Lääketieteelliset tukipalvelut

Transkriptio

1 Lääketieteelliset tukipalvelut Loppuraportti Versio 6.6 klo 13 Yhteenveto - tiivistelmä Lääketieteellisten tukipalvelujen työryhmässä on ollut laaja edustus asiantuntijoita Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä ja terveyskeskusten yhteistoiminta-alueilta. Lääketieteelliset tukipalvelut ovat heterogeeninen kooste palveluyksikköjä, joita yhdistää korkealla palvelutasolla tuotetut laadukkaat palvelut. Työryhmä esittää lääketieteellisten tukipalvelujen organisoitumista maakunnan liikelaitoksen yhteyteen (LIITE 1), joskin lainsäädännön ollessa vasta työstövaiheessa, pitää varmistaa palvelujen myynnin mahdollisuus ainakin maakunnan ylläpitämiin vapaan valintaoikeuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Lääketieteellisten tukipalvelujen sisältö käy ilmi liitteen kuvasta. Kapitaatiomaksun sisältö vaikuttaa ratkaisevasti lääketieteellisten tukipalveluiden tutkimusmäärään ja tarvittavan henkilökunnan määrään. Työryhmä ottaa raportissaan kantaa kiireellisen vastaanottotoiminnan tarvitsemaan lääketieteellisten tukipalveluiden perusvalikoimaan (luku 2). Palveluiden sijoittautumisessa maakunnan alueelle lähdetään nykyisestä tilanteesta, mutta sitä muotoillaan akuuttihoitoa antavien vastaanotto- ja osastopalveluiden sijoittumisen mukaisesti. Työryhmä on tehnyt myös alustavan selvityksen lääketieteellisten tulipalveluiden henkilöstöstä, käytössä olevista tiloista ja laitekannasta. Keskeneräisen lainsäädännön vuoksi työ jää ratkaisevalta osin kesken, mutta työryhmä on valmis jatkamaan työtä syksyllä Työryhmän kokoonpano Pj. ylihoitaja Ari Ojanen, vpj. tulosyksikön johtaja Annika Nikkola-Sihto, sihteeri ylikemisti Kari Åkerman, johtava ylilääkäri Heidi Ojala, laatupäällikkö Piia Kujala, vastaava fysioterapeutti Katriina Salo, vt. hoitotyön johtaja Kristiina Niemelä, osastonhoitaja Kaija Luhtanen, johtava ylilääkäri Elina Majapuro, hoidon ja hoivan palvelujohtaja Marita Ylilahti, avohoidon palveluvastaava Aino Ylitalo, ylilääkäri Markku Valli, hoitotyön johtaja Marita Kojola, osastonhoitaja Tuija Tuominiemi, röntgen-hoitaja Elina Alanko, sairaala-apteekkari Päivi Tiippana, henkilökunnan edustaja osastoylilääkäri Pasi Ruuttila (JUKO:n pääluottamusmies), osastonylilääkäri Sari Risku, johtava psykologi Marjatta Vester, akuuttiosaston palveluvastaava Birgitta Luoma-aho, farmaseutti Anu Komulainen Varajäsenet: toiminta-aluejohtaja Onni Niemelä, mikrobiologi Kerttu Saha, osastonylilääkäri Yrjö Uusitalo, osastonylilääkäri Erja Rajakorpi

2 2. Palveluvalikoima (laboratorio ja röntgen) Työryhmä esittää akuuttihoitoa tai kiireellistä vastaottotoimintaa antavien yksiköiden yhteydessä toimiville laboratorion ja röntgenin toimipisteille minimissään liitteen 2 mukaista palveluvalikoimaa. Palveluvalikoima on laadittu EPSHP kliinisen kemian maakunnassa sijaitsevien toimipisteiden palveluvalikoiman pohjalta siten että valikoimaan pyydettiin kommentteja kaikista alueen kuntayhtymistä. Kussakin toimipisteessä tulee kuitenkin arvioida vaikuttaako diagnostiikan laajuus tulevien SOTE osakeyhtiöiden kilpailuasetelmaan. Joidenkin tutkimusten osalta pitää vielä arvioida kuuluvatko ne erikoissairaanhoidon vai perusterveydenhuollon tutkimusvalikoimaan (esim. mammografiatutkimukset, muistisairaiden kuvantamistutkimukset, luuston tiheysmittaukset, liitteen 2 erikoistutkimukset). Lisäksi tulee huomioida asiakasja ammattilaisnäkökulma siten, että työ pysyy myös maakunnan toimipisteissä mielekkäänä. Lääketieteelliselle ammattilaiselle lähipalvelu tarkoittaa nopeaa palvelua akuuttitoiminnassa. Keskussairaalan yhteydessä toimivalla SOTE osakeyhtiöllä olisi päivystysaikoina käytettävissään erikoissairaanhoidolle tarjolla oleva kliinisen kemian päivystysvalikoima. Radiologian tutkimusvalikoima perusterveydenhuollolle käsittäisi natiivit-röntgenkuvat ja ultraäänet. Muissa terveydenhuollon toimipisteissä tarjottaisiin vain näytteenottopalveluita, joko kiinteissä tiloissa tai liikkuvan näytteenottoyksikön avulla. Erityistutkimusten osalta työryhmä esittää että laajemman toiminnan terveysasemilla ja SOTE osakeyhtiöissä tarjotaan liite 2 mukaisia erityistutkimuksia, mikäli tarvittavat lääkäripalvelut ovat käytettävissä. 3. Organisaatiomalli lääketieteellisissä tukipalveluissa Lääketieteelliset tukipalvelut tukevat terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Toiminnan järjesteleminen ja organisoiminen saman hallinnollisen organisaation alaisuudessa on huomattavasti tehokkaampaa. Aikaisemmassa valmistelutyöryhmässä (2016) on todettu että lääketieteelliset tukipalvelut tulisi koota alueellisiksi kokonaisuuksiksi (yhteinen hallinto), mutta toiminta toteutetaan hajautetummin (Sairaanhoitotyöryhmän kokous 2016). Valtakunnallinen selvitystyöryhmä on aikaisemmin esittänyt maakunnallista tai laajempaa integraatiota laboratorio ja röntgenpalveluille (LIITE 3 :SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT RAP_2017_6 STM). Yhteistyö miljoonapiirissä on myös tärkeää, mutta maakunnan alueella tulee pystyä tarjoamaan itsenäisesti laadukkaat palvelut ilman turhia viiveitä. Maakuntaa laajempi tuottajaorganisaatio saattaa tuoda vaikeuksia lähipalvelutoimintojen järjestämiseen, mikäli toiminnalle esitetään kovia säästöpaineita. Tutkimusten mukaan % akuuttihoitoon liittyvistä hoitopäätöksistä tehdään vahvasti laboratorio- ja röntgen-diagnostiikkaan perustuen ja tällä perusteella näiden toimintojen tulee kuulua hallinnollisesti samaan kokonaisuuteen muun terveydenhuollon kanssa. Mikäli tukipalveluiden taloudellinen ohjaus eriytyy muusta terveydenhuollon ohjauksesta, saatetaan ajautua tilanteeseen, jossa diagnostiikan puuttuminen ohjaa potilaita tarpeettomasti erikoissairaanhoidon toimipisteisiin. Hajautetun toiminnan tärkeyttä tulee korostaa myös laboratorio ja kuvantamispalveluissa. Lisäksi tulee huomioida työllisyysnäkökulma ja työn

3 mielekkyys. Laboratorio ja kuvantamispalveluissa yhteistyötä perusterveydenhuollon toiminnan kanssa tulee lisätä ja terävöittää. Lopullinen organisaatiomalli voidaan valita vasta valinnanvapauslainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Vasta siinä vaiheessa tiedetään vaatiiko kilpailuneutraliteetti liikelaitoksen tai osakeyhtiön perustamisen vai ei. Tässä vaiheessa työryhmä esittää lääketieteellisten tukipalvelujen sijoittamista osaksi maakunnan liikelaitosta. Lääketieteelliset tukipalvelut on syytä eriyttää kirjanpidollisesti muusta toiminnasta, jolloin niitä voidaan mahdollisesti myydä sote-keskuksiin. Organisaation sisällä toiminta tulee jakaa mielekkäiksi mutta riittävän laajoiksi toimintayksiköiksi, jotta monipuolinen ja vaativa toiminta saadaan toteutettua ja ylläpidettyä (LIITE 1). Työryhmässä arvioitiin, että potilastutkimusten (radiologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede sekä kliininen neurofysiologia) ja näytetutkimusten (patologia, mikrobiologia, kemia) toimintayksiköt voisivat olla toiminnoiltaan soveltuvia yksiköiden pohjiksi. Apteekki ja välinehuolto ovat toiminnaltaan hyvin eriytyneitä ja on keinotekoista yhdistää ne muihin yksiköihin. Psykologit, ravitsemusterapeutit ja sosiaalityö voisi myös olla toimiva kokonaisuus. Sihteerityö on henkilöstömäärältään niin suuri, että se tulee eriyttää omaksi yksikökseen tai sisällyttää vuosisopimusperiaatteella toimivaan kokonaisuuteen. 4. Palvelujen sijoittuminen maakunnassa Lähtötilanteessa maakunnassa toimii keskussairaalan toimintayksikön lisäksi 25 laboratoriopalveluita tarjoavaa ja 10 röntgenpalveluita tarjoavaa toimipistettä (LIITE 4). Laboratorio ja röntgenpalvelut tulee sijoittaa vastaanotto- ja osastopalveluiden sijoittumisen mukaisesti. Valinnanvapauslain tuottama kilpailutilanne saattaa myös vaikuttaa sijoittamispäätöksiin. Röntgenpalvelut tulee sijoittaa vain niihin toimipisteisiin, joissa on akuuttivastaanottoa ja akuuttivuodeosastotoimintaa. Tätä varten pitää määritellä mikä on sellaista akuuttitoimintaa, joka vaatii röntgenpalvelut ja mikä vaatii laboratoriopalvelut. Mikäli palveluita saadaan tarjota vain valinnanvapauden ulkopuolella oleville yksiköille kuten vuodeosastoille, laboratorion ja röntgenin toiminta ei tule olemaan kustannustehokasta edes silloin kun laajan palvelun yksiköt rajataan 4-5 pisteeseen. Kotihoidon näytteenottopalvelut voidaan jatkossa toteuttaa myös lääketieteellisten tukipalveluiden toimintana suorana näytteenottopalveluna ja osa mahdollisesti vastaavalla näytteenottoautolla kuten EKSOTE kuntayhtymässä on jo toteutettu. Näytteenottoauto voi myös korvata muutamia kiinteitä näytteenottopisteitä, jolloin säästetään tilakustannuksissa. 5. Palvelujen sisältö lääketieteellisissä palveluissa Lääketieteellisten tukipalveluiden sisältö on varsin heterogeeninen. Tässä selvityksessä lääketieteellisiin tukipalveluihin jätettiin seuraava sisältö: laboratorio, kliininen kemia, radiologia, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, kliininen mikrobiologia, kliininen neurofysiologia,

4 patologia/ obduktio, psykologitoiminta, ravitsemusterapia, sosiaalityö, välinehuolto, kliininen sihteerityö ja apteekki. Osakeyhtiön toimipisteissä otettujen patologisten näytteiden arviointi jää mahdollisesti valinnanvapauden piiriin, mutta näidenkin palvelujen laadun varmistamiseksi ja hoitoprosessin optimoimiseksi olisi tärkeää voida säilyttää ne liikelaitoksen tarjoamina palveluina. Todettiin että apteekkipalvelut on jo lähes 100% integroitua palvelua ja jatkanee nykyisellä toimintamallilla ellei valinnanvapauslaki aseta rajoituksia toiminnalle. Tällä hetkellä apteekkipalvelut hoitaa omana toimintanaan Suupohjan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä ja Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä. 5.1 Psykologipalvelut (selvityshenkilö Marjatta Vester) Selvityksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla on 96.5 psykologin vakanssia. Tässä luvussa ovat mukana EPSHP, Seinäjoen kaupunki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, Järvipohjanmaan perusturva, Lapuan terveyskeskus, JIK, Kuusiolinna Terveys sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin järjestämän toiminnan lisäksi alueen psykologit työskentelevät kouluilla, perheneuvoloissa, terveyskeskuksessa sekä työterveydessä sekä psykiatrian poliklinikalla (Kuusiolinna). Toiminta/organisaatiorakenne eri kunnissa/kuntayhtymissä vaihtelee. Joissakin kunnissa on omat koulupsykologit, mutta joissakin kunnissa/kuntayhtymissä perheneuvoloista ja/tai terveyskeskuksista annetaan kouluille psykologipalvelut. Selvityksen mukaan Etelä-Pohjanmaalla työskentelevien psykologien mielestä paras organisaatiomalli olisi psykologipalvelujen keskittäminen saman organisaation alle maakunnan liikelaitoksessa. Hallinnon keskittäminen mahdollistaa psykologityövoiman joustavan ja tarkoituksenmukaisen käytön sekä tarjoaa synergiaetuja niin hankinnoissa kuin ammatillinen osaamisen hyödyntämisessä. Kollegiaalinen tuki, sisäiset koulutukset, työnohjaukset, konsultaatiot mahdollistavat ammattitaidon ylläpitämisen ja osaamisen jatkuvan kehittymisen. Samoin sijaisjärjestelyt, rekrytoinnit sujuvat jouhevammin isossa organisaatiossa. Tämän hetkisen tiedon pohjalta koulupsykologit ovat jäämässä kuntaan sivistystoimen alaisuuteen. Joillakin alueilla Etelä-Pohjanmaalla koulupsykologipalvelut on jo selkeästi organisoitu. Työterveyspsykologien ja osin koulupsykologien organisoituminen on vielä avoinna. 5.2 Sosiaalityö (Maija-Liisa Pajula) Terveydenhuollossa sosiaalityöntekijäresurssit sijaitsevat pääosin erikoissairaanhoidossa. Perusterveydenhuollossa on niukat sosiaalityön resurssit. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on yhteensä 33 sosiaalityöntekijän vakanssia. Sosiaalityön toimintayksikössä on 19 vakanssia, josta yksi on päätoiminen potilasasiamies sekä lisäksi yksi johtava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön toimintayksikkö tuottaa sosiaalityön ja potilasasiamiestoiminnan palvelut vuosisopimusten mukaisesti. Psykiatrian toiminta-alueella on 14 sosiaalityöntekijää: lasten- ja nuorisopsykiatrian

5 toimintayksikössä 4 ja psykiatrian toimintayksikössä 10, jotka toimivat psykiatrisilla poliklinikoilla (Ilmajoki, Kurikka, Kauhajoki, Teuva, Lapua, Kauhava, Seinäjoki, Ähtäri). Perusterveydenhuollossa on sosiaalityöntekijän vakansseja seuraavasti: Seinäjoen terveyskeskuksessa on kaksi sosiaalityöntekijää. Perusterveydenhuollossa on sosiaaliohjaajan vakansseja seuraavasti: Kuusiolinna Terveys Oy:ssä on kolme sosiaaliohjaajaa. Suupohjan Liikelaitoskuntayhtymän 4 kunnassa (Kauhajoki, Teuva, Isojoki, Karijoki) nimetyt sosiaalityöntekijät, jotka antavat sosiaalityön palvelut alueensa terveyskeskukseen. Resurssi puuttuu Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksesta, Lapualta, JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymästä ja kuntayhtymä Kaksineuvoisesta. Sosiaalityöntekijän tehtävät sairaanhoitopiirissä: sosiaalisen tilanteen arviointi, sosiaalinen tutkimus ja suunnittelu, sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, yhteistyö, koordinointi ja verkostotyö sekä asiantuntijatehtävät. Tavoitteena on, että terveyssosiaalityö on terveydenhuollon sisällä kiireellisen ja kiireettömän hoidon tarpeen arvioinnin, hoidon ja kuntoutuksen yhteydessä vastaamassa asiakaslähtöisiin sosiaalityön tarpeisiin sekä vahvistamassa terveydenhuollon asiakaslähtöistä toimintaa sosiaalityön asiantuntijuudella. Terveyssosiaalityön hallinnollinen sijainti lääketieteellisten tukipalvelujen/ sairaanhoidollisten palvelujen yhteydessä on tarkoituksenmukaisin sosiaalityön palvelujen tuottamiseen ja organisoimiseen: palvelutoiminta on samantyyppistä kuin lääketieteellisiä palveluja tuottavilla yksiköillä, palvelut kohdistuvat eri erikoisalueiden poliklinikoille ja osastoille sekä mahdollistaa henkilöstöresurssien joustavan koordinoinnin. Jatkotyöskentelyssä on huomioitava perusterveydenhuollon niukat tai puuttuvat sosiaalityön resurssit. Sosiaalihuollon palvelujen tarvetta on arvioitava jo sotekeskustasolla osana perusterveydenhuollon tasoista terveydenhuoltoa. Sosiaalityön palveluketjujen kehittäminen on tärkeää terveydenhuollon sosiaalityön, aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja vammaispalvelun välillä. 5.3 Ravitsemusterapia (Pirkko Tuominen) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on seitsemän laillistetun ravitsemusterapeutin vakanssia, joista kuusi erikoissairaanhoidon ravitsemusterapiayksikössä ja yksi perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksilassa. Ravitsemusterapiayksikkö tuottaa sopimusten mukaiset erikoissairaanhoidon ravitsemushoito-, koulutus- ja konsultaatiopalvelut. Aksila tarjoaa kehittämissuunnittelijan palveluja ammattilaisten ravitsemusosaamisen, ravitsemushoito- ja ohjauskäytäntöjen sekä väestöön kohdistuvan ennaltaehkäisytyön kehittämiseen. Perusterveydenhuollossa ei ole ravitsemusterapeutin toimia, mikä on valtakunnallisessa vertailussa poikkeuksellinen tilanne. Erikoissairaanhoidosta myydään alueelle noin 0,4 työpanos ravitsemusterapeutin palveluja. Määrä on tarpeeseen nähden vähäinen ja sisällöltään lähinnä yksilöohjausta. Asukkaiden

6 yhdenvertaisuus palvelujen saatavuudessa ei toteudu. Aksilan tarjoama kehittämisapu on myös tarpeeseen verrattuna vähäistä. Lisäksi yksityistä palvelutarjontaa on käytössä yhteensä vain 0,1-0,2 työpanosta koko alueella. Ravitsemusterapeutin työ on sekä kohdennettua ohjausta ja neuvontaa että välillisesti vaikuttavaa (koulutus, viestintä ja sähköiset palvelut, asiantuntijatuki ja ravitsemusasioiden koordinointi). Palvelut jakautuvat niin perustason matalan kynnyksen palveluihin kuin erityistason ja vaativan tason erityisosaamista vaativiin kohdennettuihin palveluihin. Erityisesti peruspalveluiden vahvistaminen on SOTE-uudistuksen tavoitteiden mukaista toimintaa. Sotekeskuksilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä ravitsemusterapiapalveluja, suositellaan vähintään yhtä kokoaikaista työntekijää asukasta kohden. Nykyisen organisoitumisen mukainen hallinnollinen sijoittuminen soveltuu hyvin jatkossakin ravitsemusterapiapalveluille. Palvelutapa on sama kuin lääketieteellisiä palveluja tuottavilla yksiköillä. Palvelut kohdentuvat eri erikoisalojen osastoille ja poliklinikoille. Joustava henkilöstöresurssien koordinointi on mahdollista. 5.4 Apteekkitoiminta (Päivi Tiippana) Sairaala-apteekin tehtävänä on vastata toimialueensa lääkehuollosta lääkelain (395/1987) ja -asetusten (693/1987) mukaisesti. Sairaala-apteekin tehtäviin kuuluu mm. lääkkeiden hankinta, varastointi ja toimittaminen asiakkaille. Lääkkeiden valmistus ja potilaskohtaisten lääkkeiden käyttökuntoon saattaminen on jatkuvasti kasvava osa-alue apteekissa. Lisäksi sairaala-apteekin tehtävänä on huolehtia siitä, että osastoilla ja muissa yksiköissä lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä noudatetaan lääketurvallisuutta ja lääkehuollon tarkoituksenmukaisuutta edistäviä toiminta- ja työtapoja. Seinäjoen keskussairaalassa toimiva sairaala-apteekki sijaitsee keskeisellä paikalla maakunnan asiakkaille lääkehuollon palveluita toimittavana yksikkönä. Suurin osa maakunnan kunnista ja kuntayhtymistä ovat sairaala-apteekin asiakkaita tällä hetkellä. Lääkkeiden toimitukset kuntien toimipisteisiin hoidetaan päivittäisellä reittikuljetuksella. Lääkkeet kilpailutetaan joka toinen vuosi, joten lääkevalikoiman lääkkeet ovat edullisia asiakkaille. Potilaskohtaisesti käyttökuntoon saatettavat lääkkeet ja lyhyen kestoajan omaavat valmistettavat lääkkeet toimitetaan sairaalan osastoille niin pian kuin mahdollista, joten valmistustoiminnan tulee sijaita lähellä potilasta. Solunsalpaaja-annosten määrä on huomattavasti lisääntynyt, esimerkiksi vuonna 2012 määrä oli 6205 annosta ja vuonna 2016 jo 7860 annosta. Sairaala-apteekki toimittaa Geriatrian poliklinikalle lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua lääkärin lähetteen ja arvoin perusteella. Potilaat tulevat koko maakunnan alueelta ja kokonaisarviointipalveluun kuuluu kotikäynti potilaan luona. Sairaala-apteekissa on kolme lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyyden suorittanutta farmaseuttia.

7 5.5 Välinehuolto (Eila Uusitalo) Välinehuoltopalvelun ja laadunhallinnan kannalta olisi perusteltua sijoittaa se samaan organisaatioon muiden lääketieteellisten tukipalvelujen kanssa. Tavoitteena on terveydenhuollon välinehuolto-toimintojen keskittäminen saman organisaation alle koko maakunnassa. Tämä tulisi merkitsemään välineistön huollon keskittämistä 5 6 alueen välinehuoltokeskukseen huoltotarpeeseen perustuen. On syytä tehdä tarkempi selvitys siitä mitä tulevaisuudessa huolletaan, kuinka paljon, milloin ja miten. Myös olemassa olevat tilat, laitteet ja niiden kunto tulee selvittää. Välinehuoltoon osallistuvan henkilöstön lisäksi pitää selvittää rajapinnat eri ammattiryhmien välillä. Välinehuoltokuljetusten ja logistiikan selvittely on myös tehtävä. Hammaspuolen välinehoidossa on erityisesti huomioitava työn sujuminen, niissä on käytössä kalliit instrumentit, jotka on tarpeen saada desinfioitua työpäivän aikana. Välinehuoltoa suorittaa nykyisin arviolta välinehuoltajaa, 4 laitoshuoltajaa ja n. 2-3 hammashoitajaa. Tavoitteena on maakunnallinen yhden organisaation välinehuolto siten, että Seinäjoen alueen terveydenhuollon ja suunterveydenhuollon välineistön huolto keskitetään keskussairaalan F- laajennuksen välinehuoltokeskukseen. Maakunnan toiminnat voitaisiin keskittää alueellisiin välinehuoltokeskuksiin (esim. Kauhajoki, Kurikka, Kauhava, Alajärvi). Vuodenvaihteessa tehdyssä välinehuoltojen kartoituksessa selvisi, että keskittämistä on jo tehty, mutta ei kaikkialla. Hammasvälineistön huolto on useimmiten erillään muun välineistön huollosta ja osalla toimii useissa pienissä yksiköissä. Laitekanta on yleensä kunnossa, vain kaksi laitetta selvästi yli-ikäisiä. Hammashuollossa paljon pieniä laitteita, keskitys saattaa vaatia isomman kapasiteetin laitteita. Pieni sterilointilaite on hyvä olla suunterveydenhoitoa tuottavassa yksikössä äkillistä huoltotarvetta varten. Laitteiden huolto on usein ulkoistettu, vaikka omakin huolto tekee vikakorjauksia useita ulkoisia toimijoita. Painelaitevastaavaksi on nimetty usein huoltoyhtiön henkilö. Instrumenttien määrä vaihtelee; osalla kädestä suuhun, osalla toimitetaan huoltoon vain 1 2 kertaa viikossa. Prosessit vaihtelivat ammattimaisesta toiminnasta mutu - menetelmiin ja vanhentuneisiin käytäntöihin. Tuotteistamista ja prosessikuvausta ei ole juurikaan ollut tehty ja tuote- ja kustannusseuranta puuttui useimmilta. 5.6 Kliininen sihteerityö (Ari Ojanen) Maakunnan alueella toimii kliinisessä sihteerityössä 265 osastonsihteeriä, joista noin 220 toimii sairaanhoitopiirin toimipisteissä. Toiminimikkeinä terveyskeskuksissa saattaa olla muitakin kuin osastonsihteeri ja toimenkuvassa saattaa olla muutakin kuin kliiniseen sihteerityöhön liittyviä toimintoja.

8 Sairaanhoitopiirissä kliinisen sihteerityön ja tekstinkäsittelyn toimintayksikkö aloitti vuoden 2017 alusta toimintansa. Yksikössä on jätetty eläköityvien osastonsihteerien toimet täyttämättä ja tällä linjalla jatketaan myös vuonna Tekstinkäsittelyn osalta on tavoitteena saada lääketieteelliset tekstit kirjoitettua viiden vuorokauden sisällä. Sähköisten palvelujen kehittymisen ja käyttöönoton myötä toiminnan ja resurssitarpeen painopistealueet muuttuvat. Itseilmoittautumisjärjestelmä on hankinnassa ja se vapauttaa sihteerityötä potilaiden ilmoittautumistehtävistä muihin tehtäviin. Kliinisen sihteerityön laajentaminen käsittämään koko maakunnan alueen vaatii harkintaa. Työsisällöissä on alueita, joissa on järkevää laajentaa toiminnat koko maakunnan alueelle (esim. tekstinkäsittely), mutta kokonaisuutta pitää vielä selvittää jatkossa. 6. Henkilöstö Lääketieteellisissä tukipalveluissa on kaiken kaikkiaan 750 virkaa tai tointa maakunnan alueella (LIITE 5). Näistä 581,5 toimii Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kliinisistä yksiköistä eniten henkilökuntaa on kemian laboratorioissa (130) ja radiologian toimipisteissä (85). Sihteeriyksikön toiminta vaatii eniten resurssia toimimääränä laskettuna. 7. Tilat ja laitekanta Pääosa maakunnan maakunnassa sijaitsevista laboratorio ja röntgenlaitteista on vielä käyttö-kelpoisia (LIITE 6). Röntgenlaitteistojen uushankinta-arvo on noin , laboratoriolaitteistojen (kemia, mikrobiologia ja patologia) uushankinta-arvo on noin ja kliinisen fysiologian ja neurofysiologian laitteistojen uushankinta-arvo on noin Jos toimintaa jatketaan nykyisessä laajuudessa, maakunnan toimipisteissä on parin vuoden sisällä uusimistarpeita röntgenlaitteissa 12 laitteen osalta (3-4 natiivi röntgen laitetta, 4 ultraäänilaitetta ja 4 OPTG laitetta, kustannusarvio yhteensä noin ). Kliinisen kemian laitteissa uusimistarvetta on 6-8 laitteen osalta (3-4 kliinisen kemian analysaattoria ja 3-4 verenkuva-analysaattoria, kustannusarvio yhteensä noin ). Laitteistojen hankintatarpeeseen vaikuttaa paljon toimipisteiden vastaanotto- ja vuodeosastotoiminnan laajuus. Tulee myös huomioida että laitteita vanhenee tasaisella tahdilla tulevina vuosina, jolloin odottelu kasvattaa investointisummaa. Tutkimuslaitteiden käyttöaika on 7-10 vuotta, joten vuosittainen uusimistarve on noin Seinäjoen keskussairaalan sairaala-apteekin kaikki tilat on saneerattu ja puhdastila, n. 400 m², on rakennettu uudisrakennukseen, jonne myös kaikki koneet on uusittu. Sairaala-apteekin tilojen pinta-ala on nykyisellään n m². Toimintoja on myös automatisoitu hankkimalla varasto- ja keräilyautomaatti helpottamaan sairaala-apteekin lääke-logistisia työtehtäviä kuten lääkkeiden vastaanotto, hyllytys, keräily, tarkastus ja toimittaminen.

9 8. Jatkotyö Kun SOTE-lainsäädäntö on hyväksytty, tulee organisaation valmistelemiseksi perustaa työryhmä, joka miettii hallinto- ja yksikkörakenteen. Työryhmässä on hyvä olla riittävä osaaminen tulevan Lääketieteelliset tukipalvelut organisaation toiminnasta. Työryhmän tulisi saada organisaatiomalli laadittua syksyn 2017 aikana. Joulu-maaliskuun ( ) aikana tulisi Lääketieteellisten tukipalveluiden alayksiköiksi tulevien toiminnallisten yksiköiden laatia esitykset toiminnan käytännön järjestelymallista, jotka voidaan viedä kevään aikana hyväksyttäväksi päättäville elimille. Näin käytännön toiminta saataisiin järjestettyä syksyn 2018 aikana, jolloin toiminnan aloittaminen onnistuisi LIITTEET: Liite 1:Työryhmän esitys lääketieteellisten tukipalvelujen organisaatiosta Liite 2: Päivystys ja lähipalvelututkimukset Liite 3: SAIRAANHOIDOLLISET TUKIPALVELUT RAP_2017_6 STM (Mäkäräinen ja Kauppinen) Liite 4: Kartta maakunnan laboratorio- ja röntgenpalvelupisteistä Liite 5: Lääketieteellisten tukipalvelujen henkilöstö Liite 6: Lääketieteellisten tukipalvelujen laitteet