pnaros Antopdivd

Transkriptio

1 VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA p f s-posti pnaros Antopdivd Diaarinumerot 00736/06/ t06t t06t4103 Numero 07l05BBt2 ASIA Valitus asemakaavan hyvdksymistd ja muuttamista koskevassa asiassa MUUTOKSENHAKIJAT 1) suomen Luonnonsuojeluliiton pohjanmaan piiri ry, seindjoki 2) Niilo Vdlimdki, Lapua PAAT6s, JoHoN on HAETTU MUUToSTA 3) Markku Qvick, Eero Liimatta, Tellervo Lahdensuo. Leo pikkusaarija Risto Jalava, Lapua Viranomainen Lapuan kaupunginvaltuusto VAATIM U KSET HALLINTO-OIKEU DESSA Farvamaara S 6 Kaupunginvaltuusto on hyvdksynyt Lapuan kaupungin 15. simpsion kaupunginosan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee asemakaavan n:o korttelia 1501 ja siihen liittyvid virkistysalueita, urheilu- ja virkistyspalvelualueita sekii katualueita ja asemakaavan:o asemakaavamddrdyksid korttelien osalta sekd muodostettavia kortteleita ja niihin liittyvid yleisid virkistys-, katu- ja LP-alueita. Karhupuiston mokkikyld ja hotellialue. 1) suomen Luonnonsuojetuliiton pohjanmaan piiri ry:n valitus Kaupunginvaltuuston pddtos on kumottava. pddtos on luonnonsuojelulain (1096/96) ja Euroopan yhteison neuvoston direktiivin (92l43lETY) vastainen. Kaavan valmistelussa on jdtetty ottamatta huomioon I uontoinventointiraportti "simpsion rinnehii htokeskuksen

2 ja Luomanperannevan - Heikanmden alueen luontokartoitus", joka oli osa laajempaa selvitystti "Ymparistovaikutuksista Simpsion kehityshankkeessa". Raportin mukaan kaava-alueella sijaitsevat muun muassa uhanalaisen liito-oravan reviiri sekd maakunnallisesti merkittdvd luontotyyppi, jolla esiintyy kaksi alueellisesti uhanalaista kasvilajia eli pussikdmmekkd ja kalliokielo. Raportin tuloksista ei kerrottu Ldnsi-Suomen ympdristokeskuksen virkamiehille pidetyssii sidosryhmdpalaverissa, minkd voidaan olettaa vaikuttaneen ymparistokeskuksen asiass antamaan lausuntoon. 2) Niilo Vdlimden valitus 3) Markku Qvickin ym. valitus Kaupunginvaltuuston pddtos on kumottava. Vdlimdki on valituksessaan toistanut Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry:n valituksessa esitetyt perustelut. Lisdksi Vdlimdki on esittdnyt, ettd asemakaavaselostuksesta ei kdy tarkemmin ilmi kaavan ympdristovaikutusten arviointimenetelmd. Ndin ollen on mahdotonta arvioida, onko asemakaavaselostuksessa esitetty arvio siitd, ettd kaavan toteuttamisella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura-lehtojensuojelualueelle tai muille luonto-simpsion toiminnoille, oikea. Kaupunginvaltuuston pddtos on kumottava. Asemakaavan valmistelu ei tdytd maankdytto- ja rakennuslain 9 $:n ja maankiiytto- ja rakennusasetuksen 1 $:n vaatimuksia. Kaavaa laadittaessa ei ole riittdvdsti selvitetty kaavan toteuttamisen ympdristovaikutuksia. Vaihtoehto isten ratka isujen ja n i id e n ym piiristova i kutusten selvittdm i nen on myos ollut riittdmdtontd. Asemakaavan valmistelussa olisi tullut selvittdd koko Simpsion maankdyton yleissuunnitelman taloudelliset ja ympdristolliset vaikutukset. Asemakaavaa ei voida kdsitelld kokonaisuudesta irrallaan. Valituksenalaisen asemakaavanojalla on mahdollistaloittaa Simpsion luonteen olennaisesti muuttavan mokkikyldn rakentaminen. Asemakaavan laatimisen ldhtokohtana on ollut, ettd uusia mokkejd tulisi alueelle ldhes 400, mutta ensin olisi tullut selvittdd, onko mokkien ja hotellikylpylan rakentamiselle taloudellisia edellytyksid tai edes tarvetta. Asemakaavan sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset olisi myos ollut selvitettdvd. Asemakaavaselostuksessa olisi tullut selvittdd eri vaihtoehtoja alueen kehittdmiselle. Valmistelun yhteydessa olisi tullut myos selvittdd miten alueen viemdrointi toteutetaan. On kyseenalaista, hyviiksyyko kuntalaisten enemmisto alueen muuttamisen suunnitellulla tavalla. 2

3 J Simpsionvuoren lounaisreunassa on toiminut vuodesta 1993 rdjdhdysaineiden valmistusta ja varastointia harjoittava laitos. Yleiskaavassa alue on osoitettu ympdristovaikutuksiltaan merkittiivien teollisuustoimintojen alueeksi TT. Yleiskaavassa, joka on hyvdksytty , ei ole voitu ottaa huomioon ympiiristoministerion pdivdttyd kirjett dnro 3/ , jossa annetaan ohjeita suuronnettomuusvaaran huomioon ottamisesta kaavoittamisessa ja rakentamisessa. Kirjettd ei ilmeisesti ole otettu huomioon myoskiidn asemakaavan valmistelussa. Turvatekniikan keskukselta (TUKES) ei ole pyydetty lausuntoasiassa. ASIAN XASITTEIY HALLI NTO.OI KEUDESSA Lapuan kaupunginhallituksen lausunto Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry:n valituksen johdosta Voimassa olevan asemakaavan mukainen rakentaminen ei tule sellaisenaan toteutumaan, mutta pienimuotoisempi hotelli- ja loma-asuntorakentaminen on mahdollista. Asemakaavaa on tiimdn johdosta ollut tarpeen muuttaa. Asemakaavan muutos perustuu voimassa olevaan oikeusvaikutteiseen osayleiskaavaan ja Simpsion alueen maankdyton yleissuunnitelman tavoitteisiin. Rakennettavan alueen kokonaispinta-ala pienenee alle puoleen ja rakennusoikeuden mddrii ldhes puolella nykyiseen kaavaan verrattuna. Luonnonmukaisen maiseman turvaamiseksi korttelialueet sijoittuvat maaston viihdpuisille alueille ja katualueet noudattavat suurimmalta osin rakennettujen kuntopolkujen vdylid. Jyrkdt rinne- ja rotkoalueet on osoitettu puisto- ja virkistysalueiksi. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessd vuonna 2001 on selvitetty laajasti kaavoituksen ympdristovaikutukset. Niimii selvitykset ovat olleet myos asemakaavan valmistelun pohjana. Lisdksi on tehty erikseen selvitys Natura-alueelle kohdistuvista vaikutuksista. Sidosryhmiipalaverissa on kdsitelty asemakaavan lisdksi Simpsion yleiskuvaa alueen kehittiimishankkeissa. Tilaisuudessa ei kdsitelty luontoinventointia erikseen. Simpsion kehityshankkeen ympdristovaikutuksista laaditussa julkaisussa on kdytetty ldhteenii luontoinventointiraporttia. Julkaisun liitteend on myos kartta, johon on merkitty muun muassa liito-oravaa ja valituksissa mainittuja kasveja koskevat alueet. Raportista ilmenee, etteivdt liito-oravan lisddntymisja levdhdyspaikat sijaitse kyseessd olevan asemakaavan alueella. Alueet on rajattu ympdristoministerion ohjeiden mukaisesti. Asemakaavassa alueelle on jdtetty yhtendinen puistoalue liito-oravan kulkuyhteyksien turvaamiseksi. Pussikdmmekkd ja kalliokielo eivdt ole luonnosuojelulain ja -asetuksen mukaan rauhoi-

4 4 tettuja, uhanalaisia tai erityisen suojeltavia lajeja. Lajit on merkitty ympdristoministerion julkaisuun'suomen kasvilajien uhanalaisuusarviointi 2000' jonka mukaan ne ovat alueellisesti uhanalaisia. Merkinndllii ei ole oikeudellisia vaikutuksia. Lapuan kaupunginhallituksen lausunto Niilo Vi)limden valituksen johdosta Kaupunginhallitus on Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry:n valitukseen antamansa lausunnon lisdksi esittdnyt, ettd ympdristovaikutusten arviointimenetelmd on mainittu asemakaavaselostuksen sivulla B, jossa sen kdytto on myos perusteltu. Kaavassa ei ole tarpeen arvioida yli 30 vuotta kdytossd olleen arviointimenetelmdn pdtevyyttd. Arvio hankkeen ympdristovaikutuksista perustuu kyseiseen arviointimenetelmdan ja hankkeen ympdristovaikutuksista laadittuun selvitykseen. Lapuan kaupunginhallituksen lausunto Markku Qvickin ym. valituksen johdosta Kaupunginhallitus on Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry:n valitukseen antamansa lausunnon lisaksi esittdnyt, ettd ympdristovaikutusten selvityksen lihdemateriaalina on ollut muun muassa Simpsion alueen kehittiimisen ja NovaPark -hankkeiden aluetaloudellista vaikutuksista laadittu raportti, joka on esitetty kaupunginvaltuustolle Simpsion kehittdmishankkeen selvityksid on esitetty useissa eri yleisotilaisuuksissa muun muassa ja Ympdristoministerion kirjeen dnro 3/ mukaan asemakaava-alueen ldheisyydessd sijaitsee Lapuan Rdjdhdysainepalvelu Oy:n laitos, jonka konsultointivyohykkeen laajuudeksi on mddritelty 1,5 kilometrid. Talla konsultointialueella suositellaan hankittavaksi TUKESin sekd palo- ja pelastuviranomaisen lausunto kaavoituksen valmistelun yhteydessii. Lyhin kartalta mitattu etdisyys laitoksen kiinteiston rajalta asemakaava-alueelle on 1,6 kilometrid. Ympii ristoministerion uudemmassa pdivdtyssa kirjeessd kyseisen laitoksen konsultointivyohykkeen laajuudeksi on merkitty 2 kilometrid. Uudempaa konsultointivyohykettd ei voida kuitenkaan soveltaa taannehtivasti. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry on vastineessaan esittdnyt muun muassa, etta kaavan ympdristovaikutuksista laaditut perusselvitykset eivdt olleet kaavaselostuksen liitteend asemakaavanehdotuksen ollessa ndhtdvdnd ja ettei kaavaselostuksesta myoskddn ilmene, mitd luontoselvityksessd kartoitettu.

5 Niilo Vdlimdki on vastineessaan esittanyt muun muassa, ettd osa ym pdri stovai kutuksista laad ituissa selvityksissii sdiistettdvdksi ehdotetuista alueista, nrot4,7,b ja 15, on asemakaavassa osoitettu rakentamiseen. Sddstettdvdksi ehdotetuista alueista nro 4 on luokiteltu maakunnallisesti merkittdvaksi kohteeksi ja alueet nrot 7, 8 ja 15 ovat sdilyttdmisen arvoisia metsdlainojalla. Markku Qvick asiakumppaneineen on antanut vastineen, 5 HALLI NTO.OIKEU DE N RATKAISU Hallinto-oikeus kumoaa Lapuan kaupunginvaltuuston p?iiitoksen korttelien 1529,1530 ja 1531 sekd Sudentaipaleeksi nimetyn katualueen osalta. Muilta osi n hallinto-oikeus hylkdd valitukset. Perustelut Kaavoitusmenettely Al u e e n kaavoitu sti I an ne Alueella on maakuntakaavana voimassa ympdristoministerion vuonna 2005 vahvistama Eteld-Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa Simpsion alue on osoitettu virkistysalueeksi (V-1) Alueeseen liittyy loma-asuntoalue (ra), jolle saa sijoittaa myos matkailupalveluja sekd julkisia ja yksityisid palveluja. Alueen kafioa suunniteltaessa tulee mitoituksen perustua erityisesti luonnon ja maiseman antamiin ldhtokohtiin. Alueella on oikeusvaikutteisena yleiskaavana voimassa Lapuan kaupunginvaltuuston vuonna 2001 hyvdksymd ja korkeimman hallinto-oikeuden pddtokselld vuonna 2003 lainvoimaiseksi tullut keskustan osayleiskaava. Lisdksi alueella on voimassa lddninhallituksen vuonna 1987 vahvistamasemakaava nro Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteet ja sisd/kj Kaavaselostuksen mukaan kaupungin asettamat tavoitteet ldhtevdt maakuntakaavan ja yleiskaavan Simpsion maankdytolle asettamista yleisist6 tavoitteista, joiden mukaan Simpsiotd voidaan sijaintinsa, laajuutensa ja korkeutensa perusteella pitdd maakunnallisesti merkittavdnd virkistysalueena. Laskettelurinteiden osalta Simpsio on Ldnsi-Suomen merkittdvin rinnekeskus.

6 6 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella on muodostettu osayleiskaavassa osoitetulle matkailupalvelujen alueelle ( RM ) alueet kylpyldhotellin ja tiiviin loma-asuntoalueen rakentamiseen laskettelurinteiden ja aiemmin rakennetun loma-asuntoalueen vdliselle alueelle. Matkailupalvelujen korttelialue (RM) 1534, jolle voidaan rakentaa hotelli- ja majoitusrakennuksia, loma-asuntojen korttelialueet (RA) , joille voidaan rakentaa rivi-, kytkettyjd tai yksittdisid loma-asuntoja, sekii niihin liittyvdt ldhivirkistysalueet (VL), yleiset pysdkointialueet (LP) ja katualueet on muodostettu vahvistetussa asemakaavassa osoitetun laaja-alaisen asuin-, liike- ja toimistorakennusten rakentamiseen tarkoitetun (AL) korttelin 1501 tilalle. Lisdksi kaavassa on muutettu hyvdksytyn maanalaisen asemakaavan kortteleita Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikufusfen selvittdminen Maankdytto- ja rakennuslain 9 $:n mukaan kaavan tulee perustua riittdviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa mddrin selvitettdva suunnitelman toteuttamisen ymperistovaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtiivd koko siltd alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankdytto- ja rakennusasetuksen 1 $:n mukaan kaavan vaikutuksia selvitettdessd otetaan huomioon kaavan tehtdvd ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekd muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittdvdt tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittiivdt vdlittomdt ja vdlilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympdristoon; maa- ja kallioperaan, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvija eldinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekd liikenteeseen; sekd kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintoon ja rakennettuun ympdristoon. Alueella on vireillii myos Simpsion maankdyton yleissuunnitelma Simpsio 1, jonka on laatinut Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy vuonna Yleissuunnitelmassa Simpsidn alue reuna-alueineen jakautuu kahteen pddalueeseen, niin sanottuihin Aktiviteetti- Simpsioon ja Luonto-Simpsioon. Aktiviteetti-Simpsion alueelle on hahmoteltu muun muassa kylpyld-hotellin ja kuuden loma-asuntokyldn sijoittamista. Asemakaava ja asemakaavan muutos vastaa yleissuunnitelmassa hahmoteltua kylpyldhotellin ja mokkikyldn 1. aluetta.

7 7 Simpsion alueesta on teetetty vapaaehtoinen ympdristotekniikan insinooriopiskelija Kaarina Koivulan laatima WAtyyppinen tarkastelu "Ympdristovaikutuksista Simpsion kehityshankkeissa" seka osana sanottua tarkastelua Tmi Pohjanmaan Luontotiedon laatima luontokartoitus "Simpsion rinnehiihtokeskuksen ja Luomanperdnnevan-Heikanmden alueen luontokartoitus ", jotka ovat molemmat olleet kaavan valmistelun pohjamateriaalina jotka mainitaan asemakaavaselostuksessa alueen suunnittelun ldhtokohtina olevina selvityksind. WAtyyppisessii tarkastelussa on tarkasteltu alueen kehittdmishankkeen eri vaihtoehtoja niiden vaikutuksia ihmisiin, virkistyskdyttoon ja elinkeinoeldmadn. Luontokartoituksessa on selvitetty kehittdmishankkeen vaikutusalueen luonnonpiirteet ja esitetty rakentamiselta sddstettiivdt arvokkaimmat luontoalueet. Sim psion kehittdmishankkeen al uetaloudellisista vaikutuksista on laadittu lisdksi tutkimus "Lapuan kaupungin Simpsio- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset". Tutkimuksen loppuraportti on esitelty osana Simpsion kehittdmishankkeen selvityksid kaupunginvaltuustolle seka kehittdmishankkeen johdosta pidetyissd yleisotilaisuuksissa. Kaavaselostuksen mukaan sitd, miten hyvin kaava-alueen luonto kestdd rakentamista ja suunniteltuja uusia toimintoja, on arvioitu Uudenmaan seutukaavaliittojen yhteistyond laaditun visuaalisen ympiiriston arviointimenetelmdn perustein. Kaavaselostuksen mukaan arviointimenetelmd on esitetty sanottujen seutukaavaliittojen raportissa "Ympdriston arvot ja seutukaavoitus, Helsinki 1970". Kaavaselostuksessa esitettyjen tietojen perusteella on siis ollut mahdollista perehtyd kdytettyyn arviointimenetelmddn sekii asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vaikutusten arvioinnin luotettavuuteen. Kaavaselostuksessa, kun otetaan huomioon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laajuus ja tarkoitus, ei ole ollut tarpeen erikseen selostaa kdytettyd arviointimenetelmiid tai arvioida sen ajanmukaisuutta. Voimassa olevassa yleiskaavassa on selvitetty Lapuan R-ijdhdysainepalvelu Oy:n tuotantolaitoksen kaavoitukselle asettamat vaatimukset. Koska yleiskaava ja nyt kysymyksessd oleva asemakaava ja asemakaavan muutos eivdt rakentamisen sijoittelun, laadun ja maiiran osalta olennaisesti poikkea toisistaan, ei vaikutuksia ole tarvinnut erikseen selvittdd asemakaavan valmistelun yhteydessd. Nyt kysymyksessa oleva asemakaava ja asemakaavan muutos on osa laajempaa Simpsion kehittdmishanketta ja maankdyton kokonaisvaltaista suunnittelua, joka perustuu edellii mainittuun maakuntakaavaan, osayleiskaavaan ja Simpsion maankdyton yleissuunnitelmaan Simpsio 1. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen valmistelu on perustunut maakuntakaavaan, osayleiskaa-

8 8 vaan, maankayton yleissuunnitelmaan, niiden yhteydessd seka nyt tehtyihin selvityksiin. Selvityksissii on muun muassa tutkittu eri vaihtoehtojalueen kehittdmiselle. Suunnittelutavoitteita, vaihtoehtoja ja selvityksid on kdsitelty jdrjestetyissd yleisotilaisuuksissa ja paikkakunnalla yleisesti ilmestyvissd sanomalehdissii. Kaavaselostuksen mukaan valmistelun yhteydessa on tutkittu kahta eri perusratkaisumallia. Alueen sisdisid vaihtoehtoja on ollut useita. Edelld lausuttuuniihden hallinto-oikeus katsoo, ettd asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kdsittelyn perustana oleviin asiakirjoihin sisdltyneiden koko Simpsion alueelta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten perusteella on ollut arvioitavissa, tdyttddko asemakaava ja asemakaavan muutos maankdytto- ja rakennuslain 54 $:n 2 momentissa sdddetyt vaatimukset edellytysten luomiseksi terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisiillelinympiiristolle. Asemakaava ja asemakaavan muutos on siten perustunut maankdytto- ja rakennuslain 9 $:ssd ja maankdytto- ja rakennusasetuksen 1 $:n 1 momentiss asetetut vaatimukset tdyttdviin selvityksiin. Asemakaavan vaikutusten selvitysmenettely ei siten ole valituksessa esitetyin tavoin lainvastainen. Vuorovaikutus Maankdytto- ja rakennuslain 6 $:n mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkiloiden ja yhteisojen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Asemakaava on tullut vireille Alustava kaavaluonnos on ollut yleisesti ndhtdvittd OO5. Asemakaavaa koskeva viranomaisneuvottelu on pidetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekd kaavaluonnos ollut yleisesti ndhtdvilld 15J Tdlloin myos keskeisiltd viranomaisilta on pyydetty ennakkolausunnot. Kaavaehdotus on ollut yleisesti ndht6- villd , jolloin siitii on pyydetty lausunnot eri viranomaisilta. Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry ja Niilo Vdlimdki ovat valituksissaan esittdneet, ettd pidetyssd viranomaisneuvottelussa ei ollut kdsitelty edelld mainittuja WAtyyppistd tarkastelua ja siihen liittyvdd luontokartoitusta, ja ettd tdmii on saattanut vaikuttaa Lansi-Suomen ympdristokeskuksen asiassa antamaan ennakkolausuntoon. Hallinto-oikeus katsoo, etta kysymyksessd on ollut alustavan kaavaluonnoksen johdosta pidetty neuvottelu. Valittajien tarkoittamia selvityksid on kdsitelty muun muassa kaavaselostuksessa. Ldnsi-Suomen ympdristokeskukselta on myohemmin pyydetty kaavaehdotuksen johdosta maankdytto- ja rakennusasetuksen edellyttdmd varsinainen lausunto. Ympd-

9 9 ristokeskuksella ei ole lausunnossaan ollut huomautettavaa selvitysten tai ympdristovaikutusten johdosta eikii ympdristokeskus ole myoskddn valittanut kaavapddtoksestd. Markku Qvick asiakumppaneineen on esittanyt, ettd kaavaehdotuksen johdosta olisi tullut pyytae TUKES n lausunto ympdristoministerion pdivdtyn kirjeen dnro 3/ johdosta. Sanotussa kirjeessd annetaan ohjeita suuronnettomuusvaaran huomioon ottamisesta kaavoittamisessa ja rakentamisessa sekd suositellaan pyydettdvdksi lausunto muun muassa TUKESilta etdisyyden ollessa enintddn metrid. Lapuan Rdjdhdysainepalvelu Oy:n tuotantolaitoksen kiinteiston etdisyys asemakaava-alueesta on vdhimmillddn metriii. Lausunnon pyytdminen ei ndin ollen ole ollutarpeen. Vuo rova ikutusmenette lyd ei voida val itu ksissa esitetyi I ld perusteilla pitdd lainvastaisena. Ase m a ka ava n si sdltovaati m u kset S ove I ettavat oi ke u sohjeet Maankdytto- ja rakennuslain 32 $:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Maankdytto- ja rakennuslain 42 $:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa. Maankdytto- ja rakennuslain 54 $:n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, ettii luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisdlle elinympiiristolle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen jdrjestdmiselle. Rakennettua ympdristod ja luonnonympdristod tulee vaalia eikd niihin liittyvid erityisid arvoja saa hiivittdd. Kaavoitettavalla alueella tai sen ldhiympdristossd on oltava riittiivdsti puistoja tai muita ldhivirkistykseen soveltuvia alueita. El i ny m pdri ston tu rual I i su u s Voimassa olevassa yleiskaavassa Lapuan Rdjdhdysainepalvelu Oy:n tuotantolaitokselle on osoitettu sisempi suojavyohyke (sv-l), jolle pysyvien asuinrakennusten ja loma-asuntojen rakentaminen on kielletty, sekd ulompi suojavyohyke (sv-2), jolle pysyvien asuinrakennusten rakentaminen on kielletty. Asemakaava-alue on ldhimmillddnoin 900 metrin etdisyydelle ulommasta suojavyohyk-

10 l0 keestd ja noin metrin etdisyydella sisemmdstd suojavyohykkeestii. Asemakaavan on katsottava ndiltd osin tdyttdvdn turvallisen elinympdriston vaatimukset eikd asemakaavaa ole pidettdvd tdlld perusteella lainvastaisena. Luonnonympdrist6n vaaliminen ja erityiset arvot Simpsion rinnehiihtokeskuksen ja Luomanperannevan-Heikanmden alueesta laaditussa luontokartoitusraportissa selvitetty muun muassa liito-oravan lisddntymis- ja leviihdyspaikat, joiden hdvittdminen tai heikentdminen on Euroopan Yhteisoneuvoston luontotyyppien ja luonnonvaraisen eldimiston ja kasviston suojelustannetun direktiivin (92l43lETY) eli niin sanotun luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain 49 $:n nojalla kielletty. Raportin mukaan alueella on kaksi liito-oravan lisddntymis- ja levdhdyspaikkaa karttakuvioilla 10 ja 98. Sen lisdksi liito-oravan papanoita loytyi kuvioilta 4 ja 8, jotka ovat ilmeisesti liito-oravan ruokailualueita. Ruokailupaikat eivat kuitenkaan ole sindnsd suojeltavia kohteita. Karttakuvio 98 ei sijaitse asemakaava-alueella tai sen ldheisyydessd. Karttakuvio 10 sijaitsee asemakaava-alueen pohjoisosaan osoitetun ldhivirkistysalueen (VL) luoteis- ja pohjoispuolella kaava-alueen ja aiemmin rakennetun loma-asuntoalueen viilissd. Asemakaavan ei siten voida katsoa vaarantavan liito-oravan lisdiintymis- ja levdhdysalueita. EdellS mainitussa luontokartoitusraportissa tiirkeimmiiksi rakentam iselta sddstettdvd ksi I uo ntoko hteeksi ehdotettu maaku n na l- I isesti arvokasta I uo ntokohd etta rapo rti n kartta liitteen kartta kuvio I la 4. Kohde on kasvillisuudeltaan samanlaista kuin Simpsion Natura -alueen lehdot. Kuviolla on kuivia ja kallioisia, tuoreita sekd kosteita ldhteisid lehtolaikkuja. Lehtolaikkujen yliipuolella on ravinteisia kalliopaljastumia, joilla on rehevdd ketokasvillisuutta. Painanteissa on lahteisid tihkupintoja. Kuviolla kasvaa muun muassa pussikdmmekkd ja kalliokielo, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia lajeja ja harvinaisia muualla Eteld-Pohjanmaalla. Kuviolla on nuori ja osittain viljelty mdntyvaltainen puusto, jonka seassa on vanhoja ja ndyttdvid raitoja sekd haapaa. Kuviolla on merkkejd liito-oravan ruokailusta. Raportissa on lisdksi ehdotettu rakentamiselta siiastettdvdksi metsdlain nojalla sdilytettdvid kohteita muun muassa karttaliitteen kuvioilla 7, 8 ja 15. Kuviot 7 ja 8 ovat kuivan ja tuoreen lehdon laikkuja. Kuviolla 8 on merkkejd liito-oravan ruokailusta. Kuvio 15 on vdhiipuustoinen kitumaan kallioalue, jolla kasvaa kulutukselle herkkdd palleroporonjdksldkasvillisuutta. Metsiilain 2 $:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lakia ei kuitenkaan sovelletasemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsdtalouteen osoitettujalueita. Tdl-

11 ll Sovelletut oi keusohjeet laisten alueiden asemakaavan sisdllon lainmukaisuutta on siten arvioitava maankdytto- ja rakennuslain asemakaavan sisdllolle asettamien vaatimusten, kuten luonnonympdriston vaalimisen vaatimuksen perusteella. Karttakuvion 4 keskeiselle alueelle on asemakaavassa osoitettu muun muassa loma-asuntojen korttelialueet 1530 ja 1531 (RA) sekd niihin liittyvid katu-alueita. Karttakuvion 7 alueelle asemakaavassa on osittain osoitettu loma-asuntojen kortteli-alue 1533 (RA) ja siihen liittyvd katu-alue. Karttakuvio 8 on asemakaavassa osoitettu ldhivirkistys-alueeksi (VL). Kuvion ldpi kulkevaksi on osoitettu ulkoilureitti. Kuviolle 15 on osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM), jolle on tarkoitus rakentaa kylpyld-hotelli ja ulkouima-allas. Asemakaava on laadittava maakunta-kaavan ja yleiskaavan ohjaustavoitteet, asemakaavan tavoitteet ja muut asemakaavalle asetettavat sisiiltovaatimukset huomioon ottaen siten, ettd luonnonympdristod vaalitaan eikd siihen liittyvid erityisid arvoja hdvitetd. Kaavoituksessa asetettu tavoite kehittdd Simpsion aluetta maakunnallisesti merkittiivdnd virkistysalueena asettaa yhdessii asemakaavan sisdllolle asetettujen vaatimusten kanssa erityisiii vaatimuksia kaavan sisdltovaatimusten tasapainottamiselle. Kun otetaan huomioon luontokartoitusraportin karttaliitteen kuvioiden 7, B ja 15 luontokohteiden paikallisesti rajattu merkitys, kuviolla B olevan luontokohteen sdilyminen olennaisilta osin ja kuviolla 7 olevan luontokohteen sdilyminen osittain sekd kuvion 15 alueelle osoitetun matkailua palvelevien rakennusten korttelialueen 1534 (RM) keskeinen merkitys kaavoituksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta, asemakaavan ei voida katsoa olevan ndiltd osin lainvastainen. Sen sijaan kun otetaan huomioon, ettd asemakaavassa osoitettujen loma-asuntojen korttelialueiden 1529, 1530 ja 1531 sekd niihin liittyvd Sudentaival -nimisen kadun rakentaminen tuhoaisi olennaisilta osin maakunnallisesti arvokkaaksi katsottavan Simpsion lakialueen luontokohteen kuviolla 4, asemakaavan ei voida tdltd osin katsoa tdyttdvdn luonnonympdriston vaalimisen ja siihen liittyvien erityisten arvojen hdvittdmisen kiellon vaatimuksia. Asemakaava on siten ndiltd osin lainvastainen. Kortteli 1529 on osoitettu tosin vain lounaiselta osaltaan kuviolle 4, mutta koska sille ei kaavakartassa ole merkitty tonttijakoa koska korttelia on kdsiteltdvd kokonaisuutena, hallinto-oikeus katsoo, ettd kaava on kumottava sanotun korttelin osalta kokonaan. Maankdytto- ja rakennuslaki 6 S, 9 S, 32 S, 35 S, 42 S, 50 S, 51 S, 54S62S,65SjalBBgl mom

12 n Maankdytto- ja rakennusasetus 1 $ Kuntalaki 90 $ JULKIPANO TIEDOKSIANTO Pddtos on annettu julkipanon jdlkeen. Markku Qvickin on tdmiin pddtoksen saatuaan ilmoitettava siitd hiinen kanssaan yhteisen valituskirjelmdn allekirjoittaneille asiakumppaneilleen uhalla, ettd jos h6n tamdn laiminlyo, hdn on velvollinen korvaamaan laiminlyonnistd aiheutuneen vahingon sikdli kuin se laiminlyonnin laatuun tai muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi. (hallintolainkdyttolaki 55 $, hallintolaki 56 $ 2 mom ja 68 S). paaroxsesra I LMorrrAM I N EN MUUTOKSENHAKU Tdhdn pddtokseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmii on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 pdivdn kuluessa hallinto-oikeuden pddtoksen a ntopiiivdstd I u kien el i vi i meist ddn Lapuan kaupunginhallituksen on viipymdttd ilmoitettava tdstd piiiitoksestd kaupungin ilmoitustaululla. Muilla kuin kaupungilla ei maankdytto- ja rakennuslain 191 $:n 4 momentin mukaan kuitenkaan ole oikeutta hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden pddtokseen siltd osin kuin kaavan hyvdksymistd koskeva pddtos on kumottu. Valitusosoitus on liitteend YmpJp (07.07).

13 l3 Diaarinumero 00736/06/ t06t t06t4103 Pddtoksen tekemiseen ovat ottaneet osaa hallinto-oikeustuomarit Raija Myllykoski, Johan Hagman ja Riitta Frdnti. Raija Myllykoski Johan Hagman Riitta Frdnti Esittelijd ha i nto-oikeussi hteeri