A S E M A N S E U D U N

Transkriptio

1 Työ nro KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT A S E M A N S E U D U N a s e m a k a a v a n m u u t o s K A A V A S E L O S T U S Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo KRAKLK Nähtävillä KH KV Lainvoima

2 1 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelia 214 sekä katu-, liikenne- ja vesialueita, Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelia 5125 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita sekä Sirkkalan (13) kaupunginosan kortteleita 1301, 1302 ja osaa korttelista 1303 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu II kaupunginosan kortteli 214 sekä katu-, liikenne- ja vesialueita, Niinivaaran (5) kaupunginosan korttelit 5125, ja korttelin 5151 osa sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita sekä Sirkkalan (13) kaupunginosan korttelit 1302, ja korttelin 1303 osa sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1675 Joensuu Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA SUUNNITTELUTILANNE TAVOITTEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT ALUEVARAUKSET KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET TOTEUTUS SUUNNITTELUVAIHEET TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet 4. Yhteenveto vaihtoehtovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä 5. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet 6. Kansilehti: adressi Ehjän Joensuun asema-alueen puolesta, päivätty Yleissuunnitelmaehdotus (Ramboll Finland Oy 2017) 8. Havainnekuvia kaavaratkaisusta OHEISMATERIAALI (luettavissa ja ladattavissa kaavan internet-sivuilla o Asemanseudun VAK-arvio (Ramboll Finland Oy 2016) (VAK = vaarallisten aineiden kuljetus) o Asemanseudun VAK-arvion täydennys (Ramboll Finland Oy 2016) - UPM Kymmenen Oyj:n ja Valio Oy:n alueiden kemikaalit ja kuljetukset o Junamatkustajien haastattelun yhteenveto, o Käyttäjäkyselyn yhteenveto (Ramboll Finland Oy 2016) o Luontoselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) o Maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) o Markkina-analyysi ja alueen kokonaiskonsepti (Ramboll Finland Oy 2016) o Matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti (Ramboll Finland Oy 2016) o Meluselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) o Rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) o Rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016), täydennetty o Talvilinnustoselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) o Taustaselvitys pilaantuneista maa-alueista (Ramboll Finland Oy)

4 3 o Tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) o Täydentävä tärinäselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) - tärinämittaukset ja johtopäätökset niiden perusteella o Arvio UPM-Kymmene Wood Joensuun vaneritehtaan ympäristöhaitoista (2016) o Selvitys Joensuun asemanseudun toteuttamisen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista (Ramboll Finland Oy 2017) o Otteita ratapihan ratasuunnitelmaluonnoksesta (VR Track Oy marraskuu 2016) o Joensuun tavara-aseman kuntoarvio (Ramboll Finland Oy 2016)

5 4 TIIVISTELMÄ Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki. Asemanseutu on osa laajempaa Pielisjoen itäpuolen kokonaisuutta, johon kuuluvat Aittaranta, Penttilänranta ja Green Park työpaikka-alue Penttilässä. Keskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Joki sijoittuu kaupungin keskelle ja Ilosaari Joensuun sydämeen. Mitattavina tavoitteina on Symmetriselle kaupungille asetettu 3500 uutta työpaikkaa ja 6000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Asemanseudulla tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen sijainti ja laajuus. Hotelli- ja majoitustoiminta laajenee ja sen yhteyteen toteutetaan kaupunkikylpylä. Kävelykeskusta, Rantapuisto, Ilosaari, Sirkkala ja Asemanseutu muodostavat vahvistuvan kaupunkitapahtumien ja matkailun alueen. Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja alueen liikennejärjestelyt uudistetaan. Matkustajapalveluiden uudistaminen kytketään yhteen Joensuun ratapihan parannushankkeen kanssa, koska onnistuminen edellyttää ratapihan henkilöliikenteen laitureiden parantamista ja nykyaikaistamista. Muulta käytöltä vapautuvat alueet otetaan asunto-, liike- ja toimistorakentamiseen. Rakennussuojelukysymykset ratkaistaan aiemmin tehtyjen päätösten ja uuden arvion pohjalta. Asemanseudun Ellin asemakaavamuutos on irrotettu kiireellisyytensä vuoksi muusta Asemanseudun kokonaisuudesta erikseen päätettäväksi asemakaavaksi. Ellin suunnittelualue sijaitsee Asemanseudun kaavahankkeen eteläpäässä palaneen makasiinin ympäristössä. Kaavahankkeella oli kaksi kiireellisesti ratkaistavaa päätavoitetta: mahdollistaa opiskelija-asuntojen rakentaminen ja ratapihan parantaminen. Kaavaprosessi Asemanseudun kaavahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna Hankkeesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavahanke tuli vireille Asemanseudun vaihtoehdot julkaistiin arvioitaviksi huhtikuussa Varsinainen kaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa Asemanseudun Ellin kaavamuutos irrotettiin omaksi kaavahankkeekseen muusta asemanseudun kokonaisuudesta tammikuussa Asemanseutu on nimetty maankäyttö- ja rakennuslain 110 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Alueen kehittämisessä voidaan käyttää erityisjärjestelyitä (MRL 112, 1441/2006).

6 5 Toteuttaminen Asemanseudun toteuttaminen on pitkä ja monivaiheinen projekti. Alueen toteutus voi alkaa joiltakin osin aikaisintaan vuonna Asemanseudun toteuttaminen on suunniteltava huolellisesti. Toteutuksen yhteydessä on huomioitava, että matkustajien tarvitsemat liikennejärjestelyt toimivat alueella koko rakentamisvaiheen ajan. Liite 1. Asemakaavaehdotus

7 :17 12:61 12:56 871:13 871:1 12:39 12:39 Yläsatamakatu Niskakuja Elielinkuja Itäranta Sirkkalantie Itäranta Kettuvaarantie Niskakatu IV V IV II III II III III III IV V II III IV IV III I III II II III III IV IV I II VI V II I III II V III II VI IV kt sp kt sp Terassi Öljys. Konservatorio M Karjalan Talo kt kt kt Öljys. Rautatieasema Keskusliikenneasema kt kt Kaupungintalo kt kt sp sp kt m muistomerkki kt kt kt m kt kt kt kivi maa rp rp rp p-4 III as 5% pp pp pp III III III IV II XIV I II sr-1 sr I u1/2 435 pp y-silta vl-1 KOKONSAARI SILLAN- SIRKKAPUISTO pp ma pp ITÄRANTA ITÄRANTA KETTUVAARANTIE y-yläsatamakatu y-siltakatu 4800 II 1 SIRKKASAARI y-siltakatu y-siltakatu SILTAKATU SILTAKATU SILTAKATU pp V VII IV te 125 I KORVAN- PUISTO sr-1 lpa ajo V p-4 ASEMAPUISTO ASEMANKAARI te 1 1 hk hk hk hk hk hk SIRKKALANTIE lpa VIII jl jl jl y y py ASEMA-AUKIO ASEMARAITTI VI e= XIV a 32 dba 32 dba 32 dba 37 dba 37 dba 34 dba 34 dba 35 dba sr-1 y y 35 dba II 5 13 SIRKKALA NIINIVAARA P VP K K VP /s VP W VP LK AK LPA VP W ET ET AL LPA VP W ET ET LIITE 1, 1 / 9

8 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, 2 / 9 AK AL P K VP LK LPA ET /s W Asuinkerrostalojen korttelialue Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Palvelurakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue Puisto Kanava-alue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Alue, jolla ympäristö säilytetään Vesialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Risti merkinnän päällä osoittaa merkinnän poistamista Kaupungin- tai kunnanosan numero.

9 NII 1318 ASEMARAITT Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. LIITE 1, 3 / 9 as 5% VI I u1/2 e= XIV Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Pihakannen tai maanpinnan likimääräinen korkeusasema Alleviivattu luku osoittaa ehdottomasti käytettävän rakennusoikeuden, rakennuksen korkeuden, kattokaltevuuden tai muun määräyksen Rakennusala. py-6 vl-1 te a ma Merkintä osoittaa rakennusalan, jolle saadaan rakentaa pysäköintitasoja luvun osoittama määrä Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa laiturin Rakennusala, jolle saa sijoittaa terassin Auton säilytyspaikan rakennusala Maanalainen tila.

10 LIITE 1, 4 / 9 lpa Alueen osa, jolla autopaikat tulee sijoittaa pihakannen alle Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni Aita. 33 dba Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 33 dba Istutettava alueen osa Ohjeellinen istutettava alueen osa Säilytettävä/istutettava puurivi Säilytettävä/istutettava pensasaita Katu Katuaukio/tori. jl hk ajo Joukkoliikenteelle varattu katu/tie Hidaskatu Ajoyhteys Yleiselle jalankululle varattu alueen osa, yhteys sitova sijainti ohjeellinen. pp pp p Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka. Autopaikkoja ei saa kattaa.

11 y y-siltakat Ohjeellinen alueen ylittävä kulkuyhteys Alueen ylittävä katuyhteys. LIITE 1, 5 / Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. sr Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. YLEISET MÄÄRÄYKSET: 1. Ennen alueiden ottamista kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen on maaperän pilaantuneiden kohteiden tila tarkistettava ja tarvittaessa kohteet on puhdistettava ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. 2. Rakennusten, rakennelmien, pihakansien, aitojen ja muurien tulee olla julkisivumateriaaleiltaan, massoittelultaan ja julkisivujen sommittelultaan sellaisia, että ne poikkeavat tavanomaisesta rakentamisesta ja muodostavat kaupunkikuvallisesti korkeatasoisen, arvokkaaseen joki- ja rautatieympäristöön sopivan kokonaisuuden. Suunnittelussa on otettava lähiympäristö huomioon. Luonnokset on hyväksytettävä kaupunkikuvatoimikunnalla jo suunnittelun alkuvaiheessa. 3. Rakennusten ullakkokerroksiin sijoittuvat tekniset tilat ja IV-konehuoneet on myös toteutettava julkisivuiltaan laadukkaasti ja rakennuksen kokonaisuuteen sopivasti. 4. Pihakansien on oltava yleisilmeeltään vehreitä. Pihakansia on hyödynnettävä korttelien leikki- ja oleskelualueina. Pihakansia ei saa aidata sisäisiltä osiltaan. Pihakansia saa toteuttaa myös rakennusaloille. 5. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja. 6. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa AK- ja AL-korttelialueilla rakentaa: - lpa-alueen osille kansien alle pysäköintitilat - talotekniset tilat ja vss-tilat rakennuksen varsinaisiin kerroksiin - Rakennusoikeuden lisäksi sallituille tiloille ei tarvitse varata autopaikkoja. Autopaikkoja ei tarvitse tehdä myöskään sitä kerrosalaa varten, joka on käytetty autopysäköintiin. 7. Muut kuin ranskalaiset parvekkeet on lasitettava. 8. Melunsuojatarve on huomioitava myös ilmanvaihdon järjestämisessä niissä kohdin, missä on esitetty julkisivun ääneneristävyyden vaatimus. 9. Ratapiha-alue on aidattava yleisen henkilöturvallisuuden parantamiseksi. Korttelin 5151 alueella aitana on käytettävä rautatiehistorialliseen ympäristöön soveltuvaa aitatyyppiä. Aitaaminen on tehtävä siten, ettei korttelin 5151 läpi ole mahdollista kulkea luvattomasti rautatiealueelle. 10. Alueelle ei saa sijoittaa palveluasuntoja.

12 YLEISIÄ ALUEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: LIITE 1, 6 / 9 1. Asemaraitin suunnittelussa on huomioitava museoveturin sijoitus. Jos radan varren puurivi joudutaan uusimaan, on istutukset tehtävä suurikokoisista lehmuksentaimista. 2. Rautatiealueelle johtavat huolto- ja pelastusajoyhteydet saa tehdä katu- ja aukioalueiden kautta. 3. Katu- ja aukioalueiden yli kulkevien yhdyssiltojen alla tulee olla vapaata korkeutta vähintään 4,8 metriä. Rautatiealueelle johtava ylikulkuyhteys on sovitettava luontevasti ja esteettömästi rautatiealueen ylikäytävään. KORTTELIA 214 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Kortteliin 214 saa rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi korkeintaan 30 kerrosneliömetrin laajuisen huoltorakennuksen. Piha-alueisiin kohdistuvien rakennustoimien yhteydessä ei saaren luonnollista rantapengertä saa muuttaa. KORTTELIA 1302 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Korttelin on liityttävä luontevasti ympäröivään Sirkkapuistoon. 2. Sirkkapuistoa vasten olevat kolmikerroksiset rakennukset on suunniteltava ja toteutettava yhtäaikaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena kerroksisen rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava tiloja, joista avautuvat avarat näkymät ympäröivään maisemaan. Tiloihin on oltava yleisöllä pääsymahdollisuus kerroksisen rakennuksen alin kerros on tehtävä luonteeltaan avonaisena. 5. Korttelin istutettavan alueen osalle saa sijoittaa korttelin sisäisen liikenteen kannalta tarpeellisia kulkureittejä, oleskelualueita ja huolto- ja pelastusteitä. Alueen yleisilmeen on oltava vehmas ja vehreä. Istutuksessa on käytettävä suurikokoisia taimia. 6. Kortteli on aidattava pohjoiselta ja itäiseltä rajaltaan kaupunkiympäristöön ja korttelin rakennuksiin sopeutuvalla korkeatasoisella muurimaisella aidalla, jonka yläpinnan korko on +82,4 mmpy. Muurin taakse korttelin sisäpuolelle on istutettava reheviä istutuksia ja puita. Muilta rajoilta korttelia saa osittain rajata rehevillä pensailla ja puilla. 7. Korttelin tarvitsemat pysäköintipaikat tulee sijoittaa pääsääntöisesti pysäköintilaitokseen korttelissa Pysäköintipaikkoja saa sijoittaa myös viisikerroksisen rakennusmassan rakennusalalle ja auton säilytyspaikan rakennusalalle. Mahdolliset autokatokset on yhdistettävä muurimaiseen aitaan korkeatasoisesti, jos ne sijoitetaan rajaan kiinni. KORTTELIA 1303 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. LPA-alue on suunniteltava ja toteutettava puistomaisena Sirkkapuiston kokonaisuuteen liittyvänä alueena. KORTTELIA 1316 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Rakennusten toisen kerroksen ohjeellinen lattiakorko on noin +83,5 mmpy. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen ja pihakannen alle saa sijoittaa vain asumisen aputiloja, teknisiä tiloja ja auto- ja polkupyöräpaikkoja. Näitä tiloja varten ei tarvitse osoittaa autopaikkoja. 2. Tarvittavat pelastustiet ja jalankulun ja pyöräilyn yhteydet saa tehdä Sirkkapuiston kautta tontille. 3. Kortteli on aidattava katu- ja puistoalueita vasten melua suojaavalla aidalla ja rakennuksilla niin, että ulko-oleskelualueilla saavutetaan VnP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot. Ohjearvojen saavuttaminen on osoitettava meluselvityksellä. Lähtökohtana suojaamiselle on kaavan laatimisen yhteydessä tehty meluselvitys.

13 KORTTELIA 5125 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: LIITE 1, 7 / 9 1. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa kortteleiden 214, 1302, 1316, 5151 ja 5161 sekä matkustajien tarvitsemaa pysäköintiä. 2. Rakennusalan ulkopuolelle saa tehdä tarvittavia katoksia. 3. Pysäköintilaitoksen ensimmäiseen kerrokseen saa tehdä 400 neliötä kerrosalaksi laskettavaa tilaa liike-, palvelu- ja toimistokäyttötarkoituksia sekä polkupyöräpysäköintiä varten. 4. Pysäköintilaitokseen on tehtävä yleinen väestönsuoja, jolla korvataan korttelin 5161 toteuttamisen yhteydessä purettava väestönsuoja. KORTTELIA 5151 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Asemapäällikön taloon toiseen kerrokseen saa sijoittaa yhden asunnon. 2. K /s-korttelialueelle voi sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu haittaa ympäristöön. 3. K /s-korttelialueella on säilytettävä alueen rautatiehistoriallinen luonne ja ympäristö. Aluetta ei saa aidata muuten kuin sieltä, minne on osoitettu istutettavaksi pensasaita, jotta alueen puistomainen luonne jatkuu katkeamattomana Asemapuiston puolelle. 4. Kortteliin istutettavina puina ja pensaina on käytettävä rautatiehistoriaan liittyviä lajikkeita. Istutuksessa on käytettävä suurikokoisia taimia. 5. K/s-korttelialueen ajoyhteys on sen eteläpuolella sijaitsevan autopaikkojen korttelialueen (LPA) kautta. Kortteliin merkityn ajoyhteyden kautta on sallittava tehtäviksi rautatiealueelle johtavat huolto- ja pelastusajoyhteydet. KORTTELIA 5161 KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. XIV-kerroksisen rakennusalan katutasokerrokseen saa tehdä lämpimän odotus- ja palvelutilan matkustajia varten. Tilan on avauduttava Asema-aukion ja Asemankaaren suuntaan. 2. Piha-alueita ei saa aidata muuten kuin korttelirajoiltaan. Korttelin jätehuolto, leikki- ja oleskelupihat, kulkureitit sekä pysäköinnit on hoidettava yhteisjärjestelyin. 3. Ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja Asemankaaren ja Itärannan varteen. 4. Rakennusten ensimmäisen asuinkäytössä olevan kerroksen ohjeellinen korkeusasema on vähintään +82,5 mmpy. Rakennusten katutason julkisivut on käsiteltävä liiketilamaisen lasisina ja avoimina poislukien 4- ja- 8-kerroksiset rakennusalat, jotka rajautuvat Asemankaaren joukkoliikennekatuun. 5. Rakennusten väleihin katu- ja aukioalueita vasten on istutettava viihtyisyyttä tuovia puita, kuten omenapuuta, pihlajaa, pylväshaapaa tai pilaritervaleppää. Istutuksessa on käytettävä suurikokoisia taimia ja niille on toteutettava riittävän tilava kasvualusta. 6. Kortteli on aidattava katu- ja aukioalueita vasten melua suojaavalla aidalla ja rakennuksilla niin, että ulko-oleskelualueilla saavutetaan VnP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot. Ohjearvojen saavuttaminen on osoitettava meluselvityksellä. Lähtökohtana suojaamiselle on kaavan laatimisen yhteydessä tehty meluselvitys. 7. Korttelin pysäköintipaikat saa sijoittaa korttelin 5161 alueella pihakannen alle, rakennusten ensimmäisiin kerroksiin ja korttelin 5125 pysäköintilaitoksiin. 8. Korttelin huolto- ja pelastusajoyhteydet saa tehdä Asema-aukion ja Asemankaaren kautta. 9. Asuinrakennusten rakenteet on suunniteltava ja toteutettava niin, että rataliikenteestä aiheutuva tärinä ja runkomelu saadaan vaimennettua asumisen kannalta hyväksyttävälle tasolle (VTT 2004: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta).

14 HULEVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: LIITE 1, 8 / 9 1. Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään 1 m³ tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 100 m² kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on 2/3 edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään 12 tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. AUTOPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 100 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- tai kokoustilojen kerrosalan 70 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin opiskelija-asumisen kerrosalan 160 neliömetriä kohti. 2. Jos autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksiin, on osoitettava: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 120 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 65 neliömetriä kohti. - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 85 neliömetriä kohti. 3. Kortteliin 214 on osoitettava 10 autopaikkaa. 4. Kiinteistön asukkaiden käytössä oleva, samaan kortteliin sijoitettu yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖINTIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: 1. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - 1 polkupyöräpaikka kutakin asumisen kerrosalan 40 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1 polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - 1 polkupyöräpaikka kutakin liike-, toimisto- ja ravintolatilan kerrosalan 50 neliömetriä kohti. 2. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen. 3. Polkupyöräpaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille. 4. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyse on asuntojen polkupyöräpaikoista.

15 LIITE 1, 9 / 9 Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n (323/2014) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK30 Korkeusjärjestelmä N2000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNITTELU II kaupunginosan korttelin 214, katu-, liikenne- ja vesialueiden, NIINIVAARAN (5) kaupunginosan korttelin 5125, katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueiden sekä SIRKKALAN (13) kaupunginosan kortteleiden 1301, 1302 ja korttelin 1303 osan sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueiden asemakaavan muutos. Muodostuu uudet korttelit NIINIVAARA , korttelin 5151 osa ja SIRKKALAN korttelit Poistuu SIRKKALAN kortteli ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm Mk 1:1000 Arkisto Suunn. Antti Rissanen 13/1675 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Kaija Kinnunen

16 6 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Joensuun kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla Joensuun ratapihan ja Pielisjoen välisellä alueella. Pohjoisessa alue rajautuu Sirkkalan koulutus- ja teollisuusalueeseen ja etelässä Aittarantaan. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Siltakadun kautta keskustaan kulkeva katuyhteys Rantakadun liittymään saakka. Lisäksi alue kattaa Niskasaaresta Pielisjoen linnan korttelin sekä Pielisjoen pienet saaret, Kokonsaaren ja Sirkkasaaren. Alue on luonteeltaan kaksijakoinen. Viehättävä Pielisjoki rantapuistoineen on alueen yksi keskeinen elementti. Toisaalta asemanseutua määrittelee vahvasti myös vilkas liikenne ja sen nykyisellään tarvitsemat laajat tilavaraukset. Asemanseutu on maakunnallinen liikenteen solmukohta. Asemanseudun keskeisiä maanomistajia ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja VR-Yhtymä Oy. Kaavamuutosalueella sijaitseva Asemapäällikön talo on yksityisomistuksessa. Sirkkala Tori Joensuun ratapiha Niinivaara Ilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). Kaavamuutosalue on kuvassa esitetty yhtenäisellä valkoisella viivalla. Erikseen päätettäväksi Asemanseudun Ellin kaavamuutosalueeksi irrotettu palanen on esitetty kuvassa valkoisella pisteviivalla Luonnonympäristö ja maisema Asemanseudulla ei ole varsinaista luonnonympäristöä. Kaikki viheralueet ovat hoidettuja puistoalueita. Merkittävimmät puistoalueet sijoittuvat Pielisjoen rantaan.

17 Suunnittelualue on maisemaltaan pääpiirteissään tasaista. Hotelli Kimmelin kohdalla sijaitsee pieni selänne. Etelässä alueen taustalla kohoaa Niinivaara, joka muodostaa suunnittelualueen selustan. Niinivaaran ja Sirkkalan väliin jää laaja ratapiha-alue, joka muodostaa leveän ja tasaisen kentän asemanseudun itä- ja kaakkoispuolelle. Asfaltoidut pysäköinti- ja katualueet lisäävät asemanseudun laakeaa tunnelmaa, jota istutukset ja katu- ja rautatiepuut jonkin verran pehmentävät. 7 Kuva suunnittelualueelta Pielisjoen rannasta (Joensuun kaupunki 2016) Rakennettavuus Alueen rakennettavuudesta on tehty erillinen selvitys (Ramboll Finland Oy 2016). Lähes koko Asemanseudun alueella on 0,5 2,8 metriä paksu täyttökerros. Täyttökerroksen alla maaperässä on savi-silttikerros, jonka paksuus vaihtelee 1,0-8,0 metriin ja tiiviys löyhästä keskitiiviiseen. Em. kerroksen alapuolella on tiivis pohjamoreenikerros. Asemapuistossa kalliopinnan taso on varmistettu porakonekairauksin: kalliopinnan taso on +77,2 maanpinnan ollessa tasossa +80,00. Pohjaveden pinnan korkeutta havainnoitiin lyhytaikaisesti linja-autoasemarakennuksen ja radan väliin asennetusta pohjaveden havainnointiputkesta. Mittausaikana pohjavedenpinta oli välillä +74,92 +76,78 (n60). Alueen rakennettavuus on arvioitu pohjasuhteiden perusteella eri rakennettavuusluokkiin. Tutkittu alue jakaantuu kahteen eri rakennettavuusluokkaan, normaalisti (luokka 2) ja vaikeasti (luokka 3) rakennettavaan. Hotelli Kimmelin länsipuoliset alueet ja Asemapuiston alue kuuluvat luokkaan 2. Perustamistapana ovat pääsääntöisesti anturat ja maanvarainen laatta.

18 Asemakorttelin puoli Itärannan itäpuolella on luokkaa 3, jossa perustamistapana on pääsääntöisesti pilari- ja anturaperustus tai paalut. Kunkin rakennuksen osalta on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten. 8 luokka 2 luokka 3 luokka 2 Ote rakennettavuusselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016) Rakennettu ympäristö Viistoilmakuva kaavamuutosalueesta ( BLOM 2014). Suunnittelualueen nykyinen rakennettu ympäristö liittyy asemanseudun liikenteelliseen historiaan ja hotellitoimintaan. Itärannan ja Kettuvaarantien kainaloon jää PKO:n omistama hotelli Kimmelin tontti. Hotelli on rakennettu pääasiassa kahdessa vaiheessa ja 1980-luvuilla. Vanhin osa on Itäranta-kadun ja uudempi osa Kettuvaarantien suuntaisesti. Itärannan ja rautatien välissä on joukko puurakenteisia rautatierakennuksia 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta. Pohjoisimpana on vanha tyhjillään oleva asuinkasarmi sekä entinen asemaravintola. Ravintolan eteläpuolella sijaitsevat asemarakennus sekä asemapäällikön talo.

19 Eteläisimpänä Asemanseudun Ellin kaavahankkeen alueella on palaneesta makasiinista jäljellä oleva tiilirakenteinen osa. Lisäksi Joensuun ratapihaan liittyviä eri-ikäisiä rautatierakennuksia sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, muun muassa Ollinkadun puutalot ja ratapihan keskellä sijaitseva veturitalli. 9 Kuva Itäsillalta kohti rautatieasemaa (Joensuun kaupunki 2016). Rantapuiston puut kehystävät näkymää, jossa pääosassa ovat vanha asemarakennus ja sen takaa näkyvä veturitalli. Joensuun asemarakennus sijoittuu kaupungista lähestyttäessä keskeisesti Siltakadun päätteeksi. Asemarakennuksen eteläpuolella sijaitsee Asemapäällikön talo puistomaisine puutarhoineen. Lisäksi rautatierakennusten pohjoispuolella on 1980-luvulla valmistunut punatiilinen keskusliikenneasema. Sillankorvanpuistossa Itäkosken kupeessa sijaitsee vanha pumppuhuone sekä muuntamorakennus. Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Kokonaisuuteen kuuluvat suunnittelualueella asemarakennus ja asemapäällikön talo puistoineen. Suunnittelualueen ulkopuolelta kokonaisuuteen kuuluvat ratapihan keskellä sijaitseva veturitalli, palanut makasiinirakennus sekä Ollinkadun puutalot. Asemanseudun Ellin asemakaavassa palaneen makasiinin paikalle on esitetty uutta opiskelija-asumista. Makasiinin suojelun edellytykset muuttuivat, kun rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna Valtaosa rakennuksesta paloi ja jäljelle jäi vain tiilirakenteinen päätyosa vuodelta Rky-alueeseen kuuluu edelleen tiilirakenteista rautatiearkkitehtuuria edustava veturitalli, joka sijoittuu merkittävään näkymään asemarakennuksen taakse, kun asemanseudulle lähestytään keskustan suunnasta Siltakadun siltoja pitkin. Myös toinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009), Joensuun rantapuistovyöhyke, kuuluu osittain suunnittelualueeseen. Asemanseudulla laajaan Joensuun rantapuistovyöhykkeeseen kuuluvat Sirkkapuisto, Sirkkalansillan ympäristö sekä etelästä

20 Sillankorvan puisto. Puistojen lisäksi rky-alueeseen kuuluu Sirkkapuiston ympäröimänä sijaitseva rakentamaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV). 10 Suunnittelualue kuuluu kahteen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009), Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö sekä Joensuun rantapuistovyöhyke. (Karttaote Museoviraston sivustolta rky.fi) Suunnittelualue jakautuu II kaupunginosan, Niinivaaran (5) ja Sirkkalan (13) kaupunginosien alueille. Vuonna 2015 II kaupunginosassa asui 2200 asukasta, Niinivaaralla 4500 ja Sirkkalassa noin 60 henkilöä. Suunnittelualueella ei ole asuinkäytössä olevia rakennuksia. Asemanseudun nykyinen kaupunkikuva on hajanainen. Vaikka suunnittelualueella on arvokkaiksi arvioitua kulttuuriympäristöä, on merkittävä osa alueesta ympäristöltään heikkolaatuista ja jäsentymätöntä. Liikenne on maankäytössä keskeisessä ja näkyvässä osassa. Laajat liikennejärjestelyt vievät suuren osan asemanseudun maapinta-alasta. Asemanseutu on liikenteen solmupiste. Suunnittelualueen kaupunkikuva muodostuu useista erilaisista osasista. Rautatierakennukset yhdessä linja-autoaseman kanssa muodostavat mittakaavaltaan pienipiirteisten rakennusten kokonaisuuden. Nelikerroksinen hotelli Kimmel liittyy mittakaavallisesti pohjoispuoliseen Sirkkalan teollisuusalueeseen. Rantapuistovyöhyke muodostaa yhdessä Pielisjoen ja siinä olevien saarten kanssa yhden kokonaisuuden. Asemanseudun nykyiset palvelut liittyvät matkustamiseen ja majoitukseen. Hotellin yhteydessä on ravintola. Itärannan ja rautatien välissä toimii Matkahuolto. Vieressä on polttoaineasema. Matkahuollon tiloissa keskusliikenneaseman rakennuksessa on kahvila, lipunmyynti ja matkustajien odotustilat. Lisäksi rakennuksessa ovat Matkahuollon rahtipalvelut ja kuljettajien taukotilat. Vanhassa asemaravintolassa toimii kahvila Laituri ja asemapäällikön talossa antiikkiliike Jukan Antiikki. Junaliikenteen lipunmyynti on loppunut vanhasta asemarakennuksesta talvella. Asemarakennuksen eteläpäässä on autovuokraamo. Pohjoispäässä on odotustila. Valtaosa alueen työpaikoista liittyy hotelli Kimmelin toimintaan. Lisäksi Matkahuolto ja VR sekä alueen pienemmät toimijat ovat asemanseudun työllistäjiä. Välittömässä suunnittelualueen läheisyydessä on paljon työpaikkoja, palveluita ja asumista.

21 11 Alueen kaupunkikuva muodostuu monista osasista. Asemanseutu koostuu rantapuistosta hotelleineen, laajoista liikennealueista sekä liikenteelliseen historiaan liittyvästä rakennuskannasta. Sirkkapuiston alueella sijaitsee rakentamaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue. Suunnittelualue on merkitty punaisella viivalla. Suunnittelukohteen suurimmat virkistysarvot liittyvät Pielisjokeen ja siihen liittyviin rantapuistoihin. Pielisjoen rantaa myötäilee yhtenäinen virkistysreitti. Lisäksi Pielisjoki koskineen on tärkeä virkistyskalastuskohde. Ympäristössä on jonkin verran häiriötekijöitä. Pohjoispuolella on Sirkkalan teollisuusalue vaneritehtaineen ja meijereineen. Keskeiset kadut, Itäranta, Siltakatu ja Kettuvaarantie halkovat suunnittelualuetta. Alueen läpi kulkevien katujen liikenne aiheuttaa meluhaittaa. Lisäksi suunnittelualue liittyy koko itäreunaltaan laajaan Joensuun ratapihaan. Ratapihan toiminta aiheuttaa melua ja tärinää. Ratapihan kautta kuljetetaan myös vaarallisia aineita. Vaarallisten aineiden kuljetuksia varten osoitettu ns. VAK-raide sijaitsee muutaman sadan metrin päässä suunnittelualueesta Peltolassa Maanomistus Asemanseudun maanomistajia ovat Joensuun kaupunki, PKO, Liikennevirasto ja VR-Yhtymä Oy. Asemapäällikön talo on määräalana yksityisomistuksessa.

22 12 Maanomistustilanne. Vaalean keltaisella värillä on merkitty kaupungin maanomistus. VR- Yhtymä Oy omistaa laajat alueet Itärannan ja rautatien välissä. PKO omistaa hotelli Kimmelin tontin. Huoltoaseman maa-ala on kaupungilta vuokrattua aluetta. Asemapäällikön talon puistomainen määräala on yksityisomistuksessa. Pielisjoessa oleva kanava-alue kanavasiltoineen on valtion omistuksessa. Ratapihan omistaa myös Suomen valtio. 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useammassa vaiheessa. Kaikki kaavan neljä vaihetta on hyväksytty ja vahvistettu. Suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittumiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Pielisjoen ranta ja rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Suunnittelualueelle on osoitettu myös matkakeskus. Pielisjoen rannan suuntaisesti kulkee merkittävä viheryhteystarve.

23 13 Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoreunaisella ympyrällä. Joensuun seudun yleiskaava: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä viheraluetta (V). Ratapiha on merkitty rautatiealueeksi (LR). Alueella on myös matkakeskus / joukkoliikenteen vaihtopaikka- merkintä. Merkintä osoittaa matkakeskuksen ja linja-autoliikenteen vaihtopaikan sijainnin. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti mustareunaisella ympyrällä. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja. Nykyisten rautatie- ja linja-autoasemien alue on rautatiealuetta (LR ja LR-1). Hotelli Kimmelin tontti (1302-1) kuuluu hotellien ja ravitsemusliikkeiden korttelialueeseen (ALH). Sirkkapuiston puolella on toteutumaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialue (YV). Rannat ja saaret ovat puistoalueita (P, VP). Alueen pohjoisosassa ja kiertoliittymän luona on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Niskasaaressa sijaitseva Pielisjoen linna kuuluu palvelurakennusten korttelialueeseen (P).

24 14 Ote ajantasa-asemakaavasta. Viherkaava Joensuun viherkaava (2015) on oikeusvaikutukseton osayleiskaava (MRL 45 ). Sen alueella ovat edelleen sellaisinaan voimassa muut aluetta koskevat yleiskaavat. Viherkaavassa Pielisjoen rannat on suunnittelualueella merkitty keskustapuistoksi (V-1). Kaavan mukaan keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu ja hoidettu edustusviheralue. Se palvelee kaikkia kaupunkilaisia ja toimii myös käyntikorttina kaupunkiin tuleville vierailijoille. Keskustapuisto tarjoaa monenlaista toimintaa kävelijöille ja luo puitteet myös tapahtumille. Puisto hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti. Viherkaavaan on merkitty rantaa seuraileva rantaraitti- merkintä. Asemapuisto on merkitty historiallisen puiston tai puutarhan merkinnällä (hi-22). Puistoa on kehitettävä historiaa kunnioittaen ja kohteen omien tunnuspiirteiden mukaisesti. Ote viherkaavasta.

25 Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja tullut voimaan Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1: Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n mukaista rakennuskieltoa. Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus Rajaton tulevaisuus kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Strategia on tarkistettu toukokuussa Symmetrisen kaupungin kehitysvisio ja toimeenpanosuunnitelma Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvision ( 126). Vision yleistavoitteen mukaan Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Kaupunginhallitus hyväksyi visiota tarkentavan toimeenpanosuunnitelman ( 70). Joensuun asemanseudun VAK-arvio ja sen täydennys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudun suunnittelua varten on valmistunut arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä. Selvityksessä ja sen täydennyksessä käsitellään vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten aiheuttamaa turvallisuusriskiä ja Valion ja UPM:n teollisuuslaitosten kemikaalien kuljetusten ja säilytyksen aiheuttamaa turvallisuusriskiä. Asemanseudun kaavaratkaisu ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Suurimman riskin ympäröivälle maankäytölle aiheuttaa Valion tehdasalueella kylmälaitoksessa oleva ammoniakki. Ammoniakin muodostama riski ei olennaisesti kasva asemanseudun kehittymisen myötä ja säilyy entisellään tehdasta lähimpien rakennusten alueella. VAK-arvio ja sen täydennys ovat kaavahankkeen oheismateriaalia ja luettavissa ja ladattavissa kaavan internetsivulla ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista. Junamatkustajien haastattelujen yhteenveto (Joensuun kaupunki 2015) Joensuun kaupunki haastatteli junamatkustajia syksyllä Kyselyllä selvitettiin muun muassa alueen matkaketjuja ja asemanseudun palveluvaatimuksia. Avovastaukset painottuivat polkupyöräpysäköinnin ja

26 autopysäköinnin olosuhteisiin, palvelupuutteisiin ja ympäristön ominaisuuksiin. Haastattelujen yhteenveto on kaavahankkeen oheismateriaalina. Käyttäjäkyselyn yhteenveto (Ramboll Finland Oy 2016) Ramboll Finland Oy teki kyselyn asemanseudun käyttäjille internetissä joulukuussa Kyselyllä selvitettiin alueen käyttötapoja, liikkumista ja palvelutarpeita. Vastauksia saatiin 2343 kpl. Kyselyn yhteenveto on kaavahankkeen oheismateriaalia. Joensuun Asemanseudun luontoselvitys ja talvilinnustoselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys ja talvilinnustoselvitys. Alue on voimakkaasti muokattua ympäristöä, jonka hallitsevia elementtejä ovat rakennetut puistot ja niihin istutetut koristepuulajit. Alueella ei ole uhanalaisten tai huomionarvoisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä eivätkä alueen puistot myöskään ole soveliasta elinympäristöä huomionarvoiselle lintulajistolle. Selvitykset ovat kaavahankkeen oheismateriaalia. Joensuun asemanseudun maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Selvityksen mukaan maiseman olennaisimmat piirteet liittyvät Pielisjokeen, saariin, puistoihin ja rautatieympäristöön. Säilytettävät arvokkaat näkymät kulkevat pitkin siltoja ja jokilaakson poikki. Pitkä näkymä Siltakadulla kaupungintalon ja rautatieaseman välillä on tärkeä alueen hahmottamiseksi ja yhdistämään joen puolet toisiinsa visuaalisesti. Vanha rautatieasema on hyvä säilyttää alueen maamerkkinä, sillä se viestii alueen historiasta ja on ollut pitkään alueen kiintopiste. Muutokselle herkimpiä alueita ovat Sirkkapuiston ranta, vanha rautatieasema ja sen eteläpuoleinen asemapuisto. Varsinkin suunnittelualueen pohjoinen ja eteläinen osa kestävät suurempimittakaavaista rakentamista. Rantapuisto ja asemapuisto ovat alueen arvokkaimmat viheralueet. Niiden vanhat puut sekä radan varren lehmusrivi ovat alueen arvokkaimmat puut ja ne tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Selvitykset ovat kaavahankkeen oheismateriaalia. 16

27 17 Ote Asemanseudun maisemaselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016). Joensuun asemanseudun markkina-analyysi ja alueen kokonaiskonsepti (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueesta on laadittu markkinaselvitys ja alueen kokonaiskonsepti. Aineistoa hyödynnettiin kolmen vaihtoehtoisen suunnitelman muodostamisessa alkuvuodesta Vaihtoehdot olivat nähtävänä huhtikuussa Sijaintinsa puolesta asemanseutu soveltuu toimistokäyttöön ja asumiseen. Lähialueen asukkaiden ja asemanseutua käyttävien matkustajien vähittäiskaupan ja palveluiden tilantarve on yhteensä korkeintaan 1000 m 2. Joensuun kaupungista puuttuu varsinainen vetovoimainen matkailukohde. Selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia. Matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudusta on laadittu matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti. Palveluiden kehittäminen keskittyy joukkoliikenteen, pysäköinnin ja pyöräilyn parantamiseen. Konsepti on kaavahankkeen oheismateriaalia. Joensuun Asemanseudun meluselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) Asemanseudusta on laadittu meluselvitys. Rautatie- ja katuliikenne aiheuttavat merkittävää meluhaittaa. Lisäksi melua aiheuttaa suunnittelualueen läheinen teollisuus. Suunnittelualueella on tarpeen toteuttaa

28 melusuojarakenteita ja huomioida melu rakennusten julkisivurakenteissa. Meluselvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia. Rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudusta on tehty rakennettavuusselvitys. Kunkin rakennuksen osalta on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten. Selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia. Joensuun asema-alueen rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asema-alueen rakennuksista on tehty rakennushistoriaselvitys. Karjalan rata Joensuuhun valmistui vuonna Alueen nykyisistä rakennuksista varhaisimmat rakennukset ovat tältä ajalta. Asemarakennuksen keskeisimmät arvot liittyvät sen vuosina 1894 ja 1911 rakennettuihin osiin, jotka muodostavat rakennuksen päämassan luvun laajennusosa on myöhemmin muuttunut merkittävästi ja muutokset ovat heikentäneet sen rakennushistoriallista arvoa. Sisätilat ovat muuttuneet merkittävästi. 18 Yläkuvassa ovat asemarakennus ja asemapäällikön talo alkuperäisessä asussaan. Finna. Suomen Rautatiemuseosäätiö. Kuva rakennushistoriaselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016). Kuva lukujen taitteesta. Alakuvassa Asemapäällikön talo Itäranta-kadulta katsottuna (kuva: Ramboll Finland Oy 2016). Alkuperäinen rakennus on ollut symmetrinen. Oikeanpuoleisin osa ja päädyn kuisti ovat 1940-luvulta.

29 Asemapäällikön talo on säilynyt hyvin alkuperäisessä ja 1950-luvun laajennuksen asussa. Rakennus liittyy keskeisesti sitä ympäröivään asemapuistoon. Myös asuntokasarmi on alueen alkuperäisiä rakennuksia. Rakennuksen rooli kokonaisuudessa on kuitenkin heikentynyt. Rakennukseen on tehty merkittäviä muutoksia ja ympäröivä pihapiiri on ajan saatossa hävinnyt. Myöhemmin rakennettu ravintolarakennus on katkaissut aseman ja asuntokasarmin välisen yhteyden. 19 Vanha ravintolarakennus on peräisin sotien jälkeiseltä ajalta. Taustalla näkyy vanhan asuinkasarmin pääty. Asuinkasarmi on alueen alkuperäisiä rakennuksia. Rakennuksen edustalla on vanha lehmusrivi (Kuva: Ramboll Finland Oy 2016). Ravintolarakennus on säilynyt sotien jälkeisessä asussaan niin sisä- kuin ulkotiloiltaankin. Ravintola on rakennettu todennäköisesti vuonna Valtakunnan tasolla ei ole tehty kattavaa asema-alueiden inventointia ravintolarakennuksen aikakauden rakennuksista. Haapavedellä on edustava esimerkki samaan aikaan suunnitellusta ja vuonna 1940 valmistuneesta puurakenteisesta funkkis -tyylisestä aseman ravintolarakennuksesta luvun alun edustavia puurakenteisia asemarakennuksia ja ympäristöjä on säilynyt ainakin Jämsässä ja Jämsänkoskella. Rakennushistoriallisesti ravintolarakennus ei liity muuhun 1800-luvun lopulla rakentuneeseen asemaympäristöön, vaan muuttaa alkuperäisen kolmiomaisen asemapuiston sommitelman aseman edustalla. Mittakaavaltaan ravintolarakennus kuitenkin antaa riittävästi tilaa itse asemarakennukselle ja Pielisjoen yli tultaessa pitkille näkymille, joissa yhdistyvät asemarakennus ja radan toisella puolella maamerkkinä oleva veturihalli vesitorneineen. Joensuun asemaympäristö on vuosikymmenien kuluessa muuttunut ja pienentynyt. Alueella on edelleen tunnistettavia ja arvokkaita rautatiepuistoon kuuluvia elementtejä. Merkittävimpiä ovat lehmusrivistö asuinkasarmin ja asemalaiturin välillä, jalokuusiaita asemapäällikön talon ja makasiinialueen rajalla, asemapäällikön talon ympäristön avoin puistomaisuus jalopuineen ja laiturialuetta rajaavine pensasaitoineen.

30 Asemapuiston merkitystä lisäävät Pielisjoen rantaan, alun perin asemaalueeseen kuulunut, istutettu rautatiepuiston kasvillisuutta toistava puistoalue, jossa hiekkakujanne kulkee lehmusten ja jalokuusiryhmien lomassa. Rakennushistoriaselvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia. 20 Kuva Sillankorvanpuistosta. Puisto liittyy Asemapuiston kokonaisuuteen (Kuva Ramboll Finland Oy 2016). Joensuun Asemanseudun taustaselvitys pilaantuneista maa-aineksista (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueelta on selvitetty mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Selvityksessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät maaperän pilaantuneisuutta koskevia lisäselvityksiä käynnissä olevaa yleissuunnittelua varten. Riskikohteet tulee huomioida alueen uudisrakentamisessa selvittämällä kohdekohtaisesti maaperän haitta-ainepitoisuudet etukäteen, jolloin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus voidaan huomioida maarakennussuunnittelussa. Tunnistetut riskikohteet on listattu taustaselvitykseen. Selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia ja saatavissa tarvittaessa kaupunkirakennepalveluista.

31 21 Kuvassa on numeroitu selvitysalueen tunnistetut maaperän pilaantuneisuuden riskikohteet (kuva: Ramboll Finland Oy 2016). Joensuun Asemanseudun tärinäselvitys ja sen täydennys (Ramboll Finland Oy 2016, 2017) Suunnittelualueesta on laadittu tärinäselvitys. Junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot uusissa rakennuksissa ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle metrin etäisyydellä radasta. Korttelin 5161 uudisrakentamiseen vaikuttavat rataliikenteestä aiheutuva runkomelu ja tärinä. Asuinrakentaminen edellyttää erityisiä rakenteita, joilla suojaudutaan runkomelulta ja tärinältä. Selvitykset kokonaisuudessaan ovat kaavahankkeen oheismateriaalia. Joensuun ratapihan ratasuunnitelman luonnokset (VR Track Oy marraskuu 2016) VR Track Oy laatii Liikenneviraston toimeksiannosta Joensuun ratapihan ratasuunnitelmaa. Ratasuunnitelma on ratalain (110/2007) mukainen suunnitelma, johon perustuen parantamishanke voidaan käynnistää. Työ valmistuu keväällä Kaavaselostuksen mukana on otteita ratasuunnitelmaluonnoksesta. Koko luonnosaineisto on ladattavissa Liikenneviraston sivuilta ( Arvio UPM-Kymmene Wood Joensuun vaneritehtaan ympäristöhaitoista (2016) Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu on tehnyt arvion UPM-Kymmene Woodin Joensuun vaneritehtaan ympäristöhaitoista. Tehtaan VOC-päästö ei mittaustietojen perusteella ole merkittävä. Hiukkaspäästöissä raja-arvot alittuvat selvästi. Arvio on kaavahankkeen oheismateriaalia. Selvitys Joensuun asemanseudun toteuttamisen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista (Ramboll Finland Oy 2017) Asemanseudun toteuttamisesta on valmistunut yhteiskuntataloudellisten vaikutusten selvitys. Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy kaavahankkeen myötä. Asemanseudun toteutus eheyttää kaupunkirakennetta ja tukee taloudellista toimintaa. Hanke tukee kestävää liikkumista

32 ja alue liittyy jatkossa entistä tiiviimmin Joensuun ydinkeskustaan. Asemanseudulla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Selvitys on kaavahankkeen oheismateriaalia TAVOITTEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Asemanseutu on osa laajempaa Pielisjoen itäpuolista kokonaisuutta, johon kuuluvat myös Aittaranta, Penttilänranta ja Green Park työpaikka-alue Penttilässä. Asemanseudun uudistaminen jatkaa 2000-luvun alkupuolella aloitettua itärannan täydennys- ja uudisrakentamista. Keskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Joki sijoittuu kaupungin keskelle ja Ilosaari Joensuun sydämeen. Mitattavina tavoitteina on Symmetriselle kaupungille asetettu 3500 uutta työpaikkaa ja 6000 uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Asemanseudulla tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Asemanseudun kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen sijainti ja laajuus. Hotelli- ja majoitustoiminta laajenee ja sen yhteyteen toteutetaan kaupunkikylpylä. Kävelykeskusta, Rantapuisto, Ilosaari, Sirkkala ja Asemanseutu muodostavat vahvistuvan kaupunkitapahtumien ja matkailun alueen.

33 Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja alueen liikennejärjestelyt uudistetaan. Matkustajapalveluiden uudistaminen kytketään yhteen Joensuun ratapaihan parannushankkeen kanssa, koska onnistuminen edellyttää ratapihan henkilöliikenteen laitureiden parantamista ja nykyaikaistamista. Muulta käytöltä vapautuvat alueet otetaan asunto-, liike- ja toimistorakentamiseen. Rakennussuojelukysymykset ratkaistaan aiemmin tehtyjen päätösten ja uuden arvion pohjalta ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia ja muut linjaukset Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian ( 104). Uuden kaupunkistrategian laatiminen on käynnistetty keväällä 2017 ja sen on tarkoitus valmistua alkusyksyllä Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.

34 Strategiaan sisältyy 16 päämäärää. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty yritysystävällisyys, vetovoima, hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat ja Joensuun ilmasto-ohjelma. Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta ja rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittumiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota

35 alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Suunnittelualueelle on osoitettu myös matkakeskus. Pielisjoen rannan suuntaisesti kulkee merkittävä viheryhteystarve. Joensuun seudun yleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä Pielisjoen ranta viheraluetta (V). Asemanseutua on kehitettävä keskustamaisena alueena, jossa ranta jää julkiseksi viheralueeksi. Lisäksi alueella on järjestettävä julkisen liikenteen vaihtomahdollisuus ja matkakeskus-tyyppiset palvelut. Joensuun viherkaava Rantaa seuraileva rantaraitti on otettava suunnittelussa huomioon. Rannan puistoja on kehitettävä korkeatasoisesti rakennettuina ja hoidettuina keskustapuistoina ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT Suunnittelua varten perustettiin suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmään kuuluivat alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat. Talven kuluessa suunnitteluryhmä työsti asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Vaihtoehtoisten suunnitelmien taustalla oli alueesta laadittu markkinaselvitys ja kokonaiskonsepti. Kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa olivat nähtävänä huhtikuussa Vaihtoehto 1 Medium (Ramboll Finland Oy 2016).

36 26 Vaihtoehto 2 Tivoli (Ramboll Finland Oy 2016). Vaihtoehto 3 Arki+ (Ramboll Finland Oy 2016). Kaikissa vaihtoehdoissa oli samat symmetrisen kaupungin pääperiaatteet. Asemanseutu on Symmetrisen kaupungin periaatteiden mukaan tiivis, monipuolinen ja keskustamainen alue.

37 Lisäksi vaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia liikenneratkaisuja Siltakadun vanhoille silloille. Kahdessa vaihtoehdossa henkilöautoliikenteen läpiajo oli katkaistu Länsisillalta, jolloin käynti Ilosaareen olisi henkilöautoilla vain Itäsillan kautta. Kolmannessa vaihtoehdossa bussiliikenne oli siirretty Sirkkalan sillalle ja henkilöautoilu sallittu vanhoilla silloilla. Vanhojen rautatierakennusten suojelun laajuus vaihteli. Laajimmillaan mukana suojelussa olivat asemarakennuksen ja asemapäällikön talon lisäksi vanha asemaravintola ja palaneen makasiinin tiilinen osa. Pienimmillään suojeluratkaisu piti sisällään asemarakennuksen ja vanhan asemapäällikön talon. Kaikissa vaihtoehdoissa Sirkkalan sillan kupeeseen oli esitetty uutta asuinkerrostalokorttelia. Rakennusten laajuus ja massoittelu vaihteli. Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 58 henkeä. Lisäksi internet-sivuilla oli kysely ja vaihtoehtoja esiteltiin myös keskeisille sidosryhmille. Yhteenveto vaihtoehdoista tulleesta palautteesta on selostuksen liitteenä TAVOITTEDEN TARKENTUMINEN Asemanseudun asemakaavamuutoksen luonnosvaihe Suunnitteluryhmä muodosti kevään ja kesän 2016 kuluessa kolmesta vaihtoehdosta yhden ratkaisumallin kaava- ja yleissuunnitelmaluonnosta varten. Itäranta-katu pysyi ratkaisumallissa nykyisellä paikallaan. Yksi alueen yhteinen pysäköintilaitos palveli matkustajia, kylpylä-hotellia ja läheisimpiä kortteleita keskellä asemakorttelia. Rautatierakennusten suojelun lähtökohtana oli valtion tekemä suojelusopimus (1998). Sopimus pitää Asemanseudun kaavamuutosalueella sisällään asemarakennuksen, asemapäällikön talon sekä palaneen makasiinin jäljellä olevan osan. Kaavaluonnoksessa esitettiin suojeltaviksi suojelusopimukseen sisältyvät asemarakennus ja asemapäällikön talo. Makasiinin jäljellä olevan osan suojelusta esitettiin luovuttavan.

38 28 Yleissuunnitelmaluonnos (Ramboll 2016). Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta Niinivaaran suuntaan luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itäranta-kadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itäranta-kadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Sirkkapuiston ja Niskasaaren välinen jalankulkusilta oli kaavaluonnoksessa mukana. Siltayhteys parantaa Sirkkapuiston ja Ilosaaren välistä yhteyttä ja puistojen käytettävyyttä. Siltayhteys lisää jokirantojen ja saarien käyttömahdollisuuksia mm. erilaisiin tapahtumiin. Sirkkapuisto tehtiin mahdollisimman laajana. Erillisestä Kimmelin omasta pysäköintilaitoksesta luovuttiin. Asemien puolella eteläisin osa painottui asumiseen. Pysäköinti sijoittui keskelle. Pohjoisosaan oli mahdollista toteuttaa liike- ja toimistorakentamista sekä asumista. Asemanseudun luonnosvaiheen aineisto oli nähtävänä kaupunkirakennepalveluiden kaavoituksessa ja kaupungintalolla ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä vastineineen on kaavaselostuksen liitteenä.

39 29 Asemanseudun asemakaavaluonnos (Joensuun kaupunki ). Suunnittelun jatkaminen luonnosvaiheen jälkeen Asemanseudun suunnittelu jatkui luonnoksen nähtävillä pidon jälkeen syksyllä Erityisesti asemien liikennejärjestelyt vaativat vielä muutoksia. Suunnittelussa löydettiinkin syksyn kuluessa ratkaisu, jossa pystyttiin sovittamaan toisiinsa juna-, linja-auto-, taksi-, saatto-, jalankulkuja pyöräliikenne selvästi luonnosvaihetta paremmin. Suunnittelussa edettiin tammikuuhun 2017 saakka ratkaisumallilla, jossa vanha ravintolarakennus oli mahdollista säilyttää paikallaan ja linja-autot oli tuotu pitkällä ajolenkillä mahdollisimman lähelle rautatietä. Ratkaisumalli toimi liikenteellisesti melko hyvin, mutta rakennettavat uudiskorttelit erityisesti asemakorttelin pohjoisosissa olivat vaikeasti toteutettavia. Tammikuussa 2017 rakennettavien uudiskortteleiden ratkaisut olivat keskeneräisiä, eivätkä ne tyydyttäneet alueen tärkeintä maanomistajaa VR-Yhtymä Oy:tä. Rakennussuojelu oli myös ratkaisematta asemaravintolarakennuksen osalta. Tämän rakennuksen säilyttämistä puoltava yli 700 allekirjoittajan adressi toimitettiin kaupungille loppuvuonna Adressin kansilehti, johon on kirjoitettu adressin sisältö ja allekirjoittajien lukumäärä, on kaavaselostuksen liitteenä.

40 30 Ote yleissuunnitelmaluonnoksesta tammikuulta (Ramboll Finland Oy). Mallissa bussit on tuotu lähelle junia pitkälle lenkille eteläisestä kiertoliittymästä. Vanha ravintolarakennus oli ratkaisumallissa mahdollista säilyttää. Uudiskorttelien toteutettavuus kärsi. Ehdotusvaiheessa kaava jaetaan kahteen osaan Asemien lähiympäristöä koskeva osa Asemanseudun asemakaavamuutosta ei ollut sisällöltään vielä valmis päätettäväksi talvella Sen sijaan alueen eteläosan kaavasta päättämisellä oli kiire. Kaava jaettiin päätöksentekoa varten kahteen osaan. 1. Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos 2. Asemanseudun asemakaavan muutos Asemanseudun eteläinen osa erotettiin omaksi asemakaavan muutosehdotukseksi nimellä Asemanseudun Ellin asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen vaiheet on selostettu Asemanseudun Ellin asemakaavamuutoksen selostuksessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Asemanseudun Ellin kaavamuutoksen

41 31 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 3.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Asemanseudun kaavaratkaisu sovittaa eri liikennemuodot yhteen. Vapautuva maa-alue käytetään tehokkaampaan ja kaupunkimaisempaan toimintaan. Alue muuttuu osaksi Pielisjoen itäpuolista Symmetrisen kaupungin keskustaa. Kaava ratkaisee asemanseudun rakennussuojelun, Sirkkapuiston laajuuden ja samalla tiivistää Joensuun keskeistä aluetta keskustamaisemmaksi ympäristöksi. Ranta-alueen luonne viihtymisen ja vapaa-ajan paikkana korostuu. Asemakaavaratkaisu muuttaa kortteleiden ja yleisten alueiden muotoa ja jakoa. Samalla tonttijako muuttuu. Kaavalla muodostuu uusia kortteleita ja katuja. Iso osa Itärannan itäpuolista rautatiealuetta muuttuu uuteen kaupunkimaiseen käyttötarkoitukseen. Suojeluratkaisun lähtökohtana on suojelusopimuksen (1998) sisällään pitämät kohteet, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Ravintolarakennus ja vanha asuinkasarmi sekä keskusliikenneasema on ratkaisumallissa purettu liikennejärjestelyjen ja korttelien tieltä pois. Liikenneratkaisu on saatu toimivaksi ja uudet keskustamaiset korttelit toteutuskelpoisiksi. Suojeluratkaisu on sovitettu yhteen muiden alueen tärkeiden tavoitteiden kanssa. Ote yleissuunnitelmasta (Ramboll Finland Oy 2017). Asemakorttelin järjestelyjä on selkeytetty. Pysäköintilaitosta on siirretty pohjoisemmaksi, jolloin eteläpuolelle on jäänyt riittävästi tilaa yhdelle toteutuskelpoiselle keskustatyyppiselle korttelille. Junat ja bussit sijoittuvat lähelle toisiaan. Vanha ravintolarakennus, asuinkasarmi sekä keskusliikenneasema on purettu uudisrakentamisen ja aseman liikennejärjestelyjen paikalta pois. Suojelusopimuksen mukaiset asemapäällikön talo ja asemarakennus on säilytetty paikallaan.

42 ALUEVARAUKSET Korttelialueet Suunnittelualueelle muodostuu useita uusia korttelialueita. Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Suunnittelualueen asuinkerrostalojen korttelialue (AK) sijaitsee Kettuvaarantien varressa Sirkkalansillan kupeessa korttelissa Korttelialueelle saa rakentaa 4800 kerrosneliömetrin laajuisen kokonaisuuden. Rakennusmassat sijoittuvat L-mallisesti Sirkkalantien ja Kettuvaarantien kulmaan. Korkeampi VII-kerroksinen rakennusmassa rajaa Kettuvaarantietä ja matalampi V-kerroksinen rakennus Kettuvaarantietä. Rakennusryhmä muodostaa parin vastarannalla sijaitsevalle entiselle tyttölyseolle. Pysäköinti ja asumisen aputilat sijoittuvat pihakannen alle ja rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Oleskelupiha sijoittuu pihakannelle rakennusmassojen väliin. Varsinaiset asuinkerrokset alkavat pihakannen tasosta toisen kerroksen korkeudelta. Ensimmäiseen kerrokseen ei ole mahdollista sijoittaa asumista, vaan tilat ovat pysäköintiä ja asumisen aputiloja varten. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) Kortteli 5161 on merkitty monipuoliseksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Kortteliin saa tehdä IV-, VI- ja VIII-kerroksisia kerrostaloja. Rakennukset porrastuvat nelikerroksisista etelästä pohjoiseen kahdeksan kerroksisiin rakennuksiin. Kortteliin on mahdollista tehdä lisäksi yksi XIV-kerroksinen korttelin maamerkki, jonka alimpaan kerrokseen saa tehdä lämpimän palvelupisteen ja matkustajien odotustilan. Rakennusoikeus on korttelissa ilmoitettu tehokkuusluvulla e=2,5. Kerrosalana korttelin rakennusoikeus on siten kem 2. Pysäköinti on mahdollista järjestää rakennusten ensimmäiseen kerrokseen pihan puolella sekä pihakannen alle (lpa). Lisäksi pysäköintiä on mahdollista osoittaa viereiseen pysäköintilaitokseen. Korttelien välille saa tehdä aukioalueen ylittäviä kulkuyhteyksiä. Korttelin huolto- ja pelastustiet on mahdollista ottaa Asemankaaren eteläpäästä sekä Asema-aukion kautta.

43 Liittymäkiellot on merkitty joukkoliikennekatuna toimivalle Asemankaarelle sekä Itäranta-kadulle. Katuja ja aukioita vasten kortteli on rajattava muurimaisella aidalla sekä rautatiehistoriallisilla puulajeilla. Istutuksessa on käytettävä suurikokoisia taimia. 33 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K) Laajeneva kortteli 1302 on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Sirkkapuistoa vasten on toteutettava yhtäaikaisesti kolmekerroksiset rakennukset, jotka muodostavat korttelin uuden julkisivun joelle ja Sirkkapuistoon päin. Sisäpihalle on mahdollista tehdä kaksikerroksinen rakennusmassa. Väliin jää vehreä sisäpiha. Korttelin kaakkoiskulmaan Itärantakadun varressa on rakennusala 14-kerroksiselle tornimaiselle uudisrakennukselle. Tornin yläkerrokseen on tehtävä yleisön käytettävissä olevia tiloja mm. näköalojen katseluun. Myös alin katutason kerros on tehtävä ympäristöön avautuvana ja houkuttelevana tilana. Viereen on mahdollista tehdä terasseja jokinäkymillä. Korttelista on mahdollista tehdä kulkuyhteys katualueen yli viereiseen pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa pääosan tarvittavista autopaikoista. Kortteli on rajattava muurimaisella aidalla pohjoiselta ja itäiseltä rajalta. Korttelialueen pohjoisosaan saa tehdä autokatoksia noin 35 autopaikkaa varten. Korttelin on liityttävä luonnollisesti ympäröivään puistoalueeseen. Sisäpiha on tehtävä luonteeltaan puistomaisena alueena, jossa saa olla tarpeellisia kulkureittejä.

44 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolla ympäristö säilytetään (K/s) Alue pitää sisällään vanhat suojeltavat rakennukset, asemarakennuksen sekä asemapäällikön talon. Asemarakennuksessa on suojeltavaksi osaksi merkitty vanhemmat osat ja 1950-luvun osa on osoitettu rakennusalaksi. Molemmat rakennukset sijoittuvat omille tonteilleen. Asemarakennuksen länsipuolelle aukiota ja puistoa vasten saa tehdä terasseja. Aluetta ei saa aidata erilleen puistosta ja aukiosta, vaan sen on liityttävä luontevasti osaksi ympäröivää kokonaisuutta. Ajoyhteys korttelialueelle on etelästä Asemanseudun Ellin kaavamuutoksen puoleisen LPA-alueen kautta. Asemarakennuksen tontin kautta saa tehdä huoltoajoyhteyden rautatiealueelle ja asemapäällikön talon tontille. Ajoyhteyden päässä on tila muutamalle autopaikalle, joita ei saa kattaa. Alue muodostaa puistomaisen kokonaisuuden yhdessä viereisen puistoalueen (VP) kanssa. Korttelin puistomainen ympäristö on säilytettävä. Asemapäällikön taloon saa sijoittaa yhden asunnon ja tontin eteläosaan voi tehdä uuden pitkänomaisen rakennuksen. Korttelialueelle saa sijoittaa pienimuotoista tuotannollista toimintaa, josta ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristöön. 34 Palvelurakennusten korttelialue (P) Pielisjoen linnan kortteli on merkitty palvelurakennusten korttelialueeksi. Rakennus on merkitty asemakaavaratkaisussa suojeltavaksi rakennukseksi (sr-8). Niskasaaren jyrkät rannat on merkitty istutettavaksi alueeksi. Luonnollista rantapengertä ei saa muuttaa. Korttelin kautta kulkee uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys Sirkkapuistosta Niskasaareen ja edelleen Ilosaareen. Pysäköintipaikat on sijoitettava rakennuksen länsipuolelle. Pysäköintipaikkoja ei saa kattaa. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tehdä korkeintaan 30 kerrosneliömetrin laajuisen huoltorakennuksen. Asuinhuoneistoja varten saa tehdä enintään 5 % rakennusalan kerrosalasta. Rakennuksen kerrosala on 1420 kem2.

45 35 Autopaikkojen korttelialue (LPA) Korttelin 1303 LPA-alue on pohjoispuolista Virkailijantaloa varten. Pysäköintialueelle mahtuu noin 10 autopaikkaa. Pysäköintialue on tehtävä ympäröivään Sirkkapuistoon liittyvänä kokonaisuutena. Autopaikkojen korttelialue, jolle saa rakentaa pysäköintilaitoksen (LPA-5) Korttelialueelle saa rakentaa enintään kuusitasoisen (py-6) pysäköintilaitoksen. Pysäköintilaitokseen saa sijoittaa kaikkien suunnittelualueella olevien kortteleiden autopaikkoja. Pysäköintilaitoksesta saa tehdä ylikulkuyhteydet rautatiealueelle sekä viereisiin kortteleihin 1302 ja Pysäköintilaitokseen on sijoitettava purettavan keskusliikenneaseman yleinen väestönsuoja. Lisäksi rakennuksen maantasokerrokseen saa tehdä kerrosalaksi laskettavaa liike-, toimisto- ja palvelutilaa 400 kerrosneliömetriä. Tontille saa tehdä rakennuksen toimintaan liittyviä katoksia. Korttelialueella on hoidettava taksit, ilmainen saattoliikenne sekä maksullinen pysäköinti. Ajo pysäköintilaitokseen on Kettuvaarantien kiertoliittymästä Asemankaaren pohjoispäästä.

46 36 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Korttelialueelle saa sijoittaa tarpeelliset yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat rakennukset, kuten muuntamot ja pumppaamot. ET-alueita on kaavassa osoitettu Sillankorvanpuiston alueelle sekä Kettuvaarantien varteen. Kettuvaarantien varressa sijaitsee pumppaamo. Itärannan varressa korttelissa 5162 on sr-1-suojelumerkinnällä osoitettu vanha muuntamorakennus. Entisen pumppuhuoneen paikalle kortteliin 5163 on osoitettu sijainti uutta muuntamoa varten. Muuta Autopaikkoja koskevissa määräyksissä noudatetaan samaa vaatimustasoa kuin muissakin keskusta-alueen kohteissa. Alue vertautuu ruutukaavakeskustaan. Keskusta-alueella käytettävää pysäköintilaitoksen autopaikkavaatimusta, 1 ap / 110 kem 2, on lievennetty. Asemanseudulla autopaikkojen käyttäjäryhmät ovat erilaisia ja monipuolisia ja käyttötarpeet ovat osin eriaikaisia, jolloin päällekkäiskäyttö on tehokasta. Kaavaratkaisussa asumisen autopaikkavaatimus pysäköintilaitoksissa on 1 ap / 120 kem 2. Polkupyöräpaikkojen osalta noudatetaan vaatimustasoa, jonka lähtökohtana on vähintään yksi pyöräpaikka asukasta kohti, harkittu sijainti ja riittävän laadukkaat pysäköinti- ja huoltotilat.

47 Uutena määräyksenä on otettu mukaan velvoite hulevesien viivyttämisestä tontilla. Määräys on valmisteltu yhteistyössä Joensuun Veden ja rakennusvalvonnan kanssa. Hulevesien viivyttäminen tontilla antaa mahdollisuuden pienempään mitoitukseen hulevesiviemäreissä, koska tulvahuiput eivät ole niin teräviä. Lisäksi osa kiintoaineista saadaan pidätettyä tonteilla, jolloin ne eivät rasita verkostoa ja vesistöjä. Kaavamääräyksissä on lisäksi huomioitu, ettei suunnittelualueelle saa sijoittaa palveluasumista. Kaavaratkaisulla ei siten lisätä vaikeammin onnettomuustilanteesta suojattavia ja evakuoitavia toimintoja Muut alueet Katualueet Katualueiksi on osoitettu nykyiset kadut Itäranta, Siltakatu, Kettuvaarantie sekä Sirkkalankatu. Uutena katuna on osoitettu Asemankaari, joka on suurimman osan pituudestaan joukkoliikennettä varten. Katua käyttävät kaukoliikenteen linja-autot. Lähiliikenteen vuorot pysähtyvät edelleen Itärannan varressa pysäkeillä. Siltakadun sillat on merkitty hidaskatu-merkinnällä (hk). Siltojen kautta on mahdollista liikkua edelleen myös henkilöautolla, mutta jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Lisäksi katua käyttävät linja-autot suunnittelualueen ja keskustan välillä. Ote asemanseudun yleissuunnitelmasta (Ramboll Finland Oy 2017). Siltakadun sillat muutetaan hidaskaduksi. Kaikki nykyiset liikennemuodot ovat silloilla edelleen mahdollisia. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan. Pielisjoen linnan kohdalle tehdään bussipysäkit.

48 38 Poikkileikkauskuva silloilta nyt ja tulevaisuudessa (Ramboll Finland Oy 2017). Ajorataa kavennetaan, eteläreunalle tehdään polkupyöräilyn pääreitti. Pohjoisreuna muuttuu jalankulun alueeksi. Ote asemanseudun yleissuunnitelmasta (Ramboll Finland Oy 2017). Siltakadun itäpäähän tehdään uusi kiertoliittymä, jonka kautta on ajoyhteys asemakortteliin sekä joukkoliikennekatuna toimiva Asemankaari. Katu yhtyy pohjoisessa Kettuvaarantien kiertoliittymään uuden viidennen haaran kautta. Asemankaaren varressa sijaitsevat kaukoliikenteen linjaautopysäkit.

49 Itärannan ja Siltakadun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi. Kiertoliittymän kautta otetaan yhteys Asemankaarelle. Pohjoista kiertoliittymää käyttävät henkilöautolla ja taksilla asemalle saapuvat. Eteläistä käyttävät linja-autot sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden pääosa. Itärannan ja Kettuvaarantien kiertoliittymään tehdään uusi viides haara, jonka kautta Asemankaari liittyy takaisin muuhun katuverkkoon. Viidennen haaran kautta on yhteys pysäköintilaitokseen ja saattopysäköintiin. Lisäksi yhteyttä käyttävät taksit. Aukioalueet Aukioiksi on osoitettu kaksi aluetta, Asema-aukio kortteleiden 5125 ja 5161 välissä, sekä Asemaraitti rautatiealueen ja Asemankaaren välissä. Aukioalueiden käsittely on korkeatasoista, pääosin betonikivellä tehtyä aluetta. Lisäksi tärkeitä kohtia korostetaan luonnonkivisillä aiheilla. Valaistukseen kiinnitetään huomiota. Asemaraitti on luonteeltaan jalankulun ja pyöräilyn parveilualuetta. Alue sijoittuu junaliikenteen ja bussiliikenteen väliin. Alueelle sijoittuu katoksia polkupyöriä ja bussimatkustajia varten sekä tarvittavat infopisteet matkustajille. Asemankaaren eteläpäähän sijoitetaan alueella nykyisin sijaitseva museoveturi. Veturi näkyy rautatiehistoriallisessa näkymässä, kun alueelle saavutaan etelästä Siltakadun kiertoliittymän suunnasta. Lisäksi alueella on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä nykyinen lehmusrivi. Jos lehmusten säilyttäminen ei muutosten myötä ole mahdollista, on puurivi korvattava uudella vastaavalla puurivillä. 39 Ote asemanseudun yleissuunnitelmasta (Ramboll Finland Oy 2017). Asema-aukio sijoittuu pysäköintilaitoksen (LPA) ja asuin-, liike- ja toimistokorttelin (AL) väliin. Kanava-alue (LK) Joensuun kanava on merkitty kanava-alueeksi (LK). Kanava on Suomen valtion omistuksessa. Aluetta hallinnoi Liikennevirasto. Kanava-alueen yli kulkee yksi Siltakadun silloista, Kanavasilta. Puistot (VP) Asemakaavaratkaisussa puistoiksi on merkitty Sirkkapuisto, Kokonsaari, Sirkkasaari sekä Sillankorvanpuisto. Lisäksi uutena puistona on merkitty

50 Asemapuisto vanhan rautatieaseman edustalle. Asemapuisto liittyy eteläpuoliseen asemapäällikön talon puistomaiseen ympäristöön. Rannat ovat kokonaisuudessaan puistoalueita. Rantoja myötäilee yhtenäinen rantaraitti. Sirkkapuisto on tehty mahdollisimman laajana. Sirkkapuistosta on merkitty siltayhteys Niskasaareen. Yhteys yhdistää Sirkkapuiston ja Ilosaaren yhteiseksi oleskelun kokonaisuudeksi. Puistoista on laadittava erilliset suunnitelmat, joissa huomioidaan puistoihin tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Sirkkapuiston kautta saa tehdä pelastustien ja jalankulun ja pyöräilyn yhteydet korttelia 1316 varten. 40 Vesialue (W) Asemakaavaratkaisussa Pielisjoki on merkitty vesialueeksi. Vesialueella sijaitsevat vanhat Pielisjoen sillat (Länsi- ja Itäsilta), uusi kevyenliikenteen silta ja ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa laiturin (vl-1). Laituri on tarkoitettu alueella pistäytyville veneille, ei veneiden säilytykseen.

51 KAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET Kaupunkikuva Asemanseudun alue sijaitsee keskeisellä paikalla Joensuun kaupunkirakenteessa. Hankkeella on siten suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan. Alueen ilme muuttuu ratkaisevasti nykytilastaan. Asemanseudusta tulee uuden rakentamisen myötä osa Symmetrisen kaupungin keskustaa. Rakentaminen on keskustamaisen tehokasta. Alue jatkaa Pielisjoen itärannan uusien kaupunginosien Aittarannan ja Penttilänrannan mittakaavaa. Joen itäpuolinen rantamaisema täydentyy. Pehmentävänä tekijänä kaupunkikuvassa on vaihtelevan levyinen vehmas rantapuistovyöhyke, Sirkkapuisto ja Sillankorvanpuisto sekä saaret Sirkkasaari ja Kokonsaari. Pielisjoen linnan kohdalla maisema säilyy ennallaan. Pielisjoen linnan pohjoispuolelle rakennettava Niskasaaresta Sirkkapuistoon johtava jalankulun ja pyöräilyn silta muuttaa Itäkosken maisemaa, mutta tarjoaa samalla hyvän paikan maiseman katseluun. Asemanseudun suunnittelualue on keskeisellä ja näkyvällä paikalla jokimaisemassa. Uudisrakentaminen muodostaa jatkumon Aittarannasta ja Penttilänrannasta alkaneelle uudelle jokijulkisivulle (ilmakuva pohjalla BLOM 2014).

52 42 VANHA RAUTATIEASEMA HOTELLI KIMMEL Vaihtelevan levyinen puistovyöhyke erottaa joen ja uudisrakentamisen toisistaan. Puisto muodostaa kaupunkikuvassa vaihtelevan levyisen pehmentävän tekijän. Rakennusten kerrosluvut vaihtelevat. Uudisrakentaminen on kuvissa esitetty keltaisilla rakennuksilla. (Kuvat: Joensuun kaupunki 2017). Uudisrakennusten kerrosluvut vaihtelevat. Asemakorttelissa uudisrakentaminen laskeutuu asemapuistoa vasten neljään kerrokseen. Kerrosluku nousee rannan puolelta kuuteen ja kahdeksaan kerrokseen. Taus-

53 talle on mahdollista tehdä 14-kerroksinen tornimainen maamerkkirakennus. Torni sijoittuu Itärannan kadunpääteaiheeksi, kun alueelle saavutaan etelästä. Asemakorttelin taustalle sijoittuu pysäköintilaitos. Alueen kerrosluku laskee Sirkkapuistoa vasten kolmeen kerrokseen. Uudisrakentaminen muodostaa puistolle rakennetun kaarevan rajan. Raja myötäilee kaareutuvaa joen rantaa. Väliin jää leveä julkinen puistoalue. Korostuksena ja poikkeuksena matalasta joen varren linjasta on 14-kerroksinen hotellitorni, joka hallitsee maisemaa ja näkyy maisemassa moneen suuntaan alueen maamerkkimäisenä korosteena. Sirkkalansillan suunnasta alueen horisontaaliseen linjaan tekee poikkeuksen VII-kerroksinen rakennusmassa sillankorvassa. Idästä Kettuvaarantien suunnasta lähestyttäessä rakennus muodostaa kadunpääteaiheen ja ohjaa liikennettä Sirkkalansillan suuntaan. Seitsemänkerroksinen rakennus liittyy pohjoispuolella olevaan viisikerroksiseen rakennukseen, joka laskeutuu suunnittelualueen matalampaan peruslinjaan. Rakennusryhmä muodostaa parin vastarannalla olevalle entiselle Tyttölyseolle. Kettuvaarantien kiertoliittymän ympäristössä korostuu alueen liikenteellinen luonne. Asemanseudun autoliikenteen liikennejärjestelyt muodostavat näkyvän osan kaupunkikuvaa. Katukuvaa hallitsee pitkä vaakasuuntainen pysäköintilaitoksen rakennusmassa. Rakennuksella on merkittävä rooli Kettuvaarantien katumaisemassa. 43 Alueen profiili idästä. Kuva idästä ratapihan yli, vasemmalla sijaitsee Asemapuisto ja vanhat rautatierakennukset, keskellä uusi asemakortteli, oikealla pysäköintitalo. (kuva Joensuun kaupunki 2017). Rautatien puolelta kaupunkikuva nousee kohti pohjoista asemakorttelin alueella. Pysäköintilaitoksen pääty hahmottuu matalampana rakennuksena. Kerrosluku laskee etelään kohti Asemapuiston historiallista kokonaisuutta.

54 Kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot Suunnittelualueen kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot liittyvät jokimaisemaan ja rautatiehistoriallisiin rakennuksiin. Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009), Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö sekä Joensuun rantapuistovyöhyke. Joensuun rantapuistovyöhyke muuttuu kaavamuutosalueella osaksi keskustamaisten puistojen ketjua. Puistoalue on toteutettu mahdollisimman laajana, jonka rajaan viuhkamaisesti sijoitetut uudisrakennukset sijoittuvat. Uudisrakentaminen rajaa julkisen avoimen rantapuiston erilleen maksullisesta kylpylä-hotellitoiminnasta. Uudisrakentaminen muodostaa rantapuistolle selkämyksen, jonka kerrosluvut vaihtelevat. Korosteena rantapuistomaisemassa näkyvät ympäristöään korkeammat VII- XIV-kerroksiset rakennusmassat. Lisäksi rantapuiston uusina elementteinä ovat jalankulun ja pyöräilyn siltayhteys sekä sen viereen tehtävä laituri. Rantapuiston merkitys lisääntyy, kun ympäristössä rakennetaan uusia keskustamaisia kortteleita. Joensuun rautatieaseman ympäristö muuttuu kaavaratkaisun myötä merkittävästi nykytilanteeseen nähden. Suunnittelualueella suojeltaviksi rakennuksiksi merkitään rautatieaseman vanhemmat osat ja asemapäällikön talo. Rakennukset ovat ainoat rakennukset suunnittelualueella, jotka kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). Asemapäällikön talon ja asemarakennuksen ympärille muodostetaan puistomainen kokonaisuus, johon kuuluvat molemmat rakennukset uusine tontteineen sekä Asemapuisto. Kokonaisuuden merkitys ja arvo korostuvat, kun ympäröivää aluetta uudisrakennetaan voimakkaasti. Alueen puistomainen luonne nousee esiin. Uudisrakentaminen madaltuu, kun se lähestyy Asemapuistoa. Kerrosluku laskee neljään kerrokseen. Siltakadun katunäkymä kaupungista

55 aseman suuntaan säilyy ennallaan. Keskeisinä elementteinä ovat taustalla näkyvä veturitalli ja edustan asemarakennus. Museoveturi siirretään nykyiseltä paikaltaan osaksi Siltakadun katunäkymää, jolloin rautatiehistoriallisen näkymän rooli korostuu. Katu- ja aukiopintojen sekä puistojen käsittely tekevät alueesta nykyistä hoidetumman ja jäsennöidymmän ympäristön. Ympäröivät rakennukset tekevät puistosta keskustatyyppisen puiston. Kaavaratkaisun myötä rautatierakennuksista menetetään asemaravintola ja vanha asuntokasarmi. Rakennukset eivät kuulu suojelusopimuksen piiriin eivätkä RKY-alueeseen. Vanha asuntokasarmi on asema-alueen alkuperäisiä rakennuksia. Rakennuksen merkitys kokonaisuudessa on kuitenkin heikentynyt ajan saatossa muutosten myötä ja ennen kaikkea sen pihapiirin häviämisen myötä. Kasarmin ja asemarakennuksen välissä sijaitseva ravintolarakennus on heikentänyt asema-alueen alkuperäisten rakennusten yhteyttä toisiinsa. Edustavampi asema-alueen asuinalue sijaitsee ratapihan itäpuolella Ollinkadulla, joka on laajempi ja kokonaisvaltaisempi kokonaisuus. Ollinkadun rautatierakennukset kuuluvat RKY-alueeseen ja rakennukset on jo suojeltu myös asemakaavassa. Asuntokasarmi on rakennustyyppinä yksittäinen asuinrakennus radan toisella puolella. Rakennus ei liity myöskään Siltakadun katunäkymään, kun alueelle saavutaan keskustasta Siltakadun siltoja pitkin. 45 Ote rakennushistoriaselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016). Siltakadun katunäkymässä keskeisessä osassa on asemarakennus sekä taustalla näkyvä veturitalli. Molemmat rakennukset kuuluvat RKY-alueeseen, joista asemarakennus kuuluu myös kaavamuutosalueeseen yhdessä viereisen asemapäällikön talon kanssa. Ravintolarakennuksen suunnittelu osuu 1940-luvun alkuun. Rakennus kuitenkin toteutettiin tiettävästi vasta vuonna Ravintolarakennus on pääosin säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja sisätilansa. Rakennushistoriallisesti ravintolarakennus ei liity muuhun 1800-luvun lopulla rakentuneeseen asemaympäristöön, vaan muuttaa alkuperäisen kol-

56 miomaisen asemapuiston sommitelman aseman edustalla. Kun rakennus puretaan, tulee vanha tiilirakenteinen veturitalli taustalta voimakkaammin esiin. Nelikerroksinen uudisrakentaminen Siltakadun pohjoisreunalla rajaa Siltakadun katunäkymää Ratapihan aiheuttamat häiriöt Rautatieliikenne aiheuttaa melua ja tärinää ympäristöön. Haitoilta suojautuminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Rakenteiden ääneneristävyyden on oltava liikennemelua vastaan Asemankaaren puolella 37 dba. Oleskelualueet on tarvittaessa suojattava melulta ääneneristysrakentein. Tärinää ja rautatieliikenteen aiheuttamaa runkomelua vastaan on tehtävä tarpeelliset vaimennusrakenteet lähinnä asemakorttelissa Suojausten aiheuttamat kustannukset eivät muodostu kohtuuttomiksi. Joensuun ratapiha on vaarallisten aineiden kuljetuksiin käytetty ratapiha. VAK-raide sijoittuu Peltolan ratapihalle jatkossakin. Kaavaratkaisussa ei ole osoitettu erityisen herkkää uutta maankäyttöä Liikenne ja pysäköinti Alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt muuttuvat merkittävästi kaavamuutoksen myötä. Henkilöautoliikenteessä pohjoisen Itäranta-Kettuvaarantie-liittymän merkitys korostuu, kun merkittävä osa liikenteestä ohjautuu liittymän kautta pysäköintitaloon. Itäranta ja Siltakatu muuttuvat luonteeltaan rauhallisemmiksi. Siltakadun rooli autoliikenteen läpiajokatuna pienenee ja Sirkkalansillan ja Suvantosillan merkitys korostuu. Henkilöautoliikenne ohjautuu tulevaisuudessa Symmetrisen kaupungin keskustan kehälle, jonka merkittävinä katuyhteyksinä ovat: Koulukatu, Yläsatamakatu Kettuvaarantie, Sortavalankatu sekä Karjalankatu Suvantokatu. Uudet kiertoliittymät ohjaavat liikennettä kehällä. Kiertoliittymät pienentävät myös alueen läpikulkevan liikenteen nopeuksia ja sujuvoittavat liikennettä.

57 47 Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat. Erityisesti keskustan kehän sisäpuolinen alue jalankulun ja pyöräilyn alueena voimistuu. Siltakadun luonne ja ympäristö paranee, kun ajorata kaventuu ja pyöräilijöille tehdään siltojen eteläreunalle uusi pääpyöräreitti. Itärannan ylittäminen helpottuu ja sujuvoituu, kun liikennevalot poistuvat ja tilalle tulevat kiertoliittymät. Asemakorttelin, Asemapuiston ja rantapuistojen välinen yhteys tiivistyy, kun ylittäminen jalan ja pyörällä onnistuu helpommin. Alueen korttelit liittyvät luontevammin osaksi rantapuistoa. Uusi jalankulun ja pyöräilyn siltayhteys tekee uuden yhteyden Sirkkapuiston ja Niskasaaren välille. Pyöräpysäköinnin olosuhteet paranevat merkittävästi, kun alueelle tehdään satoja uusia katettuja pyöräpaikkoja. Osa pyöräpaikoista tehdään myös pysäköintilaitoksen yhteyteen. Linja-autoliikenteessä paikallisbussien sijainnit pysyvät kutakuinkin entisellään Siltakadun ja Itäranta-kadun liittymän molemmin puolin. Pysäkkialueet tosin pitenevät, jolloin tilaa on lisää esimerkiksi liikenteen häiriötilanteita varten. Kaukoliikenteen vuorot saadaan sujuvasti lähemmäksi junia yhteen jonoon, kun Asemankaari tehdään mahdollisimman lähelle junaliikennettä. Väliin jää jalankulun ja pyöräilyn parveilu- ja vaihtoaluetta. Linja-autopysäkkejä katualueelle mahtuu peräkkäin kahdeksan. Linja-autot poistuvat pohjoisesta Kettuvaaran kiertoliittymän kautta pois alueelta. Rahtitilat ja kuljettajien taukotilat sijoittuvat muualle alueen ulkopuolelle. Alueelta poistuvat siis Matkahuollon rahti- ja taukotilat. Alueen autopysäköintijärjestelyt keskittyvät uuden laitoksen myötä paljolti yhteen laitokseen. Laitos on mahdollista tehdä kuusitasoisena, jolloin rakennuksessa on varaa myös tulevia tarpeita varten. Matkustajien pysäköinti sijoittuu pysäköintilaitokseen. Pikaiset saattoliikenteen paikat ovat sekä pysäköintilaitoksen ensimmäisessä kerroksessa (maantaso) että taivas alla. Taksit kulkevat samaa saattoliikenteen lenkkiä, mutta sijoittuvat lähemmäksi linja-autoja ja junia. Taksit ovat katoksien ja rakennuksen suojissa. Rautatieliikenteen järjestelyt helpottuvat ja paranevat, kun ratasuunnitelmaluonnoksen mukaiset raidejärjestelyt mahdollistuvat. Raidemuutosten myötä etelän suuntaan kulkevat junat on mahdollista tuoda reunalaiturille, eli ykköslaiturille. Matkustajien siirtyminen junaan helpottuu. Raiteille kaksi ja kolme sijoittuvat muiden suuntien junat. Liikenteen aiheuttamilta meluhaitoilta suojaudutaan rakennusten sijoittelulla ja rakenteille asetettavilla ääneneristävyysvaatimuksilla Vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistysmahdollisuuksiin Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, vaan puistot ovat rakennettuja puistoja. Kaavaratkaisulla ei ole välittömiä vaikutuksia luonnonympäristöön. Lähialueen puistojen ja ulkoilureittien käyttö lisääntyy, kun asukasluku kasvaa ja kulkuyhteyksien laatua parannetaan.

58 Kaupungin strategiat Asemanseutu on Joensuun kaupungin strategioiden ja Symmetrisen kaupungin vision mukainen merkittävä kehityshanke. Kaava on kaupungin tavoitteiden mukainen ja kaavan laatiminen on käynnistetty tavoitteiden toteuttamiseksi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja talouteen Yhdyskuntarakenne tiivistyy ja täydentyy kaavahankkeen myötä. Asemanseudun toteutus eheyttää kaupunkirakennetta ja tukee taloudellista toimintaa. Hanke tukee kestävää liikkumista ja alue liittyy jatkossa entistä tiiviimmin Joensuun ydinkeskustaan. Asemanseudulla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankkeeseen kuuluvien kohteiden kustannukset ovat kaikkiaan noin 10,8 miljoonaa euroa. Katu- ynnä muiden rakenteiden rakentaminen on noin 9,0 milj. ja vesihuolto 0,7 milj.. Yksittäisistä kohteista palvelupisteen kustannus on noin ja väestönsuoja n Kohteesta on laadittu erillinen yleissuunnitelma. Rakennusten uudisrakentamisen määrä on yhteensä noin k-m 2, minkä lisäksi toteutetaan noin 600 autopaikan pysäköintilaitos. Näiden rakennusten toteuttamisen kokonaiskustannus lienee noin 108 miljoonaa euroa (alv 0) Yritysvaikutukset Hankkeiden toteuttaminen työllistää rakennusvaiheessa merkittävästi rakennusalan yrityksiä. Kaava-alueen uudet asukkaat käyttävät Aittarannan ja keskusta palveluita, millä on myönteisiä vaikutuksia alueen yrityksiin. Kaavamuutos mahdollistaa uutta yritystoimintaa. Hotellitoimintaa on mahdollista laajentaa. Kylpylän toteuttaminen lisää matkailua Joensuuhun ja matkailualan työpaikkoja. Alueen toteutus vaikuttaa Joensuun ja Pohjois-Karjalan vireyteen ja välillisesti myös Joensuun kiinnostavuuteen investointikohteena ja yritysten sijaintipaikkana. 4 TOTEUTUS Asemanseudun toteuttaminen on pitkä ja monivaiheinen projekti. Alueen toteutus voi alkaa joiltakin osin aikaisintaan vuonna Toteutus on suunniteltava huolellisesti ja sen yhteydessä on huomioitava, että matkustajien tarvitsemat liikennejärjestelyt toimivat alueella kaiken aikaa.

59 49 5 SUUNNITTELUVAIHEET Asemanseudun kaavahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna Hankkeesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Hankkeen lähtökohdat Asemanseudun asemakaavamuutosta hakivat keväällä 2015 VR-Yhtymä Oy ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa. Kaupunki ja alueen keskeiset maanomistajat laativat sopimuksen suunnittelukustannusten jaosta elokuussa Mukana sopimuksessa ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä VR-Yhtymä Oy. Asemanseudun Ellin kaavamuutos ei koske VR-Yhtymä Oy:tä eikä Pohjois-Karjalan Osuuskauppaa. Alueen suunnittelua varten on koottu suunnitteluryhmä. Ryhmään kuuluvat alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat. Mukava ovat Joensuun kaupunki, Joensuun Pysäköinti Oy, Liikennevirasto, Oy Matkahuolto Ab, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Pohjois-Savon ELY-keskus, VR-Yhtymä Oy, Senaatti-Kiinteistöt ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Mukana ryhmässä on myös Ramboll Finland Oy yleissuunnitelman laadinnasta ja selvitysten tekemisestä vastaavana konsulttina. Alueen liikennesimulaatiomallin on tehnyt Process Genius Oy. Asemanseutu on nimetty maankäyttö- ja rakennuslain 110 :n mukaiseksi kehittämisalueeksi. Alueen kehittämisessä voidaan käyttää erityisjärjestelyitä (MRL 112, 1441/2006). Kaavan vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukainen ilmoitus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Hanketta esittelevä yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuudessa oli 56 henkeä. Vireilletulovaiheessa koko kaavahankkeesta jätetyt mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä. Vaihtoehtoiset suunnitelmat Talven kuluessa työstettiin asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 58 henkeä. Kaupungin internet-sivuilla oli vaihtoehtoja koskeva kysely. Vaihtoehtoja esiteltiin erikseen myös keskeisille sidosryhmille. Yhteenveto vaihtoehdoista tulleesta palautteesta on selostuksen liitteenä. Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos Vaihtoehdoista saadun palautteen, lisäselvitysten ja suunnittelun perusteella laadittiin asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos. Luonnokset

60 pidettiin nähtävillä ja niistä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Luonnoksista saatiin 23 lausuntoa ja 21 mielipidettä. Luonnosvaiheen palaute on selostuksen liitteenä. Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnokset esiteltiin yleisötilaisuudessa torstaina klo alkaen Ravintola Kerubissa. Tilaisuudessa oli 40 henkeä. Yleisötilaisuudesta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla. 50 Kaavaehdotus Asemanseudun Ellin asemakaavamuutos irrotettiin erilliseksi kaavaehdotukseksi tammikuussa Kaavamuutos oli kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Muu asemanseudun suunnittelu jatkui asemanseudun asemakaavan muutoksena. Kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen ehdotus asetetaan virallisesti nähtäville 30 vrk:ksi. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee syksyllä Kaavan laatija: Kartat: Antti Rissanen Kaija Kinnunen

61 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 167 Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Asemanseudun asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 16,0442 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 16,0442 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 16, , ,33 0, A yhteensä 1,0727 6, ,53 1, P yhteensä 0,3591 2, ,41-0, Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2, , ,06 1, T yhteensä V yhteensä 2, ,8 0,3025 R yhteensä L yhteensä 5, , ,01-2, E yhteensä 0,0259 0,2 0,0259 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 4, ,8 0,2663 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 4 3

62 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 16, , ,33 0, A yhteensä 1,0727 6, ,53 1, AK 0, , ,67 0, AL 0, , ,50 0, P yhteensä 0,3591 2, ,41-0, P 0, , ,41 0, PV -0, Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2, , ,06 1, K 2, , ,06 1, T yhteensä V yhteensä 2, ,8 0,3025 VP 2, ,0 0,3025 R yhteensä L yhteensä 5, , ,01-2, Kadut 3, ,4-0,6320 Joukkol.kadut 0,2826 5,1 0,2826 Hidaskadut 0, ,7 0,3625 Katuauk./torit 0, ,1 0,6750 LR -2, LK 0,1120 2,0 0,0000 LPA 0,5385 9, ,07 0, E yhteensä 0,0259 0,2 0,0259 ET 0, ,0 0,0259 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 4, ,8 0,2663 W 4, ,0 0,2663 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 4 3 Asemakaava 4 3

63 K A U P U N K I R A K E N N E P A L V E L U T HANKEKORTTI Sivu 1 / 2 ASEMANSEUTU, työnumero Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Hankkeen tarkoituksena on muuttaa Asemanseutu osaksi Symmetrisen kaupungin keskustaa. Liikennejärjestelyt muuttuvat ja tiivistyvät pienempään tilaan. Vapautuvat alueet käytetään tehokkaampaan keskustamaiseen toimintaan. Väylät Alueelle tehdään uutena joukkoliikenteen katuna Asemankaari. Katualueiden sisäisiin järjestelyihin tehdään muutoksia. Siltakatu muutetaan hidaskaduksi. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat. Autoliikenne painottuu alueen pohjoisosiin. Vesihuolto Vesihuoltoon kohdistuu suuria muutoksia. Varasojan putket siirretään uuteen sijaintiin. Alueella tulee uusia ja siirrettäviä vesihuollon linjoja. Hankkeen lähtökohdat Hanke perustuu Symmetrisen kaupungin kehitysvisioon, jonka pohjalta on muodostettu Asemanseudun hankekokonaisuus. Alueen eteläosasta on irrotettu erikseen päätettäväksi osaksi Asemanseudun Ellin asemakaava muutos. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Sirkkapuistosta muodostuu keskeinen puistoalue. Puistosta on laadittava erillinen yleissuunnitelma. Sillan toteuttaminen edellyttää vesilain mukaista rakentamislupaa. Rautatieaseman edustalle muodostetaan uusi puistoalue, Asemapuisto. Muut tekniset verkot Muihin teknisiin verkkoihin kohdistuu myös toimenpiteitä. Muuntamoita varten varataan tarvittavat tontit.

64 Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Maanomistus jakautuu pääasiassa Joensuun kaupungin, PKO:n ja VR-Yhtymän kesken. Asemapäällikön talo on yksityisomistuksessa. Liikennevirasto hallinnoi ratapihaa. Koy Keskusliikenneasema on Matkahuollon ja kaupungin omistuksessa. Aikataulu Toteutus on pitkäkestoinen ja monivaiheinen projekti. Ensimmäiset vaiheet alueella voivat alkaa aikaisintaan vuonna Alue on toteutettava matkustajien näkökulmasta toimivalla tavalla. Toteutusjärjestys ja aikataulutus on suunniteltava erikseen. Erityistä huomioitavaa Toteutuksessa on huomioitava, että matkustajien tarvitsemat liikennejärjestelyt toimivat alueella koko rakentamisvaiheen ajan. Alueelle on toteutettava purettavan keskusliikenneaseman yleinen väestönsuoja. Suoja sijoitetaan pysäköintilaitoksen yhteyteen. Matkustajien on saatava tarvittavat palve- Kustannukset Hankkeeseen kuuluvien kohteiden kustannukset ovat kaikkiaan noin 10,8 miljoonaa euroa. Katu- ynnä muiden rakenteiden rakentaminen on noin 9,0 milj. ja vesihuolto 0,7 milj.. Yksittäisistä kohteista palvelupisteen kustannus on noin ja väestönsuoja n Kohteesta on laadittu erillinen yleissuunnitelma. 2 Vaikutukset Hankkeen toteutuksella on merkittäviä vaikutuksia aluetalouteen, liikenteeseen ja ylipäätään Joensuun kaupungin ja seutukunnan houkuttelevuuteen. Asemanseutu nivoutuu tiiviimmin osaksi keskustaa ja myös muita ympäröiviä alueita. Yhteistyötarpeet Joensuun kaupunki, Joensuun Pysäköinti, Liikennevirasto, Matkahuolto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, VR-Yhtymä Oy ja Jukka Kortelainen. Asemanseudun yleissuunnitelma Laatija: Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi

65 Liite 2, 1 / 4 Työ nro , päivitetty KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A S E M A N S E U D U N A S E M A K A A V A N M U U T O S O S A L L I S T U M I S - JA A R V I O I N T I S U U N N I T E L MA Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelia 214 sekä katu-, liikenne- ja vesialueita, Niinivaaran (5) kaupunginosan kortteleita 5125 ja 5151 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita sekä Sirkkalan (13) kaupunginosan kortteleita 1301, 1302 ja osaa korttelista 1303 sekä katu-, virkistys-, liikenne- ja vesialueita. -päivitetty Suunnittelutehtävä Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Penttilän rakentaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen ovat yksi osa symmetrisen kaupungin toteuttamista, jota jatketaan asemanseudulla. Asemakaavan muutoksella tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkakeskuksen ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuus. Samaan kaavamuutokseen otetaan mukaan myös Asemapäällikön talo ja tavaramakasiinin tontti. Matkakeskuksen toteutuminen edellyttää ainakin ratapihan henkilöliikenteen laitureiden perusparannusta.

66 Liite 2, 2 / 4 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat ja 3. vaiheen maakuntakaavat ja 4.vaiheen maakuntakaava on hyväksytty. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Lisäksi Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY 2009). Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C) sekä viheraluetta (V). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava. Asemakaavassa Itäranta-kadun ja rautatien välissä on etelässä liike- ja toimistorakennusten kortteli ja keskellä laaja rautatiealue. Itäranta-kadun ja joen välissä on hotellien ja ravitsemusliikkeiden kortteli, toteutumaton huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten kortteli sekä puistoaluetta. Lisäksi pohjoisosassa ja kiertoliittymän luona on autopaikkojen korttelialuetta. Valtio ja Joensuun kaupunkiseutu ovat allekirjoittaneet kasvusopimuksen Kasvusopimuksen tarkoituksena on Joensuun kaupunkiseudun kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Käytännön toimenpiteistä yksi on Joensuun ydinkeskustan laajentaminen Pielisjoen itäpuolelle. Itärannan asemakaavan muutosalue on keskeisessä osassa kasvusopimuksen ja symmetrisen kaupungin kehitysvision toteuttamisessa. Rautatieaseman alueeseen vaikuttaa vuonna 1998 laadittu rautatieasema-alueiden suojelusopimus, jolla on kaavan alueella päätetty suojeltaviksi rautatieasema, asemapäällikön talo sekä jäljellä oleva tiilinen osa palaneesta makasiinirakennuksesta. Suojelu on vietävä asemakaavaan. Matkakeskuksesta on laadittu yleissuunnitelma vuonna Tavoitteina tuolloin olivat joukkoliikenteen palvelutason ja ympäristön laadun parantaminen, jotka ovat edelleen ajankohtaisia suunnittelun lähtökohtia. Yleissuunnitelma uudistetaan kaavahankkeen yhteydessä ja samalla tehdään tarvittava liikennesuunnittelu.

67 Liite 2, 3 / 4 Alueen keskeiset maanomistajat VR-Yhtymä Oy ja PKO ovat hakeneet kaavamuutosta. Heidän kanssaan tehdään maankäyttösopimukset kustannusten ja hyötyjen jakamisesta. Alue on tarkoitus nimetä maankäyttö- ja rakennuslain 110 tarkoittamaksi kehittämisalueeksi, jolloin kaupungin keinovalikoima alueen toteuttamisessa laajenee. Kehittämisalueen nimeämisestä päättää kaupunginvaltuusto. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia kaupunkikuvaan, kulttuuri- ja rakennushistoriallisiin arvoihin, rantamaisemaan ja rantapuiston laajuuteen, ratapihan aiheuttamiin häiriöihin, liikenteeseen, pysäköintiin, joukkoliikententeen järjestämiseen sekä matkustajien toimintaympäristöön. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Tarvittaessa laaditaan erillisiä selvityksiä. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset VR-Yhtymä Oy Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Liikennevirasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Oy Matkahuolto Ab Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt teknisten verkkojen haltijat Itä-Suomen poliisilaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Museovirasto Joensuun seudun luonnonystävät ry Joensuun kalastuskunta, lisätty Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutoksesta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa syksyllä 2014 kahtena erillisenä kaavamuutoshankkeena, Sirkkalanpuiston ja Kimmelin sekä matkakeskuksen asemakaavan muutoksina. Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt keväällä Asemakaavatyön etenemisen vaiheet on havainnollistettu sivulla 4 olevassa kaaviossa. Kaavamuutoksesta pidetään viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Lisäksi järjestetään yleisötilaisuus Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan kampuksen auditoriossa klo Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti kesällä Hankkeen merkittävyyden vuoksi tullaan järjestämään myös täydentäviä kuulemistilaisuuksia ja mahdollisuuksia, joista ilmoitetaan tarkemmin hankkeen edetessä. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (30 vrk). Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee vuoden 2017 alussa. Nähtävilläoloajoista ja muista kuulemisista ilmoitetaan joka vaiheessaan Karjalaisessa ja Viikko- Pohjois-Karjalassa sekä internetissä kaupungin sivuilla. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.

68 Liite 2, 4 / 4 Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen antti.rissanen@joensuu.fi, puh kehittäjä Pasi Lamminluoto pasi.lammiluoto@joensuu.fi, puh Asemakaavaprosessi

69 Liite 3, 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A s e m a n s e u d u n a s e m a k a a v a n m u u t o s L I I T E 3 : V i r e i l l e t u l o v a i h e e n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t vas t i n e i n e e n

70 Liite 3, 2 / 11 1 VIRANOMAISLAUSUNNOT A01 PUHAS OY Ei huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. A02 FORTUM POWER AND HEAT OY Asemanseutu kaavoitetaan tehokkaasti. Alueelle on tulossa paljon uutta rakennuskantaa. Fortum Power and Heat Oy toivoo pääsevänsä mukaan Asemanseudun asemakaavavalmisteluun hankkeen alkuvaiheessa. Tulemme tarjoamaan alueen lämmitysmuodoksi kaukolämpöä. Vastine: Fortum Power and Heat Oy annetaan mahdollisuus lausunnon antamiseen kaavan ja yleissuunnittelun jokaisessa vaiheessa. A03 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualue pyytää täydentämään kaavatyön osallisiin radanpidosta vastaavan Liikenneviraston. Muuten Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastine: Liikennevirasto on mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelman osallisissa. Lisäksi Liikennevirasto on mukana hankkeen suunnitteluryhmässä. A04 YMPÄRISTÖNSUOJELU LUONNONARVOT Alueella olevat viheralueet ovat kokonaisuudessaan hoidettua puistoaluetta. Merkittävimmät alueet ovat joen ranta ja sen varren puistovyöhyke. Alueet tulee säilyttää edelleen avoimena ja hoitaa puolivilleinä. Koskessa olevan pienen saaren luonnetta jatkossa olisi syytä pohtia. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä lepakkoselvityksessä joen ranta-alue oli lepakoiden tärkeä ruokailualue. Tämä tulee huomioida kaavatyössä jättämällä vesirajaan käsittelemätöntä suojavyöhykettä. MELU, LIIKENNE JA ILMALAATU Alue on käytännössä kokonaisuudessaan liikennemelualuetta. Tämä tulee huomioida kaavamääräyksissä tarpeen mukaan. Erityisesti asuntorakentamisen osalta melu asettaa erityisiä vaatimuksia. Kaavatyössä tulee selvittää myös Siltakadun eli itä- ja länsisillan muuttaminen joukkoliikennekaduksi. Asema-alueen pysäköintijärjestelyiden suunnittelun yhteydessä tulee erikseen selvittää polkupyöräpaikoituksen toteuttaminen. Polkupyörille voitaisiin varata erillinen katettu tila, jonka yhteyteen voitaisiin toteuttaa pyöräilyyn liittyviä palveluja. Ratapihan dieselvetureiden pakokaasuhaitoista on säännöllisesti tullut valituksia. Ongelma johtuu vetureiden seisontakäytöstä. Inversiotilanteissa pakokaasut leviävät laajalle alueelle ja aiheuttavat hajuhaittaa ja herkille henkilöille hengitystieongelmia. Tämä tulee huomioida pohdittaessa mahdollista asuinrakentamista. Haitan poistaminen ja vähentäminen edellyttää ratapihan sähköistämistä, jolla dieselkalustosta päästäisiin eroon.

71 Liite 3, 3 / 11 2 MUUT HUOMIOT Rautatieaseman, asemapäällikön talon ja makasiinien lisäksi tulee kaavassa suojella asemalaiturin vieressä oleva puurakennus. Kyseinen rakennus muodostaa muiden rakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen pysäköinti, matka ym. palvelut voidaan toteuttaa esimerkiksi purkamalla nykyinen matkahuollon rakennus ja korvaamalla se toiseen paikkaan alueella. Sirkkalanpuiston uudisrakentaminen tulisi kytkeä osaksi jo olemassa olevaa hotellin rakennusmassaa. Tällä tavalla puisto voitaisiin säilyttää laajempana ja yhtenäisempänä. Jos alueelle tavoitellaan torimaista ympäristöä, tulisi sen yhteyteen sijoittaa palvelutoimintaan tarkoitettuja korttelialueita. Torialue voitaisiin liittää osaksi rautatieaseman ympäristöä, jolloin palvelutoimintoja voitaisiin sijoittaa matkustajalaiturin viereiseen puutaloon. Makasiinialueen jäljelle jääneen tiilirakennuksen yhteyteen olisi mahdollista sijoittaa lisärakentamista, jolla aikaisemmin mainittu puurakennus voitaisiin säilyttää. Alueelle sopisi liike- ja toimistorakentaminen liikennemeluhaittojen takia. Sirkkalan sillan viereisen pysäköintialuevarauksen käyttötarkoitusta olisi mahdollista muuttaa kun alueen pysäköintiä tarkastellaan kokonaisuutena. Alueen muuttaminen puistoksi säilyttäisi suojavyöhykkeen asuintaloihin. Vastine: Ranta säilyy julkisena ja mahdollisimman leveänä puistovyöhykkeenä. Toteutettavista puistoalueista on laadittava myöhemmin erilliset puistosuunnitelmat, joissa huomioidaan tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit, sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Kaavaratkaisu mahdollistaa olemassa olevan puuston säilyttämisen. Keskustan osayleiskaavatyön (2012) yhteydessä tehtiin myös lepakkokartoitus. Kartoitus kattoi osayleiskaava-alueen, johon suunnittelualue ei kuulu. Lisäksi kartoituksessa selvitettiin potentiaalisena lepakoiden piilopaikkana myös Varasojan ja Itäsillan välisen alueen Pielisjoen rannassa. Paikalla havaittiin vesisiippa. Muu suunnittelu-alueen ranta-alue on jokseenkin samanoloista aluetta. Rantaa onkin kauttaaltaan jätetty mahdollisimman paljon käsittelemättömäksi. Alueelle tehdään melu- ja tärinäselvitykset kesän ja syksyn aikana Kaavamääräyksiin lisätään selvityksen edellyttämät merkinnät julkisivurakenteiden ääneneristävyydestä. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan erilaisia liikenteellisiä ratkaisuja vanhoille Pielisjoen silloille. Kaavaluonnoksessa henkilöautoliikenne lakkaa Länsi- ja Kanavasilloilla. Suunnittelussa on tärkeänä tavoitteena myös laadukas polkupyöräpysäköinti. Samaan yhteyteen on mahdollista tehdä myös pyöräilyyn liittyviä palveluita. Uudet asunnot pyritään sijoittamaan poispäin rautatiestä, jolloin haitat jäävät pienemmiksi. Kun Joensuun ratapihan peruskorjaus aikanaan käynnistyy ja valmistuu, vähenee myös dieselveturien käyttö. Suojelussa lähtökohtana on rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Suojelusopimuksessa on mukana vanha rautatieasema, asemapäällikön talo sekä nyt jo osittain pala-

72 Liite 3, 4 / 11 3 nut makasiini. Makasiinirakennuksen jäljellä olevaa osaa ei esitetä kaavaluonnoksessa suojeltavaksi. Pielisjoen rantapuisto jää julkiseen käyttöön. Ajantasaisessa asemakaavassa Sirkkalanpuiston vieressä on toteutumaton huvi- ja viihdepalveluita palvelevien rakennusten kortteli. Tarkoituksena on jättää mahdollisimman laaja julkinen rantapuisto majoitus- ja palvelutoimintojaan laajentavan Kimmelin sekä Pielisjoen väliin, ottaen huomioon myös Kimmelin laajentamistarpeet. Alueelle ei ole tulossa varsinaista toria, mutta pienialainen ja korkeatasoinen aukio. Puistomainen aukio on suunniteltu vanhan rautatieaseman edustalle Siltakadun luontevaksi päätteeksi. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli on kiinnostunut palaneen makasiinin kiinteistöstä. Alueelle on mahdollista tehdä myös opiskelija-asumista, kun sivukäytävän sijoittaa rautatien puolelle ja asunnot aukeavat jokimaiseman suuntaan. Ensimmäiseen kerrokseen ei sijoitu asuntoja, jolloin Itäranta-kadun häiriövaikutus jää pienemmäksi. Sirkkalan sillan korvan pysäköintialue on mukana suunnittelualueessa. Suunnitelmissa sillan ja Virkailijatalon välinen alue on tehokkaan keskustamaisen asuinrakentamisen kortteli sekä myös julkisen rantapuiston osa. A05 KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Karelia-ammattikorkeakoululla ei ole tarvetta lausua asiasta. Vastine: Lausuntopyyntöä ei lähetetä kaavan seuraavissa vaiheissa. A06 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Itä-Suomen aluehallintovirastolla ei ole tarvetta antaa lausuntoa kaavahankkeesta. Vastine: Lausuntopyyntöä ei lähetetä kaavan seuraavissa vaiheissa. A07 LIIKUNTAPALVELUT Kaava-alue ei sisällä liikuntapalveluiden ylläpitämiä palveluita. Liikuntapalveluissa tunnistetaan kuitenkin puistoalueiden tarjoamat ulkoilumahdollisuudet, joiden säilyminen tulisi turvata myös jatkossa. Kulttuuripalvelujen näkökulmasta oleellista on, että kaavaprosessin edetessä varmistetaan rautatieaseman alueeseen vaikuttavan suojelusopimuksen säilyminen. Vastine: Avoin rantapuistovyöhyke säilyy Pielisjoen rannassa. Pielisjoen ranta on kaavaratkaisussa puistoa. Tarkempi suunnittelu toteutetaan erikseen myöhemmin. Rautatierakennusten suojelusopimus on rakennussuojelun lähtökohtana. Palaneen makasiinin kohdalla tilanne on muuttunut suojelusopimuksen ajankohtaan nähden. A08 CARUNA ESPOO OY Alueella sijaitsee Carunan sähkönjakeluverkostoa. Toivomme mahdollisuutta antaa tarkempi lausunto kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Vastine: Caruna Espoo Oy:ltä pyydetään lausunto myös kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa.

73 A09 JOENSUUN VESI Liite 3, 5 / 11 4 Suunnittelualueen rakentamisen tehostamisesta johtuva rakennusoikeuden huomattava lisääntyminen aiheuttaa paineita alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetille. Myös mahdollisesti lisääntyvä sammutusveden tarve tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Kapasiteetin kasvattamisesta aiheutuvat verkostorakentamisen kustannukset tulee sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Vastine: Alueen kunnallistekniikan suunnittelu sisältyy osaksi käynnissä olevaa alueen yleissuunnittelua. A10 JOENSUUN SEUDUN LUONNONYSTÄVÄT RY. YLEISTÄ Laajemmassa tarkastelussa symmetrisen kaupunkirakenteen kehittämisen kannalta olennainen väylä olisi itäistä jokirantaa seuraileva kevyen liikenteen reitti, joka jo yltää Penttilästä rautatieaseman kohdalle, ja edelleen rautatiesillan pohjoispuolella Pekkalasta Karsikon suuntaan. Tämä olisi olennaista saada mukaan arviointiin ja suunnitelmaan. OSALLISET Kaavahankkeeseen on syytä osallistaa kalastajat ja tai kalastusjärjestöt, sillä jokivarsi on kalastajien aktiivikäytössä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kuten suunnitelmassa mainitaan, hankealue on merkittäviltä osin Pielisjoen varteen sijoittuvaa, kansallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta. Kaavahankkeen vaikutukset tulee erityisesti arvioida tätä taustaa vasten. Kyseiset kulttuuriympäristöt on erityisesti mainittu valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Jokivarren luontoon kohdistuvista vaikutuksista on nyt mainittu vain rantamaisemaan ja rantapuiston laajuuteen kohdistuvat vaikutukset. Pielisjoen varsi on kuitenkin hyvin tunnettu toisaalta saukkojen, toisaalta lepakoiden elinalueena. Hankkeen vaikutukset näihin molempiin tulee selvittää jo luontodirektiivinkin velvoitteiden perusteella. Joukkoliikenteen lisäksi on syytä arvioida vaikutukset myös kevyeen liikenteeseen ja jalankulkuun ja niiden reitistöihin. Vastine: Kaava-alueeseen kuuluva Pielisjoen ranta on avointa julkista rantavyöhykettä, joka säilyy julkisena. Rantaa seurailee kevyen liikenteen reitti. Yhteys pohjoiseen Pekkalan suuntaan kulkee rautatien ja UPM:n vaneritehtaan välistä. Yhteys säilyy myös tulevaisuudessa. Lisätään Joensuun kalastuskunta osallisiin. Kalastuskunnalle on lähetetty myös jo kaavan vireilletulovaiheessa lausuntopyyntö. Alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö sekä Joensuun rantapuistovyöhyke. Vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen yhteydessä. Suunnittelutyön yhteydessä tehdään luontoselvitys, josta saadaan tietoon hankkeen vaikutukset luontoon. Alue ei ole varsinaista luonnonympäristöä, vaan käsiteltyä puistoaluetta. Ranta-alueeseen ei tule mittavia muutoksia. Kaavan vaikutusarvioinnissa huomioidaan myös jalankulku ja pyöräily.

74 A11 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Liite 3, 6 / 11 5 ELY-keskus suhtautuu positiivisesti Joensuun kaupungin halukkuuteen käyttää alueen toteuttamisessa kehittämisaluemenettelyä, joka on Pohjois-Karjalassa ensimmäinen. ELYkeskuksella ei ole osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta huomautettavaa. Vastine: Lausunto ei edellytä toimenpiteitä. A12 MUSEOVIRASTO Asemakaavan muutoksen kohteena oleva alue on erittäin keskeinen ja merkittävä Joensuun kaupunkirakenteessa, sivuten mm. kahta RKY-aluetta (Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö, sekä Joensuun rantapuistovyöhyke), ja myös kaavan tavoitteen vaikutukset näyttävät olevan hyvin merkittäviä. Tämän johdosta kaavan vaikutusten arvioinnilla on keskeinen rooli kaavan onnistumiselle. Koska vaikutusten arvioiminen edellyttää kulttuuriympäristön ominaisluonteen ja erityispiirteiden tunnistamista, tulee alueen kaavoituksen ja rakennetun ympäristön historia selvittää yksityiskohtaisesti ja huolellisesti. Alueelle on lisäksi laadittava rakennusperintöinventointi, johon tulee sisällyttää kaikki alueella olevat rakennuskohteet. Kaavan tavoitteiden reunaehtojen selvittämiseksi kaava-alueelle tulee myös laatia maisema-analyysi, johon sisältyy maisemahistoriallinen tarkastelu. Tällaisen maisemankehityksen retrospektiivisen tarkastelumenetelmän avulla kyetään hahmottamaan kulttuurimaiseman muutosprosessin pääkehityssuunnat ja siinä vaikuttaneet mekanismit ja niiden kautta edelleen tunnistamaan ja ajoittamaan nykymaiseman historiallisesti merkittävät piirteet ja rakenteet. Tällaisen maisemakehityksen tarkastelu suoritetaan pääasiassa historiallisen kartta-aineiston pohjalta, jonka avulla kyetään analysoimaan tutkimusalueen maankäytön spatiaalista kehitystä. Museovirastolla ei ole tietoa vedenalaisista muinaisjäännöksistä kaava-alueella. Mikäli kaava mahdollistaa rantavyöhykkeen tai vesistön pohjan muuttamista kuten ruoppaamista, muuta kaivamista, peittämistä tai laiturirakentamista, voi kaava tulla koskemaan ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä. Rantavyöhykkeiden ja vesialueiden tyypillisiä muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan sekä muut Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat ihmisen tekemät vedenalaisrakenteet. Rantavyöhykettä tai vesistön pohjaa muuttavien hankkeiden alueella tulee tehdä tarvittaessa riittävät arkeologiset ranta- ja vesialueiden arkeologiset inventoinnit viimeistään hyvissä ajoin ennen hankkeiden toteuttamista. Inventoinnin tarpeellisuuden arvioinnista tulee olla yhteydessä Museovirastoon. Vastine: Selvitykset kohdennetaan kaavan kannalta olennaisiin asioihin. Kaavatyön yhteydessä alueen kaikista rautatierakennuksista tehdään kulttuuriympäristöselvitys ja palaneesta makasiinista kuntotutkimus. Suunnittelutyön taustana on myös maisemaselvitys. Vesiluonnon ja vedenalaisten muinaismuistojen selvittäminen on tarpeellista vain niissä kohdissa, joissa muutetaan ranta-alueita. Näillä näkymin muutoksia oltaisiin tekemässä vain Sirkkalanniemen ja Niskasaaren yhdistävän sillan kohdalla ja laiturialueella Sirkkalannniemessä. A13 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Joensuun järjestelyratapiha. Ratapihan läpi kulkee vaarallisia aineita, joiden vaikutukset mahdollisessa onnettomuudessa voivat ulottua kaavoitettavalle alueelle. Kaavoitettava alue ei kuitenkaan olennaisesti muuta alu-

75 Liite 3, 7 / 11 6 een vallitsevaa tilannetta, koska järjestelyratapiha on jo nykyisellään tiiviin asutuksen keskellä. Kaavoitettava alue edellyttää pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan erityisen turvallisuustarkastelun, jossa arvioidaan VAK (vaarallisten aineiden kuljetus)- suuronnettomuusriski. Turvallisuustarkastelulla saadun riskitason perusteella tulee tulevaan asemakaavaan tarvittaessa sisällyttää rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. Näillä ohjaustoimenpiteillä voidaan pienentää onnettomuuden vaikutuksia mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Joensuun ratapihalle on laadittu Joensuun ratapihan yleissuunnitelma, jolla tullaan aikanaan toteuttamaan Joensuun ratapihan muutos. Muutoksessa tulee pelastusviranomaisen näkemyksen mukaan vielä kerran selvittää mahdollisuus säilyttää vaarallisia aineita muualla kuin Joensuun ratapihalla asutuksen keskellä. Vaarallisten aineiden säilytyksen siirto pois Joensuun ydinkeskustasta pienentäisi merkittävästi toiminnassa mahdollisesti sattuvan vakavan VAK -onnettomuuden seurauksia. Vastine: Kaavatyön yhteydessä on tehty asiantuntijan arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä. Arvion mukaan asemanseudun yleissuunnitelman luonnos ei osoita suunnittelualueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Kerrostaloasutusta suunnitellaan alueen keski- ja eteläosaan. Rautatieasema ja matkakeskus toimivat alueella jo nykyisellään. Joensuun VAK-liikenteessä ei ole tiedossa muutoksia (lisääntymistä). A14 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO Pohjois-Karjalan maakuntaliitto korostaa, että Joensuun kaupungin käynnistämä asemakaavan muutostyö on laajuudeltaan ja merkittävyydeltään maakunnallisesti ja osin valtakunnallisestikin merkittävä kokonaisuus. Suunnittelualueen ratkaisuilla on laajaa maakunnallista merkitystä niin liikennejärjestelmien toimivuuteen kuin vaikkapa erilaisiin palveluihin. Voimassa olevassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Joensuun keskustatoimintojen alueeseen (C). AluevarausmerkinnälIä osoitetaan Joensuun ydinkeskusta, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja sekä asumista. Aluetta koskeva suunnittelumääräys kuuluu: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Keskustatoimintojen alueen lisäksi suunnittelualueeseen liittyy muutamia muitakin tärkeitä ominaispiirteitä. Kuten osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tuotu esille, suunnittelualueelta Pielisjoen ranta sekä rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ma/kv). Merkinnän suunnittelumääräys kuuluu: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus ja ominaispiirteet sekä turvattava merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Suunnittelualueelle on osoitettu myös matkakeskus. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja kaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Suunnittelualueeseen liittyen on 4. vaihekaavassa hyväksytty seudullisesti merkittävä viheryhteystarve Pielisjoen rannan suuntaisesti.

76 Liite 3, 8 / 11 7 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa ja tarkkuustasolla, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Maakuntaliitolla ei ole muilta osin huomauttamista asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt otetaan suunnittelussa huomioon. Joensuun rantapuistovyöhyke ja rautatieasema ja sen ympäristö muodostavat omat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). MIELIPITEET B01 VÄÄNÄNEN PIRJO Kaupunki on suunnittelemassa ja toteuttamassa kaupungin laajentumisen (ns. Nikolaintori) joen itäpuolelle rautatie-ja linja-autoaseman ympäristöön. Tarkoituksena on saada vetovoimainen liike- ja palvelukeskus sekä asuinympäristö. Lisäksi on puhuttu, että se ulottuu jopa junien varikkorakennuksiin ja uudisrakennettavaan Sortavalan-talon tontille. Kaupunkirakennelautakunnan keskeisiksi tavoitteiksi vuosille oli kirjattu esimerkiksi nämä: Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Asemakaavan tavoitteena on edistää varikkoalueen monipuolista käyttöä tulevaisuudessa VR:n käyttötarpeen rakennuksissa vähentyessä. Mielestäni tähän kokonaisuuteen (Nikolaintori) tulisi nyt liittää Sortavalan kadun tontin asuin-ja liikerakennusten linkittäminen ja suunnitella jo nyt miten hyödynnettäisiin VR:n varikkotalleja. Nämä vanhat punatiiliset rakennukset tulisi ehdottomasti säilyttää ja niissä voisi toimia esim. ravintola, pikku putiikkeja ja toimistotiloja. Voisihan ne myös saneerata halutuiksi Loft-asunnoiksi. Jotta saataisiin yhtenäinen vetovoimainen kokonaisuus, tulisi varikkotalleilta olla joko ylisilta tai radan alitus suoraan rautatieasemalle. Lisäksi kun on suunnitteilla rautatieaseman ja laitureiden uudistus, olisi se kätevää toteuttaa samanaikaisesti. Lisäksi Sortavala-talon tontille on suunniteltu useita asuinrakennuksia. Varmaankin sijainti on sopiva myös ikäihmisille ja heidän olisi helpompi päästä suoraan varikkotalleilta kaupungin "keskustaan". Joensuun kaupungin kaavoituksesta päättävien ja suunnittelijoiden tulisi käydä tutustumassa esim. miten Tampereella on toteutettu vanhan ratapihan käyttö jopa hotellin osana. Heräsi vielä kysymys, miten ja missä on aikomus pysäköidä liike-ja palvelukeskuksen autoliikenne? Onko suunnitteilla esim. parkkitalo? Vastine: Asemanseudun kaavahanke rajoittuu Pielisjoen ja rautatien väliselle alueelle. Rautatien itäpuolinen alue on ollut jo aikaisemmin oma erillinen Sortavalankadun kaavahanke. Ra-

77 Liite 3, 9 / 11 8 tapiha on juuri rautatieaseman kohdalla leveimmillään, joten ylitys ja eri puolien yhdistäminen on nykyisellään vaikeaa. Kaavaratkaisun tavoitteena on tehdä asemanseudusta vetovoimainen ja kaupunkimainen kohde. Tiivis rakentaminen edellyttää pysäköinnin toteuttamista pysäköintitalossa. B02 OVASKAINEN EEVA Suunniteltu parkkipaikka kyseiselle paikalle, jossa puusto, on meille Virkailijantalon asukkaille melu/näkösuoja Sirkkalansillalle ja sen liikenteelle. Jos parkkipaikka, niin voisiko ajatella meluvallia tai vanhojen isojen puiden säilyttämistä puistona (kaipaisi vain metsikön siistimistä jossa asustaa kanit+oravat jotka täydentää meidän asuttamien suojelutalojen viihtyvyyttä) Voisi olla yhtenä harkintana? Vastine: Kaavaratkaisussa Virkailijatalon viereen on esitetty pienempi LPA-alue, joka on mitoitettu Virkailijatalon tarvitsemalle autopaikkamäärälle. Muuten Sirkkalan sillan kupeeseen on esitetty uutta asuinkerrostalokorttelia, joka tulee mahdollisimman lähelle Kettuvaarantietä. Pysäköinnin ja asuinkorttelin väliin jää yleinen puisto (VP), joka myös jatkuu rantaan. Puiston tarkempi suunnittelu tehdään erillisellä puistosuunnitelmalla. Istutettava puurivi on merkitty kaavaratkaisussa puistovyöhykkeelle pysäköintialueen ja asuinkorttelin väliin. B03 KARSIKON KYTKY JA ASUKASYHDISTYS - Kannatetaan alueen kehittämistä turvalliseksi joukko- ja kevyenliikenteen alueeksi unohtamatta puistomaisuutta. - Kaupunki tavoittelee kaupunkimaisen rakenteen toteutumista. viihtyisä kaupunkimainen rakenne on jo edennyt alueella (tosin kaava-alueen rajan toisella puolella), kun ankean p-alue on muuttunut eloisaksi alakoulun pihaksi. Nyt paikalla olevan hämiskiikun käyttöaste ml. illat ja viikonloput lienee 10-kertainen aikaisempaan p-alueeseen verrattuna. Asemanseudun kehittämisessä tuleekin muistaa: - Asemanmuutostyöt tarkoittavat valtavaa työmaata joka kestää vuosikausia. Karsikon asukkaan ja vanhemmat näkevät erittäin tärkeänä, että alakoulu on saatu siirrettyä takaisin Karsikkoon uusiin koulutiloihin ennen työmaan aloittamista. Karsikon vanha koulurakennus tulisi purkaa pikimmiten ja aloittaa uuden koulurakennuksen suunnittelu. - Asemanseudulle tulisi rakentaa koulun siirryttyä lapsille ja nuorille sopiva leikkialue/skeittiparkki. Alueelle tulee muuttamaan paljon uusia asukkaita, joiden ulkoilu- ja liikuntatarve tulee huomioida. - Alueelle tarvitaan myös liikuntatiloja uusien asukkaiden tarpeisiin, kun läheisen Sortavala-talon sali poistuu käytöstä. Kylpylä on hyvä asia, sillä kaupungin uimahallit ovat nykyään melko ruuhkaisia. - Ehdotamme PKO:lle että kaupungin asukkaat pääsevät edullisin hinnoin tulevaan kylpylään low season- aikoina. Kylpylän voisi suunnitella myös niin, että low season - aikana siellä voidaan pitää esim. vesijumppaa tai vesijuoksuvuoroja kaupunkilaisille. Rantareitti tulisi kuitenkin säilyttää ja osa puistosta. Vastine: Asemanseudun toteuttaminen voi alkaa, kun kaava on saanut lainvoiman ja hankkeille on myönnetty toteuttamiseen tarvittavat luvat. Toteutuksen kesto on todennäköisesti useita vuosia. Työmaajärjestelyistä ja niiden aitaamisista ja suojaamisista vastaa kuhunkin rakennushankkeeseen ryhtyvä.

78 Liite 3, 10 / 11 9 Suunnittelualueella ranta on yleistä puistoa. Puiston tarkempi suunnittelu tehdään erillisellä puistosuunnitelmalla myöhemmin. Suunnitelmassa huomioidaan puistoon tulevat kulkureitit, leikki- ja pelikentät, terassit sekä muut puiston käyttöön liittyvät rakennelmat. Rantaa seurailee rantaraitti. B04 SORSA JORMA Kannanotto koskien Asemaseudun asemakaavan muutosta kortteleiden 1301 ja osaa korttelista 1303 eli Sirkkalanpuistoa sekä Virkailijain talon vieressä olevaa metsikköä 1. Kuten jo yleisötilaisuudessa oli esillä, niin korttelin 1301 rakennusoikeus on liian suuri, jonka seurauksena Sirkkalan puisto ja erityisesti joen viereinen kaistale jäisi liian kapeaksi, jolloin jokimaisema muuttuisi oleellisesti eikä Sirkkalan puisto enää juurikaan soveltuisi kaupunkilaisten virkistyskäyttöön. 2. Korttelissa 1303 Joensuun Virkailijain talon vieressä oleva metsikkökaistale on nykyisessä kaavassa merkitty parkkialueeksi. Kaavaa tulisi muuttaa siten, että ko. alue säilyisi nykyisellään eli siinä on pieni (10 autopaikkaa) VT:n vieraspaikoiksi varattu paikoitusalue, mutta suurin osa on luonnontilaista metsikköä, joka antaa sekä melu- että näkösuojaa Sirkkalan sillan ja sen jatkeen (Kettuvaarantie) suunnalta niin Virkailijain talon kuin kahden muunkin kiinteistön suuntaan. Ko. alueella sekä As Oy Virkailijain talo että Isännöitsijän talo ovat suojelukohteita. Ko. metsikkö antaa myös suojaa ja pesimispaikkoja useille eläin- ja lintulajeille. On erittäin harvinaista, että kaupungin keskustasta löytyy tällaisia paikkoja. Tämän metsikön ansiosta pihapiirissämme liikkuu ja ruokailee säännöllisesti ympäri vuoden muutamia rusakoita, pari-kolme oravaa, kolme varista sekä harakkapariskunta ja joskus siilikin. Kesäaikaan lajikirjo on luonnollisesti lintujen osalta tätä huomattavasti laajempi. Metsikössä pesii useita eri lintulajeja sekä joen varren pöntössä telkkä (muina kesinä paitsi Sirkkalan sillan rakennuskesänä (2014), jolloin karkoitti telkän pesimään muualle). Sekä asumisviihtyisyyden että luonnon näkökulmasta ehdotankin, että asemakaavaa muutetaan ko. metsikön osalta siten että se voidaan säilyttää etelälaidan koivurivineen ja aitoineen. Toki ko. metsikköä tulisi hoitaa nykyistä, ei kenenkään maata, paremmin, joten ehdotankin, että voisimme yhdessä kaupungin kanssa tehdä suunnitelman ko. alueen kohentamiseksi. Tämä koskisi ennen kaikkea pusikoituneen metsäalueen siistimistä sekä Sirkkalantien ja VT:n vierasparkkialueen ympäristön siistimistä. KO. alueen kohentaminen voitaisiin aloittaa jo tänä syksynä tai ensi keväänä, mikäli olisi edes jonkinlaista varmuutta ko. alueen säilymisestä nykyisen kaltaisena. Olen itse jo aikaisemmin kerännyt keväällä 2015 yllä mainitun aidan vierustan molemmin puolin parikin kertaa sinne kerääntyneistä irtoroskista, joista osa oli Sirkkalan sillan rakentamisen aikaisia. Nyt toivoisin, että kaupunki huolehtisi Sirkkalan puiston Kettuvaarantien pohjoispuolisen kaistaleessa jo kesällä (osittain) kaatuneista puista, varsinkin kun näistä osittain kaatuneista puista saattaa olla vaaraa läheisen Karsikon koulun (AMKn tiloissa) oppilaille, joita olen nähnyt liikkuvan ko. puidenkin luona. Vastine: Alueen suunnittelussa on ohjenuorana Symmetrisen kaupungin visio, jonka kantavana tavoitteena on keskustan laajentaminen joen molemmin puolin. Joki on keskellä kaupunkia.

79 Liite 3, 11 / Kortteli 1301 on toteutumaton huvi- ja viihdepalveluita palvelevien rakennusten korttelialue. Kortteli sijaitsee Sirkkalanpuiston ja hotelli Kimmelin korttelin välissä. Kaavaratkaisussa on laajennettu julkinen rantapuisto. Samalla kuitenkin Kimmelin laajenemismahdollisuudet on varmistettu. Kaavaratkaisu mahdollistaa, että rantapuiston puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Tarkempi suunnittelu kuitenkin toteutetaan erillisellä suunnitelmalla. Kaavaluonnoksessa on Sirkkalan sillan kupeeseen esitetty uusi asuinkortteli. Kortteli sijoittuu nykyiseen kaavaan nähden katualueelle ja autopaikkojen korttelialueelle (LPA). Virkailijatalon ja uuden asuinkorttelin väliin on esitetty myös Virkailijantalon rasitepysäköintipaikat. Näiden lisäksi ranta ja pysäköintialueen ja asuinkorttelin välinen alue on puistoa (VP). B05 KULTTUURIOSUUSKUNTA LAITURI Kulttuuriosuuskunta Laituri ylläpitää kulttuurikahvila Laituria entisessä asemaravintolarakennuksessa VR:n vuokralaisena. Olemme täten osallisina kaavamuutosasiassa, ja koemme tärkeäksi ilmaista näkemyksemme alueen kehittämisestä. Kulttuurikahvila Laituri sijaitsee yhdessä asema-alueen neljästä vanhasta puurakennuksesta rautatieaseman vieressä ja vaikuttaa matkustajien toimintaympäristöön tarjoamalla heille palveluita. Toivomme, että rakennuksen nykyinen, taloudellisesti kannattava käyttö ja sen ympärille muotoutunut elävä kaupunkitila huomioidaan kaavoitusprosessissa. Kahvilan toiminnan turvaamisen lisäksi pidämme tärkeänä, että rakennusten muodostama historiallinen miljöökokonaisuus säilyy. Olennainen osa miljöötä ovat jo suojeltujen aseman, asemapäällikön talon ja makasiinin lisäksi myös entinen asemaravintola ja sen viereinen entinen toimistorakennus, joiden kunto sekä kulttuuri- ja rakennushistoriallinen arvo tulee selvittää perusteellisesti. Aseman miljöö on harvoja Joensuussa säilyneitä puutalokokonaisuuksia, ja se luo miellyttävän ensivaikutelman kaupunkiin saapuville junamatkustajille. Aikaisemmat tapaukset Ravintola Wanhan Jokelan ja Torikadun puutalokorttelin ympärillä osoittavat, että vanhalla rakennuskannalla on suuri merkitys myös joensuulaisille itselleen. Aseman rakennusten suojeleminen on viimeisiä mahdollisuuksia säilyttää Joensuun historiallisia puurakennuksia. Asema-alueen kaikkia puutaloja voi pitää osana Vanhaa Joensuuta eli Rantakadun puutaloista Ilosaaren kautta asemalle ulottuvaa vyöhykettä. Matkakeskussuunnitelmat joukkoliikenteen sujuvoittamiseksi ovat kannatettavia etenkin ympäristön näkökulmasta, mutta ne tulee sovittaa yhteen rakennussuojelun kanssa. Me allekirjoittaneet vaadimme, että mahdollinen matkakeskus sekä muut asema-aluetta koskevat kaavamuutokset toteutetaan nykyisen rakennuskokonaisuuden eheyttä rikkomatta. Vastine: Suojelun lähtökohtana on valtion tekemä suojelusopimus vuodelta Suojelusopimuksessa mukana ovat vanha rautatieasema, asemapäällikön talo sekä jäljellä oleva osa nyt jo palanutta makasiinia. Palaneen makasiinin kunto on ratkaisevasti muuttunut siitä, kun suojelusopimus on laadittu. Kaavaratkaisussa ei esitetä palaneen makasiinin, eikä myöskään vanhan ravintolarakennuksen ja asuinkasarmin suojelua. Kuitenkin parhaassa tapauksessa alueen nykyiset toiminnot voivat säilyä alueella. Osuuskunnalle esitetään neuvotteluja asema- ja asemaravintolarakennuksen omistajan VR-Yhtymä Oy:n kanssa toiminnan jatkamisesta esimerkiksi asemarakennuksen tiloissa, jotka tulevat joka tapauksessa säilymään.

80 Liite 4, 1 / KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS A s e m a n s e u d u n a s e m a k a a v a n m u u t o s L I I T E 4 : Y h t e e n v e t o v a i h t o e h t o i s t e n s u u n n i t e l m i e n p a l a u t t e e s t a

81 Liite 4, 2 / 4 1 KOLME VAIHTOEHTOISTA SUUNNITELMAA Asemanseudusta oli nähtävänä kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa huhtikuussa Tarkoitus oli pohjustaa tulevaa kaavaluonnosta eri vaihtoehdoilla. Pääperiaatteet kaikissa kolmessa ratkaisumallissa olivat samat, mutta alueen painotuksissa ja tietyissä osaratkaisuissa oli eroja. Vaihtoehtovaiheessa kaupunki järjesti useita hankkeen esittely- ja kuulemistilaisuuksia, joiden kautta vaihtoehdoista saatiin kerättyä palautetta. Hanketta esittelevä tiedotustilaisuus pidettiin kaupungintalolla Nähtävilläolo alkoi ja päättyi Yleisötilaisuus järjestettiin Hotelli Kimmelin Sirkkala-salissa. Paikalla oli 58 henkilöä. Vaihtoehdoista neuvoteltiin viranomaisten kanssa. Lisäksi kolme ratkaisumallia esiteltiin Joensuun Yrittäjille, Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellille, Pohjois-Karjalan Osuuskaupalle ja Joensuun Tiedepuisto Oy:lle. Kaupunkirakennelautakunnalle hanketta esiteltiin vaihtoehdoista kertyneen palautteen kanssa nähtävilläolon päättyessä Koko nähtävilläolon ajan kaupungin nettisivuilla oli linkki kyselyyn, jolla kerättiin myös mielipiteitä vaihtoehtoisista suunnitelmista. Nettikyselyn kautta tuli noin 70 vastausta. Palautetta tuli myös suoraan postitse ja sähköpostitse. ASEMANSEUTU YLEISESTI Palautteen perusteella asemanseutu nähdään urbaanina ja tiiviinä alueena. Alueen toteutuksen on oltava korkeatasoinen. Asemanseutu on monelle sisääntulo kaupunkiin ja maakuntaan. Kyseessä on Joensuun ja Pohjois-Karjalan käyntikortti. Asemanseutu on ikkuna maakuntaan. ASEMAKORTTELI Asemakorttelin suunnittelussa on huomioitava helppo saavutettavuus. Alueelle pitää päästä joka suunnasta helposti. Vaihdon kulkuvälineestä toiseen on oltava sujuvaa. Kaikki liikennemuodot on saatava mahdollisimman lähelle toisiaan. Välilaiturin, pysäköintilaitoksen ja Kimmelin välinen yhteys on hyvä tehdä mieluummin valoisana ylikulkuna kuin pimeänä ja kolkkona tunnelina. Asemanseudulle kaivataan palveluita. Palveluita pitäisi olla monipuolisesti lämpimän sisätilan ympärillä keskeisellä paikalla. Tarvetta olisi ensisijaisesti pienelle kaupalle, kahvilalle ja kioskille, jota voisivat käyttää matkustajat sekä alueen uudet asukkaat ja työntekijät. Asemakorttelia voi käyttää myös asumiseen. Asuminen monipuolistaa aluetta ja tuo eloa ilta-aikaan. Sijainti on keskeinen. Jokimaisemia kannattaa hyödyntää asuinkohteissa. Kansipihoista on tehtävä viihtyisiä. Ympäristön häiriötekijät, kuten rautatiet, kadut, tehtaat sekä mahdollinen alueen yleinen rauhattomuus on otettava asuinratkaisuissa huomioon. Pysäköintitalo on sijoitettava keskeisesti. Rakennuksesta on tehtävä huomaamaton, mutta se on silti oltava helposti löydettävissä ja saavutettavissa. Kaupunkikuvallisesti rakennus on tehtävä korkeatasoisesti. Rakennukseen on toteutettava myös laadukasta pyörä- ja invalidi-pysäköintiä sekä myös lyhytaikaista pysäköintiä.

82 Liite 4, 3 / 4 2 ASEMA-AUKIO JA ASEMAPUISTO Asemakorttelin eteläpuolelle vanhan rautatieaseman edustalle voi tehdä pienialaisen kaupungin sisääntuloaukion. Aukio liittyy suoraan eteläpuoliseen asemapuistoon, jossa keskeisenä toimijana on nykyisin Jukan Antiikki. Puiston laajuutta ja luonnetta on mietittävä. Keskeisin puisto asemanseudulla on joka tapauksessa Pielisjoen rantapuistot. RAKENNUSSUOJELU Vanha kaupunkirakenne täydentää uutta, eikä ole ristiriidassa uuden rakentamisen kanssa. Kerroksellisuus ja kulttuurihistoria lisäävät alueen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Suojelun laajuutta on harkittava, mutta joka tapauksessa vanha rakenne tuo asemanseudulle lisäarvoa. KÄVELY JA PYÖRÄILY Uudet yhteydet ovat erinomaisia. Ne parantavat alueen saavutettavuutta. Yhteyksiä keskustaan on parannettava. Alueen on oltava saavutettavissa joka suunnasta jalan ja pyöräillen. Laadukasta pyöräpysäköintiä on sijoitettava myös sisätiloihin ja pysäköintiä on osoitettava myös lyhytaikaiseen pysäköintiä. JOUKKOLIIKENNE Suunnittelussa on huomioitava myös joukkoliikenne. Joukkoliikenteen on oltava sujuvaa. Bussien kadunvarsipysäkit ja rahdin siirto pois alueelta ovat hyviä ajatuksia. Ne säästävät tilaa suunnittelualueella. Joukkoliikenteen olosuhteita ei saa kuitenkaan huonontaa. Bussien matka-ajat eivät saa kasvaa ratkaisevasti. AUTOILU Kiertoliittymät on havaittu Joensuussa toimiviksi. Ne sujuvoittavat liikennettä. Kiertoliittymät soveltuvat myös asemanseudulle. Asemanseudun rauhoittaminen läpiajavalta liikenteeltä on hyvä tavoite. Autolla on kuitenkin päästävä joka paikkaan. Autoilu on yksi liikkumismuoto muiden joukossa. Asemanseudun on siis oltava myös autolla saavutettavissa. VANHAT SILLAT JA AJONEUVOLIIKENNE Vanhat sillat on säilytettävä ajoneuvoliikenteellä. Yhteyksiä keskustaan ei saa huonontaa. Raskaan liikenteen ja linja-autot voi siirtää vanhoilta silloilta pois. Keskustan ja alueen elinvoimaa ei saa syödä. Vastakkainen näkemys puoltaa vanhojen siltojen katkaisemista henkilöautojen läpiajolta. Itäranta rauhoittuu ja alueen viihtyisyys kasvaa. Autoille on muitakin siltoja ja yhteyksiä kaupungissa. Henkilöautot on siirrettävä pois vanhoilta silloilta ja säilytettävä mieluummin joukkoliikenteen suora yhteys asemanseudulta keskustaan. SIRKKALAN ASUINKORTTELI Sirkkalan sillan kupeessa on hyvä paikka asumiselle. Jokimaisemaa on helppo hyödyntää ja keskustan ja asemanseudun palvelut ovat aivan vieressä. Liikenneyhteydet ovat vieressä. Sijainti mahdollistaa myös autottoman asumisen. KIMMELIN LAAJENTAMINEN Sirkkapuisto kestää kylpylän rakentamisen. Julkisen puiston on kuitenkin oltava mahdollisimman laajana vyöhykkeenä rannassa. Pysäköinti on keskitettävä yhteen pysäköintilaitokseen ja laitos on tehtävä asemakorttelin puolelle, ei Sirkkapuistoon.

83 Liite 4, 4 / 4 3 RANTAPUISTO JA REITIT Toimintaa on lisättävä Sirkkapuistoon. Sirkkapuisto liittyy uuden siltayhteyden myötä suurempaan kokonaisuuteen, jonka Sirkkapuisto, Niskasaari ja Ilosaari muodostavat. Uuden sillan linjaus mietityttää. Kokonsaari kohteena houkuttaa, mutta toisaalta myös suora yhteys Niskasaaren ja Sirkkapuiston välillä, jolloin Kokonsaari jäisi katselukohteeksi. Rantaa pitkin kulkee yhtenäinen ja sujuva pyöräreitti Penttilästä ja Sirkkalan sillalle. Yhteys on säilytettävä. Rantapuistoa ja -puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Rantakahvilan paikka voi olla sillan vieressä. Rantapuiston uusille kalastus- ja veneilylaitureille on tarvetta. Myös alueen eläimistö on huomioitava, kun puistoa rakennetaan. Niskasaaressa sijaitseva Pielisjoen linna on saatava parempaan hyötykäyttöön. Rakennuksen käyttö toimistona ei ole oikea. Erillisille kongressitiloille ei ole tarvetta tämän hankkeen yhteydessä. RAKENTAMISEN KORKEUS JA MÄÄRÄ Asemanseudun rakentamisen täytyy olla korkeatasoista ja laadukasta. Puurakentamista voisi edistää asemaseudulla. Kaupungin kokonaisuus ja maisema on huomioitava suunnittelussa. Hotellitornista ei saa tulla liian massiivista. Uudisrakentamisen on sopeuduttava olemassa olevaan ympäristöön. Joensuu on perinteisesti matala kaupunki. Alueesta ei saa tulla massiivista radanvarsilähiötä. Toisaalta korkea ja tehokas rakentaminen kuuluu alueelle. Korkeiden rakennusten paikkaa on perusteltava. Uusi korkeampi kaupunkirakenne tuo vetovoimaa kaupunkiin ja alueelle laajemminkin. Aluetta ei saa toteuttaa liian matalana.

84 LIITE 5, 1 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 1 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN PALAUTERAPORTTI Asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnos olivat nähtävillä Tähän raporttiin on koottu kaavaluonnoksesta saatu palaute ja palautteeseen laaditut vastineet. Vastineet on laatinut Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu (Juha-Pekka Vartiainen, Antti Rissanen). Ne on käsitelty suunnitteluryhmässä ja keskeisimmiltä osiltaan kaupunginhallituksen ja kaupunkirakennelautakunnan yhteisessä iltakoulussa Kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja saatiin yhteensä 44 kpl. Muuta palautetta kaavaluonnoksesta on saatu yleisötilaisuudessa ja erillisissä kohderyhmätilaisuuksissa nähtävillä olon aikana. Näissä tilaisuuksissa saatu palaute on kirjattu erillisiksi muistiinpanoiksi. Muistiinpanot eivät sisälly tähän raporttiin. A. VIRANOMAIS- JA MUUT LAUSUNNOT 1. Itä-Suomen aluehallintovirasto Kiitämme mahdollisuudesta lausua Joensuun asemanseudun asemakaavamuutoksen luonnokseen, emme kuitenkaan tässä yhteydessä käytä mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Ei tarvetta vastineelle. 2. Joensuun kaupungin rakennusvalvonta Rakennusvalvonnalla ei tässä vaiheessa kommentoitavaa.. Ei tarvetta vastineelle.

85 LIITE 5, 2 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 2 / Caruna Espoo Oy Nykyinen sähköverkko 20 kv / 0,4 kv: Kaavamuutosalueilla sijaitsee nykyistä maakaapeloitua sähköverkkoa liitteen 1 mukaisesti. 20 kv johdot ovat sinisellä ja 0,4 kv johdot vihreällä värillä. Ilmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Siirtokustannusten jako: Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Muuta huomautettavaa: Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. luonnoksesta. Lausuntopyyntö ehdotusvaiheessa: Toivomme mahdollisuutta antaa lausunto vielä ehdotusvaiheessa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Ei tarvetta vastineelle. 4. Sonera Production Desk Soneralla kulkee valokaapelireitti Siltakadun varressa joka jatkaa Itärannan puolella pohjoiseen ja menee uuden korttelialueen 1302 läpi. Tarvittavat kaapelisiirrot huomioitava hankkeessa ja ilmoitus niistä tähän production-deskin sähköpostiin hyvissä ajoin ennen siirtotarvetta. Vastine: Valokaapelin reitti huomioidaan asemanseudun yleissuunnitelmassa, jossa selvitetään siirtotarve ja tarvittaessa myös uusi reitti. 5. Joensuun Vesi Mikäli alueen kunnallistekniikan suunnittelussa havaitaan, että alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteettia joudutaan kasvattamaan, tulee siitä aiheutuvat kustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin. Joensuun Vedellä ei ole muutoin huomautettavaa kaavahankkeen luonnosvaiheen aineistoon.

86 LIITE 5, 3 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 3 / 69 Vastine: Tarve kapasiteetin lisäämiselle selvitetään yleissuunnitelmassa. Kustannukset, jotka tästä aiheutuvat, kuuluvat Joensuun Vedelle, koska alue kuuluu Joensuun Veden toiminta-alueeseen. Joensuun Vesi voi periä kustannukset liittymis- ja perusmaksuina. 6. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Luonnonarvot Keskeisimmät luonnonarvot liittyvät joen rantaan ja sen varren puistovyöhykkeeseen. Ne on huomioitu kaavaluonnoksessa. Melu, liikenne ja ilmanlaatu Liikennemelu on selvitetty tarvittavalla tarkkuudella. Kaavaan on merkitty siltayhteys Ilosaareen. Silta tukkisi väylää eikä sitä voi pitää kovin tarpeellisena. Jos Kokkosaaren käyttöä haluttaisiin lisätä, niin silta tulisi rakentaa vain sinne. Jos Kokkosaari halutaan Sirkkasaaren tapaan jättää koskemattomiksi, tulisi siltavaraus poistaa kaavasta. Asuin ja liikerakentaminen sijoittuvat alueella tiiviisti muodostaen esteen liikennemelulle. Tämä on hyvä ratkaisu. Siltakadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi on myös hyvä ratkaisu, samoin liikenteen ohjaaminen Ilosaareen vain Itäsillan kautta. Alikulusta asemalaiturille on luovuttu ja korvattu se ylikulkusillalla samoin yhteys Kimmeliin on toteutettavissa ylikululla. Tämä on lopulta tunnelia parempi ratkaisu. Vanhan veturitallin alueen kytkeminen kaava-alueeseen olisi syytä huomioida kaavassa. Tämä edellyttäisi kaava-alueen laajentamista tai ylikulkuvarauksen tekemistä suunniteltuun raiteiden ylitykseen edelleen vanhalle veturitallille. Pysäköintitalon toteuttaminen radan varteen on toimiva ratkaisu. Siihen liittyvä polkupyöräpysäköinti tulisi toteuttaa sellaisena että se sisältää myös huoltopalveluita ja maksullista vartioitua säilytystä. Yleisesti polkupyöräpysäköinti on huomioitu hyvin alueen suunnittelussa.

87 LIITE 5, 4 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 4 / 69 Muut huomiot Lähtökohtana tulisi olla että rautatieaseman ja asemapäälliköntalon lisäksi pyritään säästämään myös asemalaiturin vieressä oleva asuinrakennus. Myös Itarannan varressa oleva pumppuhuone tulisi merkitä suojelurakennukseksi. Sirkkalanpuiston K-alueen uudisrakentaminen on massiivinen ja se pitäisi toteuttaa pienempänä yhtenäisenä massana jolloin se sopisi paremmin maisemaan. Makasiinialueen jäljelle jääneen tiilirakennuksen osalta olisi vielä harkittava rakennuksen säilyttämistä osana alueen uutta rakentamista. Rakennukseen voitaisiin sijoittaa vaikkapa kylmää varastotilaa, joka palvelee rakennettavaa asuinrakennusta.. Torialuetta ei ole osoitettu, mutta kaavaselostuksessa on mainittu, että aukio sijoittuu osaksi rautatieaseman ympäristöä. Aukio tulisi jotenkin osoittaa kaavassa. Se voisi luontevasti rajautua uudelleen sijoitettavaan museoveturiin. Rakenteet toteuttamisessa tulee esteettömyys huomioida kaikissa ratkaisuissa, silloissa, laitureissa, terasseilla ja ylikuluissa. Vastine: Lausunnon sisältö vastaa pitkälti kaavaluonnosta. Rakennussuojeluratkaisua selvitetään vielä neuvotellen museoviraston ja kohteiden omistajien kanssa. Jäljelle jääneen makasiinirakennuksen erittäin heikko kunto estänee sen järkevän uusiokäytön. Tori- tai aukioalueita osoitetaan kaavassa, jos se osoittautuu toimivaksi ja tarpeelliseksi. Esteettömyys huomioidaan läpäisevänä periaatteena toteutussuunnittelussa ja toteutuksessa. 7. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POSELY) Joensuun kaupunki on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurí-vastuualueen (myöhemmin liikennevastuualue) lausunnon asemanseudun asemakaavamuutoksen ja yleissuunnitelman luonnoksista. Asemakaavan muutos koskee II kaupunginosan korttelia 214 sekä katu- ja liikennealueita, Niinivaaran (5) kaupunginosan kortteleita 5125 ja 5151 sekä katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueita sekä Sirkkalan (13) kaupunginosan kortteleita 1301, 1302 ja osaa korttelista 1303 sekä katu-, puisto-, rautatie-, ja vesialueita.

88 LIITE 5, 5 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 5 / 69 Kaupungin tavoitteena on tukea kaavamuutoksella keskusta-alueen kasvua ja täydennysrakentamista Pielisjoen molemmille rannoille Symmetrinen kaupunki" - kehittämisteeman mukaisesti. Alueen kehittämisestä laadittiin kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joihin kaikkiin sisältyi matkakeskuksen l liikenneterminaalin kehittäminen, pysäköintiratkaisut, kerrostaloasumista, matkailu- ja viihdepalveluja, toimistotiloja sekä katu- ja kevytväyläverkon järjestelyjä. vaihtoehdoista saadun palautteen ja lisäselvitysten perusteella on laadittu nyt lausunnolla ja nähtävillä olevat asemakaava- ja yleissuunnitelmaluonnokset. Liikennevastuualue totesi vaihtoehdoista antamassaan lausunnossa; Matkustajan näkökulmasta matkakeskusalueelle saapuminen, kulkuvälineestä toiseen siirtyminen ja alueelta poistuminen tulee olla mahdollisimman helppoa ja matkustajan tarvitsemat sekä pysäköinti- että muut toiminnot tulee olla keskitettynä yhteen ja odottelutila tulee olla säältä suojattu. Vaihtoehdossa kolme nämä toiminnot on keskitetty parhaiten yhteen ja suuri osa toiminnoista on sijoitettu sisätiloihin. Matkustajan kannalta tämä vaihtoehto vaikuttaa parhaimmalta. Pyöräpysäköinnin sijoittamista sisätiloihin tulisi harkita katokseen pysäköinnin sijasta. Asemakaavaluonnoksessa ja yleissuunnitelmaluonnoksessa on bussiterminaalin kehittämisvaihtoehdosta luovuttu ja esitetty pysäkkijärjestelyt Itärannan varteen kadunvarsipysäkkeinä. Tämä on matkustajien kannalta selkeä huononnus eikä tue joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamista (kaupunkirakennelautakunta) eikä myöskään Joensuun aseman seudun matkustaja- ja liikennepalveluiden konseptissa ( ) esitettyjä kehittämistavoitteita. Luonnoksiin sisältyvä järjestely tulee muuttaa niin, että matkaketjussa bussin käyttö on sujuvampaa. Tämä edellyttää pysäkkien / laiturien sijoittamista lähelle rautatien laitureita ja pysäköintilaitosta. Selkeä ratkaisu parannukseksi on täydentää joukkoliikenne- / kevytliikennekaduksi esitetyn Siltakadun jatke kiertoliittymästä rautatien laitureiden viereen myös bussiliikenteen / taksiliikenteen mahdollistavana. Bussien poistuminen tapahtuisi rautatien ja pysäköintilaitoksen välistä Kettuvaarantien kiertoliittymään. Jatkotyössä kokonaisuutta suunnitellessa on bussit, junayhteydet, taksiliikenne, saattoliikenne, invapysäköinti ja pyöräparkki saatava lähelle toisiaan.

89 LIITE 5, 6 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 6 / 69 Toimiva matkaketju edellyttää varattavaksi myös matkustajien odotustilan, koska joukkoliikenteen aikataulut eivät satu aina kohdakkain. Katuverkollinen tavoite, Siltakadun Länsisillan osuuden autoliikenteeltä katkaisu ja vain joukkoliikenteen salliminen, vähentää ltärannan läpiajoliikennettä. Tällä parannetaan ja edesautetaan osaltaan matkakeskuksen bussi- ja asiakasliikenteen sujuvuutta huomioiden myös suunnittelualueen uudesta maankäytöstä aiheutuva liikenne. Pyöräilyverkon kehittäminen on otettu huomioon luonnoksissa, mikä tukee hyvin Joensuun pyöräiiykaupunki -statusta. Vastine: Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö on ollut käynnissä luonnoksen nähtävillä olon aikanakin ja jatkuu edelleen. Lopulliseen suunnitelmaan haetaan ratkaisu, jossa bussien ja junalaiturin välinen yhteys saadaan lyhyemmäksi, ja tähän kokonaisuuteen voidaan liittää luontevasti saapuminen ja lähteminen kaikilla eri liikennemuodoilla. Matkustajille järjestetään odotustila. Keväällä 2016 esiteltyjen alustavien luonnosten vaihtoehdosta 3 on luovuttu, koska Itärantakadun siirto on kallis eikä sen alta lännen puolelta vapautuva maa-ala ole kunnolla hyödynnettävissä. Pyöräpysäköinnille tullaan tarjoamaan erilaisia, nykyistä selvästi parempia ratkaisuja. Laadullisesti parasta tulee edustamaan maksullinen, valvottu pysäköinti pysäköintilaitoksen sisätiloissa. Lisäksi tarjotaan katos- ja avopaikkoja. Ratkaisu tarkentuu suunnittelun edetessä. 8. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki (KV ). Penttilän rakentaminen sekä keskustan täydennysrakentaminen ovat yksi osa symmetrisen kaupungin toteuttamista, jota jatketaan asemanseudulla. Lausunnolle asetettu asemakaavamuutoksen luonnos käsittää kaavakartan, selostuksen sekä yleissuunnitelman. Tausta-aineisto käsittää laajan selvityspaketin maisema-,

90 LIITE 5, 7 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 7 / 69 melu-, talvilinnusto-, rakennettavuus-, vaarallisten aineiden kuljetuksen riskiselvityksineen ja monine muine selvityksineen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on antanut lausuntonsa asemanseudun asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Lausunnossa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on korostanut, että asemakaavan muutostyö on laajuudeltaan ja merkittävyydeltään maakunnallisesti ja osin valtakunnallisestikin merkittävä kokonaisuus. Suunnittelualueen ratkaisuilla on laajaa maakunnallista merkitystä niin Iiikennejärjestelmien toimivuuteen kuin vaikkapa erilaisiin palveluihin. Joensuun asemanseudun asemakaavan muutoksella tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkakeskuksen ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuus. Samaan kaavamuutokseen otetaan mukaan myös Asemapäällikön talo ja tavaramakasiinin tontti. Matkakeskuksen toteutuminen edellyttää ainakin ratapihan henkilöliikenteen Iaitureiden perusparannusta. Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ja se on parhaillaan kuulutettavana. Maakuntakaava on saanut vahvlstuspäätöksessään jo Iainvoiman. Maakuntakaava kattaa nyt vaiheet Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää Iausunnossaan huomioita seuraaviin kokonaisuuksiin: Asuminen, työpaikat ja palvelut: Maakuntakaavassa Suunnittelualue on kokonaisuudessaan keskustatoimintojen aluetta (C). Keskustatoimintojen suunnittelumääräyksen mukaan: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallísten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palvelujen sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikennejärjestelyihin ja julkisen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota keskusta-alueiden erityispiirteisiin ja edistää arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilymistä."

91 LIITE 5, 8 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 8 / 69 Lisäksi suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-1). Merkinnällä osoitetaan maakunnan keskuksen kehittämisen kannalta tärkeä alue. Alueelle sijoittuvat kaupunkikeskustan kehittämisen kannalta tärkeimmät valtakunnalliset ja maakunnalliset toiminnat. Aluetta kehitetään kansainvälisten, valtakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen keskuksena. Kohdealueen (kk-1) suunnittelumääräyksessä korostetaan muun muassa matkakeskuksen kehittämistä, joukkoliikenteen toimivuutta sekä muita sisäisiä liikennejärjestelyitä sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. Symmetrisen kaupungin tavoitteiden mukaisesti asemanseudulle osoitetaan asemakaavassa kolme korttelia asuin-, liike- ja toimistorakentamiseen. Pääosin rakennukset ovat kuusikerroksisia, yksittäinen rakennus on 14-kerroksinen ja toinen 8-kerroksinen. Pielisjoen linnan kortteli on esitetty palvelujen korttelialueeksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee esitetyt ratkaisut hyvänä kaupunkikuvaa vahvistavana tekijänä asemanseudun alueella. Liikenne: Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu matkakeskus kohdemerkintä. Matkakeskuksella tarkoitetaan eri joukkoliikennemuotojen yhteisterminaalia, jossa linjaauto- ja junaliikenteen asemapalvelut ovat käytännössä saman katon alla ja mahdollistavat sujuvat vaihdot eri kulkumuotojen välillä, mukaan lukien henkilöautoilla ja takseilla tapahtuvan saattoliikenteen. Maakuntaliitto näkee kaavaluonnoksessa erityistä muutostarvetta matkakeskusajattelun kirkastamisessa. Kaavaluonnoksessa linja-autoterminaali poistuu kokonaan alueelta ja jatkossa linja-autot ottaisivat ja jättäisivät matkustajat Itäväylän varteen sijoitettavilta kadunvarsipysäkeiltä. Yhteys linja~autoilta junaan kulkisi jatkossa joko maantasossa tai erillisen ltärannan yli kulkevan sillan kautta. Tämä tarkoittaa, että vaihdot kulkumuodosta toiseen tapahtuvat pääosin ulkokautta ilman sään suojaa. Pitkämatkainen linja-autoliikenne on voimakkaassa kasvussa Suomessa, erityisesti ns. halpabussiyhtiöt ovat lisänneet Iinja-autoliikenteen suosiota. Tässä valossa ratkaisu, jossa linja-autoille ei ole varattu erillistä laiturialuetta tuntuu oudolta. Esim. Jyväskylässä, jossa on uusi toimiva matkakeskus, on lisääntyneen Iinja-autoliikenteen myötä todettu uuden matkakeskuksen jääneen jo ahtaaksi erityisesti vilkkaimpina ruuhka-aikoina.

92 LIITE 5, 9 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 9 / 69 Esitetyssä ratkaisussa riskinä on, että Itäväylä tulee ruuhkautumaan linja-autoista ja saattoliikennettä hoitavista henkilöautoista ja takseista. Esitetyt linja~autopysäkit Itäväylälle palvelevat kyllä hyvin paikallisliikennettä, mutta pitkämatkainen linja-autoliikenne on luonteeltaan erilaista ja vaatii muun muassa matkustajien matkatavaroiden Iastausta, johon kadunvarsipysäkki ei ole toimivaratkaisu. Maakuntaliitto esittää linja-autolaitureiden sijoittamista esimerkiksi suunnitellun pysäköintitalon katutasolle, jolloin linja-autoihin siirtyminen ja tavaroiden Iastaus voitaisiin tehdä säältä suojattuna ja keskitetysti. Odotustilat tulisi sijaita katutason Iastauspaikan välittömässä läheisyydessä. Pysäköinnin osalta esitetty ratkaisu, jossa pysäköinti keskitetään erilliseen pysäköintitaloon, on toimiva ratkaisu erityisesti pitkäaikaisen pysäköinnin kannalta. Toisaalta lyhytaikaiseen asiointiin tulee varata myös katutasossa olevia pysãköintipaikkoja. Luonto- ia kulttuuriympäristö: Maakuntakaavassa Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Kokonaisuuteen kuuluvat asemarakennus, asemapäällikön talo puistoineen sekä makasiini (palaneesta makasiinista jäljellä on tiilirakenteinen osa). Myös toinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö eli Joensuun rantapuistovyöhyke (RKY 2009) kuuluu osittain suunnittelualueeseen. Asemanseudulta laajaan Joensuun rantapuistovyöhykkeeseen kuuluvat Sirkkapuisto, Sirkkalan sillan ympäristö sekä etelästä Sillankorvan puisto. Lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu alueelta erikseen rakennussuojelukohteena Pielisjoen linna ja rautatieaseman rakennus. Maakuntaliitto näkee erittäin hyvänä ja tärkeänä ratkaisuna rautatieaseman ympäristön säilyttämisen ja sen myötä rakennetun kulttuuriympäristön turvaamisen alueella. Samoin Joensuun rantapuistovyöhyke ammentaa vetovoimansa Pielisjoen vesimaisemasta ja kaavaluonnos nähdään tältäkin osin onnistuneena. Varsinaista Iuonnonympäristöä kaavoitettavalla alueella ei juurikaan ole, vaan luontoalueet ovat hoidettuja puistoalueita. Kaavassa on jätetty ranta-alueet puistomaiseksi alueeksi, joka on ehdottomasti merkittävä viihtyvyys- ja vetovoimatekijä kaupungissa. Virkistys, reitistöt ia matkailu: Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue eli Joensuun kantakaupungin ranta-alue (mv-7). Alueen kehittämi-

93 LIITE 5, 10 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 10 / 69 nen perustuu Joensuun kantakaupungin rantavyöhykkeen matkailun ja virkistyksen sekä luonto- ja kulttuuriympäristön muodostamaan erityiseen kokonaisuuteen kaupungin ytimessä. Alueen kehittämissuositus kuuluu: Aluetta kehitetään Joensuun ranta-alueen monipuolisiin virkistys- ja matkailumahdoilisuuksiin, rakennettuun kulttuuriympäristöön, historiallisiin ominaispiirteisiin ja luonto- ja kulttuuriympäristöarvoihin sekä kaupunkimaiseen ympäristöön tukeutuvana vetovoimaisena kehittämisalueena. Maakuntakaavassa on niin ikään osoitettu viheryhteystarve joen rannan suuntaisesti. Joensuun seudun ja koko Pohjois-Karjalan matkailun kannalta on erityisen tärkeää, että asemanseudun suunnitelmissa on huomioitu hotellin laajentumismahdollisuudet sekä kaupunkikylpylän rakentuminen. Kaavavaraukset tuovat toteutuessaan merkittävän piristysruiskeen matkailulle ja turistivirtojen saamiselle Joensuuhun ja laajemmin koko Pohjois-Karjalaan. Asemakaavassa on huomioitu maakuntakaavan viheryhteystarve Pielisjoen rannalla jalankulkuun ja pyöräilyyn varattuna katuna/tienä. Lisäksi osa Sirkkalan puistoista on jätetty edelleen puistoalueeksi turvaamaan virkistysarvoja suunnittelualueella. Lopuksi: Maakuntaliitto näkee asemanseudun kaavaratkaisut pääosin hyvinä edellä kuvatun mukaisesti. Maakuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota kuitenkin matkakeskuksen toteuttamiseen ja toteutumiseen alueella. Esitetty kaavaluonnoksen ratkaisu ei maakuntaliiton mielestä tue maakuntakaavan mukaista matkakeskuksen toteuttamisen ajatusta ottaen huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden matkustuksen tarpeet. Lisäksi maakuntaliitto pyytää täydentämään kaavaselostusta maakuntakaavaosiossa lausunnossa kuvatun mukaisesti. Vastine: Lausunnossa esitetty vastaa pääosin kaavaluonnoksen sisältöä ja tavoitteita. Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö on ollut käynnissä luonnoksen nähtävillä olon aikanakin ja jatkuu edelleen. Lopulliseen suunnitelmaan haetaan ratkaisu, jossa bussien ja junalaiturin välinen yhteys saadaan lyhyemmäksi, ja tähän kokonaisuuteen voidaan liittää

94 LIITE 5, 11 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 11 / 69 luontevasti saapuminen ja lähteminen kaikilla eri liikennemuodoilla. Matkustajille järjestetään odotustila. Siirtymiset sisä- ja ulkotiloissa pyritään saamaan yhtä helpoiksi. Mahdollisuus linja-autopysäkkien sijoittamiseen pysäköintitalon ensimmäiseen kerrokseen selvitetään. Luonnoksen mukaiseen ratkaisuun sisältyvä riski saattopysäköintiin Itärantakadun varressa on tunnistettu. 9. Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POKELY) Joensuun asemanseudun asemakaavan muutoksen tavoitteena on keskustamaisen kaupunkirakenteen toteuttaminen asemanseudulle radan ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavamuutos noudattaa Joensuun kaupungin asettamaa symmetrisen kaupungin visiota, jossa kaupunkikeskusta laajenee myös Pielisjoen itäpuolelle. Asemakaavamuutoksen pohjaksi julkaistiin keväällä 2016 kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa, joita oli mahdollista laajasti kommentoida. Pohjois-Karjalan ELYkeskus antoi suunnitelmavaihtoehdoista kaupungille lausuntonsa Asemanseudun alueelle on nyt laadittu kaavaluonnos. Kaavaa varten on tehty varsin monipuolisesti erilaisia taustaselvityksiä. Kaavaluonnos perustuu keskustamaisen tehokkaaseen rakentamiseen. Uuden asuinrakentamisen kerroskorkeudet vaihtelevat viidestä kerroksesta aina Kettuvaarantien varren neljätoistakerroksiseen tornitaloon. Hotelli Kimmelin yhteyteen on osoitettu toinen maamerkki, kolmetoistakerroksinen siipirakennus näköalakerroksineen. Nykyisen hotellirakennuksen taakse on osoitettu kaksikerroksinen kylpylävaraus sekä kolme erillistä majoitustoiminnan rakennusta. ELY-keskus pitää hyvänä asiana, että Sirkkapuiston ranta-aluetta on jätetty aiempia suunnitelmia laajemmin puistoalueeksi ja siten myös Pielisjoen rantavyöhykkeen virkistyskäyttö turvattu hyvin. Asemapuiston eteläpuoliselle alueelle kortteliin 5151 on osoitettu kuusikerroksinen kerrostalo. ELY-keskuksen mielestä asuinrakentaminen soveltuu huonosti kyseiselle radan ja Itärannan kadun väliselle varsin kapealle alueelle ja on erityisesti melun vuoksi kyseenalaista.

95 LIITE 5, 12 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 12 / 69 Pysäköinti on keskitetty keskeisellä paikalla sijaitsevaan pysäköintitaloon sekä pihakansien alle. Rautatien saattoliikenne siirtyy kokonaan alueen pohjoisosaan, jonne on osoitettu maanpäällistä pysäköintitilaa. Linja-autoterminaali poistuu asemanseudulta ja matkustajaliikenne hoidetaan pääasiassa Itärannan kadunvarsipysäkkien kautta. ELY-keskus esittää pohdittavaksi, onko näillä ratkaisuilla saattoliikenteen ja matkailijoiden sujuva liikkuminen sekä matkustajapalvelut riittävästi turvattu. Asemarakennuksen ympäristö on rauhoitettu kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Kaupunkikuvallisesti ratkaisu tukee asemamiljöön säilymistä, mutta tulevaa rautatierakennusten liike-, toimisto- tms. käyttöä ajatellen rakennukset jäävät näin saavutettavuudeltaan sivuun. Kaavaluonnoksessa merkittävä muutos nykytilaan verrattuna on yksityisautoliikenteen läpikulun poistuminen Siltakadun siltojen kautta kokonaan. Tämä lisää liikennettä Sirkkalan- ja Suvantosilloilla ja vaarassa on näiden keskustan ulosmenoväylien ruuhkautuminen. Em. liikenneratkaisut yhdessä asumisen tuoman liikennemäärän kasvun kanssa luovat paineita liikenteen sujuvuuteen myös Itärannan kadulla. Kaavaratkaisun kaupunkikuvallisten vaikutusten arviointia varten kaavaan tulisi liittää kolmiulotteisia havainnekuvia eri suunnista tarkasteltuina. Vastine: Koko kaavaluonnoksen alueelta ja myös korttelin 5151 osalta on selvitetty melulta suojautumisen tarve ja keinot. Piha-alue suojataan ratamelulta erillisellä rakenteella. Asuinrakennus suojaa pihan katumelulta. Asunnot avautuvat länteen joelle ja kadulle. Hyväksyttävä sisämelutaso varmistetaan julkisivurakenteiden ääneneristävyyttä koskevalla kaavamääräyksellä. Meluselvitystä täydennetään vaneritehtaan aiheuttaman melun osalta, mutta tällä ei ole vaikutusta kortteliin Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö jatkuu. Nykyisen rautatieasemarakennuksen saavutettavuus henkilöautolla on luonnoksen mukaisessa ratkaisussa huono. Jalan, pyörällä ja linja-autolla sekä huoltoliikenteellä saavutettavuus on kunnossa. Jatkosuunnittelussa tilannetta pyritään korjaamaan mutta ei niin, että jätetään suunnitellut asemapuiston ympäristön parantamistoimet puolitiehen.

96 LIITE 5, 13 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 13 / 69 Osana suunnittelua selvitetään ja on jo selvitettykin liikenneratkaisujen vaikutuksia ympäröivään katuverkkoon ja siltoihin. Ratkaisuja, joissa ruuhkautuminen olisi merkittävää ja alueen vetovoimaa vähentävää, ei tulla tekemään. Havainnekuvia lisätään kaavan aineistoon ehdotusvaiheessa. Luonnosratkaisun havainnekuvia on lisätty kaavan internetsivulle ( -> 1675 yleisötilaisuuden esitys ). 10. UPM-Kymmene Wood Oy Asemakaavan muutos koskee aluetta, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee UPM-Kymmene Wood Oy:n vaneritehdas. UPM-konsernissa on viime vuosina toteutettu merkittäviä vanerin tuotannon rakennejärjestelyjä. Kannattavuuden parantamiseksi tehtaita on jouduttu sulkemaan ja vanerin valmistus Suomessa on nyt keskitetty neljälle tehtaalle. joista yksi on 170 ammattihenkilöä työllistävä Joensuun vaneritehdas. UPM-Kymmene Wood Oy:lIä on vanerin tuotantoa lisäksi Venäjällä ja Virossa. Joensuun vaneritehdas käy kuutena päivänä viikossa kolmessa vuorossa. Prosessin tarvitsema lämpöenergia tuotetaan omalla biopolttoainevoimalaitoksella, joka myy käyttöhöyryä myös Valion tehtaalle. Voimalaitos käy seitsemänä päivänä viikossa kolmessa vuorossa. Kaikissa asemakaavan vaihtoehdoissa (3 kpl) on esitetty tiivistä asuinrakentamista tehtaan ja Sirkkalan sillan väliin jäävälle alueelle. Tämä alue rajoittuu Sirkkalantiehen, joka on ainoa tieyhteys vaneritehtaalle. Jo nyt tämä tieyhteys on raskaalle liikenteelle ahdas ja Karsikon koulun sekä AMK:n läheisyyden vuoksi vaarallinen. Tehtaalle tulee päivittäin yli 10 tukkiautollista puutavaraa ja niiden lisäksi muita tuotekuljetuksia (mm. kemikaalikuljetukset kuten hartsit ja raskas polttoöljy) keskimäärin 1-3 rekkaa/vrk. Tehtaalta lähtee tuote- ja sivutuotekuljetuksia noin 10 rekkaa/vrk. Raskasta liikennettä Sirkkalantietä pitkin kulkee siis noin 25 rekkaa/vrk. Näiden lisäksi alueella on 170 työntekijän työmatkaliikenne ympäri vuorokauden. Vaneritehtaan VAK-kuljetuksia ei ole otettu lainkaan huomioon yleissuunnitelman VAK-arviossa. Lisäksi kortteliin A1 on suunniteltu leikki-/oleskelualue, joka on hyvin ristiriitaista edellä mainittuihin liikennemääriin nähden. Asemakaava tulee laatia ottaen maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakennusmääräysten edellyttämällä tavalla huomioon tehtaan toiminnoista asukkaille ja muille toiminnoille aiheutuvat melu- ja muut ympäristövaikutukset. UPM-konsernissa on

97 LIITE 5, 14 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 14 / 69 jokaisella tehtaalla suoritettu meluselvitykset ja meluntorjuntatoimenpiteitä. Johtopäätöksenä saaduista kokemuksista on todettu, että valmiiksi rakennetulla tehtaalla suoritettavista kalliista meiuntorjuntatoimenpiteistä huolimatta tehtaasta ja liikenteestä aiheutuvan melun taso ajoittain ylittää yöajan ohjearvon 50 db L Aeq lähimpien asuinrakennusten pihoilla ja ajoittain asukas voi kokea melun häiritsevänä. Näin ollen häiriön aiheutuminen tulee ottaa uutta asemakaavaa laadittaessa huomioon, kuten VN päätös melutason ohjearvoista 993/1992 edellyttää. Päätös edellyttää lähtökohtaisesti, ettei uutta aluetta tule kaavoittaa asuinalueeksi, mikäli yöajan melutaso ylittää 45 db Aeq. Yleissuunnitelman meluselvityksessä on selkeästi todettu, että korttelin A1 oleskelupiha on päiväaikaan noin db ja yöaikaan noin db keskiäänitasossa, ohjearvojen ollessa päiväaikaan 55 db ja yöaikaan 45 db. Esitetyllä melusuojauksella on kerrottu alitettavan päivä-ja yöajan keskiäänitasot Liikennemelun osalta. Joensuussa tehtaan ympäristöluvan velvoittamien 2012 suoritettujen melumittausten perusteella tehtaan aiheuttama melu ylittää selvästi 45 db Aeq rajan kyseisellä alueella. Tätä melua ei esitetyissä melunsuojaustoimenpiteissä ole otettu lainkaan huomioon. Näkemyksemme on, että kyseistä korttelia A1 ei tule kaavoittaa asuinalueeksi melutasojen ylittäessä ohjearvot sekä päivä- että yöaikaan VN päätöksen mukaisesti. Melun torjunta suunnitteluvaiheessa on paljon tehokkaampaa ja järkevämpää kuin tehtaan toimintaa vaikeuttava hallinnollinen painostus sen jälkeen, kun kaavoitettu alue on rakennettu ja melusta tulee valituksia. Joensuun vaneritehtaan voimalaitoksen piiput sekä kuivaajien lämmön talteenottotornit sijaitsevat matalammalla kuin suunniteltujen kerrostalojen ylimmät asuinkerrokset. Lämmön talteenottotorneissa otetaan lämpö talteen kuivaajan poistokaasuista ja sieltä poistuvat kaasut ovat kosteita ja matalalämpöisiä. Sopivissa sääolosuhteissa voimalaitoksen savukaasut sekä kuivaajista tulevat puusta luonnollisesti haihtuvat VOC- yhdisteet joutuvat asuintiloihin tai ilmanvaihtojärjestelmiin. Nämä haitat ja niihin varautuminen rakenteellisilla ratkaisuilla tulee huomioida kaavaselostuksessa. Vastine: Meluselvitystä täydennetään ottamalla huomioon vaneritehtaan aiheuttama melu yhtenä melulähteenä. Täydentämisen jälkeen tutkitaan mahdollisuudet melulta suojautumiseen ja ratkaistaan mahdollisuus asuinrakentamiseen Sirkkalan sillan korvassa. Perusteena ratkaisuille on luonnollisesti lausunnossa mainittu valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (VnP 993/1992).

98 LIITE 5, 15 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 15 / 69 Tehtaan liikennemäärät ovat tiedossa ja ne on huomioitu jo tehdyissäkin liikenneratkaisuissa. 25 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa ei ole merkittävä liikennemäärä katuverkolla. Tehtaan VA-kuljetusten aiheuttama riski arvioidaan kaavaprosessin aikana. Vaneritehtaalta leviävien VOC-kaasujen ja muiden aineiden haitat selvitetään yhdessä Joensuun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Tarve ja keinot haitoilta suojautumiseen selvitetään ja tarvittaessa huomioidaan kaavan määräyksissä. Koulukäyttö ja AMK:n opetuskäyttö ovat poistuvia käyttötarkoituksia Sirkkalan kampuksella. Tilapäisyys jatkunee kuitenkin vuosikymmenen lopulle. Sirkkalan kampuksen uusi käyttö ratkaistaan eri yhteydessä. 11. Fortum Power and Heat Oy Fortum Power and Heat Oy:llä ei ole huomauttamista Asemanseudun asemakaavan luonnokseen. Alueella on kaukolämpöä, joten tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi myös uusille rakennettaville kiinteistölle. Ei tarvetta vastineelle. 12. Linja-autoliitto Kaupungin sivuilla on kommentoitavana aseman seudun kaavaesitys. Linja-autoasemaa koskevat kaavat koskevat luonnollisesti suurta määrä bussiyrityksiä ja suurta yleisöä. Muissa kaupungeissa linja-autoasemaa koskevissa kaavaesityksissä linja-autoliikenteen tarpeita on kuultu heti suunnittelun käynnistymisestä lähtien. Bussiyritysten kuuleminen on Joensuussa kylmän viileästi sysätty syrjään. Toivottavasti Joensuun toimintatapa jää yksittäiseksi esimerkiksi surkeasta valmistelusta eikä tauti leviä muihin kaupunkeihin. Tällä hetkellä linja-autoasemalla on kuusi lähtölaituria. Ruuhka-aikoina yhtäaikaisia lähtöjä on kaikille tiesuunnille. Pysäköintitilaa on niin lyhyelle kuin pidemmällekin pysäköinnille. Matkailuliikenteen ja tilausajojen tarpeet on niin ikään huomioitu. Tänä päivänä linja-autoaseman kautta ajavat vakio-, pika-, PSA vuorot ja tilausliikenne. Reittiliikenne tarvitsee lähtö- ja tulolaitureita. Pysäköintitilaa tarvi-

99 LIITE 5, 16 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 16 / 69 taan ajantasaukseen ja odotukseen. Lyhytaikaista pysäköintiä tarvitsevat vakiovuorot, jotka tulevat aamuksi maakuntakeskukseen ja palaavat iltapäivällä ja ne, joilla paluuvuoro lähtee noin vartin päästä saapumisesta. Yön yli pysäköintiä tarvitsevat aamulla vuoroaan jatkavat linja-autot. Nyt asemalta löytyy myös tilausajolaituri ja pysäköintitila tilausajobusseille. Nykyinen linja-autoasemakenttä on laaja ja toimintoja tiivistämällä alueen kehittäminen bussiliikenteen tarpeet huomioiden on mahdollista, edellyttäen, että on tahtoa ja halu ymmärtää joukkoliikenteen palvelevan koko maakuntaa. Vuorojen luonnollinen keskipiste on Joensuun kaupunki, mutta tarvitsijat ovat ympäristökuntien asukkaat ja elinkeinoelämä. Palveluita tarvitsevat asukkaiden arkipäivän liikkumistarpeiden lisäksi matkailuala ja pienemmät elinkeinonharjoittajat kuten autokorjaamot ja urakoitsijat. Elinkelpoinen ympäristö on myös Joensuun etu ja asenteiden muuttuessa toimiva joukkoliikenne on koko alueen vetovoimatekijä. Kaavassa joukkoliikenne esitetään siirrettäväksi Itärannalle ja toiminta jatkuisi kahdelta kaukoliikenteen pysäkkiparilta. Näiden lisäksi pihakannen edustalla on kaksi irrallista kaukoliikenteen pysäkkiä. Luonnollisesti lisärakentamisen myötä Itärannan liikenne tulee kasvamaan nykyisestä ja nyt esitetään myös kaukoliikenteen siirtämistä kadulle. Yksin liikenneturvallisuuden näkövinkkelistä ratkaisuesitys on arveluttava, toimivuudesta puhumattakaan. Matkatavaroita joudutaan raahaamaan pitkiä matkoja, joten oikaistaan lyhintä reittiä bussille. Joukkoliikenteen matkustajat hyppisivät ajoradalla pitkin ja poikin. Matkailijalle katu näyttäytyy tavalliselta kadulta mistä hän tietää etsiä oikeaa lähtöpysäkkiä? Entäpä, jos juna on myöhässä? Missä lähtevä vuoro odottaa, kun samaiselle pysäkille on jonoksi asti tulossa muita lähteviä vuoroja? Miten kaksi pysäkkiparia riittää ruuhkahuippuna, kun jokaiselle tiesuunnalle on lähteviä vuoroja? Entäpä miten liikuntarajoitteiset ja ikääntynyt kansanosa pääsee pysäkeille ja rauhallisesti nousemaan autoon? Esitetyt pysäkit eivät riitä eikä sijainti todellakaan ole matkaketjua ajatellen hyvä. Jos päätetään, että kaksi riittää, niin minkä tiesuunnan asiakkaat pistetään odottamaan? Kun asiakkailla on paljon matkatavaroita niiden käsittely ja rahastus vie oman aikansa, eikö totta? Kaukoliikenteen lähtöpysäkit eivät vedä samalla tavalla kuin paikallisliikenteen pysäkit. Entäpä massakuljetukset mihin ne jätetään ja missä ne voivat vaihtaa/ nousta tilausajojen kyytiin? Joensuu kaupunki tietysti toimii arvojensa mukaisesti, mutta tällä esityksellään tekee joukkoliikenteen käytön matkustajille turvattomammaksi ja hankalammaksi. Lopputulosta, jossa linja-autot hajaantuvat ympäri kaupungin katuja hakiessaan pysäköinti-, pysäytystai odotuspaikkaa, ei voi pitää onnistuneena.

100 LIITE 5, 17 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 17 / 69 Linja-autoliitto ry on kaikkien Suomessa linja-autoliikennettä harjoittavien ja muita henkilökuljetuspalveluita tarjoavien henkilöliikenneyritysten ammatillinen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö markkinaehtoisessa, sopimus-ja matkailuliikenteessä. Linja-autoliiton toiminta on jakaantunut alueellisiin osastoihin, joissa jäseninä ovat siellä kotipaikkaansa pitävät yritykset. Osastoilla on kerran kuussa kuukausikokouksensa, jossa käydään yhteisiä asioita läpi ja annetaan lausuntoja koko alan näkökulmasta. Joensuu kuuluu Itä-Suomen osastoon. Itä-Suomen osaston alueen liikennöivät jäsenyritykset harjoittavat joukkoliikennettä 588 bussilla. Mikäli kaupunki haluaa kertoa tai ottaa näkökulmia huomioon, niin mielellämme tulemme kuultavaksi tai kaavaihmiset ovat tervetulleita kokoukseemme kertomaan, millä perusteella esitystä pidetään riittävänä joukkoliikenteen tarpeisiin. Vastine: Luonnoksessa esitetty ratkaisu ei ole valmis. Sen suunnittelu jatkuu ja siihen tullaan tekemään muutoksia. Ratkaisusta saatu rakentava palaute auttaa suunnittelua. Suunnitteluryhmässä on ollut mukana Matkahuollon edustaja. Joensuun linja-autoaseman palvelut ovat Matkahuollon vastuulla ja Matkahuolto on myös yksi alueen kiinteistönomistajista. Ratkaisu perustuu Matkahuollon kanssa suunniteltuun malliin, jossa linja-autorahti, bussien pysäköinti ja kuljettajien taukotilat eivät sijaitse asema-alueella. Ratkaisu on tällä alueella tilaa säästävä ja mahdollistaa kaupungin tavoitteiden mukaisen keskustamaisen rakentamisen. Luonnoksessa esitetty ratkaisu vaatii kuitenkin jatkosuunnittelua ja sopimista, jossa keskeisessä asemassa ovat Matkahuolto, Joensuussa toimivat liikennöitsijät ja Joensuun kaupunki. Suunnittelutyö jatkuu ja jatkotapaamisista linja-autoalan edustajien kanssa on sovittu. Kaukoliikenteen matkustajat käyttävät Joensuun keskustan pysäkkejä enemmän kuin asema-aluetta lähtö- ja päätepisteenä. Näiden alueiden ero on nykyisellään siinä, että linja-autoasemalla ovat myös rahtipalvelut, bussien pysäköintitilat ja kuljettajien taukotilat, vaihtoyhteys erityisesti juniin ja mahdollisuus pitkäaikaiseen pysäköintiin. Asemanseudun matkustajapalvelu voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyistä selvästi paremmaksikin myös pysäkkityyppisellä ratkaisulla, jossa mukana ei ole rahtitoimintoja eikä linja-autojen tai kuljettajien odotustiloja. Tämä edellyttää kyllä kaavaluonnoksessa esitettyä parempaa yhteyttä saattopysäköinnin, taksien, junalaiturien, pp-pysäköinnin ja bussipysäkkien välille. Kaupunki on tarjonnut ja voi tarjota hyviä vaihtoehtoja rahdin, autojen ja kuljettajien tilojen sijaintipaikaksi, myös läheltä aluetta.

101 LIITE 5, 18 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 18 / Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Asemanseudun kaava-alueen Iäheisyydessä sijaitsee teollisuutta: Valio Oy ja UPM-Kymmene Oy sekä ratapiha-alue joissa säilytetään tai käytetään vaarallisia kemikaaleja. Vaarallisimmaksi kemikaaliksi on Iuokiteltu ammoniakki. Mahdollisen ammoniakkivuodon vaara-alue metriä, joten osa kaava-alueesta kuuluu vaara-alueeseen. Kaavan Iuonnosvaiheessa ei ole osoitettu ns. erityisen herkkää maankäyttöä, mutta pelastusviranomainen muistuttaa että lopullinenkaan kaavamuutos ei saisi lisätä alueelle *vaikeammin onnettomuustilanteesta suojattavia ja evakuoitavia toimintoja kuten päiväkoti, hoitolaitos ja erityisasuminen. Viite: *Kemikaaliturvallisuuslain mukaan kyseiset toiminnot tulisi sijoittaa sellaiselle etäisyydelle muista ympäristön rakennuksista ja alueista, etteivät ne aiheuttaisi vaara näissä kohteissa. Vastine: Vaarallisten aineiden kuljettamisen ja säilyttämisen aiheuttamista riskeistä on tehty arvio, joka koskee ratapihaa. Arviota täydennetään niin, että otetaan huomioon myös Valio Oy:n ja UPM-Kymmene Oy:n vaarallisten aineiden kuljetukset ja säilytys. 14. Savo-Karjalan luontopiiri Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma ja asemakaavoitus Joensuun asemanseudun liikennejärjestelyiden ja infrastruktuurin kehittäminen on ajankohtainen hanke, jonka toteuttamista tuemme. Tärkeää suunnitelmissa on säilyttää pitkä tulevaisuusperspektiivi, jossa huomioidaan rakennetun infrastruktuurin kulttuuriset arvot ja hiilitase, toteutettujen hankkeiden vaikutukset kaupungin sosioteknisiin järjestelmiin (mm. julkisen liikenteen käyttö ja autoilun vähentäminen) sekä viheralueiden keskeisyys kaupunkiympäristölle. Tiivis, kaupunkimainen asuinrakentaminen on itsessään hyvä tavoite, mutta toteutusta on tärkeää tarkastella laajemmalla arvopohjalla kuin sijoituspääomien kasvattamisen ja rakennusyhtiöiden lyhyen aikavälin taloudellisen opportunismin näkökulmista.

102 LIITE 5, 19 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 19 / 69 Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Asema-alue on tunnustettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vanha asemaravintolarakennus jää nykyisellään rajauksen ulkopuolelle, mutta olisi perusteltua selvittää sen lisääminen RKY-merkintään olennaisena osana asemanseudun puutalomiljöötä. Näemme erityisen tärkeänä asemanseudun puutalomiljöön eheyden turvaamista ja asemaravintolarakennuksen sekä asuinkasarmin rakennusten suojelemista kaavassa. Jos viereinen suojelematon puurakennus on mahdotonta säilyttää nykyisellä paikallaan, sen siirtäminen radan toiselle puolelle vanhojen VR:n asuinrakennusten pihapiiriin voisi olla mielekäs menettelytapa ja säilyttäisi sen osana aseman ympäristöä. Puistot ja yleiset alueet Puuston säilyttäminen rantaraitilla ja Sirkkalan puistossa on tärkeä tavoite - etenkin koska suuri osa alueen puustosta on jo kaadettu yleisinä huoltotoimina. Myös uusien puiden istuttaminen on maisemallisesti tärkeää ja säilyttää samalla vanhan, jokivarrelle ominaisen viherkäytävän rippeet. Sirkkalanpuistoa on pidetty alikäytettynä alueena. Syy ei kuitenkaan ole ollut puiston ominaisuuksissa, vaan se esillepanossa hotelli Kimmelin takapihana. Uudistettu rantaraitti ja siltayhteys llosaareen toivottavasti parantavat tilannetta, mutta on tärkeää kehittää puistoa myös luonnonalueena ulkohuvipuiston sijaan. Todennäköisesti puiston käyttö myös lisääntyisi huomattavasti asuntorakentamisen myötä. Myös puiston sijainti jokivarressa on rauhallinen ja miellyttävä. Joukkoliikenne ja autoilu Itä-ja Länsisiltojen säilyttäminen joukkoliikenteen väylänä on toimiva suunnittelullinen ratkaisu, mikäli turvataan molemminsuuntainen tila kevyelle liikenteelle. Samoin bussien lähtölaiturien sijoittaminen ltärannan varteen uuden terminaalin sijaan palvelee hyvin nykyaikaista matkustusliikennettä, mikäli turvataan kaikkien kulkumuotojen tila kaduilla. Autoilun osalta suunnitelma pitää sisällään mahdollisesti tulevaisuuden kannalta suurimmat linjaukset. Pysäköintikapasiteetin runsas määrä voi vaikuttaa nykytilanteen valossa perustellulta, mutta samalla se ylläpitää ja vahvistaa autoriippuvaista kaupunkisuunnittelua, jonka painopiste siirtyy nykyisellään Sirkkalansillalle. Varsinkin Penttilän suunnalta tulevan ja sinne kohdistuvan liikenteen osalta on oltava tarkemmassa suunnittelussa varovaisia, jotta Itärannasta ei muodostu liian

103 LIITE 5, 20 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 20 / 69 houkuttelevaa väylää. Koska kyse on monien eri kulkumuotojen kohtaamisalueesta, kannattaa autojen - ja pyörienkin nopeudet rajoittaa maksimitasolle 20 km/h. Kevyt liikenne Kävelijöiden kannalta asema-alue on nykyisellään sekä sekava että vaikeakäyttöinen autojen kohtuuttoman määrän vuoksi sekä katutilassa että asema-aukiolla. Toimiva suunnittelutason ratkaisu ongelmaan on autojen siirtäminen muille reiteille, kuten suunnitelmassakin on linjattu. Pyöräilyn kannalta Länsisillan katkaiseminen yksityisautoilulta on ainoa mielekäs ratkaisu, koska se tekee mahdolliseksi myös keskusta-alueen pyöräilyreitistön rakentamisen. Myös silta Niskasaaren tekee kaupungista houkuttelevamman paikan kävellä ja pyöräillä. Hieman olemme huolissamme pyöräilyn ja kevyen liikenteen reittien toteutuksesta asema-alueen sisällä ja sen ohi. Pyörien pysäköinnin kannalta asemanseutu on keskeinen solmukohta, johon liittyvät kysymykset vaativat luultavasti useita päällekkäisiä ratkaisuja. Pyörien määrä tulee mahdollisesti moninkertaistumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin on syytä olla myös varasuunnitelmia pysäköintikapasiteetin lisäämiseksi. Uudistettu asema-alue tarjoaa myös hyvän tilaisuuden Joensuussa pahasti laiminlyödyn vuokrapyöräpalvelun kehittämiselle. Asuminen Suunnitelmissa esitetyt kaupunkimaisen rakentamisen ja korkean tehokkuuden tavoitteet ovat mielekkäitä kaupunkimaisen rakentamisen saavuttamiseksi. Yhtenäisen ilmeen ja kulttuurihistoriallisen jatkuvuuden sekä rakentamisen hiilitehokkuuden kannalta kaavoituksessa täytyy ottaa käyttöön nykyistä Penttilänrannan kokonaisuutta voimakkaammat työkalut puurakentamisen varmistamiseksi. Alueesta tulee Joensuun käyntikortti, eikä sitä voi haaskata lyhytikäisten ja ilmastovaikutuksiltaan äärimmäisen kyseenalaisten betonielementtitalojen ja-pysäköintihallien kollaasiksí. Palvelut ja muut toiminnot Palveluiden osalta suunnitelmissa esitetään hyvin monenlaisia visioita, jotka kuitenkin konkretisoituvat vasta vuosien saatossa. Palveluiden toteuttamisessa kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa (asemarakennus, Jukan antiikki, kahvila Laituri), johon sekä kaupunkilaisilla että

104 LIITE 5, 21 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 21 / 69 matkailijoilla on valmiiksi läheinen suhde. Nykyisellään kasvokkaisten palveluiden puute on aiheuttanut matkustajille runsaasti päänvaivaa. Suunnitelmien mukaan alueelle tulee paljon kattotilaa, jota toivomme käytettäväksi esimerkiksi viherkattoina (suuren parkkihallin katto olisi ihanteellinen tähän) sekä paikkoina aurinkopaneeleille. Lopuksi Kokonaisuutenaan suunnitelmat vaikuttavat pelottavan suurisuuntaisilta ja jopa ristiriitaisilta kaupungin hitaan kehityksen tai kutistumisen näkökulmasta. Kuitenkin tämä on hyvä tilaisuus rakentaa kestävää ja ekologista rakennuskantaa kertakäyttöelementtien tilalle, joten hyvin toteutettuna suunnitelmat eivät johda väistämättömään katastrofiin. Varsinkin motorisoidun liikenteen ensisijaisuudesta luopuminen on tärkeää, koska se tarjoaa puitteita pyöräily- ja joukkoliikenneinfrastruktuurin luomiselle. Vastine: Lausunto puoltaa monelta osin kaavaluonnoksessa esitetty ratkaisua, mutta tuo esiin myös ongelmia suunnitelman sisällössä. On tärkeää havaita, että suunnitelmassa sovitetaan yhteen hyvin erilaisia näkemyksiä ja lähtökohtia. Tiivistä kaupunkia ei rakenneta ilman yksityistä pääomaa. Tähän liittyvä taloudellisen hyödyn tavoittelu on tavanomaista ja hyväksyttävää liiketoimintaa ja kuuluu kasvavaan kaupunkiin. Kaupungin taantuminen ja kutistuminen ei ole tämän suunnitelman eikä kaupungin tavoitteena pyrkimys ja realistinen tavoite on pysyä elinvoimaisten ja kasvavien suomalaisten kaupunkien ja kaupunkiseutujen harvalukuisessa joukossa. Pysäköintikapasiteettia lisäämättä ei kaupunkimaisen rakenteen kasvattaminen ole mahdollista. Kaupunki ei tule edelleenkään edellyttämään puurakenteita kerrostaloissa. Kaupungin politiikkana on edistää puurakentamista, ei pakottaa siihen. Viherkatot ja laajamittainen aurinkopaneeleiden toteuttaminen tulevat olemaan sallittuja asemanseudulla. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella on oma arvonsa, vaikkakaan se ei rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Rakennuksessa tällä hetkellä

105 LIITE 5, 22 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 22 / 69 oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennuksen sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Sirkkapuiston kehittäminen luontoalueen suuntaan ei ole kaavahankkeen tavoitteiden mukaista. Sirkkalanniemen, Niskasaaren ja Ilosaaren aluekokonaisuudella tavoitellaan uusia mahdollisuuksia tapahtumille ja kaupunkimatkailulle. Tämä tarkoittaa onnistuessaan suuria kävijämääriä ja viherympäristön voimakasta kulutusta, ja edellyttää puistomaista toteutusta. Yhtenä suunnitelman tärkeänä tavoitteena on ollut parantaa jalankulun ja pyöräilyn asemaa liikkumismuotona asemanseudulla. Tehtyjen selvitysten mukaan Joensuu on hyvin todennäköisesti Suomen vahvin jalankulku- ja pyöräilykaupunki. Näiden kulkumuotojen osuus matkoista on Joensuussa jopa 46 % (valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus ). Olosuhteiden parantamisen tarvetta tukevat asemanseudun hankkeen yhteydessä tehtyjen kyselyjen tulokset. Kehittämistarve on tunnistettu. Olennaisimmat puutteet ovat juuri aseman ympäristön sekavuus, polkupyöräpysäköinnin heikkous ja jalankulun ja pyöräilyn yhteys tärkeimpään suuntaan eli keskustaan ja yliopistokampukselle. Luonnoksessa esitettiin henkilöautoilun kieltämistä Länsi- ja Kanavasilloilla pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Tämä ratkaisu sai paljon arvostelua osakseen. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. Matkustajien henkilökohtaisen palvelun toteuttaminen alueelle on suuri haaste. Joukkoliikenteen palvelut ovat trendinomaisesti ja vauhdikkaasti siirtymässä mobiiliverkkoihin. Perinteiset käsitykset asemista on voitava unohtaa. Terminaalimaista ratkaisua ei tavoitella, se ei ole tätä päivää eikä tulevaisuutta Joensuun matkustajamäärillä. Alueelle pyritään luomaan hyvät olosuhteet vaihtamiselle liikennevälineestä toiseen, hyvä informaatio liikenteestä - ja vähintäänkin lämmin odotustila niille matkustajille, jotka eivät suoraan pääse jatkamaan matkaansa. Lisäksi alueelle pyritään houkuttelemaan lisää palveluita. Jos alueelle sijoittuu asukkaita ja vaikkapa toimistotyöpaikkoja, on se suureksi avuksi palveluiden syntymisessä.

106 LIITE 5, 23 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 23 / Oy Matkahuolto Ab Asemanseudun kaavoitusta on lähdetty edistämään maanomistajien toiveesta, yhtenä tavoitteena on alusta asti ollut linja-autoasematoimintojen käyttämän maa-alueen pienentäminen. Asiaa käsiteltäessä Matkahuolto on kertonut selvittävänsä myös mahdollisuuden toimintojensa siirtämisen kokonaisuudessaan pois nykyiseltä paikalta. Nyt esillä oleva kaavaluonnos nojaa tähän mahdollisuuteen jota ei kuitenkaan ole voitu varmuudella vahvistaa toteuttamiskelpoiseksi. Liiketoiminta Matkustaja-asiakkaamme ovat jo pidemmän aikaa siirtäneet asiointiaan sähköisiin palveluihin ja näin henkilökohtaisen asioinnin tarve asemalla on vähentynyt erityisesti matkalippujen hankinnan osalta. Samanaikaisesti viranomaiset ovat ottaneet käyttöön oman lippujärjestelmänsä mikä on tarkoittanut asiakaskunnan vähenemistä entisestään aseman lippupalvelupisteellä. Rahtipalveluiden kasvavaan kysyntään vastaaminen perustuu merkittävin osin linja-autorahdin sujuvaan käsittelyyn. Rahdin käsittely vaatii riittävien sisätilojen lisäksi myös liikennealueilta väljyyttä jotta linja-autojen lisäksi tarvittavat jakeluautot sekä asiakaspysäköinti saadaan huomioitua. Tilat Nykyinen linja-autoasemarakennus soveltuu hyvin toimintaamme, odotus- ja kahvilatilat ovat nykytarpeeseen väljät. Rakennukseen on sijoitettu myös linja-autonkuljettajien taukotilat. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty ratkaisua korvaaviksi tiloiksi suunnittelualueella. Mikäli liiketoimintamme siirtäminen asemanseudulta ei osoittaudu toteuttamiskelpoiseksi tavaksi toimia, tulee tähän varautua kaavassa osoittamalla paikka linja-autoasematoiminnoille. Muutoksen toteutuessakin kaava-alueelle tulee merkitä paikka matkustajien odotustiloille, samoin kuljettajien tarpeet taukotiloille tulee selvittää. Liikennealueet Nykyinen liikennealue soveltuu hyvin toimintaamme. Mikäli rahtitoiminnot siirretään pois kaavoitettavalta alueelta, vapautuu merkittävä osa kaava-alueesta muuhun käyttöön, tämä on siis edelleen epävarmaa. Esillä olevassa luonnoksessa ei linja-autoliikenteelle ole varattu riittävästi tilaa,

107 LIITE 5, 24 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 24 / 69 neuvottelu liikennettä hoitavien tahojen kanssa on tarpeen ennen alueiden varaamista muuhun käyttöön. Lausunto: Asemanseudun kaavaluonnoksen ohjaamavana tekijänä pitäisi olla joukkoliikenteen tulevaisuuden tarpeet. Tästä syystä myös Matkahuolto on lähtenyt etsimään vaihtoehtoista tapaa tuottaa palvelujaan Joensuussa, työ on vielä kesken. Kaavaluonnos ei esitetyssä muodossaan anna mahdollisuutta jatkaa toimintaa alueella mutta ei myöskään varaa riittävää tilaa linja-autoliikenteen matkustajapalveluille joita alueella on joka tapauksessa syytä toteuttaa. Vastine: Luonnoksessa esitetty ratkaisu ei ole valmis. Sen suunnittelu jatkuu ja siihen tullaan tekemään muutoksia. Ratkaisusta saatu rakentava palaute auttaa suunnittelua. Suunnitteluryhmässä on ollut mukana Matkahuollon edustaja. Joensuun linja-autoaseman palvelut ovat Matkahuollon vastuulla ja Matkahuolto on myös yksi alueen kiinteistönomistajista. Ratkaisu perustuu Matkahuollon kanssa suunniteltuun malliin, jossa linja-autorahti, bussien pysäköinti ja kuljettajien taukotilat eivät sijaitse asema-alueella. Ratkaisu on tällä alueella tilaa säästävä ja mahdollistaa kaupungin tavoitteiden mukaisen keskustamaisen rakentamisen. Luonnoksessa esitetty ratkaisu vaatii kuitenkin jatkosuunnittelua ja sopimista, jossa keskeisessä asemassa ovat Matkahuolto, Joensuussa toimivat liikennöitsijät ja Joensuun kaupunki. Suunnittelutyö jatkuu ja jatkotapaamisista linja-autoalan edustajien kanssa on sovittu. Kaukoliikenteen matkustajat käyttävät Joensuun keskustan pysäkkejä enemmän kuin asema-aluetta lähtö- ja päätepisteenä. Näiden alueiden ero on nykyisellään siinä, että linja-autoasemalla ovat myös rahtipalvelut, bussien pysäköintitilat ja kuljettajien taukotilat, vaihtoyhteys erityisesti juniin ja mahdollisuus pitkäaikaiseen pysäköintiin. Asemanseudun matkustajapalvelu voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyistä selvästi paremmaksikin myös pysäkkityyppisellä ratkaisulla, jossa mukana ei ole rahtitoimintoja eikä linja-autojen tai kuljettajien odotustiloja. Tämä edellyttää kyllä kaavaluonnoksessa esitettyä parempaa yhteyttä saattopysäköinnin, taksien, junalaiturien, pp-pysäköinnin ja bussipysäkkien välille. Kaupunki on tarjonnut ja voi tarjota hyviä vaihtoehtoja rahdin, autojen ja kuljettajien tilojen sijaintipaikaksi, myös läheltä aluetta.

108 LIITE 5, 25 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 25 / 69 Luonnollisesti yhteistyötä Matkahuollon kanssa jatketaan toimivan ratkaisun löytämiseksi. Yhtenä vaihtoehtona pitänee vielä tutkia kaikkien nykyisten linja-autoihin liittyvien toimintojen säilyminen alueella. Tämä ei ole kuitenkaan kaupungin ensisijainen tavoite, koska se vaatii liian laajaa maapinta-alaa. Matkustajille tarjottavat odotustilat eivät synny itsestään tai sillä, että kaava niitä edellyttää. Alueella liikennepalveluita tarjoavilta osapuolilta toivotaan ja tarvitaan konkreettisia esityksiä siitä, miten ne osallistuvat tällaisten tilojen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Kaupunki lupaa olla yksi osapuoli tilojen toteuttamisessa ja ylläpidossa, mutta jos rautatie- ja linja-autoliikennettä harjoittavat toimijat eivät osallistu, tilat jäävät todennäköisesti syntymättä tai eivät vastaa liikenteenharjoittajien toiveita. Vaatimusten tueksi tarvitaan konkreettinen tieto siitä, miten osapuolet osallistuvat rahoitukseen. 16. Joensuun seudun luonnonystävät Yleistä Kuten kaavaehdotuksessa todetaan, suunnittelukohteen suurimmat virkistysarvot ovat Pielisjoki ja siihen liittyvät rantapuistot. Pielisjoen ranta ja rautatieaseman ympäristö kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Ehdotuksessa Sirkkapuisto ollaan pirstomassa entistäkin pienemmäksi kaavaillulla rakentamisella. Lisäksi on kaavailtu uutta kevyen liikenteen siltaa, suurikokoisen parkkitalon rakentamista sekä asemanseudun vanhan rakennuskannan purkamista osittain. Näin tullaan menettämään koko kaupungin keskeisimmän sisääntuloväylän arvokkain maisemakokonaisuus. Vaikka kevyen liikenteen edistäminen on sinänsä hyvä tavoite kaavalle, ei nyt ehdotettu silta Sirkkapuistosta Pielisjoen linnan takapihalle ole liikenteellisesti kovin looginen. Luonnonystävät muistutti hankkeen alkuvaiheessa ( ), että hankkeen vaikutukset saukkoon ja lepakoihin tulee selvittää. Vastauksena tähän on todettu, että Suunnittelutyön yhteydessä tehdään luontoselvitys, josta saadaan tietoon hankkeen vaikutukset luontoon. Kaavamateriaalien perusteella saukon esiintymistä on selvitetty vain pintapuolisesti talvilintuselvityksen ohessa, lepakoiden esiintymistä ei ollenkaan, vaikka niitä tunnetusti elää ainakin Ilosaaressa.

109 LIITE 5, 26 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 26 / 69 Rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen Koko rantapuistoalue Kimmelin hotellikiinteistön länsipuolella ja ulottuen kaavamuutosalueen pohjoisrajaan, samoin kuin muut keskeiset osat asemakaavanmuutosaluetta on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009, kohteet Joensuun rantapuistovyöhyke ja Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö): TID=24174 Museoviraston määrittelemät RKY-alueet mainitaan erityisesti myös valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT). RKYalueiden merkitystä ja oikeudellista asemaa suhteessa maankäyttö- ja rakennuslakiin käsittelee ympäristöministeriön, museoviraston ja Kuntaliiton yhteinen muistio YM3/533/2009, jossa muun muassa todetaan seuraavaa: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia ( ) On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä- ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. RKY-status on kaavaselostusluonnoksessa (s.7), samoin kuin oheismateriaalina olevassa maisemaselvityksessä (Ramboll Finland Oy, s. 8) ohitettu lyhyillä maininnoilla ja kokonaan kommentoimatta. Selostusluonnoksessa ( Kaupunkikuva) todetaan suorasanaisesti näin: Alueen sijainti on Joensuun kaupunkirakenteessa keskeinen. Hankkeella on suuria vaikutuksia kaupunkikuvaan. Alueen ilme muuttuu ratkaisevasti nykytilastaan. Katsomme, että kaavahanke on olennaisesti ristiriidassa alueen kulttuuriympäristön olemassa olevien arvojen ja joki- ja rantapuistoympäristön määrittämän kaupunkikuvan ominaisluonteen kanssa. Pidämme painavana valitusperusteena sitä, että RKY-statusta ei ole mitenkään huomioitu kaavaluonnoksessa eikä sitä koskevissa selvityksissä. Vastineessaan yhdistyksemme vireilletulovaiheen lausuntoon ( , selostusluonnoksen liite 3, 5/11) kaavoittaja toteaa: Alueeseen sisältyy valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, Joensuun rautatieasema ja

110 LIITE 5, 27 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 27 / 69 sen ympäristö sekä Joensuun rantapuistovyöhyke. Vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen yhteydessä. Asiakirjoista ei kuitenkaan millään tavoin ilmene, että vaikutuksia olisi yritettykään arvioida. Sirkkapuiston kaavoittaminen Vastustamme Sirkkapuiston kaavoittamista rakentamiselle. Puisto on tärkeä osa Joensuun kaupunki-ilmeeseen olennaisesti kuuluvaa rantapuistokokonaisuutta. Lienee valtakunnallisesti ainutlaatuista, että tällainen puisto, joka on kaupunkipuistoksi rakennettu ja sellaisena vuosikymmeniä toiminut, ja vieläpä kaupungin kokonaan omistama, kaavamuutoksella luovutetaan suurelta osalta liikeyrityksen (Pohjois-Karjalan osuuskauppa PKO:n) rakennusmaaksi, ja merkittävältä osalta (Sirkkalan sillan/kettuvaarantien pohjoispuolinen kulma) niinikään kaavoitetaan tiiviiseen kerrostalorakentamiseen. Kuten selostuksessa kerrotaan, kaavamuutos on käynnistynyt PKO:n ja VR-yhtymän hakemuksesta keväällä 2015 ja kaupunki on laatinut yhdessä alueen keskeisten maanomistajien kanssa kaavan käynnistämissopimuksen elokuussa Mukana sopimuksessa ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa sekä VR-Yhtymä Oy. Sopimuksen tuloksena Joensuun kaupunki olisi siis luovuttamassa kokonaan omistuksessaan olevan yleisen puistoalueen yksityiselle kaupalliselle toimijalle ja vieläpä kaavoittaa tälle massiivisen rakennusoikeuden alueelle (3-4 nelikerroksista ja yksi yli kymmenkerroksinen rakennus). Tarkempi sopimus ja kauppahinta toivottavasti tulevat aikanaan julkisiksi, mutta pidämme hanketta kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta erittäin kyseenalaisena. Ikään kuin kaavamuutosta ennakoiden on jo keväällä 2015 hyväksytyssä oikeusvaikutuksettomassa Joensuun viherkaavassa Sirkkapuiston V-1 kaupunkipuistoa osoittava keltainen värimerkintä rajattu vain rantavyöhykkeelle, ja nykyisen puiston keskiosat jätetty väriä vaille. Viherkaavasta on siis jo tuolloin rajattu pois osa kaupungin kokonaan omistamasta keskeisestä kaupunkipuistoalueesta. Samoin keväällä 2016 esillä olleessa osallistavassa kuulemisvaiheessa kaikki esillä olleet kolme vaihtoehtoa jo sisälsivät Sirkkapuiston massiivisen hotellitoimintojen laajennusrakentamisen. Onko mahdollista, että puiston rakentamisesta on sovittu hiljaisuudessa jo ennen kaavaprosessin käynnistämistä?

111 LIITE 5, 28 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 28 / 69 Vastine: Sirkkapuiston kehittäminen luontoalueen suuntaan ei ole kaavahankkeen tavoitteiden mukaista. Sirkkalanniemen, Niskasaaren ja Ilosaaren aluekokonaisuudella tavoitellaan uusia mahdollisuuksia tapahtumille ja kaupunkimatkailulle. Tämä tarkoittaa onnistuessaan suuria kävijämääriä ja viherympäristön voimakasta kulutusta, ja edellyttää puistomaista toteutusta. Sirkkalanniemen ja Niskasaaren väliin esitetty silta palvelee tässä kokonaisuudessa ensisijaisesti jalankulkua ja kytkee yhteen nämä tapahtuma-alueet. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty ja saatu museoviraston lausunto. Lisäksi museoviraston kanssa on käyty ja käydään erilliset neuvottelut kaavahankkeesta. Näissä luonnollisestikin käsitellään hankkeen vaikutukset kulttuuriympäristön arvoihin ja ns. RKY-alueiden arvoihin. Asemakaavoitus on keskeinen väline muutoksista päätettäessä. Jonkin alueen sisältyminen RKY-alueeseen ei tarkoita alueen muuttamisen kieltoa. Ympäristöministeriö ohjeistaa asiaa mm. seuraavasti (muistio , Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rakenteen, kylä-ja kaupunkikuvan sekä alueilla jo olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen sekä mahdollisen täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin. Säilyttämisen ja muutosten laajuus ja sisältö ratkaistaan kaavoituksen kautta. Hotelli Kimmelin toimintaa on tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa. Rakentamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa kasvamista ylöspäin ja joelle päin. Laajentaminen joelle päin on maltillista ja mahdollistaa laajan, keskustan Rantapuistoon syvyydeltään vertautuva yleisen puistoalueen jokirannassa. Ratkaisulla mahdollistetaan sekä matkailukohteen merkittävä kehittäminen että rannan yleinen virkistyskäyttö. Luontoselvityksen laatiminen on viivästynyt kaupungista riippumattomista syistä. Se valmistuu syksyn aikana ja julkaistaan kaavahankkeen internetsivulla. Kaavaa ei viedä päätettäväksi ennen kuin luontoselvitys on käytettävissä. Keskustan osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtyä lepakkoselvitystä ei ole tarpeen täydentää. Saukon osalta tilanne täsmentyy luontoselvityksessä. On huomattava, että vapaat rannat säilyvät kaavaratkaisussa. Vaikutuksia vesialueelle on Sirkkalanniemen ja Niskasaaren välisellä jalankulun ja pyöräilyn sillalla ja venelaiturilla. Vesirakenteet edellyttävät luonnollisesti myös vesilain mukaisen luvan, joka on oma prosessinsa.

112 LIITE 5, 29 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 29 / 69 Kaavoituksen käynnistämissopimuksen olennainen sisältö on suunnitteluvaiheen kustannusten jako. Sopimus sisältää osapuolten yhteiset sanalliset tavoitteet ja suunnittelukustannusten jaon perusteeksi alustavan arvion siitä, mikä voisi olla kunkin maaomistajan alueelle kohdistuva rakennusoikeus. Siinä ei ole sovittu kaavamuutoksen sisällöstä - eikä siitä voidakaan sopia - ja tämä on kirjattu sopimukseen. Sopimuksen perusteella ei ole syntynyt sen osapuolten välille mitään muita oikeuksia tai velvoitteita kuin velvoite osallistua suunnittelun kustannuksiin. Viherkaavan rajauksen pohjalla on ollut nykyinen voimassa oleva asemakaava, jossa Sirkkapuiston ja hotellin välissä on rakentamaton korttelialue. Tämä tilanne ei muutu, jos asemanseudun asemakaavaluonnoksen mukainen ratkaisu hyväksytään. 17. Joensuun kaupunkikeskustayhdistys ry Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys katsoo, että esitetty asemakaavamuutos mahdollistaa ja tukee oivallisesti kaupunkikeskustan kasvua joen molemmille puolille. Symmetrinen kaupunki-hanke, jonka ympäri myös ajotieyhteys keskustan kehän jatkumona joen toiselle puolelle sopii. Yhteys tukee laajan kävelypainotteisen kaupunkikeskustan muodostumista suuren kehän sisäpuolelle. Rata-alueen henkilöliikenteen kulkuyhteyden toteuttaminen välilaiturilta siltoineen pysäköintitalon kautta Kimmelin kortteliin on mielestämme toimiva ja tarpeellinen. Vanhojen ja joensuulaisittain syvähistoriallisen Länsi- ja Itäsilta yhteyden kehittäminen kokonaan jalankululle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle pidämme erinomaisena pitkän aikavälin suunnitelmana. Muutos tukee kyseisen kulkuyhteyden historiallista merkitystä ja samalla laajentaa luontevasti koko kävelykeskusta-ajatusta joen molemmille puolille. Tavoitteena tulee olla kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristö niin säilytettävien vanhojen rakennusten kuin uuden rakentamisen kautta. Valtion rautateiden jo vuonna 1862 alkanut rakentaminen ja koko sen toteutettu rakennuskanta aina 1940-luvulle asti edusti aikanaan maamme kiistatonta parhaimmistoa. Toivomme, että asemakaavassa esitetty rakentaminen voisi nykyäänkin ilmentää samaa arkkitehtonisesti korkeaa laatua, ja jota asiaa voitaisiin myös kaavassa korostaa tai jopa edellyttää..

113 LIITE 5, 30 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 30 / 69 Esitettyä asemakaavaluonnosta pidetään kokonaisuutena erinomaisena ja toteuttamiskelpoisena.. Vastine: Lausunto tukee esitettyä kaavaluonnosta. 18. Museovirasto Joensuun kaupungin kaavoitus pyytää Museoviraston lausuntoa Joensuun asemanseudun asemakaavamuutoksen luonnoksesta. Joensuun kaupungin tavoitteena on kasvattaa kaupunkikeskusta Pielisjoen molemmille rannoille, mitä kutsutaan symmetriseksi kaupungiksi. Tavoitetta palvelevat asemanseudun rakentamisen lisäksi keskustan täydennysrakentaminen sekä Penttilän rakentaminen. Asemakaavanmuutos tuo tiiviin kaupunkirakenteen rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaupungin tavoite jatkaa kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen toiselle puolelle on perusteltu, ja suunnittelualue voi myös selvästi hyötyä maltillisesta uudisrakentamisesta. Aseman alueen suunnittelussa ja kehittämisessä on kuitenkin tärkeää löytää tasapainoinen ratkaisu suhteessa vanhaan keskustaan ja arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Alue on Joensuun kulttuuriympäristöjen kannalta poikkeuksellisen merkittävä: suunnittelualue sijaitsee osin sekä Joensuun rautatieaseman että Pielisjoen rantavyöhykkeen valtakunnallisesti merkittävissä rakennetuissa kulttuuriympäristöissä (RKY). RKY-alueiden arvojen säilymisen kannalta on merkittävää, miten alueita ja niiden välitöntä lähiympäristöä kehitetään. Valtioneuvoston 2009 vahvistamilla rajauksilla on hallinnollinen merkityksensä, joten RKY-alueiden rajat tulee merkitä kaavakarttaan asianmukaisin kaavamääräyksin ja kaavan vaikutuksia tulee myös arvioida suhteessa näihin alueisiin. Asemakaavaluonnoksessa on esitetty runsaasti uudisrakentamista, esimerkiksi Pielisjoen rantavyöhykkeen RKY-alueelle osoitetaan luonnoksessa kolme nelikerroksista majoituspalveluihin tarkoitettua rakennusta Pielisjoen ja nykyisen hotellin väliin sekä Yläsatamankadun pohjoispuolelle seitsemän- ja viisikerroksiset asuinrakennukset. Rautatieaseman RKY-alueelle palaneen makasiinin alueelle taas on suunnitteilla kuusikerroksinen Itärannankatua myötäilevä asuinrakennus. Kaikkiaan suunnittelualueelle kaavoitetaan noin k-m2 uutta rakentamista. Pääosa rakennuksista on kuuden kerroksen korkuisia, mukana on kuitenkin 13- ja 14-

114 LIITE 5, 31 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 31 / 69 kerroksiset tornitalot. Keskelle aluetta kaavaillaan viisikerroksista suurta pysäköintilaitosta. Parempaa ympäristöä syntyisi, jos Sirkkapuisto jäisi nykylaajuudessaan kaupunkilaisten puistoksi ja jos muuten uudistuvalle kaupunkialueelle jäisi riittävän laaja alue kulttuurihistoriallisesti merkittävästä rautatieasemamiljööstä. Rautateiden suojelusopimuksessa on suojeltu asemarakennus, asemapäällikön talo sekä makasiinin tiilipääty. Museovirasto ehdottaa suojeltavaksi ns. ravintolarakennusta. Yhdessä asemapäällikön talon ja asemarakennuksen kanssa se muodostaisi arvokkaan miljöön ja siten miellyttävää vastapainoa uudistuvalle alueelle. Joensuun aseman rakennuksista valmistuneen rakennushistoriallisen selvityksen Arvot ja johtopäätökset -luvut ovat selvästi vielä luonnosvaiheessa. Arvot-luvussa ei oteta huomioon asema-alueen kehitystä vuosikymmenten mittaan. Kehitys näkyy arvokkaana kerroksisuutena alueen rakennuskannassa. Koska Karjalan radan pääosa oli jäänyt Neuvostoliiton puolelle, Joensuun aseman merkitys kasvoi luvulla. Ravintolarakennus on esimerkki tästä vaiheesta. Vastine: Hotelli Kimmelin toimintaa on tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa. Rakentamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa kasvamista ylöspäin ja joelle päin. Laajentaminen joelle päin on maltillista ja mahdollistaa laajan, keskustan Rantapuistoon syvyydeltään vertautuva yleisen puistoalueen jokirannassa. Ratkaisulla mahdollistetaan sekä matkailukohteen merkittävä kehittäminen että yleinen rannan virkistyskäyttö. Ranta-alueen säilyminen noin 50 metrin laajuisena puistovyöhykkeenä turvaa Joensuun Rantapuistovyöhykkeen RKY-alueen arvot. Voimassa olevassa asemakaavassa puistovyöhykkeen leveys on noin 30 metriä; hotelli Kimmelin ja rannan välissä on toteuttamaton teatteritalon tontti. RKY-alueen merkitseminen asemakaavaan ei ole tarpeellista. RKY-aluerajaus ohjaa asemakaavan laatimista. Asemakaavassa tehdään ratkaisut siitä, millä merkinnöillä ja määräyksillä rakentamista ja muuta alueiden käyttöä ohjataan yksityiskohtaisesti RKY-alueella. RKY-rajauksen merkitsemisellä asemakaavaan ei olisi suoria oikeusvaikutuksia. Sen merkitys olisi vain informatiivinen. Makasiinin jäljellä olevan tiilisen osan säilyttäminen on kyseenlaista sen heikon kunnon vuoksi. Asemaravintolarakennuksen säilyttämismahdollisuus osana aluekokonaisuutta selvitetään jatkosuunnittelussa. Rakennushistoriallista selvitystä täydennetään Arvot ja johtopäätökset luvun osalta.

115 LIITE 5, 32 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 32 / Joensuun Polkijat ry Kokonaisuudessaan kaavaluonnos tukee hyvin pyöräilyn ja kävelyn olosuhteiden määrätietoista kehittämistä. Erityisen tärkeänä ratkaisuna pidämme Länsi- ja Kanavasiltojen sulkemista henkilöautoliikenteeltä, mikä vaikuttaa positiivisesti kaava-alueen lisäksi myös ruutukaavan ja keskustan lähiympäristöjen liikennejärjestelmän kehittämisen edellytyksiin. Kaavaluonnoksen kehittämistä varten haluamme nostaa esiin seuraavat kysymykset: Onko suunniteltu pyöräpysäköintikapasiteetti varmasti riittävä ottaen huomioon paitsi nykyisen pysäköintikysynnän myös strategiset tavoitteet pyöräilyn kulkutapaosuuden merkittäväksi nostamiseksi lähivuosikymmeninä? Onko asemakaavassa/yleissuunnitelmassa varauduttu kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönottoon tulevaisuudessa? Olisiko kaava-alueelle mahdollista osoittaa paikkaa pyörien huoltopisteelle taikka kaupalliselle pyörien huolto- ja vuokraustoiminnalle? Vastine: Lausunto tukee kaavaluonnosta. Luonnoksessa esitettiin henkilöautoilun kieltämistä Länsi- ja Kanavasilloilla pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Tämä ratkaisu sai paljon arvostelua osakseen. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. Polkupyöräpysäköinnin tarpeen aukoton arvioiminen tulevaisuuteen on mahdotonta. Suunnitelmaan pyritään jättämään väljyyttä niin, että ratkaisuja voidaan täydentää ja muuttaa tulevaisuudessa. Kaupunkipyöräjärjestelmä on mahdollista toteuttaa alueelle, samoin mainitut huoltotoiminnat.

116 LIITE 5, 33 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 33 / Pohjois-Karjalan Rakennusperinneyhdistys Räppänä Joensuun rautatieaseman tuntumassa sijaitsevat rakennukset muodostavat kauniin ja Joensuun erityispiirteitä korostavan kokonaisuuden. Kokonaisuuteen kuuluu itse rautatieaseman ja Asemapäällikön talon lisäksi 1940-luvun lopulla rakennettu Asemaravintola ja rautatien henkilökunnan väliaikaisia majoitustarpeita palvellut asuinrakennus. Kokonaisuutena aseman seutu on nykymuodossaan poikkeuksellinen, sillä monen kaupungin hieno asemamiljöö on pilattu raskaalla rakentamisella. Esimerkiksi tällaisesta julkisen tilan turmelemisesta kelpaa Jyväskylän asema, jossa arvokas asemarakennus on jätetty tyhjän panttina nököttämään ruman rakennusmassan nurkille. Ulkonäöstään huolimatta Jyväskylän matkailukeskus palvelee matkustajia kohtalaisen hyvin. Kyse on raideliikenteen risteysasemasta, joten vaihtoyhteyden odottajia riittää. Silloin rakennuksen ulkonäöllä ei ole niin suurta väliä. Joensuu sitä vastoin on junamatkailijan päätepiste. Vaikka yhteys pohjoiseen on vielä käytössä, junan vaihtoa odottavien määrä jää vähäiseksi. Asema palvelee ensi sijassa Joensuuhun tulevia ja sieltä pois lähteviä. Ei ole siksi yhdentekevää, millainen näkymä asemalta kaupunkiin päin avautuu. Historiallinen asemamiljöö nykyisine palveluineen kuvastaa hyvin Joensuulle ominaista akateemista sivistyneisyyttä, pohjoiskarjalaista rentoutta ja ehkäpä myös nuorekkuuttakin. Tuota kokonaisuutta voi hyvin myös täydentää. Tämä täytyy kuitenkin tehdä hienovaraisesti asemamiljöön monimuotoisuutta kunnioittaen. Lähtökohtana on oltava, että kaikki asemanseudun neljä arvorakennusta säilytetään. Kaava on myös laadittava siten, että se ohjaa vanhan rakennuskannan niveltämistä elimelliseksi osaksi aseman palvelukokonaisuutta. Esitämmekin, että nyt nähtävillä oleva kaavaluonnos näiltä osin korjataan. Vastine: Varsinainen historiallisen asemamiljöön kokonaisuus on menetetty ajat sitten. Alkuperäisestä rautatiehistoriasta muistuttavat lausunnossa mainitut neljä rakennusta, asemapuisto ja palosta jäljelle jäänyt makasiinirakennuksen huonokuntoinen tiiliosa. Linja-autoasema pysäkkeineen ja laajat epämääräiset pysäköintikentät perustuvat 1980-luvun puolittaisesti toteutuneeseen keskusliikenneasemahankkeeseen. Rautatien henkilölaiturit eivät edusta sen paremmin arvostettavaa historiaa kuin tänä päivänä tavoiteltavaa hyvää toimivuutta ja esteettömyyttä. Asema-alueen ympäristön

117 LIITE 5, 34 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 34 / 69 kokonaisuudelle on vaikea antaa hyvää arvosanaa, vaikka siinä noita arvostettavia ja hyviä historiallisia osia onkin. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. 21. VR-Yhtymä Oy Joensuun asemanseudun asemakaavan muutoksella tavoitellaan koko asema-alueen nykyisen liikennepainotteisen rakenteen muuttamista kaupunkimaiseksi ympäristöksi. Lisäksi kaavan avulla tavoitellaan matkustajapalvelujen ajantasaistamista. VR-Yhtymän näkemyksen mukaan kaavaluonnos pääosin tukee kaupunkimaisen ympäristön toteutumista asema-alueelle. Asuinkorttelin 5161 sijainti luo viihtyisän ja turvallisen ympäristön alueen keskeiselle paikalle. Kyseisen korttelin kaavamääräyksissä on kuitenkin maininta, ettei rakennusten ensimmäisten kerrosten kadunpuoleisiin tiloihin saa sijoittaa muuta kuin liiketiloja tai muita julkisivuiltaan avonaisia tiloja. VR-Yhtymä esittää, että määräys on muutettava siten, että rakennusten ensimmäisiin kerroksiin sallitaan liiketilojen sijoittaminen (ei edellytetä). Junamatkustajien liikkumisen painopiste on suunnitelmassa siirretty nykyisestä painopisteestä pohjoiseen, kortteleihin 5125 ja VR-Yhtymän näkemyksen mukaan painopisteen muutos ja matkustajien liikkumisen keskittäminen yhteen paikkaan on liikennemäärien sekä pysäköintijärjestelyiden kannalta hyvä. Suunnitelman heikkous on kuitenkin alueen toiminnallisuus matkustajien näkökulmasta. Asemanseudulla toimittaessa yhtenä tärkeimpänä suunnittelun lähtökohtana on oltava juna- ja bussiliikenteen matkustajien palvelutason parantaminen sekä sujuvat ja esteettömät matkaketjut. Kaavaluonnoksen oheismateriaalina on laadittu matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti (Ramboll ), jossa esitetään

118 LIITE 5, 35 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 35 / 69 matkustajan palvelupolut eri kulkuvälineistä toiseen siirryttäessä. Nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa tai yleissuunnitelmaluonnoksessa palvelupolut eivät kuitenkaan näy. Juna- ja linja-automatkustajien liikkumisen painopisteen keskittäminen ei ole suunnitelmassa onnistunut siten, että se takaisi matkustajille sujuvat ja esteettömät siirtymiset kulkuvälineestä toiseen. Kun lipunmyynti on siirtynyt jo lähes kokonaan verkkoon sekä automaatteihin, on henkilökohtainen palvelutarjonta niin juna- kuin linja-autoasemilla vähentynyt merkittävästi. Edelleen matkustajat kuitenkin saattavat joutua viettämään asemalla aikaa mm. poikkeustilanteista tai aikataulujen yhteensovittamisista johtuen. Tästä syystä onkin erityisen tärkeää, että matkustajille tarjottavat odotustilat pystytään toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä useamman eri toimijan kanssa siten, että samaan yhteyteen saadaan sijoitettua myös kaupallisia palveluita. Nähtävillä olevassa suunnitelmassa linja-autopysäkit on sijoitettu niin etäälle junalaiturista, että linja-auto- ja junamatkustajille tarjottavien palveluiden ja mahdollisten sisäodotustilojen sijoittaminen yhteen paikkaan ei ole mahdollista. VR-Yhtymän näkemyksen mukaan suunnitelmaa on tarpeen vielä tarkentaa ja pohtia toimintojen uudelleen sijoittelua. Jotta edellä mainitut matkustajien palvelutason parannukset saadaan alueella toteutettua, vaativat korttelit 5125 ja 5162 selkeää uudelleenjärjestelyä. Lisäksi VR-Yhtymä huomauttaa nykyisen asemarakennuksen osalta, että rakennuksen tulevan käytön varmistamiseksi on kaavassa turvattava sekä ajoyhteys rakennukselle että rakennuksen uuden käyttötarkoituksen vaatimat omat pysäköintipaikat. Vastine: Lausunto tukee pääosin esitettyä kaavaluonnosta. Rakennusten ensimmäisten kerrosten käyttötarkoitusta koskevaa kaavamerkintää voidaan täsmentää esimerkiksi siten, että rakennettaviin tiloihin on voitava sijoittaa liike- ja toimistotiloja. Luonnoksessa esitetty matkapalveluiden ratkaisu ei ole valmis. Sen suunnittelu jatkuu ja siihen tullaan tekemään muutoksia. Ratkaisusta saatu rakentava palaute auttaa suunnittelua.

119 LIITE 5, 36 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 36 / 69 Linja-autoliikenteen ratkaisu perustuu Matkahuollon kanssa suunniteltuun malliin, jossa linja-autorahti, bussien pysäköinti ja kuljettajien taukotilat eivät sijaitse asemaalueella. Ratkaisu on tällä alueella tilaa säästävä ja mahdollistaa kaupungin tavoitteiden mukaisen keskustamaisen rakentamisen. Ratkaisu vaatii kuitenkin jatkosuunnittelua ja sopimista, jossa keskeisessä asemassa ovat Matkahuolto, Joensuussa toimivat liikennöitsijät ja Joensuun kaupunki. Kaukoliikenteen linja-automatkustajat käyttävät Joensuun keskustan pysäkkejä enemmän kuin asema-aluetta lähtö- ja päätepisteenä. Näiden alueiden ero on nykyisellään siinä, että linja-autoasemalla ovat myös rahtipalvelut, bussien pysäköintitilat ja kuljettajien taukotilat, vaihtoyhteys erityisesti juniin ja mahdollisuus pitkäaikaiseen pysäköintiin. Asemanseudun matkustajapalvelu voidaan suunnitella ja toteuttaa nykyistä selvästi paremmaksikin myös pysäkkityyppisellä ratkaisulla, jossa mukana ei ole rahtitoimintoja eikä linja-autojen tai kuljettajien odotustiloja. Tämä edellyttää kyllä kaavaluonnoksessa esitettyä parempaa yhteyttä saattopysäköinnin, taksien, junalaiturien, pp-pysäköinnin ja bussipysäkkien välille. Suunnittelua jatketaan ja VR-Yhtymä voi vaikuttaa siihen suunnitteluryhmässä. Muutokset tulevat vaikuttamaan suunniteltuun korttelirakenteeseen. Matkustajille tarjottavat odotustilat eivät synny itsestään tai sillä, että kaava niitä edellyttää. Alueella liikennepalveluita tarjoavilta osapuolilta toivotaan ja tarvitaan konkreettisia esityksiä siitä, miten ne osallistuvat tällaisten tilojen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Kaupunki lupaa olla yksi osapuoli tilojen toteuttamisessa ja ylläpidossa, mutta jos rautatie- ja linja-autoliikennettä harjoittavat toimijat eivät osallistu, tilat jäävät todennäköisesti syntymättä tai eivät vastaa liikenteenharjoittajien toiveita. Vaatimusten tueksi tarvitaan konkreettinen tieto siitä, miten osapuolet osallistuvat rahoitukseen. Jatkosuunnittelussa selvitetään myös mahdollisuudet asiakaspysäköinnin osoittamiseen riittävän läheltä nykyistä rautatieasemaa. Ehdottomasti on kuitenkin varmistettava, ettei tämä johda nykyisenlaiseen villiin saattopysäköintiin alueella. 22. Liikennevirasto Liikennevirasto on tutustunut asemakaavan muutosluonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta.

120 LIITE 5, 37 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 37 / 69 Suunnittelualue sijaitsee Joensuun rautatieaseman ympäristössä rajautuen pohjoisessa Sirkkalan koulutus- ja teollisuusalueeseen, etelässä Aittarannan alueeseen, lännessä Pielisjokeen ja idässä Joensuun henkilöratapihaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena keskustamaisen rakentamisen ulottaminen Joensuun kaupungin Symmetrinen kaupunki tavoitteen mukaisesti Pielisjoen itäpuolelle. Mahdollistaa hotelli- ja majoitustoiminnan laajentaminen ja uuden kaupunkikylpylän toteuttaminen. Monipuolistaa asemanseutua asunto-, liike- ja toimistorakentamisella. Joensuun ratapihan ratasuunnittelu Liikennevirastossa on käynnissä Joensuun ratapihan ratasuunnitelman laatiminen. Ratasuunnitelman on tarkoitus valmistua alkuvuodesta Ratalain mukaan ratasuunnitelmaa ei voida hyväksyä vastoin asemakaavaa. Ennen kaavan hyväksymistä tulee kiinteästi rataan liittyvät kaavaratkaisut, kuten mm. rata-alueen laajuus sekä rata-alueelta pysäköintilaitokselle ja edelleen hotelli Kimmelille johtavan ylikulkusillan sijainti, tarkistaa yhdenmukaisiksi Joensuun ratapihan ratasuunnitelmassa osoitettavien ratkaisujen kanssa. Joensuun asema ja matkakeskuksen liikennejärjestelmä Asemakaavassa tulee varmistaa liikennejärjestelmän toimivuus asema- ja matkakeskusalueella. Tämä tarkoittaa kaikkien liikkumis- ja kuljettamistapojen huomioon ottamista saavutettavuuden suhteen. Matkakeskuksen alueelle tulee voida järjestää liityntäpysäköinti (kevyt liikenne ja henkilöautot), saattoliikenne sekä lämpimät odotustilat Liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Sujuvat, turvalliset ja esteettömät kulkuyhteydet ja lyhyet (alle 100 m) etäisyydet eri kulkumuotojen välillä tulee olla toteutettavissa asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat. Kaavatyön yhteydessä tulee laatia riittävät selvitykset melun ja tärinän leviämisestä ja osoittaa niiden pohjalta tarvittavat kaavamääräykset haittojen torjumiseksi- Asemakaavatyön yhteydessä on tehty meluja tärinäselvitykset, joiden tuloksia ei kuitenkaan kaavaselostuksessa ole juurikaan avattu. Mahdolliseen runkomeluun selvityksissä ei ole otettu kantaa. Meluselvityksen pohjalta asemakaavaluonnoksessa on annettu rakennusten ääneneristävyyttä ja meluntorjuntarakenteita koskevia määräyksiä, joita on vielä tarpeen tarkentaa.

121 LIITE 5, 38 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 38 / 69 Rautatien aiheuttamasta tärinästä laadittu selvitys on hyvin yleispiirteinen mallintamalla tehty selvitys, joka perustuu alueen maaperätietoihin ja junamääriin. Liikenneviraston näkemyksen mukaan suositeltavaa olisi tehdä jo asemakaavan yhteydessä tarkempi varsinaisiin tärinämittauksiin perustuva selvitys, kun asuinrakentamista ollaan osoittamassa rautatien välittömään läheisyyteen. Laaditussa tärinäselvityksessä käytetyt lähtötiedot on selvityksessä kuvattu puutteellisesti käytettyjen junamäärien (henkilö- ja tavarajunat), junien nopeuksien ja junapainojen osalta, vaikkakin osa lähtötiedoista on muualta selvityksestä löydettävissä. Selvityksestä ei ilmene onko tärinää tarkasteltu tulevaisuuden ennustetilanteen mukaisilla junamäärillä ja painoilla. Selvityksessä on tarkasteltu tärinän vaikutusta asuinmukavuuteen, mahdollisesta rakennusten vaurioitumisriskistä ei selvityksessä ole mainintaa. Asemakaavaluonnos ei sisällä tärinää koskevia määräyksiä, vaikka tärinäselvityksen perusteella osa uusista rakennuksista sijoittuu alueelle, jolla VTT:n suosituksen mukaiset uusien asuinrakennusten C-luokan (Vw, 95 0,3 mm/s) suositusarvot ylittyvät. Kaavamääräyksissä tulee vähintään edellyttää tarkempien tärinäselvitysten laatimista rakennussuunnittelun yhteydessä sekä edellyttää VTT:n tärinän suositusarvojen täyttymistä uusissa rakennuksissa. Liikennevirasto muistuttaa, ettei se tule osallistumaan uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin. Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus. Vastine: Kaupunki on mukana Joensuun ratapihan suunnitteluryhmässä ja liikennevirastolla on edustaja asemanseudun suunnitteluryhmässä. Tiedonvaihto on molemminpuolista. Ratapihan ja aseman alueiden suunnitelmat ja asemakaavamuutokset sovitetaan yhteen. Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö on ollut käynnissä luonnoksen nähtävillä olon aikanakin ja jatkuu edelleen. Lopulliseen suunnitelmaan haetaan ratkaisu, jossa bussien ja junalaiturin välinen yhteys saadaan lyhyemmäksi, ja tähän kokonaisuuteen voidaan liittää luontevasti saapuminen ja lähteminen kaikilla eri liikennemuodoilla. Matkustajille järjestetään odotustila. Siirtymiset sisä- ja ulkotiloissa pyritään saamaan yhtä helpoiksi.

122 LIITE 5, 39 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 39 / 69 Tehdyssä tärinäselvityksessä on johtopäätöksenä todettu seuraavaa; Tutkimusten perusteella junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot uusissa rakennuksissa ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle m etäisyydellä radasta. Mikäli rakennuksia halutaan tehdä lähemmäs rataa kuin edellä esitetyt etäisyydet, on joko rakennukseen tai rakennuksen ja radan väliin tehtävä erityinen tärinänvaimennusrakenne, jotta esitettyihin ohjearvoihin on mahdollista päästä. Tarkempia tärinämittauksia tehdään suunnitelluilta rakennuspaikoilta. Tämän jälkeen tehdään johtopäätökset kaavaratkaisusta tältä osin. Olennaista on selvittää tärinän vaikutus asumiseen, koska sitä koskevat tärinän ohjearvot ovat selvästi alhaisemmat kuin rakenteille tärinästä aiheutuvia haittoja arvioitaessa. 23. Pohjois-Karjalan Yrittäjät ja Joensuun Yrittäjät, Matti Vuojärvi ja Perttu Kouvalainen Asemanseudun kehittämishanke Symmetrinen kaupunkikeskusta palvelee Joensuun kaupunkia luomalla tasapainoisen kaupunkikeskustan molemmin puolin jokea. Pohjois-Karjalan Yrittäjät ja Joensuun Yrittäjät pitävät hanketta hyvänä ja tukevat sen toimia yhdellä poikkeuksella. Jo aikaisemmin keskusteluissa esiin noussut asia halutaan vahvistaa vielä kirjallisesti: Pohjois-Karjalan Yrittäjät ja Joensuun Yrittäjät vastustavat siltojen sulkemista henkilöautoliikenteeltä ja liikenteen rajoittamista silloilla. Kyseiset toimenpiteet vaikuttavat negatiivisesti lukuisten yrittäjien liiketoimintaan molemmin puolin jokea. Vastine: Lausunto tukee pääosin esitettyä kaavaluonnosta. Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita. Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin

123 LIITE 5, 40 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 40 / 69 kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu vähentää asemaan liittyvää ajoa Itärantakadulla. Ratkaisun huonot puolet ovat, että Penttilän suunnan henkilöautoliikenne joutuu käyttämään Sirkkalan siltaa reittinä keskustaan ja Ilosaaren palvelut ovat tavoitettavissa tavallisena arkena vain Itärannan kautta. Penttilän suunnan henkilöautoliikenteen tilanteen parantamiseksi selvitetään Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyä. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin luonteva yhteys Penttilään avautuu myös Suvantosillalta. Tämä auttaa myös mm. Kerubin lounasravintolan saavutettavuutta henkilöautolla. Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. B. MIELIPITEET 1. Jorma Jänisvaara Asemaseudun kaavoituksessa haluaisin kiinnittää huomiota seuraavaan asiaan. Jos ja kun Itäsilta suljetaan henkilöautoliikenteeltä, niin liikenne Penttilänkadun loppupäästä Joensuun keskustaan vaikeutuu huomattavasti. Tällöin liikenne Penttilänkadulta keskustaan tulisi ilmeisesti kulkemaan pääasiassa Sirkkalan sillan kautta, koska yhteys Vanhan raitin kautta Suvantosillalle on hankala ajettava. Tultaessa Suvantosillalta Penttilänkadulle joutuu vielä kiertämään Kontionkadun ja Ollinkadun kautta päästäkseen Vanhalle raitille. En ole kuullut, että onko Vanhan raitin, Tikkamäentien ja Karjalankadun risteykseen suunnitteilla minkäänlaisia muutoksia, mutta mielestäni liikenneympyrä sillan tässäkin päässä sujuvoittaisi liikennettä.

124 LIITE 5, 41 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 41 / 69 Vastine: Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamista selvitetään tässä suunnitteluhankkeessa. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. Kiertoliittymä on mahdollinen ratkaisu. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa tätä reittiä pyöräilyn yhteytenä ratapihan ylittävän sillan sijaan. 2. Pekka Heiskanen Puratta kaiken ja viette ihmisiltä kaiken missä olla, Laituri nytten viimeisimpänä mikä tuhotaan. Kaikkea jonnin joutavaa rakennetaan. Rakentasitta ihmisille treenikämppiä että saisivat soittaa ettäkä purkasi niitä alta pois. Meiltäkin on purettu jo kaksi alta. Vastine: Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella on oma arvonsa, vaikkakaan se ei rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Rakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennuksen sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. 3. Esa Vokkolainen Autoliikenne Penttilänrantaan ja Penttilään kulkee tällä hetkellä ruutukaava-alueelta Länsi-Itäsillan ja Sirkkalan sillan kautta. Suvantosillan kautta ei käytännössä ole järkevää kulkureittiä, koska kääntyminen vasemmalle Suvantosillan Niinivaaran päässä on kielletty.

125 LIITE 5, 42 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 42 / 69 Asemanseudun kaavoituksesta käytävissä keskusteluissa on mietitty vaihtoehtoa muuttaa Länsisilta kävelykaduksi, jolloin ainoaksi kulkureitiksi ruutukaava-alueen puolelta jäisi Sirkkalan silta. Toteutuipa Länsisillan muuttaminen autottomaksi tai ei, olisi hyvä miettiä autolla pääsyä Penttilän alueelle myös Suvantosillan kautta. Tämä mahdollistaisi vaihtoehtoisia reittejä Penttilään kummastakin päästä ruutukaava-aluetta. Voisiko ratkaisuna olla Suvantosillan Niinivaaran pään risteyksen muuttaminen kiertoliittymäksi? Pitäisikö tämän liikennejärjestelyn olla osana Asemanseudun kaavaa ratkaistaessa? Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamista selvitetään tässä suunnitteluhankkeessa. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. Kiertoliittymä on mahdollinen ratkaisu. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa tätä reittiä pyöräilyn yhteytenä ratapihan ylittävän sillan sijaan. 4. Kulttuuriosuuskunta Laituri, Annukka Aho Kulttuuriosuuskunta Laiturilla olisi muutama kysymys asemanseudun asemakaavoituksesta. Ensinnäkin, vastineena Museoviraston lausuntoon kaavaselitysluonnoksessa sanotaan, että kaikista rautatierakennuksista tehdään kulttuuriympäristöselvitys. Ilmeisesti tällä ei viitata luonnoksen liitteenä olevaan rakennushistoriaselvitykseen, vaan tarkoitus on laajentaa selvitystyötä? Onko vielä tietoa siitä, missä vaiheessa kulttuuriympäristöselvitys valmistuu ja mikä taho sen tekee? Toiseksi, yhdessä torstain 8.9. yleisötilaisuuden pienryhmäkeskustelussa ryhmän vetäjä sanoi, ettei investoreilla ole kiinnostusta toimia rautatierakennuksissa. Meille jäi kuitenkin epäselväksi, miten tätä kiinnostusta on selvitetty ja millaisin tuloksin. Lisäksi ihmettelemme, miksei keväisessä vaihtoehtoisten suunnitelmien esittelyvaiheessa lähetettyjä mielipiteitä ole kaavaselostuksessa mukana vastineineen, kuten syksyisen vireilletulovaiheen lausunnot ja mielipiteet ovat. Huomasimme kyllä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei tuohon kakkosvaiheeseen ole lainkaan merkitty lausunnonantomahdollisuutta, mutta keväällä kaavoituksesta

126 LIITE 5, 43 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 43 / 69 tulleessa sähköpostissa kuitenkin sanottiin, että suunnitelmista voi jättää lausunnon. Vastine: Kulttuuriympäristöselvityksellä on vastineissa tarkoitettu asema-alueen rakennushistoriaselvitystä. Selvitys on luonnoksen oheismateriaalina nähtävillä kaavoituksen sivuilla VR-Yhtymä Oy selvittää omistamiensa rakennusten ja maa-alueiden osalta mahdollisuutta niiden myymiseen esim. investoreille tai uusille käyttäjille. Vaihtoehtoiset suunnitelmat olivat nähtävillä huhtikuussa Kolmesta vaihtoehtoisesta suunnitelmasta pyydettiin palautetta laajasti ja saatu palaute koostettiin yhteenveto-raportiksi kaavaselostuksen liitteeksi. Palautteen keräämisen tarkoitus oli saada näkemyksiä suunnittelijoiden käyttöön. Ratkaisut eivät olleet niin pitkälle vietyjä, että olisi ollut perusteltua laatia vastineet saatuun palautteeseen. 5. Kulttuuriosuuskunta Laituri, Maria Korkatti ja Heikki Piirainen Kulttuuriosuuskunta Laituri toimii Joensuun rautatieasemalla vanhan asemaravintolarakennuksen tiloissa. Esitämme mielipiteemme Joensuun asemanseudun asemakaavaluonnoksesta painottaen asemanseudun kulttuurihistoriallista arvoa. Esitämme neljä perustetta, jotka puoltavat vanhan asemaravintolarakennuksen ja asuinkasarmin säilyttämistä. Säilyttämistä puoltavat seikat tulee ottaa huomioon yleissuunnitelman ja asemakaavan kehittämisessä tästä eteenpäin. 1) Kytkeytyminen RKY alueeseen (valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin) Entinen asemaravintolarakennus jää valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi (RKY) luokitellun Joensuun rautatieasema-alue -aluerajauksen ulkopuolelle, mutta Museovirasto on ohjeistanut 1, että aluerajauksia on usein tarpeen täsmentää suunnittelutarkkuuden kasvaessa. RKY alueen rajaukseen on otettu mukaan asemapiha aseman ja kadun välissä asema alueille luonteenomaisena tilana sekä kaupunkikuvallisen merkityksen vuoksi. Asemaravintola on asemapihaa rajaava rakennus ja siten osa kokonaisuutta.

127 LIITE 5, 44 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 44 / 69 2) Erillisen asemaravintolarakennuksen historiallinen konteksti Asemakaavoituksessa on otettava huomioon valtakunnallisten arvojen lisäksi myös maakunnalliset ja paikalliset erityispiirteet. Joensuun aseman kehityshistorian näkökulmasta viime sota toi suuria muutoksia liikennepaikan asemaan ja liikennemääriin. On perusteltua tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä uudelleen sota ajalta ja jälleenrakennuskaudelta olevien rautatierakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Asemarakennus, asemapäällikön talo ja asuinkasarmi ovat 1800 luvun lopulta ja asemaravintolarakennus on rakennettu Asemakaavaluonnoksen lähtökohdaksi on otettu aikaisemmin suojelupäätöksen saaneiden rakennusten, eli asemarakennuksen ja asemapäällikön talon, säilyttäminen. Mielestämme tämä näkökulma ei ole riittävä, vaan aseman vanhoja rakennuksia täytyy tarkastella kokonaisuutena, jossa näkyy alueen rakennushistorian kerroksellisuus ja ainutlaatuisuus. Asemanseudun rakennuksilla on merkitystä jopa koko kaupungin mittakaavassa, sillä Joensuussa ei ole juurikaan säästetty vanhaa moniin muihin kaupunkeihin verrattuna. Asemaravintolarakennus on harvinainen rautatierakennustyyppinsä puolesta (erilinen asemaravintolarakennus 1940 luvulta), ja eritoten sellaisena, jossa edelleen on alkuperäisen kaltaista toimintaa (palvelee kahvilana juna asiakkaita ja kaupunkilaisia). Lisäarvoa rakennukselle tuo sen arkkitehtoninen säilyneisyys, etenkin sen tilana vaikuttava, hyvin aikaansa edustava ravintolasali. 3) Kaavoituksessa tarvittavat selvitykset eivät ole riittäviä ja ajantasaisia Rautatiesopimuksen piiriin kuuluvan valtakunnallisesti merkittävän Joensuun asemarakennuksen välittömässä läheisyydessä, mutta sopimuksessa rajatun alueen ulkopuolella sijaitsevan asemaravintolarakennuksen kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen arviointiin ei ole ajantasaisia ja riittäviä inventointitietoja. Erilliset asemaravintolarakennukset ovat rakennustyyppinä melko harvinaisia, ja toisaalta myös asemarakennuksessa ja asemapäällikön talossa on näkyvissä sellaisia jälleenrakennuskauden muutoksia, jotka sitovat niitä yhdeksi kokonaisuudeksi asemaravintolarakennuksen kanssa. Nykyinen, vuonna 2002 tehty inventointi ei mahdollista kohteen ominaisluonteen ja erityispiirteiden tunnistamista. Inventoinnissa ei tarkastella riittävällä tarkkuudella asemaravintolan rakennushistoriaa (epävarmoja tietoja on mm. rakennusteknisissä tiedoissa, iässä) eikä etenkään asemaravintolan suhdetta asema alue-

128 LIITE 5, 45 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 45 / 69 kokonaisuuteen, asemapaikanhistoriaan (statuksen muutos sotien jälkeen) ja kaupunkikuvaan yleensä. (Inventoinnin ainoana lähteenä on Museoviraston 1997 laatima Rautatieasema alueiden suojeluesitys.) Vuonna 1998 solmittu rautatiesopimus perustui vanhoihin 1980 luvun inventointeihin, joissa pääpaino oli asemien päärakennuksissa. Rautatiesopimuksella 2 saatiin suojeluharkinnan piiriin erityyppisiä asemien päärakennuksia ja asemien asuinalueita, mutta etenkin vuotta 1940 nuorempi rautateiden rakennuskanta jäi tarkastelun ulkopuolelle. Joensuun asemaravintolarakennuksen kohdalla ei käytännössä ole tehty riittäviin selvityksiin perustuvaa harkintaa rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen valtakunnallisesta, maakunnallisesta tai paikallisesta merkittävyydestä. Olemassa oleva tieto ei ole riittävää ja ajantasaista asemakaavamuutoksen toteutumisesta aseman seudun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen ja niiden merkittävyyden arviointiin Maankäyttö ja rakennuslain 9 :n tarkoittamalla tavalla. 4) Joen molemminpuolinen kaupunkikeskusta on jo olemassa Kulttuuriosuuskunta Laituri pitää vegaanista kulttuurikahvilaa vanhassa asemaravintolarakennuksessa. Haluamme tuoda esiin sen, että toiminnallaan kulttuuriosuuskunta toteuttaa jo visiota joen molemminpuolisesta, aktiivisesta kaupunkikeskustasta. Osuuskunta on harjoittanut kahvilatoimintaa asemaravintolarakennuksessa yli vuoden verran (alkaen ). Tänä aikana kahvila on palvellut tuhansia matkustajia ja kaupunkilaisia. Tilassa on järjestetty myös noin 250 kulttuuritapahtumaa ja muuta julkista tilaisuutta sekä lisäksi lukuisia yksityistilaisuuksia. Osuuskunta on saanut sekä paikallisilta että ulkopaikkakuntalaisilta kävijöiltä kiittävää palautetta siitä, että asemalla ylipäänsä on palveluita, ja erityisesti siitä, että toiminnallaan osuuskunta vaalii yhtä Joensuun historiallisista osista. Edellä mainittujen seikkojen perusteella olemme vakaasti sitä mieltä, että symmetristä kaupunkikeskustaa voidaan kehittää myös säilyttämällä nykyinen asemakorttelin rakennuskanta. Säilyttämisen ei tarvitse olla ristiriidassa uudisrakentamisen kanssa, vaan uusi ja vanha mahtuvat asema alueelle rinnakkain. Asemakaavassa peräänkuulutetaan liiketoimintaa alueelle. Tämä onnistuu paitsi uusissa tiloissa, myös nykyisissä rakennuksissa. Nykyiset tilat voisivat palvella toimistoina, kahviloina ja pienmyymälöinä näitä kaikkia toimintoja kaavassa tavoitellaan alueelle. Lisäksi haluamme tuoda esiin, että Joensuun kaupunki on tiedottanut Kulttuuriosuuskunta Laituria puutteellisesti asemakaavaprosessin aikana.

129 LIITE 5, 46 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 46 / 69 Viitteet: 1 Museoviraston, Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön laatima muistio valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä. 2 Sopimus menettelytavoista valtakunnallisesti merkittävien rautatieasema alueiden säilyttämiseksi ja suojelemiseksi.vuonna 1998 solmitun sopimuksen osapuolina ovat ympäristöministeriö, Museovirasto, Ratahallintokeskus, VR yhtymä Oy,Valtion kiinteistölaitos (nykyinen Senaatti kiinteistöt) ja Metsäntutkimuslaitos. Vastine: Asemanseudun rakennussuojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Kulttuuriosuuskunta Laituri ei ole erityisasemassa kaavasta tiedottamisen osalta. Tietoa on jaettu perinteisesti kuuluttamalla, ilmoittamalla kaupungin internetsivuilla

130 LIITE 5, 47 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 47 / 69 ja jakamalla lennäkkejä alueelle. Osuuskunta on selvästikin saanut tietoa kaavahankkeesta ja voinut esittää hankkeesta näkemyksiään, minkä osoittavat osuuskunnalta saadut mielipiteet kaavan eri vaiheissa. 6. Pirkko Karkkulainen Olen vanha niinivaaralainen. 60 luvulla oikaistiin aseman poikki keskustaan, vaikka se ei silloinkaan varmaan luvallista ollut. Matka Niinivaaralta keskustaan lyheni siten huomattavasti. Nykyisin pyritään kaikin tavoin lisäämään kevytliikennettä. Uusissa aseman seudun suunnitelmissa pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon mahdollisuus päästä kävellen tai polkupyörällä oikokautta Niinivaaralta keskustaan. Minusta tuntuisi järkevämmältä, että radan ali kaivettaisiin tunneli. Samalla tulisi tunnelit raiteille. Niinivaaralta asukkaiden määrä lisääntyy ja sekä asemalle että keskustaan kävelijöitä ja pyöräilijöitä on paljon. Matkalaukkujen kanssa kiertäminen ylämäkeen rautatiesillan kautta on pitkä lisälenkki varsinkin vanhoille ihmisille. Sen sijaan minusta tuntuu turhalta rakentaa uusi kävelysilta Kimmelin puistosta Niskasaareen. Siinähän on itä silta aivan vieressä. Sen jaksaa kyllä kiertää. Rakennettakoon siis kevytliikenteelle yhteys Niinivaaralta radan poikki keskustaan ja asemalle! Vastine: Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu.

131 LIITE 5, 48 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 48 / Arja Puustinen Kasvaneen liikenteen vuoksi rakennettiin Sirkkalansilta, se oli hyvä! Nyt kaupunki kaventaa katuja, sulkee autolla ajoa tietyiltä katujen osuuksilta!? Aseman siltojen sulkeminen on katastrofi! Suvantosillan remontin aikana nähtiin selvästi, kuinka ruuhkaiseksi muuttui Sirkkalan-ja asemansillat!!! Sulkeminen eristää keskustan ja aseman toisistaan! Kaupunki kasvaa vauhdilla, ja autoliikennettä rajoitetaan!. Vastine: Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita. Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu vähentää asemaan liittyvää ajoa Itärantakadulla. Ratkaisun huonot puolet ovat, että Penttilän suunnan henkilöautoliikenne joutuu käyttämään Sirkkalan siltaa reittinä keskustaan ja Ilosaaren palvelut ovat tavoitettavissa tavallisena arkena vain Itärannan kautta. Penttilän suunnan henkilöautoliikenteen tilanteen parantamiseksi selvitetään Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyä. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin luonteva yhteys Penttilään avautuu myös Suvantosillalta. Tämä auttaa myös mm. Kerubin lounasravintolan saavutettavuutta henkilöautolla. Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi.

132 LIITE 5, 49 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 49 / Ritva Kuusenmäki Vastustan yksityisautoilun kieltämistä vanhoilla itä-länsi silloilla. Se on täysin taantumaan johtava toimenpide. Nyt Järki voitolle suunnittelijat. Pidetään liikenne joustavana. Sillat auki yksityisautoillekin. Vastine: Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita. Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu vähentää asemaan liittyvää ajoa Itärantakadulla. Ratkaisun huonot puolet ovat, että Penttilän suunnan henkilöautoliikenne joutuu käyttämään Sirkkalan siltaa reittinä keskustaan ja Ilosaaren palvelut ovat tavoitettavissa tavallisena arkena vain Itärannan kautta. Penttilän suunnan henkilöautoliikenteen tilanteen parantamiseksi selvitetään Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyä. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin luonteva yhteys Penttilään avautuu myös Suvantosillalta. Tämä auttaa myös mm. Kerubin lounasravintolan saavutettavuutta henkilöautolla. Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi.

133 LIITE 5, 50 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 50 / Raisa Simola Kanavasilta ja Länsisilta jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen väyliksi - Sirkkalan silta on uusi väylä joka ei lisää matkaa paljonkaan asemalle meneville autoille. Lyhimmän tien lakia (ks.karjalainen S.B5) on järkevintä soveltaa HITAAMMIN eli jalan ja pyörällä KULKEVILLE. Suunnittelulla olisi kaiken kaikkiaan suosittava ympäristöystävällistä liikkumista! Se on tulevaisuutta... ja voisi olla kaunista mainosta Joensuulle. Vastine: Mielipide tukee kaavaluonnoksessa esitettyä liikenneratkaisua Ilosaaren silloilla. Luonnoksessa esitettiin henkilöautoilun kieltämistä Länsi- ja Kanavasilloilla pyöräilyn, jalankulun ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Tämä ratkaisu sai paljon arvostelua osakseen. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. 10. Sirkka Mäntylä Aseman seutu tuntuu liian täyteen rakennettavalta! Joensuussa on vielä tonttimaata tarjolla, joten luulisi, ettei tulevaisuuden slummialueita olisi tarpeen rakentaa. Joensuu on väljän oloinen vihreä ja vehmas kaupunki. Miksei se voisi olla sitä tulevaisuudessakin. Joensuu voisi erottua viihtyisyydellään muista kaupungeista. "Vihreässä kaupungissa" on parempi hengittääkin. Käykää katsomassa Kuopion täyteen rakennettua satama-aluetta, josta monet ovat jo valmiita muuttamaan pois. Lisäksi pyöräilykaupungin maine on pelkkä vitsi, jos kevyenliikenteen yhteyttä Niinivaralta ei vieläkään rakenneta Kontionkadun kautta, mieluiten alikulkuna radan ali. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden.

134 LIITE 5, 51 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 51 / 69 Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. 11. Kyrö Kuittinen Joensuulaiset ovat saaneet ihmeteltäväkseen kaupungin virkamiehen ehdotuksen henkilöautojen häätämisestä kanavasillalta ja Länsisillalta. Siis halutaan estää pää-kulkuväylän henkilöautoliikenne rautatieasemalle ja linja-autoasemalle. Samalla pyritään aseman seutu ja kaupungin keskusta eristämään toisistaan. Eikö virkamies ole tietoinen, että Ilosaarta ollaan kehittämässä viihtyisäksi ulkoiluja uimala-alueeksi? Suora pääsy sinne ehdotetaan kuitenkin kiellettäväksi. Miten käynee Karjalatalon palveluja käyttävien autoilevien asiakkaiden? Hotelli Kimmeliin majoittumista varmaan myös harkitaan, koska tilaisuudet järjestetään joen toisella puolella, jonne suora yhteys halutaan katkaista. Turha lienee myös esittää junavuorojen lisäystä, jos itse ollaan sulkemassa yhteyksiä asemalle. Siten tällainen joensuulaisille vahinkoa tuottava siltojen käyttökielto onkin torjuttava.

135 LIITE 5, 52 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 52 / 69 Myös liikennesuunnittelun keskeinen ohje on unohdettu: Lyhimmän tien laki! Yliolkaisesti vain todetaan, että kiertäköön ihmiset toisten siltojen kautta. Moni varmaan jättää sen tekemättä.. Vastine: Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita. Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu vähentää asemaan liittyvää ajoa Itärantakadulla. Ratkaisun huonot puolet ovat, että Penttilän suunnan henkilöautoliikenne joutuu käyttämään Sirkkalan siltaa reittinä keskustaan ja Ilosaaren palvelut ovat tavoitettavissa tavallisena arkena vain Itärannan kautta. Penttilän suunnan henkilöautoliikenteen tilanteen parantamiseksi selvitetään Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyä. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin luonteva yhteys Penttilään avautuu myös Suvantosillalta. Tämä auttaa myös mm. Kerubin lounasravintolan saavutettavuutta henkilöautolla. Esitys ei ole kenenkään yksittäisen virkamiehen tekemä vaan suunnitteluryhmässä muodostettu näkemys, joka perustuu niihin keskusteluihin ja palautteeseen, jota saatiin Joensuun Symmetrisen kaupungin visiota laadittaessa. Vision on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Liikennettä koskeva kirjaus visiossa on seuraava: Fiksua liikkumista. Kaupunkikeskustaan on helppo tulla kaikkina vuodenaikoina, liikkuipa millä tahansa. Joensuu on siltojen kaupunki, jossa on houkuttelevia kävelyympäristöjä, kattava pyörätieverkosto, hyvin toimiva joukkoliikenne, älykäs pysäköintijärjestelmä ja toimiva logistiikka.

136 LIITE 5, 53 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 53 / 69 Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. 12. Pirkko Ojala Kokonaisuutena Symmetrinen kaupunkihanke hyvä ja kiitettävästi suunniteltu, mm. kävelysilta Pielisjoenlinnaan Kimmelin rannasta upea. "Pohjoisen asemakorttelin" kerrostalo on aivan liian korkea, tekee maisemasta pimeän. Talojen väliin jäävät 'kujat' edesauttavat asemanseudulle epätoivottua käytöstä, kuten päihteiden käyttäjien piilopaikkoja. Liikennejärjestely hyvä muuten, paitsi autoilla tulee päästä kaikkia siltoja pitkin. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Kerrosluku vaihtelee Pielisjoen itäpuolella voimakkaammin kuin vanhan ruutukaavakeskustan puolella. Kortteleiden väliset kujat ovat leveydeltään keskustamaisia katuja. Katupintojen käsittely tehdään korkeatasoisena. Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita.

137 LIITE 5, 54 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 54 / 69 Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu vähentää asemaan liittyvää ajoa Itärantakadulla. Ratkaisun huonot puolet ovat, että Penttilän suunnan henkilöautoliikenne joutuu käyttämään Sirkkalan siltaa reittinä keskustaan ja Ilosaaren palvelut ovat tavoitettavissa tavallisena arkena vain Itärannan kautta. Penttilän suunnan henkilöautoliikenteen tilanteen parantamiseksi selvitetään Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyä. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin luonteva yhteys Penttilään avautuu myös Suvantosillalta. Tämä auttaa myös mm. Kerubin lounasravintolan saavutettavuutta henkilöautolla. Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. 13. Jussi Mäkisalo Joensuussa on jo vuosikymmeniä jatkunut systemaattinen vanhojen rakennusten vaino. Kaupungin kaavoitus on kulkenut aina liike elämä ja ilmeisesti ennen kaikkea rakennusliikkeiden toimintaedellytykset edellä, eikä vanhoille rakennuksille ole osattu antaa niille kuuluvaa kulttuurihistoriallista itseisarvoa. Rakennussuojelullisia horjahduksia tästä väkivaltaisesta linjasta parempaan päin on nähty siellä ja täällä, kuten Taitokorttelin ympäristössä sekä Torikadun varren vanhojen puutalojen tapauksessa, mutta näiltä syrjähypyiltä on aina palattu systemaattisesti liki terrorisoivaan linjaan, jossa rakennusten arvo mitataan yksinomaan pinta alana, energiatehokkuutena ja muina vastaavina suureina.

138 LIITE 5, 55 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 55 / 69 Insinööriopiskelijana ymmärrän tämän lähestymistavan. Se on helppo ymmärtää ja yksikertainen laskea, se ei tunteile eikä horju. Se ei kysy mielipiteitä, ja siihen on helppo turvautua, jopa mennä sen taakse piiloon: tämä on tehokasta, tämä on taloudellista. Ja sitä se eittämättä onkin. Edellä mainituista seikoista huolimatta tämän hulluuden on välittömästi loputtava. Joensuun keskustan alueella on jäljellä enää hyppysellinen vanhoja rakennuksia. Varsin hyvältä kuulostavan joen yli levittyvän keskusta alueen toteutuessa ei Pielisjoen itäpuolelle tälle uudelle keskusta alueelle jäisi käytännössä ainoatakaan vanhaa rakennusta. Asemaravintola sekä vanhan asuinkasarmi yhdessä asemapäällikön talon sekä itse asemarakennuksen kanssa ovat muodostavat kokonaisuuden, asemamiljöön. Jos unohdamme pelkät rakennukset hetkeksi ja alamme puhua miljöistä, ovat rakennussuojelulliset syrjähypyt Joensuussa vielä harvinaisempia rajoittuen ehkä ainoastaan Taitokorttelin ympäristöön nyt, kun Torikadun puutalokorttelin sisäpihan lisärakennukset ovat revityt. Joensuun rautatieaseman miljöö on tällaisenaan kaunis: se tervehtii avarana sekä Itäsiltaa että uutta, sangen toimivaa Sirkkalan siltaa keskustasta saapuvia. Samoin se asemarakennuksen ja asemaravintolan jälkeen avartuvana suorastaan vetää saapujan Itäsillalle kohti keskustaa. Se on erottamaton osa Joensuun historiaa ja tähän muuten niin revittyyn kaupunkiin saapujalle se antaa hyvän kuvan kaupungista. Uudessa kaavaluonnoksessa paitsi tuhotaan vanha kallisarvoinen miljöö sekä rakennus, myös tukitaan asemaseudun avaruus. Korkeat kerrostalot ja mahdollinen pysäköintihalli pimentävät seudun ja jättävät kauniin vanhan asemarakennuksen puristuksiin, vaikka se juuri ansaitsisi tulla näkyväksi ja kunnioitetuksi osaksi uutta, joen itäpuolista kaupunginosaa. Myöskin matkakeskuksen tarve on enemmän kuin kyseenalainen: Nykyiselläänhän rautatieasemalta linja autoasemalle on matkaa tuskin sataakaan metriä. Matka taitaa olla lyhyempi kuin esimerkiksi Kouvolan tai Vaasan matkakeskuksilla saattaa bussi ja rautatielaitureiden väli olla. Matkakeskuksen rakentaminen lienee siis täysin perusteita vailla. Toki opastusta alueella voidaan parantaa ja aluetta vaikka alkaa kutsua matkakeskukseksi, jos se kerran joku vetovoimatekijä on. Nykytilanteessahan alue jo vastaa useiden kaupunkien matkakeskuksia.

139 LIITE 5, 56 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 56 / 69 Kaavassa on toki myös paljon hyvää. Kevyen liikenteen tukeminen alueella (johon parkkihalli toki aika huonosti sopii) on ilman muuta kannatettavaa ja lisää varmasti entisestään Sirkkapuiston virkistyskäyttömahdollisuuksia. Uusi kevyen liikenteen silta ansaitsee erityiskiitokset. On kuitenkin kohtuutonta, että korkeilla kerrostaloilla ja harvalukuisten vanhojen kiinteistöjen lukumäärää edelleen kaventamalla tahdotaan uhrata kaunis asemamiljöö vain siksi, että Kuopioonkin on matkakeskus rakenteilla ja koska vanhat rakennukset eivät ole tuottavia eivätkä edusta nykyaikaa. Ne edustavat historiaa ja niin niiden kuuluukin. Historiaton kaupunki on tulevaisuudeton kaupunki ja ennen kaikkea sieluton kaupunki. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Varsinainen historiallisen asemamiljöön kokonaisuus on menetetty ajat sitten. Alkuperäisestä rautatiehistoriasta muistuttavat neljä puurakennusta, asemapuisto ja palosta jäljelle jäänyt makasiinirakennuksen huonokuntoinen tiiliosa. Linja-autoasema pysäkkeineen ja laajat epämääräiset pysäköintikentät perustuvat 1980-luvun puolittaisesti toteutuneeseen keskusliikenneasemahankkeeseen. Rautatien henkilölaiturit eivät edusta sen paremmin arvostettavaa historiaa kuin tänä päivänä tavoiteltavaa hyvää toimivuutta ja esteettömyyttä. Asema-alueen ympäristön kokonaisuudelle on vaikea antaa hyvää arvosanaa, vaikka siinä noita arvostettavia ja hyviä historiallisia osia onkin. Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä.

140 LIITE 5, 57 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 57 / 69 Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Alueen suunnittelussa on huomioitu kaikki liikennemuodot, myös henkilöautoliikenne. Pysäköintitalo on mitoitettu matkustavaisille ja viereisten korttelien uudisrakentamiselle. Lisäksi pysäköintitaloon on sijoitettu saattopysäköintiä, polkupyöräpysäköintiä ja asiakaspalvelupiste. Luonnoksessa esitetty ratkaisu ei ole valmis. Sen suunnittelu jatkuu ja siihen tullaan tekemään muutoksia. Ratkaisusta saatu rakentava palaute auttaa suunnittelua. 14. Hannu Laitinen Kaavoituksen lähtökohta on väärä. Asemanseutu on liikenne ja matkustuskeskus. Sinne tullaan ja sieltä lähdetään helposti, sujuvasti ja nopeasti. Sinne ei tulla viihtymään ja olemaan. Riittävät ja lämpimät ravintola ja odotustilat palveluineen riittää. Nouto ja saattoliikenne on oltava sujuvaa ja riittävästi pysäköintitilaa nopealle pysäköinnille. Niitä kaavaluonnos ei nyt osoita. Taksiasema ja taksien jonotusaluetta en luonnoksessa näe. Näitä vaaditaan myös kyselyssä. Mihin on unohtunut maaliikennekeskusajatus jota nykyisessä kaavassa jo hieman on aloiteltu. Se olisi tavoittelemisen arvoinen. Nimenomaan siten voidaan parhaiten palvella muualta tulevia matkailijoita, myös venäläisiä.

141 LIITE 5, 58 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 58 / 69 Vanhan sillan tukkiminen henkilöautoliikenteeltä olisi suuri virhe. Penttilänranta on kasvava asuntoalue ja nyt liikennettä sieltä ollaan estämässsä. Samoin toriparkkia ollaan kiivaasti ajamassa eteenpäin ja samalla ollaan nyt ohjaamassa liikennettä muualle. Itä ja Sirkkalan sillat ovat vielä ainoat järkevät reitit Penttilä Vehkalahti Sulkuniemi -suunnasta keskustaan ja nyt ollaan ottamassa pois puolet kapasiteetista. Autoliikenne henkilöautoilla on vielä pitkään ajankohtaista ja sen on vain onnistuttava aseman lähellä sujuvasta. Sen osoittaa mielipidekyselykin. Sitä ei saa tieten tahtoen rajoittaa. Pyöräilyn ja kävelyn edistäminen on tietenkin hieno asia mutta joukossamme on myös niitä jotka eivät voi tai jaksa. Joensuussa on muistettava että talvi on edelleen talvi. Silloin yhä harvempi liikkuu pyörällä tai jalan. Tämän ehdotuksen kautta yritetään viestiä vanhoille ja vaivaisille "pysykää poissa Joensuusta". Kaikki eivät vaan pääse asemalle julkisilla liikennevälineillä tai lihasvoimalla. Säätilat, vuorokaudenajat, matkatavarat asettavat myös omat rajoitteensa. Aseman seudulle ei kannata väkisin survoa asutusta. Kaikkea ei vaan saa samaan ruutuun. Jäitä hattuun siinä asiassa. Joensuu on itäradan pääteasema ja jos uskomme sen kehitykseen on asemalle oltava kasvun varaa. Nykyinen hallitus on linjannut pohjoisen Itä-Suomen julkisen liikenteen bussien varaan ja eikö tässä olisi mainio paikka maaliikennekeskukselle ja sen laajenemiselle. Lopuksi vielä tämän projektin suunnittelijoille ja myös muille yhdessä ja erikseen: älkää tarpeettomasti rajoittako keskustan autoliikennettä. Sillä tavalla vaan näivetätte keskustan ja liiketoiminnan siellä. Talvi on pitkä ja kaikki eivät liikuntarajoitteiden tai huonojen tai pitkien bussiyhteyksien takia pääse ilman yksityisautoa keskustaan. Keskustan kai pitäisi olla kaupankäynnin keskus mutta jo tänä päivänä sieltä on mahdoton ostaa tai tilata esim. kodinkoneita. Kahvia ja kaljaa sieltä kyllä saa ja keskinkertaista ravintolaruokaa PKO:n paikoista mutta eipä juuri muuta. Onko se haluttua kehitystä. Joensuun asemanseudun ja keskustan uutta nousua odotellessa... Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden.

142 LIITE 5, 59 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 59 / 69 Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Lausunnossa kritisoidaan matkustajan olosuhteita vaihdettaessa liikennevälineestä toiseen. Tämä puute on tunnistettu luonnoksessa eikä suunnitelma suinkaan ole valmis. Suunnittelutyö on ollut käynnissä luonnoksen nähtävillä olon aikanakin ja jatkuu edelleen. Lopulliseen suunnitelmaan haetaan ratkaisu, jossa bussien ja junalaiturin välinen yhteys saadaan lyhyemmäksi, ja tähän kokonaisuuteen voidaan liittää luontevasti saapuminen ja lähteminen kaikilla eri liikennemuodoilla. Matkustajille järjestetään odotustila. Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita. Kävelykeskusta on ollut menestys ja pitänyt keskustan liiketoiminnan elävänä. Tätä tuetaan käynnistyvällä toripysäköintilaitoksen rakentamisella. Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu vähentää asemaan liittyvää ajoa Itärantakadulla. Ratkaisun huonot puolet ovat, että Penttilän suunnan henkilöautoliikenne joutuu käyttämään Sirkkalan siltaa reittinä keskustaan ja Ilosaaren palvelut ovat tavoitettavissa tavallisena arkena vain Itärannan kautta. Penttilän suunnan henkilöautolii-

143 LIITE 5, 60 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 60 / 69 kenteen tilanteen parantamiseksi selvitetään Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyä. Tavoitteena on, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin luonteva yhteys Penttilään avautuu myös Suvantosillalta. Tämä auttaa myös mm. Kerubin lounasravintolan saavutettavuutta henkilöautolla. Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi. 15. Maria Iltola Hyvät kaupunkimme Päättäjät! On erittäin hienoa, että kehitätte Joensuuta entistä toimivammaksi ja houkuttelevammaksi asuin- ja matkailukohteeksi. Tutustuessani asemanseudun suunnitelmiin minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että haluatte tehdä tästä miniatyyrikokoisen suurkaupungin, joka on täynnä laatikkomaisia ja epäinhimillisiä kerrostaloja. Matkailullisesta ja kaupunkilaisten viihtyvyyden näkökulmasta olen täysin erimieltä tehdyn suunnitelman kanssa. Tähän kaupunkiin ei sovi korkeat kerrostalot, ne peittävät jokinäkymän monelta suunnalta ja maiseman ne pilaavat täysin. Matkailijoita kiinnostavat huomattavasti enemmän kulttuuriperinnöltään alueen historiaa ja persoonallisuutta esiintuovat rakennukset ja alueet kuin joka paikan valtaavat kerrostalot. Suuret rakennukset eivät paranna kaupungin omaleimaisuutta vaan peittävät sen olemassaolon. Ne eivät myöskään lisää alueen viihtyisyyttä. Sen vuoksi asemanseudun puutalot olisivat ensiarvoisen tärkeitä säilyttää. Tämä koskee myös asemaravintolaa ja viereistä asuinrakennusta. Niissä on mahdollisuus tarjota niin paikallisille kuin matkailijoillekin viihtyisiä ja omaperäisiä ravintola-, kulttuuri - ja jopa majoituspalveluita. Matkailijat haluavat nykyisin elämyksiä ja uusia kokemuksia. Taitokortteli on osoittanut sen, että juuri tällaisella kulttuuritarjonnalla on Joensuun mahdollista kilpailla jopa kansainvälisistä matkailijoista. Keskusta-alueen laajeneminen on kaunis ajatus, mutta olisiko tärkeämpää saada nykyinen keskusta-alue miellyttävämmäksi ja houkuttelevammaksi ensin, ennen kuin haaveillaan laajennuksesta.

144 LIITE 5, 61 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 61 / 69 Kehittäminen on pääasiassa hyvä asia, mutta olisi toivottavaa, että se tehtäisiin kaupungin omaleimaisuutta ja sen kulttuuriperintöä kunnioittaen. Vastine: Suunnittelua ohjaa symmetrisen kaupungin visio, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi : Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Keskustamainen kaupunki laajenee Pielisjokea itäpuolelle, jolloin joki sijoittuu keskeisesti Joensuun symmetrisessä kaupungissa. Muutos nykyiseen nähden on merkittävä. Alue jatkaa Aittarannan ja Penttilänrannan keskustatyyppistä rakentamista. Vehreyttä ja vehmautta alueella edustavat uudesta suunnitellusta rakentamisesta huolimatta asemanpuisto ja laaja rantapuistovyöhyke yhdessä Ilo- ja Niskasaarten kanssa. Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle.

145 LIITE 5, 62 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 62 / Kaija Rossi ja Aira Komulainen Asemanseudun kaavaehdotuksessa suunnitellaan vanhojen siltojen käyttörajoitusta. Polkupyöräilijänä olen huomannut, että autoliikenne on vähentynyt niillä itsestään Sirkkalansillan valmistuttua. Pyöräilijänä olen tyytyväinen nykytilanteeseen. Sillan sulkeminen henkilöautoliikenteeltä aiheuttaisi sen sijaan huomattavaa harmia. Ehdotan että siltojen nykyinen käyttö jatkuu. Vanhan asemaravintolarakennuksen säilyttämistä puollan. Siihen on syntynyt tärkeää kulttuuritoimintaa osuuskunta Laiturin ansiosta. Se on kaupungille ilmaista ja aktivoi väestöä. Kaupungin tulee tukea kaupunkilaisten omaehtoista toimintaa, jota ei korvata millään kaupungin virallisella kalliilla toimenpiteellä. Vastine: Joensuu on viimeksi tehdyn valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen ( ) perusteella Suomen vilkkain jalankulku- ja pyöräilykaupunki näiden kulkumuotojen osuus matkoista on peräti 46 %. Määrä on erittäin merkittävä. Keskusta ja sen läheisyydessä sijaitsevat alueet ovat keskeisiä jalankulku- ja pyöräilyalueita. Luonnoksessa oleva esitys Länsisillan ja Kanavasillan sulkemiseksi henkilöautoliikenteeltä perustuu tarpeeseen parantaa keskustan ja asemanseudun välillä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tämä tarve on tullut esille matkustajakyselyissä, muiden tarpeiden ohessa. Tärkein suunta asemalle tuleville jalankulkijoille ja pyöräilijöille on nimenomaan keskustan ja yliopistoalue sen takana. Länsi- ja Kanavasilta ovat niin kapeita, että jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden merkittävä parantaminen edellyttää radikaaleja muutoksia nykytilanteeseen. Luonnoksessa henkilöautoliikenne asemalle sijoitetaan Kettuvaaratien ja Itärannan kiertoliittymän viidenneksi haaraksi. Tämä järjestely helpottaa saattoliikennettä autolla, koska yhteydet pääkatu- ja valtatieverkolle ovat sujuvat Kettuvaarantien ja Sirkkalan sillan kautta. Ratkaisu Ilosaaren siltojen käyttötavasta tehdään osana tätä kaava- ja suunnitteluhanketta. Jatkosuunnittelussa lähtökohtana on kompromissi, jossa kaikki liikennemuodot sallitaan Itä-, Länsi- ja Kanavasilloilla, mutta ajorataa kavennetaan ja moottoriajoneuvojen nopeustasoa lasketaan. Vapautuva tila käytetään jalankulun ja pyöräilyn hyväksi.

146 LIITE 5, 63 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 63 / 69 Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennuksen omistajan ja museoviraston kanssa. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Entisten asemaravintolan ja asuinkasarmin sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. 17. Tomi Riikonen Lisärakentaminen on hyvä ajatus. Ihmettelen kuitenkin vanhan, 1800-luvulla rakennetun asuinrakennuksen purkusuunnitelmia. Rakennus on jo ikänsä puolesta harvinaisuus Joensuussa. Se sijaitsee radan vieressä ja asema-alueella luulisi olevan yllin kyllin tilaa (isot parkkipaikka-alueet) uudisrakennuksille ilman tämän purkamistakin. Myös ent. asemaravintolarakennuksen säilyttämistä pitäisi vielä harkita. Mutta säilyttäkää edes tuo asuinrakennus. Vastine: Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle.

147 LIITE 5, 64 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 64 / Jorma Sorsa Yleisötilaisuuteen torstaina ja siihen liittyvään ja ja netistä löytyvään materiaaliin viitaten. Täydennän aikaisempia kommentteja Virkailijain talon lähellä olevaan alueeseen eli Kettuvaarantie (Sirkkalan sillan jatke) ja Sirkkalantien rajaamaan alueeseen VT:sta päin katsoen. 1. Nykyisestä tilanteesta ja aikaisemmista suunnitelmista (?) poiketen LPA 1303, joka dokumentoinnin perusteella olisi varattu VT:n käyttöön, on nykyistä aluetta huomattavasti laajempi (pidempi). Mieluummin säilyttäisin ko. vieraspysäköinnin nykyisen kokoisena ja paikoillaan, samalla säilyttäen enemmän puisto/metsäkaistaletta VT:n aitaa vasten. 2. Minkä takia kevyen liikenteen väylä jatkuu VT:n aitaan saakka, josta ei siis ole pääsyä eteenpäin? 3. Jos ko. alueella rakennetaan asuinkerrostalo(ja), niin esittäisin, että rakennettaisiin ainoastaan yksi asuinkerrostalo Kettuvaarantien varteen (neliömäinen alue kaavassa), jonka kerroskorkeudessa tulee huomioida, ettei se varjosta Virkailijantaloa eikä sen piha-aluetta. Näin saataisiin säilytettyä enemmän puistoaluetta Kettuvaarantien pohjoispuolella. Nyt suunnitellut kaksi vierekkäistä kerrostaloa, toinen korkea ja toinen pitkulainen, jotka eivät sovi edes keskenään yhteen, saati sitten ympäröivään rakennuskantaan. 4. Ko. uuden asuntoalueen kulmalla oli tehty melumittaus ylitti melurajan yöaikaan UPM:n vaneritehtaan vuoksi, joka myöskin puoltaa asuintalon rakentamista kauemmaksi vaneritehtaasta. Toisaalta kohta viisi vuotta alueella asuneena voi todeta, että enemmän ajoittaista melua on syntynyt AMK:n jätemyllystä tms. (ei enää tänä kesänä) ja erityisesti Sirkkalan sillan nostoläpän metalliliuskojen iskuista alustaansa autojen ajaessa niiden yli. Olin reilun viikon poissa ja nyt vaikuttaisi, että tuolle läppämelulle on tehty jotain, koska se on selvästi vaimentunut. Jos näin on, niin kiitos siitä (parisen vuotta tuosta iskumelusta onkin saanut kärsiä ikkunan ollessa auki tai piha-alueella). Vastine: Pysäköintialuetta säilytetään sen verran kuin autopaikoille on tarvetta. Virkailijatalon tarve ja sen kanssa tehdyt sopimukset huomioidaan.

148 LIITE 5, 65 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 65 / 69 Jalankulun ja pyöräilyn reitti on esitetty suunnitelmassa Virkailijatalon tontin rajaan kiinni. Ratkaisu mahdollistaisi reitin myöhemmän jatkamisen rantaa myöten Karsikon suuntaan tulevaisuudessa. Tämän suunnitelman yhteydessä umpikujamaisella yhteydellä ei ole merkitystä ja se voidaan poistaa. Laadittua meluselvitystä täydennetään ottamalla huomioon vaneritehtaan aiheuttama melu yhtenä melulähteenä. Täydentämisen jälkeen tutkitaan mahdollisuudet tehdasmelulta suojautumiseen ja ratkaistaan mahdollisuus asuinrakentamiseen Sirkkalan sillan korvassa. Perusteena ratkaisuille on valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (VnP 993/1992). Lisäksi tutkitaan vielä Sirkkalan sillan korvaan suunnitellun asuinkorttelin massoittelua eli rakennusosien sijoittumista. 19. Raino-Lars Albert Hyvä Joensuun kaavoitus, haluan lausua asemanseudun kaavaluonnoksesta seuraavaa: - Kontionkadun ylikulkusilta oli hyvä suunnitelma. Se aidosti laajensi uuden keskustan kulkureittejä. Sen puuttuminen kaavaluonnoksesta harmittaa. - Makasiinin tontille kaavailtu asuintalo on liian massiivinen. Se estää tulevaisuudessa ylikulkusillan järkevän toteuttamisen ja on ikään kuin tulppana uusille suunnitelmille. Jos kyseinen talo rakennetaan, sen luonne tulee keventää ja muotoilla rakennus ja tontin käyttö niin, että ylikulku on mahdollista rakentaa myös myöhemmin. - Ravintolarakennus ja entinen asuinkasarmi ovat olennainen osa historiallista Joensuun ratamiljöötä. Ne tulisi säilyttää paikoillaan ja integroida suunnitelmaan. Jos niiden säilyttäminen ei ole mahdollista, tulisi ainakin asuinkasarmille harkita siirtomerkintää. - Itäsillan sulkeminen henkilöautoliikenteeltä on kannatettavaa. Bussejakin voisi ohjata sitä kautta vain harkitusti. Silta on suhteellisen kapea ja sillä on ollut jo monia vaarallisia liikennetilanteita. Vastine: Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun ta-

149 LIITE 5, 66 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 66 / 69 soon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. P Makasiinin tontille sijoittuvan rakennuksen kokoa, muotoa ja kerroslukua suunnitellaan vielä. Kuusikerroksinen tasakorkuinen rakennus ei ehkä ole paikalle hyvin soveltuva. Selvitetään, voisiko rakennus olla muodoltaan sukua läheiselle Asunto Oy Aittarannan rakennukselle. Asemanseudun suojelun lähtökohtana on valtion eri virastojen ja laitosten keskinäinen rautatierakennusten suojelusopimus vuodelta Sopimuksen piirissä tällä alueella ovat palanut makasiini, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Palaneen makasiinin suojelun edellytykset ovat selvästi heikentyneet. Suojelusopimuksen laajuuden ylittävästä, asemakaavalla tehtävästä rakennussuojelusta aiheutuvista erityisistä kustannuksista on viime kädessä vastuussa kaupunki ja tämä on otettava huomioon suojelusta päätettäessä. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä suunnittelualueella on tehty selvitys ja se on löydettävissä kaavan internetsivuilta. Selvitys on ajantasainen ja riittävä ja sitä täydennetään museoviraston edellyttämällä tavalla arvotuksen ja johtopäätösten osalta. Asemaravintolarakennuksen historia on kuvattu selvityksessä ja se on suunnittelijoiden ja museoviraston tiedossa. Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuksella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa

150 LIITE 5, 67 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 67 / 69 erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle. Mielipide tukee kaavaluonnoksen mukaista liikenneratkaisua Ilosaaren silloilla. 20. Margareta Rydén-Kortelainen ja Jukka Kortelainen Olemme tyytyväisiä asemakaavan luonnokseen koskien Asemapäällikön kiinteistöä. Haluamme esittää mielipiteitä koskien asemakaavaluonnoksen "eteläinen osa", entinen makasiinin alue. Tulevalla rakennuksella ja tontin kasvillisuudella pitäisi olla yhdistäviä tekijöitä vanhan rautatieaseman alueeseen. Mielestämme alueelle sopii parhaiten puu ja punatiili rakennusmateriaaliksi. Mielestämme suunniteltu rakennus on liian massiivinen ja korkea suhteessa viereisiin rakennuksiin ja kasvillisuuteen. Neljä kerrosta näyttää paremmalta makasiinin tilalle. Rakennus voisi olla lähempänä rataa jolloin tien ja rakennuksen väliin voisi istuttaa puita. Puut suojaavat asuntoja melulta ja pölyltä ja yhdistävät tontin joenvarsipuistoon ja asemapuistoon. Vastine: Makasiinin tontille sijoittuvan rakennuksen kokoa, muotoa ja kerroslukua suunnitellaan vielä. Kuusikerroksinen tasakorkuinen rakennus ei ehkä ole paikalle hyvin soveltuva. Selvitetään, voisiko rakennus olla muodoltaan sukua läheiselle Asunto Oy Aittarannan rakennukselle. Puu ja punatiili ovat alueelle soveltuvia julkisivumateriaaleja. Yksityiskohtaisten kaavamääräysten laatiminen on vielä kesken. Rakennuksen sijoittaminen lähemmäs rataa on tuskin mahdollista rataliikenteen aiheuttaman tärinän vuoksi. Kaavassa tullaan edellyttämään, että puustoa jää tai istutetaan uudisrakennettavan tontin ja asemapäällikön talon väliselle alueelle. Puiden istuttamista Itärantakadun varteen voidaan harkita, mutta rakentamisen ja liikenteen tilatarve asettaa tälle rajoituksia.

151 LIITE 5, 68 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 68 / Juhani Härkönen Joensuu haluaa olla ympäristöystävällinen kaupunki ja kannustaa lihasvoimalla liikkumista. Siksi katson, että kevyenliikenteen yhteys ratapihan yli tai ali Kontionkadun pään ja Itärannan välille on välttämätön. Vastine: Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kahden miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmaksi. Toiseksi Itärantakadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 metriä pitkä luiska, että sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itärantakadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän luiskaamisen vuoksi. Rahat on järkevämpi käyttää Suvantosillan itäpään liittymäjärjestelyn muuttamiseen ja Niinivaarantie Karjalankatu Vanha Raitti Itäranta pyöräily-yhteyden parantamiseen. Nykyistä sujuvampi ja turvallisempi jalankulun ja pyöräilyn yhteys tällä reitillä vastaa samaan tarpeeseen ja ohjaa kulkijat nykyistä sujuvammin asemalle ja Ilosaaren siltojen kautta keskustaan. Samalla on tavoitteena henkilöautoilun osalta, että keskustasta tullessa voidaan kääntyä vasemmalle Vanhalle Raitille, jolloin yhteys Penttilään avautuu. 22. Anja Viitala ( ), Mielipide lisätty Olen kiinnostunut asemaseudun kaavoituksesta, koska isovanhempani asuivat rautatieläisten asuintalossa ja jouduin lapsena seuraamaan kauniin pikku puistikon tuhoamista kahvilaparakin tieltä. Mielestäni sitä parakkia ei pidä jättää rumentamaan asemaseutua. Mieluummin pitäisi harkita pommin osumankin jälkeen korjatun asuinrakennuksen säilyttämistä, koska se on samaa tyyliä ja samassa linjassa suojelukohteiden kanssa. Parakki ei ole ensi kertaa junalla kaupunkiin tuleville turisteille kaunis näky. Vastine: Kahvila Laiturin rakennuksen (entinen asemaravintolarakennus) säilymismahdollisuus selvitetään. Asuinkasarmin osalta selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta siirtää rakennus uuteen paikkaan. Rakennussuojelun ratkaisusta neuvotellaan edelleen rakennusten omistajien ja museoviraston kanssa. Entisellä asemaravintolarakennuk-

152 LIITE 5, 69 / 69 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti , täyd yksi uusi mielipide lopussa KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 69 / 69 sella ja asuinkasarmilla on oma arvonsa, vaikkakaan ne eivät rinnastu itsestään selvästi suojeltaviin asemarakennukseen ja asemapäällikön taloon. Entisessä asemaravintolarakennuksessa tällä hetkellä oleva omaehtoinen Kahvila Laiturin toiminta on myös arvo sinänsä. Rakennusten sijainti tuottaa päänvaivaa suunnitteluratkaisussa erityisesti alueen sisäisten kulkuyhteyksien ja lisärakentamisen sovittamisessa alueelle.

153 LIITE 6

154 LIITE 7, 1 / 25 JOENSUUN ASEMANSEUDUN YLEISSUUNNITELMA TOUKOKUU 2017

155 LIITE 7, 2 / 25 Suunnitteluryhmä: Juha-Pekka Vartiainen Joensuun kaupunki Antti Rissanen Joensuun kaupunki Jarmo Tihmala Joensuun kaupunki Ari Varonen Joensuun kaupunki Timo Lajunen Joensuun kaupunki Pasi Lamminluoto Joensuun kaupunki Kaisu Partanen VR-Yhtymä Oy Janne Seeste VR-Yhtymä Oy Osmo Nevalainen Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Maija Salonen Liikennevirasto Ville Vuokko Liikennevirasto Antti Ropponen Senaatti-Kiinteistöt Terhi Nissinen Pohjois-Savon ELY-keskus Sami Laakkonen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Hannu Tukonen Oy Matkahuolto Ab Janne Korhonen Joensuun Pysäköinti Oy Pertti Dahl Joensuun Pysäköinti Oy Ramboll Finland Oy: Jari Mäkynen projektipäällikkö Mikko Siitonen maankäyttö Petteri Laamanen maankäyttö Tuomo Vesajoki liikenne Erkki Sarjanoja kadut Mikko Ruokolainen kunnallistekniikka Tuulikki Peltomäki maisema Tuomas Lehteinen matkustajapalvelut Annu Tulonen rakennushistoria Tiina Kuokkanen markkina-analyysi Hanna Herkkola vuorovaikutus Jari Hirvonen rakennettavuus Ari Kolehmainen PIMA Tarja Ojala luonto Timo Korkee melu Kirsi Koivisto tärinä Antti Lepola VAK-arvio Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma

156 LIITE 7, 3 / 25 SISÄLTÖ 1. SUUNNITTELUKOHDE KOHTEEN YLEISKUVAUS TAVOITTEET SUUNNITTELUPROSESSI TYÖVAIHEET LAADITUT SELVITYKSET MAANKÄYTTÖ ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT SUUNNITELMALUONNOKSET YLEISSUUNNITELMA KOKONAISRATKAISU JA KAUPUNKIKUVA KORTTELIALUEET LIIKENNE JOUKKOLIIKENNE, TAKSIT JA SAATTOLIIKENNE AUTOLIIKENNE PYÖRÄILY JALANKULKU KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA KADUT ASEMA-AUKIO JA ASEMARAITTI PUISTOT SIRKKAPUISTO ASEMAPUISTO VESIHUOLTO JA MUUT TEKNISET VERKOSTOT HULEVEDET JÄTEVESI VESIJOHTO MUUT TEKNISET VERKOSTOT KUSTANNUSARVIOT LIITTEET LIITE 1 : YLEISSUUNNITELMAKARTTA LIITE 2 : LIIKENNEKAAVIO LIITE 3 : VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma

157 LIITE 7, 4 / SUUNNITTELUKOHDE 1.1 KOHTEEN YLEISKUVAUS Joensuun kaupunki tavoittelee kaupunkikeskustan kasvua Pielisjoen molemmille rannoille. Tavoite on saanut nimen Symmetrinen kaupunki. Asemanseutu on osa laajempaa Pielisjoen itäpuolen kokonaisuutta, johon kuuluvat Aittaranta, Penttilänranta ja Green Park työpaikka-alue Penttilässä. Keskusta laajenee Pielisjoen itäpuolelle. Joki sijoittuu kaupungin keskelle ja Ilosaari Joensuun sydämeen. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Siltakadun kautta keskustaan kulkeva katuyhteys Rantakadun liittymään saakka. Lisäksi alue kattaa Niskasaaresta Pielisjoen linnan korttelin sekä Pielisjoen pienet saaret, Kokonsaaren ja Sirkkasaaren. Alue on luonteeltaan kaksijakoinen. Viehättävä Pielisjoki rantapuistoineen on alueen yksi keskeinen elementti. Toisaalta asemanseutua määrittelee vahvasti myös vilkas liikenne ja sen nykyisellään tarvitsemat laajat tilavaraukset. Asemanseutu on maakunnallinen liikenteen solmukohta. Asemanseudun keskeisiä maanomistajia ovat Joensuun kaupunki, Liikennevirasto, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja VR-Yhtymä Oy. Kaavamuutosalueella sijaitseva Asemapäällikön talo on yksityisomistuksessa. Kuva 1. Yleissuunnitelman alueen rajaus. 4 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma 1.2 TAVOITTEET Mitattavina tavoitteina on Symmetriselle kaupungille asetettu uutta työpaikkaa ja uutta asukasta vuoteen 2030 mennessä. Asemanseudulla tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kävelykeskusta, Rantapuisto, Ilosaari, Sirkkala ja Asemanseutu muodostavat vahvistuvan kaupunkitapahtumien ja matkailun alueen. Yleissuunitelmassa ja sen rinnalla laadittavassa asemakaavan muutoksessa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen sijainti ja laajuus. Suunnitelmilla mahdollistetaan hotelli- ja majoitustoiminnan laajeneminen ja sen yhteyteen kaupunkikylpylän toteuttaminen. Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja alueen liikennejärjestelyt uudistetaan. Matkustajapalveluiden uudistaminen kytketään yhteen Joensuun ratapihan parannushankkeen kanssa, koska onnistuminen edellyttää ratapihan henkilöliikenteen laitureiden parantamista ja nykyaikaistamista. Muulta käytöltä vapautuvat alueet otetaan asunto-, liike- ja toimistorakentamiseen. Rakennussuojelukysymykset ratkaistaan aiemmin tehtyjen päätösten ja uuden arvion pohjalta.

158 1.3 SUUNNITTELUPROSESSI Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma TYÖVAIHEET Asemanseudun yleissuunnitelma on laadittu kiinteänä osan alueen asemakaavan muutosten prosesseja. Asemanseudun kaavahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna Hankkeesta on tiedotettu vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa. Kaavahanke tuli vireille Asemanseudun vaihtoehdot julkaistiin arvioitaviksi huhtikuussa Varsinainen kaavaluonnos oli nähtävillä syyskuussa Asemanseudun Ellin kaavamuutos irrotettiin omaksi kaavahankkeekseen muusta asemanseudun kokonaisuudesta tammikuussa Yleissuunnitelman laatimisen aikainen osallistuminen järjestettiin osana laadittavien asemankaavanmuutosten prosesseja LAADITUT SELVITYKSET Yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä laaditiin useita erillisselvityksiä, joista keskeisimmät on tiivistetysti kuvattu alla. Joensuun asemanseudun maisemaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Selvityksen mukaan maiseman olennaisimmat piirteet liittyvät Pielisjokeen, saariin, puistoihin ja rautatieympäristöön. Säilytettävät arvokkaat näkymät kulkevat pitkin siltoja ja jokilaakson poikki. Pitkä näkymä Siltakadulla kaupungintalon ja rautatieaseman välillä on tärkeä alueen hahmottamiseksi ja yhdistämään joen puolet toisiinsa visuaalisesti. Vanha rautatieasema on hyvä säilyttää alueen maamerkkinä, sillä se viestii alueen historiasta ja on ollut pitkään alueen kiintopiste. Muutokselle herkimpiä alueita ovat Sirkkapuiston ranta, vanha rautatieasema ja sen eteläpuoleinen asemapuisto. Varsinkin suunnittelualueen pohjoinen ja eteläinen osa kestävät suurempimittakaavaista rakentamista. Rantapuisto ja asemapuisto ovat alueen arvokkaimmat viheralueet. Niiden vanhat puut sekä radan varren lehmusrivi ovat alueen arvokkaimmat puut ja ne tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Kuva 2. Ote Asemanseudun maisemaselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016). 5 LIITE 7, 5 / 25

159 LIITE 7, 6 / 25 Joensuun asemanseudun markkina-analyysi ja alueen kokonaiskonsepti (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueesta on laadittu markkinaselvitys ja alueen kokonaiskonsepti. Aineistoa hyödynnettiin kolmen vaihtoehtoisen suunnitelman muodostamisessa alkuvuodesta Vaihtoehdot olivat nähtävänä huhtikuussa Sijaintinsa puolesta asemanseutu soveltuu toimistokäyttöön ja asumiseen. Lähialueen asukkaiden ja asemanseutua käyttävien matkustajien vähittäiskaupan ja palveluiden tilantarve on yhteensä korkeintaan m 2. Joensuun kaupungista puuttuu varsinainen vetovoimainen matkailukohde. Matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudusta on laadittu matkustaja- ja liikennepalveluiden konsepti. Palveluiden kehittäminen keskittyy joukkoliikenteen, pysäköinnin ja pyöräilyn parantamiseen. Joensuun Asemanseudun luontoselvitys ja talvilinnustoselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueesta on laadittu luontoselvitys ja talvilinnustoselvitys. Alue on voimakkaasti muokattua ympäristöä, jonka hallitsevia elementtejä ovat rakennetut puistot ja niihin istutetut koristepuulajit. Alueella ei ole uhanalaisten tai huomionarvoisten luontotyyppien ja lajien esiintymiä eivätkä alueen puistot myöskään ole soveliasta elinympäristöä huomionarvoiselle lintulajistolle. Joensuun Asemanseudun meluselvitys (Ramboll Finland Oy 2017) Asemanseudusta on laadittu meluselvitys. Rautatie- ja katuliikenne aiheuttavat merkittävää meluhaittaa. Suunnittelualueella on tarpeen toteuttaa melusuojarakenteita ja huomioida melu rakennusten julkisivurakenteissa. Rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudusta on tehty rakennettavuusselvitys. Kunkin rakennuksen osalta on tehtävä tonttikohtainen pohjatutkimus lopullisen perustamistavan ja mahdollisen pohjanvahvistuksen määrittämistä varten. 6 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Joensuun asema-alueen rakennushistoriaselvitys (Ramboll Finland Oy 2016) Asema-alueen rakennuksista on tehty rakennushistoriaselvitys. Karjalan rata Joensuuhun valmistui vuonna Alueen nykyisistä rakennuksista varhaisimmat rakennukset ovat tältä ajalta. Asemarakennuksen keskeisimmät arvot liittyvät sen vuosina 1894 ja 1911 rakennettuihin osiin, jotka muodostavat rakennuksen päämassan luvun laajennusosa on myöhemmin muuttunut merkittävästi ja muutokset ovat heikentäneet sen rakennushistoriallista arvoa. Sisätilat ovat muuttuneet merkittävästi. Kuva 4. Asemapäällikön talo Itäranta-kadulta katsottuna (kuva: Ramboll Finland Oy 2016). Alkuperäinen rakennus on ollut symmetrinen. Oikeanpuoleisin osa ja päädyn kuisti ovat 1940-luvulta. Kuva 3. Kuvassa (Lähde: Suomen rautatiemuseo) ovat asemarakennus ja asemapäällikön talo alkuperäisessä asussaan. Finna. Suomen Rautatiemuseosäätiö. Kuva rakennushistoriaselvityksestä (Ramboll Finland Oy 2016).

160 Asemapäällikön talo on säilynyt hyvin alkuperäisessä ja 1950-luvun laajennuksen asussa. Rakennus liittyy keskeisesti sitä ympäröivään asemapuistoon. Myös asuntokasarmi on alueen alkuperäisiä rakennuksia. Rakennuksen rooli kokonaisuudessa on kuitenkin heikentynyt. Rakennukseen on tehty merkittäviä muutoksia ja ympäröivä pihapiiri on ajan saatossa hävinnyt. Myöhemmin rakennettu ravintolarakennus on katkaissut aseman ja asuntokasarmin välisen yhteyden. Ravintolarakennus on säilynyt sotien jälkeisessä asussaan niin sisä- kuin ulkotiloiltaankin. Ravintola on rakennettu todennäköisesti vuonna Joensuun asemaympäristö on vuosikymmenien kuluessa muuttunut ja pienentynyt. Alueella on edelleen tunnistettavia ja arvokkaita rautatiepuistoon kuuluvia elementtejä. Merkittävimpiä ovat lehmusrivistö asuinkasarmin ja asemalaiturin välillä, jalokuusiaita asemapäällikön talon ja makasiinialueen rajalla, asemapäällikön talon ympäristön avoin puistomaisuus jalopuineen ja laiturialuetta rajaavine pensasaitoineen. Asemapuiston merkitystä lisäävät Pielisjoen rantaan, alun perin asema-alueeseen kuulunut, istutettu rautatiepuiston kasvillisuutta toistava puistoalue, jossa hiekkakujanne kulkee lehmusten ja jalokuusiryhmien lomassa. Kuva 5. Kuva Sillankorvanpuistosta. Puisto liittyy asemapuiston kokonaisuuteen (Kuva Ramboll Finland Oy 2016). Joensuun Asemanseudun taustaselvitys pilaantuneista maa-aineksista (Ramboll Finland Oy 2016) Suunnittelualueelta on selvitetty mahdolliset pilaantuneet maa-alueet. Selvityksessä ei tullut esille sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät maaperän pilaantuneisuutta koskevia lisäselvityksiä käynnissä olevaa yleissuunnittelua varten. Riskikohteet tulee huomioida alueen uudisrakentamisessa selvittämällä kohdekohtaisesti maaperän haitta-ainepitoisuudet etukäteen, jolloin mahdollinen maaperän pilaantuneisuus voidaan huomioida maarakennussuunnittelussa. Tunnistetut riskikohteet on listattu taustaselvitykseen. Joensuun Asemanseudun tärinäselvitys ja sen täydennys (Ramboll Finland Oy 2016, 2017) Suunnittelualueesta on laadittu tärinäselvitys. Junaliikenteen aiheuttamat tärinät ylittävät suositusarvot uusissa rakennuksissa ihmisen häiriöksi kokemalle tärinälle alle metrin etäisyydellä radasta. Korttelin 5161 uudisrakentamiseen vaikuttavat rataliikenteestä aiheutuva runkomelu ja tärinä. Asuinrakentaminen edellyttää erityisiä rakenteita, joilla suojaudutaan runkomelulta ja tärinältä. Joensuun asemanseudun VAK-arvio ja sen täydennys (Ramboll Finland Oy 2016) Asemanseudun suunnittelua varten on valmistunut arvio vaarallisten aineiden kuljetusten aiheuttamista riskeistä. Selvityksessä ja sen täydennyksessä käsitellään vaarallisten aineiden rautatiekuljetusten aiheuttamaa turvallisuusriskiä ja Valion ja UPM:n teollisuuslaitosten kemikaalien kuljetusten ja säilytyksen aiheuttamaa turvallisuusriskiä. Asemanseudun suunnitteluratkaisu ei osoita alueelle uutta erityisen herkkää maankäyttöä. Käyttäjäkyselyn yhteenveto (Ramboll Finland Oy 2016) Ramboll Finland Oy teki kyselyn asemanseudun käyttäjille internetissä joulukuussa Kyselyllä selvitettiin alueen käyttötapoja, liikkumista ja palvelutarpeita. Vastauksia saatiin kpl. Junamatkustajien haastattelujen yhteenveto (Joensuun kaupunki 2015) Joensuun kaupunki haastatteli junamatkustajia syksyllä Kyselyllä selvitettiin muun muassa alueen matkaketjuja ja asemanseudun palveluvaatimuksia. Avovastaukset painottuivat polkupyöräpysäköinnin ja autopysäköinnin olosuhteisiin, palvelupuutteisiin ja ympäristön ominaisuuksiin. Joensuun ratapihan ratasuunnitelman luonnokset (VR Track Oy marraskuu 2016) VR Track Oy laatii Liikenneviraston toimeksiannosta Joensuun ratapihan ratasuunnitelmaa. Ratasuunnitelma on ratalain (110/2007) mukainen suunnitelma, johon perustuen parantamishanke voidaan käynnistää. Työ valmistuu keväällä Kaavaselostuksen mukana on otteita ratasuunnitelmaluonnoksesta. Koko luonnosaineisto on ladattavissa Liikenneviraston sivuilta ( Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma 7 LIITE 7, 7 / 25

161 LIITE 7, 8 / MAANKÄYTTÖ Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Joensuun ydinkeskustan symmetrisen kaupungin kehitysvision ( 126). Vision yleistavoitteen mukaan Vilkas symmetrinen kaupunkikeskusta joen molemmin puolin luo vihreää kasvua. Sillat ja jokiympäristö aktivoivat ihmisiä, tarjoavat elämyksiä ja innostavat luomaan tapahtumia ympäri vuoden. Kaupunginhallitus hyväksyi visiota tarkentavan toimeenpanosuunnitelman ( 70). 2.1 ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT Suunnittelua varten perustettiin suunnitteluryhmä. Suunnitteluryhmään kuuluivat alueen keskeiset maanomistajat ja toimijat. Talven kuluessa suunnitteluryhmä työsti asemanseudusta kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa. Vaihtoehtoisten suunnitelmien taustalla oli alueesta laadittu markkinaselvitys ja kokonaiskonsepti. Kaikissa vaihtoehdoissa oli samat symmetrisen kaupungin pääperiaatteet. Asemanseutu on Symmetrisen kaupungin periaatteiden mukaan tiivis, monipuolinen ja keskustamainen alue. Lisäksi vaihtoehdoissa tutkittiin erilaisia liikenneratkaisuja Siltakadun vanhoille silloille. Kahdessa vaihtoehdossa henkilöautoliikenteen läpiajo oli katkaistu Länsisillalta, jolloin käynti Ilosaareen olisi henkilöautoilla vain Itäsillan kautta. Kolmannessa vaihtoehdossa bussiliikenne oli siirretty Sirkkalan sillalle ja henkilöautoilu sallittu vanhoilla silloilla. Vanhojen rautatierakennusten suojelun laajuus vaihteli. Laajimmillaan mukana suojelussa olivat asemarakennuksen ja asemapäällikön talon lisäksi vanha asemaravintola ja palaneen makasiinin tiilinen osa. Pienimmillään suojeluratkaisu piti sisällään asemarakennuksen ja vanhan asemapäällikön talon. Kaikissa vaihtoehdoissa Sirkkalan sillan kupeeseen oli esitetty uutta asuinkerrostalokorttelia. Rakennusten laajuus ja massoittelu vaihteli. Suunnitelmat olivat nähtävillä Vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Tilaisuudessa oli 58 henkeä. Lisäksi internetsivuilla oli vaihtoehtoja koskeva kysely ja vaihtoehtoja esiteltiin myös keskeisille sidosryhmille. Kuva 6. Alustavat vaihtoehdot VE 1 VE 2 VE 3 8 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma

162 uudiskorttelit erityisesti asemakorttelin pohjoisosissa olivat vaikeasti toteutettavia. makasiinin jäljellä olevan osan. Kaavaluonnoksessa esitettiin suojelta- mahdollista toteuttaa liike- ja toimistorakentamista sekä asumista. osa painottui asumiseen. Pysäköinti sijoittui keskelle. Pohjoisosaan oli omasta pysäköintilaitoksesta luovuttiin. Asemien puolella eteläisin Sirkkapuisto tehtiin mahdollisimman laajana. Erillisestä Kimmelin saarien käyttömahdollisuuksia mm. erilaisiin tapahtumiin. yhteyttä ja puistojen käytettävyyttä. Siltayhteys lisää jokirantojen ja sessa mukana. Siltayhteys parantaa Sirkkapuiston ja Ilosaaren välistä Sirkkapuiston ja Niskasaaren välinen jalankulkusilta oli kaavaluonnok- luiskaamisen vuoksi. tontin rakentamisen erittäin vaikeaksi juuri korkeusasemansa ja pitkän esteetön. Kolmanneksi sillan toteuttaminen tekisi palaneen makasiinin ta-kadun tasoon niin, että väylä olisi pyörällä ajettavissa ja riittävän metriä pitkä luiska, jotta sillan kannen korkeudelta päästäisiin Itäran- si. Toiseksi Itäranta-kadun puolella jouduttaisiin toteuttamaan yli 150 den miljoonan euron ja alikulun toteuttaminen tulisi vielä kalliimmak- luovuttiin kolmesta syystä. Ensinnäkin sillan kustannus nousee yli kah- Ratapihan ylittävästä kevyen liikenteen sillasta Niinivaaran suuntaan talo. Makasiinin jäljellä olevan osan suojelusta esitettiin luovuttavan. Kuva 8. Suunnitelmaluonnos tammikuu Kuva 7. Suunnitelmaluonnos syyskuu Ratkaisumalli toimi liikenteellisesti melko hyvin, mutta rakennettavat la sisällään asemarakennuksen, asemapäällikön talon sekä palaneen viksi suojelusopimukseen sisältyvät asemarakennus ja asemapäällikön ja-autot oli tuotu pitkällä ajolenkillä mahdollisimman lähelle rautatietä. lusopimus (1998). Sopimus pitää Asemanseudun kaavamuutosalueel- sa vanha ravintolarakennus oli mahdollista säilyttää paikallaan ja lin- Suunnittelussa edettiin tammikuuhun 2017 saakka ratkaisumallilla, jos- lankulku- ja pyöräliikenne selvästi luonnosvaihetta paremmin. Rautatierakennusten suojelun lähtökohtana oli valtion tekemä suoje- simpiä kortteleita keskellä asemakorttelia. yhteinen pysäköintilaitos palveli matkustajia, kylpylähotellia ja lähei- sa pystyttiin sovittamaan toisiinsa juna-, linja-auto-, taksi-, saatto-, ja- muutoksia. Suunnittelussa löydettiinkin syksyn kuluessa ratkaisu, jos- Itäranta-katu pysyi ratkaisumallissa nykyisellä paikallaan. Yksi alueen syksyllä Erityisesti asemien liikennejärjestelyt vaativat vielä 14 VI III 30 III Kaupungintalo IV kt 10 Nisk aka tu II 10 II kt II kt kt III kt 8 2 III II IV III 22 1 V kt VI kt 19 Eliel Saarisen puisto sp III III V sp I Ylä sat am aka tu Nisk aku ja IV III m II 871:13 Kanavapuisto Konservatorio III Kanavasaari sa a ri :7 sp Sirkkasaari kasaari aari Sirkka Ilosaari I os Ilos osaari saarri 214 SIRK 2 SILT A P III II 4 Karjalan Talo ulkoliikunta- ja oleskelualueet LAN pelikentät 12:39 IV IV IV V VII AK II 10 Terassi II V SILTAKATU Kokonsaari 12:56 :5 II III kt LPA ap PIHAKANSI 6 11 I IV IV 1302 terassi K IV kt kt IV 79 M kt XIV Sillankorvanpuisto Sil p S lla lllanko orv v pui lla anko orv II kt kt valomainostaulu 14:8 14: 1 12 kt kt ap VI VI AL VI K/s LPA vetu AL VI terassi Iu½ II VI XIV ri VI 12:61 2: pp PIHA m lin 12:1 KA NS I VI 12:7 6:25 6:7 871:1 /s LPA K P 2 12 : kt Alue, jolla ympäristö säilytetään. KO NT IO NK AT U Autopaikkojen korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 1 Palvelurakennusten korttelialue. 10 Kir j Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. AL 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. SELITE pp -k 16 atok 0p set p -a ot VI AL PIHA kt AK ja ut taksit I KETTUV AARANT IE KA NS Keskusliikenneasema 44 ap ssi I Rautatieasema 2 Kettuva arantie rantie KI tera n. 700 ap LPA 12: : leikki / oleskelu VI VIII PIHAKANSI AK VI IV Sirkkala ntie 4 9 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma KA k vi "maa" kivi a" "maa "m maa" 10 ANTIE KKAL nosta varten. SIR Asemanseudun suunnittelu jatkui luonnosten nähtävillä olon jälkeen KA TU ITÄR TÄR TÄ ÄRA ANTA Itäranta Itä IIt täranta vaihtoehdosta yhden ratkaisumallin kaava- ja yleissuunnitelmaluon- bussit bussit Suunnitteluryhmä muodosti kevään ja kesän 2016 kuluessa kolmesta bussit Itära nta ta bussit ITÄR AN TA ssi terassi tera 2.2 SUUNNITELMALUONNOKSET LIITE 7, 9 / 25 Ran ta 9

163 LIITE 7, 10 / YLEISSUUNNITELMA KOKONAISRATKAISU JA KAUPUNKIKUVA Asemanseudun kaavaratkaisu sovittaa eri liikennemuodot yhteen. Vapautuva maa-alue käytetään tehokkaampaan ja kaupunkimaisempaan toimintaan. Alue muuttuu osaksi Pielisjoen itäpuolista Symmetrisen kaupungin keskustaa. Kaava ratkaisee asemanseudun rakennussuojelun, Sirkkapuiston laajuuden ja samalla tiivistää Joensuun keskeistä aluetta keskustamaisemmaksi ympäristöksi. Ranta-alueen luonne viihtymisen ja vapaa-ajan paikkana korostuu. Asemakaavaratkaisu muuttaa kortteleiden ja yleisten alueiden muotoa ja jakoa. Samalla tonttijako muuttuu. Kaavalla muodostuu uusia kortteleita ja katuja. Iso osa Itärannan itäpuolista rautatiealuetta muuttuu uuteen kaupunkimaiseen käyttötarkoitukseen. 10 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Suojeluratkaisun lähtökohtana on suojelusopimuksen (1998) sisällään pitämät kohteet, asemarakennus sekä asemapäällikön talo. Ravintolarakennus ja vanha asuinkasarmi sekä keskusliikenneasema on ratkaisumallissa purettu liikennejärjestelyjen ja korttelien tieltä pois. Liikenneratkaisu on saatu toimivaksi ja uudet keskustamaiset korttelit toteutuskelpoisiksi. Suojeluratkaisu on sovitettu yhteen muiden alueen tärkeiden tavoitteiden kanssa KORTTELIALUEET SIRKKAPUISTO JA SILLAN VIEREINEN ASUINKERROSTALOKORTTELI Sirkkalansillan kupeessa olevan asuinkerrostalokorttelin rakennusmassat sijoittuvat L-mallisesti Sirkkalantien ja Kettuvaarantien kulmaan. Korkeampi VII-kerroksinen rakennusmassa rajaa Kettuvaarantietä ja matalampi V-kerroksinen rakennus Kettuvaarantietä. Rakennusryhmä muodostaa parin vastarannalla sijaitsevalle entiselle tyttölyseolle. Py- säköinti ja asumisen aputilat sijoittuvat pihakannen alle ja rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Oleskelupiha sijoittuu pihakannelle rakennusmassojen väliin. Asuinkerrostalojen kivijalkakerrokset Asema-aukion, Itärannan ja vanhan rautatieaseman sivustoilla ovat luontevia liiketilojen paikkoja. Sirkkapuistossa sijaitseva Hotelli Kimmel laajenee Sirkkapuistoon päin kolmella pistemäisellä rakennuksella. Uudet rakennukset rajaavat hotellille syntyvää sisäpihaa ja toisaalta toimivat puiston suuntaan selkeänä reunana. Sirkkapuiston ranta on kokonaisuudessaan puistoaluetta. Rantaa myötäilee yhtenäinen rantaraitti. Sirkkapuistosta on siltayhteys Niskasaareen ja edelleen Ilosaareen muodostaen alueen yhteiseksi oleskelun kokonaisuudeksi. Hotelli Kimmel laajenee kaakkoiskulmassaan 14-kerroksisella tornilla, jonka ylimpään kerrokseen toteutetaan yleisön käytössä olevia tiloja. Kuva 9. Havainnekuva Siltakadun ja Itärannan liittymästä pohjoiseen.

164 LIITE 7, 11 / Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma ASEMAKORTTELIT Asemankortteleihin muodostuu junien ja bussien liikenneterminaali, jonka länsipuolelle sijoittuu tiivis kaupunkikortteli. Rakennukset porrastuvat nelikerroksisista etelästä pohjoiseen kahdeksan kerroksisiin rakennuksiin. Koillisnurkkaan sijoittuu 14-kerroksinen korttelin maamerkki, jonka alimpaan kerrokseen sijoitetaan liikenneterminaalin palvelupiste ja matkustajien odotustilat. Vaihtoehtona palvelupisteen sijoittamiselle on pysäköintitalon ensimmäinen kerros. Lopullinen sijoituspaikka valitaan toteutussuunnittelussa. Pysäköinti järjestetään pääsääntöisesti pihakannen alla ja asemakortteleiden yhteisessä pysäköintilaitoksessa. Pysäköintilaitosta hyödyntävät monipuolisesti ympäröivät korttelialueet (asuminen, liiketilat, hotelli) sekä liikenneterminaalin matkustajat. Laitokseen sijoitetaan myös yleinen väestönsuoja ja mahdollisuuksien mukaan liike-, toimisto- ja palvelutilaa sekä korkealaatuinen polkupyöräpysäköintitila muutamalle kymmenelle pyörälle. Asemakortteleiden suojeltavien rakennusten (asemarakennus sekä asemapäällikön talo) ympäristöön rakennetaan aukio- ja puistokokonaisuus, joka liittyy luontevana osana asemakortteleiden kokonaisuuteen. ASEMANSEUDUN ELLIN KORTTELI Suunnittelualueen eteläpäähän Vanhanraitin liittymän pohjoispuolelle tulee opiskelija-asuntojen kortteli. Suunnitteluratkaisu pienentää nykyistä makasiinin tonttia. Uudisrakennuksen korkeampi kuusikerroksinen osa sijoittuu tontin eteläkärkeen ja pohjoisosan matalampi rakennusosa pehmentää liittymistä Asemapuiston arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Liikennevirasto voi ratkaisun myötä hyväksyä Joensuun ratapihan ratasuunnitelman tavoitteidensa mukaisesti tältä kohdalta. Rautatiealue laajenee ja ykkösraidetta voidaan jatkaa niin, että etelän suunnan junat voivat tulevaisuudessa käyttää reunalaituria. PIELISJOEN LINNA Pielisjoen linnaan ei kohdistu suuria muutospaineita muun kuin käyttötarkoituksen osalta. Uusi kevyen liikenteen siltayhteys Sirkkapuistoon elävöittää Pielisjoen linnan ympäristöä ja sitoo sen paremmin osaksi elävää keskustarakennetta. Kuva 10. Yleissuunnitelma

165 LIITE 7, 12 / LIIKENNE Liikennetarkastelut perustuvat Joensuun seudun liikennemalliin, jolla on tuotettu liikenne-ennusteet vuodelle 2030, jolloin Asemanseutu on oletettu toteutetuksi yleissuunnitelman esittämällä tavalla. Liikennemallia on tarkistettu työn aikana siten, että nykytilan maankäyttötiedot (asukkaat ja työpaikat) on nostettu vuoden 2015 lopun tilastoinnin tasoon. Vuoden 2030 maankäyttöennusteet on saatu aiemmissa yhteyksissä Joensuun kaupungilta ja niitä on täydennetty Asemanseudun uuden maankäytön tiedoilla. Liikenne-ennusteen maankäyttö on hieman suurempi kuin tilastokeskuksen ennusteessa, jolloin siihen verrattuna liikennemäärät ovat hieman ylisuuret ja siten mallin kautta tehdyt tarkastelut liikenneverkon kapasiteetin kannalta varmalla puolella. Seuraavissa kuvissa on esitetty liikenne-ennuste (KAVL 2030) Joensuun ydintaajaman alueelta. Liikennemalli ei sisällä kulkutavanvalintaa, vaan se tuottaa suoraan autoliikenteen ennusteen. Autoliikenteen tuotoskertoimet perustuvat aiemmin mallin päivityksen yhteydessä (2012) määritettyihin kertoimiin, eli vuoden 2012 käyttäytymiseen. Tästä seuraa, että malli todennäköisesti tuottaa vuodelle 2030 hieman ylisuuren autoliikenteen etenkin Asemanseudulle, koska Joensuun ydinalueilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittämiseksi on tehty ja edelleen tehdään merkittävää kehittämistyötä, minkä arvioidaan vähentävän auton osuutta kulkutapana. Edellä esitetystä seuraa, että Asemanseudun kehittämisen vaikutuksia kulkutapojen työnjakoon on voitu arvioitu vain sanallisesti. Esitetyistä kuvista nähdään Kehätien merkittävä rooli Joensuun liikenteessä. Kehätiellä on runsaasti kapasiteettia hoitamaan ennustettua suurempikin liikenteen kasvu; esimerkiksi Pielisjoen ylittävällä sillalla kapasiteetti on lähes kaksinkertainen ennustettuun liikennemäärään verrattuna. Myös keskustan määrätietoinen kehittäminen näkyy liikenne-ennusteissa. Autopainotteiset pääkadut erottuvat selvästi; samalla nähdään niiden sisään jäävät kävely- ja pyöräilypainotteisemmat alueet. Liikennemallilla on tuotettu myös tuntiliikenne-ennusteet, joita on käytetty liikenteen mikrosimulointiohjelmassa (VISSIM) lähtötietona. Simuloinnein on varmistettu liikennejärjestelyjen toimivuus ydinkeskustan ja erityisesti Asemanseudun alueella. 12 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma 3.1 JOUKKOLIIKENNE, TAKSIT JA SAATTOLIIKENNE Kuva 11. Liikenne-ennuste KAVL 2030, Joensuun keskeinen taajama-alue Joukkoliikenne keskitetään kokonaan Siltakadun silloille, joilta samalla pyritään vähentämään muuta autoilua. Tällä varmistetaan joukkoliikenteen nykyistä selvästi parempi sujuvuus ydinkeskustan alueella. Joukkoliikenne kulkee ydinkeskustan alueella pääosin erillään autopainotteisista pääkaduista, jolloin joukkoliikenteelle voidaan helpommin toteuttaa aikatauluissa pysymistä varmistavia etuisuuksia. Seuraavalla aukeamalla on esitetty suunnitelmaa selventävä liikennekaavio (kuva 13). Kauko- ja seutuliikenteelle toteutetaan lähtölaiturit Asemakortteliin yksisuuntaisesti vastapäivään ajettavan joukkoliikennereitin varrelle. Bussit ajavat kortteliin sisään Siltakadun itäpään kiertoliittymästä ja ulos Kettuvaarantien kiertoliittymästä. Kiertoliittymät varmistavat joukkoliikenteen sujuvuuden alueella. Laituripaikkoja tulee yhteensä kahdeksan. Kaikki laiturit ovat ns. vinolaitureita, joista bussit pääsevät lähtemään peruuttamatta. Laiturialueesta tulee pitkä, mikä asettaa

166 LIITE 7, 13 / Kuva 12. Liikenne-ennuste KAVL 2030, Asemanseutu vaatimuksia opastusjärjestelyille. Matkustajien odotustilat ja muut palvelut sijaitsevat laitureihin nähden keskeisesti maantasokerroksessa. Todennäköinen matkustajien odotus- ja palvelutilan toteuttamismalli on, että kaupunki rakennuttaa tilan, on jatkossakin sen omistaja ja vuokraa tilan yksityiselle toimijalle, jonka vastuulla on toiminnan ylläpitäminen. Suunnittelualueelle ei voida toteuttaa bussien pitkäaikaispysäköintiä eikä kuljettajien taukotiloja. Näille osoitetaan tilaa myöhemmin määritellystä paikasta, joka sijaitsee alle viiden minuutin ajoajan etäisyydellä matkakeskuksesta. Bussireitille voidaan sallia bussien lisäksi kortteleiden huoltoliikennettä. Kävely ja pyöräily risteävät bussireittiä neljän suojatien kohdilla. Muualla risteäminen estetään mahdollisuuksien mukaan täysin liikenneturvallisuusongelmien ehkäisemiseksi. Koska peruutuslaitureita ei käytetä, konfliktimahdollisuuksia suojateiden lähellä on mahdollisimman vähän. Taksit sijaitsevat myös matkustajapalvelujen lähellä pysäköintitalon pohjakerroksen avoimessa tilassa. Saattoliikenteelle on järjestetty asemakorttelin sisään n. 30 lyhytaikaista pysäköintipaikkaa. Myös pysäköintitalo on saattoliikenteen käytettävissä. Taksi- ja saattolenkki on erotettu pysäköintilaitoksen sisäänajosta, jolloin lyhytaikaisen saattoliikenteen ei tarvitse ajaa pysäköintilaitoksen puomien kautta. Samalla puomijärjestelyille saadaan riittävä tila laitoksen ulkopuolelle. Paikallisliikenne tulee Asemanseudulle pääosin Vanhanraitin kautta, jolloin pääpysäkit sijoittuvat Itärannalle Siltakadun kiertoliittymän eteläpuolelle; riittävän lähelle matkakeskuspalveluita. Pysäkille mahtuu kolme bussia molemmille puolille. Kettuvaarantien kautta tuleville linjoille on lisäksi pysäkit em. kiertoliittymän pohjoispuolella, johon mahtuu neljä pysäkkiä puolelleen. Paikallisliikenne ei tässä tarvitse kuin yhden bussin tilan suuntaansa ylimitoituksella varaudutaan tilausbusseihin ja junaliikenteen poikkeustilanteisiin. Ilosaareen sijoitetaan myös bussipysäkit. Alueen sijainti mahdollistaa jatkossa myös uusien joukkoliikennemuotojen käyttöönoton, millä voitaisiin entisestään edistää asemanseudun autottomuutta. Keskeisinä runsaasti liikkumiskysyntää tuottavina kohteina esim. sairaala, asemanseutu, tori ja yliopisto olisivat kytkettävissä asemanseudun kautta kulkevalla tiheävuoroisella joukkoliikenteellä (esim. citybussit, autonomiset ajoneuvot). Yhtenä Asemanseudun kaava- ja yleissuunnitteluhankkeen jatkotehtävänä selvitetään mahdollisuus non-stop-robottibussiin reitillä Asemanseutu Kauppatori Yliopisto. Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma

167 LIITE 7, 14 / AUTOLIIKENNE Autoliikenteen verkossa Itärantakadun pääkaturooli siirretään Sortavalankadulle, jonne voi siirtyä osa Itärannan liikenteestä; samalla edistetään joen ylittävän liikenteen siirtymistä Kehätielle keskustan läpiajon sijaan. Penttilän suunnan liikennettä edistetään muuttamalla Suvantosillan itäpään liittymä kiertoliittymäksi, jossa kääntymissuuntia ei ole rajoitettu. Tällä saadaan Penttilän liikennettä ohjattua enemmän Suvantosillalle. Siltakadun roolia muutetaan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen sopivaksi, mutta autoilu sallitaan edelleen. Koska Siltakatu alkaa ratapihan kohdalta eikä keskustan puolellakaan jatku torin ohi, ei sille jatkossa synny runsasta liikennetarvetta. Asemanseudun liikenne toimii Kettuvaarantien kiertoliittymän kautta, joten myöskään asemanseudulle hakeutuva liikenne ei ole Siltakadun varassa. Länsisiltaa kavennetaan kävelyn ja pyöräilyn riittävän tilan varmistamiseksi siten, että henkilöautot sekä henkilöauto ja bussi mahtuvat kohtaamaan sillalla. Busseille tehdään odotuspaikka Kanavasaareen ja Ilosaareen siten, että molemmista päistä on hyvä näkyvyys koko Länsisillalle. Bussien ajojärjestystä voidaan ohjata perinteisesti liikennemerkein tai älyliikenteen keinoin, jolloin voidaan esimerkiksi suosia aikataulustaan myöhässä olevaa bussia. Viereisessä kuvassa on esitetty arvio liikennemäärien muutoksesta nykytilasta (2016) ennustetilanteeseen (2030) olettaen, että suunnitelmassa esitetyt maankäyttö- ja liikennejärjestelmämuutokset on kokonaan toteutettu. Mallinnuksen perusteella Itärannan liikenne hieman vähenee nykyisestä, vaikka Asemanseutua kehitetään. Siltakatu rauhoittuu merkittävästi parantaen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asemaa. Suvantosilta ja Sirkkalansilta pääkatukehän osina korostuvat; myös Sortavalankadun kehittäminen pääkaduksi vähentää hieman Itärannan liikennettä. Asemanseudulle toteutetaan yksi keskitetty pysäköintilaitos (noin 600 ap), joka palvelee matkakeskusta, alueen työpaikkoja ja asutusta sekä Kimmeliä. Pysäköintilaitoksessa varaudutaan puomijärjestelyihin, jos riittävän hyvää teknistä ratkaisua puomittomaan laitokseen ei löydetä. Pysäköinnin keskittämisellä paikkatarve hieman vähenee ja 14 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Kuva 13. Liikennekaaviokartta. laitoksen käyttöaste saadaan korkeaksi. Kohdennettua pysäköintiä toteutetaan lisäksi asemakorttelin liike- ja asuinrakennuksille, Sirkkalan sillan korvan asuinrakennuksille, Kimmelin chalet-huoneistoille sekä asemapuiston eteläpuoliselle asuinrakennukselle. Pysäköintilaitoksen ajoyhteys toteutetaan Kettuvaarantien kiertoliittymän kautta, jolloin suuren osan laitoksen käyttäjistä ei tarvitse ajaa Itärannan kautta. Ulkosyöttöistä ajoyhteyttä poikittavaa liikkumistarvetta ei ehdotuksessa juurikaan synny, jolloin eri liikkumismuotojen erottelu toteutuu tarkoituksenmukaisesti. Asuin- ja liikekortteliin toteutetaan pihakansi, jonka alle sijoitetaan pysäköintiä. Tämän ajoyhteys toteutetaan Siltakadun kiertoliittymän kautta.

168 LIITE 7, 15 / 25 Kuva 14. Pysäköintitalon ja saattoliikenteen järjestelyt PYÖRÄILY Pyöräily on tärkeä kulkutapa Asemanseudun keskeisen sijainnin vuoksi. Siltakadusta muodostuu vahva pyöräilyakseli, jonka kautta kulkee jatkossa yhä merkittävämpi osa joen ylittävistä pyörämatkoista. Siltakadun pääreitin parantamisella pyritään siirtämään etenkin Suvantosillan pyöräilyä keskeisemmälle Siltakadulle ja samalla vahvistamaan kehitystä pyöräilyn sijoittumiseksi erilleen autoilusta. Itä- ja länsisilloilla pyöräilyn pääreitti varataan siltojen eteläreunalle; pohjoisreuna on pelkästää jalankulkijoille. Etelästä pyöräilyn pääreitti tulee Vanhanraitin pohjoisreunaa pitkin Itärannan Itäreunaan ja Kettuvaarantien suuntainen pääreitti kulkee tien pohjoisreunassa keskustaan. Asemakorttelin kohdalla pääreitti sijoittuu Itärannan länsipuolelle luvun alkupuoliskolla käytössä ollut ratapihan ylittävä kävely- ja pyöräilysilta Kontiokadun jatkeena todettiin optimaaliseksi yhteydeksi Niinivaaran suunnalta Siltakadun kautta keskustaan; sen toteuttamista ei kuitenkaan esitetä korkeiden kustannusten vuoksi. Radan vartta pohjoisesta tuleva pyöräilyreitti ohjataan rakenteellisesti siten, että pyöräily suoraan asemalaiturille ei ole mahdollista. Kuva 15. Liikennemäärien muutos nykytilasta ennustetilaan (KAVL > KAVL 2030); punainen = liikenne kasvaa, vihreä = liikenne vähenee Sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden vuoksi pyöräilyn ja autoilun risteäminen ohjataan kiertoliittymiin, joissa pyöräilyllä on etuajo-oikeus autoihin nähden. Pääreittien lisäksi alueella kehitetään autoilusta erillään olevia rantareittejä, jotka soveltuvat erinomaisesti kiireettömäänn pyöräilyyn. Asemanseudulle toteutetaan runsaasti polkupyöräpysäköintiä ja pyöräpysäköinti nostetaan laadultaan nykyaikaiseksi ja tarvetta vastaavaksi. Pyöräpysäköinti sijoittuu bussireittiä mukailevan pyöräreitin varteen pitkin matkaa, jolloin pyörä voidaan pysäköidä mahdollisimman lähelle matkan kohdetta. Pysäköintitaloon toteutetaan laadukasta maksullista pyöräpysäköintiä. Lisäksi katettua polkupyöräpysäköintiä sijoitetaan asema-aukiolle. Alueen asuintaloissa tulee varautua runsaisiin polkupyörien säilytystiloihin. 3.4 JALANKULKU Myös jalankulku on kyselyn ja matkustajahaastattelun mukaan tärkeä liikkumismuoto tultaessa asemalle. Asemanseutu liittyy jatkossa ydinkeskustan kävelyvyöhykkeeseen, kun yhteydet keskustaan paranevat. Uusi silta Ilosaaresta Sirkkalanpuistoon lyhentää kävelymatkoja asemanseudun ydinalueille täydentäen viihtyisää kävely-ympäristöä. Kävelyreitit täydentyvät myös asemalaiturilta pysäköintilaitoksen kautta Kimmeliin johtavan kävelysillan ansiosta. Itärannan poikittava kävely tapahtuu kiertoliittymien yhteydessä olevien suojateiden kautta. Kiertoliittymien välillä on lisäksi yksi suojatie, joka täydentää kävelyreitistöä lähes optimaalisessa kohdassa ottaen huomioon uuden kävelysillan kautta tulevan reitin, Kimmelin pääsisäänkäynnin sekä yhteydet Itärannan bussipysäkeille. Saatto- ja taksialueen jalankulku asemalaitureille kootaan selkeästi alueen molemmissa päissä sijaitseville suojateille. AL-korttelin ja p-laitoksen väliin syntyy jalankulkualue, jonka risteäminen bussireitin kanssa toteutetaan leveällä jalankulkua korostavalla suojatieratkaisulla. Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma

169 LIITE 7, 16 / KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA 4.1 KADUT Katujen osalta merkittävimmät muutokset ovat jalankulku- ja pyöräilyväylien leventäminen ja katuliittymien kiertoliittymät sekä uuden kadun, Asemankaaren, rakentaminen. Asemankaaren eteläpään kautta ajetaan asuinkortteliin ja pohjoispäässä se palvelee pysäköintilaitoksen liikennettä. Keskiosaltaan se on joukkoliikenteelle tarkoitettu yksisuuntainen katu, jonka varrella on pysäkkejä. Nykyisten katujen linjaukset säilyvät ennallaan. Ajoradat kaventuvat hieman, sillä muun muassa Itäranta-kadulta poistuvat nykyiset kanavoinnit, jotka ovat tarpeettomia yksikaistaisten kiertoliittymien yhteydessä, ja Siltakadulla katualueesta varataan jalankulku- ja pyöräilyväylille nykyistä leveämpi tila. Ajoratojen reunaan on suunniteltu reunatuet. Itäranta-kadun pintarakenteet on uusittava. Kustannusarvioon on arvioitu, että Itäranta-katu perusparannetaan koko rakenteeltaan Siltakadun ja Kettuvaarantien välisellä jaksolla. Siltakadun osalta myös uusitaan vähintään pintarakenteet. Silloilla siirretään eteläistä reunakivilinjaa, mikä johtaa kuivatusjärjestelmien muutoksiin. Kiertoliittymien kiertosaarekkeiden halkaisijat ovat 16 metriä. Niiden liittymis- ja poistumiskaarresäteinä on käytetty Joensuussa käytössä olevaa mitoitusta. Pääpyöräilyreitillä jalankulku ja pyöräily on erotettu toisistaan. Pyöräilyväylän leveys on 2,5 3,0 metriä. Jalkakäytävän leveydet vaihtelevat 2,0 metristä 4,0 metriin. Väylät ovat kadulla joko korotettuna ajoradan vieressä tai erillisenä, jolloin väylän ja ajoradan välissä on viheralue. Paikoin välikaistalla on pysäkit tai autojen pysäköintipaikkoja. Itärantakadulla olevien pysäkkisyvennyksien leveys on 3,0 metriä. Pysäkin yhteydessä olevan odotustilan leveys on 3,0 metriä. Siltakadulla on ajoratapysäkit, joilla on vain kapeat odotustilat. Tilaa ei ole paljon käytettävissä ja ratkaisulla tuetaan rauhallista ajotapaa silloilla. Kuva 16. 1:200 poikkileikkaukset A-A, B-B, C-C ja D-D. 16 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma

170 LIITE 7, 17 / Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Kuva 17. 1:200 poikkileikkaukset E-E, F-F, G-G ja H-H.

171 LIITE 7, 18 / 25 KETTUVAARANTIE ITÄRANTA bussit 4.2 ASEMA-AUKIO JA ASEMARAITTI Uuden pysäköintitalon eteläpuolelle sijoittuva Asema-aukio, rautatien laitureiden viereen sijoittuva Asemaraitti yhdessä vanhan rautatieasemarakennuksen edustan kanssa muodostavat yhtenäisen asemakortteleiden julkisen jalankulun ja oleskelun kokonaisuuden. Alueen järjestelyssä on erityisesti huomioitu pyöräilyn yhteydet, pyöräpysäköinti ja näiden yhteistoiminta jalankulun kanssa. Viivähtämiseen houkuttelevia, pienilmastollisesti miellyttäviä oleskelun paikkoja on pyritty luomaan kiinnostaviin solmukohtiin. Tällaisia ovat: 1. Asema-aukion istutussaarekkeiden alue Itärantakadun vie ressä. Pysäköintitalon julkisivujen käsittelyyn tai katukerrokseen olisi suotavaa liittää taideteos paikan identiteettiä vahvistamaan. 2. Asema-aukion ja Asemaraitin risteyskohta, joka on keskeisin matkustajan informaation sijoituspaikka ja yhteys välilaiturille. 3. Vanhan rautatieaseman pohjoispääty, joka on edelleen merkittävin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden saapumispaikka keskustan suunnasta ja johon esitetään sijoitettavaksi veturi. Kaupunkikuvallisesti tämä kokonaisuus käsitellään korkealaatuisena ympäristönä yhtenäisenä betonikivettynä alueena. Edellisiä solmukohtapaikkoja korostetaan erilaisilla luonnonkiveysten grafiikoilla ja luodaan niille oma ilmeensä. Asemankaaren katualue valaistaan 8 m korkeilla valaisinpylväillä. Jalankulun alueilla käytetään matalampia 5 m valaisinpylväitä. Jalankulun alueiden valaisimien tulee olla energiatehokkaita ja yleisvalaistuksen valon laatu tulee olla valkoinen, värilämpötilaltaan Kelvinin LED-valaistus. 18 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Koko asemakortteleiden alue on suunniteltu esteettömyyden erikoistason vaatimusten mukaisena. Tämä tarkoittaa seuraavia suunnittelun periaatteita: 1. Pyöräilijöiden liikkumisen suunnittelu selkeinä reitistöinä ja pyöräpysäköinnin tarkoituksenmukaisina sijoituspaikkoina ja riittävänä mitoituksena. 2. Korkeusasemien huolellisena huomioon ottamisena, esim. että korotettavalle asemalaiturille noustaan enintään 6 m pitkillä 8 % pituuskaltevia väyliä. Käsijohteet kaikille 5 % jyrkemmille kulkuväylille. 3. Reunakivien korkeuksissa huomioidaan käyttäjien tarpeet. Kontrastivärisillä varoitusalueilla vahvistetaan ylityspaikoissa ajoradan reunan havaitsemista. 4. Kulkupinnoissa sekä kalusteissa ja varusteissa käytetään havaitsemista helpottavia kontrastisia värisävyjä. 5. Kaikkialla laadukas, häikäisemätön ja riittävä valaistus. LPA taksit pp 120 Liiketila 100 pp 80 pp "jättö" ASEMA-AUKIO VIII VIII XIV XIV AL VI VIII PIHAKANSI info ASEMANKAARI ASEMANRAITTI SELITE Betonik SELITE Luonno Betonikivi Luonnonkivi Valaisin Valaisin Valaisinpylväs, korkeus 8 m Valaisin Valaisinpylväs, korkeus 8 m bussit 00 pp IV IV veturi pp 60 Valaisinpylväs, korkeus 5 m Joensuun asemanseudu Kiveys- v Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma I terassi ASEMAPUISTO Kiveys- valaistussuunnitelma 1: Kuva 18. Asema-aukion ja Asemaraitin kiveys- ja valaistussuunnitelma

172 LIITE 7, 19 / Kuva 19. 1:200 poikkileikkaus I-I. Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma 4.3 PUISTOT Asemakaavassa puistoiksi on merkitty Sirkkapuisto, Kokonsaari, Sirkkasaari, Sillankorvanpuisto sekä Asemapuisto vanhan rautatieaseman edustalla. Asemakaavan ranta-alueet ovat kaikki puistoaluetta ja rantaa pitkin kulkee yhtenäinen rantaraitti. Kokonsaaren roolina on olla katselupuisto ja ekologinen ympäristö, joka toimii muun muassa saukkojen elinympäristön osana. Saarta hoidetaan luonnontilaisena ja sinne ei ohjata ihmisiä. Sirkkasaareen ja Sillankorvanpuistoon ei kohdenneta muutoksia ja niiden asema säilyy nykyisenä SIRKKAPUISTO Sirkkapuisto on asemakaava-alueen laajin puisto, joka yhdistyy rantaraittia pitkin Pielisjoen rannan muihin puistoalueisiin. Sirkkapuiston reiteistä rantaraitti on puiston pääreitti, jota kehitetään talvikunnossapidettävänä ja valaistuna pääraittina, jossa myös pyöräillään. Puistossa on mahdollisuus oleskelun ja jokimaiseman katselun lisäksi harrastaa monipuolista ulkoliikuntaa. Sirkkapuistoon on sijoitettu ulkoliikunta- ja oleskelualueita sekä pelikenttiä. Satamalaituri uuden jalankulkusillan länsipuolella mahdollistaa veneilijöiden kiinnittymisen rantaan sekä oleskelun veden äärellä. Sirkkapuistosta Niskasaareen kulkee siltayhteys, joka yhdistää Sirkkapuiston ja Ilosaaren toisiinsa kokonaisuudeksi ja helpottaa niiden välillä kulkua. Uusi silta mitoitetaan ensisijaisesti jalankululle. Sillassa on yksi välipilari, jotta veneliikenne sillan ali pitkin Pielisjokea sekä Sirkkapuiston rannan laituriin on sujuvaa. Silta valaistaan kaiteeseen integroidulla valaistuksella ASEMAPUISTO Vanhan rautatieaseman edustan asfaltoitu saattopysäköinnin alue muutetaan istutetuksi puistoalueeksi ja alueelle sijoitetaan mm. pyöräpysäköintiä. Asemapuiston alue liittyy sen eteläpuoliseen asemapäällikön rakennuksen tonttiin, joka säilytetään nykyisen kaltaisena puistomaisena ympäristönä. Uuden puistoalueen istutuksissa suositaan historiallisen asemapuiston mukaisia lajeja ja yleisilme säilytetään avoimena. Puistojen raitit valaistaan 5 m korkeilla valaisinpylväillä. Puistojen valaisimien tulee olla energiatehokkaita ja yleisvalaistuksen valon laatu tulee olla valkoinen, värilämpötilaltaan Kelvinin LED-valaistus. Kuva 20. Ote Yleissuunnitelmasta Sirkkapuiston kohdalta.

173 LIITE 7, 20 / VESIHUOLTO JA MUUT TEKNISET VERKOSTOT HULEVEDET JÄTEVESI Kaavoitettavalla alueella sijaitsee nykyisiä kiinteistöjä sekä kaavan ulkopuolisia alueita palvelevia hulevesiverkostoja, jotka on rakennettu pääasiassa 80-luvulla. Merkittävimpänä mainittakoon alueen poikki itä-länsi suunnassa kulkeva suurikokoinen ns. Varaslammen purkuputki. Kyseinen, runkolinjana toimiva purkuputki linjataan uuteen paikkaan. Hulevesien runkolinja sijoitetaan uusille katualueille Asemankaarelle ja Itärannalle sekä Pielisjokeen laskevassa purkupäässä Sillankorvanpuistoon. Kortteleiden 5125, 5161 sekä Asemanaukion hulevedet johdetaan edellä mainittuun runkolinjaan Asemankaarelle. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee nykyisiä kiinteistöjä sekä kaavan ulkopuolisia alueita palvelevia viemäriverkkoja. Merkittävin runkolinja on alueen poikki pohjois-etelä suunnassa kulkeva, pääasiassa Itärannan nykyisellä katualueella sijaitseva runkoviemäri. Viemärin käyttöaste ei ole tarkkaan tiedossa. Jätevesiviemäri liittyy nykyiseen B600 viemäriin kaava-alueen eteläpuolella. Liitospisteen alapuolisen runkoviemärin arvioidaan toimivan lähes täydellä kapasiteetillaan. Runkoviemäriin kuitenkin vapautuu kaava-alueen tarpeisiin riittävä kapasiteetti, kun Joensuu Vesi saa päätökseen Kiihtelysvaaran suunnasta Kuhasalon jätevesipuhdistamolle tulevan siirtoviemärin liitostyöt. Liitostyöt valmistunevat vuoden 2017 aikana. Itärannan katualueella oleva nykyinen hulevesilinja uusitaan ja sen kapasiteettia nostetaan suurentamalla nykyistä putkikokoa. Putkikoon tarkempi määrittely tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa. Kettuvaarantie Itäranta - Sirkkalantie kiertoliittymän alueen hulevedet johdetaan nykyisin Sirkkalantieltä Pielisjokeen purkavan purkuputken kautta. Kyseinen purkuputki siirretään pois korttelin 1316 alueelta ja sen kokoa suurennetaan. Kortteleiden 1303 ja 1316 hulevedet johdetaan tähän uuteen purkuputkeen. Itäranta kadun alla oleva runkoviemäri uusitaan ja sen kapasiteettiä voidaan tarvittaessa nostaa putkikokoa kasvattamalla. Korttelin 1302 koilliskulmalla nykyinen viemäri sijaitsee korttelialueen puolella. Tältä osin viemäri siirretään katualueella. Putkikoon tarkempi määrittely tehdään rakennussuunnitteluvaiheessa. Korttelin 1316 sekä kaava-alueen maanalaisten tilojen viemäröinti jouduttanee toteuttamaan esim. kiinteistöpumppaamoilla. Korttelin 1302 ja 1301 (Sirkkapuisto) nykyisistä hulevesijärjestelmistä ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti alueiden hulevedet johdetaan suoraan Pielisjokeen. Itäranta - kadun alla olevan hulevesijohdon kapasiteetti ei mahdollista korttelin 1302 hulevesien johtamista, eikä johtolinjan kapasiteetin kasvattamisen katsota olevan tarkoituksen mukaista. Nykyiset, käytöstä poistuvat viemärirakenteet tulee poistaa tai käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä. Korttelissa 1317 sijaitse nykyinen Kettuvaarantien alikulkukäytävän hulevesipumppaamo. Pumppaamon nykyinen purkuputki jää Asemanraitin alle. Pumppaamon purkuputki uusitaan ja se johdetaan Asemankaaren hulevesilinjaan. Kaava-alueen nykyiset, käytöstä poistuvat kuivatusrakenteet tulee poistaa / käsitellä asianmukaisesti ennen alueen rakentamista tai sen yhteydessä. 20 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma VESIJOHTO Kaavoitettavalla alueella sijaitsee nykyisiä kiinteistöjä sekä kaavan ulkopuolisia alueita palvelevia vesijohtoverkkoja. Merkittävimpänä mainittakoon Kettuvaarantie Itäranta - Sirkkalantie kiertoliittymästä itään suuntautuva, Kettuvaarantien eteläpuolella sijaitse M225 runkovesijohto. Kyseinen johto palvelee osin Joensuun Meijerin vesihuoltoa. Joensuun Vedellä on aikomus parantaa kyseisen vesijohtolinjan toimintavarmuutta ja kapasiteettia johtamalla uusi runkovesijohto keskustan alueelta Pielisjoen ali uudelle kaava-alueelle ja edelleen Kettuvaarantien varressa Sortavalankadulle saakka. Pielisjoen alituspaikka määritellään tarkemmin rakennussuunnittelun aikana. Pielisjoen itärannalla uusi runkovesijohto sijoitetaan puistoalueelle ja Kettuvaarantien katualueelle. Itäranta kadun alla olevan nykyisen vesijohtolinjan kapasiteettia nostetaan korvaamalla se uudella, suuremmalla vesijohdolla. Asemankaaren katualueelle rakennetaan ns. lenkkiin uusi vesijohto. Kortteleiden 5125 ja 5161 vesijohtoliitokset voidaan toteuttaa Itärannalle ja Asemankaarelle tehtävistä johtolinjoista. Vesijohtojen koko määritellään tarkemmin rakennussuunnittelun yhteydessä.

174 Pielisjoen alitus, reitti A M315 PN16 Painottamalla vai suuntaporaamalla? Huom! Laivaväylä Vj 315 M / 225 liitos varautuminen Vj225 uusiminen viemäreiden nyk viemäreiden purkaminen purkaminen xB1000 linjan purkaminen liitos uusi svv 330 m / 0,8 m = 0,24% Digito itu s uunnitelmasta Sijainti epätarkka Aha 63 suora JV B600 sujutus varautuminen Vj150 JV B600 sujutus Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Pv Jv M500 Vj 150 v LIITE 7, 21 / 25 M MUUT TEKNISET VERKOSTOT Jvp 63 M Vj 315 M Vj 315 M M315 Vj 315 M Vj 150 v Jv M500 Sv M315 Vj 150 v M315 Vj 150 v Jv M200 Svv 2 x B Vj 150 v 2xB1200 linjan purkaminen M315 Jv M200 Vj V100 Jv M500 Sv M315 Vj 150 v Kaava-alueen toteutus edellyttää sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden sekä kaukolämpölinjojen muutoksia. Hotelli Kimmelin kiinteistössä sijaitsee v saneerattu muuntamo. Kaava-alueen etelä- ja pohjoisosiin varataan ET- alueet verkostojen kehittämistarvetta varten. Uudet ja uusittavat tekniset verkot sijoitetaan lähtökohtaisesti katualueille, niiden reunaosille. Kaava-alueen toteutus edellyttää sähkö- ja tietoliikennekaapeleiden sekä kaukolämpölinjojen muutoksia. Hotelli Kimmelin kiinteistössä sijaitsee v saneerattu muuntamo. Kaava-alueen etelä- ja pohjoisosiin varataan ET- alueet verkostojen kehittämistarvetta varten. Uudet ja uusittavat tekniset verkot sijoitetaan lähtökohtaisesti katualueille, niiden reunaosille. Vj 150 v Jv M200 Svv 2 x B1200 +XX.XX +XX.XX Kuva 21. Ote vesihuollon yleissuunnitelmasta. +XX.XX +XX.XX

175 LIITE 7, 22 / KUSTANNUSARVIOT 22 Joensuun asemanseudun yleissuunnitelma Hankkeeseen kuuluvien kohteiden kustannukset ovat kaikkiaan noin 10,8 miljoonaa euroa. Katu- ynnä muiden yleisten alueiden rakentaminen on noin 9,0 milj. ja vesihuolto 0,7 milj.. Kustannusarvio eivät sisällä maanhankintakustannuksia, lohkomis- ym. kustannuksia eikä purettavien rakennusten yms. tasearvojen alaskirjauksia. Kunnallistekniikan rakentamisen kustannusten kattamiseksi maanomistajat saavat omistuksistaan maanmyyntituloja ja kaupunki maankäyttökorvaustuloja. Kadun ja vesihuollon rakentamisen kustannukset on laskettu osakohteittain käyttäen yksikköhintana Joensuun alueella toteutettujen kohteiden keskimääräisiä metri- ja neliöhintoja ns. normaaleissa toteutusolosuhteissa. Varaslammen purkuputken osalla yksikköhintaan on tehty n. 15% olosuhdekorotus poikkeuksellisen suuren putkikoon sekä suurehko asennussyvyyden perusteella. Rakennusten uudisrakentamisen määrä on yhteensä noin k-m2, minkä lisäksi toteutetaan noin 600 autopaikan pysäköintilaitos. Näiden rakennusten toteuttamisen kokonaiskustannus lienee noin 108 miljoonaa euroa (alv 0%). Asemanseutuun liittyy läheisesti Joensuun ratapihan parantamishanke, jonka kustannuksiksi on arvioitu 81,9 M vuoden 2020 hintatasossa (alv 0%).

176 III III 1 III III II 23:3 III LIITE 7, 23 / 25 1 sp kt II 5 sp 5 13 II akat u 12 aupp II Vaneritehdas 6 III V 11 kt II 14 VI kt 8 9 atu VI Torik sp II sp III IV tu 1303 aka III II I Ylä 202 Rant 1 4 III 10 kt kt Konservatorio sata ma katu III II 5 10 II sp III 7:5 kt kt III 11 Sirkkala IV ntie II III 11 sp IV LPA ap III kivi "maa" 6 6 ALA NS IL TA kt II VII V 1313 KKA PIHAKANSI KK AK 6:25 2 SIR SIR 5 II LAN III V IV TIE 15 Kanavapuisto 2 m III kt kt III Nisk aka tu 9 VI Kettuva KETTUV arantie 10 III Sirkkasaari 32 AARANT ap 12:56 IE aku kt kt V Nisk ja 8 IV IV ET ET III 30 IV 12:39 6:7 12:39 6:18 SIRKKAPUISTO 2 pelikentät III pp 120 Liiketila "jä IV 871:1 ttö ASEMA-A " pp kt UKIO VIII 80 IV Itäranta II I II it I II taks I kt LPA TA Terassi sp 6:25 1 K ulkoliikunta- ja oleskelualueet ITÄRAN V 14 VIII info VI XIV XIV Keskusliikenneasema I II terassi ITT m sp II V AN RA 217 AS I I AN 0p p KA PIHAKANSI EM bussit KOKONSAARI VII AS 10 Kokonsaari AL AR bussit Kanavasaari 6:25 EM 12:61 VI 1 kt kt IV 79 IV 214 Eliel Saarisen puisto 2 P vet uri II III IV kt SILTAKATU 213 pp 60 Kaupungintalo Rautatieasema 50 p p 2 SILLANKORVANPUISTO Öljys Ilosaari 12:7 K/s bussit bussit Karjalan Talo 220 7a p kt M ja Öljys. ASEMAPUISTO Elie linku I ter ass i 871:13 12:1 II Sillankorvanpuisto A Iu½ NT 19 RA 12 ITÄ nen rantapuisto ap LPA IV AK 506 Itära nta :8 VI :7 kt 12 :3 1 9 Junailijan katu 2 Ja rru m ie he n ka tu KO NT TU NK 1 KA Kir ju III 3 TIL SELITE 9 Ollinpuisto rin 8 ka tu 2 kt Suunnittelualueen raja PE II 509 U NT III AT ÄN V 6 IO valomainostaulu 10 8 kt 3 7 kt 510 AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Ko nti on III 36:0 III 14:8 ka Resinapuisto tu kt AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue : III katu P Ollin IV Palvelurakennusten korttelialue. 14:1 11 K Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 6 kt 13 II M ET 4 Teknillinen oppilaitos 5 Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. kt kt kt atu VII po II Vanharaitti 502 kt kt II LPA Autopaikkojen korttelialue. V 2 1 n na n ra ta Ait Jo kt kik lku VII /s Alue, jolla ympäristö säilytetään. XIV 8 JOENSUUN ASEMANSEUDUN YLEISSUUNNITELMA havainnekuva 1: Jari Mäkynen, arkkitehti, YKS 126 / Mikko Siitonen, arkkitehti SAFA, YKS 463

177 PENTTILÄNKATU KONTIONKA ITÄRANTA SILTAKATU ITÄRANTA KETTUVAARANTIE SIRKKALAN SILTA SIRKKALANTIE AK AL P LPA /s K PIHAKANSI 10 ap AK K AK 12 ap K/s P ulkoliikunta- ja oleskelualueet pelikentät bussit bussit bussit bussit LPA LPA LPA AL PIHAKANSI 4 ap 32 ap :25 14:8 36:0 14:8 14:3 14:1 12:61 12:56 7:5 871:13 871:1 12:39 12:39 12:39 12:7 12:1 23:3 90:7 6:25 6:25 6:7 Niskakuja Vanharaitti Aittarannanpolku Jokikatu Yläsatamakatu Elielinkuja Itäranta Sirkkalantie Itäranta Kettuvaarantie Niskakatu Torikatu Rantakatu Kauppakatu Jarrumiehenkatu Kirjurinkatu Junailijankatu Kontionkatu Ollinkatu Kokonsaari oinen rantapuisto Kanavapuisto Sirkkasaari Eliel Saarisen puisto Ilosaari Sillankorvanpuisto Resinapuisto Ollinpuisto Kanavasaari IV IV VII III II II VI IV V IV II III III III II III III III IV V II II II III IV III II III III IV III I III III II III II II II III III IV V IV I II VI V II I III II III V III II II III IV III III VI VI V II kt kt kt kt kt m kt kt kt kt kt kt m kt sp kt sp Terassi sp sp sp Öljys. Vaneritehdas kt sp Konservatorio M Karjalan Talo kt kt kt kt Öljys. Rautatieasema Keskusliikenneasema kt kt Kaupungintalo kt kt sp sp kt Teknillinen oppilaitos kt kt M kt valomainostaulu kt kt kt kivi "maa" XIV II VII III III III V IV II I IV veturi II Iu½ terassi III VI V terassi 100 pp 80 pp VIII VI VIII XIV VIII taksit "jättö" IV IV pp 120 pp 60 info ASEMA-AUKIO ASEMANKAARI Liiketila 50 pp KOKONSAARI SIRKKAPUISTO ASEMAPUISTO ASEMANRAITTI SILLANKORVAN- PUISTO 60 pp 100 pp 80 pp A B A B C C D D F F E E H H G G I I A A JOENSUU ASEMANSEUDUN YLEISSUUNNITELMA Liikennekaavio SELITE Pysäkki kaukoliikenne paikallisliikenne Pyöräily ja jalankulku pääreitti (pp+jk) aluereitti (pp+jk) paikallisreitti (pp+jk) vain jalankulku pyöräpysäköinti Taksit Huoltoreitti Pysäköintilaitos ja ajoreitti LIITE 7, 24 / 25

178 Vj 315 M Aha 63 suora Vj 150v Jv M500 Vj 150v LIITE 7, 25 / 25 Pielisjoen alitus, reitti B M315 PN16 Painottamalla vai suuntaporaamalla? Huom! Laivaväylä M Pielisjoen alitus, reitti A M315 PN16 Painottamalla vai suuntaporaamalla? Huom! Laivaväylä Jvp 63 M Vj 315 M Vj 315 M / 225 liitos varautuminen Vj225 uusiminen Vj 315 M M315 Vj 150 v Jv M500 Sv M nyk viemäreiden purkaminen viemäreiden purkaminen M M315 Vj 150 v xB1200 linjan purkaminen Jv M200 Vj V xB1000 linjan purkaminen Vj 150 v Jv M Vj 150 v Jv M500 Sv M315 Svv 2 x B1200 Pv liitos Digito itu s uunnitelmasta S ijainti e pä tarkka uusi svv 330 m / 0,8 m = 0,24% Vj 150 v Jv M Svv 2x B JV B600 sujutus varautuminen Vj150 JV B600 sujutus +XX.XX +XX.XX

179 LIITE 8, 1 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 1 / 10 LIITE 8: ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS HAVAINNEKUVIA KAAVARATKAISUSTA

180 LIITE 8, 2 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 2 / KORTTELI 1316 SIRKKALANSILLAN KUPEESSA Autopaikat, asumisen aputilat sekä polkupyöräpaikat on sijoitettava pihakannen alle ja rakennusten ensimmäisiin kerroksiin. Ajoyhteys kannen alle on Sirkkalantien kautta. Sirkkalantietä vasten on matalampi viisikerroksinen rakennusosa ja Sirkkalansiltaa vasten 7-kerroksinen osa. Rakennusryhmä muodostaa parin vastarannalla olevalle vanhalle Tyttölyseolle. Asunnot alkavat toisen kerroksen tasalta, jonka korko on samalla noin pihakannen korko. Jos rakennuksiin tehdään varsinaisten kerrosten lisäksi ullakkokerros, on myös se tehtävä vastaavalla korkeatasoisella tavalla kuin kaikki muutkin rakenteet.

181 LIITE 8, 3 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 3 / 10 Havainnekuvat Sirkkalansillan kupeeseen sijoittuvasta korttelista 1316 etelästä ja pohjoisesta. Piha-alue sijoittuu rakennusten väliin pihakannen päälle. Pihakannen näkymät avautuvat joelle päin.

182 LIITE 8, 4 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 4 / Hotellikortteli 1302 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue K) Hotellikortteli sijoittuu Sirkkapuiston, Kettuvaarantien ja Itärannan kainaloon. Kortteli suojautuu muurimaisella rakenteella katualueilta ja avautuu Sirkkapuistoon päin. Kortteliin on kaksi liittymää, toinen Itärannan varresta ja toinen Kettuvaarantien kautta. Sirkkapuisto on yleisessä käytössä oleva puistoalue, jonka rantoja seurailee julkinen rantaraitti. Toiminnallisuus puistossa lisääntyy ja uusi siltayhteys liittää puiston ja kylpylähotellin Ilosaareen ja Niskasaareen. Korttelin uudesta pysäköinnistä valtaosa sijoittuu viereisessä korttelissa sijaitsevaan pysäköintilaitokseen. 1. hotellimajoitustiloja, kolme rakennusmassaa, kerrosluku III 2. Korttelin suojaisa ja puistomainen sisäpiha-alue 3. Kylpylä-ravintolatilat 4. Pysäköintipaikkoja, lukumäärä noin 30 ap, autopaikat saa kattaa, toteutettava korkeatasoisen muurimaisen aidan taakse, puusto pehmentää vaikutelmaa 5. Nykyinen neljä- ja viisikerroksinen hotellirakennus kerroksinen hotellitorni ja siihen liittyvä kaksikerroksinen yhdysosa, rannan puolella terassit 7. Yhdysputki pysäköintilaitokseen katualueen yli 8. Hotellin saattopiha

183 LIITE 8, 5 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 5 / 10 Havainnekuva lounaasta. Sirkkapuisto on hotellikorttelin edustalla mahdollisimman laaja. Kortteli suojautuu katualueilta ja avautuu puistoon. Puiston puolelta korttelia rajaavat kolmikerroksiset hotellirakennukset. Rakennusten taakse jää suojaisa sisäpiha. Kylpylä avautuu sisäpihalle. Kettuvaarantien varteen saa tehdä autopaikat katettuina noin 30 autopaikalle. Valtaosa pysäköinnistä sijoittuu uuteen pysäköintilaitokseen. Korttelien välille saa tehdä ylikulkuyhteyden. Hotellin tornimainen 14-kerroksinen osa sijoittuu korttelin kaakkoiskulmaan. Tornin alimpaan ja ylimpään kerrokseen on sijoitettava ympäristöön avautuvaa toimintaa. Sirkkapuistoon rajautuva terassialue avautuu jokimaisemaan.

184 LIITE 8, 6 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 6 / 10 Korttelin julkisivukuva Kettuvaarantieltä. Muurimainen korkeatasoinen aita rajaa korttelin ja ottaa kiinni olemassa olevaan hotellirakennukseen. Autokatokset sijoittuvat muurin taakse. Puusto pehmentää vaikutelmaa ja yhdistää korttelin puistoon. Korttelin julkisivu Itäranta-kadulle. Tornimainen uudisosa sijoittuu korttelin kaakkoiskulmaan. Rakennuksen alin ja ylin kerros on toteutettava luonteeltaan avoimena ja ympäristöönsä avautuvana. Ylin kerros toimii näköalakerroksena ympäröivään jokimaisemaan. Hotellin vanhaa osaa on mahdollista laajentaa ja sijoittaa pysäköintitilojen paikalle varsinaisen käyttötarkoituksen mukaista tilaa.

185 LIITE 8, 7 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 7 / Asemakorttelin alue, korttelit 5161 ja 5125 (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL sekä pysäköintilaitosten korttelialue LPA) Korttelit sijoittuvat Itärannan ja rautatien väliin. Pysäköintilaitokseen ajo on Kettuvaarantien kiertoliittymän kautta. Kortteleiden välissä on Asema-aukio. Aukio- ja katutason kerros on käsiteltävä pääsääntöisesti avoimena ja lasisena, johon voi sijoittaa liiketiloja. Pysäköinti sijoittuu AL-korttelissa pihakannen alle. Korttelin pysäköintiä saa sijoittaa myös pysäköintilaitokseen. Ajoyhteys AL-kortteliin on etelästä Asemankaaren eteläpäästä. Pihakansi on tehtävä ilmeeltään vehreänä. Ohjeellinen korkeusasema pihakannelle on +82,5 mmpy. Rakennusten väleihin katujen varsille on istutettava viihtyisyyttä tuovia puita. XIV-kerroksiseen rakennuksen maantasokerrokseen korttelin pohjoisosassa saa tehdä lämpimän palvelu- ja odotustilan matkustajia varten.

186 LIITE 8, 8 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 8 / 10 Näkymä etelästä Sillankorvanpuiston yli kohti asemakorttelia. Rakennuksen porrastuvat etelästä kohti pohjoista. Eteläosassa korttelia kerrosluku on IV. Itärannan puolella kerrosluku porrastuu neljästä kuuden kerroksen kautta kahdeksaan. Korttelin takaosaan saa tehdä 14-kerroksisen tornimaisen kerrostalon. Rakennuksen saa tehdä matalampanakin. Rajautuvat kerrosluvut ovat VIII. Leikkauskuva asemakorttelista. Liiketilaa on mahdollista tehdä kadunvarsille. Pysäköinti sijoittuu pihakannen alle ja viereiseen pysäköintilaitokseen. Asuntokerrokset alkavat pihakannen tasolta.

187 LIITE 8, 9 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 9 / Asemapuiston alue Asemapuisto on uusi muodostettava puistoalue, jonka ympärille suojeltavat asemarakennus ja asemapäällikön talo puutarhoineen yhdistyvät. Ajoyhteys korttelialueelle on etelästä pysäköintialueen (LPA) kautta. Pysäköintialue on korttelin pysäköintiä varten. Lisäksi asemakorttelin takana olevaan pysäköintitaloon saa tehdä tarvittavia pysäköintitiloja. Asemarakennuksen tontilla on 7 autopaikkaa. Asemapäällikön talon tontilla on rakennusala uutta rakennusta varten tontin eteläosassa. Rakennus sijoittuu tontin rajaan kulmaan kiinni, jolloin se suojaa ja rajaa tonttia yhdessä pensasaidan kanssa. Pensasaita on osoitettu kaavassa. Puiston puolelta asemapäällikön talon tonttia ei saa rajata, jotta puistomainen luonne jatkuu. Alueesta muodostuu yksi puistomainen kokonaisuus. Asemarakennuksen tontille saa sijoittaa terasseja Asemapuistoon rajautuvalle alueelle. Näkymät aukeavat puistoon ja joelle. Siltakadun maisemassa säilyvät asemarakennus sekä ratapihan keskellä sijaitseva punatiilinen veturitalli. Uudet nelikerroksiset kerrostalot rajaavat näkymää Asemankaaren pohjoisreunalta.

188 LIITE 8, 10 / 10 ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuvia kaavaratkaisusta KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT sivu 10 / Asemapuiston alue muodostuu kolmesta osasta, asemapäällikön talon tontista (1), Asemarakennuksen tontista (2) sekä Asemapuistosta (3). Omistus jakautuu kolmeen osaan, mutta niistä muodostuu yksi yhtenäinen Asemapuistoon liittyvä kokonaisuus. Asemapuiston merkitys korostuu, kun kaupunkirakenne ympärillä muuttuu kaupunkimaiseksi.