Sontiaisia, liskokuntikkaita ja konnakuoriaisia
|
|
- Annikki Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Petteri Vihervaara, Jyrki Muona & Timo Vuorisalo Sontiaisia, liskokuntikkaita ja konnakuoriaisia keskiajan selkärangattomat eläimet Johdanto Tiedot keskiajan Turun selkärangattomista eläimistä ovat hyvin puutteellisia. Aikalaiset eivät näistä pienikokoisista ja osaksi varmaan kiusallisista seuralaisistaan mitään mainitse ja vaikka olisivat maininneetkin, heidän käyttämänsä nimitykset eri lajeille olisivat varmasti vaikeasti tulkittavia. Näin ollen täsmälliset tiedot perustuvat kokonaan kaupunkialueen arkeologisissa kaivauksissa taltioituihin eläinnäytteisiin, joista yleensä vain melko vähäinen osa on pystytty tunnistamaan lajilleen tai edes ryhmälleen. Valistuneita arvauksia kaupungin lajistosta voidaan toki esittää myös sen perusteella, mitä tiedämme Turun olosuhteista, esimerkiksi kotieläinten pidosta, hygieniasta ja hyötykasvien viljelystä keskiajalla. Koska kaupunkialueen pihoilla pidettiin 1900-luvun sotavuosiin asti yleisesti kotieläimiä, on syytä olettaa kaupungissa jo keskiajalla eläneen runsaasti esimerkiksi karjanlannasta riippuvaisia hyönteisiä. Kaupungin ulkopuolella ei kovinkaan kaukana tuomiokirkon ympärille kasvaneesta vanhasta keskustasta oli peltoja ja laitumia, joilta on varmasti kulkeutunut näiden elinympäristöjen pieneläimiä kaupungin laidoille. Oman kokonaisuutensa lienee muodostanut Kerttulinmäen alla sijainnut, jo keskiajalla pahoin saastunut ja epäilemättä pahalta haissut Mätäjärven kosteikkoalue rantaniittyineen. Kuumina kesäpäivinä tällä vesiperäisellä, runsaasti konnanleinikkiä ja muita saastuneen ympäristön kasveja kasvaneella alueella on varmaan kuhissut seisoville jätevesialtaille tai pahoin rehevöityneille lampareille tyypillisiä pieneläimiä. 1 Valitettavasti Mätäjärven hyönteislajistoa ei erikseen tutkittu 1980-luvulla tehtyjen Mätäjärven kaivausten yhteydessä. 2 Toisaalta tiedämme, ettei kaupungissa vielä keskiajalla ollut, kaupunkitalojen yrtti- ja kasvitarhoja lukuun ottamatta, 3 varsinaisia puistoja tai puuistutuksia, joten näille tyypillinen lajisto on luultavasti ollut vähäistä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme sekä aiemmin kerättyjä tietoja Turun keskiaikaisista selkärangattomista että omia määritystuloksiamme Åbo Akademin päärakennuksen tontin keskiaikaisista maanäytteistä. Tiedoilla kaupungin keskiaikaisesta lajistosta voi puhtaasti biologisen mielenkiinnon ohella olla merkitystä selvitettäessä kaupungissa satoja vuosia sitten vallinneita olosuhteita. Tietolähteet ja tutkimusmenetelmät Tähän mennessä laajimmin keskiajan Turun selkärangattomia on käsitellyt Ritva Niemi, joka tutki perusteellisesti Mätäjärven kaivauksista löytyneitä sammalpunkkeja (Oribatida). 4 Keskiajan sammalpunkit tosin olivat vain osa hänen aineistoaan, joka ulottui ajanlaskumme alusta 1700-luvulle. Kovakuoriaisten ja muiden pieneläinten jäänteitä on säännöllisesti raportoitu myös kasviarkeo logisten tutkimusten yhteydessä. 5 Mahdollisesti keskiaikaista materiaalia sisältyy myös Aboa Vetus -museon kaivausten hyönteislöytöihin 6, jotka alustavien 1) Vrt. Lempiäinen 1989, ) Kostet & Pihlman 1989, ) Laaksonen 1996, 5. 4) Niemi, ) Lempiäinen 1989; 1991; 1999; Aalto 1994; Nurmenniemi ) Junnila Ympäristötieteet asutushistorian selvittämisessä 351 arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:05
2 ajoitusten perusteella ovat 1400-luvun alkua nuorempia mutta 1600-lukua vanhempia. 7 Anssi Junnilalta 8 olemme lisäksi saaneet käyttöömme julkaisemattomia tietoja Rettigin kaivausten (nyk. Aboa Vetus -museon) hyönteislöydöistä. Oma tutkimusaineistomme käsitti 21 sattumanvaraisesti kerättyä maanäytettä Turusta Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologisilta kaivauksilta. Näiden lisäksi tutkimme 16 samoilta kaivauksilta talletettua irtonäytettä, joissa oli yleensä pieni nokare maannosta tai pelkästään pieniin pusseihin kerättyjä eliöiden jäännöksiä. Löytöjen ajoitus perustui kerrostumien keskinäiseen stratigrafiaan, dendrokronologisiin ajoituksiin sekä jossain määrin kerrostumien sisältämään löytöaineistoon. 9 Maannostyypit lajiteltiin multaan, hiekkaan, lantaan ja orgaaniseen kasviainekseen. Näytteistä kymmenen koostui mullasta, kolme hiekasta, viisi lannasta ja kolme sammalesta tai muusta kasviaineksesta. Myös selvät merkit ihmistoiminnasta kuten kompostitai käymäläjäte kirjattiin. Arkeologisten kaivausten yhteydessä kerätyt maa-ainesnäytteet oli säilötty muovipusseihin. Kunkin näytteen tilavuus oli yksi litra lukuun ottamatta näytteitä H61 ja H41, joita oli kaksi litraa, sekä näytettä H52, jota oli ainoastaan 0,5 litraa. Kovakuoriaisten ja muiden selkärangattomien jäännösten erottelemiseksi maaperänäytteistä käytimme menetelmää, joka on osoittautunut hyvin toimivaksi kasvien makrofossiilitutkimuksissa. 10 Aluksi näytteet kuivaseulottiin 4 mm siivilän lävitse, jolloin arkeologiset esineet sekä kookkaat orgaaniset jäännökset kuten luut ja ruodot pystyttiin helposti erottelemaan muusta maannoksesta. Kuivaseulonnan jälkeen näyte upotettiin 7-prosenttiseen kaliumhydroksidiliuokseen (KOH), jossa sen annettiin olla yön yli (12-24 tuntia). Kaliumhydroksidikäsittelyn avulla saadaan näytteistä liuotettuksi kitiinifragmenttien ympärille mahdollisesti muodostuneet kokkareet ja kovat saostumat. KOH-käsittelyn jälkeen kukin näyte siirrettiin muoviämpäriin, johon laskettiin kymmenen litraa lämmintä vettä. Joukkoon lisättiin puoli kilogrammaa suolaa, minkä jälkeen seosta hämmennettiin ja kellutettiin 15 minuutin ajan. Näytteessä olevat kevyemmät orgaaniset partikkelit saatiin näin nousemaan pintaan raskaimman aineksen painuessa pohjalle. Tämän jälkeen vesi ja päällimmäiseksi jäänyt osa näytteestä kaadettiin varovasti siiviläsarjan lävitse, jossa oli 4 mm, 2 mm ja 0,25 mm siiviläverkot. Siivilöihin jäänyttä ainesta huuhdottiin kevyesti juoksevalla vedellä, ja lopulta tiheimmälle siiviläkankaalle jäänyt aines kerättiin lusikalla talteen petrimaljalle. Petrimaljalla aines käytiin läpi stereomikroskoopin avulla, ja kaikki näytteistä löytyneet kasvi- ja eläinjäänteet poimittiin talteen. Jäännökset säilöttiin näyteputkiin 70 prosenttiseen alkoholiin, minkä jälkeen ne etiketöitiin ja määritettiin mahdollisuuksien mukaan. Tarkimpaan määritykseen pyrimme kovakuoriaisaineiston osalta. Eräissä tapauksissa näytteet pystyttiinkin tunnistamaan lajilleen. Kaikki eläinnäytteet on tallennettu löytötietoineen Turun yliopiston eläinmuseon kokoelmiin. Muutamaan näytteeseen oli ilmeisesti säilytysolosuhteiden takia päässyt munimaan sienisääskiä (Diptera, heimo Mycetophilidae), joiden toukat käyttävät sienirihmastoa ja muuta orgaanista ainesta ravintonaan. Näytteiden kontaminaation olisi voinut estää pakastamalla näytteet tuoreeltaan tai vaihtoehtoisesti kuivalla ja ilmatiiviillä varastoinnilla. Nopean jatkokäsittelyn ansiosta näiden näytteiden biologiselle materiaalille ei kuitenkaan päässyt syntymään vahinkoa, joskin aineistoon kuulumattomien sienisääskien runsaus hidasti näytteiden läpikäymistä. Poistimme tutkimusaineistosta (näyte H87) myös yhden erittäin hyväkuntoisen hierakkakuoriaisen (heimo Chrysomelidae, Gastroidea polygoni), joka lähes varmasti oli joutunut aineistoon vasta näytettä talletettaessa. Eläinlöydöt SAMMALELÄIMET Turun kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa on löytynyt jonkin verran sammaleläimiin (pääjakso Bryozoa) kuuluvan, makeissa vesissä elävän kulkusammaleläimen (Cristatella mucedo) statoblasteja. Statoblastit ovat tämän liikkuvia runkokuntia muodostavan lajin kovakuorisia lepoasteita, joiden avulla se leviää uusille alueille. Ne 7) Sartes ) Junnila ) Maakerrostumien ajoitukset ks. Saloranta & Seppänen ) Lempiäinen Kaupunkia pintaa syvemmältä arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:06
3 on helppo tunnistaa lajilleen. Yksi kulkusammaleläimen statoblasti esimerkiksi löytyi Mätäjärven kaivauksissa 1500-luvun kerrostumista. 10 Tämän ja muiden löytöjen perusteella on vaikea tehdä päätelmiä alueen olosuhteista, sillä statoblastit leviävät helposti uusille alueille esim. lintujen mukana. NIVELMADOT Lempiäisen mukaan nivelmatoihin (pääjakso Annelida) kuuluvien lierojen (luokka Oligochaeta, heimo Lumbricidae) munakoteloita löytyy usein vanhoista maakerrostumista. Niitä on löytynyt esimerkiksi Turun Vanhan Suurtorin keskiaikaisista kerrostumista. 12 ja Turun linnan esilinnan kaivausten yhteydessä. 13 Löytöjen käyttökelpoisuutta vähentää se, että nykyisetkin lierot voivat ulottaa käytäviään melko syvälle, ja niiden munakoteloita saattaa siten päätyä jopa keskiaikaisiin kerrostumiin. Näytteistä löytyneiden lierojen munakoteloiden ajoitus on siten epävarmaa. Ajoitusongelmista huolimatta on erittäin todennäköistä, että Turussa nykyäänkin tavattavia lieroja on elänyt runsaasti myös keskiajan Turun tunkioissa ja kosteissa maaperissä. NIVELJALKAISET Hämähäkkieläimet Punkit Sammalpunkit (Oribatida) ovat maaperän dominoivin punkkiryhmä. Ne käyttävät ravintonaan lahoavaa kasvimateriaalia, sienirihmastoja, jäkälää ja muita maaperässä runsaita aineksia. Niiden hyvin säilyviä ja lajilleen tunnistettavia kitiinikuoria löytyykin yleensä maaperänäytteistä runsaasti. Niemi löysi jaksolle jkr ajoitetusta Mätäjärven näytteestä 113 punkkiyksilöä, jotka kuuluivat 17 eri lajiin. 14 Ylivoimaisesti runsain laji oli Scutovertex minutus, jonka osuus kokonaisyksilömäärästä ylsi yli 60 prosentiin. Myöhemmässä, 1400-luvun näytteessä sammalpunkkilajisto oli vielä rikkaampi. Punkkeja löytyi tästä näytteestä 134 yksilöä 34 eri lajista. Mätäjärven alueen sammalpunkkilajisto olikin rikkaimmillaan juuri keskiajalla, jolloin pilaantunutta ja ilmeisesti myös kuivatusyritysten kohteena ollutta pikkujärveä ympäröivät soistuvat ja kosteat rantaniityt luvun lopulla järvi täytettiin osittain, ja 1500-luvulta alkaen Mätäjärvi oli enää hyödytön, vain osan vuotta selvästi vetinen joutomaa, jota käytettiin kaatopaikkana. Tässä vaiheessa punkkien määrät vähenivät, ja tiettyjen kompostilajien ilmaantuminen (esimerkiksi Dinychus carinatus, joka ei kuulu sammalpunkkeihin) kerrostumiin kertoo järven muuttumisesta ihmistoiminnan vaivaamaksi jätealueeksi. 16 Åbo Akademin tontin kaivausten 21 näytteestä löydettiin yhteensä 323 punkkia, joista suurin osa oli sammalpunkkeja. Niitä ei määritetty lajilleen. Lisäksi näytteistä löytyi Mesostigmata-ryhmän punkkeja, ja 1300-luvun lopulle ajoitetusta näytteestä H52 löytyi kolme Ixodes-sukuun kuuluvaa punkkia, jotka tunnetaan paremmin puutiaisina. Hämähäkit Pehmeäruumiisten hämähäkkien jäännöksiä löytyy kaivauksista yleensä niukasti luvun lopulle ajoitetusta Åbo Akademin tontin kaivausten näytteestä H41 löytyi yksi Linyphiidae-heimoon ja todennäköisesti Agynetasukuun kuuluva hämähäkki. Hyönteiset Verkkosiipiset Åbo Akademin tontin kaivausten näytteestä H52 löytyi yksi ja näytteestä H61 kaksi harsokorennon (heimo Chrysopidae) toukkaa. Näytteet ajoittuvat jaksolle 1300-luvun lopusta 1400-luvun alkuun. Harsokorennot ovat kulttuurialueilla hyvin yleisiä. Niiden toukat syövät yksinomaan kirvoja ja ovat siten ihmisen kannalta hyödyllisiä. Kaksisiipiset Kaksisiipisten (Diptera) jäännöksiä löydettiin Åbo Akademin tontin kaivauksilta runsaammin kuin minkään muun eläinryhmän jäännöksiä: 14 näytteestä yhteensä 1545, minkä lisäksi niitä löytyi seitsemästä irtonäytteestä186 kappaletta. Ryhmään kuuluvat jäännökset olivat pääasiassa kärpästen kotelokoppia, joista suurin osa kuului raatokärpästen (Calliphoridae) ja sukaskärpästen (Muscidae) heimoihin. Erityisen runsaasti kärpästen kotelokoppia löytyi näytteistä H20, H52 ja H61, mikä viittaa näytteenottopaikalla olleeseen, toukkien ravinnoksi sopivaan orgaaniseen ainekseen, esimerkiksi lantaan tai ruuantähteisiin. Kärpästen kotelokoppia löytyi runsaasti myös Aboa Vetus -museon kaivauksilta ) Lempiäinen 1989, ) Lempiäinen 1991; Nurmenniemi 1999, ) Aalto 1994, ) Niemi, ) Lempiäinen, Niemi, Räsänen, Salonen, Terho, Vuorela & Vuorisalo 1986, ) Niemi 1989, ) Junnila Ympäristötieteet asutushistorian selvittämisessä 353 arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:06
4 Kuva 1. Sontiainen eli isosittiäinen (Geotrupes stercorarius) elää lehmän lannalla. Vasemmalla museonäyte Turun yliopiston eläinmuseon kokoelmista, oikealla keskiaikaisen sontiaisen osia Åbo Akademin tontin kaivauksilta. Valokuva: Veikko Rinne. Kuva 2. Metsäsittiäinen (Geotrupes stercorosus) on sontiaista selvästi pienempi ja Åbo Akademin tontin kaivauslöydöissä myös sitä vähälukuisempi. Vasemmalla museonäyte Turun yliopiston eläinmuseon kokoelmista, oikealla keskiaikaisen metsäsittiäisen osia Åbo Akademin tontin kaivauksilta. Valokuva: Veikko Rinne. Kirput suhteen varsin erikoistuneita, ja niiden löytymisen perusteella voidaan siten saada tietoa alueen olosuhteista kerrostuman syntyaikana. Etenkin maakiitäjäisiä (heimo Carabidae) on paljon käytetty ympäristömuutosten bioindikaattoreina.20 Ennen Åbo Akademin tontin kaivauksia kovakuoriaisnäytteitä oli Turussa tutkittu järjestelmällisesti vain Aboa Vetus -museon tontin kaivausten yhteydessä.21 Alueen kerrostumista, jotka saattavat olla osittain keskiaikaisia, löytyi mm. Aphodius-suvun lantakuoriaisen ja kosteilla pelloilla ja rannoilla tavattavan mäyräkiitäjäisen (Clivina fossor) jäännöksiä.22 Yhteenveto Åbo Akademin tontin keskiaikaisista kovakuoriaislöydöistä on esitetty taulukossa 1. Löydöt edustavat kahdeksaa kovakuoriaisheimoa ja pariakymmentä sukua tai alaheimoa. Varmuudella tunnistettuja lajeja oli neljä: lannasta riippuvaiset sontiainen (Geotrupes stercorarius, kuva 1) ja metsäsittiäinen (G. stercorosus, kuva 2), ripsikuoriaisiin kuuluva yleinen pienikokoinen laji (Ptenidium nitidum) sekä vähämyyräkiitäjäinen (Dyschirius globosus). Tunnistettuja kovakuoriaissukuja olivat edellisten lisäksi kätkökiitäjäiset (Trechus), pallovesiäiset (Cercyon), mantukuntikkaat (Philonthus), liskokuntikkaat (Quedius), murasonkiaiset (Carpelimus), lyhytsiipissuvut Oxytelus ja Leptacinus, lantakuoriaiset (Aphodius) sekä konnakuoriaiset (Epuraea) (taulukko 1). Åbo Akademin tontin kaivausten maanäytteestä m139, joka on ajoitettu 1300-luvun lopulle, löytyi yksi ihmiskirppu (Siphonaptera: Pulex irritans). Kirput ovat pienikokoisia, kyljiltään litteitä ja siivettömiä hyönteisiä, jotka elävät nisäkkäiden ja lintujen ulkoloisina. Suomessa kirppuja on tavattu noin 45 lajia, joista ihminen joutuu yleensä tekemisiin kissankirpun tai koirankirpun kanssa. Kumpikin laji pistää tilaisuuden tullen ihmistäkin. Keskiajan Turussa elänyt ihmiskirppu on parantuneen asuntohygienian myötä käynyt Suomessa hyvin harvinaiseksi.18 Pistiäiset Åbo Akademin tontin kaivausten näytteestä H52, joka on 1300-luvun lopulta, löytyi vain yksi muurahaisen (heimo Formicidae) jäännös. Yleensä muurahaisten jäännöksiä löytyy maaperäkerrostumista runsaasti. Kovakuoriaiset Kovakuoriaiset ovat maailman ja Suomen runsaslajisin hyönteisryhmä, josta meillä tunnetaan noin 3640 lajia.19 Vuosittain löytyy muutama maallemme jokin uusi laji. Kovakuoriaiset ovat arkeoentomologisesti antoisa tutkimuskohde, koska niiden kitiiniosat säilyvät kerrostumissa melko hyvin ja ovat usein lajilleen tunnistettavia. Monet kovakuoriaiset ovat lisäksi elinympäristönsä 18) Chinery 1978, ) Silfverberg ) Desender, Maelfait & Baer 1991; Desender 1996; Luff 1990; Thiele ) Junnila ) Junnila 1995; vrt. Renkonen 1934, 20. Kaupunkia pintaa syvemmältä arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:07
5 Heimo Laji/ryhmä Löytöpaikkakoodit/ajoitus Carabidae, Dyschirius globosus H13 (1400-l. loppu-1500-l.alku) maakiitäjäiset Trechus sp. H36 (1300-l. loppu-1400-l. alku) Hydrophilidae, Cercyon sp. H6,H13,H30,H70,m138 (1300-l. loppu-1500-l. alku) vesiäiset Ptiliidae, Ptenidium nitidum H20 (1400-l. puoliväli) ripsikuoriaiset Ptiliidae sp. H20 (sama) Staphylinidae, Philonthus sp. H13,H32,H36,m138 (1300-l. loppu-1500-l. alku) Leptacinus sp. H6 (1300-l. loppu-1400-l. alku) Quedius sp. m39,m138,h84 (1300-l. loppu-1500-l. alku) Oxytelus sp. m39 (1400-l. loppu-1500-l. alku) Carpelimus sp. H20,H41 (1300-l. loppu-1400-l. puoliväli) Xantholininae sp. H6 (2 toukkaa),h36,m138 (1300-l. loppu-1400-l. loppu) Omaliinae sp. m138 (1400-luvun loppu) Staphylininae sp. m39 (2 toukkaa, 1400-l. loppu-1500-l. alku) Aleocharinae sp. H6,H58 (1300-l. loppu-1400-l. alku) Staphylinidae sp. H6,H32,H65 (1300-l. loppu-1400-l. puoliväli) Scarabaeidae, Geotrupes stercorarius H72,H82,H85,H86,H87,H88 (1300-l. loppu-1400-l. puoliväli) lehtisarviset Geotrupes stercorosus H71 (1300-l. loppu-1400-l. alku) Geotrupes sp. H65,H75,H81,H84 (1300-l. loppu) Aphodius sp. H84 (1300-l. loppu) Nitidulidae, Epuraea sp. H13 (1400-l. loppu-1500-l. alku) kiiltokuoriaiset Chrysomelidae, Chrysomelidae sp. H6 (1300-l. loppu-1400-l. alku) lehtikuoriaiset Curculionidae, Curculionidae sp. m138,h30 (2 lajia) (1300-l. loppu-1400-l. loppu) kärsäkkäät Tunnistamattomat m138,h65 (1300-l. loppu-1400-l. loppu) kovakuoriaiset Taulukko 1. Åbo Akademin tontin kaivausten keskiaikaiset kovakuoriaisjäännökset alustavine ajoituksineen. Kirjain- ja numerokoodit viittaavat näytenumeroihin. Keskiajan Turku selkärangattomien elinympäristönä Åbo Akademin tontin kaivauksilta löytyneet keskiaikaiset selkärangattomien jäännökset, etenkin kovakuoriaisten jäännökset ja kärpästen kotelokopat, kertovat ihmistoiminnan vahvasti muokkaamasta alueesta, jossa karjanlantaa ja erilaisia kosteita jätetunkioita on ilmeisesti ollut runsaasti. Täysin lannasta riippuvaisia ovat mm. lantakuoriaiset (Aphodius) sekä sittiäislajit. Myös monet lyhytsiipiset, kuten mantukuntikkaat, ovat runsaita lannassa ja kosteilla tunkioilla. Lannassa elävät myös useimmat maamme pallovesiäisistä (suku Cercyon). 23 Sittiäis- ja lantakuoriaislöydöt ajoittuvat jaksolle 1300-luvun lopusta 1400-luvun alkuun, jolloin karjaa tiedetään pidetyn lähistöllä ja läheistä Mätäjärveä käytettiin teurasjätteiden kaatopaikkana. 24 Nämä löydöt sekä maakerrostumista löytynyt lanta tukevat luulöytöihin perustuvaa käsitystä karjanpidosta löytöpaikoilla tai niiden läheisyydessä. Lehmänlantaan erikoistuneen sontiaisen runsaus Åbo Akademin tontin kerrostumissa saattaa viitata etenkin nautakarjan runsauteen alueella. 25 Vähämyyräkiitäjäinen (Dyschirius globosus) on palearktisella alueella laajalle levinnyt ja ekologisesti joustava laji, joka on runsaimmillaan niityillä, viljelymailla ja rannoilla. 26 Nimensä kuoriainen on saanut siitä, että se 23) Renkonen 1934, ) Vuorisalo & Virtanen 1989, ) Vrt. Chinery 1978, ) Renkonen 1934, 20; Thiele 1977, 32, 112. Ympäristötieteet asutushistorian selvittämisessä 355 arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:08
6 kaivaa käytäviä kosteaan maahan. Ravinnokseen myyräkiitäjäiset käyttävät mm. lyhytsiipisiä. 26 Vähämyyräkiitäjäistä on aiemmin löydetty mm. keskikaupungin jätekasoista Wienistä 27, mikä sopii hyvin yhteen Turun keskiaikaisen löydön kanssa. Karjanhoitoon voivat liittyä myös löytyneet puutiaiset, joskin osa puutiaislajeista tunnetusti imee verta myös ihmisistä. Löytynyt ihmiskirppu sopii myös hyvin kuvaan melko epähygieenisestä, ihmisenkin loisten asuttamasta ympäristöstä. Biologisesti Turun keskiaikainen lajisto ei sisällä yllätyksiä, eikä kerrostumista ole varmuudella löytynyt yhtään lajia, jota ei nykyäänkin Suomessa tavattaisi. Monet vanhan maanviljelyn ja karjatalouden seuralaislajit, mm. karjanlannasta riippuvaiset hyönteiset, ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä jyrkästi vähentyneet, ja useiden Aphodius-lajien katsotaan hävinneen maastamme kokonaan. 29 Åbo Akademin tontin kaivauksilta ei kuitenkaan saatu lajilleen määritetyksi yhtään hävinneeksi luokiteltua lajia. 27) Thiele 1977, ) Schweiger ) Rassi, Alanen, Kanerva & Mannerkoski Kaupunkia pintaa syvemmältä arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:08
7 Petteri Vihervaara, Jyrki Muona & Timo Vuorisalo Dung Beetles and Human Fleas: Invertebrate Fauna in Medieval Turku The invertebrate fauna of medieval Turku is very poorly known, although statoblasts of the bryozoan Cristatella mucedo, cocoons of earthworms and fragments of mostly unidentified coleopteran species have occasionally been unearthed in urban archaeological excavations. R. Niemi, however, identified 17 species of oribatid mites from the period AD, as well as 34 species from the 15 th century, in excavations at the site of the ancient lake Mätäjärvi. In recent excavations at the site of Åbo Akademi University we identified e.g. remains of a linyphiid spider (genus Agyneta), green lacewings (Chrysopidae), one human flea (Pulex irritans), cocoons of blow flies (Calliphoridae) and muscid flies (Muscidae), as well as coleopteran fragments representing at least eight families and four identified species (Dyschirius globosus, Ptenidium nitidum, Geotrupes stercorarius, G. stercorosus). Especially the presence of dipteran cocoons, dung beetles (Geotrupes spp. Aphodius sp.), rove beetles (Staphylinidae) and water scavenger beetles (Hydrophilidae) in several soil samples suggests that animal dung and other organic wastes were abundant in the area and sanitary conditions poor during the study period. Ympäristötieteet asutushistorian selvittämisessä 357 arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:08
8 Lähteet PAINAMATTOMAT LÄHTEET Junnila, Anssi Sähköpostiviesti Timo Vuorisalolle. Lempiäinen, Terttu Keskiaikaisia kasvijäänteitä Turun Vanhalta Suurtorilta. Käsikirjoitus, Turun yliopisto, biologian laitos. Nurmenniemi, Elina Turun Vanhan Suurtorin keskiaikainen kasvillisuus. Turun yliopisto, Biologian laitos, Systemaattis-ekologinen kasvitiede, pro gradu -tutkielma. Saloranta, Elina & Seppänen, Liisa III Rakennevaiheraportti. Arkeologiset tutkimukset Åbo Akademin tontilla (Turku I/7/4) vuonna Kaivauskertomus. Turun maakuntamuseo, Sartes, Minna Sähköpostiviesti T. Vuorisalolle. JULKAISUT Aalto, Marjatta Esilinnan kasvillisuus. Teoksessa Drake, K. (Toim.) Turun linnan tutkimuksia 1 - Åbo slott studier 1. Turun maakuntamuseo - Åbo landskapsmuseum. Raportteja - rapport 16. Turku, Chinery, Michael Pohjois-Euroopan hyönteiset. Tammi, Helsinki. Desender, K Diversity and dynamics of coastal dune carabids. Annales Zoologici Fennici 33, Desender, K., Maelfait, J.-P. & Baer, L Carabid beetles as ecological indicators in dune management (Coleoptera: Carabidae). Elytron Suppl. 5, Junnila, Anssi Turun muinaiset hyönteiset ja muut niveljalkaiset. Aboa Vetus & Ars Nova Magazine No 1, Kostet, Juhani & Pihlman, Aki (toim.) Turun Mätäjärvi - Mätäjärvi i Åbo. Turun maakuntamuseo - Åbo landskapsmuseum. Raportteja - rapport 10, Turku. Laaksonen, Hannu Turun puistojen syntyvaiheita. Teoksessa Vuorisalo, T. (Toim.) Monimuotoinen puisto. Turun kaupungin viheryksikkö, Turku, 5-7. Lempiäinen, Terttu Turun muinaisen Mätäjärven kasvijäänteet. Teoksessa Kostet, J. & Pihlman, A. (Toim.) Turun Mätäjärvi - Mätäjärvi i Åbo. Turun maakuntamuseo - Åbo landskapsmuseum. Raportteja - rapport 10, Turku, Lempiäinen, Terttu Maanäytteiden mahdollisuuksista historiallisen ajan arkeologiassa makrofossiilitutkijan näkökulma. Teoksessa Niukkanen, M. (Toim.) Historiallisen ajan arkeologian menetelmät. Seminaari Museoviraston rakennushist. osaston julk. 20, Lempiäinen, Terttu, Niemi, Ritva, Räsänen, Matti, Salonen, Veli-Pekka, Terho, Anneli, Vuorela, Irmeli & Vuorisalo, Timo Mätäjärvi-projektin luonnontieteelliset tutkimustulokset kertovat ympäristön muutoksista Turun seudulla. Luonnon Tutkija 90, Luff, M. L Spatial and temporal stability of Carabid communities in a grass/arable mosaic. Teoksessa Stork, N. E. (Ed.) The role of ground beetles in ecological and environmental studies. Intercept, Andover, Hamphire, Niemi, Ritva Mätäjärven punkkijäännökset. Teoksessa Kostet, J. & Pihlman, A. (Toim.) Turun Mätäjärvi - Mätäjärvi i Åbo. Turun maakuntamuseo - Åbo landskapsmuseum. Raportteja - rapport 10, Turku, Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (Toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Renkonen, O Pieni kovakuoriaiskirja. WSOY, Porvoo. Schweiger, H Die Insektenfauna des Wiener Stadtgebietes als Beispiel einer Kontinentalen Gross-Stadtfauna. Proc. 11th Intern. Congr. Entomol. Vienna 1960, 3, (viite Thielen 1977 mukaan). Silfverberg, Hans Changes in the list of Finnish insects. Entomologica Fennica 7, Thiele, Hans-Ulrich Carabid Beetles in Their Environments. A Study on Habitat Selection by Adaptations in Physiology and Behaviour. Springer-Verlag, Berlin. Vuorisalo, Timo & Virtanen, Tapio Mätäjärven luulöydöt. Teoksessa Kostet, J. & Pihlman, A. (Toim.) Turun Mätäjärvi - Mätäjärvi i Åbo. Turun maakuntamuseo - Åbo landskapsmuseum. Raportteja - rapport 10, Turku, Kaupunkia pintaa syvemmältä arkeologia_kirja( )uusi , 14:37:08
Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotLAPIN KUNTA, KIVIKYLÄ, TAHTMAA Varhaismetallikautisen kuoppalieden makrofossiilitutkimus 2006
i_trlt1 LAPIN KUNTA, KIVIKYLÄ, TAHTMAA Varhaismetallikautisen kuoppalieden makrofossiilitutkimus 2006 Tutkimusraportti Mia Lempiäinen Biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto, 20014 Turku. SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotSISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
LisätiedotVANTAA. Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011
VANTAA Brunaberget KASVIMAKROFOSSIILITUTKIMUS 2011 Tutkimusraportti Mia Lempiäinen-Avci Turun yliopisto Biologian laitos Kasvimuseo / Paleoetnobotaniikan laboratorio 2011 JOHDANTO Vantaan Brunabergetissä
LisätiedotMaaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
LisätiedotMaaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
LisätiedotLahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö
Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin
LisätiedotULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus
ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotLIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008
1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista
LisätiedotMaaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla
Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on moniulotteinen
LisätiedotMAKROFOSSIILIRAPORTTI. Tornio Suensaari. YIT:n tontti (II/2/4); Keskikatu 12
MAKROFOSSIILIRAPORTTI Tornio Suensaari YIT:n tontti (II/2/4); Keskikatu 12 Kaupunkiarkeologiset koekaivaukset 24.5. 4.6.2010 ja kaivaukset 7.6. 6.7.2010. Annemari Tranberg Arkeologia, Oulun yliopisto Johdanto
LisätiedotINVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014
INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa
LisätiedotLajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä
Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotOULU, KAUPUNGINTALON TONTTI (OKT-03) HYÖNTEISNÄ YTE R8/eteläprofiili Tranberg Annemari Arkeologian laboratorio, Oulun yliopisto
OULU, KAUPUNGINTALON TONTTI (OKT-03) HYÖNTEISNÄ YTE R8/eteläprofiili Tranberg Annemari Arkeologian laboratorio, Oulun yliopisto SISÄLLYSLUETTELO Arkistotiedot 3 1. Johdanto 4 2. Näytteenotto Kaupungintalon
LisätiedotValkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008
1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...
LisätiedotVantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)
Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2007 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Tutkimushistoria
LisätiedotPORNAINEN Hevonselkä
I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA
LisätiedotKirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotESIHISTORIA PRONSSIKAUSI (1500 500 EKR.)
ESIHISTORIA Merkittävimmät aikakaudet löydösten perusteella Nakkilassa ovat pronssikausi ja rautakauden alkuperiodit eli esiroomalainen ja roomalainen aika. Ensimmäiset asukkaat Nakkilan seuduille ovat
LisätiedotTampere Haihara Koekuopitus 2010
1 Tampere Haihara Koekuopitus 2010 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Tutkimus... 2 Koekuoppakartta... 7 Valokuvia...
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotPorvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012
1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...
LisätiedotPunkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund
1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotVIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi
1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...
LisätiedotTurku II. Suurtorin kiveyksen uusiminen. Kaupunkiarkeologinen valvonta Raportti 2014 Elina Saloranta
1 Turku II Suurtorin kiveyksen uusiminen Kaupunkiarkeologinen valvonta 2013 Raportti 2014 Elina Saloranta 2 Arkisto- ja rekisteritiedot Tutkimuskohde: Turku Suurtori Kaupunginosa: II Tutkimuksen laatu:
LisätiedotYLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004
YLÄNE KAPPELNIITTU rautakautisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösalueen pohjoisosan kartoitus 2004 Päivi Kankkunen ja Sirkku Pihlman Museovirasto - arkeologian osasto - koekaivausryhmä 1 '' 1 Yläne
LisätiedotSKDG201401:31-39 SKDG201401: Samankaltainen kuin M104
R200 Asfaltti Alue Koko alueella - Pihan kestopäällyste Suhde muihin yksiköihin M201 päällä SKDG201401:4 M201 Eteläprofiili Pihan hiekka- ja soratäyttö Suhde muihin yksiköihin Rajaa yksikön M104 ja 109
LisätiedotTAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011
1 TAMPERE Aakkula, Paununkatu 18 koekuopitus 2011 Hannu Poutiainen Kustantaja: Jouni Kalliomäki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Koekuoppakartta... 5 Koekuopat... 6 Tontin koillisosasta
LisätiedotIisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa
1 Iisalmi Salmenranta-Taipale-Kirma-Kilpijärvi osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösten täydennysinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...
LisätiedotSaarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
LisätiedotPernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009
Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston
LisätiedotLuontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
Aulikki Alanen Anna Schulman Carl-Adam Hæggström Ari-Pekka Huhta Juha Jantunen Hannele Kekäläinen Leena Lehtomaa Juha Pykälä Maarit vainio Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus
LisätiedotPIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004
1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...
LisätiedotKIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET. Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi)
KIRKKONUMMEN JÄRVIEN JA LAMPIEN NIMET Jaakko Raunamaa (@helsinki.fi) MITÄ OVAT PAIKANNIMET? Syntyneet tarpeesta Kulttuuri- ja paikkasidonnaisia Suullista perinnettä ESIMERKIT NIMIEN ETYMOLOGIOINNISTA
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,
LisätiedotMeidän Aurajokilaakso. Mitä teet Aurajoella? Merkitseekö se sinulle jotain?
Stop! Paina vasen yläreunasta diaesitys ja sitten alusta! Matkalla on video! Voit katsoa sen nyt tai ihan lopussa! Voit itse päättää. Johdanto Tässä PowerPoint-esityksessä tutustutaan Aurajokeen muun muassa
LisätiedotKuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998
Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotKOTKA. Kotkansaari. Satamakadun ja Ruukinkadun kulmaus KASVIJÄÄNNETUTKIMUKSET
KOTKA Kotkansaari Satamakadun ja Ruukinkadun kulmaus KASVIJÄÄNNETUTKIMUKSET 2012 TUTKIMUSRAPORTTI Mia Lempiäinen-Avci 2012 Turun yliopisto Biologian laitos Kasvimuseo / Paleoetnobotaniikan laboratorio
LisätiedotHankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006
1 Hankasalmi Olkkolan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kaavakartta... 2 Maastokartta 1:10 000, muinaisjäännös ja tutkimusalue... 3 HANKASALMI 27
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotLajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus www.luomus.fi 31.1.2017 1 www.luomus.fi 31.1.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin
LisätiedotHelsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
LisätiedotMAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa
MAAPERÄN HAJOTTAJAELIÖSTÖ MONTA-tutkimuksessa Jari Haimi Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Metsäntutkimuslaitos Metsäteho Tutkimuksessa ovat mukana olleeet: Anne
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotKangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...
LisätiedotHISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS
.. I ' HISTORIALLISEN KOHTEEN TARKASTUS Arkisto ja rekisteritiedot Kunta: Kylä: Tila: Omistaja: Perniö (586) Viipuri (494), Viipurinkartano Alitalo Rnro1:19 Kiinteistö tunnus 58649400010019 Matti Juhani
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
Lisätiedot0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI. Heinisaari. Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA. FM Ville Hakamäki
0 U L U N YLIOPISTO SUOMUSSALMI Heinisaari Myöhäisrautakautisen löytöpaikan tarkastus 14.5.2015 ARKEOLOGIA FM Ville Hakamäki 2015 SISÄLLYSLUETTELO ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... 1 KARIT AOTIEET... 2 1.
LisätiedotSiirtoviemärilinja Harjavalta-Pori
Siirtoviemärilinja Harjavalta-Pori Maanrakennustyön valvonta Ulvilan Saaressa 2009 FM Tiina Jäkärä Museovirasto/RHO 1 ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kunta: Ulvila Tutkimuksen laatu: valvonta Kohteen ajoitus:
LisätiedotArkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.
Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com
LisätiedotSisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9
1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo
LisätiedotKuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä
Kuhiseeko luomutilan pientareella? Monimuotoisuuden hyödyntäminen viljelyssä Anne Piirainen Projektipäällikkö Helsingin yliopisto, Ruralia-instituuutti 9.11.2011 Luomu viljelyä sopusoinnussa luonnon kanssa
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotKurkistus keskiaikaan
Kurkistus keskiaikaan Suomen Partion hyväksymän Historiantutkijan taitomerkin suoritusohjeet Aboa Vetus & Ars Nova -museossa Tervetuloa tutkimaan historiaa! Historian tutkiminen ja opiskelu on todella
LisätiedotInventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991
ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Tunnistetiedot: Kunta: Laitila Alue: Nimi: Virilän Vainionmäki C Kohteen laji: asuinpaikka Kohteesta muita kortteja: - Tarkastaja: Jyri Saukkonen Inventointinumero: - Luokka:
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotJanakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007
Janakkala Rastila Asemakaava-alueen inventointi Kreetta Lesell 2007 f. 144877 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotSastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010
1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...
LisätiedotKertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005.
M 1 Kertomus Porvoon kaupungin Kerkkoon kylässä suoritetusta muinaisjäännöskohteen inventoinnista keskiviikkona 17. toukokuuta 2005. ~~~ ehtiin Kerkkoon kyläyhdistyksen toimesta ja se liittyy osaprojektina
LisätiedotKalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.
M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951
LisätiedotKirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Kirkkonummi Finnträsk Kurkirannan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: EKE- Rakennus Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Vanhoja karttoja...
LisätiedotPunkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...
LisätiedotPörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa
Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
LisätiedotSipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014
1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...
LisätiedotTampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt
Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien
LisätiedotMarjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
LisätiedotTammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...
LisätiedotPerinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
LisätiedotPitkäsuo-Särkäntakasen Natura 2000-alueen nilviäiskartoitus 2018
Pitkäsuo-Särkäntakasen Natura 2000-alueen nilviäiskartoitus 2018 Katriina Könönen Kuvassa uurresiemenkotiloita (Vertigo substriata). JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotHelmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.
Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti
LisätiedotSammalet ja jäkälät perinnemaisemassa
Jäkäliä on Suomessa 1594 ja sammalia 892 lajia Jäkälistä uhanalaisia on noin 15 % (271) ja sammalista 20% (183) Molemmissa ryhmissä kivialustalla, maalla, puiden rungolla ja lahopuulla kasvavia lajeja
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotHANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET
Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...
LisätiedotMASKU KANKAISTEN SORAMONTTU,kivikautinen asuinpaikka
Tarkastus MASKU KANKAISTEN SORAMONTTU,kivikautinen asuinpaikka Kertomus tarkastusmatkasta, jonka allekirjoittanut ja Huk. Hannu Poutiainen tekivät 30. syyskuuta 1985 kyseiselle löytöpaikalle. Matkaan ryhdyttiin
Lisätiedot9M VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi
10.5.2010 VAPO OY Lampien viitasammakkoselvitys, Ilomantsi 1 Vapo Oy: Lampien viitasammakkoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 3 3.1 Sammallampi 3 3.2 Ahvenlampi 4 3.3 Haukilampi
LisätiedotMetallinetsinharrastuksen koulutuspäivä Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki
Metallinetsinharrastuksen koulutuspäivä 29.4.2017 Pirkanmaan maakuntamuseo Ulla Lähdesmäki Miksi arkeologista perintöä säilytetään ja suojellaan? Muinaismuistot sisältävät tietoa menneiden aikojen ihmisistä
LisätiedotKYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O
KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N
LisätiedotKaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011
1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
LisätiedotJuankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...
LisätiedotSuomen Arkeologinen Seura ry. Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös?
Suomen Arkeologinen Seura ry Arkeologi(a) ja media. Mikä on muinaisjäännös? A r k e o l o g i p ä i v ä t 2006 ARKEOLOGIPÄIVÄT 2006 Arkeologi(a) ja media & Mikä on muinaisjäännös? Toimittaneet: Teemu Mökkönen
LisätiedotYmpäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF
Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotRauma, Kuninkaankatu 42:n piha
Rauma, Kuninkaankatu 42:n piha arkeologinen valvontatyö 17.6.2013 Kari Uotila Muuritutkimus ky Tiivistelmä Vanhan Rauman alueella osoitteessa Kuninkaankatu 42 tehtiin 17.6.2013 maalämpötyöhön liittyviä
LisätiedotAboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille
Aboa Vetus&Novasta Vanhalle Suurtorille (OSA 1) Hei ja lämpimästi tervetuloa Turkuun! Teemme kohta pienen kävelykierroksen Turun vanhassa keskustassa. Ilmakin tuntuu suosivan meitä! Aurinko lämmittää mukavasti
Lisätiedot