssa. Vuoden aikana Hilma teki yhteistyötä eri järjestöjen ja kuntien vammais- ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa ja osallistui aktiivisesti vammais- ja maahanmuuttotoimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja seminaareihin. Koska Hilman asiakasryhmä on pieni, mutta haavoittuva, ja sen tilanteesta tiedetään yleisesti vielä melko vähän, on tärkeää pyrkiä tiedottamaan ryhmän kanssa toimivia tahoja maahanmuuttajien tilanteesta. Tällaisia tahoja ovat mm. järjestöt, kunnat ja valtion viranomaiset. Samalla pyritään vaikuttamaan siihen, että järjestöt ja viranomaiset ottaisivat ryhmän erityistarpeet huomioon järjestäessään palveluita ja toimintaa koskevia ohjeistuksia (esim. kielikursseissa, henkilöstön koulutuksessa). Hilman koordinoiman Hilma-verkoston kokoonpanoon kuului vuonna 2016 kokemusasiantuntijoita, vammais- ja monikulttuurisuusjärjestöjen edustajia sekä pääkaupunkiseudun kuntien vammais- ja maahanmuuttoalan työntekijöitä, Tukikeskuksen työntekijöiden lisäksi 24 henkilöä. Verkoston kautta Tukikeskus saa tietoa eri toimijoiden kokemuksista ja haasteista sekä tiedottaa toiminnastaan ja ajankohtaisista aiheista. Verkosto myös edistää vammais- ja maahanmuuttoalan toimijoiden tiedonvaihtoa, verkostoitumista ja yhteistyötä yleisemminkin. Verkosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 9
10 Hilma perusti työryhmän Näkövammaisille soveltuvan suomen kielen opetus/oppimismateriaalin tuottaminen yhdessä Näkövammaisten liiton, Celian, Arlan, Selkokeskuksen ja Oppimistaidon kanssa. Työryhmän tavoitteena on tuottaa suomenkielistä opetusmateriaalia näkövammaisille maahanmuuttajille. Opetusmateriaali suunniteltiin julkaistavaksi alun perin vuoden 2016 aikana, mutta henkilöstövaihdosten takia materiaalin tuottaminen ja julkaisu siirtyy vuodelle Helsingin yliopiston kanssa tehtiin tiedotusyhteistyötä. Tutkija Annika Lillrankin tutkimusprojektiin tarvittiin maahanmuuttajataustaisia perheitä, joissa on vammainen lapsi. Hilmasta lähetettiin kutsukirje haastatteluun soveltuville asiakkaille. Asiantuntijayhteistyötä tehtiin myös HUS kulttuuripsykiatrian poliklinikan kanssa. Hilman työntekijät kävivät tutustumassa poliklinikan toimintaan ja kertomassa meidän toiminnasta. Verkostot, joihin Hilma osallistui aktiivisesti vuoden aikana, olivat vertaistoimijoiden VeToverkosto, Vammaisjärjestöjen naisverkosto, Paperittomat-verkosto, YTRY-verkosto sekä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkosto. Vetoomukset ja lausunnot Hilma teki yhdessä Vammaisfoorumi ry:n kanssa vetoomuksen Maahanmuuttovirastolle vammaisten turvapaikanhakijoiden palveluista ja esteettömistä asumispuitteista. 6 Vetoomuksella haluttiin ilmaista huoli siitä, että Suomen saapuvien turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä ei huomioida erityistarpeita riittävästi
11 LIITE 1 VERTAISTOIMINTA, LUENNOT, SEMINAARIT JA MUUT TAPAHTUMAT 2016 Palautteen arvosana-asteikko 1 (välttävä) 5 (erittäin hyvä) VERTAISRYHMÄT JA -TILAISUUDET Näkövammaisten maahanmuuttajien vertaisryhmä (10 tapaamista) Osallistujien määrä: 11 yksittäistä henkilöä, keskimäärin 5 kävijää per kerta (poislukien saattajat ja läheiset) Vetäjät: Mahabad Namiq ja Anneli Iltanen Palaute: Yleisarvosana 4, Perhetapahtuma venäjänkielisille erityislasten perheille Osallistujien määrä: Järjestäjät: Vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilma, Jaatinen ry, Leijonaemot, POLLI Palaute: XXX Albaniankielinen vammaisten henkilöiden vertaistapaaminen Osallistujien määrä: 3 hlö Vetäjä: Harjoittelija Zilihate Dernjani Palaute: Suullinen palaute myönteistä LUENNOT JA TYÖPAJAT 8.2. Luento Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana Paikka: Diak amk, Vähemmistöpäivä Kohderyhmä: Moninaisuus ja monikulttuurisuus -opintojakson opiskelijat Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet teemapäivän osallistujilta palautetta) Luento Immigrant clients with disabilities Paikka: Diak amk Kohderyhmä: englanninkielisen linjan sosiaalialan opiskelijat Osallistujien määrä: 18 hlö Palaute: Yleisarvosana 4, Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Vantaan toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat 11
12 Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Vantaan toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä Luento Support Centre Hilma Paikka: Helsingin yliopisto Kohderyhmä: Disability in a global perspective -kurssin opiskelijat Osallistujien määrä: 16 hlö Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet osallistujilta palautetta) Esitys Vammaisen pakolaisen tie Suomeen keskustelutilaisuudessa (järj. Vammaiskumppanuus ry ja Eduskunnan VAMYT-ryhmä) Paikka: Kansalaisinfo (Pikkuparlamentti) Kohderyhmä: tilaisuus avoin kaikille kiinnostuneille tahoille Osallistujien määrä: n. 25 Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet osallistujilta palautetta) Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Vantaan toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 40 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Espoon toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 60 hlö Palaute: Suullinen palaute myönteistä Esitys Funktionshindrade vid kriser och katastrofer miniseminaarissa (järj. Invalidiliitto) Paikka: Scandic Hotel Paasi Kohderyhmä: Nordiska Handikappförbundetin aktiiviset toimijat Osallistujien määrä: 14 hlö Palaute: Järjestäjän palaute erittäin myönteinen (järjestäjä eivät keränneet osallistujilta palautetta) Koordinaattori mukana paneelissa SOSTEn kansainvälisen sosiaalipolitiikan päivillä ( Turvapaikka? Pakolaiskysymys Suomessa ja EU:ssa ) Paikka: Helsingin yliopiston päärakennus Osallistujat: noin 40 12
13 Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Espoon toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 50 hlö Palaute: Suullinen palaute erittäin myönteistä Luento Vammaiset ihmiset Suomessa Paikka: Arffman Consulting, Helsingin toimipiste Kohderyhmä: Kotoutumiskoulutuksessa olevat maahanmuuttajat Osallistujien määrä: n. 45 hlö Palaute: Suullinen palaute myönteistä Luento Vammainen maahanmuuttaja asiakkaana Paikka: Diak amk, Vähemmistöpäivä Kohderyhmä: Moninaisuus ja monikulttuurisuus -opintojakson opiskelijat Osallistujien määrä: n. 55 hlö Palaute: Järjestäjien palaute myönteinen (järjestäjät eivät keränneet teemapäivän osallistujilta palautetta) ESITTELY- JA MATERIAALIPÖYDÄT 9.3. Esittely- ja materiaalipöytä seminaarissa Disability Policies and The Impact of the UNCRPD in the Nordic region Kävijöitä pöydällä: n. 40 hlö Esittely- ja materiaalipöytä seminaarissa Suomen vammaispoliittisen ohjelman VAMPO päätösseminaari Kävijöitä pöydällä: n. 50 hlö Esittelypöytä Maailma Kylässä festivaaleilla Kävijöitä pöydällä: n. 300 hlö MEDIANÄKYVYYS Ylen viikko viitottuna uutislähetys Koordinaattorin haastattelu Vammaisen pakolaisen tie Suomeen keskustelutilaisuuden yhteydessä Helsingin Sanomat 5.5. Artikkeli Vammaisjärjestöt huolissaan vammaisten turvapaikanhakijoiden kohtelusta koskien laatimaamme vetoomusta Maahanmuuttovirastolle 13
14 Tukiviesti -lehti 2/2016 Artikkeli Milana - yksi monista Asiantuntijahaastattelu NVC Magasin toukokuu 2016 Artikkeli Flyktingar med funktionsnedsättning får kämpa mer Asiantuntijahaastattelu 14
VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus
Vammaisfoorumi ry / 6374 / Ak2-avustus VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / Ak2-avustus TOIMINTAKERTOMUS 2015 1.TUKIKESKUKSEN TOIMINNAN
LisätiedotVAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V.
15.1.2012 1 (10) VAMMAISTEN MAAHANMUUTTAJIEN TUKIKESKUS HILMA Vammaisfoorumi ry / Järj.nro 6374 Raha-automaattiyhdistys / kohdennettu Ak-avustus LOPPURAPORTTI V. 1 TOIMINTAKERTOMUS 2012 1. TUKIKESKUKSEN
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotVaikuttaminen. Suomen CP-liitto vaikuttajana
Suomen CP-liitto vaikuttajana Suomen CP-liiton kevätneuvottelupäivät 24.3.2012 Hotelli Scandic City Tampere Palvelupäällikkö Ilona Toljamo Suomen CP-liitto/Ilona Toljamo 24.3.2012 1 on viestintää, jonka
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotKansainvälinen toimintakeskus Villa Victor
Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla
LisätiedotFAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019
FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ F a m i l i a t o i m i i S u o m e n a i n o a n a k a h d e n k u l t t u u r i n p e r h e i l l e s u u n n a t u n t o i m i
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotEspoon kaupunki Kokouskutsu Asia 15. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.05.2017 Sivu 1 / 1 47/2016 00.01.01 15 Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotTyö- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus
Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus TE-toimiston sijainti ja opasteet Selkeät, eri kielillä olevat opasteet auttavat palvelujen saavuttamista Liikenneyhteydet ja saavutettavuus
LisätiedotVammaiskortin mahdollisuudet
Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle
Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009
LisätiedotOsaavat naiset työelämään. Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen
Osaavat naiset työelämään Parhaita käytäntöjä ja ratkaisumalleja maahanmuuttajataustaisten naisten työllistämiseen 9.11.2015 Välitehtävä Pohdi vierustoverin kanssa: Mikä on paras tapa verkostoitua (=luoda
LisätiedotDIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke
Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke 01.2018 12.2020 Projektipäällikkö: Alexei Ivanov Projektikoordinaattori: Natalia Sobenina 17.1.2018 Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Uusi, rekisteröity
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotToimintakertomus Kooste jäsenkokoukselle
Toimintakertomus 2016 Kooste jäsenkokoukselle 8.4.2017 painopisteet Koulutustoiminnan kehittäminen Valtakunnalliset ja paikalliset koulutustilaisuudet, asiantuntijavieraat: Changemaker-viikonloput, kampanjakoulutukset,
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotKouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut
Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.
LisätiedotMiten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä
Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-
LisätiedotTeemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten
Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000
LisätiedotSuomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009
Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.
LisätiedotKulttuuri ja kieli ohjauksessa
Kulttuuri ja kieli ohjauksessa Monikulttuurista ohjausta tutkimushankkeissa 04/03/15 Päivikki, Koponen, Satu Jokela, Anneli Weiste-Paakkanen, Liisa Larja, Marja-Leena Viitaniemi, 1 UTH-tutkimus Ulkomaista
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotPALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille
PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja
LisätiedotMediakasvatusseuran strategia
Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura
LisätiedotMIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ
MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta
LisätiedotKUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut
KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta
LisätiedotOlen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan
Olen kuin puu, joka on revitty juuriltaan ja istutettu uuden maan multaan WWW.JADETOIMINTAKESKUS.FI https://www.youtube.com/watch?v=m2je6fic-h4 Ikääntymisen moninaisuus Suomessa Vanhuspalveluiden asiakaskunta
LisätiedotHUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS
HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä
LisätiedotInfopankin kävijäkysely 2014 - tulokset
Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston
LisätiedotHUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS
HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotIkäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli
Ikäihmisten ja heidän omaistensa tapaamis- ja infopiste Tsaikka -palvelumalli 1. Lähteet, joista venäjänkieliset ikääntyneet voivat saada tietoa Tsaikan toiminnasta 2. Viestintäkanavat, joiden kautta asiakas
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa
Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
Lisätiedotensimmäisen kuukauden aikana 5 7 kävijä/krt. Asiakkaat mukana toiminnansisältöjen
AIKUISTEN OLOHUONE; 10.9.2013 Pellon kunnassa aloitettu kaikille avoin päivätoiminta, jossa mukana sosiaalitoimi, mtt, nuorisotoimi, sivistystoimi, srk ja paikallinen mielenterveysyhdistys. Pellon kunta
LisätiedotAVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto
1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen
LisätiedotSAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016
SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN
LisätiedotKotoisa -hanke. Kotoutumispalvelut
Kotoisa -hanke Kotoutumispalvelut AMIF Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto Sisäministeriö on vastuuviranomainen Rahasto (engl. Asylum, Migration and Integration Fund) perustettiin EU-rahoitusohjelmakaudelle
LisätiedotOpas harvinaistoiminnasta
Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää
LisätiedotHB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen
HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen 13.2.17/ Porin perusturva /Mari Levonen Asiakasryhmät Henkilökohtaista budjetointia perheellisille aikuisille joilla on jokin kuormittava tekijä(t) elämässä Kuormittavia
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotMonik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL
Monik ry:n Esittely LIBAN ISMAIL Monik ry lyhyesti Vuonna 2012 rekisteröity yhdistys, joka edistää kotoutumista sekä parantaa kulttuurien välistä vuorovaikutusta Fokus työllisyystoiminnassa Kolme toimintamuotoa
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2017
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT 2 2. HALLITUS JA SEN TOIMINTA 3 3. JÄSENTOIMINTA 3 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 4 5. OPISKELIJATOIMINTA
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotSisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...
TOIMINTAKERTOMUS 2018 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2018... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset... 3 SOTUNET Sosiaali-
LisätiedotMonikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta
KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:
LisätiedotGeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta
GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotHelsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta
1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki
LisätiedotHnenogäsdpdinoinnin päätehtävät
Hnenogäsdpdinoinnin päätehtävät Asiakastyytyväisyyskysely henkilökohtaisille avustajille 2015 Toteutus Syys- lokakuussa 2015, vastausaikaa 2 viikkoa Webropol-kysely Toimitettiin Avustajaportti.fi palveluun
LisätiedotKansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016
Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotYTU. Yhdessä terveempi Uusimaa.
YTU Yhdessä terveempi Uusimaa www.laurea.fi Laureasta mukana Anne Äyväri, projektipäällikkö Erja Annola Riina Kärki Liisa Ranta Kirsi Ronkainen Katja Tikkanen Harri Haapaniemi Kaius Karlsson Sari Heikkinen
LisätiedotSOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA
SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotHyvät omaishoitajien parissa toimivat,
30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotMISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA
MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi
LisätiedotMonikulttuurisuusohjelman arviointi Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle Pirkko Melville (ja Elina Hienola)
Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 16.11.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Laki velvoittaa Tavoitteena kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä
LisätiedotPALVELUT KÄYTTÖÖN! Oikeuksienvalvonnan asiantuntija apunasi
PALVELUT KÄYTTÖÖN! Oikeuksienvalvonnan asiantuntija apunasi Näkövammaisten liiton alueellinen oikeuksienvalvonta sinun asiallasi kohti toimivaa sosiaaliturvaa Oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ovat sosiaalialan
LisätiedotYHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?
YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta
LisätiedotHALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ
TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2017... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Sääntömuutos... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset...
LisätiedotHUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2018 VUOSIKERTOMUS
HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2018 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Huittisten Seudun Invalidit ry:n pääpiste sijoittuu kaupunkiin neljän tien risteyksessä, josta matkataan Poriin, Tampereelle, Turkuun ja
LisätiedotInfopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta
Infopankki.fi kotoutumisen tukena omakielistä tietoa Suomesta ja kotikunnasta Eija Kyllönen-Saarnio 28.1.2016 Viestintä turvapaikanhakijoiden vastaanotosta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta -seminaari
LisätiedotPohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke
Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishanke Sakke 2017-2019 Viestintäsuunnitelma päivitetty 14.7.2017 Sisällys 1 Viestinnän tavoitteet... 2 2 Sisäinen viestintä... 2 Työntekijät ja esimies... 2 Johtoryhmä...
LisätiedotLAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi
LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Mistä maakunta- ja soteuudistuksessa on kysymys? Video: www.alueuudistus.fi/viittomakieli Uuden maakunnan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere
Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston
LisätiedotHeta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista
LisätiedotEri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
LisätiedotToimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous
Toimintasuunnitelma vuosi 2019 Liittokokous 19.5.2018 Autismi- ja Aspergerliiton tavoitteena on edistää ja valvoa autismikirjon henkilöiden ja heidän läheistensä etujen, osallisuuden ja ihmisoikeuksien
LisätiedotKeski-Suomen vaikuttavat järjestöt
Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Hyvä kuntatoimija, Kartoitamme tällä kyselyllä Keski-Suomen kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä siihen liittyviä toiveita. Kyselyn toteuttavat yhteistyössä
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotOpinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:
Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.
Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.2014 THL:n rooli kokemusasiantuntijatoiminnassa Kaste-ohjelman toimeenpanon
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotKeski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry
Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry Tuusulan järjestöfoorumi 16.02.2011 Hanna Falck & Mika Väisänen Taustaa Perustettu 23.04.2007 Järvenpäässä Kolme järjestöä perustamassa Kotipaikka Järvenpää ja toimialue
LisätiedotToimintasuunnitelma Kooste jäsenkokoukselle
Toimintasuunnitelma 2017 Kooste jäsenkokoukselle 29.10.2016 Strategiset tavoitteet Toimijoiden määrän kasvu Verkoston laaja näkyvyys Vaikuttamistoiminnan pitkäjänteisyys ja teemaryhmien asiantuntemuksen
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotRAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet
RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty
LisätiedotMaahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen. Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow
Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Pakolaiskoordinaattori Anja Sarasoja Ohjaaja Guure Huubow Lieksalaiset asukkaat Lieksassa asukkaita n. 12 200 henkilöä Ulkomaalaistaustaisia kuntalaisia yli 500henkilöä
LisätiedotUlkomaalainen rikoksentekijänä-koulutus RSKK Vantaa
Ulkomaalainen rikoksentekijänä-koulutus 8.5.2018 RSKK Vantaa ULKOMAALAISTEN VANKIEN KESKIMÄÄRÄ JA OSUUS KAIKKIEN VANKIEN KESKIMÄÄRÄSTÄ 1997-2017 Lukumäärä 600 570 540 510 480 450 420 390 360 330 300 270
LisätiedotOmaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt
Omaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt Kyselyt toteutettiin marraskuussa 7 erikseen yli- ja alle 6-vuotiaita henkilöitä hoitaville omaishoitajille. Yli 6-vuotiaiden osalta kyselyitä lähetettiin 7 ja alle
LisätiedotHengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos
Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu
LisätiedotKOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN
KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta
8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa
Lisätiedot