Raahen ympäristölautakunnan esitys rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun viranomaisresurssien lisäämiseksi Raahen seudulla

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raahen ympäristölautakunnan esitys rakennusvalvonnan ja ympäristösuojelun viranomaisresurssien lisäämiseksi Raahen seudulla 3796/02.021/2015 TEKN 56 Raahen ympäristölautakunta on käsitellyt ra ken nusval von nan ja ympäristösuojelun vi ran omais re surs sien lisäämistä Raahen seudulla. Raahen ympäristölautakunta esittää Raahen kaupungille, Py hä joen ja Siikajoen kunnalle seuraavaa: suora lainaus Raa hen ympäristölautakunnan pöytäkirjasta : "Raahen kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristötoimi vas taa vat yh teis työ so pi muk sen kautta koko Raahen seu tu kun nan (Raahen kau pun ki, Pyhäjoen kunta ja Siikajoen kun ta) ra ken nus val von ta vi ranomai sen ja ym pä ris tön suo je lu vi ran omai sen tehtävistä. Toiminnan resurs sit on päätetty, kun päätettiin kuntien kesken tehtävästä yh teistoi min nas ta täl lä sektorilla (liite: 1/5 Yhteistoimintasopimus). Tehtäviä hoi de taan sopimuksen mukaisesti tällä hetkellä seuraavalla re surssil la: 3 rakennustarkastajaa 2 ympäristösihteeriä 2 lupasihteeriä Lisäksi rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen käytössä on Py häjoel la lu pa sih tee rin palveluja. Pyhäjoen lupasihteeri hoi taa pääosin muita teh tä viä. Rakennustarkastuksen ja ympäristönsuojelun vi ran omais toi min nas ta pe ri tään myös taksan mukaisia maksuja, joilla ka te taan osittain toimin nas ta aiheutuvia kus tan nuk sia. Ra ken nus val von nas sa ko ko naiskus tan nuk sis ta on pystytty kat ta maan noin 2/3 ja ym pä ris tön suo jelus sa vajaa 1/3. Tarkkoja sum mia ei ole helposti koot ta vis sa, koska lu vi te tun toi min nan tulot menevät suoraan kullekin kunnalle ei kä luvitusta suo rit ta val le taholle. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun maksuja ja tak so ja on uu dis tet tu vuo den vaih tees sa. Lupamaksuja on tar ken net tu vastaamaan ai em paa paremmin lu pien val mis te luun ja päätöksentekoon käy tet tä vää aikaa ja siten syntyviä kus tan nuk sia.

2 Syyskuun 2014 ym pä ris tön suo je lu la ki muu tok sen jälkeen määrättiin myös kun nan ym pä ris tö lu van va rai set toiminnot säännöllisesti tehtävien tarkastusten pii riin. Nyt en si kerran voidaan myös ympäristöluvista periä teh tä vis tä tar kas tuk sis ta mak su. Maksuilla on tarkoitus kattaa lu pa vel vol lis ten ja re kis te röi ty jen toimintojen mää räai kais tar kas tuk sis ta syntyvät kustannukset. Täyt tä tarkastusten kustan nus vas taa vuut ta ei uuteen ym pä ris tön suo je lu la ki mah dol lis ta, pienyrityksille (esim. al le 10 työntekijää) kirjattiin la ki mää räi nen huojennus maksuihin. Maksun päälle jää vät kus tan nuk set jäävät rahoitettavaksi kunnan verotuloista. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta seu tu kun nal la on nyt ta pah tu nut ja tapahtumassa isoja muutoksia. Raa hen alueen toimi alu eel le sijoittuu val ta kun nan mit ta kaa vas sa suuria ja merkittäviä koh tei ta jo nykyisellään. SSAB:n Raa hen tehdas on Suomen suurin yk sit täi nen ilmanlaatuun vai kut ta va teol li suus yk sik kö työllistäen ilman laa dun seu ran nas sa. Raahen kultakaivoksen ympäristöasiat ovat jo nyt edel lyt tä neet ympäristönsuojelun erityisosaamista ja vaati nut ai kaa myös kuntatasolla. Keskeistä on ollut, että kun ta lai sil le voidaan tar jo ta nopeasti ajan ta sais ta ja oikeaa tietoa hank kei den ym pä ris tö vai ku tuk sis ta. Pyhäjoen ydinvoimalahanke tulee myös ajallisesti ja tie to tai dol li ses ti tar vit se maan pal jon kunnan rakennusvalvonnan ja ym pä ris tön suo jelun resursseja. Itse ydin voi ma la ra ken nus tu lee ennalta arvioiden olemaan yli kerrosneliötä (Eu ra joen III vaihe noin k-m2). Muuta ydin voi ma la hank kee seen liittyvää ra ken ta mis ta (mm. toi mis tot, so si aa li ti lat, varastohallit, tuotantotilat, ma joi tus ra ken nukset, ruo ka lat, myymälöitä) tulee myös runsaasti. Tämän muun ra kenta mi sen ker ros ala saattaa nousta ydinvoimalahankkeen suu ruusluok kaan. Nykytaksojen mu kai ses ti laskettuna ydinvoimalahankkeen ja siihen liit ty vän rakennusluvitettavan ra ken nus kan nan lu pa mak suis ta kertyy yh teen sä arviolta 0,5 1,0 milj. euron tu lot. Kymmenelle vuodelle jaet tu na kin tuloja kertyy vuotta koh den euroa. Ympä ris tö puo lel le hanke on ja nyt tuonut käsiteltäväksi mer kit tä väs ti lisää mm. maa-ai nes ten ottolupahakemuksia ja louhintalupia sekä beto ni ase mien lupia. Mikäli näitä lupia tulee vuosittain 5 kpl, tu lee niistä lu pa tu lo ja ar vioil ta euroa. Iso vaih te lu vä li tulee yk sittäis ten lupien lu pa mak su jen suuresta vaih te lus ta esim. louhittavan ai nek sen kuutiometrimäärästä riip puen. Lau ta kun nat (Raahessa ympä ris tö lau ta kun ta, Py hä joel la ja Siikajoella tekninen lau ta kun ta) ovat

3 hy väk sy neet ym pä ris tö lu pien valvontasuunnitelman, jonka mu kaan ny kyi sen toiminnan määräaikaistarkastuksiin menee vuosittain vä hintään 60 hen ki lö työ päi vää. Ympäristölupien valvontamaksun laskettiin tuottavan yh des sä maa-ai nes lu pien valvonnan kanssa noin euron tulot. Li säys tä täs sä on aiempaan tasoon näh den noin euroa. Etu kä teen arvioiden Py hä joen ydin voi ma la han ke kaksinkertaistaa ny kyi sen maa-ainestenoton alu eel la. Li säk si hankkeen johdosta tulee kun nan lu pa vi ran omai sel le jonkin verran muuta pie nem pää ympä ris tö lu vi tet ta vaa tai rekisteröitäväksi määrättyä toimintaa. En nal ta näi den mää rää ja kertyviä lupa- ja valvontatuloja on vaikea ar vioi da ja näitä ei ole otettu mukaan tässä käytettyyn tu lo puo len laskentaan. Merkittävä lisä rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun työ määrään tuo vat Raa hen seutukunnan tuu li voi ma hank keet, jotka ovat valta kun nan kin tasolla mer kit tä vät. Tuu li voi ma la hank kei ta on lähtenyt käyntiin tai tullut suunnittelun pii riin niin pal jon, että muutaman vuoden ku lues sa toimialueen kun nis sa saattaa hyvinkin ol la toiminnassa noin 150 maal le to teu tet tua tuulivoimala. Suunniteltu määrä on sel väs ti tä tä kin suu rem pi. Tuulivoimaloiden rakennusluvitus ja ym pä ris tö lu vi tus vaa ti vat merkittävän lisän henkilöresursseihin seu raa vien vuosien aikana. Lu vi tus on esim. laajemman naa pu rien kuulemisen osalta paljon ta van omais ta ra kenta mis ta vaa ti vam paa. Toiminnan luvituksesta on jo ny ky tak sal la odotet ta vis sa euron tulot vuodessa, mikäli esi tet ty tuu li voi ma loiden rakentamien ajoit tuu 5 vuoden ajalle. Edellä kerrotulla tavalla tuloja sektorin luvista ja niiden tar kas tuk sis ta ker tyy kar keas ti ydinvoimalan rakennusluvat eu roa ydinvoimalahankkeen läheiset maa-ainesluvat ja ym pä ris tö lu vat euroa ympäristölupien ja rekisteröidyn toiminnan valvontamaksut euroa tuulivoimaloiden rakennusluvat ja ympäristöluvat euroa yhteensä eu roa

4 Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yh teis työ so pi muk ses sa Raa hen kau pun ki ja Pyhäjoen ja Siikajoen kun nat ovat sitoutuneet tuot ta maan lakisääteiset ra ken nus val von nan ja ympäristönsuojelun pal ve lut. Edellä kuvatulla ta val la tulevat vuo det ovat tuomassa sek toril le sellaisen haas teen, että siitä ei selvitä ilman mer kit tä vää lisäystä hen ki lö re surs sei hin. Vähimmäistarve lisäykselle ovat nykyisen hen kilös tön mukaisin palkkakustannuksin (palkka ja sivukulut %): 1 rakennustarkastaja euroa 1 ympäristösihteeri euroa 1 lupasihteeri euroa henkilöresurssien palkkaus ja sivukulut euroa Lisähenkilöstö tuo henkilöstömenojen lisäksi mukanaan jon kin verran myös muita ku lu ja (matkakulut, toimitilakulut yms.). Vaikka resurssien lisäystarve syntyy pääosin Pyhäjoen ydin voi ma lahank keen joh dos ta, on esim. uusilla tuu li voi ma la hank keil la ja ym päris tö lu pien val von ta suun ni tel man mu kai sil la tarkastuksilla myös iso mer ki tys. Toimiminen yhdessä toi mi pis tees sä tuo käyttöön laa jemman asiantuntemuksen ja mahdollistaa paremmin jous to ja kul loi senkin työtilanteen mu kai ses ti. Samalla, kun ratkaistaan esitetty hen ki löre surs sien lisäys, on syytä tarkastella sopimuskuntien väliset kus tannus ten ja ko pe rus teet. Kustannusten jako tulee saada pa rem min vastaa maan paremmin käy tet tä vien työ re surs sien ja luvista ja niiden tarkas tuk sis ta kertyviä tuloja. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että nykyisen laa jui nen alu eel linen yhteistyö se kä työtehtävien vastuullinen hoi ta mi nen sujuvasti ja jous ta vas ti edellyttävät esi tet ty jä re surs si li säyk siä kiireesti. Las kel milla on osoitettavissa, että li sät tä vil le hen ki lö re surs seil le ja kuluille on tu los sa myös vielä suu rem mat lisäykset tulopuolella. Su ju va lupien hoi ta mi nen näyt tää tällä hetkellä edellyttävän, että lisäresurssit oli sivat käy tet tä vis sä jo alkusyksystä Fennovoima on luo vut ta massa ydin voi ma lai tos alu een Rosatomille jo heinäkuussa 2015 ja on odo tet ta vis sa, että ennen ydin voi ma lan luvitusta muun rakentamisen ja toiminnan luvitus vilkastuu jo al ku syk sys tä. Jo nyt sektorilla olisi suu ria vaikeuksia hoitaa vi reil le tulevia lupia su ju vas ti, ellei ta vanomai nen ra ken ta mi nen eläisi hiljaiseloa. Tällä hetkellä Raahen seudulla toimitaan ra ken nus val von nas sa ja ym pä ris tö toi mes sa selvästi niukemmilla hen ki lö re surs seil la kuin Poh-

5 jois-poh jan maal la kes ki mää rin. Esim. ym pä ris tö puo lel la on 1 työn teki jä asukasta kohden, kun esim. Oulun seudulla vastaava luku on 1 työntekijä asukasta kohden. Päätösesitys (johtava rakennustarkastaja): Raahen ympäristölautakunta esittää Raahen kaupungille, Py hä joen kun nal le ja Siikajoen kunnalle, että ne ottaisivat mah dol li sim man pikai ses ti käsittelyyn seu dul li sen ra ken nus val von nan ja ym pä ris tönsuo je lun resurssien lisäämisen vas taa maan kasvavaa tarvetta. Ympä ris tö lau ta kun ta esittää, et tä sektorin yh teis työ so pi muk sen neuvottelujen poh jak si ote taan edellä kuvattu henkilöresurssien lisäys: 1 ra ken nus tar kas ta ja, 1 ympäristösihteeri ja 1 lupasihteeri. Lautakunta pitää asiaa hyvin kiireisenä ja esittää, että asia voi tai siin kä si tel lä joutuisasti. Joutuisaa käsittelyä puoltaa, et tä re surs si li säyksel le on tulossa rahoitus ko ko nai suu des saan luvitettujen toimintojen kaut ta eikä henkilöresurssin li säyk seen tarvitse käyttää veroeuroja. Ympäristölautakunta: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti tarkentaa päätöstä seu raa vasti. Raa hen ympäristölautakunta esittää Raahen kau pun gil le, Pyhäjoen kun nal le ja Siikajoen kunnalle, että ne ottaisivat mahdollisimman pi kai ses ti käsittelyyn seu dul li sen rakennusvalvonnan ja ym pä ris tön suo je lun re surs sien li sää mi sen vastaamaan kasvavaa tarvetta. Lau ta kun nan nä ke myk sen mukaan kuntien maksuosuuksia tulee tarkistaa ai em mas ta vastaamaan paremmin kulloistakin työtarvetta so pi mus kun nis sa. Ympäristölautakunta esittää, että sektorin yh teis työ so pi muk sen neuvot te lu jen pohjaksi otetaan edellä ku vat tu henkilöresurssien li säys: 1 rakennustarkastaja, 1 ym pä ris tö sih tee ri ja 1 lupasihteeri. Li sä re surssien tarve ei ole lyhytaikainen, edellä esittelytekstissä kuvattu tuu livoi ma loi den rakentaminen jatkuu vielä useita vuosia ja ydin voi ma lan rakentaminen jatkuu näillä näkymin ainakin vuoteen 2023 saak ka. Lautakunta pitää asiaa hyvin kiireisenä ja esittää, että asia voi tai siin kä si tel lä joutuisasti. Rakennusvalvonnasta ja ym pä ris tö toi mes ta tehdyn yhteistyösopimuksen 6 :n mu kai ses ti sopijapuolet sitoutuvat käyn nis tä mään välittömästi neu vot te lut ja sovittelemaan uuden maksu osuus ja kau man kol men kuukauden sisällä muutoksen tíedoksisaan nis ta, mi kä li sopimuksen piirissä olevissa organisaatioissa tapah tuu olen nai sia resurssimuutoksia. Joutuisaa käsittelyä puoltaa, et tä resurssilisäykselle on tulossa rahoitus ko ko nai suu des saan

6 luvitettujen toimintojen kautta eikä henkilöresurssien li säyk seen tarvitse käyttää veroeuroja." Raahe on pyytänyt teknisen johtajan neuvotteluun asiaan liit tyen, neuvottelu pidetään Raahessa maanantaina Tekniselle lautakunnalle esitellään tietoa neuvottelusta olevassa kokouksessa. Kokouksessa jaettiin Vesa Ojanperän tekemä laskelma ym pä ris tönsuo je lun toiminta-alueelta. Tekn. joht. ehdotus: Tekninen lautakunta päättää kutsua Raahen rakennustarkastajan ja ympäristösihteerin neuvotteluun. Neuvottelussa pyydetään Raahea esittämään, mitä vaikutuksia henkilöstön lisäyksellä on euromääräisesti kokonaisuutena ja eri vaihtoehdoilla euromääräisesti kuntatasolla. Päätös: TEKN 64 Hyväksyttiin päätösehdotus. Rakennustarkastaja ja ympäristösihteeri tulevat lau ta kun nan kokoukseen asiaan liittyen. Rakennustarkastaja Jari Häkkinen ja ympäristösihteeri Vesa Ojan perä esittelivät tekniselle lautakunnalle asiaa. Keskusteltiin asiasta monipuolisesti. Keskusteluissa tuli esille mm. että Pyhäjoki on valmis kustantamaan Ydin voi man rakentamisesta aiheutuvat lisäresurssitarpeet ra ken nus tar kas tus- ja ympäristösihteeripuolelle. Tekn. joht. ehdotus: Päätös: Tekninen lautakunta päättää perustaa pienen neu vot te lu ryh män, joka osallistuu rakennustarkastus- ja ym pä ris tö sih tee ri -yhteistyösopimusasian jatkoneuvotteluun. Tekninen lautakunta päätti valita neuvotteluryhmän asian jat ko neuvot te luun. Neuvotteluryhmään valittiin teknisestä lautakunnasta Juhani Yr jä nä ja Risto Lantto. Tekninen johtaja Pekka Aitto-oja on työ ryh mäs sä mukana viranhaltijana. Tekninen lautakunta hyväksyy lisäresurssit ra ken nus tar kas tus- ja ympäristösihteeripuolelle ja neuvotteluja jatketaan täl tä pohjalta. Neuvotteluissa selvitetään kustannusjako- asiaa kuntien välille ottaen huomioon mm. Pyhäjoen Ydin voi ma lai tok sen tuomat lisäresurssitarpeet.

7 Rakennustarkastaja Jari Häkkinen ja Ympäristösihteeri Ve sa Ojanperä olivat kokouksessa paikalla asian esittelyn ai ka na ja he poistuivat kokouksesta asian päätöksenteon ajak si.