Julkishallinnon metatietoarkkitehtuuri Anne Kauhanen-Simanainen & Juha Hakala

Transkriptio

1 Julkishallinnon metatietoarkkitehtuuri Anne Kauhanen-Simanainen & Juha Hakala

2 Julkishallinnon tietoarkkitehtuuri Tuotettu Valtiotason arkkitehtuurit eli VALTASA-hankkeessa _muut_asiakirjat/ valtio/name.jsp Tietoarkkitehtuuriin sisältyy myös metatietoarkkitehtuurin kuvaus (luvussa 4) tietojen yhteiskäyttö edellyttää semanttista yhteentoimivuutta eli sopimista yhteisistä metatietomalleista/skeemoista, sanastoista, luokituksista ja tunnisteista sekä yhteisiä pelisääntöjä niiden käytöstä ja noudattamisesta. 2

3 Osapuolilla on samansuuntaiset visiot, prioriteetit ja tavoitteet Lainsäädännölliset tekijät on otettu huomioon tietojen vaihtamisessa Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Eri organisaatiot pääsevät kokonaisedun mukaiseen tavoitteeseen yhteen sovitettujen prosessien kautta Informaatiolla on täsmällinen merkitys, joka säilyy tietoa vaihdettaessa muuttumattomana ja ymmärrettävänä kaikille osapuolille Tekniset rajapinnat on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat järjestelmien ja palvelujen yhdistämisen Organisaatioiden yhteentoimivuus Organisaatioiden ja prosessien yhtenäistäminen Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhtenäistäminen Tekninen yhteentoimivuus Tiedon siirto ja yhteydet 3

4 Tietohallintolaki /634 Tietojärjestelmien yhteentoimivuudella tarkoitetaan tietojärjestelmien teknistä ja tietosisällöllistä yhteentoimivuutta muiden julkisen hallinnon viranomaisten tietojärjestelmien kanssa silloin, kun järjestelmät käyttävät samoja tietoja. Tekninen yhteentoimivuus varmistetaan kansallisella palveluväyläarkkitehtuurilla (joka otetaan Virosta sellaisenaan) Tietosisällöllistä eli semanttista yhteentoimivuutta edistetään yhteisillä metatietopalveluilla Kansalliskirjaston ja muiden palveluntarjoajien erityishaaste on se että asiakkaana on koko julkishallinto, ei vain oma sektori 4

5 Maksuttomuus/ maksullisuus Julkisuus/ salassapito / käyttöoikeudet Vakuutus Tuonti- ja vienti Maaseutuelinkeinohallinnon Rakennus- ja huoneisto Arvo-osuusjärjestelmän EU-tietoaineistojen Verotus Eläke Työvoima Ennakoinnin Etuustietovarannot Säädös Tilasto Uutis Tapahtuma Kansainvälisen osallistumisen Sosiaalihuollon Talous-, tulos- ja henkilöstö Sopimus Metatietovarannot Yritys- ja yhteisö Ajoneuvo Seurannan ja valvonnan Kiinteistö Liikenne Julkishallinnon hanke Yhteiskunnan tilaa kuvaava Terveydenhuollon Potilas Julkishallinnon datakatalogit Tietojärjestelmiä koskevat tietovarannot Henkilö Maasto Muut paikkatietovarannot Julkishallinnon organisaatiot na Rakennetun ympäristön ja asumisen tietovarannot Kuulemisen Kulttuurisisältöjen Julkisten hankintojen Toimipaikka Tilannekuvan Tutkimusaineistojen Luonnonvara- ja ympäristö Palvelunjärjestäjien ja - tuottajien Sää Tutkimus Palvelukuvausten Toimilupia koskevat tietovarannot Ammattihenkilöitä koskevat tietovarannot Rikosrekisteri na Vaikuttavuuden arvioinnin Oppimateriaalien Kansallinen osaamisen pääoman Tuomioistuinten tietovarannot Tietoturvallisuus/ tietosuoja Puolustusvoimien tietovarannot Tietoturvaohjeistukset na Rikollisuuden torjunnan tietovarannot Oikeusratkaisujen Löytyvyys / saatavuus / käytettävyys Tie- ja katuverkko Toimintaympäristö Päätös 5

6 Miksi metatietopalvelu? Metatietopalvelulla pyritään edistämään: julkisen hallinnon tietojärjestelmien (semanttista) yhteentoimivuutta, tiedon avointa saatavuutta, sähköisessä muodossa olevan tiedon löytymistä ja pitkäaikaista säilyttämistä sekä tietojärjestelmäsuunnittelun tehokkuutta. Esiselvityksen tavoitteena oli määritellä toimintamalli, organisointi ja tarvittavat palvelut palveluilla on kullakin oma standardiperusta mutta yhteinen koko julkishallinnon palveluväylä 6

7 Valmistelun aikataulu Työryhmä lopetti toimintansa Lausuntokierros Alun perin tähdättiin loka-marraskuuhun 2012 Versio 1.0 valmistui kesäkuussa 2013 Metatietopalvelun toteutusvastuu on ensi sijassa VM:n harteilla, mutta Kansalliskirjaston palveluista on neuvoteltu myös OKM:n kanssa 7

8 Esiselvityksen sisällöstä Metatietopalvelun konseptin määrittely Palvelujen karkea vaatimusmäärittely ja toteutusta koskeva suunnitelma Palveluja ei ole priorisoitu; niiden toteutuksesta sovitaan erikseen Ei ole varmaa että kaikkeen on varaa Ehdotus toteutuksesta ja organisoinnista: vastuut, resurssit, kustannukset Kustannusten ja hyötyjen arviointi sekä kehittämispolku

9 Metatietopalvelun tavoitetila Yhteisen metatiedon näkökulmia Paikkatietoaineistojen metatiedot Asiakirjahallinnan metatiedot Julkaisujen metatiedot Audiovisuaalisen aineiston metatiedot Toimialakohtaiset metatietomääritykset Julkisen hallinnon yhteisen metatiedon ydin Asiasanastot Ontologiapalvelut Ontologiakirjasto Määrittelevä sanasto Skeemakirjasto Koodistopalvelu Tunnistepalvelu Nimitietopalvelu Tietorakennekirjasto Standardisalkku Yhteiset kuvailusäännöt 9

10 Metatietopalvelun tavoitetilan arkkitehtuuri Asiantuntija- ja verkostopalvelut Asiantuntijapalvelu Metatietopalvelun yhteinen käyttöliittymä (portaali) Palvelukerros Järjestelmät ja sovellukset Käyttöönoton palvelut Ontologiapalvelut Tietorakennekirjaston palvelut Nimitietopalvelu Käytön tukipalvelut Koordinoidut verkostot Ohjeistukset ja linjaukset Koodistopalvelu Metatietovarannot Sanasto- ja skeemapalvelut Tunnistepalvelu Standardisalkku Ontologiat ja asiasanastot Tietorakennekirjasto Nimitiedot Yhteiset kuvailusäännöt Määrittelevät sanastot Koodistot ja luokitukset Skeemat Tunnisteet 10

11 Metatietopalvelun sisällöstä Metatietopalvelun palveluosiot on määritelty esiselvityksen luvussa 4, joka on syytä lukea Valmistelussa oli mukana monia tahoja, minkä vuoksi kokonaisuudessa on (meidän kannaltamme) sekä tuttuja että oudon näköisiä osia Lopputuloksesta oli työryhmän sisällä yksimielisyys, ja palautekierroksen kommentitkin ovat olleet pääosin positiivista Esimerkiksi Väestörekisterikeskus ja Patentti- ja rekisterihallitus kertoivat olevansa valmiita yhteistyöhön, kunhan asian juridiset taustat selvitetään 11

12 Metatietopalvelun sisältö Sanastot (tesaurukset + ontologiat) ONKI-palvelut Sanastojen ylläpito ja käyttö Ontologiapalvelut: ontologioiden julkaiseminen verkossa sekä niiden käytön mahdollistavat rajapinnat Tietorakennekirjasto JHS-sanasto, tietokomponentit, metadatarekisteri ja koodistopalvelu Skeemakirjasto Sisältää tietorakennekirjaston tietokomponenteista johdetut XML-skeemat 12

13 Metatietopalvelun rakenneosat (2) Esimerkki tietorakennekirjaston ja skeemakirjaston käytöstä Metadatarekisteriin tallennetaan kaikki BIBFRAME-formaatin tietoelementit siten, että ne mapataan VMF-ontologiaan ja sen kautta muihin metadataformaatteihin. Tämä luo semanttisen perustan formaattikonversioille Skeemakirjastoon tallennetaan BIBFRAME-skeema, missä se on myös muiden kuin kirjastojen käytettävissä Skeemakirjastoon viedään myös Kongressin kirjaston laatimat mappaukset BIBFRAME-skeemasta muihin skeemoihin (Dublin Core, FOAF jne.) metatiedon konvertoinnin helpottamiseksi 13

14 Metatietopalvelun rakenneosat (3) Nimitietopalvelu Julkishallinnon yhteinen nimiauktoriteettitietokanta, johon liittyy ISNI- ja ORCID-tunnisteiden käyttö URN-tunnuspalvelu Pysyvien tunnisteiden jakelu julkishallinnon asiakirjoille, julkaisuille, etc. Tunnisteiden linkitys URL-osoitteisiin Julkishallinnon standardisalkku 1. versio valmistui 2012, ylläpidosta vastaa työryhmä jonka vetäjä on JH Yhteiset kuvailusäännöt (RDA) 14

15 Omistajuus ja vastuut Metatietopalvelun ohjauksen, kehittämisen ja koordinoinnin vastuutaho on valtiovarainministeriö, jolla on vastuu myös palveluiden ohjauksesta Jokaisella palvelulla ja niiden sisällöillä tulee olla nimetty vastuutaho Kansalliskirjasto vastaa ONKI-palvelusta kokonaisuutena ONKI-palvelun ontologioilla ja sanastoilla on kullakin oltava nimetty vastuutaho Yksittäisten metatietomääritysten sisällöllinen vastuu jakautuu usein luontevasti julkishallinnon kohdealueiden ja intressiyhteisöjen mukaan Kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla omat metatietoformaatit mutta jatkossa (toivottavasti) yhteiset kuvailusäännöt 15

16 Metatietopalvelun vastuiden kolmijakomalli Ohjausvastuu Sisältövastuu Operatiivinen vastuu

17 Ohjausvastuu Ohjausvastuu on hallinnollista vastuuta palvelun toiminnasta, määritysten mukaisen käytön valvonnasta ja seurannasta ja asianmukaisen ohjeistuksen ja neuvonnan järjestämisestä. Ohjausvastuu voi olla luonteeltaan: normiohjausta resurssiohjausta informaatio-ohjausta (jota voidaan delegoida edelleen sisältövastuullisille) rakenteellista ohjausta Ohjausvastuuseen kuuluu tilata (tilaajarooli) operatiiviselta vastuutaholta tekninen infrastruktuuri ja valvoa sen sopimusten mukaista toimintaa. Ohjausvastuuseen kuuluu lisäksi valtuuttaa ja vastuuttaa sisällön kokonaisuudesta tai koordinoinnista vastaava taho ja mahdollistaa riittävät resurssit vastuun mukaisten tehtävien suorittamiseen. 17

18 Sisältövastuu Sisältövastuulla tarkoitetaan vastuuta palvelun sisällön tuottamisesta, kehittämisestä ja jatkuvasta ylläpidosta tai näiden koordinoinnista sekä sisältöä määrittelevien standardien, suositusten ja ohjeistusten laatimisesta tai kansallisesta sovittamisesta. Sisältövastuuseen kuuluu: vastuu sanastosta tai ontologiasta ja niiden kehittämisestä; esim. YSA/YSO vastuu metatietomäärityksistä ja niiden kehittämisestä, esim. MARC 21 / BIBFRAME vastuu käsitteiden määrittelystä ja ylläpidosta sisällön koordinaatio ja sisällöllisen kokonaisuuden hallinta (esim. MELINDA) Sisällön tuottaminen metatietopalvelussa on yleensä hajautettua toimitai erikoisaloittain. Määritellyllä kokonaisuudella pitää tällöinkin olla koordinaatiosta vastaava taho. Sisältövastaava tekee kansallisia tai soveltaa kansainvälisiä tai EUtasoisia määrityksiä, joiden käyttöä ohjauksesta vastaava taho valvoo ja varmistaa riittävät resurssit. 18

19 Operatiivinen vastuu Operatiivinen vastuu käsittää vastuun palvelun teknisen infrastruktuurin tarjoamisesta sekä teknisen palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta. Operatiivinen vastuu rajoittuu (teknisen) palvelun tai ratkaisun ja niiden toteuttamiseen käytettyjen välineiden / työkalujen kehittämiseen ja ylläpitoon. Operatiivinen vastuutaho saa ohjausvastuulliselta tilauksen kehittää ja ylläpitää teknistä palvelua, johon sisältövastuullinen tuottaa sisältöä tai koordinoi hajautettua sisällön tuotantoa. Operatiivinen vastuutaho julkishallinnossa on luontevasti jokin palvelukeskus, kuten Valtion IT-palvelukeskus VIP tai CSC. 19

20 Kansalliskirjaston rooli Metatietopalvelun keskeisistä palveluista ainakin neljä on meidän tontillamme : Ontologia/sanastopalvelut Nimiauktoriteetit Tunnistepalvelut Standardointi; erityisesti kuvailusäännöt ja metadataformaatit Sanastojen ja ONKI:n osalta vuonna 2013 on valmisteltu varsinaista toteutushanketta RDA:sta, tunnistepalveluista ja nimiauktoriteeteista tehty hanke-esitykset 20

21 Kansalliskirjaston rooli (2) Olemmeko valmiita jos / kun meiltä pyydetään esitys palvelun tarjoamisesta? Esiselvityksen valmistuttua kesäkuussa näitä pyyntöjä voi tulla piankin Tiedämmekö mitä tilaaja oikeasti haluaa? On eri asia tuottaa esim. sanastoja kirjastoille ja koko julkishallinnolle Miten metatietopalveluun sisältyvien asioiden toteutusta pitäisi priorisoida? Palvelulle jonka tärkeydestä vallitsee laaja yksimielisyys saanee helpommin lisärahoitusta 21

22 Kansalliskirjaston rooli (3) Mitä teemme jos meille tarjotaan vastuita jotka eivät sovellu perinteiseen toimenkuvaamme? Julkishallinnon ontologian ja julkishallinnon palveluontologian ylläpito otettu, entä paikkatieto? Mitä teemme jos tilaaja ei pysty kertomaan tarkasti mitä haluaa tai jos meillä ja tilaajalla on eri käsitys siitä mitä pitäisi tehdä? Kirjaston tulisi luoda esiselvityksen pohjalta perusteltu näkemys siitä missä järjestyksessä palveluita pitäisi toteuttaa ja millä tavoin, ja mitä vastuita me haluamme itse hoitaa 22

23 Lopuksi Julkishallinnon tietohallinnon keskitettyä ohjausta vahvistetaan Tämä ohjaus toteutuu pitkälti tietosisältöjä yhtenäistämällä (semanttinen yhteismitallisuus) Kansalliskirjaston osaamista pitää soveltaa uudella tavalla, mikä on meille sekä mahdollisuus että haaste 23