Suomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella.

Transkriptio

1 5. kysymys Mitkä ovat tärkeimmät linjaukset, joilla eduskuntaryhmänne haluaa edistää Suomen turvallisuutta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa ja kehittää Euroopan unionia? KESKUSTA: Maailmanlaajuinen keskinäisriippuvuuden kasvu edellyttää entistä voimakkaampaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomen on osattava vetää oikeat johtopäätökset globaalissa työnjaossa tapahtuvista muutoksista ja sen heijastumista taloudellisiin ja strategisiin suhteisiin. Sekä Suomen kansallinen etu että globaali vastuumme edellyttävät sitä, että olemme aktiivinen ulkopoliittinen toimija lähialueillamme, EU:n piirissä ja monenkeskisissä järjestöissä. Toimimme aktiivisesti osana kansainvälistä yhteisöä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämiseksi. Suomen on tuettava monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä. Johdonmukaista työtämme YK:n arvovallan ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi on jatkettava. Suomen tulee edelleen vahvasti tukea menossa olevia WTO kauppaneuvotteluja. Suomen tuleva ETYJ puheenjohtajuus vuonna 2008 on hoidettava vastuullisesti ja aktiivisella otteella. Pohjoismaista yhteistyötä ja Pohjoismaiden välistä yhteydenpitoa on vahvistettava. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan kehittämistä on jatkettava osana EU:n ja Venäjän välistä dialogia. Suomen on kehitettävä myös Itämeren alueen poliittista, taloudellista, turvallisuus ja ympäristöalan yhteistyötä. Yhteistyösuhteisiin Venäjän, Yhdysvaltojen, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maiden kanssa on panostettava sekä kahdenvälisesti että EU:n strategisten kumppanuuksien kautta. Alkavalla hallituskaudella valmistellaan uusi turvallisuus ja puolustuspoliittinen selonteko. Siinä on arvioitava myös resurssit, joita tarvitaan uskottavan sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseen. Eduskunnan vuonna 2004 hyväksymän selonteon päätökset on pantava toimeen. Suomen ulkoinen turvallisuus edellyttää ennustettavaa ja johdonmukaista ulko ja turvallisuuspolitiikkaa. Siihen kuuluu keskeisenä osana aktiivinen ja täysipainoinen osallistuminen eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Uskottava sotilaallinen puolustuskyky on jatkossakin välttämätön. Suomen on syytä säilyttää mahdollisuus hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä osana Suomen ulkoja turvallisuuspoliittista keinovalikoimaa. Monet turvallisuuttamme uhkaavat tekijät ovat luonteeltaan ei sotilaallisia, mm. kansainvälinen rikollisuus, ympäristökatastrofit ja epidemiat. Laajan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää laajaalaista kansainvälistä yhteistyötä sekä hyvin toimivaa poikkihallinnollista kansallista toimintaa. Kehityspolitiikka on osa ulko ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta. Suomen on harjoitettava johdonmukaista kehityspolitiikkaa ja sitouduttava kehityhteistyömäärärahojen vakaaseen kasvuun kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Kehitysyhteistyössä on painotettava työn tuloksellisuutta, työnjakoa avunantajien kesken ja vastaanottajamaiden omistajuutta.

2 Kehityspoliittiset näkökulmat on huomioitava muillakin politiikkasektoreilla kehityspoliittisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Kehitysmaiden valmiutta vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin tulee vahvistaa myös kehitysyhteistyön keinoin. Euroopan unioni on Suomen tärkein ulkosuhteiden viitekehys. Keskusta kannattaa Suomen sitoutumista toimintakykyisen, uudistuvan Euroopan unionin rakentamiseen. EU:n oikeutus perustuu siihen, että yhteistyössä asetetaan oikeita tavoitteita ja että yhteisten tavoitteiden toimeenpanossa myös onnistutaan. Keskusta kannattaa EU:n yhteistyön syventämistä painottaen niitä aloja, joissa tiivistyvä yhteistyö tuo erityistä lisäarvoa. Pohjana tulee olla selkeä toimivallanjako unionin ja jäsenmaiden välillä. Uusien yhteistyörakenteiden tulee olla avoimia kaikille jäsenvaltioille, ja Suomen tulee asiakohtaisen harkinnan perusteella pyrkiä osallisiksi niihin. On tärkeää, että unioni pystyy vastaamaan niihin odotuksiin, joita EU kansalaisilla on sitä kohtaan. Keskusta kannattaa unionin sopimuspohjan uudistamista perustuslaillisen sopimuksen pohjalta. EU on poliittinen, taloudellinen ja turvallisuusyhteisö, joka perustuu keskinäiseen yhteisvastuuseen. Sen toiminnan tuloksellisuus edellyttää toimivan sopimuspohjan ohella myös jäsenmailta poliittista tahtoa. Unionin laajentumista on jatkettava yhdessä sovittujen päätösten pohjalta. Keskusta tukee EU:n ulkopoliittisen roolin vahvistamista, EU:n yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan kehittämistä ja unionin kriisinhallintakyvyn parantamista. Unionin sisäiseen yhtenäisyyteen ulkopoliittisissa kysymyksissä on jatkossakin panostettava. EU:n ja Naton yhteistyön kehittäminen on tärkeä ulottuvuus Euroopan turvallisuus ja puolustuspolitiikan rakentumisessa. EU:n taisteluosastoista saadut kokemukset tulevat olemaan hyvä pohja harkittaessa mahdollisuuksia laajentaa osallistumista muuhun nopean toiminnan yhteistyöhön, esimerkiksi Naton rauhankumppanuuden puitteissa. EU:n päätöksentekokykyä oikeus ja sisäasioissa on tehostettava. EU tasolla on parannettava eurooppalaisen talousalueen kilpailukykyä globaalitalouden kiristyvässä kilpailussa. Tämä edellyttää mm. kansallisia ja unionin laajuisia panostuksia innovaatiotoimintaan. Sisämarkkinoiden toimintaa on edelleen kehitettävä ja taloudelliset ulkosuhteet on kytkettävä EU:n kilpailukyvyn turvaamiseen. Osana tätä kokonaisuutta on EU:n energiaulkosuhteista huolehtiminen ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen. KOKOOMUS: Suomen ulkopolitiikan johtoajatuksena tulee olla maamme turvallisuudesta huolehtiminen ja kansainvälisen asemamme vahvistaminen. Suomi vastaa globalisoituneen maailman haasteisiin parhaiten toimimalla aktiivisesti kansainvälisessä yhteistyössä monenkeskisiä järjestelyjä vahvistaen. Merkittävin vaikutuskanavamme on Euroopan unioni. Pohjoismainen yhteistyö on tulevaisuudessakin Suomelle tärkeä voimavara. Tätä yhteistyötä tulee kehittää vastaamaan entistä paremmin tämän ajan haasteisiin ja yhteisten pohjoismaisten näkemysten edistämiseen EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä. Yhteistyötä pohjoismaiden kesken tulee kehittää myös turvallisuus ja puolustuspolitiikan aloilla. Suomelle on tärkeää, että koko Itämeren alue kehittyy taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti myönteiseen suuntaan. Hallituksen on toimittava aktiivisesti Venäjän ja Suomen kahdenvälisen kanssakäymisen edistämiseksi. Suomen etu on, että Venäjä kehittyy yhä tiiviimpään ja toimivampaan eurooppalaiseen ja transatlanttiseen yhteisöön suuntautuvana maana. Suomen on

3 pyrittävä vahvistamaan EU:n ja Venäjän välistä kumppanuutta ja EU:n Venäjän politiikan yhtenäisyyttä. Hallituksen tulisi asettaa poikkihallinnollinen Venäjä politiikkaohjelma, jonka tarkoituksena olisi entistä paremman koordinaation myötä vahvistaa Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä yhteiskunnan eri osa alueilla. Kokoomuslaisen EU politiikan tavoitteena on varmistaa Suomen kansallisten etujen ja Euroopan unionin yhteisten tavoitteiden saavuttaminen. Suomen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen jäsenmaa; paikkamme on EU:n uudistamisen ytimessä. Yhtenäinen, toimintakykyinen ja kehittyvä unioni on Suomelle tärkeä omaa kilpailukykyämme, työllisyyttämme, turvallisuuttamme ja hyvinvointiamme vahvistava tekijä. Suomen on edistettävä EU:n päätöksenteon avoimuutta, jäsenmaiden tasavertaisuutta ja yhdessä asioista EU:n instituutioissa päättämisen periaatetta. Laajentuneen ja uusiin globaaleihin haasteisiin vastaavan unionin on kyettävä uudistumaan. Suomen etu on, että jäsenmaat saattavat voimaan perustuslaillisen sopimuksen ennen seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja vuonna Suomelle on tärkeää, että koko EU on dynaaminen ja menestyvä talousalue. Euroopan kilpailukyky on kuitenkin viime vuosina kansainvälisessä vertailussa edelleen pahasti kilpailijoitaan jäljessä. Tämän vuoksi EU:n keskeisimpiä tavoitteita on kasvun ja työllisyyden edistäminen. Suomen on tuettava EU:n kasvu ja työllisyysstrategian (Lissabon) toimeenpanoa ja sisämarkkinoiden kehittämistä. Kokoomus pitää tärkeänä, että Euroopan unionin maailmanlaajuista roolia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi vahvistetaan. Kokoomus suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin hallittuun ja EU:n asettamien kriteerien mukaisesti toteutettavaan laajentumiseen ja katsoo, että se kannustaa EU:n ulkopuolisia eurooppalaisia valtioita yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja talouden modernisointiin. Toimivan kahdenvälisen yhteistyösuhteen kehittäminen Yhdysvaltojen kanssa on ulkopolitiikkamme olennainen painopiste. Suomen on edistettävä EU:n ja Yhdysvaltain välistä poliittista, taloudellista ja turvallisuusyhteistyötä. Kokoomus pitää tärkeänä, että Suomi kykenee edelleen pitämään yllä ympäristöönsä nähden uskottavaa puolustuskykyä. Puolustusjärjestelmäämme on kehitettävä pitkäjänteisesti ja siinä on varauduttava kaikkiin mahdollisiin uhkakuviin. Puolustusjärjestelmän peruspilareina ovat tarpeisiimme mitoitetut modernit puolustusvoimat, alueellinen puolustus, yleinen asevelvollisuus ja laaja kansainvälinen yhteistyö. Kokoomus suhtautuu myönteisesti EU:n turvallisuus ja puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämiseen ja katsoo, että Suomen on edelleen kehitettävä omia valmiuksiaan osallistua kriisinhallinta ja rauhanturvayhteistyöhön EU:n, YK:n, Etyjn ja Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa. Kokoomuksen näkemyksen mukaan jäsenyys Natossa vahvistaisi omaa turvallisuuttamme ja kansainvälistä asemaamme. Nato jäsenyys tuleekin säilyttää mahdollisena tulevaisuuden valintana. Kokoomus pitää keskeisenä lähtökohtana sitä, että Suomen turvallisuuspoliittisella linjalla on laaja kansallinen tuki. Tällä vaalikaudella ei näyttäisi olevan tulossa laajaa yhteisymmärrystä muutoksien tekemiseksi Suomen turvallisuuspoliittiseen peruslinjaan. SDP: Hallituksen tulee edistää kestävää kehitystä, vakautta ja turvallisuutta sekä Suomen kansainvälistä asemaa. Tätä tukee Suomen jäsenyys EU:ssa. Suomelle on tärkeää monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö ja kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen. Erityisesti Yhdistyneiden

4 kansakuntien toimintakykyä on tehostettava maailmanlaajuisten turvallisuus ja kehitysongelmien ratkaisemiseksi sekä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomen YK strategia tulee päivittää. On osallistuttava globalisaation hallintamekanismien kehittämiseen, tavoitteena globalisaation tulosten oikeudenmukaisempi jakautuminen. Euroopan unionin jäsenenä Suomen tulee osallistua unionin kaikkiin keskeisiin toimintoihin ja korostaa unionimaiden yhteisiä etuja. Euroopan unionia on kehitettävä globaalina toimijana rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. Unionin tehtävä ei ole vain edistää markkinaintegraatiota, vaan tavoitteena on eurooppalaisten hyvinvoinnin edistäminen. On luotava kansalaisten Eurooppa, jossa ihmisten on hyvä ja turvallista elää ja työskennellä. Haluamme Suomen vastedeskin sitoutuvan pohjoismaiseen yhteistyöhön. EU:n ja Venäjän kanssakäymistä on syvennettävä ja hallituksen on laadittava oma vahva Venäjä strategiansa. On sitouduttava pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden toteuttamiseen EU:n sekä Norjan, Islannin ja Venäjän yhteisen kehysasiakirjan pohjalta. Uskottava oma puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä läheinen yhteistyö Naton kanssa ja siihen liittyvä mahdollisuus halutessamme harkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet. Naton jäsenyys ei ole tällä vaalikaudella ajankohtainen. Suomen on osallistuttava YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteiden toteuttamiseen maailmanlaajuisen köyhyyden voittamiseksi. Tämä edellyttää kansainvälisen talouden pelisääntöjen ja oikeudenmukaisuuden vahvistamista sekä kehitysrahoituksen kasvattamista. Kehitysrahoitus kaipaa uusia rahoitusmuotoja kuten esimerkiksi maailmanlaajuinen valuutanvaihtomaksu. Kehitysapu ei yksin riitä. Kauppa tulee ottaa avuksi. On tuettava Maailman kauppajärjestössä, WTO:ssa tehtäviä ponnisteluja pelisääntöjen luomiseksi globaalitaloudelle. Maailmanmarkkinoilla ei voida kilpailla ekologisella tai sosiaalisella vastuuttomuudella. Siksi kauppaa avattaessa on kiinnitettävä huomio ehtoihin, joilla tuotantoa kussakin maassa harjoitetaan. Ympäristö ja työelämäkysymykset on nivottava osaksi kansainvälistä kauppapolitiikkaa. VASEMMISTOLIITTO: Vasemmistoliiton mielestä Suomen on vaikutettava niin, että YK:n asema maailman turvallisuutta ja tulevaisuutta koskevassa politiikassa vahvistuu. Suomen turvallisuutta s ei paranna liittyminen Natoon, päinvastoin sotilaallinen liittoutumattomuus on edelleenkin perusteltua. Euroopan unionin kehittämiseksi Vasemmistoliitto haluaa että sosiaalisen syrjäytymisen estäminen ja sosiaalisen Euroopan rakentaminen nostetaan EU:n työjärjestyksessä samaan asemaan kuin alkuperäisessä Lissabonin strategiassa. EU:n taloudellisen kehittämisen painopisteiksi on syytä ottaa innovaatiot, korkea osaaminen ja ammattitaito, elinikäinen oppiminen ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet. EU:n kilpailustrategian perustaksi tarvitaan sosiaali ja työmarkkinapoliittiset vähimmäisnormit ja niitä tukeva Euroopan laajuinen turvaverkko. Työmarkkinaosapuolten vaikuttamista työelämän kysymyksissä on tällöin myös tarpeen vahvistaa. On tärkeää, että EU on aloitteellinen ympäristönsuojelussa ja luonnon säilyttämisessä ja vaikuttaa vahvasti kaikkia sitovan globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamiseen.

5 Suomen turvallisuutta lisäisi se, että EU asettuu maailmanpolitiikan ristiriidoissa selkeästi rauhan puolelle ja että kriisinhallinnassa panostetaan erityisesti siviilikriisinhallintaan ja että sotilaallisessa kriisinhallinnassa EU toimii YK:n tukena ja peruskirjaa noudattaen. EU:n on syytä panostaa kehitysyhteistyössä määrään ja laatuun sekä tehostaa avun vaikutuksia ja huolehtii kehityspolitiikan johdonmukaisuuden toteutumisesta kaikessa toiminnassaan VIHREÄ LIITTO: Suomen ulko ja turvallisuuspolitiikan tulee edistää vakautta, turvallisuutta ja ekologisesti kestävää taloutta sekä vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Perustaksi on otettava laaja turvallisuuskäsitys, jossa vakavasti otetaan myös mm. ympäristöön ja terveyteen liittyvät uhkat. Kansainvälisessä yhteistyössä Suomen tulee tukea monenkeskistä järjestelmää ja pyrkiä parantamaan YK:n toimintakykyä mm. demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion periaatteiden vahvistamiseksi. Suomen tulee toimia erillisen YK:n ympäristöjärjestön perustamiseksi vahvistamaan kansainvälisen yhteisön kykyä vastata globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Globaalissa taloudessa, mm. Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, tulee edistää toimivia ja reiluja sääntöjä, ottaa huomioon kehitysmaiden näkemykset ja edistää globaalisti oikeudenmukaista taloutta. Kansainväliseen kauppaan tarvitaan sitovia ympäristö, ihmisoikeus ja työelämänormeja. Kehitysyhteistyömäärärahojen taso tulee nostaa Suomen tekemien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti 0,7 %:n tasolle bruttokansantuotteesta alkaneen vaalikauden aikana. Kehitysyhteistyömäärärahojen irrottamista kehysbudjetoinnista tulee selvittää. Suomen tulee toimia aktiivisesti Euroopan unionissa köyhimpien kehitysmaiden velkasovittelujärjestelmän edistämiseksi ja innovatiivisten rahoitusmekanismien käyttöönottamiseksi. Kehitysyhteistyön painopisteinä tulee pitää rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien toteuttamista, ympäristön tilan parantamista, köyhyyden vähentämistä ja naisten aseman vahvistamista. Euroopan unionissa Suomen tulee tukea unionin laajenemista hakijamaihin, jotka täyttävät jäsenyyden kriteerit. Pyrkimyksiä saada EU:lle hyväksyttyä perustuslaillinen sopimus tulee tukea. Työtä EU:n avoimuuden ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on jatkettava. Unionin yhteisen ulko ja turvallisuuspolitiikan kehittämistä tulee tukea. Itämeren suojelu on otava painopistealueena. EU:lle on luotava Itämeri strategia ja pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuutta. Suomenlahden öljynkuljetusten lisääntymisen takia öljyntorjuntavalmiutta on parannettava. Hallituskauden aikana tulee laatia kokonaisvaltainen Venäjä strategia. Siinä tulee käsitellä yhteistyötä Venäjän kanssa kahdenvälisesti ja osana EU politiikkaa sekä kansainvälisiä suhteita. Suomen osuutta kansainvälisessä rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnassa on vahvistettava. Siviilikriisinhallintakapasiteettia kehitetään siten, että eri alojen osaajia on käytettävissä. Hallituskauden aikana laaditaan laajapohjaisesti turvallisuus ja puolustuspoliittinen selonteko, jossa otetaan huomioon laaja turvallisuuskäsitys, Suomea koskevat uhkakuvat ja se, miten niihin parhaiten vastataan. Samalla tulee selvittää unionin turvatakuiden rooli, asevelvollisuusjärjestelmän laadullinen ja määrällinen kehittäminen sekä siviilipalveluksen kohtuullistaminen.

6 RKP: Suomen lähiympäristössä on suuria terveydellisiä eroja ja ympäristön saastuneisuutta. Hallituksen tulee varautua siihen, että talouskriisit, ympäristökatastrofit, sodat ja nälänhätä eivät enää ole maantieteellisesti keskittyneitä ilmiöitä, vaan leviävät hetkessä maailmanlaajuiseksi turvallisuusriskeiksi. Suomen pitää harjoittaa aktiivista pohjoismaista yhteistyötä, ja pyrkiä myös vahvistamaan suhteitaan Venäjän ja Baltian maiden kanssa. Tavoitteena on kehittää Baltian maiden ja pohjoismaiden välistä yhteistyötä Euroopan Unionissa. Suomen etujen mukaista on vahva Euroopan unioni, joka vastaa nykymaailman kansainvälisiin haasteisiin, joka on toimintakykyinen, jolla on kansalaisten tuki ja toimii myönteisenä esikuvana maailmalle. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on ihmiskunnan näkyvimpiä haasteita, johon Euroopan unionin tulee etsiä vastauksia. EU:n toiminnan kautta on välttämätöntä vähentää Suomen ja koko EU alueen öljyriippuvuutta. Itämeren pelastamisesta, vesistöjen laadun parantamisesta Suomessa, EU:n alueella sekä sen lähialueilla on tehtävä EU:n selkeä painopiste. Ruotsalainen eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa EU:n perustuslakisopimukselle ja haluaa työskennellä sen eteen, että uusi perustuslakisopimus mitä pikimmiten astuisi voimaan sisältäen myös turvatakuut. Mielestämme Suomen ulko ja turvallisuuspolitiikka tulisi perustua uskottavaan maanpuolustukseen, jonka oleellinen osa on yleinen asevelvollisuus. Suomi kehittää toiminta ja suorituskykyään pystyäkseen tehokkaasti osallistumaan kansainväliseen rauhanturva ja kriisinhallintayhteistyöhön YK:n, EU:n, Etyj:in ja Naton rauhankumppanuusohjelmien puitteissa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo tärkeäksi, että EU:n, YK:n ja Naton yhteistyö tällä saralla tiivistyy. Suomen ulko ja turvallisuuspolitiikan kokonaisuutta arvioidaan uudelleen vuonna 2008 valmistuvassa turvallisuus ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Tässä selonteossa hallituksen pitäisi arvioida eri vaihtoehdot uskottavan puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Selonteon pitäisi sisältää tarkan analyysin sotilaallisen liittoutumisen turvallisuuspoliittisista eduista ja haitoista ja sen taloudellisista vaikutuksista. On myös kehitettävä Suomen ja Ruotsin välistä sotilaallista yhteistyötä. KRISTILLISDEMOKRAATIT: Vuoden 2004 puolustus ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa määritellyt linjaukset ovat edelleen ajankohtaisia. Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen tulee tulevaisuudessakin perustua yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Puolustusvoimien riittävistä resursseista on pidettävä huolta. Valmiusyhtymien kehittämisen rinnalla tulee huolehtia riittävästä reservin koulutuksesta. Suomen tulee varautua entistä enemmän uudentyyppisiin turvallisuusuhkiin, joita voivat aiheuttaa esimerkiksi terroristit tai kansainväliset rikollisjärjestöt. Myös suuronnettomuuksiin, luonnonkatastrofeihin ja maailmanlaajuisiin epidemioihin tulee varautua järjestelmällisesti ja yhteistyössä EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa. Yhteistyötä Venäjän ja Pohjoismaiden kanssa tulee tehostaa. Erityisesti tulee panostaa Itämeren alueen kehittämiseen ja merialueiden suojeluun. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet tulee toteuttaa. Itärajan liikenteen ongelmiin on etsittävä kestävät ratkaisut.

7 Euroopan Unionin tulisi keskittyä niihin asioihin, joissa yhteistyöllä voidaan saavuttaa olennaista lisäarvoa kansalliseen politiikkaan. Korostamme toissijaisuus ja suhteellisuusperiaatteiden merkitystä EU:ssa. Tavoitteenamme on Euroopan unionin perussopimusten uudelleenneuvotteleminen. YK:ssa ja muussa kansainvälisessä yhteistyössä on panostettava ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseen. Maahanmuutto ja pakolaispolitiikassa on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia ja tehtävä laajaa yhteistyötä. PERUSSUOMALAISET: Tärkeintä turvallisuuspolitiikkaa on mielestämme huolehtia Suomen sisäisestä turvallisuudesta, ja se onnistuu parhaiten, kun ei pyritä tieten tahtoen kasvattamaan kansalaisten välisiä tuloeroja ja samaan aikaan heikentämään julkisia palveluita. Pidämme tärkeänä, että päätöksenteon keskeinen areena on demokraattinen eli kansanvaltainen, eikä ylikansallinen tai markkinakeskeinen. EU:n roolia päätöksenteossa ei pidä pyrkiä suomalaisten toimesta lisäämään, vaan EU tulee mielestämme pitää mahdollisimman löyhänä valtioiden välisenä liittona ja vapaakauppa alueena. Tämä tarkoittaa myös EU:n vallan palauttamista takaisin EU:n jäsenmaille mahdollisuuksien mukaan. Näin tulisi toimia esimerkiksi maatalouspolitiikan osalta. Esitämme myös, että hallitus ja eduskunta hylkäisivät EU:ta liittovaltioivan EU:n perustuslain, mikäli siitä aiotaan tulevalla vaalikaudella tehdä uusia päätöksiä. Suomen tulee muuttaa toimintatyyliään EU:ssa, koska mallioppilaslinja ei näytä tuottavan tuloksia. Yksi tärkeimmistä asioista on pitää kiinni eteläisen Suomen 141 tuesta. Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja panostaa lähinnä YK:n lipun alla tapahtuvaan rauhanturvatoimintaan, jolloin säilytämme hyvät suhteet jokaiseen ilmansuuntaan. Pidämme tärkeänä omaa asevelvollisuusarmeijaan perustuvaa itsenäistä aluepuolustusta, joka on yhdessä nykyistä oikeudenmukaisemman tulonjakopolitiikan ja liittoutumattomuuden kanssa on paras ratkaisu hyvän puolustustahdon ja kyvyn ylläpitämiseen.