LIITE 6. Historian ja etnologian laitoksen tutkimusstrategia vuosille Toiminnan perusta

Transkriptio

1 LIITE 6. Historian ja etnologian laitoksen tutkimusstrategia vuosille Toiminnan perusta Historian ja etnologian laitoksen (jatkossa HELA) tehtävä on korkealuokkainen tutkimus, johon myös laadukas opetus perustuu. Tutkimuksen ja opetuksen lisäksi HELA:lla on merkittäviä kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia yhteiskunnallisia tehtäviä. Laitoksen missio on tutkia, ymmärtää ja selittää ihmisen ajattelua, käyttäytymistä ja vaikutusta toimintaympäristöissään pitkällä aikavälillä. Vastaavaa ainejakoa ei ole muissa kotimaisissa yksiköissä. Laitoksella on kansainvälisesti tunnustettua erityisosaamista suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin sekä eurooppalaisen ajattelun pitkän aikavälin vertailevassa tutkimuksessa, liiketoimintahistorian sekä muistin ja muistamisen tutkimuksessa. 2. Laitoksen toiminnan nykytila HELA:n oppiaineilla on pitkät perinteet, vaikka laitos on tieteellisenä yhteisönä nuori; entiset historian ja etnologian laitokset yhdistettiin yhdeksi laitokseksi vuonna Laitoksessa ovat edustettuina historia (Suomen historian, taloushistorian ja yleisen historian oppiaineet) ja etnologia. Laitoksen vakinaiseen tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä kymmenen professoria (seitsemän historiassa, kolme etnologiassa), yksi lehtori, yksi erikoistutkija, kuusi yliassistenttia. Laitoksen hallintohenkilökuntaan kuuluu kolme amanuenssia (joista yksi osaaikainen) ja kaksi osastosihteeriä. Sen lisäksi laitoksessa on vaihteleva määrä (n. 30) määräaikaisella, ulkopuolisella rahoituksella toimivaa tutkijaa sekä kolmisenkymmentä dosenttia, joista puolet on aktiivisesti mukana laitoksen toiminnassa. Pääaineopiskelijoita laitoksessa on noin 500 ja vuotuinen sisäänotto on tällä hetkellä 45 (30 historia ja 15 etnologia). Tästä määrästä aktiivisia jatko-opiskelijoita on noin 80, jotka sijoittuvat vaihtelevasti eri oppiaineiden välille. Oppiaineilla on omat tutkijaseminaarinsa, minkä lisäksi laitoksella toimii kaikille aloille yhteinen tutkijaseminaari, jonka toimintaa tulevaisuudessa kehitetään edelleen. Laitoksen infrastruktuuri on pääosin ajanmukainen. Konekanta, tilat ja muut tutkimustoiminnan perusedellytykset ovat kunnossa. Ulkomaisten vaihtotutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden lisääntyvään määrään on varauduttu tila- ja tutkimusmateriaalijärjestelyin. Lähdeaineistojen osalta tilanne on myös suhteellisen hyvä, esimerkiksi suomalaista ja varhaismodernia englanninkielistä kulttuuria koskevilta osiltaan jopa erinomainen. Lisäksi yhteistyö kaikkien keskeisten valtakunnallisten aineistoja tuottavien ja säilyttävien organisaatioiden kanssa toimii hyvin (mm. arkistolaitos, SKS, Museovirasto, ELKA, Maanmittauslaitoksen yhtenäisarkisto). Laitoksessa toimii mm. muistitietoa tallentava, keräävä ja tutkiva Keski-Suomen Muistiarkisto. Sähköisiä aineistoja ja www-ympäristöä hyödynnetään ekstensiivisesti mm. digitaalisina kartta- ja asiakirjadokumentteina. Jyväskylän yliopiston kirjasto on keskeinen tutkimusta edistävä tieteellinen infrastruktuuri. 1

2 TUTKIMUSTOIMINNAN SWOT-ANALYYSI Vahvuudet + Innovatiivinen henkilöstö, laaja-alainen osaaminen + Tutkimuksen laatu, omaperäisyys ja määrä + Pitkälle kehitetty projektiformaatti, onnistunut rahoituksen hankinta + Laitoksen tutkimusmyönteinen ilmapiiri + Osin jo laajoja tutkimusryhmiä + Aktiivinen osallistuminen tutkimusyhteisön toimintaan mm. hankkeiden projektien ja aikakauskirjojen toimittajien kautta Heikkoudet - Työtaakan epätasainen jakautuminen henkilöiden ja oppiaineiden välillä - Osa oppiaineista hyvin pieniä - Rahoitus riippuvainen suuresti ulkopuolisista lähteistä: osin tutkijoiden rahoitus lyhytaikaista - Sukupuolijakauma osittain (vanhemmat ikäluokat) Mahdollisuudet + Entistä pidemmälle kehitetty monitieteisyys, yhteistyö ja sisäinen integraatio + Aivotuonti + Projektiformaatista entistä enemmän hankeformaattiin siirtyminen tutkimuksen rahoituksessa ja tutkimustoiminnan organisoinnissa (vrt. SA:n ja TEKES:in uuden rahoituspolitiikan tuomat mahdollisuudet (projekti- ja hankekeskeisyys)) + Lisäresurssien saaminen yliopiston sisällä ja kotimaisista ja kansainvälisistä rahoituslähteistä hyvien tulosten myötä + Kansainvälistä tunnettavuutta ja muodollisia verkostoja kehitettävä samoin sitoutumista kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin laajempien rahoitusmahdollisuuksien takaamiseksi Uhat - Aivovienti - Rahoituksen saamisen riskialttius - Entisestään kasvavat erot oppialojen ja oppiaineiden työntekijöiden työtaakan välillä (vrt. opettaja/opiskelija-suhde, hankkeiden määrä, hallinnollisten tehtävien epätasainen jakautuminen jne.) Laitoksen vahvuudet mahdollistavat korkealuokkaisen tutkimuksen tekemisen jatkossakin. Vastaavasti heikkoudet ovat suurelta osin rakenteellisia ongelmia, joiden korjaamiseen laitoksen puitteissa puututaan tutkimusstrategian tavoitteet ja keinot -osassa. 3. Tutkimukselliset vahvuudet, profiili, innovaatiot HELA:n tutkimustoiminta on suurelta osin projekti- ja tutkimusryhmäkeskeistä, mikä erottaa sen useimmista muista historiaa ja etnologiaa tutkivista ja opettavista laitoksista Suomessa. Tämä on mahdollistanut yliopiston ulkopuolisen täydentävän rahoituksen merkittävän kasvun viime vuosina. Projektipainotteisuus tulee vahvistumaan entisestään. Laajat tutkimusryhmät, projektit ja hankkeet mahdollistavat omalta osaltaan myös yksittäisten innovatiivisten tutkijoiden ja uusien nousevien alojen nousun tutkimuksen keskiöön, sillä tulevaisuudessakaan yliopistolaitoksen tarjoama perusrahoitus tuskin riittää rahoittamaan kaikkia tarpeellisia tutkimushankkeita. HELA:n tutkimustoiminnan painoalueet kattavat useita oppi- ja tieteenaloja. Tutkimuksen aikajänne kattaa jakson antiikin Kreikasta, ja jopa varhemmasta ajasta, tähän päivään saakka. Painoalat edustavat pitkäaikaista jatkuvuutta, innovatiivisuutta, monitieteisyyttä, tutkimuksen laatua sekä volyymia (julkaisut, hankkeiden tutkijaresurssit jne). Nämä alat perustuvat siis riittävään tutkijavolyymiin, eivätkä ole yksittäisten tutkijoiden varassa. Viisi painoaluetta profiloivat laitoksen tutkimusta, tutkimukseen perustuvaa opetusta ja erottavat laitoksen muista samojen tieteenalojen 2

3 yksiköistä. Jyväskylän yliopiston hallituksen määrittämissä tutkimuksen painoaloissa laitos on keskeisesti esillä. Laitoksen tutkimuksen keskiöön kuuluvasta tutkimuksesta mainitaan yliopiston tutkimuksen nousevana alana mentaliteetti- ja aatehistoriallinen tutkimus. Sen lisäksi toisella nousevana alana mainitulla persoonan teoria ja mielen filosofia -tutkimusalueella on yhteys laitoksen toimintaan. Samoin kansainvälisesti johtaviin aloihin kuuluvalla poliittisen ajattelun (Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö) tutkimuksella on yhteys HELA:n tutkimuksen. Tutkimusstrategian mukaisia laitoksen tutkimuksen painoalojen laajempia esittelyjä löytyy laitoksen kotisivulta ja ne on lueteltu ohessa sekä niiden 1 2 keskeistä tutkimusaluetta: A) Mentaliteettien, aatteiden ja kulttuurien tutkimus - Mentaliteettien, aatteiden ja käsitehistorian tutkimus, ml. mukanaolo Mielen historian tutkimuksen (v loppuun), Filosofisen moraalin, psykologian ja politiikan tutkimuksen huippuyksikkö (v. 2008) sekä Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksiköissä (Suomen Akatemia) - Kulttuurihistoriallinen ja kulttuurien tutkimus B) Varhaismodernit yhteiskunnat ja yhteisöt - Varhaismoderni arki ja ajattelu (Early Modern Practice and Thought) -hanke C) Toimijat, organisaatiot ja rakenteet - Liiketoimintahistoria (Business history) - Euroopan poliittisen historian tutkimus D) Identiteetit, muisti ja muistaminen - Muisti, historia ja kulttuuri - Identiteettien synty, näkyvyys ja muuttuvuus E) Hyvinvointi ja kriisit pitkällä aikavälillä - Hyvinvoinnin kehitys ja jakautuminen - Selviytymisstrategiat, kriisien ja murrosten jälkivaikutukset sekä kohdentuminen Useat tutkijat ovat mukana useamman kuin yhden vahvuusalueen toiminnassa ja siten lisäävät sekä tietämystä monilla eri alueilla että toiminnan monitieteisyyttä. 4. Tavoitteet Historian ja etnologian laitos on monitieteinen tutkijayhteisö, jossa oppiaineiden ja kahden tieteenalan välinen yhteistyö toimii joustavasti. Jatkossa laitos tavoittelee aiempaa laajempaa sisäistä integraatiota ja tieteenalojen raja-aitojen ylittämistä. Laitos panostaa voimakkaasti tutkimustoimintaan. HELA:n strategian tavoite on, että laitoksen tutkimuksen laatu säilytetään ja siihen panostetaan tarvittaessa määrän kustannuksella. Laatu saavutetaan julkaisujen kautta. Tutkijoita kannustetaan korkean profiilin julkaisemiseen. Tulevaisuudessakin julkaisuprofiili tulee olemaan monipuolinen. Julkaisustrategiassa otetaan huomioon sekä kotimainen että kansainvälinen tiedeyhteisö. Tarkoituksena on keskittyä ennen muuta referee-julkaisuihin (kotimainen, kansainvälinen ja myös artikkelikokoelmaformaatti parhaissa kotimaisissa tiedesarjoissa ja merkittävimmillä kaupallisilla kustantajilla) sekä monografioiden julkaisemiseen arvostetuissa kotimaisissa ja kansainvälisissä sarjoissa ja myös kaupallisilla kustantajilla. Sen sijaan ns. laitossarjoista ja heikosti lukijakuntaa saavista julkaisufoorumeista pyritään aktiivisesti eroon. Verkkojulkaisupuolta kehitetään. Laitos tukee toimintaa aktiivisesti kielentarkastus- yms. kustannuksiin osallistumalla sekä järjestämällä tarvittaessa koulutusta julkaisuihin liittyvistä teemoista. HELA pitää jatkossa kiinni kaikista tällä hetkellä olemassa olevista vakinaisista ja määräaikaisista viroista. Tulevien viiden vuoden sisällä suuri osa tällaisista viroista tulee avoimeksi. 3

4 Kaikkien virkojen osalta pohditaan kerta toisensa jälkeen niiden liittymistä laitoksen ydinosaamiseen ja/tai uusiin avauksiin. Virkojen suuntaaminen entistä voimakkaammin yhtäältä tutkimuksen painoaloille ja laitoksen oppiaine- ja tieteenalarajat ylittäville sekä niitä entistä paremmin toisiinsa integroiville alueille ajankohtaistuu. Tällainen arviointityö muodostuu keskeiseksi osaksi laitoksen tutkimuksen strategista suunnittelua ja johtamista. HELA pyrkii vakinaistamaan suuren osan määräaikaisista tutkimus- ja opetusviroistaan sekä muuttamaan ne professuureiksi laitoksen vahvuus- ja nouseville tutkimusaloille. Ensi sijassa kyse on laitoksen avoimeksi tulevista yliassistentuureista ja vastaavista määräaikaisista tehtävistä, joista ainakin osa pyritään nostamaan professuureiksi. Laitoksen dosenttikunnan hyödyntäminen ja uusien dosenttien rekrytointi on tärkeä tehtävä, jota laitos on viime vuosina järjestelmällisesti hyödyntänyt ja pyrkinyt rakentamaan entistä voimakkaampia osaamiskeskittymiä tutkimuksen keskeisille osa-alueille. Pätevä dosenttikunta on merkittävä apu laitoksen tutkimuspyrkimysten toteuttamisessa ja sen toivotaan myös edistävän lahjakkaiden nuorten tutkijoiden sijoittautumista tutkijamaailmaan. Post doc-vaiheen kehittäminen houkuttelevuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta pätevimmät väitelleet tutkijat jatkavat tiedemaailmassa myös väittelyn jälkeen. Strategia tähtää tutkimuksen vahvuuksien kehittämiseen, profiloitumiseen sekä vahvojen alojen priorisointiin. Edellä jo mainitut viisi tutkimuksen pääaluetta on yksi osoitus strategisen suunnittelun luomista mahdollisuuksista. Tutkimukselliset ja infrastruktuuriin liittyvät olosuhteet pidetään vähintään tämän hetken tasolla. Hankkeiden systemaattista suunnittelua syvennetään. Pyritään entistä laajempiin, suurempiin sekä käsitteellisesti ja teoreettisesti kunnianhimoisempiin hankkeisiin, joissa kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö sekä verkottumisen mahdollisuudet hyödynnetään entistä paremmin. Eri tieteenalojen rajapintojen hyödyntämistä jatketaan. Suunnittelussa laitoksen tutkimuksellisten vahvuuksien hyväksikäyttö maksimoidaan. Siten vastataan esimerkiksi Suomen Akatemian asettamiin uusiin, entistä hanke-painotteisimpiin vaatimuksiin. Yhteistyötä kotimaisten yliopistojen kanssa jatketaan. Myös esimerkiksi erilaisten tutkimusaineistojen hankkimisessa eri yliopistojen kanssa kehitellään yhteistyömalleja, samoin laajennetaan yhteistyötä ylipäätään. Laitos jatkaa aiemmin hedelmälliseksi osoittautunutta verkostoitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan, kansallisiin ja alueellisiin organisaatioihin (erilaiset kirjoitusprojektit, tutkimus- ja näyttely- yms. hankkeet jne). Viiden seitsemän vuoden aikajänteellä laitoksen viidellä tutkimuksen pääalalla on vähintään yksi tai jopa kaksi Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä, yksi tai kaksi Jyväskylän yliopiston omaa tutkimuksen vahvuusaluetta. Sen lisäksi laitos koordinoi kahta tutkijakoulua sekä toteuttaa vuosittain 3 4 Suomen Akatemian tai TEKES:in pääosin rahoittamaa suurta tutkimushanketta tai projektia. Edellä mainitut liittyvät läheisesti laitoksen tutkimuksen vahvuusalueiden toimintaan, osin tiiviisti integroituneina osina. Tämän lisäksi laitos on päätutkimusaloillaan mukana aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa ja hankkii runsaasti ulkomaista ulkopuolista rahaa. Laitoksen tilaustutkimuspanostusta kasvatetaan niin, että laitoksen eri tieteen- ja oppialojen vahvuuksia käytetään tutkimuksen laadun takeina ja siten kehitetään myös valmistuvien maistereiden ja tohtoreiden työelämävalmiuksia sekä työllistymistä. Kansainväliseen julkaisemiseen (erityisesti referoidut artikkelit ensimmäisen luokan lehdissä) kiinnitetään entistä enemmän huomiota kuten myös tutkimusyhteistyön syventämiseen ja osin laajentamiseen. Edellä mainittuun liittyy tutkimusrahoituksen laajeneva hankkiminen kansainvälisistä lähteistä (Pohjoismaiset rahoittajat ja EU-rahoitus, esimerkiksi NordForsk, NOs- Hs, TEMPUS3, ESF). Tutkijakoulutuksessa pyritään entistä tasaisempaan väitöskirjojen valmistumiseen oppiaineiden ja tieteenalojen välillä, laadun kuitenkaan kärsimättä. Tutkijakoulutusta systematisoidaan entisestään yhteisin tieteenalat ylittävin tutkijaseminaarein, joissa voidaan jakaa eri tieteen- ja oppialoilla havaittuja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että laitokselta valmistuu vuosittain 4 5 4

5 väitöskirjaa. 5. Keinot Laitoksessa korostetaan tieteellisen johtamisen merkitystä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Projektien suunnittelu ja rahoituksen organisointi on keskeinen osa laitoksen vanhempien tutkijoiden työ- ja tehtäväkenttää. Tämän toiminnan tukeminen on keino, jolla tavoitteisiin päästään. Laitos panostaa entisestään kiristyneen rahoituskilpailun vuoksi resursseja hankkeiden suunnitteluun ja asiantuntevaan valmisteluun. Tutkimuksen kullekin vahvuusalueelle määrätään vastuulliset johtajat, jotka koordinoivat kuhunkin hankkeeseen kuuluvia alahankkeita yhdessä mainittuihin ryhmiin kuuluvien tutkijoiden kanssa. Laitoksen johtaja tai muu tehtävään määrätty henkilö on vastuussa laitoksen tutkimustoiminnan kokonaisuuden yleishallinnosta, mukaan lukien yksittäiset tutkijat ja ns. nousevat alat. Viran tullessa avoimeksi pohditaan aina tarkasti kyseisen tehtävän soveltuvuutta laitoksen nykyiseen tutkimusstrategiaan. Viran kehitys- ja muutostarpeet suhteutetaan mm. oppiaineen tai tieteenalan tieteellisiin tuloksiin, jatko-opiskelijoiden määrään, laitoskokonaisuuden kokonaisetuun sekä muihin tutkimustoiminnan kannalta keskeisiin tietoihin ja tulevaisuudennäkymiin. Laitos panostaa suunnittelu- ja taloudellisia resursseja tieteellisen infrastruktuurinsa kehittämiseen keskeisiksi katsotuilla tutkimusaloilla. Laitos osallistuu aktiivisesti kansallisen infrastruktuuriohjelman toteuttamiseen. Näin pyritään varmistamaan tutkimuksen tekemisen kannalta keskeiset henkiset ja materiaaliset resurssit tulevaisuudessakin. Tutkimustyön jatkuvuus varmistetaan yhdistämällä tieteellinen tutkimus ja perusopetus mahdollisimman pitkälle. Tämä toteutetaan ennen muuta tutkimusryhmien ja projektien yhteistyönä siten, että perusopiskelijoita otetaan jo opiskelujen alkuvaiheessa mukaan tutkimusryhmien ja projektien toimintaan esimerkiksi työryhmien ja pienten harjoitusprojektien avulla. Samalla tavoin mahdollistuu potentiaalisten jatko-opiskelijoiden kartoittaminen ja rekrytointi jo hyvissä ajoin ennen varsinaista valmistumista. Jatko-opiskelijoiden rekrytoinnissa noudatetaan yliopiston ja humanistisen tiedekunnan säätämiä yleisiä linjauksia, minkä lisäksi laitostasolla pyritään entistä pidemmälle menevään yhteiseen jatko-opiskelijoiden rekrytointiin. Se tapahtuu entistä enemmän sekä projektimaista rahoituksenhakua ( täsmäopiskelijat tiettyihin projekteihin) että monitieteistä otetta silmällä pitäen. Tutkijakoulutusta on syvennetty muodostamalla kullekin väitöskirjan tekijälle yhdestä, mielellään kahdesta tai jopa kolmesta, ohjaajasta koostuva paneeli, joka kokoontuu tarvittaessa pohtimaan työhön liittyviä haasteita. Samaan sisältyy rahoituksen hankinnan tehostaminen entisestään, mikä samalla liittyy esimerkiksi edellä jo kuvatun hanke- ja projektimallisen työskentelytavan sisäistämiseen. Samalla tavoin edistetään myös nuorten tutkijoiden väitöskirjan jälkeistä tutkimusvaihetta ja pätevöitymistä. Kansainvälisissä tieteellisissä pyritään ensinnä osin näkymättömissä olevien verkostojen ja tutkijoiden välisten hankkeiden näkyväksi tekemiseen ja toisaalta lisäämään systemaattista kansainvälisten hankkeiden esille nostamista. Laitos arvioi säännöllisesti tutkimusstrategiansa ajanmukaisuutta ja kehittää siten toimintaansa ajanmukaisena ja dynaamisena tutkimusyhteisönä. 5