... Tutkimus Rekijokilaakson hyönteisistä ja hämähäkkieläimistä 5/2002. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja
|
|
- Pia Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 5/2002 Antti Haarto, Veli-Matti Mukkala, Seppo Koponen Tutkimus Rekijokilaakson hyönteisistä ja hämähäkkieläimistä Antti Haarto, Seppo Koponen Eläinmuseo, TURUN YLIOPISTO Antti Seppo Veli-Matti Mukkala Suovillankatu 1 as 6, KAARINA Veli-Matti.Mukkala@Perkinelmer.com TURKU LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS
2 ISBN ISSN Taitto: Päivi Niemelä Kartta: Annukka Koivukari Karhukopio Oy Turku
3 Sisällys 1 Johdanto Menetelmät Tutkimusalueiden kuvaus Tuloksia Tutkimusaluekohtaiset tulokset ja suositukset Kirjallisuus LIITTEET: LIITE 1. Lajilista kärpäsistä LIITE 2. Ikkunapyydyksistä ja valorysästä havaitut kärpäset ja kirput LIITE 3. Kuoppapyydyksistä havaitut kärpäset ja kirput LIITE 4. Lajilista lannalla elävistä kärpäsistä LIITE 5. Lajilista kovakuoriaisista LIITE 6. Ikkunapyydyksistä havaitut kovakuoriaiset LIITE 7. Kuoppapyydyksistä havaitut kovakuoriaiset LIITE 8. Kvantitatiiviset keräykset lannasta LIITE 9. Lajilista luteista, kaskaista ja joistain muista ryhmistä LIITE 10. Lajilista hämähäkeista ja lukeista
4 4
5 Johdanto 1 Rekijoen laaksoalue, joka sijaitsee Perttelin, Kiikalan ja Someron kuntien alueella, on maassamme ainutlaatuinen perinnemaisemakokonaisuus. Rekijoen laakso on jyrkkärinteinen ja siksi sen rinteitä ei ole voitu hyödyntää juuri muuhun kuin laidunnukseen. Alueella onkin laidunnettu yhtäjaksoisesti useiden satojen vuosien ajan, varsinkin Someron Talvisillan alueella. Pitkän yhtäjaksoisen laidunnuksen ansiosta alueesta on muodostunut yksi viimeisistä turvapaikoista karjanlantaa suoraan tai välillisesti hyödyntäville hyönteisille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esim. lantakuoriaisten (suku Aphodius) liikkuminen eri laidunten välillä saattaa olla vähäistä (Roslin 1999). Heikosti lentävät ja laitumiin erikoistuneet lajit muodostavat helposti erillisiä paikalliskantoja. Nämä lajit ovat suurimmassa vaarassa hävitä, jos karjatilojen määrä vähenee tai jos laiduntaminen ei ole jatkuvaa. Rekijokilaaksossa on joitakin lehmän lannassa eläviä lajeja, joita ei enää tavata muualta Suomesta ja siksi vastuu niiden säilymisestä on suuri. Laaksossa olevat laitumet ovat myös hyvin lämpimiä alueita. Tästä johtuen niillä esiintyy lämpöä suosivia hyönteisiä, joilla ei ilmeisesti ole suoranaista yhteyttä lehmän lantaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laidunalueiden hyönteislajistoa, lähinnä kovakuoriais- ja kärpäslajistoa. Jonkin verran talletettiin ja määritettiin muitakin hyönteislahkoja. Myös pyydyksiin jääneet hämähäkit ja lukit määritettiin. Monille kovakuoriaisille lehmän lanta tarjoaa erinomaisen kasvualustan. Tällaisia ovat mm. monet lehtisarvisheimon (Scarabaeidae) suvut, mm. Geotrupes, Onthophagus ja Aphodius, eräät tylpöt (Histeridae) ja muutamat vedensuosijoitten (Hydrophilidae) suvut (Cercyon, Megasternum, Cryptopleurum ja Sphaeridium). Toinen ryhmä lannassa esiintyviä kuoriaisia ovat pedot, jotka syövät esim. kärpästoukkia. Näitä ovat monet lyhytsiipisten (Staphylinidae) suvut. Kärpäsissäkin on useita lajeja, jotka elävät karjanlannassa, kuten lantakärpäsistä (Scatophagidae) Scatophaga-suku, monet säpsiäiset (Sepsidae), useat sukaskärpäset (Muscidae) ja kukkakärpäsistä (Syrphidae) Rhingia campestris. Lantaa suosivien kärpäslajien määrää voidaan pitää eräänä laitumien monimuotoisuuden mittarina. Yhteensä lajitasolle asti tunnistettiin alueelta lähes tuhat eläinlajia. 5
6 Menetelmät 2 Selvitykseen valittiin neljä laidunta, joista kaksi sijaitsi Someron Talvisillan alueella, josta varsinkin kovakuoriaslajistoa on hieman selvitetty aikaisemminkin. Toiset laitumet sijaitsivat Perttelin Haalin kylässä ja Kiikalan Hirvelän kylässä. Kiikalassa sijaitseva tutkimusalue oli metsälaidun, kun muut olivat avoimia laitumia. Kaikilla alueilla kerättiin jokaisella käyntikerralla lentäviä hyönteisiä perinteisellä haavipyynnillä sekä lyöntihaavilla. Lannassa eläviä kovakuoriaisia kerättiin myös pesemällä lantakasoja. Menetelmässä lantaa upotetaan sangossa olevaan veteen ja talteen otetaan pinnalle nousevat kovakuoriaiset. Aktiivisen keräilyn lisäksi jokaisen laitumen reunalla oli yksi ikkunaloukku (tyyppiä parvekelaatikko ) koko tutkimusjakson ajan, Jokaisessa tutkimuskohteessa pyrittiin pitämään myös viiden kuoppapyydyksen (pit fall) sarjaa. Näistä osa oli välillä kaivettu ylös tai tallattu. Hyönteisiä ei yleensä pysty määrittämään maastossa, joten maastokäynneillä pyrittiin ottamaan mahdollisimman monesta lajista näyte myöhempää määritystä varten. Pääosan keräyksistä suorittivat Antti Haarto ja Veli-Matti Mukkala. Turun Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran Hyönteiskerhon ja Tampereen Hyönteistutkijain Seuran yhteisellä kesäretkellä Someron Häntälään maastossa keräyksiä suorittivat myös Otto Lehikoinen, Keijo Mattila, Juha Salokannel, Tero Piirainen, Verneri Salonen ja Tuomas Leppänen. Pääosan kovakuoriaisten määritystyöstä on tehnyt Veli-Matti Mukkala, mutta Juha Salokannel on määrittänyt itse keräämänsä näytteet. Vaikeimpien kovakuoriaisten määrityksessä on avustanut Tom Clayhills. Pääosan kärpäsistä on määrittänyt Antti Haarto, mutta Tero Piirainen ja Sakari Kerppola ovat määrittäneet itse keräämänsä näytteet. Hämähäkit ja lukit on määrittänyt Seppo Koponen. Pienen jäytiäisaineiston määritti Jussi Kanervo. Keräyksiä alueella suoritettiin alueeseen tutustumiskäynnillä , loukkujen asennusmatkalla sekä loukkujen tyhjennyskäynneillä , ja Alueella käytiin myös Loukkujen sijaintipaikat olivat (kartta): 1. Pertteli, Haali, :30305 (ikkunaloukku ja 5 kuoppapyydystä) 2. Kiikala, Hirvelä, :30647 (ikkunaloukku ja 5 kuoppapyydystä) 3. Somero, Häntälä, :30103 (ikkunaloukku ja 5 kuoppapyydystä) 4. Somero, Leppälä, :30211 (ikkunaloukku ja 5 kuoppapyydystä) Somero, Leppälä, :30218 (ikkunaloukku) Jokaisella paikalla pyrittiin ainakin 30 minuutin keräilyaikaan jokaisella käyntikerralla. Pitempi keräysaika olisi ollut suotavaa, mutta näinkin kierros kesti yli 10 tuntia. Lisäksi Tomi Mutasella oli valorysä Häntälän koulun pihalla (67243:3011) kartalla 6 noin 300 metrin etäisyydellä Häntälän tutkimusalueen loukuista. Valorysällä kerätystä materiaalista määritettiin sekä kovakuoriaiset, kärpäset että jäytiäiset. Lajilistaan on pyritty lisäämään myös tutkimusalueilta aikaisemmin tunnettuja havaintoja lähinnä kovakuoriaisista ja kärpäsistä. 6
7 Taulukoissa on esitetty pyydyksissä olleiden yksilöitten määrät. Tämä on pyritty tekemään mahdollisimman kvantitatiivisesti. Jonkin verran hyönteisiä on kuitenkin jouduttu hylkäämään niiden huonon kunnon vuoksi. Määrä on kuitenkin vain muutama prosentti kokonaismäärästä. Myös lantakeräysten yksilömääriä on pidettävä suuntaa antavana, sillä tulokseen vaikuttaa varmasti lantakasan valinta, sen ikä ja kasan suuruus Salo 7
8 Tutkimusalueiden kuvaus 3 PERTTELI, HAALI Avoin laidunalue on Rekijokeen laskevan ojan vieressä. Lehmät olivat ilmeisesti vain lyhyen ajan kesästä tällä laitumella. Loukut olivat heti laidunalueen aidan takana ojan vieressä. Ojassa kasvoi mm. pajuja, mesiangervoja ja nokkosia. KIIKALA, HIRVELÄ Tutkimusalue oli rehevä, kosteahko metsälaidun, jonka läpi Rekijoki virtaa. Loukut oli sijoitettu alueen sisällä olevan aidatun kaivon ympäristöön. Rekijoen reunoilla kasvaa valtapuuna kuusta ja laitumen rinteillä puusto on lehtipuuvaltaista. SOMERO, HÄNTÄLÄ, LUONTOPOLKU Rekijoen jyrkät laidunnetut rinteet muodostivat tutkimusalueen. Laidunalueen kasvillisuutta on selvitetty aikaisemmin. Laidunalueella kasvoi huonokuntoisia harmaaleppiä pienissä ryhmissä. Loukut oli sijoitettu etelän puoleiseen ylärinteeseen heti laitumen aidan taakse. Ylärinteessä, laidunalueen ulkopuolella, kasvoi koivuja, haapoja ja harmaaleppiä. SOMERO, HÄNTÄLÄ, KOULU Koulun piha on hiekkaperäistä kuivaa niittyä, jossa kasvaa jonkin verran erilaisia puita. Piha-alue on ympäröiviä alueita korkeammalla, joten varsinkin yöllä hyönteisiä nousee sinne alavammista jokinotkoista. Valorysällä kerätyistä hyönteisistä ei voi tietää varmasti, mitkä ovat pihan lajistoon ja mitkä ympäristön lajistoon kuuluvia. SOMERO, LEPPÄLÄ Tutkimusalue muistutti Häntälän aluetta. Rekijoen jyrkät laidunnetut rinteet muodostivat pääasiallisen tutkimusalueen. Alueella kasvoi myös huonokuntoisten harmaaleppien muodostama pieni metsikkö. Rekijoen reunassa laidunalueella oli kostea tulvaniitty. Loukut sijoitettiin aluksi huonokuntoisten harmaaleppien muodostamaan metsikköön, mutta ensimmäisellä kokemiskerralla ikkunaloukku jouduttiin siirtämään Rekijoen yli johtavan sillan viereen. 8
9 Tuloksia 4 KÄRPÄSET (Diptera) Tavoitteena oli selvittää laidunalueella esiintyvät petokärpäset sekä lannalla elävien kärpäslajien runsaus. Petokärpästen esiintyminen jäi epäselväksi kesäretken heikkojen sääolosuhteiden takia. Alueelta havaittiin 19 lannassa toukkana elävää kärpäslajia (Liite 4). Tutkimuksessa löydettiin alueelta yhteensä 349 kärpäslajia (Liite 1), joista ikkunaloukuilla (Liite 2), kuoppapyydyksillä (Liite 3) ja valorysällä (Liite 2) tehdystä keräyksistä on yksilömäärät laskettu. Kärpäsistä pyrittiin määrittämään mahdollisimman monen heimon lajit. Lajilistassa olevista heimoista, paitsi Drosophilidae-, Ephydridae-, Muscidae-, Agromyzidae- ja Sphaeroceridae-heimoista, kaikki yksilöt on määritetty. Suurimmista kärpäsheimoista vain Phoridae, Fanniidae, Anthomyiidae ja Chloropidae jäivät kokonaan määrittämättä. Tutkimusalueilta löydettiin yksi uhanalainen (VU) laji ja kolme Suomelle uutta kärpäslajia. Lisäksi löytyi useita harvinaisia sekä maakunnille V ja EH uusia kärpäslajeja. Mielenkiintoista oli havaita, että Someron Häntälän alueelta löytyi useita eteläisemmän levinneisyyden omaavaa lajia. Siten on oletettava, että Rekijoen notkojen pienilmasto sopii lämpimämpään ilmastoon sopeutuneille kärpäsille ja ehkä muillekin hyönteisille. Tiedot Suomessa tavattavien kärpästen levinneisyydestä ovat puutteellisia, joten maakunnille uusista havainnoista tekstissä on mainittu vain jos maakuntalista heimon lajeista on ollut saatavailla. KOVAKUORIAISET (Coleoptera) Kovakuoriaisia tutkimusalueelta tunnetaan nyt yhteensä 419 lajia (Liite 5). Määrittämättä jäi jonkin verran yksilöitä (esimerkiksi vaikeat Atomaria ja Acrotrichissuvut). Lajimäärä kasvaisi helposti, jos alueella tehtäisiin aktiivista keräilyä kauniilla ilmalla. Samoin keräystä lannasta olisi pitänyt tehdä enemmän. Ikkuna- ja kuoppapyydysten sekä lantakeräysten yksilömäärät laskettiin (Liitteet 6-8). Pyydyksistä tullut kovakuoriaislajisto oli eri keräyspisteissä melko erilaista. Esimerkiksi Perttelistä ja Kiikalasta tuli lähes sama määrä lajeja (132 ja 131), mutta niistä oli vain noin kolmas osa (45 lajia) molemmista paikoista tavattuja. Häntälän luontopolun ja Leppälän (Mäki-Teeri) lajistossa on eniten lantalajistoa, sillä näillä alueilla niitä kerättiin aktiivisimmin. Uhanalaisten lajien levinneisyyden selvittämiseksi pitäisi Rekijokilaakson eri laitumilla kerätä lantakasoihin keskittyen. Ikkuna- tai kuoppapyydyksiin, jotka olivat välittömästi laitumen vieressä, lantakuoriaisia (esim. Aphodius) ei tullut juuri lainkaan, joten ne menetelmät eivät sovellu tähän tutkimukseen. Lehmien uteliaisuudesta johtuen pyydyksiä ei kuitenkaan voitu sijoittaa sinne, missä kuoriaiset olivat. 9
10 MUUT HYÖNTEISLAHKOT Somerolta Häntälän tutkimusalueen sekä ikkunaloukusta että kuoppapyydyksestä löytyi yksi kirppu, Ceratophyllus garei, joka elää maassa ja pensaissa pesivien lintujen pesissä (Bei-Bienko 1988). Luteista ja kaskaista määritettiin vain osa. Loppumateriaalikin on kuitenkin tallennettuna määrittämättömänä. Stenocranus minutus oli ehkä paras tunnistettu kaskaslaji. Luteita saatiin kaksi uhanalaiseksi luokiteltua lajia (Velia saulii ja Aphanus rolandri). Jäytiäisissä ei ollut mitään harvinaisia lajeja. Myöskin yksittäiset määritetyt kempit, suorasiipiäiset, torakat, pihtihäntäiset, kärsäkorennot, verkkosiipiset, sudenkorennot, vesiperhoset ja pistiäiset ovat kaikki yleisiä. Lajiluettelo on liitteessä 9. HÄMÄHÄKIT (Araneae) Aineisto käsittää 115 hämähäkkilajia (Liite 10), joista 51 kuuluu riippuhämähäkkien heimoon (Linyphiidae), 12 juoksuhämähäkkeihin (Lycosidae) ja 10 kivikkohämähäkkeihin (Gnaphosidae). Muista hämähäkkieläimistä saatiin 4 lukkilajia (Opiliones; Liite 10), jotka kaikki ovat meillä yleisiä. Ainakin 5 hämähäkkilajia näyttää olevan uusia Lounais-Hämeelle (vrt. Hippa & Mannila 1975). Uhanalaisia hämähäkkejä ei selvityksessä löytynyt. Useimmat mielenkiintoisista hämähäkkilajeista ovat levinneisyydeltään eteläisiä, eräät saattavat olla reliktityyppisiä. Saatu lajisto muistuttaa yleispiirteiltään Turun Kuralan Kylämäen ketojen ja laidunniittyjen lajistoa (Koponen 1985, 1991), joskin tutkimusaineisto Rekijokilaaksosta on paljon pienempi. Tutkimusalueella runsaita ja tyypillisiä pohjakerroksen lajeja (kuoppapyydykset) olivat juoksuhämähäkit, erityisesti Pardosa fulvipes, mutta myös P. pullata, P. amentata, P. palustris, P. riparia, Alopecosa cuneata ja A. pulverulenta Riippuhämähäkeistä mainittakoon Pocadicnemis pumila.muista heimoista runsaslukuisia lajeja olivat mm. kivikkohämähäkit Micaria pulicaria ja Haplodrassus soerenseni, pallohämähäkki Crustulina guttata ja okajalkahämähäkki Zora spinimana. Kasvillisuuskerroksessa (ikkunapyydykset) tyypillisiä ja runsaslukuisia olivat erityisesti pussihämähäkki Clubiona lutescens ja kääpiöhämähäkki Erigonidium graminicola. 10
11 Tutkimusaluekohtaiset tulokset ja suositukset 5 PERTTELI, HAALI Kärpäsiä alueelta tavattiin vain 92 lajia, mikä oli selvästi vähemmän kuin muilta tutkituilta laitumilta. Tämä saattoi johtua osittain siitä, että laidun ei sijainnut Rekijoen rannalla, kuten muissa tutkimuskohteissa. Lannalla toukkana eläviä havaittiin 7 kärpäslajia, mikä oli myös vähemmän kuin muilla laitumilla. Kiilukärpäslajista (Dolichopodidae) Rhaphium zetterstedti löytyi kaksi koirasta ikkunaloukusta Tämä kiilukärpäslaji puuttuu Suomen lajiluettelosta. Laji tunnetaan ainakin Iso-Britanniasta, Tsekistä, Israelista ja Venäjältä (Bei- Bienko 1988). Luhtakärpäslajista (Colobaea bifaciella) (Sciomyzidae) löytyi yksi koiras ikkunaloukusta Laji on maakunnalle (V) uusi ja siitä tunnetaan Suomesta aikaisemmin vain yksi koiras Helsingistä. Laji loisii maakotiloilla (Lymnaea pallustris ja L. truncatula). (Rozkosny 1984) Alueelta saatiin 132 lajia kovakuoriaisia. Keräyksiä lehmänlannasta ei alueella tehty, sillä kasat olivat käyntikerroilla joko liian kuivia tai ne puuttuivat. Supikoira tai kettu poisti alueelta joitain kuoppapyydyksiä. Gabronthus thermarum (Staphylinidae) on hyvin harvinainen pieni lyhytsiipinen. Siitä on vain muutamia löytöjä Suomesta. Laji on kotoisin etelämpää ja viihtyy Pohjolassa parhaiten esimerkiksi komposteissa. Haalista saatiin yksi yksilö pit fall pyydyksestä. (Palm 1963) Oypoda brachyptera (Staphylinidae) on harvinainen, kuivien ja kuumien hietikoiden ja ketojen lyhytsiipislaji. Lajista saatiin yksi yksilö pit fall pyydyksestä (Palm 1972) Lamprinodes saginatus (Staphylinidae) on muurahaisiin (esim. Myrmica, Lasius ja Formica) sidoksissa oleva pieni lyhytsiipislaji. Lajista saatiin yksi yksilö pit fall pyydyksestä. (Palm 1966) Lehtikuoriaisiin kuuluva ohdakekukko Lema cyanella (Chrysomelidae) elää ohdakkeilla. Sitä saatiin Haalista 2 kpl pit fall pyydyksellä Laji saatiin myös Häntälästä luontopolun varrelta. Stenocranus minutus on harvinainen, muutamasta paikasta eteläisimmässä Suomessa tavattu kaskas. Löytöpaikkoja ovat ainakin Al:Eckerö, V:Turku, Rymättylä, Nauvo, Houtskari ja Pohja. Haalista saatiin pit fall loukusta 1 kpl Lajin ravintokasvi on koiranheinä (Dactylis glomerata). (Ossiannilsson 1978) Haalissa tavattiin useita mielenkiintoisia hämähäkkejä. Hyppyhämäkit Talavera thorelli, Euophrys frontalis ja Bianor aurocinctus ovat harvinaisia lajeja. Näistä Talavera thorelli tunnetaan vain muutamalta paikalta Etelä-Suomesta (Palmgren 1977). Eteläisiä lämpimien paikkojen lajeja ovat nopsahämähäkki Thanatus striatus, juoksuhämähäkki Alopecosa cuneata ja kivikkohämähäkit Zelotes lutetianus, Z. pusillus ja Micaria nivosa; useimmat näistä saattavat olla reliktilajeja muinaisen merenrantavaiheen ajoilta. Edellä mainittu Zelotes lutetianus ja kääpiöhämähäkki Tapinocyba insecta ovat levinneisyydeltään mielenkiintoisia, niitä tavataan yleisimmin toisaalta lounaisrannikolla ja toisaalta Itä-Suomessa. Myös pussihämähäkki Clubiona diversa ja kääpiöhämähäkit Micrargus subaequalis ja Walckenaeria unicornis ovat vähän kerättyjä lajeja. 11
12 Lannalla elävien hyönteislajien kannalta olisi toivottavaa, että laidunalueella olisi kesällä karjaa jatkuvasti, eikä vain lyhyttä jaksoa kesän aikana. KIIKALA, HIRVELÄ Kärpäsiä alueelta tavattiin 123 lajia. Lannalla toukkana eläviä havaittiin 10 kärpäslajia. Hirvelästä tavattiin kaikki kymmenen säpsiäislajia (Sepsidae), jotka tutkimuksessa laitumilta havaittiin. Metsälaitumen kosteissa rehevissä osissa elää myös poikkeuksellisen runsaasti luhtakärpäsiä (Sciomyzidae). Kukkakärpäsistä (Syrphidae) alueelta tavattiin Brachyopa testacea -laji, joka elää lähinnä kuusen kannoissa (Torp 1994). Kiilukärpäsistä (Dolichopodidae) löytyi lajia Syntormon denticulatus yksi yksilö haavimalla Laji puuttuu ilmeisten nimistösekaannusten vuoksi Suomen lajiluettelosta 1980 (Hackman 1980), vaikka laji on Suomen lajiluettelossa 1941 (Frey 1941). Lajinimen S. denticulatus synonyyminä on erheellisesti pidetty lajia S. pumilus (Meigen), mutta oikea synonyymi lajille S. denticulatus on S. pumilus Parent. Lajista S. pumilus löytyi kaksi yksilöä Perttelin Haalista. Alueelta tavattiin kovakuoriaisia 131 lajia. Myöskään täällä ei tehty lantakasojen pesua. Kuoppapyydyksien käyttöä haittasivat runsaana esiintyvät kekomuurahaiset, jotka täyttivät purkkeja. Melko harvinainen Cassida nebulosa kilpikuoriainen (Chrysomelidae) elää savikkakasveilla. Sitä oli runsaasti Hirvelässä Sitä tuli myös pyydyksiin. Luisturi (Velia saulii) (Veliidae) (NT) on hauska, vuolaasti virtaavissa puroissa ja joissa veden pintaa pitkin juokseva ludelaji. Sitä oli melko yleisenä Rekijoessa paikassa, missä puro solisi kivien välissä. Lajia tavattiin ja Varsinais-Suomessa löytöpaikkoja on vähän. (Linnavuori 1966) Hämähäkkiaineisto oli varsin tavanomainen. Paikan kosteudesta johtuu mm. kääpiöhämähäkkilajien Semljicola fausta ja Diplocentria bidentata esiintyminen. Metsälaidunalue kannattaa säilyttää nykyisessä kunnossa. SOMERO, HÄNTÄLÄ, LUONTOPOLKU Kärpäsiä alueelta tavattiin 150 lajia. Lannalla toukkana eläviä havaittiin 14 kärpäslajia. Luontopolulta löytyi myös viisi maakunnalle EH uutta kärpäslajia: tanhukärpäset (Empididae) Drapetis parilis (Chvála 1975), Drapetis pusilla (Chvála 1975) ja Empis univittata (Chvála 1994) sekä ruutukärpänen (Sarcophagidae) Thyrsocnema incilisobata (Pape 1987) ja luhtakärpänen (Sciomyzidae) Pherbellia ventralis (Rozkosny 1984). Maakunnalle uusista lajeista Thyrsocnema incilisobata ja Drapetis parilis havaittiin myös Someron Leppälän tutkimusalueelta. Tanhukärpäsestä (Empididae) Empis univittata löytyi yksi koiras ikkunaloukusta Lajia tavataan melko harvinaisena Itä- ja Keski-Euroopasta Skandinavian eteläosiin. Laji on maakunnalle EH uusi ja sitä on tavattu aikaisemmin Suomesta vain kaksi naarasta V:Karjalohja (Chvala 1994). Laji vaatii Suomessa todennäköisesti lämpimiä paikkoja, kuten juuri Rekijoen laakson laidunten etelärinteiden yläosien reunat. Loiskärpäsestä (Tachinidae) Ramonda prunaria löytyi yksi koiras ikkunaloukusta Laji on Suomelle uusi. Laji loisii Suomessakin yleisten maayökkösten (Leucania, Caradrina, Ochropleura, Ceraptery, Agrochola, Noctua) toukilla. Lajia tavataan Etelä-Euroopasta Skandinavian eteläosiin. Lajin elinympäristöksi Euroopassa mainitaan kuivat lämpimät lehtimetsän reunat (Tschorsnig & Herting 1994). Siten laji Suomessakin todennäköisesti vaatii lämpimiä reunoja, kuten juuri Rekijoen laakson laidunten etelärinteiden yläosat. 12
13 Häntälän luontopolku ympäristöineen on kovakuoriaisten kannalta Rekijokilaakson parasta aluetta (ja parhaiten tutkittua). Lajimäärä nousi lähes kahteen sataan. Mukana on useita hyvin harvinaisia lajeja. Ilmeisesti ainut paikka Suomessa, josta jo hävinneeksi luultua paahdelantiaista (Aphodius serotinus) (Scarabaeidae) (CR) voi löytää, on Rekijoen laakso. Siellä se esiintyy melko yleisenä ainakin Häntälän luontopolun läheisyydessä (6723-4:300-1) lehmän lannassa. Laji saatiin myös Häntälästä Leppälän alueelta. Lajia on kerätty ainakin , , , (ainakin 15 kpl). Isolaakasittiäinenkin (Onthophagus gibbulus) (Scarabaeidae) (CR) esiintyy Suomessa vain Häntälän alueella samoilla paikoilla kuin paahdelantiainen. Sitäkin pidettiin jo lajistostamme hävinneenä, mutta löydettiin Häntälästä uudelleen. Löytöaikoja ovat ainakin , , ja (2 kpl). Laji elää lehmänlannassa. Ainut tiedossamme oleva löytö sittaukkotylpöstä (Hister funestus) (Histeridae) (NT) Rekijokilaaksosta on Ilpo Rutasen Häntälästä (6723:302) löytämä yksilö. Tämäkin laji elää lehmän lannassa. Ocypus picipennis-lyhytsiipistä (Staphylinidae) (NT) löysi yhden yksilön Someron Häntälästä (6724:301) saviselta jokipengereeltä lehmän lannasta Ilpo Rutanen Jymypallovesiäinen (Cercyon obsoletus) (Hydrophilidae) (EN) on vedensuosijoihin kuuluva kovakuoriainen, jota on tavattu muutamia kertoja eteläisestä Suomesta. Se elää esim. lehmän ja hirven lannassa, komposteissa ja vanhoissa sienissä. Lajista saatiin yksi yksilö lehmän lannasta luontopolun varrelta (Hansen 1987) Sokkokuoriainen (Claviger testaceus) (Pselaphidae) (VU) on useimmiten keltiäisen (Lasius flavus) seuralaisena esiintyvä pieni kovakuoriainen. Siitä on jonkin verran löytöjä Etelä-Suomesta. Yksi sokkokuoriaisen takaruumis löytyi etelärinteellä lähellä luontopolkua olleesta pit fall pyydyksestä Tähtimökärsäkkään (Hypera diversipunctata) (NT) alueelta on löytänyt Ilpo Mannerkoski. Laji elää esim. tähtimöillä (Stellaria) ja ketohärkillä (Cerastium arvense). Harvinaista lyhytsiipistä Aleochara peeziana (Staphylinidae) on saatu läheltä keräysaluettamme (6724:300) sekä että (Risto Iivarinen). Laji elää esimerkiksi lehmänlannassa tai kompostissa. Badister bullatus (Carabidae) on EH:lle uusi maakiitäjäinen. Niitä saatiin 3 kpl pit fall -pyydyksistä Laji viihtyy erilaisissa ympäristöissä, sekä kuivassa että melko kosteassa. Se viihtyy esimerkiksi metsien reunassa tai avoimella maalla. Lema cyanella (Chrysomelidae) lehtikuoriaista saatiin yksi yksilö ikkunapyydyksestä Ilpo Rutanen sai lehtikuoriaista Donacia bicolor (Chrysomelidae) 2 yksilöä luontopolun lähialueelta (6723:300) Rekijoesta sorsimolta Kiitäjäislude (Aphanus rolandri) (Lygaeidae) (NT) löytyi sokkokuoriaisen kanssa samoista pit fall -pyydyksistä Laji tuli myös samalla paikalla olleeseen ikkunapyydykseen. Kiitäjäisludetta on löydetty aikaisemmin muutamasta paikasta Etelä-Suomesta. Nämä olivat ensimmäiset löydöt lajista Etelä-Hämeestä. (Linnavuori 1967) Mielenkiintoisin hämähäkkilaji on Etelä-Suomessa paikoittain esiintyvä hyppyhämähäkki Marpissa pomatia. Myös pussihämähäkki Clubiona diversa (uusi Lounais-Hämeelle), rapuhämähäkki Xysticus bifasciatus ja aavehämähäkki Anyphaena accentuata ovat maininnan arvoisia. Riippuhämähäkki Lepthyphantes epunctus on yleislevinneisyydeltään pohjoinen laji. 13
14 Kuoppapyydyksistä saatiin runsas hämähäkkiaineisto; esimerkiksi useita kivikkohämähäkkejä, joista Haplodrassus umbratilis, Micaria nivosa, Zelotes pusillus ovat eteläisiä, ehkä reliktilajeja. Samoin hyppyhämähäkit Bianor aurocinctus ja Talavera thorelli (uusi Lounais-Hämeelle). Eteläinen ja harvinainen juoksuhämähäkkilaji Alopecosa cuneata (uusi Lounais-Hämeelle) oli täällä poikkeuksellisen runsas, kuten myös toinen juoksuhämähäkki Pardosa riparia. Alopecosa cuneata on yleisesti tunnettu lämpimien elinympäristöjen lajina; esimerkiksi Örön hiekkassaarella Saaristomeren kansallispuistossa se oli toiseksi runsain laji kuumalla, kuivalla kedolla (Clayhills ym 2000). Kääpiöhämähäkit Ceratinella wideri ja Walckenaeria unicornis ovat uusia Lounais-Hämeelle. Myös rapuhämähäkki Xysticus bifasciatus ja kääpiöhämähäkki Tiso vagans ovat maininnan arvoisia. Laidunalue pitäisi pyrkiä säilyttämään ennallaan, kuitenkin siten, että huonokuntoisia ja lahoja harmaaleppiä pyritään suosimaan laholajien säilyttämiseksi alueella. SOMERO, HÄNTÄLÄ, KOULU Koulun ympäristö ei kuulunut alkuperäiseen tutkimussuunnitelmaan, mutta koska Tomi Mutasen valorysämateriaali oli käytettävissä, niin siitä määritettiin kärpäset, kovakuoriaiset ja jäytiäiset. Tämä keräys ei ole vertailukelpoinen muiden tutkimuskohteiden kanssa. Kärpäsiä koulun ympäristöstä havaittiin valorysästä ja kesäretkellä haavimalla 70 lajia, joista yksi oli lannalla elävä. Mielenkiintoisimpia havaintoja oli sieppokärpänen (Rhagionidae) Chrysopilus luteolus, joka elää toukkana kuolleissa poppeleissa (Bei-Bienko 1988), mutta todennäköisesti muissakin lehtipuissa. Koulun ympäristöstä löytyi myös kolme maakunnalle EH uutta kärpäslajia: tanhukärpänen Platypalpus candicans (Empididae) (Chvála 1975), lantakärpänen (Scatophagidae) Orthochaeta pilosa (Hackman 1956) ja lantakärpänen (Scatophagidae) Trichopalpus fraternus (Hackman 1956). Luhtakärpästä Antichaeta atriseta (Sciomyzidae) saatiin kaksi koirasta valoryrästä Laji tunnetaan Suomesta aikaisemmin vain paikoista V:Parainen, ES:Parikkala, EP:Ilmajoki ja EH:Valkeakoski (Haarto 2000, Piirainen 2001). Kärpäsestä Palloptera marginata (Pallopteridae) löytyi yksi koiras valorysästä Laji on Suomelle uusi ja havaintopaikka yllättävä, koska lajin levinneisyysalue on selvästi eteläisempi, Iso-Britanniasta Puolaan ja Jugoslaviaan sekä yksi koiras Ruotsista, Skånesta (Andersson 1990). SOMERO, HÄNTÄLÄ, LEPPÄLÄ (MÄKI-TEERI) Kärpäsiä alueelta tavattiin 143 lajia. Lannalla toukkana eläviä havaittiin 12 kärpäslajia. Puukärpäsistä (Xylophagidae) alueelta tavattiin Xylophagus compeditus -laji, jonka toukka elää lahojen puiden kuoren alla. Luontopolulta löytyi myös kuusi maakunnalle EH uutta kärpäslajia: tanhukärpäset (Empididae) Platypalpus brevicornis (Chvála 1975) ja Drapetis parilis (Chvála 1975), ruutukärpäset (Sarcophagidae) Blaesoipha plumicornis (Pape 1987) ja Thyrsocnema incilisobata (Pape 1987) sekä raatokärpäset (Calliphoridae) Bellardia viarum (Rognes 1991) ja Pollenia angustigena (Rognes 1991). Maakunnalle uusista lajeista Thyrsocnema incilisobata ja Drapetis parilis havaittiin myös Someron Häntälästä luontopolun tutkimusalueelta. Vaaraantuneesta (VU) lahokantokärpäsestä (Hendelia beckeri) (Clusiidae) saatiin yksi koiras ja yksi naaras ikkunaloukusta Ikkunaloukku oli sijoitettu lahon ja huonokuntoisen harmaalepän viereen. Laji elää nimensä mukaisesti lahoavassa lehtipuussa. Lahokantokärpänen tunnetaan Suomesta aikaisemmin vain viidestä paikasta (V:Lohja, V:Korppoo, U:Helsinki, U:Espoo ja PK:Ilomantsi) (Haarto 1999). 14
15 Myös tämä paikka oli kovakuoriaisten kannalta hyvä. Lajimäärä on lähes yhtä suuri kuin luontopolun varreltakin. Paikka, johon ikkunapyydys lehmien laidunnuksen vuoksi siirrettiin, oli erinomainen, sillä se sijaitsi ilmeisestikin puroa pitkin lentävien hyönteisten reitillä. Kuoppapyydyksiä alueella käytettiin vain ensimmäisellä jaksolla ja silloinkin ne olivat jääneet hieholauman tallottaviksi. Raatoisotylppöä (Margarinotus brunneus) (Histeridae) (VU) saatiin yksi yksilö laitumen vieressä olleesta ikkunapyydyksestä Raatoisotylppö elää esim. lehmän lannassa ja sienissä. Paahdelantiaista (Aphodius serotinus) (Scarabaeidae) (CR) saatiin myös Leppälän alueelta. Laccobius sinuatus (Hydrophilidae) on vedensuosijoihin kuuluva kovakuoriainen, joka saatu EH:sta ilmeisesti kerran aikaisemmin. Laji viihtyy esimerkiksi hitaasti virtaavassa vedessä tai sen rantasavikossa. Lajista saatiin yksi koiras (J. Salokannel). (Hansen 1987) Leppälästä saatiin yksi yksilö Cassida nebulosa kilpikuoriaista (ikkunapyydys, ). Saatu hämähäkkilajisto on hyvin tavanomaista. Laidunalue pitäisi pyrkiä säityttämään ennallaan, kuitenkin siten, että huonokuntoisia ja lahoja harmaaleppiä pyritään suosimaan laholajien säilyttämiseksi alueella. KIITOKSET Ilpo Rutanen, Risto Iivarinen, Ilpo Mannerkoski, Tomi Mutanen, Otto Lehikoinen, Juha Salokannel, Tero Piirainen, Keijo Mattila, Verneri Salonen, Tuomas Leppänen ja Sakari Kerppola ovat luovuttaneet tietoja keräämistään hyönteisistä. Tom Clayhills on auttanut kovakuoriaisten määrittämisessä. 15
16 Kirjallisuus Andersson, H. 1990: De svenska prickflugorna (Diptera, Pallopteridae), med typdesigneringar och nya synonymer. - Ent. Tidskr. 111: Bei-Bienko, G. Ya. (Ed.) 1988: Keys to the Insects of the European part of USSR, 5(1). Bei-Bienko, G. Ya. (Ed.) 1988: Keys to the Insects of the European part of USSR, 5(2). Chvála, M. 1975: The Tachydromiinae (Dipt. Empididae) of Fennoscandia and Denmark. - Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 3. Chvála, M. 1994: The Empidoidea (Diptera) of Fennoscandia and Denmark. III. Genus Empis. - Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 29. Clayhills, T., Rinne, V. & Koponen, S. 2000: Saaristomeren kansallispuiston niveljalkaiset. Perinnebiotooppien ja hiekkasaarten kovakuoriaiset, luteet, kaskaat ja hämähäkit. - Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja A 113: Frey, R. 1941: Enumeratio Insectorum Fenniae VI Diptera. - Helsingin hyönteisvaihtoyhdistys. Haarto, A. 1999: Havaintoja Suomen uhanalaisista kärpäsistä. - Diamina 1999:4-5. Haarto, A. 2000: Short reports. - Entomol. Fennica 11:1-4. Hackman, W. 1956: The Scatophagidae (Dipt.) of Eastern Fennoscandia. - Fauna Fennica 11. Hackman, W. 1980: A check list of the Finnish Diptera I. Nematocera and Brachycera. - Notulae Entomol. 60: Hackman, W. 1980: A check list of the Finnish Diptera II. Cyclorrhapha. - Notulae Entomol. 60: Hansen. M.1987: The Hydrophiloidae (Coleoptera) of Fennoschandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 18. Hippa, H. & Mannila, R. 1975: Checklist of spiders (Araneae) of Southwest Häme, Finland, with reference to the zoogeography of the species. - Lounais-Hämeen Luonto 55: Koponen, S. 1985: Epigeic spider fauna (Araneae) of a hamlet at Turku, SW Finland. - Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 61: Koponen, S. 1991: Hämähäkit (Araneae) / Spindlar (Araneae). Kuralan Kylämäen luonnontieteellinen tutkimus. - Turun Maakuntamuseon raportteja 13: Linnavuori, R.1966: Nivelkärsäiset I. Luteet 1. Suomen Eläimet 10. Linnavuori, R.1967: Nivelkärsäiset II. Luteet 2. Suomen Eläimet 11. Ossiannilsson, F.1978: The auchenorrhyncha (Homoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 7, Part 1. Palm, T.1963: Svensk Insektfauna 9, häfte 3. Skalbaggar. Kortvingar: Fam. Staphylinidae. Underfam. Paederinae, Staphylininae. Palm, T.1966: Svensk Insektfauna 9, häfte 4. Skalbaggar. Kortvingar: Fam. Staphylinidae. Underfam. Habrocerinae, Trichophyinae, Tachyporinae. Palm, T.1972:Svensk Insektfauna 9, häfte 7. Skalbaggar. Kortvingar: Fam. Staphylinidae.. Underfam. Aleocharinae (Aleuonota-Tinotus). Palmgren, P. 1977: Die Spinnenfauna Finnlands und Ostfennoskandiens VIII. - Fauna Fennica 30: Pape, T. 1984: The Sarcophagidae (Diptera) of Fennoscandia and Denmark. - Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 19. Piirainen, T. 2001: Seuran kesäretket Diamina 2001: Rognes, K. 1991: - Blowflies (Diptera, Calliphoridae) of Fennoscandia and Denmark. -Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 24. Roslin, T. 1999: Spatial Ecology of Dung Beetles. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Rozkošný, R. 1984: The Sciomyzidae (Diptera) of Fennoscandia and Denmark. - Fauna Entomologica Scandinavica, Volume 14. Torp, E. 1994: Danmarks Svirrefluer (Diptera: Syrphidae). - Danmarks dyreliv, Bind 6. Tschorsnig, H.-P. & Herting, B. 1994: Die Raupenfliegen (Diptera: Tachinidae) Mitteleuropas: Bestimmungstabellen und Angaben zur Verbreitung und Ökologie der einzelnen Arten. - Stuttgarter Beiträge zur Naturkunde, Serie A (Biologie), Nr
17 Lajilista kärpäsistä LIITE 1 A: V:Pertteli, Haalinkylä B: V:Kiikala, Hirvelä C: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku D: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri E: EH: Somero, Häntälä, koulu F: HAVAITSIJAT 1 = Haarto & Mukkala = Haarto & Mukkala = Haarto, Sakari Kerppola & Mukkala = Tero Piirainen & Keijo Mattila = Tero Piirainen = Tomi Mutanen = Kalle Rainio 1997 A B C D E F DIPTERA (Kärpäset) Xylophagidae Xylophagus compeditus 1 Stratiomyidae Beris chalybeata 1 Beris morrisii 1 Microchrysa polita 1 Microchrysa flavicornis 1,4 Sargus cuprarius 1 Sargus splendens 1,4 Tabanidae Chrysops caecutiens 1 Hybomitra lundbecki 1 Hybomitra tropica 1 Tabanus bromius 1,4 Haematopota pluvialis 1 Rhagionidae Chrysopilus luteolus 6 Rhagio maculata 1 Rhagio scolopacea 1 Bombyliidae Villa hottentotta 1 Asilidae Leptogaster cylindrica 1 Therevidae Thereva nobilitata 1,4 Thereva plebeja 1 Dolichopodidae Dolichopus brevipennis 1 Dolichopus cilifemoratus 1 Dolichopus nigricornis 1 Dolichopus nitidus 1 Dolichopus pennatus 1 Dolichopus picipes 1 Dolichopus plumipes 1,4 Dolichopus popularis 1 Dolichopus simple 1 Dolichopus ungulatus 1 Dolichopus wahlbergi 1 Hercostomus aerosus 1 Hercostomus sahlbergi 1 17
18 A B C D E F Hydrophorus brunnicosus 1 Chrysotus pulchellus 1 Medetera ambigua 1 Medetera betulae 1 Medetera jacula 1 Medetera pallipes 1 Syntormon denticulatus 1 Syntormon pumilus 1 Campsicnemus curvipes 1 Rhaphium elegantulum 1 Rhaphium fascipes 1 Rhaphium penicillatum 1 Raphium macrocerum 1 Rhaphium monotrichum 1 Rhaphium zetterstedti 1 Argyra auricollis 1 Argyra diaphana 1 Argyra leucocephala 1 Empididae Tachypeza nubila 1 Tachypeza truncorum 1 Ocydromia glabricula 1 Euthyneura myrtilli 1 Platypalpus agilis 1 Platypalpus brevicornis 1 Platypalpus calceatus 1,6 Platypalpus candicans 6 Platypalpus cursitans 1 Platypalpus cothurnatus 1 Platypalpus ecalceatus 6 Platypalpus longicornis 1 Platypalpus longiseta 1 Platypalpus luteus 1,6 Platypalpus major 1,6 Platypalpus minutus 1 Platypalpus nigritarsis 1 Platypalpus pallidiventris 1 Platypalpus pallipes 6 Drapetis parilis 1 Drapetis pusilla 1 Crossopalpus nigritellus 1 Bicellaria intermedia 6 Rhamphomyia nigripennis 6 Rhamphomyia spinipes 1 Rhamphomyia sulcata 2 Empis (Empis) nigripes 1 E. (Euempis) tessellata 1 E. (Euempis) picipes 1 E. (Kritempis) livida 1 E. (Platyptera) borealis 1 E. (Xanthempis) stercorea 1 E. (Xanthempis) univittata 1 Gloma fuscipennis 1 Chelifera precatoria 1 Chelifera stigmatica? 1 18
19 A B C D E F Hilara cornicula 1 Hilara intermedia 6 Hilara interstincta 1 Hilara longivittata 1 Hilara quadrivittata 6 Lonchopteridae Lonchoptera furcata 1,6 Platypezidae Callomyia amoena 1 Pipunculidae Chalarus sp. 1 Verrallia aucta 1 Dorylomorpha confusa 1 Dorylomorpha infirmata 1 Pipunculus campestris 1 Pipunculus thomsoni 1,6 Pipunculus varipes 1 Cephalops carinatus 1 Cephalops chlorionae 1 Cephalops obtusinervis 1 Eudorylas sp. 1 Eudorylas sp. 1 Eudorylas sp. 1 Syrphidae Paragus finitimus 1 Melanostoma mellinum 1,2,6 Xanthandrus comtus 4 Platycheirus albimanus 1 Platycheirus angustatus 1,4 Platycheirus clypeatus 1,5 Platycheirus peltatus 1 Platycheirus scambus 1,5 Chrysotoum arcuatum 1 Syrphus ribesii 1,6 Syrphus torvus 1,6 Eupeodes bucculatus 1 Eupeodes corollae 1 Eupeodes latifasciatus 1 Eupeodes nitens 1 Dasysyrphus friuliensis 1 Dasysyrphus pinastri 1 Dasysyrphus tricinctus 1 Dasysyrphus venustus 1 Melangyna compositarum 1 Melangyna lasiophthalma 1 Parasyrphus lineola 1 Parasyrphus vittiger 1,2 Meliscaeva cinctella 1 Episyrphus balteatus 1 Sphaerophoria batava 1 Sphaerophoria philanthus 1 Sphaerophoria scripta 1 Sphaerophoria taeniata 1 Sphaerophoria virgata 1 Pipiza noctiluca 1,2 19
20 A B C D E F Pipizella viduata 1 Cheilosia albitarsis 1,5 Cheilosia flavipes 1,2,5 Cheilosia gigantea 1 Cheilosia latifrons 1 Cheilosia nigripes 1 Cheilosia pagana 2 Cheilosia scutellata 1 Cheilosia velutina 2 Cheilosia vernalis 1,3 Rhingia borealis 1 Rhingia campestris 2 Volucella pellucens 1 Sericomyia silentis 1 Neoascia meticulosa 2 Neoascia podagrica 1 Brachyopa testacea 1 Lejogaster metallina 1 Orthonevra nobilis 1 Helophilus affinis 1 Helophilus pendulus 1,7 Anasimyia interpuncta 1 Eristalis arbustorum 1,2 Eristalis interrupta 1,2 Syritta pipiens 1 Xylota coeruleiventris 1 Xylota ingava 7 Xylota tarda 1 Xylota segnis 1,6 Conopidae Conops quadrifasciata 1 Myopa testacea 3 Lonchaeidae Lonchaea chorea 6 Lauaniidae Minettia longipennis 1,6 Minettia lupulina 1,6 Aulagastromyia anisodactyla 1 Lyciella decempunctata 1 Lyciella decipiens 6 Lyciella illota 1 Lyciella laeta 1,6 Lyciella subfasciata 1,6 Lyciella pallidiventris 6 Sapromyza sepunctata 6 Calliopum aeneum 1,6 Calliopum elisae 1,6 Tricholauania praeusta 1 Lauania cylindricornis 1 Drosophilidae Stegana furta 1 Steganina coleoptrata 1 Psilidae Psila atra 1,2 Psila merdaria 1 20
21 A B C D E F Psila nigra 1,2 Psila obscuritarsis 1,6 Psila pectoralis 1 Loocera fulviventris 1 Tanypetzidae Tanypeza longimana 6 Ephydridae Ochthera mantis 1 Parydra aquila 1 Psilopa marginella 1 Scatophagidae Norellisoma spinimanum 1 Cordylura ciliata 1 Cordylura pubera 1 Amaurosoma armillatum 1 Amaurosoma multisetosum 1 Orthochaeta pilosa 6 Scatophaga inquinata 1 Scatophaga stercoraria 1 Scatophaga suillia 1,6 Trichopalpus fraternus 6 Trichopalpus punctipes 6 Muscidae Musca autumnalis? 1,3,4 Mesembrina meridina 1,4 Mesembrina mystacea 1,2 Morellia aenescens 1 Morellia hortorum 1 Morellia simple 1 Muscina assimilis 1 Muscina stabulans 1 Orthellia cornicina 1,4 Polietes lardaria 4 Myospila meditabunda 1 Sarcophagidae Metopia grandii 1 Blaesoipha plumicornis 1 Helicophagella crassimargo 1 Thyrsocnema incisilobata 1 Parasarcophaga caerulescens 1 Sarcophaga carnaria 1 Sarcophaga variegata 1 Calliphoridae Bellardia stricta 1 Bellardia viarum 1 Calliphora loewi 1 Calliphora subalpina 1 Calliphora vicina 1 Calliphora vomitoria 1 Cynomya mortuorum 1,4 Protophormia terraenovae 1 Protocalliphora azurea 1 Lucilia caesar 1 Lucilia illustris 1 Lucilia richardsi 1 21
22 A B C D E F Lucilia silvarum 1 Melanomya nana 1,6 Pollenia amentaria 1 Pollenia angustigena 1 Pollenia griseotomentosa 1 Pollenia labialis 1 Pollenia rudis 1,3 Pollenia vagabunda 1 Tachinidae Platymyia fimbriata 1,4 Eumea linearicornis 1 Myeoristops blondeli 1 Bactromyia aurulenta 1 Brachicheta strigata 1,3 Zaira cinerea 6 Phorocera obscura 1 Eriothri rufomaculatus 1,4 Oswaldia muscaria 1 Lypha dubia 1 Loewia phaeoptera 1 Actia lamia 1,6 Siphona urbana 1 Pelatachina tibialis 2 Solieria pacifica 1 Campylocheta inepta 1 Epicampocera succinta 1 Huebneria affinis 1 Phrye vulgaris 1 Klugia marginata 1 Voria ruralis 1 Ramonda prunaria 1 Phasiidae Phasia obesa 1,4 Cylindromyia brassicaria 1,4 Micropezidae Compsobata cibaria 1 Compsobata commutata 1 Calobata petronella 1,6 Dryomyzidae Neuroctena anilis 1 Sciomyzidae Colobaea bifasciella 1 Pherbellia albocostata 1 Pherbellia dubia 1 Pherbellia pallidiventris 6 Pherbellia ventralis 1 Limnia unguicornis 1 Dichetophora finlandica 1 Euthycera chaerophylli 1 Antichaeta atriseta 6 Renocera pallida 1 Tetanocera arrogans 1 Tetanocera elata 1 Tetanocera hyalipennis 1 Tetanocera robusta 1 22
23 A B C D E F Tetanocera silvatica 1 Sepsidae Themira annulipes? 1 Themira nigricornis 1 Themira putris 1 Sepsis cynipsea 1 Sepsis flavimana?? 1 Sepsis fulgens 1 Sepsis orthocnemis 1 Sepsis thoracica 1 Sepsis violacea 1,2 Nemopoda nitidula 1 Heleomyzidae Oecothea fenestralis 1 Neoleria ruficeps 1 Heleomyza serrata 1 Tephrochlamys flavipes 1 Morpholeria ruficornis 1 Suillia affinis 1 Suillia atricornis 6 Suillia bicolor 6 Suillia flava 1 Suillia fuscicornis 1 Suillia laevifrons 1 Suillia flavifrons 1 Scoliocentra brachypterna 6 Anthomyzidae Stiphorosoma sabulosum 1 Anthomyza gracilis 1 Paranthomyza nitida 6 Agromyzidae Cerodontha denticornis 1 Opomyzidae Opomyza florum 1 Geomyza combinata 1 Geomyza consobrina 1 Geomyza tripunctata 1 Sphaeroceridae Copromyza borealis 1 Copromyza freyi 1 Copromyza gelida 1 Copromyza nitida 1 Copromyza stercoraria 1 Sphaerocera curvipes 1 Sphaerocera nitida 1 Sphaerocera pusilla 1 Coproica ferruginata 1 Clusiidae Hendelia beckeri 1 Clusioides geomyzina 1 Clusioides ruficollis 1 Clusioides pictipes? 1 Tephritidae Chaetorellia jaceae 1 Urophora cardui 1 23
24 A B C D E F Urophora solstitialis 1 Myioleja caesio 1,6 Trypeta zoe 6 Xyphosia miliariae 1 Prionimera cognata 1 Oyna flavipennis 1 Paroyna loewiana 1 Tephritis conura 1 Otitidae Ceroys urticae 1 Pallopteridae Palloptera marginata 6 Palloptera saltuum 1,6 Palloptera trimacula 1,6 Palloptera umbellatarum 6 Palloptera usta 1 Palloptera ustulata
25 Ikkunapyydyksistä ja valorysästä havaitut kärpäset ja kirput A: V:Pertteli, Haalinkylä (1), B: V:Pertteli, Haalinkylä (1), C: V:Pertteli, Haalinkylä (1), D: V:Kiikala, Hirvelä (2), E: V:Kiikala, Hirvelä (2), F: V:Kiikala, Hirvelä (2), G: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku (4), H: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku (4), I: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku (4), J: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri (5), K: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri (5), L: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri (5), M: EH:Somero, Häntälä, koulu (valorysä), N: Yhteensä LIITE 2 A B C D E F G H I J K L M N DIPTERA (Kärpäset) Xylophagidae Xylophagus compeditus 2 2 Stratiomyidae Beris morrisii Microchrysa flavicornis 1 1 Sargus splendens 2 2 Tabanidae Chrysops caecutiens 1 1 Hybomitra lundbecki 1 1 Tabanus bromius 2 2 Haematopota pluvialis Rhagionidae Chrysopilus luteolus 1 1 Rhagio maculata Rhagio scolopacea Therevidae Thereva nobilitata Dolichopodidae Dolichopus brevipennis Dolichopus cilifemoratus Dolichopus nigricornis Dolichopus nitidus 1 1 Dolichopus pennatus 2 2 Dolichopus picipes 1 1 Dolichopus plumipes Dolichopus popularis Dolichopus simple Dolichopus ungulatus Dolichopus wahlbergi Hercostomus aerosus 2 2 Hercostomus sahlbergi 1 1 Hydrophorus brunnicosus 1 1 Chrysotus pulchellus Medetera ambigua 5 5 Medetera betulae Medetera jacula Medetera pallipes 1 1 Syntormon pumilus
26 A B C D E F G H I J K L M N Campsicnemus curvipes Rhaphium elegantulum 1 1 Rhaphium fascipes 2 2 Rhaphium penicillatum 1 1 Rhaphium macrocerum 5 5 Rhaphium monotrichum 1 1 Rhaphium zetterstedti 2 2 Argyra auricollis 1 1 Argyra diaphana 1 1 Argyra leucocephala 1 1 Empididae Tachypeza nubila 2 2 Tachypeza truncorum 2 2 Ocydromia glabricula Euthyneura myrtilli Platypalpus agilis Platypalpus brevicornis 1 1 Platypalpus calceatus Platypalpus candicans 4 4 Platypalpus cursitans Platypalpus cothurnatus Platypalpus ecalceatus 1 1 Platypalpus longicornis 2 2 Platypalpus longiseta Platypalpus luteus Platypalpus major Platypalpus minutus 1 1 Platypalpus nigritarsis 3 3 Platypalpus pallidiventris 2 2 Platypalpus pallipes 1 1 Drapetis parilis Drapetis pusilla 1 1 Crossopalpus nigritellus Bicellaria intermedia 3 3 Rhamphomyia nigripennis 2 2 Empis (Empis) nigripes E. (Euempis) tessellata 1 1 E. (Euempis) picipes 1 1 E. (Kritempis) livida E. (Xanthempis) stercorea 1 1 E. (Xanthempis) univittata 1 1 Gloma fuscipennis 2 2 Chelifera precatoria Chelifera stigmatica 1 1 Hilara cornicula Hilara intermedia 4 4 Hilara interstincta 1 1 Hilara longivittata 2 2 Hilara quadrivittata 3 3 Lonchopteridae Lonchoptera furcata 1 1 Pipunculidae Chalarus sp. 1 1 Verrallia aucta
27 A B C D E F G H I J K L M N Dorylomorpha infirmata 1 1 Pipunculus campestris Pipunculus thomsoni Pipunculus varipes 1 1 Cephalops carinatus 2 2 Cephalops chlorionae 1 1 Cephalops obtusinervis 1 1 Eudorylas sp. 1 1 Eudorylas sp. 2 2 Eudorylas sp. 1 1 Syrphidae Melanostoma mellinum Platycheirus albimanus 1 1 Platycheirus clypeatus 1 1 Syrphus ribesii Syrphus torvus 3 3 Dasysyrphus friuliensis 1 1 Dasysyrphus tricinctus 1 1 Dasysyrphus venustus 1 1 Parasyrphus lineola 1 1 Episyrphus balteatus Sphaerophoria scripta 2 2 Pipizella viduata 1 1 Cheilosia vernalis 1 1 Rhingia borealis Volucella pellucens 1 1 Sericomyia silentis 2 2 Neoascia podagrica 1 1 Lejogaster metallina 1 1 Orthonevra nobilis 1 1 Helophilus affinis 1 1 Helophilus pendulus Xylota segnis Lonchaeidae Lonchaea chorea 1 1 Lauaniidae Minettia longipennis Minettia lupulina Aulagastromyia anisodactyla 3 3 Lyciella decempunctata Lyciella decipiens 1 1 Lyciella illota 3 3 Lyciella laeta Lyciella subfasciata Lyciella pallidiventris 8 8 Sapromyza sepunctata 1 1 Calliopum aeneum Calliopum elisae Tricholauania praeusta Lauania cylindricornis 5 5 Drosophilidae Stegana furta 1 1 Steganina coleoptrata 1 1 Psilidae 27
28 A B C D E F G H I J K L M N Psila atra 1 1 Psila merdaria Psila nigra Psila obscuritarsis Psila pectoralis 3 3 Tanypetzidae Tanypeza longimana 1 1 Ephydridae Ochthera mantis 1 1 Psilopa marginella 1 1 Scatophagidae Norellisoma spinimanum 1 1 Cordylura ciliata 1 1 Cordylura pubera 1 1 Amaurosoma multisetosum 1 1 Orthochaeta pilosa 1 1 Scatophaga stercoraria Scatophaga suillia Trichopalpus fraternus 2 2 Trichopalpus punctipes 2 2 Muscidae Musca autumnalis Mesembrina meridina Mesembrina mystacea 1 1 Morellia aenescens 1 1 Morellia hortorum 1 1 Morellia simple Muscina assimilis 1 1 Muscina stabulans Orthellia cornicina Myospila meditabunda 1 1 Sarcophagidae Metopia grandii 1 1 Blaesoipha plumicornis Helicophagella crassimargo 1 1 Thyrsocnema incisilobata Parasarcophaga caerulescens 1 1 Sarcophaga carnaria Sarcophaga variegata Calliphoridae Bellardia stricta Bellardia viarum Calliphora loewi 1 1 Calliphora subalpina Calliphora vicina Calliphora vomitoria Cynomya mortuorum Protophormia terraenovae 4 4 Lucilia caesar Lucilia illustris Lucilia richardsi 1 1 Lucilia silvarum Melanomya nana Pollenia amentaria
29 A B C D E F G H I J K L M N Pollenia angustigena 1 1 Pollenia labialis Pollenia rudis Tachinidae Eumea linearicornis 1 1 Bactromyia aurulenta 1 1 Zaira cinerea 1 1 Phorocera obscura 1 1 Eriothri rufomaculatus Loewia phaeoptera Actia lamia Siphona urbana Campylocheta inepta 1 1 Epicampocera succinta 1 1 Huebneria affinis 1 1 Phrye vulgaris 1 1 Klugia marginata 1 1 Voria ruralis Ramonda prunaria 1 1 Micropezidae Compsobata cibaria 3 3 Compsobata commutata 1 1 Calobata petronella Dryomyzidae Neuroctena anilis Sciomyzidae Colobaea bifasciella 1 1 Pherbellia albocostata 2 2 Pherbellia dubia 1 1 Pherbellia pallidiventris 2 2 Pherbellia ventralis 1 1 Dichetophora finlandica 1 1 Euthycera chaerophylli 1 1 Antichaeta atriseta 2 2 Renocera pallida Tetanocera robusta 1 1 Tetanocera silvatica 1 1 Sepsidae Themira annulipes 1 1 Themira putris 1 1 Sepsis cynipsea Sepsis flavimana Sepsis fulgens Sepsis orthocnemis Sepsis thoracica 1 1 Sepsis violacea Nemopoda nitidula Heleomyzidae Oecothea fenestralis Neoleria ruficeps 1 1 Heleomyza serrata Tephrochlamys flavipes 1 1 Morpholeria ruficornis 1 1 Suillia affinis
30 A B C D E F G H I J K L M N Suillia atricornis 1 1 Suillia bicolor 1 1 Suillia fuscicornis Suillia laevifrons Suillia flavifrons 1 1 Scoliocentra brachypterna Anthomyzidae Stiphorosoma sabulosum Paranthomyza nitida 4 4 Agromyzidae Cerodontha denticornis Opomyzidae Geomyza combinata Geomyza consobrina 1 1 Geomyza tripunctata 1 1 Sphaeroceridae Copromyza borealis 7 7 Copromyza freyi 1 1 Copromyza gelida 2 2 Copromyza nitida 1 1 Copromyza stercoraria Sphaerocera curvipes 1 1 Sphaerocera nitida 1 1 Sphaerocera pusilla 1 1 Coproica ferruginata Clusiidae Hendelia beckeri 2 2 Clusioides geomyzina Clusioides ruficollis Clusioides pictipes 1 1 Tephritidae Urophora cardui 1 1 Urophora solstitialis 1 1 Myioleja caesio Trypeta zoe 1 1 Xyphosia miliariae 1 1 Prionimera cognata Tephritis conura 2 2 Otitidae Ceroys urticae 2 2 Pallopteridae Palloptera marginata 1 1 Palloptera saltuum Palloptera trimacula Palloptera umbellatarum 5 5 Palloptera usta 1 1 Palloptera ustulata 1 1 SIPHONAPTERA (Kirput) Ceratophyllidae Ceratophyllus garei
31 Kuoppapyydyksistä havaitut kärpäset ja kirput LIITE 3 A: V:Pertteli, Haalinkylä (1), B: V:Pertteli, Haalinkylä (1), C: V:Pertteli, Haalinkylä (1), D: V:Kiikala, Hirvelä (2), E: V:Kiikala, Hirvelä (2), F: V:Kiikala, Hirvelä (2), G: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku (4), H: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku (4), I: EH:Somero, Häntälä, Luontopolku (4), J: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri (5), K: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri (5), L: EH:Somero, Häntälä, Mäki-Teeri (5), M: Yhteensä A B C D E F G H I J K L M DIPTERA (Kärpäset) Stratiomyidae Beris chalybeata 1 1 Dolichopodidae Dolichopus ungulatus 1 1 Psilidae Psila nigra 1 1 Sarcophagidae Blaesoipha plumicornis 1 1 Thyrsocnema incisilobata 1 1 Sarcophaga carnaria 2 2 Sepsidae Sepsis orthocnemis Nemopoda nitidula 1 1 Heleomyzidae Suillia fuscicornis 3 3 Anthomyzidae Stiphorosoma sabulosum 2 2 Opomyzidae Geomyza combinata SIPHONAPTERA (Kirput) Ceratophyllidae Ceratophyllus garei
Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti c/o Tero Piirainen Kankaankuja Tampere
Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti 30.11.2008 c/o Tero Piirainen Kankaankuja 8 33700 Tampere Tampereen kaupunki, Yhdyskuntapalvelut / Antonia Sucksdorff-Selkämaa Frenckellinaukio 2 B PL 487,
THORNHILL MOSS AND MEADOWS SSSI RECORDING DAY Taxon Name Common Name Taxon group Rana temporaria Common Frog amphibian Bufo bufo Common Toad
Taxon Name Common Name Taxon group Rana temporaria Common Frog amphibian Bufo bufo Common Toad amphibian Emberiza schoeniclus Reed Bunting bird Emberiza citrinella Yellowhammer bird Pyrrhula pyrrhula Bullfinch
Ohkolanjokilaakson Natura-alueen kaksisiipisistä (Diptera) Jere Kahanpää & Jukka Salmela
Sahlbergia Vol. 12: 43 49, 2007 43 Ohkolanjokilaakson Natura-alueen kaksisiipisistä (Diptera) Jere Kahanpää & Jukka Salmela Kahanpää, J. & Salmela, J. 2007: Notes on the Diptera fauna of the Ohkolanjokilaakso
Kukkakärpästen (Diptera, Syrphidae) esiintyminen Luhangassa (EH) vuosina 2001 2010
Diamina 2011 32 Kukkakärpästen (Diptera, Syrphidae) esiintyminen Luhangassa (EH) vuosina 2001 2010 Matti Koivikko Olen seurannut kukkakärpäsiä Luhangassa säännöllisesti vuodesta 1999. Pari vuotta kului
Muutoksia Suomen kukkakärpäsfaunaan (Diptera, Syrphidae)
30 Sahlbergia 19.1-2 (2013), 30-38 Muutoksia Suomen kukkakärpäsfaunaan (Diptera, Syrphidae) Sakari Kerppola Kerppola, S. 2013: Muutoksia Suomen kukkakärpäsfaunaan (Diptera, Syrphidae). - Sahlbergia 19(1-2):
Paahde Life -hankkeen hämähäkkikartoitukset paahdekohteilla Säkylänharjulla ja Örössä vuonna 2014
Faunatican raportteja 21/2016 Paahde Life -hankkeen hämähäkkikartoitukset paahdekohteilla Säkylänharjulla ja Örössä vuonna 2014 Niclas Fritzén Faunatican raportteja 21/2016 Päiväys: 20.4.2016 Kirjoittaja:
Helsingin Vanhankaupunginlahden ja reuna-alueiden kukkakärpäset (Diptera, Syrphidae)
5 Helsingin Vanhankaupunginlahden ja reuna-alueiden kukkakärpäset (Diptera, Syrphidae) Sakari Kerppola Kerppola, S. 2011: Helsingin Vanhankaupunginlahden ja reuna-alueiden kukkakärpäset (Diptera, Syrphidae).
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
Suomelle uusia kärpäslajeja (Diptera: Brachycera) Jari Flinck 1 & Jere Kahanpää 2. Johdanto. Merkittävimmät keruupaikat
Sahlbergia 19.1-2 (2013), 53-62 53 Suomelle uusia kärpäslajeja (Diptera: Brachycera) Jari Flinck 1 & Jere Kahanpää 2 1) Hiihtomäentie 37 B 16, 00800 Helsinki, Finland, jari.flinck@welho.com 2) Finnish
w-album 16 Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry Hyönteiskerho Muutoksia Suomen kaksisiipisfaunassa (Insecta: Diptera)
w-album 16 2014 Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry Hyönteiskerho Muutoksia Suomen kaksisiipisfaunassa (Insecta: Diptera) Antti Haarto ja Kaj Winqvist w-album 16 (2014) ISSN 1795-665X ISSN 1795-6668
RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
Paahde Life -hankkeen hämähäkkikartoitukset paahdekohteilla Hailuodossa, Siikajoella ja Uudessakaarlepyyssä vuonna 2014
Faunatican raportteja 20/2016 Paahde Life -hankkeen hämähäkkikartoitukset paahdekohteilla Hailuodossa, Siikajoella ja Uudessakaarlepyyssä vuonna 2014 Niclas Fritzén Faunatican raportteja 20/2016 Päiväys:
Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015
Maakylä-Räyskälän nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Katkovyökaskas (Planaphrodes nigrita) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset
Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015
Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
Aineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
Muutoksia Suomen kukkakärpäsfaunaan (Diptera, Syrphidae)
34 Sahlbergia Vol. 13: 34 40, 2007 Muutoksia Suomen kukkakärpäsfaunaan (Diptera, Syrphidae) Antti Haarto & Sakari Kerppola Haarto, A. & Kerppola, S. 2007: Muutoksia Suomen kukkakärpäsfaunaan (Diptera,
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
Liite 26. Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus
Liite 26 Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus Kolarin ja Pajalan suunniteltujen kaivosalueiden lajistokartoitus: Lepidoptera, Coleoptera, Araneae: Lycosidae, Rana arvalis
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64217 / Kirjoverkkoperhosen esiintymisselvitys Vantaan Massaholmin YVAalueella
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg Vantaan Massaholmin YVAalueella 17.10.2018 1/4 17.10.2018 Sisällys 1 Yhteystiedot... 2 1.1 Kohde... 2 1.2 Tilaaja... 2 1.3 Toteutus... 2 2 Johdanto... 3 3 Aineisto ja menetelmät...
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
Viisikymmentä Suomelle uutta kärpäslajia (Diptera: Brachycera)
63 Viisikymmentä Suomelle uutta kärpäslajia (Diptera: Brachycera) Jere Kahanpää Finnish Museum of Natural History, Zoology Unit, P.O. Box 17, FI-00014 University of Helsinki, Finland, email jere.kahanpaa@helsinki.fi
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
w-album 13 Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry Hyönteiskerho Korppoon Utön hyönteisistä ja muista eläimistä
w-album 13 2013 Turun Eläin- ja Kasvitieteellinen Seura ry Hyönteiskerho Korppoon Utön hyönteisistä ja muista eläimistä Antti Haarto ja Veli-Matti Mukkala (toim.) w-album 13 (2013) ISSN 1795-665X ISSN
Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti Kaarilahdenkuja Tampere. Tampereen kaupunki / Kari Korte PL Tampere
Tampereen hyönteistutkijain seura ry Raportti 27.9.2005 Kaarilahdenkuja 11 33700 Tampere Tampereen kaupunki / Kari Korte PL 487 33101 Tampere RAPORTTI TUMMAVERKKOPERHOSEN ESIINTYMISESTÄ NURMIN JA SORILA
Örön nivelkärsäiskartoitukset 2014
Örön nivelkärsäiskartoitukset 2014 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Hietikkosarakirva (Iziphya bufo) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset liittyvät Metsähallituksessa
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta
Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010
Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
Sontiaisia, liskokuntikkaita ja konnakuoriaisia
Petteri Vihervaara, Jyrki Muona & Timo Vuorisalo Sontiaisia, liskokuntikkaita ja konnakuoriaisia keskiajan selkärangattomat eläimet Johdanto Tiedot keskiajan Turun selkärangattomista eläimistä ovat hyvin
Kankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
Pisa-Kypäräisen (FI ) sammalkartoitukset 2017
Pisa-Kypäräisen (FI0600076) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017
Kemiönsaaren Nordanån merikotkatarkkailu kesällä 2017 Tmi Vespertilio 11.8.2017 Tiivistelmä Kemiönsaaren Nordanå-Lövbölen alueelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa. Varsinais-Suomen ELYkeskus on vuonna
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE
MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa
Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen
Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto Kaisa Tervonen Työryhmä Projektin johtaja Panu Halme Lajiasiantuntijat Kaisa Tervonen ja Anna Oldén Biotooppiasiantuntija Kaisa Raatikainen Maaperäasiantuntija Minna-Maarit
Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
Komion (Maakylä-Räyskälä) kovakuoriaiskartoitukset
Komion (Maakylä-Räyskälä) kovakuoriaiskartoitukset 24-25 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Luutasuon tilan ketomaista maantiehen rajautuvaa länsireunaa Seppo Karjalainen JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita
Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimipaikka Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017
Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
Kaksi kukkakärpästen (Diptera, Syrphidae) keräysretkeä Lappiin Kilpisjärven takatuntureille Antti Haarto
26 @ Sahlbergia Vr. 7: 2632, 2002 Kaksi kukkakärpästen (Diptera, Syrphidae) keräysretkeä Lappiin Kilpisjärven takatuntureille Antti Haarto Haarto, A.2002: Two trips to collect hoverflies (Diptera, Syrphidae)
Komion (Maakylä-Räyskälä) myrkkypistiäiskartoitukset
Komion (Maakylä-Räyskälä) myrkkypistiäiskartoitukset 2014-2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Luutasuon tilan ketomaista maantiehen rajautuvaa länsireunaa Seppo Karjalainen, 30.3.2018 Asianumero MH
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
Sudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018
Nanson Kiinteistöt Oy Melkonkatu 24 00210 Helsinki NANSON ALUEEN LIITO-ORAVA JA LUONTOSELVITYS Nokia 2018 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
lajien tunnistaminen
Kimalaisten elintavat ja lajien tunnistaminen Juho Paukkunen Pölyhyöty-hankkeen koulutustilaisuus Helsinki 27.4.2019 Esityksen sisältö Kimalaisten elintavat ja merkitys pölyttäjinä Suomen kimalaislajisto
Pyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset
Kuva: Jan Ove Gjershaug Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset Juho Paukkunen Pistiäistyöryhmä Tunturiympäristöt ja uhanalaiset lajit -seminaari 11.4.2019 Tuntureiden pistiäiset tunnetaan huonosti Lajeja yht.
Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017
Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI0700068) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa
Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011
Otaniemen meriuposkuoriaisselvitys 2011 Jouni Leinikki ja Juha Syväranta 5.1.2012 Alleco Oy Veneentekijäntie 4 00210 Helsinki 1 Sisällys Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 5 Tulokset... 6 Tulosten
Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003
Olvassuon luonnonpuiston paloselvitys Selvitys: Olvassuon alueen metsäpalohistoriasta huhtikuussa 2003 Hannu Herva ja Rauno Ovaskainen, Metsäntutkimuslaitos Kolarin Tutkimusasema Kansikuva Olvassuon luonnonpuisto.
LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lajistoseurannat Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lajistoseurannan tavoitteet? Metsänkäsittelymallien aluetason vaikutukset lajistoon? lyhyellä tähtäimellä sillä, että käsittelyjä
LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
SUOVALKKUSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi
SUOVALKKUSELVITYS 12.9.2012 VAPO OY Leväsuon suovalkkuselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2 TULOKSET... 2 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 4 KIRJALLISUUS... 5 Pöyry Finland Oy Tiina Sauvola
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
Koivusaaren luontopolku
KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet
Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa
Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja
Säkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014
Säkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014 Hietaruurulude ( phoeniceus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset liittyvät Metsähallituksessa 1.8.2014 alkaneeseen
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO