KIELIPOLIITTINEN TOIMIKUNTA SEURANTARAPORTTI: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE JA TOIMENPIDEOHJELMA

Transkriptio

1 KIELIPOLIITTINEN TOIMIKUNTA SEURANTARAPORTTI: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JA TOIMENPIDEOHJELMA LUOVUTETTU REHTORI MATTI MANNISELLE JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 Ei riitä että me tutkijat välitämme tutkimustuloksiamme kollegoille tieteellisten artikkelien muodossa, vaan meidän tulee osata kertoa tutkimuksesta niillekin, jotka eivät ole alamme asiantuntijoita. Kuten rehtori taannoisessa Tiedonjyvän kirjoituksessaan (4/2013) korosti, ei tieteen popularisointia tule vähätellä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen edellytys on se, että opimme kommunikoimaan erilaisten yleisöjen kanssa ja esittelemään tutkimuksen merkitystä ja tuloksia eri kohderyhmille ymmärrettävällä tavalla. Kaisa Miettinen tutkimuksesta vastaava vararehtori ja teollisen optimoinnin professori Rehtoraattiblogi, SISÄLLYS Johdanto Kielipolitiikan toimenpideohjelman toteutuminen Yliopisto opiskeluympäristönä Yliopisto työympäristönä Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana Jatkotoimenpide-ehdotukset Toimenpideohjelma Kielipolitiikan päivittäminen Rehtorin kanssa seurantaraportin luovutuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet...17 Liite 1 Esimerkit kieli- ja viestintäopintojen sekä aineen opintojen integroinneista sekä monikielisestä kurssikokonaisuudesta...19 Liite 2 Tiedekuntien ja yksiköiden yliopiston kielipolitiikkaa ja sen toimenpideohjelmaa soveltavat suunnitelmat...21 Liite 3 Kommentit Jyväskylän yliopiston henkilöstöohjelman tarkistamiseksi...24 I

3 JOHDANTO Rehtori Matti Manninen asetti tekemällään päätöksellä yliopiston kielipoliittisen toimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida yliopiston kielipolitiikan ja sen toimenpideohjelman toteutumista. Toimikunnan toimikausi kestää asti ja tämä on sen ensimmäinen seurantaraportti, joka sisältää arvion yliopiston kielipoliittisen toimenpideohjelman toteutumisesta sekä jatkotoimenpide-ehdotukset vuodelle Jyväskylässä Peppi Taalas puheenjohtaja Anna Grönlund sihteeri Helena Rasku-Puttonen Anne Pitkänen-Huhta Taina Saarinen Pasi Sajasalo Sakari Liimatainen Mari Kröger 1

4 1 KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUMINEN Yliopisto opiskeluympäristönä Tavoite Yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on monipuolinen ja tasokas kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä kyky toimia monikielisissä ja - kulttuurisissa ympäristöissä. Suomen kieli on kansainvälisen yliopistomme kulmakivi. Monikielinen ja -kulttuurinen toimintaympäristö on opetuksen lähtökohta ja resurssi. Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jakotoimenpideehdotukset HOPSauksesta tehdään keskeinen työkalu takaamaan opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksien ja monikielisten viestintätaitojen systemaattinen kehittäminen osana tutkintoja. - HOPS-ohjaajille tuotetaan kohdennettu materiaali ja järjestetään säännöllisesti toistuvaa koulutusta. - HOPSauksessa käydään läpi eri vaihtoehdot kansainvälistymisvalmiuksien Laitokset - HOPS-ohjaajat - opettajat - opiskelijatutorit - opiskelijat Kielikeskus Yliopistopalvelut / kansainväliset palvelut Hankerahoitus HOPSausmateriaalin, ehopsin ja eportfolion kehittämiseksi tai Osana HOPS-koulutuksen ja eportfolion kehittämistä osana Student Life - konseptia HOPSohjaajakoulutuskokonaisuus kehitetty ja toteutettu kertaluonteisesti osana Student Life -hanketta Syksyllä 2013 koulutus toteutettiin KTK:n hankkeen Yliopistosta työelämään toimesta. Jatko epäselvä. Kansainvälistymis- ja kieliasiat ovat esillä vain lyhyesti. Kv-palveluiden verkkosivuilla HOPS-ohjaajille suunnattu suppea tietopa- Varmistetaan, että tiedekuntien opintosuunnitelmiin ja jatko-opintosuunnitelmiin sisällytetään uudistetun yliopistojen tutkintoasetuksen tavoitteisiin vastaavat kieli- ja viestintäopinnot. Ks. kokoelma/ pdf HOPS-ohjaajakoulutus vakiinnutetaan ja vastuullisten tahojen työnjako selkiytetään. Kansainvälistymissekä monikielisten viestintä- 2

5 kehittämiseen: ulkomailla opiskelu tai työharjoittelu, kotikansainvälistyminen ja kieli-, viestintä- ja kulttuuriopinnot yms. - ehopsia (ml. kansainvälistymiskysely) ja eportfoliota kehitetään siten, että niihin voidaan kirjata kyseisten taitojen kehittäminen. ketti. eportfolion kehittäminen on kesken: osaamisluokitteluissa yleisosaamisessa mukana kieli- ja viestintätaidot sekä kansainvälistymis- ja monikulttuurisuustaidot ehopsin kansainvälistymiskyselyä ei ole päivitetty sen luomisen jälkeen Käytössä vain osalla laitoksista. taitojen HOPSaukseen tarjotaan riittävästi koulutusta ja materiaalia. eportfolion ohjaus integroidaan osaksi HOPS-ohjaajakoulutusta. HOPSauksen ja ehopsin kansainvälistymiseen, kielija viestintäopintoihin liittyvät sisällöt yhteensovitetaan eportfolion vastaavien sisältöjen kanssa. Eurooppalaisena yhteistyönä luotua akateemisen ammattilaisen viestintäosaamisen arviointikriteeristöä hyödynnetään eportfolion kehittämistyössä. HOPSauksessa tuetaan opiskelijoiden ulkomaanjaksoa tavoitteellisilla kieliopintopoluilla. HOPSauksessa otetaan huomioon myös opiskelijoiden ulkomaanjakson yhteydessä täyttämä Global Mindedness -kysely, jolla mitataan suhtautumista kan- 3

6 sainvälisiin, kulttuurien välisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä suhtautumista erilaisen kohtaamiseen. Kansainvälistymis-, kieli- ja monikulttuuristen viestintävalmiuksien HOPSauksessa hyödynnetään Mo- KO:a (Monikielinen kulttuurienvälinen osaaminen - kokonaisuus), jonka avulla kootaan ja tehdään näkyväksi tutkintoon sisältyvät em. valmiuksia tukevat opintojaksot. Ks. tus/kvt Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jakotoimenpideehdotukset Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden suomen kielen ja kulttuurin osaamista (kotouttaminen) tuetaan työllistymisen näkökulmasta. Strategian toimenpideohjelmassa hallinnollisena kehittämistoimenpiteenä: yliopistopalvelut ja kielikeskus lisäävät keskitettyjä tukipalveluita ja kotimaisten kielten ja kulttuuri- Kv-tutkinto-opiskelijoiden HOPSaamista kehitetään tukemaan heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Määritellään ja linjataan 4

7 en opetusta vieraskielisille opiskelijoille ja henkilöstölle. Alle puolet yliopistossa kirjoilla olevista ulkomaalaisista opiskelijoista (vaihtoopiskelijat sekä perustutkinto- ja jatko-opiskelijat) on suorittanut keskimäärin yhden alkeiskurssin verran S2-opintoja (JY tietovarasto). kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden suomen kielen tavoitetaso. Kaikkien kvmaisteriohjelmien opintosuunnitelmiin sisällytetään suomen kielen opintoja. Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jakotoimenpideehdotukset Kieli- ja viestintäopintojen sekä aineen opintojen integroimiseen luodaan konkreettisia toimintamalleja. - Tiedeviestinnän opetusta suomeksi ja englanniksi integroidaan kaikkiin maisteriopintoihin ja tutkijakoulutukseen ja osaamistavoitteet on määritelty. - Sekä tutkimusyhteisölle Tiedekunnat Laitokset ja yksiköt Kielikeskus Opettajat Tiedekuntien välillä on paljon eroja siinä miten kieli- ja viestintäopinnot hyödyntävät aineen opintoja ja integraatiota on hyvin vaihtelevasti. Esimerkki hyvästä käytänteestä kieli- ja viestintäopintojen sekä aineen opintojen integroinnissa: JSBE: Corporate Environmental Management (Liite 1). Edistetään ja pilotoidaan kieli- ja viestintäopintosisältöjen integroimista ainelaitoksen osaamistavoitteisiin ja sisältöihin. Esimerkki: fysiikan oppiaineen 2014 alkava integrointi ja keväällä 2014 pilotoitava monikielinen opintojakso (Liite 1). 5

8 että suurelle yleisölle suunnattuun tiedeviestintään tarjotaan kirjoittamis- ja esiintymiskoulutusta sekä kielipalveluja. Strategian toimenpideohjelmassa tutkimustoiminnan kansainvälistymisen toimenpiteenä: Tehostetaan koko yliopistolle tarjottavia julkaisupalveluja ja kielentarkastusta. Yliopisto suosittelee kielenkäännös- ja kielentarkistustehtävissä käytettävän kielikeskuksen kielipalveluita ja yliopistopalveluiden kielenkääntäjää sekä muita yliopiston palveluksessa olevia auktorisoituja kielenkääntäjiä. Lisäksi kehitetään käännöstoiminnan laatukriteerit ja luodaan lista suositeltavista kriteerit täyttävistä freelance-kielenkääntäjistä. Varmistetaan populaarin tiedeviestinnän koulutuksen riittävä resursointi ja säännöllinen tarjonta osana tutkijakoulun yleisten valmiustaitojen opintojen sekä henkilöstökoulutuksen tarjontaa (esim. Tutkija mediassa, Tieteen popularisointi, Tutkimuksesta tietokirjaksi). Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jakotoimenpideehdotukset Englannin kielellä opettamisen laatu varmistetaan sys- Kielikeskus Pysyvä rahoitus Teaching Academic Content Through Rehtorin hyväksymät koulutuksen laatutavoitteet: TACE-koulutus kiinnitetään pysyväksi osaksi henkilös- 6

9 temaattisesti. - Varmistetaan Teaching Academic Content Through English -koulutuksen (TACE) jatkuvuus ja henkilökunnan joustava pääsy koulutukseen. Kielikampus Henkilöstöpalvelut Henkilöstön kehittämistoimikunta Yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa Tiedekunnat Laitokset ja yksiköt English -koulutukselle (TACE) Hankerahoitus taitokuvausten ja todennusmenetelmän kehittämiseksi strategian toteutumisen seurantaindikaattorit: Opetushenkilökunnalla on hyvät kansainväliset valmiudet: Vieraalla kielellä opettamisen koulutuksen (TACE) suorittaminen: tavoitetaso: 20 henkilöä / vuosi Koulutuksen suorittaneet: 2011: 14 opettajaa 2012: 19 opettajaa 2013: 17 opettajaa TACE-koulutuksen rahoitus ei ole pysyvä, neuvotellaan vuosittain. tökoulutusta ja se on tarjolla vuosittain osana opetushenkilöstön pedagogisten taitojen kehittämiskokonaisuutta. - Tarvittava kielitaidon taso (C1) ja pedagogisen osaamisen taso kuvataan yliopiston toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti ja kehitetään näyttökokeen kaltainen todennustapa, jota jatkossa käytetään myös rekrytoinnissa. Kielikeskukselle ei myönnetty strategista rahoitusta näyttökokeen kehittämistä varten vuoden 2013 TTSkierroksella. Yliopisto kehittää näyttökokeen kaltaisen todennustavan, jolla varmistetaan englannin kielellä opettavalta opetushenkilökunnalta edellytettävä kielitaidon taso (C1). - Englanninkielisen tiedeviestinnän ja opinnäytteiden kielellisestä laadusta huo- Tiedekuntakohtaisessa kyselyssä pedagogisille johtajille selvitettiin miten opin- Luodaan opinnäytetöiden laatukriteerit, joissa muun muassa määritellään tavoit- 7

10 lehditaan systemaattisesti. näytteiden kielellinen laatu varmistetaan ja kuka siitä vastaa. Taustamateriaalina oli kirjaston toimittama data opinnäytetöissä käytetyistä kielistä. Tuloksena selvisi, että tiedekunnissa ei ole yhtenäisiä käytänteitä opinnäytetöiden kielellisen laadun varmistamiseksi ja että opinnäytetöiden arkistointi kirjaston tietokantaan toimii puutteellisesti. teet opinnäytetöiden ohjaukselle sekä akateemiselle tekstille sisällön ja kielen osalta. Opinnäytetöiden digitaalisen arkistoinnin prosessi kytketään opinnäytetyön hyväksymisen prosessiin ja samaa käytäntöä noudatetaan läpi yliopiston. 8

11 1.2 Yliopisto työympäristönä Tavoite Yliopiston ja yksiköiden johdolla on erityinen vastuu kielipolitiikan toteuttamisessa Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jatkotoimenpideehdotukset Kielipolitiikasta viestitään, siitä keskustellaan aktiivisesti ja se tehdään näkyväksi yliopiston toiminnassa. - Tiedekunnat ja laitokset soveltavat kielipolitiikkaa laatimalla oman kielipoliittisen toimenpideohjelman osana TTS-prosessia. - Tiedekuntien, laitosten ja yksiköiden hyvät käytänteet kootaan yhteen ja jaetaan yliopiston sisällä yhteiseen käyttöön esimerkiksi wikialustan tai verkkosivuston ja vuosittain järjestettävän seminaarin keinoin. Yliopistopalvelut Tiedekunnat Laitokset ja yksiköt Esimiehet Syksyllä 2013 tiedekuntien ja yksiköiden tuli osana TTS-prosessia laatia yliopiston kielipolitiikkaa ja sen toimenpideohjelmaa soveltava suunnitelma, joka sisälsi seuraavat asiat: 1. kielipolitiikan rooli kansainvälistymisen tukena 2. opiskelijoiden monipuolisen kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen osana tutkintoja 3. henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen systemaattinen kehittäminen osana kehitys- ja arviointikeskusteluita sekä työsuunnitelmia. Ks. laajempi esitys: toimikunnan TTS-kooste rehtorille, liite Kielipolitiikan rooli kansainvälistymisen tukena - Kv-maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin jälkeen strateginen valinta aloista tai alojen yhdistelmistä, joille kv-maisteriohjelmia jatkossa perustetaan - Tutkintosäännön liitteeksi vieraskielisten koulutusohjelmien perustamisen ja toteuttamisen laadunvarmistuskriteeristö - Kansainvälisen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden 9

12 - Henkilökuntaa kannustetaan työtehtäviin liittyvien kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen kehittämiseen ja sitä myös edellytetään. Näiden taitojen systemaattinen kehittäminen on osa kehitysja arviointikeskusteluita sekä työsuunnitelmia. riittävä resursointi ja toimintaa tukeva organisointi tiedekuntien ja yliopistopalveluiden kesken 2. Opiskelijoiden monipuolisen kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen osana tutkintoja - Tutkintosääntöön linjaus riittävien kieli- ja viestintäopintojen määrästä osana opetusohjelmia - Linjaus opiskelijoiden kansainvälistymistaitojen systemaattisesta ohjauksesta osana HOPSausta - Yleisiin valintaperusteisiin sisältyvien kielitaitovaatimusten arviointi ja määrittely 3. Henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen systemaattinen kehittäminen osana kehitys- ja arviointikeskusteluita sekä työsuunnitelmia. - Konkreettiset ja kielipolitiikan mukaiset linjaukset 10

13 henkilöstön kieli-, viestintäja kulttuuritaitojen kehittämisestä osaksi henkilöstönkehittämissuunnitelmaa - Kielipolitiikan mukainen linjaus henkilöstöltä edellytettävistä kieli- ja viestintätaidoista osaksi yliopiston rekrytointiohjeita Tavoite Tasavertainen ja esteetön viestintä on jokaisen Jyväskylän yliopiston jäsenen oikeus ja velvollisuus Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jatkotoimenpideehdotukset Ei-suomenkielisen henkilöstön oikeutta esteettömään viestintään ja mahdollisuutta osallistua yliopiston toimintaan parannetaan kehittämällä englanninkielistä sisäistä viestintää. - Yliopistopalveluihin rekrytoidaan kielenkääntäjä, joka toimii yhteistyössä kielikeskuksen kielipalveluiden Yliopistopalvelut Kielenkääntäjä / yliopistopalvelut Kielikeskus / kielipalvelut Rahoitus kielenkääntäjän palkkaamiseen Rahoitus MOT-sanakirjan lisäosan lisenssiin Viestintäpalveluihin on vuoden 2013 alussa rekrytoitu kielenkääntäjä. Työssä painottuu tällä hetkellä päivittäisviestintä. MOT-sanakirja ei ole vielä käytössä. Kielenkääntäjä kokoaa organisaatiosanastoa. Laaditaan selkeämpi ja yksityiskohtaisempi linjaus ja priorisointi käännettävistä dokumenteista sekä kielenkääntäjän ja kielikeskuksen kielipalveluiden työnjaosta. Tarkistetaan organisaatiosanaston laatimisen periaatteet siten, että ne ovat linjassa kotimaisen ja kan- 11

14 kanssa ja jonka työnkuvaan kuuluu hallinnollisten dokumenttien ja muiden aineistojen sekä viestintämateriaalien kääntäminen, sekä tarvittaessa englanninkielisen materiaalin toimittaminen valmisteluvaiheessa olevista asioista - MOT-sanakirjan yhteyteen luodaan yliopiston organisaatiosanasto suomienglanti-suomi, jonka ylläpidosta vastaa yliopistopalveluiden kielenkääntäjä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa sainvälisen toiminnan ja yhteistyön kanssa (esim. nimikkeet). Viedään tarkistettu organisaatiosanasto verkkoon MOT-sanakirjan lisäosaksi ja jatketaan sen päivittämistä joustavasti suoraan verkkoon muutosten mukaisesti. Varmistetaan yliopiston palveluksessa olevien kielenkääntäjien auktorisointi. Otetaan Lingua Plone kieliversiotyökalu käyttöön laajemmin yliopiston sivuille, jolloin englanninkielisen sisällön löytäminen helpottuu. 12

15 Tavoite Henkilökunta osaa toimia joustavasti ja luontevasti monikielisessä ja -kulttuurisissa ympäristöissä Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jatkotoimenpideehdotukset Henkilökunnan kieli- ja monikulttuurisuustaitoja parannetaan, kehitetään ja ylläpidetään tavoitteellisen ja systemaattisen henkilöstökoulutuksen avulla. - Räätälöityä lyhytkestoista kielikoulutusta työhön integroidusti eri ammattiryhmille ja toimialoille osana henkilökunnan jatkuvaa ammatillista kehittymistä - Ei-suomenkielisen henkilökunnan suomen kielen taidon kehittäminen sidotaan kehitys- ja arviointikeskusteluihin sekä työsuunnitelmiin työtehtävien ja työsuhteen vaatimusten mukaisesti Henkilöstöpalvelut Henkilöstön kehittämistoimikunta Kielikeskus Yhteistyössä tiedekuntien ja yksiköiden kanssa Osana henkilöstökoulutuksen kokonaiskehittämistä Toimenpideohjelman perusteella kielikeskuksessa kehitetty henkilöstölle suunnattu kieli- ja viestintäkoulutuksen paletti on pilotoitu vuoden 2013 aikana. Kokonaisuus on toimiva ja sen kehittämistä jatketaan yhteistyössä henkilöstökoulutuksen kanssa. Kielipoliittinen toimikunta on antanut kommenttinsa yliopiston henkilöstöohjelman päivittämiseksi, liite 2. Jatketaan yhteistyötä kielipolitiikan ja henkilöstöohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamiseksi. Laaditaan linjaus ulkomaisen henkilöstön suomen kielen tavoitetasoista tehtävän ja työsuhteen keston mukaan sekä suunnitellaan näitä tarpeita vastaava työhön integroitu koulutus. Henkilökunnan kielitaito (myös osittainen) tehdään 13

16 näkyväksi kirjaamalla se sopivaan järjestelmään (SAP tms.), josta kielitaito on helposti tuotavissa esiin esimerkiksi verkkosivuille henkilön yhteystietojen yhteyteen. 14

17 1.3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana Tavoitteet Yliopisto edistää suomen kielen säilymistä tieteen kielenä. Yliopiston asiantuntijoilla on yhteiskunnallinen vastuu viestiä tutkimuksesta myös suomeksi. Toimenpiteet Vastuullinen taho Kustannusvaikutus Tilanne 1/2014 Jatkotoimenpideehdotukset Suomen kielellä julkaisemista ja tieteestä viestimistä arvostetaan ja siihen kannustetaan. Yliopisto tukee suomen kielellä julkaisemista ja tieteestä viestimistä koulutuksella, palveluilla ja kannustinjärjestelmillä. Yliopiston johto Yliopistopalvelut Viestintäpalvelut Tutkijat Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen barometri Yliopiston sisäinen rahoitusmalli TUTKAsta saa nyt julkaisut kielittäin jaoteltuna ja vuonna 2013 julkaisuja tehtiin suomeksi 662 ja englanniksi Tieteenalojen välillä on suuria eroja suomenkielisten julkaisujen lukumäärissä. Tieteenalojen tasaisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden takaamiseksi yliopisto kannustaa kaikkia tieteenaloja julkaisemaan myös suomen kielellä. Yliopistolla tehtyä tutkimusta popularisoidaan aktiivisesti ja tehdään suuremmalle yleisölle tutuksi uusin Kielipoliittinen toimikunta on pyytänyt viestintäpalveluista tilastotietoa ja arviota siitä, miten eri tieteenalat ovat esillä yliopiston tiede- Yliopisto tarjoaa systemaattista koulutusta ja tukipalveluita tutkimuksen popularisoimiseksi, ja seuraa tie- 15

18 innovatiivisin keinoin. viestinnässä ja materiaalista käy ilmi, että näkyvyydessä on merkittäviä eroja. Systemaattista seurantaa näkyvyydestä tai vaikuttavuudesta ei yliopistotasolla vielä tehdä suomenkielisen tai englanninkielisen tiedeviestinnän osalta. teenalojen näkyvyyttä yliopiston tiedeviestinnässä. Tiedeviestinnän vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan osana YVVbarometria. Tiedeviestinnän vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään joustavasti mm. viestinnän mediaseurannan, bibliometriikan ja altmetriikan keinoja. 16

19 2 JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET Toimenpideohjelma Kielipoliittinen toimikunta esittää, että kielipolitiikan toimenpideohjelmaa päivitetään vuodelle 2014 edellisessä luvussa esitetyn seurantataulukon mukaisesti. Erityisesti toimikunta haluaa kiinnittää huomiota rehtorille laaditussa TTS-koosteessa (ks. sivu 8 ja liite 2) mainittuihin kehittämiskohteisiin, jotka keskittyvät seuraaville alueille: Kielipolitiikan rooli kansainvälistymisen tukena Opiskelijoiden monipuolisen kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen osana tutkintoja Henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen systemaattinen kehittäminen osana kehitys- ja arviointi-keskusteluita sekä työsuunnitelmia 2.2 Kielipolitiikan päivittäminen Kielipoliittinen toimikunta esittää, että vuoden 2014 aikana yliopiston kielipolitiikka päivitetään ja sen pohjalta laaditaan uusi toimenpideohjelma vuosille Rehtorin kanssa seurantaraportin luovutuksen yhteydessä sovitut toimenpiteet Kielipolitiikka päivitetään ja sen pohjalta laaditaan toimenpideohjelma vuosille mennessä. Toimenpideohjelman tavoitteille laaditaan seurantaa varten indikaattorit ja mittarit. Vuoden 2014 aikana kielipoliittinen toimikunta valmistelee ehdotuksia voimassaolevan toimenpideohjelman osalta ensisijaisesti seuraavista jatkotoimenpiteistä: Kielipolitiikan rooli kansainvälistymisen tukena Kv-maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin jälkeen strateginen valinta aloista tai alojen yhdistelmistä, joille kv-maisteriohjelmia jatkossa perustetaan Tutkintosäännön liitteeksi vieraskielisten koulutusohjelmien perustamisen ja toteuttamisen laadunvarmistuskriteeristö Kansainvälisen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden riittävä resursointi ja toimintaa tukeva organisointi tiedekuntien ja yliopistopalveluiden kesken Englanninkielisen sisäisen viestinnän uudelleenorganisointi ja tehostaminen Yliopiston kansainvälisen viestinnän kehittäminen yliopiston strategian ja kansainvälisen profiilin mukaiseksi Opiskelijoiden monipuolisen kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen osana tutkintoja 17

20 Tutkintosääntöön linjaus riittävien kieli- ja viestintäopintojen määrästä osana opetusohjelmia Linjaus opiskelijoiden kansainvälistymistaitojen systemaattisesta ohjauksesta osana HOPSausta Yleisiin valintaperusteisiin sisältyvien kielitaitovaatimusten arviointi ja määrittely Kieli-, viestintä- ja aineen opintojen integroinnin kehittäminen ja laajempi käyttöönotto eri tiedekunnissa ja laitoksilla Henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen systemaattinen kehittäminen osana kehitys- ja arviointikeskusteluita sekä työsuunnitelmia Konkreettiset ja kielipolitiikan mukaiset linjaukset henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen kehittämisestä osaksi henkilöstönkehittämissuunnitelmaa Rehtorin hyväksymien koulutuksen laatutavoitteiden ja strategian toteutumisen seurantaindikaattoreiden mukaisesti varmistetaan opetushenkilökunnan hyvät kansainväliset valmiudet vakiinnuttamalla vieraalla kielellä opettamisen kokonaisuus (Teaching Academic Content Through English) osaksi opetushenkilökunnan pedagogisten taitojen kehittämiskokonaisuutta Kielipolitiikan mukainen linjaus henkilöstöltä edellytettävistä kieli- ja viestintätaidoista osaksi yliopiston rekrytointiohjeita, erityisesti määritelmä ulkomaisen henkilökunnan suomen kielen tavoitetasosta ja tavoitetason saavuttamisen määräajasta 18

21 LIITE 1 Esimerkit kieli- ja viestintäopintojen sekä aineen opintojen integroinneista sekä monikielisestä kurssikokonaisuudesta Esimerkki hyvästä käytänteestä kielen ja aineen opintojen integroinnissa: JSBE: Corporate Environmental Management Yritysten ympäristöjohtamisen englanninkielinen maisteriohjelma Corporate Environmental Management - CEM ja Kielikeskus ovat tehneet tiivistä yhteistyötä integroimalla opintojaksot CEMS260 Corporate Environmental Management in Networks (5op) ja XENX009 Integrated Research Communication (4op) vuodesta 2005 alkaen. Integroinnin suunnittelussa kielen- ja aineenopettajat perehtyivät toistensa opintojaksojen sisältöihin ja osaamistavoitteisiin sekä opetusmenetelmiin ja tehtäviin, ja määrittelivät sen pohjalta yhteiset tavoitteet. Tavoitteita toteutettiin rinnakkain siten, että samalla kun opittiin ympäristöjohtamisen sisältöjä, opittiin myös tämän asiantuntijuuden kirjallista ja suullista kommunikointia alan akateemisia ja professionaalisia konventioita noudattaen. Kurssin opiskelijoiden taustat olivat hyvin erilaiset etnisistä, akateemisista ja tieteenalakohtaisista kulttuureista johtuen, ja myös kielitaidossa oli tasoeroja, joten integroinnin suunnittelu ja toteutus oli haasteellista. Pilotointivaiheen jälkeen kerättiin opiskelijapalautetta ja prosessi dokumentoitiin laatimalla tutkimusraportti, jossa kuvattiin niin opettajien kuin opiskelijoidenkin näkemyksiä ja kokemuksia integroinnista. Integrointi koettiin motivoivana ja hyödyllisenä, autenttisen materiaalin käyttäminen kuvattiin merkityksellisenä ja oppimistehtävien toisiinsa nivoutuminen tuki opiskelijan oppimisprosessia niin sisällön kuin kielenkin osalta. Integroinnin huomattiin myös tukevan muun muassa opiskelijoiden gradujen kirjoitusprosessia sekä työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittymistä paremmin kuin erillisillä kursseilla olisi mahdollista. Pilotointivaiheen kokemusten perusteella integrointia päätettiin jatkaa ja kehittää edelleen. Myös team-teaching työskentelyä lisättiin ja siirryttiin yhteisarviointiin, jossa opiskelijoille annettiin yhteinen arvosana molemmista opintojaksoista. Kurssien ohjeistusta ja integroinnista tiedottamista tehostettiin. Onnistuneessa integroinnissa on tarvittu koko organisaation tukea ja sitoutumista, sillä erityisesti integroinnin alussa työmäärä on opettajille normaalia suurempi. Integroinnin tuoman hyödyn ja lisäarvon vuoksi se on vakiintunut pysyväksi käytänteeksi CEM-ohjelmaan ja uudet opettajat on perehdytetty jatkamaan integrointia. Integroinnin toteuttivat: Kirsi Westerholm, englannin kielen yliopistonopettaja, kielikeskus Tiina Onkila, tutkijatothtori, kauppakorkeakoulu Esimerkki fysiikan oppiaineessa alkavasta kieli- ja viestintäopintojen integrointipilotista Fysiikan laitoksella on käynnistetty pilotti, jossa laitoksen ja kielikeskuksen opettajien yhteistyönä integroidaan kieli- ja viestintäopinnot ainelaitoksen osaamistavoitteisiin ja kandidaattitason opetussuunnitelmaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kieli- ja viestintäopintoja enää järjestetä erillisinä, tiettyyn lukuvuoteen ja periodiin sijoittuvina kokonaisuuksina, vaan ope- 19

22 tussisällöt sijoitetaan pääaineopintojen rinnalla kulkeviksi kieli- ja viestintäelementeiksi. Opintojen alkuvaiheessa keskitytään erityisesti opiskeluviestintään, opiskelutaitoihin ja englanninkielisten tekstien lukustrategioihin, ja opintojen edetessä tavoitteet laajenevat tutkimus- ja työelämän viestintään. Uusi rakenne on käytössä syksystä 2014 alkaen. Kevätlukukaudella osapuolet neuvottelevat tavoitteista ja konkreettisista toimintamuodoista ja kielikeskuksen opettajat observoivat fysiikan laitoksen opetusta. Pilotissa kehitetään yhteistyömuotoja ainelaitoksen ja kielikeskuksen välille, selvitetään näin perusteellisen opintorakennemuutoksen vaatimaa aikaresurssia ja sen tuomaa lisäarvoa oppimiselle ja opetukselle sekä mukana olevien opettajien että opiskelijoiden kokemuksia integroinnin toimivuudesta. Saatujen kokemusten perusteella konseptia kehitetään edelleen ja sitä laajennetaan muihin tiedekuntiin. Jo tässä vaiheessa kiinnostusta on ilmaistu useilta laitoksilta, sillä oletus on, että integrointi hyödyttää opiskelijoita merkittävästi sekä opintojen nopeutumisen että irrallisena tarjottavien kurssien aikataulutusongelmien osalta. Esimerkki monikielisestä kurssikokonaisuudesta Yksittäisiin kieliin keskittyvien kurssien rinnalla tarjotaan jatkossa myös monikielisiä kokonaisuuksia, joilla tuetaan opiskelijoiden valmiuksia toimia monenlaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Vaikka kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä englanti onkin yleisimmin käytössä oleva yhteinen kieli, on myös muiden kielten ja kulttuurien tunteminen välttämätön edellytys kansainvälisessä yhteistyössä. Kielikeskuksen toimintatutkimuksessa on kehitetty monikielistä kurssia, jossa keskitytään opiskelijoiden taitojen ja osaamisen kehittämiseen ja kehittymisen arviointiin. Pilottikurssi toteutetaan kevätlukukauden 2014 aikana. Kurssi rakentuu toiminnallisille ja monikielisille harjoituksille, joiden kautta yliopiston suomalaiset ja ulkomaiset opiskelijat käyttävät monikulttuurista ja monikielistä osaamistaan käytännössä. Ensisijaisena tavoitteena on tarjota kansainvälistymiskoulutusta opiskelijoille heidän kotiyliopistossaan. Pedagogisena tavoitteena on saada opiskelijat huomaamaan eri kielten osaaminen ja vuorovaikutustaidot varantona, jossa kielet ja taidot eivät ole omissa lokeroissaan vaan täydentyvät opiskelijan monikieliseksi ja monikulttuuriseksi profiiliksi. Kurssi on osa kielikeskuksen tarjoamaa Monikielinen kulttuurienvälinen osaaminen (MoKO) -kokonaisuutta. 20

23 LIITE 2 Tiedekuntien ja yksiköiden yliopiston kielipolitiikkaa ja sen toimenpideohjelmaa soveltavat suunnitelmat Kielipoliittinen toimikunta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELU VUONNA 2013 Tiedekuntien ja yksiköiden yliopiston kielipolitiikkaa ja sen toimenpideohjelmaa soveltavat suunnitelmat Tiedekunnista ja yksiköistä pyydetyn suunnitelman toimittivat kaikki muut paitsi: Kauppakorkeakoulu Koulutuksen tutkimuslaitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Ympäristöntutkimuskeskus Tiedekuntien ja yksiköiden suunnitelmista nousevat keskeisimmät kielipoliittiset kehittämiskohteet: 1. Kielipolitiikan rooli kansainvälistymisen tukena Englanninkielinen koulutustarjonta: Koulutustarjonnan lisääminen kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritasolla Koulutustarjonnan laadun systemaattinen kehittäminen ja -varmistaminen Ulkomaiselle henkilöstölle tarjottavat palvelut: englanninkielisten hallinto- ja tukipalveluiden saatavuuden ja laadun varmistaminen Viestintä: Yliopiston sisäisen viestinnän kaksikielisyyden (suomi ja englanti) varmistaminen ja organisaatiosanaston käyttöönotto ja kehittäminen sisäisen viestinnän laadun varmistamiseksi Tiedeviestinnän tuki: koulutus- ja kielipalveluiden lisääminen ja kehittäminen Tarvittavat yliopistotason linjaukset ja toimenpiteet: Kv-maisteriohjelmien sisäisen arvioinnin jälkeen strateginen valinta aloista tai alojen yhdistelmistä, joille kv-maisteriohjelmia jatkossa perustetaan Tutkintosäännön liitteeksi vieraskielisten koulutusohjelmien perustamisen ja toteuttamisen laadunvarmistuskriteeristö Kansainvälisen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden riittävä resursointi ja toimintaa tukeva organisointi tiedekuntien ja yliopistopalveluiden kesken 21

24 Englanninkielisen sisäisen viestinnän uudelleenorganisointi ja tehostaminen Yliopiston kansainvälisen viestinnän kehittäminen yliopiston strategian ja kansainvälisen profiilin mukaiseksi 2. Opiskelijoiden monipuolisen kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen osana tutkintoja Kieli- ja viestintäopintojen aseman, laadun ja määrän vakiointi opetusohjelmissa, erityisesti kv-maisteriohjelmissa Yliopiston erillislaitosten ja tiedekuntien joustavan yhteistyön lisääminen opiskelijoiden kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittämiseksi (mm. kielikeskus ja tiedekunnat: kielen ja aineen opintojen integrointi, kulttuurienvälisen ja monikulttuurisen viestinnän koulutus osana tutkintoja) HOPS-ohjaus HOPS-ohjaajien roolin ja koulutuksen kehittäminen opiskelijoiden monipuolisen kieli- ja kansainvälistymistaitojen kehittymisen tueksi opiskelijoiden kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaamisen kehittäminen ja näkyväksi tekeminen ehopsissa ja eportfoliossa Kielitaitovaatimukset opiskelijavalinnoissa Kv-maisteriohjelmien opiskelijoilta edellytettävien kielitaitovaatimusten arviointi ja kehittäminen Jatko-opiskelijoiden kielitaitovaatimusten määrittely Tarvittavat yliopistotason linjaukset ja toimenpiteet: Tutkintosääntöön linjaus riittävien kieli- ja viestintäopintojen määrästä osana opetusohjelmia Linjaus opiskelijoiden kansainvälistymistaitojen systemaattisesta ohjauksesta osana HOP- Sausta Yleisiin valintaperusteisiin sisältyvien kielitaitovaatimusten arviointi ja määrittely 3. Henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen systemaattinen kehittäminen osana kehitys- ja arviointikeskusteluita sekä työsuunnitelmia. Puuttuvien yliopistotason linjausten ja ohjeistusten toteuttaminen ja toiminnan systematisointi: 22

25 Henkilöstön kieli- ja kulttuurienvälisen viestinnän taitojen kehittäminen konkreettisesti osaksi kehitys- ja arviointikeskusteluita ja työsuunnitelmia Henkilöstön kannustaminen englanninkielisen opetuksen tarjoamiseen Henkilökunta-, tutkija- ja opettajavaihdon lisääminen eri työtehtävissä toimiville ja vaihtojen sitominen osaksi henkilöstön kehittämistä ja työsuunnitelmia Tarvittavan kieli- ja viestintätaidon määrittely ja arviointi henkilöstörekrytoinnissa Edellytykset ulkomaisen henkilökunnan riittävälle suomen kielen taidon kehittymiselle Tarvittavat yliopistotason linjaukset ja toimenpiteet: Konkreettiset ja kielipolitiikan mukaiset linjaukset henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen kehittämisestä osaksi henkilöstönkehittämissuunnitelmaa Kielipolitiikan mukainen linjaus henkilöstöltä edellytettävistä kieli- ja viestintätaidoista osaksi yliopiston rekrytointiohjeita 23

26 LIITE 3 Kommentit Jyväskylän yliopiston henkilöstöohjelman tarkistamiseksi Kielipoliittinen toimikunta KOMMENTIT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖOHJELMAN TARKISTAMISEKSI Henkilöstöohjelman rakenne Ohjelmassa on liikaa yleisen tason linjaavaa tekstiä ja rakenteessa linjaukset ja toimenpiteet ovat erillään ja vastuuttamatta. Ohjelman jaottelu pääteemojen mukaan ja jokaisen teeman yhteyteen siihen liittyvät konkreetit toimenpiteet, vastuutaho tai toteuttaja, aikataulutus ja mittarit. Henkilöstöpoliittiset periaatteet Maininta Kansainvälisyyden edistäminen liitetään kaikkiin toimintoihin. ei sellaisenaan tarkoita mitään ja jättää kansainvälisyyden irralliseksi ja erilliseksi osaksi periaatteita. Periaatteiden alkuun uusi määritelmä Jyväskylän yliopisto on kansainvälinen, monikielinen ja -kulttuurinen työyhteisö, jonka henkilöstöpolitiikan kulmakivet ovat avoimuus, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus. Lisättävät tai muutettavat osat Konkreettiset, kielipolitiikan ja sen toimenpideohjelman mukaiset linjaukset ja riittävästi resursoidut toimenpiteet henkilöstön kieli-, viestintä- ja kulttuuritaitojen kehittämisestä sekä näiden taitojen edellyttämisestä henkilöstörekrytoinnissa: Henkilökuntaa kannustetaan työtehtäviin liittyvien kieli-, viestintä- ja monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen ja sitä myös edellytetään. Näiden taitojen systemaattinen kehittäminen on osa kehitys- ja arviointikeskusteluita sekä työsuunnitelmia, joihin kehittämissuunnitelmat kirjataan. Räätälöityä lyhytkestoista kielikoulutusta järjestetään työhön integroidusti eri ammattiryhmille ja toimialoille osana henkilökunnan jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Ei-suomenkielisen henkilökunnan suomen kielen taidon kehittäminen sidotaan kehitys- ja arviointikeskusteluihin sekä työsuunnitelmiin työtehtävien ja työsuhteen vaatimusten mukaisesti. Henkilökunnan kielitaito (myös osittainen) tehdään näkyväksi kirjaamalla se sopivaan järjestelmään (SAP tms.), josta kielitaito on helposti tuotavissa esiin esimerkiksi verkkosivuille henkilön yhteystietojen yhteyteen. Englannin kielellä opettamisen laatu varmistetaan systemaattisesti. 24

27 Tarvittava kielitaidon taso (C1) ja pedagogisen osaamisen taso kuvataan yliopiston toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti ja kehitetään näyttökokeen kaltainen todennustapa, jota käytetään myös rekrytoinnissa. Varmistetaan Teaching Academic Content Through English -koulutuksen (TACE) jatkuvuus ja henkilökunnan joustava pääsy koulutukseen. HOPS-ohjaajille tarjotaan kohdennettua koulutusmateriaalia ja järjestetään säännöllistä koulutusta opiskelijoiden kansainvälistymisvalmiuksien ja monikielisten viestintätaitojen systemaattiseen kehittämiseen osana HOPS-prosessia. Ei-suomenkielisen henkilöstön oikeutta esteettömään viestintään ja mahdollisuutta osallistua yliopiston toimintaan parannetaan uudelleen organisoimalla englanninkielistä sisäistä viestintää sekä varmistamalla siihen tarvittavat riittävät resurssit. Kansainvälisen henkilöstöhallinnon tukipalveluille varmistetaan riittävät resurssit ja toimintaa sekä tavoitteita tukeva organisointi tiedekuntien ja yliopistopalveluiden kesken. Poistettavat osat Ohjelman kohdassa 4.f. maininta Ulkomaisen henkilöstön odotetaan kolmen vuoden kuluessa toimivat ja opettavan myös suomen kielellä on ristiriidassa kielipolitiikan kanssa, jossa ei-suomenkielisen henkilöstön suomen kielen opintoihin kannustetaan joustavasti työtehtävien ja työsuhteen vaatimusten mukaisesti. Kielipolitiikkaa valmisteltaessa otettiin huomioon ns. Tanskan malli, johon usein viitataan keskusteltaessa ulkomaisen henkilöstön kielitaitovaatimuksista. Tanskassa ulkomaisen henkilöstön odotetaan pystyvän osallistumaan opetukseen tanskaksi 2-3 vuoden kuluttua työsuhteen alkamisesta, mutta edellytys ei toteudu käytännössä. Esimerkiksi Kööpenhaminan yliopistossa, joka on kansainvälinen opetuksen kielitestauksen edelläkävijä, ei ole olemassa sanktioita, mikäli henkilö ei saavuta edellytettyä kielitaitotasoa määräajassa, eikä yliopistossa ole henkilöstön tanskan kielen osaamisen testausjärjestelmää. Kannustin tanskan kielen opiskeluun on kuitenkin sisällytetty esimerkiksi vieraskielisten opettajien työsuunnitelmiin, joissa opiskelua tuetaan opetuskevennyksin. Lisäksi Tanskassa kunnat on velvoitettu tarjoamaan maksutonta kielenopetusta ulkomaalaisille kolmen ensimmäisen maassaolovuoden ajan. Tanskan kielitaitovaatimusta voi pitää juridisesti pätevän vaatimuksen sijaan pikemminkin maan tapana kiinnittää huomiota kansainvälistymisen asettamiin paineisiin. 25