Kainuun maakuntaohjelman strategiset haasteet Kainuun maakuntatilaisuus

Transkriptio

1 Kainuun maakuntaohjelman strategiset haasteet Kainuun maakuntatilaisuus Jouni Ponnikas

2 Kainuu-ohjelman rakentamisvaiheet 1. Työpaja: mkv ja henkilöstö; Aloitus ja määrittelyvaiheessa asetetaan strategiset kysymykset, joilla etsitään vastausta keskeisimpiin aluekehitysongelmiin nykyisessä toimintaympäristössä: määritellään ja rajataan ongelmat mahdollisimman täsmällisesti. 2. Työpaja: ELY ja muut sidosryhmät Seminaari + työpaja Analyysivaiheessa arvioidaan ja visioidaan olosuhteet ja mahdolliset tulevaisuudet: siis arvioidaan nykytila ja sitä, millaiset tulevaisuuden kuvat, mahdollisuudet tai potentiaalit nousevat ulkoisesta ympäristöstä. 3. Työpaja: Sidosryhmät ja Muutosfoorumi Kesäkuussa Strategiavaiheessa muotoillaan interventiologiikka visio, missio, tavoitteet ja keinot loogiseksi kokonaisuudeksi. 4. Työpaja: Muutosfoorumi ja MH / MV Elokuussa Strategian terävöittämisvaiheessa valitaan strategia, joka on mahdollista jollakin interventiologiikalla toteuttaa ja joka vastaa parhaiten tavoitteita ja on realistisesti resursoitavissa. 5. Lausunnot ja lopputyöpaja: Tasa-arvotyöpaja/ Muutosfoorumi ja MH / MV lokakuu Elokuussa Lopuksi tehdään toteutettavuuden arvio(inti) lausuntojen perusteella: arvioidaan onko strategia toteutettavissa ja mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset. VUOSI Heimo Keränen & Pentti Malinen/Kainuun liitto

3 Kainuu-ohjelma 2035 mitä tehdään nyt? Maakuntastrategia Päivitetään tarvittavat osat? M I K S I? M I T Ä Maakunta -ohjelma Laaditaan M I T E N? TOPSU Laaditaan

4 Maakuntaohjelman painopisteet Matkailu ja palvelut Biotalous Teknologiateollisuus Kestävä kaivannaistoiminta Visio: Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeino-elämä Uudet ja uudistuvat yritykset ja työpaikat Osaaminen ja käytännönläheinen innovaatiotoiminta Osaavan työvoiman saatavuus 2. Sujuvan arjen, toimivien palvelujen ja yhteyksien luonnon-läheine n ympäristö Saavutettavuus Elinvoimaa tukeva, kestävä aluerakenne Yhteistyö ja uudistuminen 3. Hyvinvoiva Kainuu Työllisyys ja toimeentulo Terveys ja toimintakyky Osallisuus ja yhteisöllisyys 4. Kainuu-kuva Dynaaminen, elinvoimainen, houkutteleva Kainutlaatuinen Osaaminen Kestävä kehitys Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kansainvälisyys Kulttuuri ja kainutlaatuisuus Digitaalisuus / Maaseutu / Kolmas sektori 4

5 Keskeiset tulevaisuuden haasteet Maakuntasuunnitelma alustavia arvioita (päivitetään 2017) 1. Kainuun väestökehityksen kääntäminen toteutunutta positiivisemmaksi (määrä ja rakenne) 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantaminen (työttömyyden alentaminen) sekä osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen 3. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen 4. Alueen sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantaminen 5. Vetovoimaisen Kainuu -kuvan vahvistaminen

6 Väestökehityksen kääntäminen - Kainuun keskeisimpiä haasteita Myös kuntarakenneleirillä kärkiteemaksi nousi Kainuuseen muutto ennen kaikkea nuorten, työikäisten perheiden rekrytointi. Useat maakunnat tekevät tätä aluemarkkinointia jo aktiivisesti. Etelä- Pohjanmaa jopa on asiassa onnistunut. Kainuussa nettomuuttotappio on edelleen Suomen pahin. Väestö Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi KAINUU Lähde: Tilastokeskus Kevät 2017

7 Väestökehityksen avaintekijät: koulutus- ja työmahdollisuudet -255 Kokonaisnettomuutto Kainuussa ikäryhmittäin , henkilöä keskimäärin vuodessa -157 Kuva. Kainuun tulo- ja lähtömuuttajat ikäluokittain vuosina (Tilastokeskus) Kuva. Työmarkkinoille tuleva/poistuva ikäluokka (TK 2016, Vaala ei mukana) 1. Kainuu menettää nuorta väestöä koulutusmahdollisuuksien rajallisuuden vuoksi 2. Kainuussa on työvoiman tarve jatkuu voimakkaana pitkälle 2020-luvulle 3. Kainuu-ohjelman väestöhaaste: estää TKn ennusteen toteutuminen? Kevät 2017

8 Saavutettavuus ja syrjäisyyden mielikuva Kainuun perushaaste Kainuun saavutettavuus ja sen parantaminen on yritystoiminnan sijoittumisen avaintekijä. Huono saavutettavuus on lisäksi Kainuun mielikuvan heikkouksista. Kainuun logistista asemaa parannettava! 1. Lentoliikenneyhteydet 2. Valtatieyhteyksien nopeuttaminen 3. Junayhteyksien toimivuus 4. Rajaliikenteen kehittäminen 5. Eri kulkumuodoista syntyvät matkaketjut 6. Tulevaisuuden mahdollisuudet: esim. Koillisrata Kevät 2016 Pentti Malinen/Kainuun liitto

9 Saavutettavuuden tavoitteiden konkretisointi LENTOLIIKENNE: Tavoitteena matkustajan määrä vuodessa Kajaanin lentoasemalle vuoteen 2020 mennessä yhteisenä tavoitteena kaikissa rahoitettavissa matkailun kehittämishankkeissa Matkaketjujen (lennot+jatko/syöttöliikenne) parantaminen (VR: koko maan kattavat matkaketjut juna + muita kulkuvälineitä, iltalehti.fi/uutiset/ ) Lentoliikenneoperaattorin kanssa yhteistyö logistisesti toimivien matkailutuotepakettien kehittämiseksi RAUTATIELIIKENNE: Matkaketjujen parantaminen ja yhteys matkailun kehittämiseen Tavara- ja transitoliikenteen vahvempi huomioonottaminen (ml Vartius) MAANTIELIIKENNE: Yhteistyö infrahankkeiden ajamisessa Sisäinen saavutettavuus / liikennejärjestelmän suunnittelu, älyliikenne

10 Kainuun mahdollisuudet kuntapäättäjien näkemys

11 Kainuun erikoistuminen Lähde: Owalgroup: Kainuu, Alueellisten vahvuuksien analyysi Pentti Malinen/Kainuun liitto 11

12 Kainuun alueelliset kehitysnäkymät 1/2017: Kainuu näkymiä Kainuun ELY-keskus Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 12 Ristioja Anne

13 Kainuun alueelliset kehitysnäkymät 1/2017: Elinkeinoelämä / Työllisyys 13 Kainuun talous on kääntynyt positiiviseen suuntaan Yritysten liikevaihdot kasvavat (kaivannaistoiminta, metalli-, ICT- ja elektroniikkaklusteri, matkailu- ja elintarvikeklusteri) Teollisuudelta positiivisia viestejä Erityisesti kaivosteollisuus, puutuoteteollisuus ja bioenergian hyödyntäminen. PK-yrityksillä toiveikkaat suhdannenäkymät Osaavan työvoiman saannin ongelmat lisääntymässä Työttömyys on laskenut yhdenjaksoisesti 8/2015 alkaen nopeammin kuin missään muualla Suomessa Rakenteellinen työttömyys on pienentynyt Työllisyysaste on kasvanut selvästi (62,4 %) Työvoiman kohtaanto-ongelma kärjistyy Ristioja Anne

14 Kärkialoihin liittyviä näkymiä BIOTALOUS: Biojalostamohanke KaiCell Fibers on lähivuosien kärkihanke Biotaloudessa korostuu toimialavetureiden kehittäminen: Renforssin ranta (St1), Kuhmon Kantola (CLT), Paltamon KaiCell Fibers, Puolanka Biokeskus, puurakentaminen (mkl. Uusi Sairaala) LuKe-Kainuun roolin vahvistaminen on strategisesti tärkeää Arktiset Aromit ry MarjaMasterPlan Metsäbiotalouden + uusiutuvan energian kasvuohjelma Kehittämishankkeita koordinoitava EAKR-, yritys-, maaseutu- ja innovaatiorahoituksen osalta Biotalouden osaamisen kehittämisessä on haasteita niin alueen omille kuin alueen ulkopuolisille toimijoille; Työvoiman saannin turvaaminen erittäin kriittinen tekijä

15 Kainuun biotalousstrategia Kainuun strategisena tavoitteena on kehittää aluetaloudellista lisäarvoa tuottavia biotalouden liiketoimintaekosysteemejä, joissa yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiiviistä yhteistyötä. Olennaista liiketoiminnan ekosysteemien luomisessa on saada Kainuuseen veturiyrityksiä / toimialavetureita, joiden ympärille yhteistyötä rakennetaan Perinteiset Kainuussa vahvat toimialat, kuten maa- ja metsätalous, muodostavat keskeisen osan biotalouden kehittämistä. Ne eivät kuitenkaan nykymuodossaan, fossiilitalouden ajan toimintatavoilla, täytä biotalouden kriteereitä. Biotalous tarkoittaa irtautumista fossiilitaloudesta ja tätä irtautumista vauhditetaan kehittämällä ilman fossiilisia raaka-aineita toimivia tuotantoprosesseja. Tuotannossa toteutuvat teollisen symbioosin periaatteet, joiden mukaan teollisen tuotannon sivuvirrat (kiertotalous) käytetään toisen tuotannon raaka-aineina ja innovoidaan niihin liittyviä uusia käyttömuotoja (tuotteita ja palveluita). Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 15

16 KAINUUN BIOTALOUSSTRATEGIA Biotalouden osa-alueiden yhteiset tavoitteet Visio 2020 Päämäärät Lisää investointeja, raaka-aineiden jalostusta & kainuulaisia korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja Maatilojen kannattavuus & metsien tuoma aluetaloushyöty paranevat Pois fossiilitaloudesta: tuotantoprosesseja ilman fossiilisia raaka-aineita Strategiset toimenpiteet Määrälliset tavoitteet Työpaikat Investoinnit Metsäpotentiaali käyttöön Maatalous säilyy ja vahvistuu Kainuun biotalouden osa-alueet ja niiden kehittämistavoitteet 1) Ruoka, 2) Biotalouden tuotteet - raaka-aineenhankinta, 3) Biotalouden tuotteet - jalostus, 4) Uusiutuva Energia, 5) Luontomatkailu ja -hyvinvointipalvelut Jouni Ponnikas / Kainuun liitto 16

17 Biotalouden painotukset Kainuun maakuntaohjelmaan (ehdotus) Uusi biotalouden toimialajako maakuntaohjelmaan: 1. Metsäbiotalous (wood & non-wood) 2. Uusiutuva energia 3. Ruoka ja sininen biotalous 4. Luontomatkailu ja luontoperustaiset hyvinvointipalvelut Kaikkia toimialoja läpileikkaavat teemat: kiertotalous (rooli kasvaa myös kansallisesti); digitalisaatio, kansainvälistyminen (kasvu ja vienti), kestäväkehitys (luonnonvarojen ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekonomisesti kestävä käyttö) Kainuun liitto 17

18 Kainuun biotuotetehdas, Paltamo Kainuun liitto 18

19 Kärkialoihin liittyviä näkymiä KAIVANNAISALA: Terrafamen kehitys ml ympäristöteknologia, alihankkijat, energia Sotkamo Silver Oy, investointi Otanmäki Mine; kehityshanke ICT: Datakeskusten kehittämiseen ja uusien investointien hakemiseen valmistellaan toimijoiden yhteinen strategia (hankkeiden seurattava valittua strategiaa) nopeiden datakaapeliyhteyksien rakentamisen suunnittelu erityisesti pohjoisen suuntaan (yhteys Jäämeren kaapeliin) MATKAILU: Kehittämistyön vahvistamiseksi ja kohdentamiseksi on laaditaan maakunnallinen matkailustrategia (Master Planeja on) Matkailun merkitys palveluiden ja infran kehittäjänä Matkailun (suur)investoinnit -> investointikohteiden valmistelu Yhteistyö hankkeiden välille yhteistä tavoitteista: kansainvälisten matkailijoiden määrä, lentoyhteyksien ja muun logistiikan parantaminen, matkailun markkinointi- ja myyntikanavat; ytimenä ohjelmatuotteet Kansainvälinen yhteismarkkinointi ja markkinointiyhteistyö Maakuntakeskuksen rooli / kaupunkikeskusta

20 Muutosjoustavuus eli resilienssi Alueellinen resilienssi jakaantuu neljään osatekijään; alueen kyky: vastustaa äkillistä rakenne-muutosta, toipua äkillisestä rakenne-muutoksesta sekä suuntautua uudelleen uudelle kasvupolulle sen jälkeen. Kaikkien kärkialojen edistämistä monipuolisen rakenteen luomiseksi uudistuminen

21 Maakuntauudistus huomioon Kainuun edelläkävijyys uudistusprosessin tavoitteena; viestintä vahvistaa ulkoista Kainuu-kuvaa (maine) ja sisäistä tahtotilaa Aidon päätösvallan ja vastuun ottaminen maakunnan omiin käsiin Hankerahoitusprosesseilla valmistellaan tulevan maakuntahallinnon mukaista toimintamallia, jossa eri rahoitusvälineet yhteen sovitetaan maakunnan (Kainuu) tasolla raja-alueohjelmien hankkeistuksen parempi integraatio muuhun aluekehityshanketoimintaan Uusi sairaala hanke (integroidulle sotelle räätälöity) kärkihankkeena Omien kokeilujen rooli edelläkävijyyttä vahvistamassa Terveyden edistäminen

22 Kainuun maakuntakuva Vahvuudet: luonto, luonto, luonto; rauhallisuus; ulkoilu, retkeily, liikunta; maisemat Riskit: Yksipuolinen luontopainotus; muita kärkialoja ei tunneta; ympäristökriisit Mahdollisuudet: luonnon tuotteistaminen, matkailu; nuoret eivät miellä Kainuuta Nälkämaaksi Heikkoudet: etäisyys, syrjäisyys, työttömyys; nuorille Kainuu ei sano juuri mitään KAINUTLAATUINEN MAAKUNTAUUDISTUKSEN EDELLÄ- KÄVIJÄ LUONTO Miten Kainuu voi erottua luonnolla? Luonnon tuotteistaminen? Luonto vahvuutena Suomi maailman vihrein ja puhtain maa! SYRJÄISYYS/ETÄISYYS Mielikuvat pahentavat tosiasiaa Saavutettavuuden parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen!

23 Kysymys keskustelun pohjaksi: Mitä tavoitteita uudessa Kainuun maakuntaohjelmassa tulisi erityisesti korostaa (mihin ongelmiin pitäisi puuttua ja mihin mahdollisuuksiin tarttua)?