Viljelijöiden hyvinvointi missä mennään?

Transkriptio

1 Hyvinvoiva Maatila 2020, Viljelijöiden hyvinvointi missä mennään? Riitta Seppälä MTK-Satakunta/Varavoimaa Farmarille- hanke Itsenäisyydenkatu 35 A, 6. krs, Pori gsm MOTTO: aina on toivoa ja monenlaisista vaikeuksista selvitään

2 Varavoimaa Farmarille II-yhteistyöhanke A) Ensiapua maatilan vaikeuksiin -> kokonaistilanteen kartoitus: Talous- ja ihmissuhdevaikeudet, sairastumiset, kuolemantapaukset ym. äkilliset kriisit, parisuhde- ja sukupolvien väliset ongelmat, avioerot, riippuvuudet, byrokratia, liika työmäärä, uupumus, masennus -> itse autetaan, mitä pystytään, yhteistyöverkosto on tärkeä b) Työ- ym. hyvinvoinnin yleinen edistäminen ja tavoitteena avun saaminen mahdollisimman ajoissa -> tiedotus: www, facebook, muu sähköinen tiedotus, esitteet, kirjeet, lehdet, tilaisuudet (noin 130 tilaisuutta ja 4000 kuulijaa/v. 2016) Hankerahoitus Satakunnan ja Pirkanmaan ELY-keskuksilta/Maaseuturahasto 6/ > viljelijöille maksutonta apua. MTK-Satakunta hallinnoijana, MTK-Pirkanmaa mukana tuensiirtosopimuksella.

3 Ulkopuolisen asiantuntijan apu tilalla Näkee usein kokonaisuuden selvemmin Osaa tehdä suunnitelman, miten on mahdollista edetä Tietää, mihin kannattaa ottaa yhteyttä ja missä järjestyksessä Osaa arvioida erilaisia toimintamalleja selviytyä vaikeuksista Kuuntelija, palan matkaa rinnallakulkija, rohkaisija muutoksiin, toivon luoja Varavoimaa Farmarille-palvelussa vajaa 100 asiakasta/v/hlö -> Ensiapu: keskimäärin/asiakas 1-3 tapaamista, 6 puhelin- tai sp. keskustelua ja 3 yhteydenottoa muihin tahoihin, myös tarpeen vaatiessa mukana tapaamisissa Eri asiakasryhmissä hyvin erilaisia tarpeita Mitä aikaisemmin avun piiriin, sitä paremmat tulokset Avun pyytäminen ja vastaanottaminen ei ole häpeä vaan rohkeutta!

4 Yhteistyöverkosto ja sen toimivuus tärkeä! Perhe, lähiyhteisö, ystävät, sukulaiset Työterveys- ja muu sosiaali- ja terveydenhuolto ProAgria, tuottajajärjestö ja -yhdistykset Lomitus, Mela Pankit, tilitoimistot, ulosottovirastot, vakuutusyhtiöt, velkaneuvonta Eläinlääkärit, seminologit, meijerit, lihatalot, rehu- ym. firmat ja muut tiloilla käyvät tahot Maaseudun tukihenkilöt, vapaa-ajan yhdistykset ja muut verkostot Maaseutuviranomaiset, ELY, EU-avustajat Seurakunnat, perheasiain neuvottelukeskukset, perheneuvolat SPR, mielenterveysseurat, Tukinet-kriisikeskus A-klinikat, AA, AL-Anon Kaikilla on mahdollisuus rohkaista avun piiriin!

5 Viljelijöiden hyvinvointi- missä mennään? Työmäärän jatkuva lisääntyminen Ei varaa vastoinkäymisiin, joita kuitenkin elämässä tulee vastaan Kun työmäärä lisääntyy vähitellen, uupuminen usein varkain Ei aikaa ihmissuhteille ja harrastuksille Väsyneenä ei jaksa huolehtia fyysisestä kunnostakaan Motivaation lasku Suurenkin työmäärän voi jaksa ainakin kausiluonteisesti, jos siitä saa arvostusta ja taloudellista tulosta Turhauttavaa, kun työt lisääntyvät, mutta tulot pienenevät Uupumus johtaa näköalattomuuteen Ne, joilla menee hyvin, eivät välttämättä uskalla kehittää tilaansa ja iloita työstään ja osaamisestaan kuten ennen heillä on täysi lupa siihen

6 Psykososiaaliset ongelmat usein vaikeiden tilanteiden taustalla Kriisit, kuten vakavat sairastumiset, kuolemantapaukset, onnettomuudet, avioero, sukupolvien väliset suhteet ja toimintamallit Stressaantuminen, uupumus Mielenterveysongelmat, esim. masennus, bipolaarisuus, ADHD, ahdistuneisuus, narsistisuus Riippuvuudet; alkoholi, huumeet, peli- ja nettiriippuvuudet Muut syyt, jotka johtaneet esim. pitkäaikaiseen stressitilanteeseen -> Tilalla ei usein voimia ja toimintamalleja käsitellä vaikeita tilanteita yksin -> Rohkaisu avun piiriin, apua on saatavilla

7 Riskiryhmät Paljon investoineet tilat, spv-tilat, etenkin jos puutteita johtamisessa ja paljon velkaa ja/tai ihmissuhdevaikeuksia huom. neuvojien, pankin ym. vastuu ennen isoja päätöksiä Viljelijät/tilat, joille tulee äkillinen kriisi, esim. vakava sairaus, kuolemantapaus, onnettomuus tai avioero -> mitkä ovat sisäiset ja ulkoiset valmiudet kriiseihin? Ikääntyvät viljelijät > 50 v (viljelijöiden keski-ikä 54 v), -> voimat vähenevät, krempat lisääntyvät -> ei olisi enää halua laajentamiseen, mutta nykyisellä eläin- ja peltomäärällä ei jää enää itselle mitään palkkaa -> eläkeikään vielä 5-15 v -> ei ole varaa palkata aputyövoimaa, eikä ole toimivaa sijaisjärjestelmää Tilat, joilla kotieläinmäärä niin pieni, ettei saa mitoitusten mukaan kuin yhden lomittajan osaksi päivää -> ei saa koskaan oikeaa lomaa Yksinäiset miehet -> avun vastaanottamisen kynnys korkea

8 Kasvottomien tahojen armottomat päätökset Viljelijöiden tilanne osin polarisoitunut, kuten koko yhteiskunnassakin Niille, joilla ei ole voimia hoitaa asioitaan, tehdään armottomimpia päätöksiä - Arvioverotus rangaistusluonteinen -> häpeä, nujertaa masentuneen - Päätöksentekijöiden tietämättömyys maatilojen arjesta, esim. iso lypsykarja

9 VF-asiakastyön perusprosessi 1. yhteydenotto (alkukartoitus) Jatkoselvittelyt Alkuvalmistelut 1. tapaaminen (mahd. nopeasti) Neuvonta, tilitstot Lomitus Eläinlääkärit Sos. ja terveydenhuolto Kypsyttelyvaiheet (2 kk-1v) YHTEISTYÖVERKOSTO Lisätapaamiset (1-2 krt) ja muut kontaktit (2-10 krt) Toimenpiteet Viranomaiset (verottajat, ELY, ulosotto ym.) Rahoittajat SRK:t, SPR, tukihenkilöt Muut tilalla käyvät MTK-yhdistykset ym. organisaatiot Jälkihuolto (yl. puhelimitse)

10 Suunnitelmat ja todellisuus - armollisuutta, kärsivällisyyttä ja toivon luontia

11 Varhaisen välittämisen huoneentaulu Kuuntele - totea, peilaa, kertaa Ole aito - luo toivoa, ole turvallinen, kerro vaihtoehdoista, arvosta ihmistä Asia kerrallaan - älä lisää kriisejä, luo aikatauluja, ei liikaa asioita kerralla Älä osaa liikaa - palaa asioihin, kysele korrektisti, ole suora Pidä yhteyttä soita, meilaa, varmista, että viesti on mennyt perille ja ymmärretty Ole luotettava - pyydä lupa yhteydenottoihin, älä lupaa liikoja, pidä lupauksesi