Laitoksen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi suunnitelmakaudella

Transkriptio

1 HISTORIAN JA ETNOLOGIAN LAITOKSEN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSIKSI Toiminta-ajatus Historian ja etnologian laitos (Hela) tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta. Laitoksen oppiaineet tutkivat yksilöiden, yhteisöjen ja kansakuntien identiteettiä määrittäviä perustekijöitä: historiaa ja kulttuuria. Globalisoituva maailma tarvitsee asiantuntijoita, jotka lisäävät ja vievät eteenpäin tietämystä kansallisista ja kansainvälisistä tapahtumakuluista samoin kuin alueellisista kulttuureista ja kulttuurisesta vuorovaikutuksesta. Laitoksen kaksi laaja-alaista tutkimusalaa, historia ja etnologia, osallistuvat oman alansa kansalliseen ja kansainväliseen keskusteluun alojensa keskeisillä areenoilla. Tieteenalojen sisäinen integrointi on viety Helassa poikkeuksellisen pitkälle niin opetuksen kuin tutkimuksenkin osalta. Kansainvälisestikin ainutlaatuista on näiden kahden tieteenalan välillä saavutettu integraatio. Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan muodostaa tällä hetkellä kymmenen professoria, yksi lehtori, yksi erikoistutkija, kuusi yliassistenttia, 35 tutkijaa sekä 33 dosenttia. Hallintohenkilöstö koostuu kolmesta amanuenssista (joista yksi osa-aikainen) ja kahdesta osastosihteeristä. Historiaa tai etnologiaa pääaineenaan opiskelee (vuoden 2007 lopun tilanne) noin 500 perustutkintoopiskelijaa. Tohtorintutkintoon tähtääviä aktiiveja tohtorikoulutettavia on noin 80. Laitoksen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi suunnitelmakaudella Helan tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet on tiivistetty alle. Laitoksen tutkimusstrategiassa (vuodelta 2006, liite 6) on määritelty tutkimuksen tavoitteet ja kehittämisen pääpiirteet. Liitteessä 7 esiteltävässä koulutusstrategiassa on puolestaan määritelty koulutuksen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tutkimus Laitoksen tutkimuksen tehtävänä on tutkimusstrategian mukaisesti ymmärtää ja selittää ihmisen ja ihmisyhteisöjen ajattelua, käyttäytymistä ja vaikutusta toimintaympäristössään niin menneisyydessä, nykyisyydessä kuin tulevaisuudessakin. Helan tutkimuksen tavoitteena on tuottaa laadukasta ja merkityksellistä tutkimustietoa. Laitoksen tutkimuksessa yhdistyvät sekä niin sanotun perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen näkökulmat. Tutkimusta tehdään yhteiskunnan tarpeisiin, on sitten lähtökohtana inhimillisen tiedon lisääminen sinänsä tai vaikkapa yksityiselle organisaatiolle tehtävä tilaustutkimus. Laitoksen tutkimusstrategiassa on määritelty viisi tutkimuksen painoaluetta: 1) mentaliteettien, aatteiden ja kulttuurin tutkimus; 2) varhaismodernit yhteiskunnat ja yhteisöt; 3) toimijat, organisaatiot ja rakenteet; 4) identiteetit, muisti ja muistaminen; 5) hyvinvointi ja kriisit pitkällä aikavälillä. Tutkimukseen liittyvän strategiatyön tavoitteita suunnitelmakaudella on tiivistetty tarkemmin kohdassa 4 (Strategiatyötä pohjustavat esitykset). Konkreettisina tavoitteina tutkimuksen osalta suunnitelmakaudella ovat 1) tieteellisen julkaisutoiminnan kehittäminen erityisesti referoitujen julkaisujen osalta; 2) täydentävän rahoituksen vahvistaminen (erit. EU, SHOK, ja Tekes); 3) tutkimusyhteistyön tiivistäminen 1

2 elinkeinoelämän kanssa ja tätä kautta tutkimustulosten ja osaamisen liiketoiminnallinen ja yhteiskunnallinen hyödyntäminen; 4) allianssiyhteistyön laajentaminen; 5) vuosittain 4 5 väitöskirjan valmistuminen Toimenpiteinä tavoitteiden saavuttamiseksi: (1) laitos tukee henkilöstön julkaisutoimintaa hyvien käytänteidensä mukaisesti. Kotimainen julkaiseminen ja etenkin ns. populaarit julkaisukanavat säilyttävät keskeisen paikkansa laitoksen julkaisuprofiilissa. Kansainvälistä julkaisutoimintaa edistetään muun muassa laitoksen kustantaman kielenhuollon ja koulutustoiminnan myötä. Koulutustoiminnassa kehitetään laitoksen piirissä syntynyttä Author s Studio konseptia sekä tarjotaan muuta julkaisemiseen liittyvää koulutusta, erityisesti populaarijulkaisemisen osalta. (2) Laitos tukee täydentävän rahoituksen hankintaa niin ikään hyvien käytänteidensä mukaisesti. Laitoksella on jo, humanistisen tiedekunnan ainoana laitoksena, pitkä kokemus Tekes-hankkeista ja vuodenvaihteessa käynnistyy Euroopan Komission rahoittama ERC-hanke Subjectivity and Selfhood in the Arabic and Latin Traditions. Laitos on mukana Strategisen Huippuosaamisen Keskittymissä (SHOK) Metsäteollisuusperusteiset liiketoimintamallit akatemiahankkeen Metsäklusteri Oy:n kanssa harjoitettavan yhteistyön myötä. Suunnitelmakaudella tavoitteena on säilyttää laitoksen vahva asema Suomen Akatemian myöntämässä rahoituksessa, lisätä Tekes - rahoitusta, vahvistaa laitoksen asemaa keskeisten säätiöiden rahoituksessa sekä lisätä Suomen ulkopuolisen (erit. EU) rahoituksen osuutta. (3) Yliopiston varainhankinnan suunnitelman tavoitteiden ja uuden yliopistolain alustavien linjausten mukaisesti tutkimuksessa tullaan kiinnittämään huomiota elinkeino- ja työelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Laitoksella on jo vuosikymmenten perinteet esimerkiksi yrityshistorioiden ja muistitietoprojektien kautta tehtävästä yhteistyöstä yksityisen sektorin kanssa. Tämä yhteistyö on myös tiivistynyt viime vuosina ja se on huomioitu tutkimusstrategiassa tutkimuksen vahvuusalueiden määrittelyssä. Samoin pyritään vahvistamaan yhteistyötä julkisen hallinnon ja järjestöjen kanssa. (4) Allianssiyhteistyön laajentamista jo käynnissä olevien tutkimushankkeiden kautta niin Tampereen teknillisen yliopiston kuin Tampereen yliopistonkin kanssa selvitetään. Laitos tukee uusia avauksia allianssiyhteistyöksi. Arkistohallinnan maisteriohjelman puitteissa tehtävää koulutusyhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa tullaan syventämään myös tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen. (5) Tohtorikoulutusta ja tohtorikoulutettavien rekrytointia kehitetään laitoksella omaksuttujen hyvien käytänteiden pohjalta. Tohtorikoulutettavat valitaan jatkossakin ns. paneelikäytännöllä. Vuositasolla rekrytoidaan 5 10 uutta väitöskirjan tekijää, joita laitos pyrkii mahdollisuuksien mukaan tukemaan myös taloudellisesti apurahoilla tutkimuksen alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että vuositasolla väitelleiden ja uusien tutkijakoulutukseen rekrytoitavien lukumäärä olisi suunnilleen tasapainossa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laitoksen yhteiskunnalliset tehtävät limittyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin. Abstrakteimmillaan se on inhimillisen vuorovaikutuksen, yksilöiden, ryhmien ja kansakunnan identiteetin määrittämistä. Konkreettisimmillaan yhteiskunnallinen vaikuttavuus näkyy asiantuntijoiden kouluttamisena yhteiskunnan eri osa-alueille sekä monipuolisena tutkimus- ja koulutusyhteistyönä 2

3 niin yksityisten kuin julkisten organisaatioiden kanssa (esimerkiksi ministeriöt). Helan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet kytkeytyvät tutkimuksen ja koulutuksen tavoitteisiin: laitos tuottaa korkeatasoista tutkimusta sekä kouluttaa huippuosaajia yhteiskunnan palvelukseen. Suunnitelmakaudella Helan tavoitteena on laajentaa, syventää ja systematisoida sidosryhmätoimintaansa. Uuden yliopistolain tulevien linjausten ja Jyväskylän yliopiston varainhankinnan suunnitelman lähtökohtien mukaisesti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkitys tulee korostumaan suunnitelmakaudella. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi tavoitteena on vahvistaa Helan tutkijoiden vankkaa asemaa kansallisessa ja kansainvälisessä tiedeyhteisössä sekä erilaisissa asiantuntijatehtävissä. Helan henkilöstöstä puolenkymmentä on päätoimittajavastuussa laitoksen tutkimusalojen johtavissa kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä, toimittajuuksia on saman verran. Henkilökuntaa on käytetty ahkerasti asiantuntijoina ja lausunnonantajina virantäytöissä, opinnäytteiden hyväksymisissä, mediassa, arvostelulautakunnissa, sekä erilaisissa toimikunnissa. Toiminta näissä ja muissa tärkeissä yhteiskunnallisissa tehtävissä huomioidaan niin työsuunnitelmissa, työajan kohdentamisessa kuin henkilökohtaista työn suoritusta arvioitaessa. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja medianäkyvyyden lisääminen ovat suunnitelmakauden keskeisiä tavoitteita. Toimenpiteinä tavoitteiden saavuttamiselle on sidosryhmätoiminnan systematisointi ja hyvien käytäntöjen kirjaaminen toimintasuosituksiksi henkilöstölle. Hyviä käytänteitä kartoitetaan aktiivisesti myös laitoksen ulkopuolelta; esimerkiksi yliopiston varainhankinnan suunnitelmassa on esitetty useita Helankin toimintaan soveltuvia sidosryhmätoimintaa aktivoivia suosituksia. Laitoksen medianäkyvyyttä ja etenkin tutkimustulosten tiedottamista niin tutkimusyhteisön sisällä kuin myös suurelle yleisölle kehitetään. Esimerkiksi tutkijaopiskelijoiden koulutuksessa tullaan painottamaan yhteisöviestinnän merkitystä. Suunnitelmakaudella seurataan tarkasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittymistä Helan tieteenaloilla. Erityisesti tarkkaillaan tutkimuksen vaikuttavuutta, opiskelijoiden työelämään sijoittumista ja työmarkkinatilanteen kehittymistä. Perustutkintokoulutuksen ja jatkokoulutuksen osaksi liitetään työelämäpäivä, joka järjestetään yhteistyössä laitoksen alumnien, Keski-Suomen työvoimaviranomaisten ja yritysten kanssa. Sen tarkoituksena on antaa Helan opiskelijoille avara ja realistinen kuva tutkintojen hyödyntämisen mahdollisuuksista myös akateemisen kentän ulkopuolella. Osa koulutuksesta voi tapahtua työharjoitteluna ja yhteistyössä yritysten kanssa. Laitoksen koulutusstrategia Helassa on kehitetty koulutusstrategiaa tiiviisti vuoden 2008 aikana. Laitos haki keväällä 2008 koulutuksen laatuyksikköstatusta ja hakukierroksen jälkeen nimettiin työryhmä laatimaan koulutuskäsikirjaa laitoksen omaan käyttöön. Tämän laajan käsikirjan keskeiset kohdat on tiivistetty liitteessä 3 olevaan koulutusstrategiaan. 3

4 Strategiatyötä pohjustavat esitykset Tutkimuksellisten vahvuuksien tarkentaminen Helassa on käynnistetty koulutus- ja tutkimustoiminnan strategioiden uudistustyö vuoden 2008 aikana. Laitos on näin valmistautunut rakenteelliseen kehittämistoimintaan ja uuden yliopistolain vaatimuksiin. Edellä esiteltyä koulutusstrategiaa täsmennetään, kehitetään ja täydennetään suunnitelmakauden aikana. Hela uudistaa suunnitelmakaudella tutkimusstrategiansa ja tarkentaa siellä esitettyjä vahvuusalueita, jotka on määritelty vuosituhannen alun tilanteen mukaan. Suunnitelmakauden aikana useita laitoksen keskeisiä virkoja tullaan täyttämään uusilla viranhaltijoilla, joiden tutkimusprofiili ja intressit tulee ottaa huomioon strategiatyössä. Laitoksen nykyisen tutkijakunnan profiili ei myöskään täysin vastaa tutkimusstrategian painotuksia. Viime vuosina voimakkaasti kasvaneiden tutkijaryhmien toiminta esimerkiksi antiikin tutkimuksessa ja organisaatiotutkimuksessa tullaan huomioimaan strategiatyössä. Helan näkökulmasta humanistisen tiedekunnan tutkimuksen vahvuusalueet on määritelty hyvin. Hela pitää tärkeänä, että Jyväskylän yliopiston hallituksen määrittämiä tutkimuksen painoaloja täsmennetään niin, että poliittisen ajattelun tutkimus säilyy kansainvälisesti johtavana tutkimusalana ja että laitoksen tutkimukseen kiinteästi liittyvien, nouseviksi mainittujen alojen mentaliteetti- ja aatehistoriallinen tutkimus ja persoonan teoria ja mielen filosofia asemaa vahvistetaan. Lisäksi laitos esittää, että yliopiston nouseviksi aloiksi nostetaan Helan vahvat, monitieteiset tutkimusalat eli esimodernin ajan tutkimus sekä yhteisötutkimus. Mainittujen kahden tutkimusalan asemaa tulee myös vahvistaa tiedekunnan tutkimusstrategiassa. Perusteluna näiden tutkimusalojen statuksen nostolle on niiden tutkimuksen valtakunnallinen painottuminen nimenomaan Jyväskylään, niiden vahva yhteiskunnallinen vaikuttavuus, jo olemassa oleva allianssiyhteistyö sekä hankkeiden saama poikkeuksellisen laaja täydentävän rahoituksen määrä eri lähteistä, keskeisimpinä EU, Tekes ja Suomen Akatemia. Samat lähteet tulevat olemaan myös jatkossa keskeisiä täydentävän rahoituksen lähteitä. Esimerkiksi yhteisötutkimukseen liittyvällä liiketoimintahistorian tutkimuksella on vahvaa yritysyhteistyötä ja esiteollisen ajan tutkijat ovat perinteisesti olleet vahvoja eri säätiöiltä saadussa täydentävässä rahoituksessa. Liiketoimintahistorian tutkimuksella on jo suora yhteys strategisen huippuosaamisen keskittymiin, ennen muuta Metsäklusteriin (SHOK). Edelleen liiketoimintahistorian tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuus on ilmeistä ja allianssiyhteistyötä on harjoitettu Tampereen teknillisen yliopiston kanssa jo vuosia. Helan tutkimuksen ja koulutuksen vahvuusalueet on määritelty hyvin; kaikilla fokusalueilla on huomattava määrä tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita. Varsinaista tarvetta aiemmin määriteltyjen tutkimuksen painoalojen karsintaan ei tässä vaiheessa ole. Sen sijaan fokusalueiden sisällä ja välillä on syytä tehdä uudelleenmäärittelyä ja yhdistämistä tutkijakunnan profiilin muuttumisen myötä. Suunnitelmakaudella tultaneen tiivistämään tutkimuksen painoalojen määrää viidestä neljään tai jopa kolmeen ja laajoista sateenkaarifokuksista luovutaan. Tutkimuksen painoalojen uudelleenmäärittely ja rajaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Helassa voi myös jatkossa tehdä monimuotoista ja monipuolista tutkimusta myös painoalojen ulkopuolelle jäävistä teemoista; historian ja etnologian tutkima inhimillinen kulttuuri kun on liian laaja tiivistettäväksi muutamaan strategiseen painoalaan eikä tutkimusta ole syytä jähmettää ennalta käsin määriteltyihin raameihin. Uusina, nousevina tutkimusavauksina on syytä mainita esimerkiksi monikulttuurisuuden ja vuorovaikutuksen tutkimus. Yksittäisillä tutkijoilla on aina ollut ja tulee 4

5 jatkossakin olemaan vapaus valita tutkimusaiheitaan omien kiinnostustensa mukaisesti; näin varmistetaan tutkimuksen laatua, tehdään uusia tutkimuksellisia avauksia ja saadaan lisäarvoa niin laitokselle, tiedekunnalle, yliopistolle kuin yhteiskunnalle laajemminkin. Sen sijaan tutkimusryhmien toimintaa ohjataan jatkossa selvemmin määritellyille tutkimuksen painoaloille. Samoin painoalat tulevat jatkossakin olemaan päätöksenteon pohjana auki tulevia virkoja täytettäessä. Kansainvälisen toiminnan muodot ja strategiset kumppanuudet Hela on verkottunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin omien tutkimusalojensa tiedeyhteisöihin. Kansainvälisen toiminnan keskeisimpinä muotoina ovat tiedeyhteisölle ominaisesti erilaiset tutkijavierailut, seminaarit ja konferenssit sekä ennen muuta kansainvälinen julkaisutoiminta. Suunnitelmakaudella panostetaan henkilöstön kansainvälisen julkaisemisen valmiuksiin. Tohtorikoulutettavia kannustetaan erilaisten tekstien tarjoamiseen kansainvälisille areenoille (kirja-arvostelut, konferenssiesitelmät ja julkaisut, tieteelliset artikkelit). Laitos tulee ponnistelemaan tutkijavierailujen lisäämiseksi. Laitoksen omat tutkijat ovat olleet erittäin aktiivisia vierailijoita maailman huippuyliopistoissa (kahden viime vuoden aikana mm. kolme tutkijaa Stanfordissa), mutta laitokselle tulevien tutkijoiden määrää pyritään lisäämään. Jo vuodelle 2009 on sovittu lukuisia pidempiaikaisia tutkijavierailuja Helaan. Laitokselle tulevien ulkomaisten tutkijoiden työskentelyolosuhteisiin panostetaan merkittävästi. Keskeisimmät kansainväliset strategiset kumppanit löytyvät ensinnäkin lähialueilta: Ruotsista (erityisesti Upsala, Härnösand ja Tukholma), muista Pohjoismaista (Kööpenhamina, Oslo, Bergen), Baltian maista (erityisesti Virosta) ja jatkossa myös yhä enemmän Venäjältä. Eurooppalaisittain Helalla on perinteisesti ollut vahvaa Britannian tuntemusta ja tutkimusta sekä yhteistyötä brittiyliopistoihin (mm. LSE, Oxford) sekä merkittävää tutkimushankeyhteistyötä keskieurooppalaisiin yliopistoihin (mm. Unkari, Saksa ja Alankomaat). Yhdysvalloissa tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Appalachian State University (ASU, joka on osa North Carolina State University -konsortiota) sekä Stanfordin yliopisto. Näistä ASU:n kanssa on kehitteillä tutkimusyhteistyöhön pohjautuvaa koulutusyhteistyötä niin perustutkinto- kuin tohtoriopiskelijoillekin. Kauko-Idässä tärkeimmät strategiset kumppanuudet löytyvät Japanista (Kioton Sangyo yliopiston, jonka kanssa 2008 yliopiston solmima opiskelija- ja tutkijavaihtosopimus oli pitkälti koordinoitu Helasta käsin) sekä Korean Soulin yliopistosta. Parhaillaan avataan kontakteja kiinalaisiin yliopistoihin. Edellä mainittujen alueiden lisäksi laitoksella on jo perinteisesti ollut vahvat yhteydet eteläisen Afrikan tutkijayhteisöihin sekä australialaiseen tutkimukseen. Esitys yliopiston sisäiseksi kehittämishankkeeksi vuodelle 2009 Suunnitelmakaudella Helan kehittämisen painopisteet ovat niin tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa kuin koulutuksessakin. Tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuudenkin voimavaroja pyritään löytämään ensisijaisesti täydentävästä ulkopuolisesta rahoituksesta. Koulutuksen osalta esitetään yliopiston sisäisenä kehittämishankkeena laitoksen ja yliopistonkin toimintaa profiloivaa opettajien jatkokoulutushanketta, jossa yhteistyöpartnereita löytyy paitsi laitoksen eri oppiaineista myös laitos-, tiedekunta- ja yliopistorajojen ulkopuolelta. (Liite 8) 5

6 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelma koko suunnitelmakauden osalta esitetään liitteessä 2. Suunnitelmakauden aikana laitoksessa ei ole laitoksen tarpeet huomioiden sellaisia vakinaisia virkoja, joita voitaisiin lakkauttaa. Sen sijaan tämän suunnitelman voimassaoloaikana useita vakinaisia ja määräaikaisia virkoja tulee avoimiksi. Näissä tapauksissa virkojen uudelleenkohdentaminen on aina pohdinnan alainen asia. Tähän liittyy koulutusstrategiassa mainitut suunnitelmat yhteisten opetusvirkojen hankkimisesta sekä yhden aikanaan avautuvan professorinviran muuttaminen historian ja etnologian yhteiseksi. Opetushenkilökunnan määrällisen ja rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on perustaa laitokselle kolme uutta lehtorin virkaa: yksi historiaan, yksi etnologiaan ja yksi laitoksen yhteinen lehtoraatti (ks. liitteet 3 5). Laitos on jo pitkään ollut yksi yliopiston aliresursoiduimmista opetushenkilöstön suhteen: laitoksessa on vain yksi lehtoraatti (historiassa). Tilanne on ollut jo pitkään kestämätön ja lehtoraattien perustamista on esitetty vuodesta toiseen. Suunnitelmakaudella kiinnitetään huomiota Helan henkilöstön osaamisen arviointiin. Työntekijöiden virkauralla etenemistä tuetaan ohjeena tehtävien vaativuus, henkilökohtainen pätevyys, taito, tuloksellisuus ja kokemus. Osaamista arvioidaan ennen muuta esimiehen ja työntekijän välisissä neuvotteluissa ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstöä kannustetaan vahvistamaan osaamistaan yliopiston tarjoamassa koulutuksessa. (ks. tarkemmin Liite 2, henkilöstösuunnitelma) Henkilöstön työhyvinvointi on kohentunut VMBaro tulosten perusteella (tulokset vuosilta 2006 ja 2007): lähes kaikilla osa-alueilla tyytyväisten ja erittäin tyytyväisten osuus on kasvanut merkittävästi ja useilla osa-alueilla Helan henkilöstö on selvästi tyytyväisempää työoloihinsa kuin yliopiston henkilöstö keskimäärin. Erityisen merkittävää kasvu on tyytyväisyytenä johtamiseen (54 % tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä vuonna 2007, vastaava luku 2006 oli 37 %) sekä työilmapiiriin (2007: 60 %, 2006: 47%). Kehitettävää on etenkin tyytyväisyydessä tiedon kulkuun ja siellä eritoten avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tiedonkulussa tyytymättömien osuus on kasvanut 36 prosentista 47 prosenttiin, ja päätöksenteon avoimuudessa tyytymättömien osuus oli 2007 jo 61 %, kun se vuonna 2006 oli 50 %. Laitoksella suhtaudutaan vakavasti tiedonkulun haasteisiin ja suunnitelmakaudella keskeistä onkin avoimen tiedotuskulttuurin vahvistaminen laitoksen sisällä, työtehtävien mielekäs jakaminen ja delegoiminen. Ennusteet Henkilötyövuodet ja henkilöstökulut Kieliopintopisteet Opiskelijamäärät Tutkintomäärät oppiaineittain. LIITTEET: Liite 1. Ennusteet vuodelle

7 Liite 2. Historian ja etnologian laitoksen henkilöstösuunnitelma Liite 3. Historian lehtoraatin perustaminen Liite 4. Etnologian lehtoraatin perustaminen Liite 5. Kulttuurihistorian lehtoraatin perustaminen Liite 6. Historian ja etnologian laitoksen tutkimusstrategia vuosille Liite 7. Historian ja etnologian laitoksen koulutusstrategia vuosille Liite 8. Kehittämishanke-esitys: Taloustietoa opettajille 7