Kuka johtaa ja mihin suuntaan kunnan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa?

Transkriptio

1 Kuntajohtajapäivät 2012 Kuopio Kuka johtaa ja mihin suuntaan kunnan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa? Juha Kinnunen, Professori Dekaani

2 Ajatuksen kulku Historiallisesta tilanteesta Uudistamispaine kasvaa kunnissa Virallinen ohjausjärjestelmä kunnossa, mutta toimiiko Murrosvaihe avaa valtakamppailut näkyväksi Mikrotason johtamisjärjestelmää kehitettävä Miten pysähtyneisyyden tilasta luovaan innostukseen? Aika ei jää tuhlattavaksi UEF/Viestintä

3 Haasteet ovat yleiseurooppalaisia, osin globaaleja Uudistamisen pakottavat perustekijät melko yhteneviä Taloudelliset tekijät Henkilöstön saatavuus Tieteen ja teknologian läpimurrot Odotusten ja mahdollisuuksien välinen kuilu Suunta ja ratkaisuvaihtoehdot vaihtelevat Globaalisti haasteet kertaluokkaa vaikeampia Uudistamistyössä Suomi varsin konservatiivinen UEF/Viestintä

4 Sosiaali- ja terveydenhuolto paljon muutakin kuin palvelujärjestelmä siksi ilkeä politiikkaongelma Ensisijainen tehtävä Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen Palvelutarpeen kriittinen arviointi Hyvinvointiin liittyvän tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden turvaaminen Sairaiden ja kärsivien auttamien ja tukeminen Toissijainen tehtävä Osa turvallisuusjärjestelmää Työllisyys ja elinkeino politiikan kulmakivi kunnassa Puoluepoliittinen äänimagneetti Kunnan alueen imago Monimutkaistuu työllisyys-, elinkeino-, aluekehitys intresseihin

5 Kunnan näkökulmasta hajautus ja keskitys vaihdellut syklisesti Keskitetty ohjaus ja palvelutuotanto KtL Mini- Valtava Subjektiiviset oikeudet, (SOTE noin 20) Valtionosuus uudistus TH-laki? Paras Hajautettu ohjaus ja palvelutuotanto Kunta-laki Kinnunen et.al. (in) Decentralization in health care: Strategies and outcomes Saltman 2007

6 2000 luvulla poliittis-hallinnollisen suunnan epäselvyys hämmentää Sosiaali- ja terveyspoliittinen ajattelu kansallisesti, kunta/aluetasolla sumuinen Asiakkaat, ammattilaiset, työnantajat, yritykset, vakuutusyhtiöt kunnat etsivät ratkaisuja omista intresseistään PARAS puitelaki, TH-laki (ja muu spesifi normisto, kuten vanhuslaki) luonteeltaan reaktiivisia ja osin vanhentuneita ja syntyessään Eivät tuo kuin osaratkaisuja Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ennakoimattomuus hämmentää lisää UEF/Viestintä

7 Virallinen ohjausjärjestelmä kunnossa, mutta toimiiko? Valtio vs. kunta Peruskunta vs. kuntayhtymät Poliitikot vs. viranhaltijajohto Johtamisjärjestelmä vs. professioiden autonomia Kansalaiset ja asiakkaat vs. palveluinstituutiot Rahoitus- järjestämisvastuu vs. palvelutuotanto UEF/Viestintä

8 Eduskunta Avaintoimijoiden suhteet Valtioneuvosto Äänestäminen Kela ja vakuutusyhtiöt Keskushallinto Verot ja veronluonteiset maksut Alue / Piirihallinto Kunnat / Yhtymät Verot ja veronluonteiset maksut Tulonsiirrot Kansalaiset Asiakkaat Kuluttajat Julkiset Palvelun tuottajat Yksityiset ja Kolmassektori Palvelut Asiakasmaksut Palvelut Asiakasmaksut Budjettivaroin Maksullinen toiminta

9 Sosiaali- ja terveyspolitiikka on menestystarinastaan huolimatta osin myös epäonnistunut vakavasti UEF/Viestintä

10 Eriarvoisuus kasvaa ja kärjistää palvelujen tarpeita, kysyntää ja käyttöä Elinajan odote 35-vuotiailla Ero 3.9 vuotta Women 5th quintile (highest) Women 4th quintile Women 3rd quintile Ero 6.8 vuotta Women 2nd quintile Ero 7.4 vuotta 40 Women 1st quintile (lowest) Men 5th quintile (highest) Men 4th quintile Ero 12.5 vuotta 35 Men 3rd quintile Men 2nd quintile Men 1st quintile (lowest) Lähde Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH

11 Laitoskeskeisen palvelujärjestelmän purku vielä täysin kesken Somaattisessa akuuttisairaanhoidossa Vanhuspalveluissa Suomessa edelleen yksi laitosvaltaisin palvelurakenne EU15 maiden joukossa Työ- ja toimintakulttuurien kehittäminen tärkeämpää kuin formaali mitoituskriteeristö UEF/Viestintä

12 Missä ikäihminen 4 kuukauden kuluttua, jos joutuu sairaalahoitoon (Ryynänen ym. 2008)

13

14 Johtamisjärjestelmän ongelmien luonne tunnetaan toimeenpano ontuu Strategisen ajattelun puutteet Todelliset strategia prosessit harvinaisia Tavoitekirjaukset abstrakteja, eikä niillä ole toiminnan tasolla ohjausvoimaa Vastuu ja valtasuhteiden epäselvyys Kulminoituu muutostilanteissa ja kehittämisprosesseissa Reaaliaikaiset johdon tietojärjestelmät vasta kehittymässä Johtamisosaamisen vajeet kaikissa ammattiryhmissä Johtajat eivät tee johtamistyötä kuin osa-aikaisesti (S)HRM perusrutiinit vain osittain käytössä

15 Johtamisjärjestelmää voidaan kehittää sisäisin keinoin Vallan ja vastuiden selkiyttäminen Ammatillisen osaamisen ja johtamisosaamisen tasapainottaminen rekrytointi kriteereissä Johtajuuden "ali-mandatoinnin vähentämisen delegoinneilla Olisiko jo aika lopettaa naisten syrjintä johtajarekrytoinneissa? Hallinnointia ja kontrollia kehitetään asioihin, jotka voisi ratkaista johtamalla ( W. Scott et.al. 2000: From Professional dominance to Managed Care)

16 Inhimilliset voimavarat niukin resurssi - ei raha Avainhenkilöstön saatavuuteen liittyy vakavia ongelmia ja etsittävä uudenlaisia HRM keinoja rekrytoida, motivoida ja kannustaa, pitää parhaat omassa organisaatiossa Epäonnistumiset HRM:ssä voi johtaa vakaviin ongelmiin kovenevassa kilpailutilanteessa Henkilöstöpolitiikka tuotava Strategisen johtamisen ytimeen Työyksikkötason ja keskijohdon ydintoiminnaksi Kinnunen, Kivinen, Lammintakanen, ja Taskinen, Henkilöstövoimavarojen johtamisen merkitys terveydenhuollon kehittämisessä. UEF/Viestintä

17 The health and social care sector in the total subsidized sector Pacolet Total employment in the private and public non-profit sector, per inhabitants, 2004 (2e quarter) Other comm unity, social, personal service activities Health and social work Education 150 Public administration and defence; compulsory social security nl be fr de lu at pt it gr es uk ie dk se fi cz hu sk pl lv ee lt cy si mt hr no is ch bg ro Central region Mediterranean countries Central region Nordic countries Central countries Baltic countries Bismark-oriented Beveridge-oriented New Member States South Eastern countries

18 Innostus ja työn merkitys kyettävä palauttamaan peruspalveluihin Väestö- ja uusyhteisölähtöinen ajattelu Joustavammat kontaktimahdollisuudet Nuorille uskottava urakehitysmahdollisuus Kannusteet ja koulutus Palkkauksen reiluus Toivon ja luovuuden palauttaminen kehittämistoimintaan

19 Mitä kuntien sosiaali- ja terveyspolitiikan modernisointi 2010 luvulle edellyttää? (1) Kansallinen tahtotila on kiteytettävä ja valtioneuvoston ja eri ministeriöiden ohjausimpulssit kuntiin on yhtenäistettävä Professionaalisten intressien valtaa on kavennettava niin johtamisjärjestelmässä kuin kehittämistoiminnassa Järjestämis- ja rahoitusvastuu palveluista tasattava laajemmalle väestöpohjalle ja rahoituskanavia yhdistettävä

20 (2) Kansalaisen valinnanvapautta ja valtaa laajennettava kysyntä ohjauksen aikaansaamiseksi, mutta samalla laajennettava omavastuisuutta Julkisten palvelujen saatavuus varmistettava niille ryhmille, joilla suurimmat terveys- ja hyvinvointitarpeet. UEF/Viestintä

21 (3) Ideologiset ja puoluepoliittiset jännitteet ovat itsestään selviä yhteisen hyvän ja reiluuden määrittelyssä, mutta rajattava kuntien operatiivisesta johtamisesta Prosessien läpinäkyvyyttä lisättävä niin järjestelmän sisällä kuin ulkopuolella Sosiaali- ja terveyspalvelujen todellisen hyödyn ja vaikuttavuuden systemaattinen seuranta saatava käyttöön Muutosjohtamisen osaamista lisättävä kaikilla tasoilla UEF/Viestintä

22 Kiitos UEF/Viestintä