55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon

Transkriptio

1 Alkoholi: Valistus Taustaa Alkoholi on yleinen kulutushyödyke, jota käytetään useimmissa maailman maista. Alkoholinkäyttöä pidetään monissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa osana kulttuuria, ja vaikka määrät ja juomatavat vaihtelevat maasta maahan, EU:lla on maailman korkein väestömäärään suhteutettu alkoholin kulutu s(who 2004). 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Alkoholi on yksi tärkeimmistä kuolin- ja vammautumissyistä EU:ssa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä yhteiskunnalle että Euroopan taloudelle. Alkoholin kulutuksen haitat näkyvät monilla sektoreilla, mm. terveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa, oikeuslaitoksen toiminnassa ja koulutuksessa. EU ja sen jäsenvaltiot käyttävät joka vuosi miljoonia euroja alkoholihaittojen korjaamiseen ja haitallista alkoholinkäyttöä vähentäviin toimintapolitiikkoihin ja ohjelmiin. Toimintaan kuuluu mm. alkoholin myynnin ja markkinoinnin sääntelyä sekä väestöön yleensä tai tiettyihin ryhmiin, kuten nuoriin, odottaviin äiteihin tai ajoneuvojen kuljettajiin, kohdistettavia erityisiä lakeja ja aloitteita. Välineinä käytetään valistusta ja sosiaalista markkinointia. Joissakin Euroopan maissa alkoholin kulutus on viime vuosina laskenut. Monissa maissa se on kuitenkin lisääntynyt huolestuttavasti etenkin nuorten keskuudessa haitallisena alkoholinkäyttönä ja humalajuomisena 1. Tällainen alkoholikäyttäytyminen ei rajoitu nuorisoon vaan yleistyy myös vanhemmissa ikäryhmissä (Anderson ). 24 prosenttia vuotiaista ja 18 prosenttia yli 55-vuotiaista ilmoitti vuonna 2006 juovansa humalahakuisesti vähintään kerran viikossa (Eurobarometer ). Vaikka ns. limuviinoihin kiinnitetäänkin paljon huomiota, ne eivät ole suosituin alkoholijuoma missään maassa. Alkoholin kokonaiskulutuksen ja ongelmakäytön lisääntyessä myös alkoholihaitat lisääntyvät (Anderson & Baumberg 2006). Alkoholihaittoja ovat terveysongelmien lisäksi väkivalta, 1 Haitallinen alkoholinkäyttö: naisilla säännöllisesti yli 20 ja miehillä säännöllisesti yli 40 grammaa vuorokaudessa. Humalajuominen: yli 60 grammaa kerralla (noin viisi annosta) (määritelmä: Anderson 2007). 2 Tieto viittaa Euroopan unioniin, jossa oli tuolloin 15 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta). 3 Tieto viittaa Euroopan unioniin, jossa oli tuolloin 25 jäsenvaltiota (Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta).

2 onnettomuudet, henkilövahingot sekä sosiaaliset ongelmat, kuten työttömyys, rikollisuus ja perheongelmat. Jäsenmaissa aloitettua valistustoimintaa, jonka tarkoituksena on tiedottaa kansalaisille alkoholinkäytön seurauksista, rahoitetaan maakohtaisten ohjeistusten ja ohjelmien mukaisesti. Valistustoiminta ja ohjeistaminen rajoittuvat usein terveydenhuoltoon ja kouluihin, vaikka eräissä maissa järjestetäänkin alkoholiin liittyviä kansanterveyskampanjoita, joissa hyödynnetään massamedioita tai viestintää myyntipisteissä. Alkoholiteollisuuskin on ryhtynyt joihinkin valistustoimenpiteisiin. Valistukseen kohdistettavat summat jäävät kuitenkin niiden summien varjoon, joita alkoholijuomien mainontaan ja markkinointiin käytetään. Myös valtioiden, kansanterveysviranomaisten ja muiden toimijoiden voimavarat ovat minimaalisia verrattuina niihin summiin, joita ala käyttää mainontaan. Alkoholin riskikäyttö tai haitallinen käyttö määritellään alueen eri maissa eri tavoin, eivätkä eräiden maiden hallitukset tai terveysviranomaiset ole antaneet ohjeistuksia alkoholinkäytön eri tasoihin liittyvistä riskeistä, vaikka onkin yleisesti hyväksyttyä, ettei naisten tulisi käyttää lainkaan alkoholia raskauden aikana. Useissa EU-maissa ei ole määritelty alkoholin riskikäytön tai haitallisen käytön raja-arvoja EU:n painopisteet Komissio hyväksyi vuonna 2006 EU:n strategian 4 jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä. Komissio määritteli viisi painopistettä, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja joiden osalta jäsenvaltioiden politiikkaa täydentävä toiminta voi tuoda lisäarvoa: suojellaan nuoria, lapsia ja syntymättömiä lapsia vähennetään alkoholiin liittyvistä tieliikenneonnettomuuksista aiheutuvia vammoja ja kuolemantapauksia ehkäistään alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa ja vähennetään kielteistä vaikutusta työpaikalla tiedotetaan ja valistetaan haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön vaikutuksista ja asianmukaisista alkoholinkäyttömalleista kehitetään EU:n tasolla yhteinen tietopohja ja pidetään sitä yllä. 4 Euroopan yhteisöjen komissio, komission neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antama tiedonanto, EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä, Bryssel 2006.

3 80 miljoonan (eli lähes kaksi kertaa Espanjan koko väkiluvun) yli 15-vuotiaan eurooppalaisen ilmoitti juovan itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna 2006 Strategiassa kaavaillaan toimintaa kolmella tasolla: Euroopan komission toimintana, jäsenvaltioiden toimina ja paikallisina toimina. EY:n tasolla toiminnassa painotetaan jäsenvaltioiden tukemista ja yhteistyötä niiden kanssa juomistottumuksia seurattaessa sekä haitallisen alkoholinkäytön vähentämiseen tähtääviä strategioita ja toimenpiteitä kehitettäessä. Strategiassa todetaan, että kansalaisilla on oikeus saada tarpeellista tietoa alkoholin terveysvaikutuksista erityisesti haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön riskeistä ja seurauksista ja saada yksityiskohtaisempaa tietoa joidenkin kuluttajaryhmien terveyttä mahdollisesti vahingoittavista lisäaineista. EY:n perustamissopimukseen sisältyy velvoitteita, joilla suojellaan kuluttajien terveyttä ja turvallisuutta ja edistetään heidän oikeuttaan saada tietoa. EY:n laajuiseen toimintaan, jolla tuetaan kuluttajien oikeutta saada alkoholistrategian ansiosta tietoa, liittyy sen selvittäminen, olisiko hyödyllistä kehittää kaikkialla yhteisössä toteutettavia tehokkaita yhteisiä toimintamalleja riittävän kuluttajatiedotuksen järjestämiseksi. Tätä vahvistavat alkoholin väärinkäytön vaikutuksista terveyteen ja työkykyyn kuluttajille myyntipisteissä tai tuotteissa itsessään annettavien tietojen parantamiseen tähtäävät jäsenvaltioiden toimet. Osana kuluttajavalitusta jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön pakkausmerkinnät raskaana olevien naisten ja syntymättömien lasten suojelemiseksi tai harkitsevat niiden käyttöönottoa. Muilla toimilla pyritään tarjoamaan helppotajuista tietoa alkoholipitoisuudesta ja kohtuukäytöstä.

4 Keskeisiä tietoja Alkoholi on Euroopan unionin merkittävimpiä sairaus- ja kuolinsyitä Alkoholi on Euroopan unionin kolmanneksi tärkein terveysongelmien ja kuolemantapausten riskitekijä Alkoholi aiheuttaa 7,4 prosenttia EU:n kaikista terveysongelmista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista 55 miljoonaa aikuista eurooppalaista juo vaarallisen paljon Euroopassa on vuosittain noin 23 miljoonaa alkoholiriippuvaista Alkoholi aiheuttaa 25 % kaikista vuotiaiden miesten ja 11 % kaikista vuotiaiden naisten kuolemista 80 miljoonaa 15-vuotiasta tai sitä vanhempaa eurooppalaista ilmoitti juovansa itsensä humalaan vähintään kerran viikossa vuonna 2006 HAITALLINEN ALKOHOLINKÄYTTÖ JA HUMALAJUOMINEN OVAT NOUSUSSA Haitallinen alkoholinkäyttö: enemmän kuin 2 annosta päivässä miehillä ja enemmän kuin 1 annos naisilla päivässä Humalajuominen: yli 6 annosta (yli 60 g) kerralla Alkoholi haittaa EU:n taloutta Alkoholiin liittyvistä sairauksista, vammoista ja väkivallasta aiheutui EU:lle 125 miljardin euron kustannukset vuonna 2003 (1,3 % BKT:sta) Alkoholihaittojen kustannukset vaikuttavat terveyteen, hyvinvointiin, työllisyyteen ja rikosoikeuteen Alkoholi on osasyynä poissaoloihin, työttömyyteen ja työtapaturmiin. Alkoholin vuonna 2003 aiheuttamien rikos-, sosiaalisten ja terveyshaittojen aineettomat kustannukset arvioitiin 270 miljardiksi euroksi

5 Terveysriskit Alkoholi, syöpä ja verisuonisairaudet Alkoholi on karsinogeeni, joka aiheuttaa suuontelon, nielun, ruokatorven, vatsa-, paksusuolen, peräsuolen ja rintasyöpää, eikä sen käytölle ole turvallista rajaa Jatkuva käyttö aiheuttaa maksavaurioita ja voi johtaa maksakirroosiin tai -syöpään Alkoholi lisää halvausriskiä ja suurina annoksina sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan riskiä Alkoholi, riskinotto, väkivalta, onnettomuudet ja vammat Päihtymys lisää suojaamattoman seksin riskiä ja näin ollen myös sukupuoliyhdynnässä tarttuvia tulehduksia ja epätoivottuja raskauksia 40 % kaikista EU:n murhista (yli murhaa vuodessa) johtuu alkoholista Alkoholi aiheuttaa joka vuosi itsemurhaa (joka kuudennen kaikista itsemurhista) Alkoholi ja raskaus Alkoholi on teratogeeni, joka vaikuttaa sikiön kehitykseen Juominen raskauden aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita ja lisää keskenmenoriskiä Euroopan unionissa syntyy joka vuosi noin vauvaa, joiden syntymäpaino alittaa keskiarvon äidin alkoholinkäytön takia Alkoholi ja lapset/nuoret Alkoholinkäyttö haittaa lasten ja nuorten aivojen kehitystä Alkoholin arvioidaan aiheuttavan 16 % lasten hyväksikäyttötapauksista Useampi kuin joka kahdeksas vuotias on ollut humalassa yli 20 kertaa elämänsä aikana Alkoholi ja ajaminen Rattijuopumus aiheuttaa yli kolmanneksen kaikista liikenneonnettomuuksiin liittyvistä kuolemantapauksista (noin tapausta vuodessa) Rattijuopumuksen vuoksi menettää joka vuosi henkensä yli ihmistä, jotka eivät ole onnettomuusajoneuvojen kuljettajia

6 Keskustelua Valistus ja kampanjat Alkoholihaittoja pyritään vähentämään opetuksella ja valistuksella, mm. koulupohjaisilla tai yleisluontoisemmilla valistuskampanjoilla sekä sosiaalisella markkinoinnilla, jossa hyödynnetään massamediaa. Julkisten terveysviranomaisten lisäksi myös alkoholiteollisuus toteuttaa yhteiskuntavastuuteemoihin liittyviä ja alkoholin kohtuukäyttöä edistäviä aloitteita. Monissa näistä ohjelmista/interventioista pyritään vaikuttamaan asenteisiin käyttäytymisen muuttamiseksi. Valistusohjelmilla pyritään muuttamaan alkoholinkäyttöön liittyviä uskomuksia ja asenteita sekä opettamaan alkoholinkäytöstä kieltäytymiseen tarvittavia kykyjä, kun vertaiset, seuraelämän tavat tai alan markkinointi rohkaisevat käyttämään alkoholia (tai juomaan liikaa). Nämä ohjelmat kohdennetaan useimmiten nuoriin, ja niitä toteutetaan kouluissa. Sosiaalinen markkinointi on kaupallisten markkinointiteknologioiden soveltamista ohjelmiin, joilla pyritään vaikuttamaan käyttäytymiseen ja siten parantamaan henkilökohtaista tai yhteiskunnan hyvinvointia. Sosiaalisessa markkinoinnissa sovelletaan kaupallisesta markkinoinnista tuttuja tekniikoita yhteiskunnallisiin ja terveysongelmiin. Sen neljä pääominaisuutta ovat: 1. vapaaehtoisen käytösmuutoksen painottaminen 2. sen tiedostaminen, että käytösmuutoksen on oltava hyödyksi kohdeyleisölle 3. markkinointitekniikoiden (mm. markkinointimenetelmien) käyttö ja 4. lopputavoitteena yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan parantaminen. (Gordon ym. 2006). Sosiaalinen markkinointi eroaa perinteisestä markkinoinnista siten, että tarkoituksena on tuottaa hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle eikä markkinoinnista vastaavalle organisaatiolle. Sosiaalista markkinointia voidaan käyttää myös muuttamaan ammattilaisten, organisaatioiden ja poliittisten päättäjien käyttäytymistä, jotta esimerkiksi poliittiset päättäjät saataisiin tukemaan lainsäädäntöä tai jotta vähittäismyyjät rohkaistuisivat noudattamaan alkoholin, tupakan ym. tuotteiden myyntiä alaikäisille koskevia rajoituksia. Koulupohjaiset valistusohjelmat Koulupohjaisia valistusohjelmia on suhteellisen helppo panna täytäntöön, ja ne ovat näkyvää toimintaa, mikä osoittaa julkisesti, että toimenpiteisiin ryhdytään. On kuitenkin tutkimusnäyttöä siitä, että yksin käytettyinä nämä ohjelmat ovat tehottomia (Babor ym. 2003). Intervention tehokkuus riippuu suurelta osin sen toteutustavasta, kuten savukkeiden ja alkoholin varoitusmerkinnät ovat osoittaneet. Tutkimusten mukaan merkintöjen muotoilu ja sijoittelu sekä

7 niihin usein tehtävät muutokset vaikuttavat merkittävästi muistettavuuteen ja käyttäytymismuutoksiin, kun taas muuttumattomat, yksinkertaiset ja epäkiinnostavat merkinnät jäävät tehottomiksi (Hammond ym. 2007, Borland 1997). Kaikissa alkoholinkäytön ja alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävissä interventioissa joudutaan ottamaan mittaa siitä kokemuksesta ja rahoituksesta, jota alkoholiteollisuudella on käytettävissään pitkälle kehitettyä mainontaa ja markkinointia varten. Koulupohjaisia ohjelmia pannaan usein täytäntöön vähin (taloudellisin ja henkilöstö)voimavaroin, ja niiden seurantaa tehostetaan vain harvoin (Rehm ym. 2006). Koulupohjaista valistusta on arvioitu monissa järjestelmällisissä kirjallisuuskatsauksissa, joissa on tultu siihen johtopäätökseen, ettei luokkahuonepohjainen valistus ole tehokas alkoholihaittoja vähentävä interventio (Foxcroft ym. 2003, Jones ym. 2007, Hall ja Room 2006). Vaikka alkoholitietouden ja alkoholiasenteiden parantumisesta on tutkimusnäyttöä, pysyvistä käytösmuutoksista ei ole saatu todisteita. Hyvin harvat interventiot ovat vähentäneet juomista joko lyhyellä tai pitkällä aikavälillä (Jones ym. 2007, Anderson 2007, Giesbrecht 2007). Vain harvoja kouluissa toteutettuja ohjelmia seurataan, joten ei tiedetä, saataisiinko pitemmillä ja jatkuvilla ohjelmilla parempia tuloksia (Craplet 2006, Warner 2007). Yleisövalistuskampanjat Yleisövalistuskampanjat on yleensä havaittu tehottomiksi pyrittäessä vähentämään alkoholihaittoja (Babor ym. 2003). Poikkeuksena ovat rattijuopumuksen vähentämiseen tähtäävät massamediakampanjat, jotka saattavat tehota, kun niitä toteutetaan yhdessä voimakkaiden rattijuopumuksenvastaisten toimenpiteiden kanssa (Elder 2004). Vastamainonta on yleisövalistuskampanjoiden eräs muunnelma, jossa tiedotetaan tuotteesta ja sen vaikutuksista sekä sitä mainostavasta teollisuudesta. Sen vaikutuksista ei ole saatu vakuuttavaa näyttöä (Babor ym. 2003). Alkoholinkäytön ohjeellisiin rajoihin perustuvat kampanjat Vaikka useissa maissa on käytetty alkoholinkäytön ohjeellisiin rajoihin ja humalajuomisen tms. riskirajoihin perustuvia kampanjoita, ei ole tarkoin arvioitu, onko tällaisten suuntaviivojen julkistamisella mitään vaikutusta alkoholihaittoihin. Sosiaalinen markkinointi Sosiaalista markkinointia on käytetty yksittäisten ihmisten käyttäytymisen muuttamiseen monilla kansanterveyden osa-alueilla, mm. työturvallisuudessa, ravitsemuksessa, liikunnassa, rattijuopumuksessa sekä alkoholin ja päihteiden käytössä, mutta myös edistämään poliittisia muutoksia. Sen tehokkuudesta sekä yksittäisten ihmisten käyttäytymisen että politiikan muuttamisessa on jonkin verran näyttöä (Gordon ym. 2006).

8 Alkoholin varoitusmerkinnät Alkoholin varoitusmerkintöjen vaikutusta tietoisuuden lisääntymiseen ja käyttäytymismuutoksiin arvioitaessa on osoittautunut, ettei merkinnöillä sinänsä ole todennäköisesti suoraa vaikutusta käyttäytymismuutoksiin. Ne saattavat kuitenkin osaltaan lisätä tietoisuutta alkoholin käyttötottumuksista ja aikomusta muuttaa niitä, mikä on tärkeä käyttäytymismuutoksiin johtava vaihe (Stockwell ym. 2006). Varoitusmerkintöjen tehokkuuteen vaikuttaa ilmeisesti moni tekijä, mm. suunnittelu, sijoittelu, viestien vaihtuvuus ja integrointi laajempaan kansanterveysstrategiaan (Hammond ym. 2006). Tupakan varoitusmerkintöjen tehokkuudesta saatu tutkimusnäyttö osoittaa, että staattiset, muuttumattomat viestit eivät ole yhtä tehokkaita kuin vaihtuvat viestit. Kanadassa kuvamuotoiset varoitusmerkinnät ovat sekä vähentäneet tupakointimääriä että lisänneet tupakoinnin lopettamista. WHO:n tupakoinnin torjuntaa koskevassa puitesopimuksessa esitetään selvät normit, joissa vaaditaan vaihtuvia, kookkaita, selkeitä, näkyviä ja helposti luettavia merkintöjä. Australialaistutkimuksissa havaittiin, että tupakoitsijoilla oli entistä enemmän tietoa tupakansavun tärkeimmistä ainesosista ja että he tunnistivat merkittävästi useampia tautiryhmiä sen jälkeen, kun varoitusmerkinnät oli otettu käyttöön (Borland 1997). Alkoholiteollisuuden rahoittamat kampanjat On näyttöä siitä, että sekä itsenäisestä että tuotemainontaan lisätystä yhteiskuntavastuuviestinnästä on enemmän hyötyä sponsorin maineelle kuin kansanterveydelle ja että se edistää suopeaa suhtautumista yritystä ja tuotetta kohtaan. Esimerkiksi tupakkateollisuuden tupakoinninehkäisykampanjat saavat aina nuoret suhtautumaan alaan suopeammin (Henriksen ym. 2006, Wakefield ym. 2005, Wakefield ym. 2006). Mitä alkoholiin tulee, Christie ym. (2001) osoittivat baarimainoksiin lisättyjen rattijuopumusviestien vaikutusta arvioidessaan, että viestin lisääminen vaikutti myönteisesti mainostajan imagoon, sillä se miellettiin huolehtimiseksi baariasiakkaiden turvallisuudesta, mutta se ei vaikuttanut heidän asenteisiinsa tai aikomuksiinsa. Alkoholimainonnassa alkoholi esitetään usein sosiaalisessa, hauskassa ja kiehtovassa asiayhteydessä. Vaikka mainoksiin saattaakin sisältyä lyhyt viesti vastuullisesta alkoholinkäytöstä, alkoholi esitetään normaaliksi. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että etenkin vuotiaat mielsivät alkoholiteollisuuden yhteiskuntavastuuta painottavat mainokset monitulkintaisiksi (Smith ym. 2006), kun taas viestin lähde (alkoholiyhtiö) miellettiin suotuisassa valossa. Yli kaksi kolmasosaa otannasta oli samaa mieltä siitä, että mainokset antoivat ymmärtää oluenjuonnin olevan hauskaa. Näyttöä on siitäkin, että alkoholiyhtiöt viestivät varovaisemmin kuin kansanterveystoimijat ja pyrkivät välttämään vastuuttoman alkoholinkäytön kielteisiä seurauksia (Lavack 1999) ja esittämään viestinsä alkoholinkäyttö normaalina -asiayhteydessä (Dejong ym. 1992). Lisäksi ne alistavat yhteiskuntavastuuviestintänsä tuotemarkkinoinnin tavoitteille. Näin ollen näennäisesti terveyttä edistävät viestit saattavatkin viime kädessä hienovaraisesti edistää sekä alan myyntiä että sen PR-etuja, vaikka ne eivät juuri vähennä haitallista alkoholinkäyttöä.

9 Asenteet vs. käyttäytyminen Vaikka valistuksessa pyritään vaikuttamaan asenteisiin käyttäytymisen muuttamiseksi, on jonkin verran tutkimusnäyttöä siitä, että käyttäytyminen itse asiassa vaikuttaakin asenteisiin. Tällöin herää kysymys, olisiko interventioissa tehokkaampaa painottaa asenteita vai käyttäytymistä. Nuorten tupakointia tutkittaessa osoittautui, ettei asennoituminen tupakointiin ollut yhdenmukainen eikä vahva tulevaa tupakointikäyttäytymistä ennakoiva tekijä (Leeuw ym. 2008). Samassa tutkimuksessa havaittiin, että aiempi tupakointi oli itse asiassa yhteydessä asenteisiin, mikä osoitti, että nuoret mukauttivat asenteitaan käyttäytymiseensä. Tämä antaa aihetta olettaa myös, että muilla tekijöillä, kuten myönteisillä mielikuvilla ja vertaisten tupakoinnilla, on tärkeä rooli tupakoinnin aloittamisessa ja jatkamisessa. Etenkin nuorten kohdalla on näyttöä siitä, että sosiaalisilla tavoitteilla on heidän käytökseensä suurempi vaikutus kuin terveystavoitteilla (Gibbons ym. 2006). Tiedottaminen ja valistus ovat tärkeitä apukeinoja tietoisuutta lisättäessä ja tietoa jaettaessa. Pelkät valistusohjelmat, joissa painotetaan asennemuutosta, eivät kuitenkaan johda alkoholikäyttäytymisen pysyviin muutoksiin ympäristössä, jossa ne joutuvat kilpailemaan huomiosta monien alkoholinkäyttöä tukevaan markkinointiin ja sosiaaliseen normistoon liittyvien viestien kanssa ja jossa alkoholia on helposti saatavilla. Kysymyksiä poliittisten päättäjien harkittaviksi Mitkä ovat alkoholipolitiikan ja -interventioiden painopisteet/tavoitteet? Alkoholipolitiikassa tulisi kansanterveyden kannalta pyrkiä vähentämään alkoholin väestössä aiheuttamia kuolemantapauksia ja terveysongelmia. Viimeksi mainituilla tarkoitetaan sekä alkoholisairauksia että alkoholista johtuvia vammautumisia. Laajemmin katsoen alkoholipolitiikassa tulisi tähdätä alkoholin yhteiskunnallis-taloudellisten haittavaikutusten vähentämiseen. Alkoholipolitiikassa tulisi painottaa niitä toimintapolitiikkoja/interventioita, jotka todennäköisesti eniten vähentävät alkoholihaittoja. Millainen alkoholihaittojen epidemiologinen nykytilanne on? Painotetaanko interventioissa / toimintapolitiikoissa yleisimpiä ja vakavimpia ongelmia? Poliittisten päättäjien on oltava tietoisia yleisimmistä ja vakavimmista alkoholihaitoista ja priorisoitava ne interventiot / toimintapolitiikat, joilla niihin voidaan puuttua. Heidän on oltava tietoisia myös muihin kuin terveyssektoriin (esim. työllisyyteen, oikeuslaitokseen ja sosiaalihuoltoon) liittyvistä alkoholihaitoista.

10 Haittojen vähentämisen osalta EU:n tämänhetkisen strategian painopisteet ovat: suojella nuoria, lapsia ja syntymättömiä lapsia - Nuoriin ja lapsiin vaikuttavat heidän oman juomisensa lisäksi alkoholinkäyttöön liittyvät onnettomuudet ja väkivallanteot sekä alkoholinkäytön sosiaalis-taloudelliset vaikutukset perheeseen/yhteiskuntaan (esim. sairastumiset, työllisyys- ja vanhemmuusongelmat, perheväkivalta ja hyväksikäyttö). Odottavien äitien alkoholinkäyttö vaikuttaa sikiöihin ja lisää mm. keskenmenon ja kehitysongelmien riskiä. vähentää alkoholiin liittyvistä tieliikenneonnettomuuksista aiheutuvia vammoja ja kuolemantapauksia - Alkoholiin liittyvät tieliikenneonnettomuudet ovat merkittävä kuoleman- ja vammautumissyy EU:ssa. - Suuri osa rattijuopumustapausten kuolonuhreista on joka vuosi muita kuin onnettomuusajoneuvojen kuljettajia. ehkäistä alkoholiin liittyviä haittoja aikuisten keskuudessa ja vähennetään kielteistä vaikutusta työpaikalla. - Alkoholi on merkittävä tieliikenneonnettomuuksien, vammautumisten, väkivallan, murhien ja itsemurhien osatekijä. - Alkoholilla on yhteys yli 60 sairaustyyppiin, mm. syöpiin, sydän- ja verisuonitauteihin ja maksavaurioihin. - Alkoholi aiheuttaa poissaoloja, työttömyyttä ja työtapaturmia. Keihin valistus tätä nykyä kohdistuu, ja onko todennäköisintä, että heillä on merkittävä vaikutus alkoholin aiheuttamiin haittoihin? Monissa valistusohjelmissa keskitytään nuorisoon. Näyttöä on kuitenkin siitä, että nuoret aikuiset ja aikuiset jäävät usein vaille huomiota. Usein nämä ryhmät sekä toimivat nuorten alkoholinkäytön roolimalleina että tukevat alkoholin helppoa saatavuutta, jolla on yhteys alkoholinkäytön lisääntymiseen kaikissa ikäryhmissä. Näin ollen he ovat tärkeä kohdeyleisö (Giesbrecht 2007). Valistuksessa / tiedotustoiminnassa saattaa olla tehokkaampaa painottua poliittisiin päättäjiin ja suureen yleisöön. Siten voitaisiin lisätä tietoisuutta alkoholihaittojen aiheuttamasta rasitteesta, siitä, mitä hyötyä näiden haittojen vähentämisestä on, ja tehokkaista toimenpiteistä näiden haittojen vähentämiseksi. Interventioita voitaisiin suunnata uudelleen kuluttajien etujen edistämiseen ja tukemiseen tiedottamalla yleisön mahdollisuuksista vaikuttaa alkoholipolitiikkaan. Millaisten toimenpiteiden tiedetään tehokkaasti vähentävän alkoholiin liittyviä haittoja? Moni alkoholihaittoja vähentävä lähestymistapa perustuu vahvaan tutkimusnäyttöön. Tiedossa on myös, että yhtenäinen strategia, jossa joukko osatekijöitä vahvistaa toisiaan, on tehokkaampi kuin mikään yksittäinen interventiotyyppi.

11 Toimintatapoja, joiden tehokkuudesta on vahvaa näyttöä: alkoholiveron korotukset alkoholinkäytön alaikärajan korottaminen myyntipisteverkoston harventaminen myyntipisteiden aukioloaikojen lyhentäminen satunnaisten puhalluskokeiden tekeminen anniskelulupalakien täytäntöönpano ja rangaistukset päihtyneille asiakkaille anniskelemisesta (Babor ym. 2003). Pelkän valistustoiminnan tehokkuudesta ei ole näyttöä, mikä saattaa johtaa poliittiset päättäjät harkitsemaan valistusohjelmien rahoituksen peruuttamista kokonaisuudessaan. Tästä seuraa useita riskejä: saatetaan mm. menettää tärkeä keino lisätä tietoisuutta muista valvontatoimenpiteistä ja saada näille tukea, jolloin syntyisi aukko, jonka paremmin rahoitetut alan teollisuuden tukemat ohjelmat saattavat täyttää. Syntyykö alan teollisuuden kanssa eturistiriita? Kuten sanottu, alkoholiteollisuus on ryhtynyt joukkoon yhteiskuntavastuullisia toimenpiteitä. Näitä ovat mm. valistusohjelmat, tiedottaminen myyntipisteissä, nettisivustojen perustaminen ja vastuulliseen alkoholinkäyttöön kehottavien iskulauseiden lisääminen painettuun, radio- ja televisiomainontaan. Useista tutkimuksista käy selvästi ilmi, että alkoholiteollisuuden alulle panema tai rahoittama valistustoiminta on tehotonta pyrittäessä vähentämään alkoholin liikakäyttöä tai alkoholihaittoja (Smith ym. 2006). Tupakkavalvonnasta saatujen kokemusten perusteella tiedetään, että alan teollisuuden rahoittamat ohjelmat eivät todennäköisesti vähennä haittoja ja saattavat jopa parantaa alan teollisuuden julkisuuskuvaa vaikuttamatta mitenkään alkoholinkäyttötapoihin tai aikomuksiin muuttaa alkoholikäyttäytymistä, mikä heikentää ponnisteluja alkoholihaittojen vähentämiseksi (Henriksen ym. 2006, Wakefield ym. 2005, Wakefield ym. 2006). Kuten kaikilla kaupallisilla teollisuudenaloilla, päämääränä on myydä tuotetta. Alkoholiteollisuus saa kaupalliseen mainontaan verrattuina edullisista valistusohjelmista hyvää PR:ää vähin kustannuksin ja myyntiään haittaamatta, eikä tämän ole havaittu vaikuttavan alkoholihaittoihin (Smith ym. 2006, Lavack 1999, Dejong ym. 1992).

12 Vaihtoehdot Valituksen rahoittamista jatketaan ennallaan Alkoholipolitiikan painopisteinä tulisi pitää niitä toimintatapoja/interventioita, jotka todennäköisesti eniten vähentävät alkoholihaittoja. Ne toimintatavat/interventiot, joiden ei osoiteta selvästi vaikuttavan alkoholihaittoihin, tulisi lakkauttaa tai suunnitella uudelleen tehokkuuden tehostamiseksi. Tehottomiksi osoitettujen toimintapolitiikkojen/interventioiden tukeminen vie varoja niiltä toiminnoilta, jotka todennäköisemmin vähentävät alkoholihaittoja. On yhä enemmän näyttöä siitä, että nykymuotoiset alkoholivalistusohjelmat eivät johda haluttuihin tuloksiin. Tutkimusnäyttöä on saatu myös siitä, että alan teollisuuden osallistumisesta on haittaa alkoholivalistusohjelmille eikä se todennäköisesti vähennä alkoholihaittoja. Alkoholin terveydelliset ja yhteiskunnallis-taloudelliset vaikutukset ovat laaja-alaisia ja merkittäviä. Se, ettei alkoholihaittojen vähentämiseksi ryhdytä tehokkaisiin toimenpiteisiin, aiheuttaa EU:lle jatkuvia ja kasvavia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittavaikutuksia. Valistuksesta luopuminen Valistusohjelmia tukevan näytön puute saattaa johtaa eräät poliittiset päättäjät luopumaan alkoholivalistuksesta kokonaan, mutta tähän lähestymistapaan liittyy joitakin riskejä. Valistus voi olla havahduttamis- ja tuensaantiväline ja laajemman strategian tärkeä osatekijä. Lisäksi valistuksen jättäminen vaille tukea synnyttää aukon, jonka alan teollisuuden sponsoroima valistus saattaa täyttää. Tällainen valistus on havaittu tehottomaksi, ja joissakin tapauksissa siitä on osoitettu olevan haittaa tavoitteena olevalle alkoholihaittojen vähentämiselle. Uudelleensuuntaaminen Alkoholivalistusta voidaan suunnata tai painottaa uudelleen ja ohjelmia/toimintoja keskittää painopistealueisiin ja -yleisöihin. Tällainen lähestymistapa tuottaa todennäköisesti maksimaalisen myönteisiä tuloksia. Ponnistelujen keskittäminen yleisempiin ja vakavampiin ongelmiin ja tehokkaiksi tiedettyjen interventioiden priorisointi varmistavat voimavarojen viisaan käytön ja parhaan kustannus-hyötysuhteen. Valistusta voi olla hyödyllistä kohdistaa niihin ryhmiin, mm. nuoriin aikuisiin, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten esikuvina ja voivat vaikuttaa heidän asenteisiinsa ja käyttäytymisensä. Valistusta voi myös käyttää vaikuttamistoiminnan kannustimena ja tukena. Etenkin nuorten kohdalla on tärkeää harkita lähestymistavan muuttamista käsitetasolla niin, ettei tarkasteltaisi asenteiden vaikutusta käyttäytymiseen vaan käyttäytymisen vaikutusta asenteisiin.

13 Viitteet Anderson P. (2007) Binge drinking and Europe. Hamm: German Centre for Addiction Issues. Anderson P., Baumberg, B. (2006) Alcohol in Europe. London: Institute of Alcohol Studies. Babor TF., Caetano R., Casswell S., et al. (2003) Alcohol: No Ordinary Commodity. Research and Public Policy. Oxford: Oxford Medical Publication, Oxford University Press. Borland R. Tobacco health warnings and smoking-related cognitions and behaviours. Addiction 1997;92: Borlandm R., Hill D. (1997) Impact of the new Australian tobacco health warnings on knowledge and beliefs, Tobacco Control, 1997;6; Christie J., Fisher D., Kozup JC., et al. (2001). The effects of bar-sponsored alcohol beverage promotions across binge and nonbinge drinkers. Journal of Public Policy & Marketing, 20(2): DeJong W, Atkin CK., Wallack L. (1992) A critical analysis of "moderation" advertising sponsored by the beer industry: are "responsible drinking" commercials done responsibly? The Milbank Quarterly, 70(4): Elder RW., Shults RA., Sleet DA., et al. (2004) Effectiveness of mass media campaigns for reducing drinking and driving and alcohol-involved crashes: a systematic review. Am Journal of Preventive Medicine 2004; 27: (Special) Eurobarometer, Attitudes towards Alcohol, 2007, European Commission. Foxcroft DR., Ireland D., Lister-Sharp DJ., et al. Longer-term primary prevention for alcohol misuse in young people: a systematic review. Addiction, 2003; 98: Gibbons F.X., Gerrard M., Reimer R.A., Pomery E.A., Unintentional behavior: A subrational approach to health risk. Teoksessa: de Ridder D.T.D., de Wit J.B.F., eds. Self-regulation in health behaviour. John Wiley and Sons, Giesbrecht N, Reducing alcohol-related damage in populations: rethinking the roles of education and persuasion interventions, Addiction, 102, Gordon R., McDermott L., Stead M., Angus, K. (2006) The effectiveness of social marketing for health improvement: What s the evidence?, Public Health 120; Hall W., Room R., Assessing the wisdom of funding DrinkWise (Editorial), Medical Journal of Australia, ; Hammond D., Fong GT., McNeill A., et al. Effectiveness of cigarette warning labels in informing smokers about the risks of smoking: findings from the International Tobacco Control (ITC) Four Country Survey. Tobacco Control 2006; 15 (Suppl III):iii19 iii25. Henriksen L., Dauphinee A.L., Wang Y., Fortmann S.P. (2006). Industry sponsored anti-smoking ads and adolescent reactance: test of a boomerang effect. Tobacco Control, 15: Jones L., James M., Jefferson T., Lushey C., et al. A review of the effectiveness and costeffectiveness of interventions delivered in primary and secondary schools to prevent and/or reduce alcohol use by young people under 18 years old. Alcohol and schools: review of effectiveness and cost-effectiveness. NICE: Main report (PHIAC 14.3a); Lavack A.M. (1999). Message content of alcohol moderation TV commercials: impact of corporate versus nonprofit sponsorship. Health Marketing Quarterly, 16(4): Leeuw R.N.H., Engels R.C.M.E., Vermulst Ad. A., Scholte R.H.J. (2008) Do smoking attitudes predict behaviour? A longitudinal study on the bi-directional relations between adolescents smoking attitudes and behaviours. Addiction 103:

14 Smith SW, Atkin CK., Roznowski J. (2006). Are Drink Responsibly Alcohol Campaigns Strategically Ambiguous? Health Communication, 20(1): Stockwell T (2006) A Review of Research Into The Impacts of Alcohol Warning Labels On Attitudes and Behaviour, Centre for Addiction Research of British Columbia, Canada. Wakefield M., Balch G.I., Ruel E., et al. (2005) Youth Responses to Anti-Smoking Advertisements from Tobacco-Control Agencies, Tobacco Companies, and Pharmaceutical Companies. Journal of Applied Social Psychology, 35(9): Wakefield M., Terry-McElrath Y., Emery S. et al. (2006). Effect of televised, tobacco companyfunded smoking prevention advertising on youth smoking-related beliefs, intentions, and behavior. American Journal of Public Health, 96(12):

15 Rebecca Gordon ja Peter Anderson ovat laatineet tämän tiedotteen Deutsche Hauptstelle für Suchtfragenin (DHS) puolesta osana Slovenian tasavallan julkisen terveyden instituutin hallinnoimaa ja Euroopan komission osarahoittamaa Building Capacity -projektia. Tässä julkaisussa esitettävät tiedot eivät välttämättä vastaa Euroopan komission mielipidettä tai asennoitumista. Euroopan komissio ja sen puolesta toimivat henkilöt eivät ole vastuussa tämän julkaisun tietojen mahdollisesta käytöstä. Tukijat: Osarahoitus: Euroopan komissio Englanninkielisestä alkuperäistekstistä kääntänyt: Käännös-Aazet Oy