Opintomatkaraportti Etelä-Saksa Tulosta maidosta-koulutushanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opintomatkaraportti Etelä-Saksa Tulosta maidosta-koulutushanke"

Transkriptio

1 Opintomatkaraportti Etelä-Saksa Tulosta maidosta-koulutushanke Mari Vauhkonen, Tapani Keski-Soini, Anna Liimatainen 1

2 Opintomatka Etelä-Saksaan Opintomatkan tavoitteena oli perehtyä alueen navettarakentamiseen erikokoisilla tiloilla, viljelijöiden yhteistyöhön, paikallisiin maitomarkkinoihin ja muuhun alan toimintakenttään hankkeen teemojen mukaisesti. Opintomatkan ennakkotilaisuus pidetään etäyhteydellä (webex) pe klo Ohjelma Maanantai lento Joensuu-Helsinki-München Tilavierailu 1. Gottfried Singer: 50 Fleckvieh- eli Simmental-lehmän pihatto 2009 (Lely), 8700 kg/v, nurmisäilörehupohjainen ruokinta. Fleckvieh-rotua käytetään 2-käyttörotuna, maidon lisäksi myös lihaa. Lietelanta käsitellään EM-mikrobivalmisteella, jotta lietteen juoksevuus paranee, lannoitearvo paranee ja haju poistuu. Lietelanta levitetään yhteiskalustolla. Neuschwansteinin linnavierailu. Tilavierailu 2. Familie Babel: 70 Braunvieh-lehmää, robottipihatto (Boumatic), 9200 kg/v, kuivaheinäaperuokinta, 45 ha pysyvää nurmea, 9 ha peltoa, vuosisadanta 1600 mm, 850 m korkeudessa. Robotti on vaihdettu 2-paikkaiseksi. Tuottaa aurinkosähköä kwh/v. Hakelämpö.. Tilalla on myös juustola, panimo ja pieni sikala, Tuotteita myydään omassa myymälässä. Tilalla matkailua, hotelli ja ravintola. Yhteensä 42 työntekijää. Tiistai Tilavierailu 3. Christiane ja Franz Guggenmos: 50 lehmää, pulpettikattopihatto kennolevyseinin 2003, edullinen keskilypsyasema (Swingover), automaattinen heinäruokinta (2015), heinäkuivuri (2015, )jossa ilmankosteuden poisto, 8800 kg/lehmä/v. Tila on kehittänyt lehmäsuihkun, jota myydään Keski-Euroopassa. Tilavierailu 4. Alexander Kösler ja Georg Arold: 2 yrittäjän yhtymä, 300 lypsylehmää, rinnakkaislypsyasema 2x20, erityislehmänavetta Lypsinten välidesinfiointi, uritetut lattiat, 2 romanialaista työntekijää, kg/v, poistettujen elinikäistuotos kg. Uudistusprosentti 18. Solutaso , vähän utaretulehduksia. Isäntä neuvoo ja tekee svuvuelinkeinona sorkkahoitoa. Navettainvestoinnin tavoitteet: Ihmisten ja eläinten hyvinvointi, työn tuottavuus. Tilavierailu 5. Roland ja Cornelia Behringer: 250 Holstein-lehmän ja 3 robotin pihatto 2016 (Lely), erillinen vasikkala, 8800 kg/v. Lisäksi lantaa käyttävään biokaasulaitos (2017), jonka sähköteho on 75kW. Keskiviikko Tilavierailu 6. Aulendorfin opetus- ja koetila, Aluksi luento Terveet ja tuottavat lehmät optimaalisin olosuhtein, rakennusasiantuntija Uwe Eilers; esillä koetilalla tutkittua sekä alueella suositeltavia ja tyypillisiä navetta-, karsina, parsi- yms. ratkaisuja. 81 lehmän koenavetassa (2010) esillä erilaisia juomalaite-, ruokintaeste- ja makuuparsiratkaisuja, mm. syväparsia. Vierailukohde 7. Tutustuminen karjamarkkinoihin Buchloe-Schwabenhalle, Allgäuer Herdebuchgesellschaft. Tilavierailu 8. Lutzenberger GbR: 130 Holstein-lehmän pihatto 2014 (2 VMS-robottia), kg/v. Lehmät voidaan jakaa 4 ryhmään. Antibioottihoitoja vältetään ja hävikkimaidon määrää vähennetään seudun tiloilla yleisesti käytettävillä homeopaattisilla hoidoilla. Torstai Paikallisiin elintarvike- ja maitotuotemarkkinoihin tutustuminen ja tiedonhankinta, lento München-Helsinki-Joensuu. Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto PT-Matkat. 2

3 Vierailukohde 1. Gottfried Singer Kirchweg 4, Spatzenhausen, Tila sijaitsee 690 m merenpinnan yläpuolella, vuotuinen sademäärä n mm ja keskilämpötila on + 8,5 astetta. Metsää tilalla on 6,5 ha. Tilan työvoimana on isäntä Gottfried (1 htv) ja tytär Theresa (0,6 htv), joka lisäksi toimii asiantuntijatehtävissä, puoliso on muualla työssä, poika opiskelee vielä. Lypsykarjanavetta on rakennettu 2009, toteutunut kustannus euroa, josta avustuksen osuus 30 %. Päästörajoitusten (hajuhaitat mm.) vuoksi navetta on rakennettu kylän ulkopuolelle. Katolla on aurinkovoimala 110 kwh, joka kattaa 1/3 omasta tarpeesta. Puurakenteisessa navetassa on jykevät kattorakenteet, talvella seudulla lumikuorma on 360kg/m2, kun vastaava meillä Pohjois-Karjalassa noin 220kg/m2. Lehmillä on syväparret ja jaloittelutarha, nuorkarjalla tavalliset parret ja kesällä laidun. Syväparsiin kalkkiolkiseos jaetaan apevaunulla 2kk välein. Karjassa on 50 Fleckvieh-rodun (Simmental) lehmää ja nuorkarja, lypsyrobottina on Lely A3. Navetassa on kokeilussa usean antennin laitteisto, joka rekisteröi korvamerkkisirujen kautta eläinten sijainnin ja paikan vaihtamiset. Näiden perusteella tunnistetaan kiimat ja syöntikäyttäytyminen. Kukin antenni kattaa osan navetasta, 80 lehmän karjassa tarvitaan 8 antennia kattoon. Peltoa on käytössä 50 hehtaaria: 5 ha maissia, 45 ha nurmea, josta 5 ha nuorkarjalaidunta ja 4 ha niittyjä. Nurmet korjataan viisi kertaa kesän aikana, yksitellen torjutaan hierakat, ei täydennyskylvöä, kevytmuokkarin kautta EM-sumutus (EM=vaikuttavat mikro-organismit) 3

4 Tilan koneistus: kaksi traktoria (135 PS, 75 PS), kurottaja, niittokone, pöyhin, karhotin, peräkärry, kevytmuokkain, lietevaunu (multain) l kolmen tilan kanssa, maissin korjaa urakoitsija. Lietteeseen lisätään biohiiltä, kivijauhoa ja EM-valmistetta. Lehmiä ei ole laidunnettu uuden navetan aikana, mutta kesällä aiotaan osa karjasta laiduntaa. Keskimäärin lehmät käyvät kolme kertaa lypsyllä vuorokaudessa. Keskituotos 8700kg/lehmä, rasva 4,0 % ja valkuainen 3,4 %. Maidon hinta on 36-38snt/litra. Lehmien appeessa on nurmisäilörehua, syysvehnäsäilörehua, mäskiä sekä 2,5kg/lehmä väkirehua. Lypsyrobotilta lisäksi maissia, soijaa ja ohraa sisältävää väkirehua max 5kg/le/pv. Nuolukivenä ruokintapöydällä on Bertechsgadenin suolakaivoksesta louhittu 500 kilon mineraalijärkäle, jonka hinta 4,70e/kg, suolakiveä saa myös rouheina ja jauheina. Vasikoita juotetaan 9-12vk täysmaidolla 3x/pv, jonka lisäksi väkirehua. Kuivaheinä ja vesi vapaasti saataville 2vk ikäisestä alkaen. Sonnivasikat vieroitetaan 6-8vk iässä, jolloin välityshinta 500 euroa. Vasikoilla oli tarjolla myös kasviperäistä biohiiltä. Navetassa EM-bakteeriliuoksen tihkusuihkutuksella halutaan estää haitallisten bakteerien kasvua, poistamaan ammoniakin hajua ja vähentämään kärpäsiä. Tilalla on lisätty jo 10 vuotta mikro-organismia lietelantaan, 1kg EM mikro-organismiliuosta aloitusannoksena. Meijeri (Berchtesgadener Land) edistää homeopatian käyttöä. Aiemmin tällä tilalla keskituotos oli kg/lehmä, mutta nyt päätavoitteena on erinomainen eläinten terveys. Uudistus- % on nyt 8-12, yleisimmät poiston syyt jalat ja hedelmällisyys, keskipoikimakerta vähän alle 5, poikimaväli 388 pv, ummessa 50 pv, ensikot poikivat 27,6 kk:n iässä. 4

5 Vierailukohde 2. Familie Babel Nesselwanger Str. 44, Wald, Tilalla on monimuotoista yritystoimintaa, alkutuotantoa, jalostusta ja matkailua. Koko perhe on mukana, yksi pojista vastaa karjasta, yksi juustolasta ja yksi ravintolan keittiöstä. Tilan peltoala 65 ha on kestonurmella, koko ala yli 850 metriä merenpinnasta. Joka toinen vuosi nurmialasta uudistetaan 9 ha. Vuotuinen sademäärä on mm ja pellot ovat savisia. Peltotukia tila saa 187,50e/ha. Käytössä on kilowattinen aurinkovoimala, josta saa energiaa mm. heinäkuivurille. Nurmet korjataan 4x kesässä ja ne loppukuivataan heinäkuivurissa. Tilalla on 70 Braunvieh-rotuista lehmää ja nuorkarja, hiehot ovat kesät alppilaitumilla maisemanhoidossa. Seosrehussa on mm. kasteltua kuivaheinää, olkea, vehnää, jyvämaissia, leikettä, heinäpellettiä, rapsia ja kivennäisiä. Rehu jaetaan mattoruokkijalla 10-12x/vrk, myös yöaikaan, kesällä niittoruokinta. Lisäksi kasvatuksessa noin 40 lihasikaa, joille ruokitaan juustonvalmistuksesta tuleva hera. Karjan keskituotos on yli 9000kg/lehmä, rasva 4,4 % ja valkuainen 3,8-3,9 %. Eläinten jalostusvalintoja tehdään maidon kappakaseiinin perusteella, joka on juustotuotannossa tärkeä raaka-aine. Hiehot siemennetään 18 kk:n iässä, keskituotos ensikoilla alle 8000kg/ensikko. Keskipoikimakerta tilalla on 5,4. Käytössä on kansainvälisiä sonneja, joista USA:ssa halutaan isoja, Sveitsissä kauniita ja Saksassa tuottoisia. Tilan omista sonneista 10 % myydään jalostukseen ja loput 90 % menee kasvattamoille 80 kilon painossa. Lypsyrobotti on ollut tilalla 7-8 vuotta, ensimmäinen robotti Fullwood oli maksanut euroa robotin merkki vaihtui Boumaticiksi, koska sillä voi lypsää kaksi lehmää kerralla rinnakkain. Boumatic maksaa euroa riippuen varustetasosta, takalypsy-rinnakkais- toimintaisena sillä voi lypsää lehmää. Lehmäpaikan hinta euroa, investointiavustuksen osuus vaihtelee tiloilla %. Parsissa kuivituksena sahajauhoa noin 5cm, lisätään 20m3/2vk välein 5

6 Maitoauto käy tilalla joka päivä, jonka lisäksi maitoa käytetään omassa juustolassa. Maidon hinta 28,3 snt/litra, omaan juustolaan menee litraa maitoa viikossa. Juuston suoramyynnin lisääminen on tilalla tulevaisuuden tavoitteena. Vierailuryhmiä käy tilalla, mutta kaupunkia ei ole lähellä. Ostaja-asiakas haluaa tietää missä ja miten juusto valmistetaan. Asiakas saa kierrellä ja katsella tilan toimintaa pitkin pihoja. Yrittäjillä ei ole tarvetta sertifikaateille eivätkä koe saavansa myöskään luomusta lisäarvoa tuotteilleen. Juustolalla on oma kirjanpito, se voi maksaa yli 50 snt/litra maatilalle (6-7snt/litra jää katetta). Juuston hinta 15e/kg, myynti tilamyymälässä ja 15 kaupassa 40 km säteellä. Lisäksi on verkkokauppa. Tuotannossa on 13 eri juustoa sekä jogurtteja. Varastossa on nyt kg juustoa, jossa ne kypsyvät 4kk ja osa 1 vuoden. Varastossa ilmankosteus on 92 % ja lämpötila 14 astetta. Juustolan yhteydessä on myös olutpanimo, jossa valmistetaan erivahvuisia vaaleita ja tummia oluita. Tilassa on ravintolatila. Tila työllistää 45 työntekijää hotellitoiminta mukaan lukien. Vierailukohde 3. Christiane ja Franz Guggenmos, Hasenmahd 4, Görisried, 6

7 Koko tila laitumineen sijaitsee yli 800 metriä merenpinnasta, joka on myös meijerin heinämaitotuotantosopimuksen vaatimuksena. Tilalla työskentelee yrittäjäparin lisäksi kolme lasta. Alueella oli ollut todella kuiva kevät ja nyt alkaneet sateet olivat enemmän kuin tervetulleet. Viime viikolla oli levitetty lietettä ja nyt nurmet pääsivät kunnolla kasvuun. Tilalla on 35 ha omaa nurmipeltoa, 10ha vuokrattuna ja 12ha metsää. Koko tila on metsineen 1-1,5km säteellä. Karjassa on 45 Braunvieh-lehmää ja 40 nuorkarjaa. Lehmät laiduntavat kesällä ja talvella on heinäruokinta. Kaksi vuotta sitten yrittäjät aloittivat heinämaidon tuotannon, jota ennen maidontuotanto perustui säilörehuruokintaan. Nyt maito ensiluokkaista juuston valmistukseen, jonka jalostaa Schönegger Käse Alm/ heinämaito-meijeri. 25 vuoden aikana heinämaitotuotanto on kasvanut voimakkaasti 9 tuottajasta nyt yli 500 tuottajaksi. Heinämaitoa tuottamalla poistuvat Klostridi -ongelmat juuston valmistuksesta, toisin kuin säilörehu- tai maissisäilörehutuotannolla. Meijeri valmistaa myös pastöroimattomia juustoja. Maidon hinta oli edellisessä meijerissä 25snt/litra ja nyt 38 snt/l +alv +pitoisuuslisät eli käytännössä tällä tilalla hinta ei alita 42 snt/litra. Heinämaitotuotanto on kallista muun muassa kuivauksen takia. Tilan rakennukset mahdollistivat siirtymään edullisesti heinämaidon tuottajiksi. Pysyviä nurmia ei kynnetä koskaan, joka on myös meijerin vaatimuksena. Heinä kuivataan tehokkaalla puhalluslaitteistolla entisten säilörehutornien tilalle tehdyissä 8 m syvissä salvosiiloissa, joissa siltanosturilla ilmavasti pöyhennetystä nurmesta kosteus tiivistetään vedeksi. Pelloista 38ha on nurmella, josta 30ha:lla tehdään 5 niittoa ja loput 4 niittoa aina aamupäivisin klo Seuraavana päivänä tai sitä seuraavana ajetaan kuivuriin. Mittaristossa näkyy kosteus, heinän tiiviys, ilmavirtauksen nopeus ja lämpötila. 1. niiton heinää kuivataan 1-2 viikkoa ja seuraavia niittoja 3-4 päivää. Ensimmäinen niitto on toukokuun alussa ja viimeinen niitto lokakuun lopulla. Heinän kuivaukseen käytetään osittain öljyä ja tuplaseinän kautta kerättyä auringon lämmittämää ilmaa. 57kW:n puhallin työntää kuivausilmaa heinään 55000m3/h. 7

8 Asuintalo ja navetta käyttävät energiaa 20000kw/v ja heinätuotanto 40000kw/v. Ihasteltiin lehmänkellorivistöä, joita käytössä Alpeilla laiduntavilla hiehoilla sumun takia. Navetta on rakennettu 2003, josta lähtien Hollannista hankitut Dunlop Spinder- vesipedit kestäneet hyvin. Vesipedin lisäksi käytetään spelttivehnän kuorta kuivikkeena sitomaan ammoniakkia. Vesipedissä on 50 litraa vettä/parsi. Parsimitat 185x120cm. Kuivikkeen levitykseen on automaattinen ruuvi+hihnakuljetin, samoin heinä jaetaan GEA:n automaattisella täyttöpöytä-hihnaruokkijalla. Navetan etuseinä on kennolevyä ja se suljetaan hihnakuljettimen jakaessa heiniä, ettei tuuli vie rehuja. Tälläkin tilalla on käytössä EM-valmistetta tai yrttivesisuihkutusta. Lypsyasemalla suihkutus pitää kärpäset poissa. Asemalta poistuessa on sorkkasuihku, jossa yrttivalmistetta Mortellaro-tulehduksen estämiseksi. Insinööri-isäntä sai idean 8 vuotta sitten lehmäsuihkusta ja nyt myy ja asentaa laitteistoa, joka hinnaltaan on euroa. Keskituotos kg/lehmä, rasva 4-4,1 % ja valkuainen kesällä 3,7 % ja talvella 4,0 %. Elinikäistuotos 30000kg/lehmä. Rapsia, maissia ja kivennäistä sisältävää väkirehua annetaan tuotoksen mukaan kg/vuosi. Hiehojen keskipoikimaikä 25-30kk. Juomavedessä on kalkki+suola- desinfiointia etteivät juoma-altaat limoitu. Lantakone Prinzing liikkuu 1x/h, 2x/v vaijerin vaihtoa. Rotupuhdas karja, isäntä siementää ja lisäksi parressa seisoi Otto- sonni. Käytössä on myös kansainvälisiä sonneja. 120 päivän ikäisen lehmävasikan hinta on 350 euroa ja sonni 450 euroa. 8

9 Vierailukohde 4. Alexander Kösler und Georg Arold GbR, Kirchweg 15, Hochdorf Tila on kahden yrittäjän yhtymä, lypsykarjasta vastaa esittelyn hoitanut Alexander Kösler. 74v vanha isäntä Kösler tekee ulkotyöt. Yrittäjän lisäksi lypsämässä on romanialaisia työntekijöitä, joilla on käytössään kylällä asunnot. Muutenkin yrittäjä pitää työntekijöidensä motivaatiosta huolta. Peltoa on käytössä 180 ha, vuokrataso on e/ha. Maissiin perustuvaa biokaasutuotantoa tuetaan, mikä nostaa pellon hintaa. Tilalla on nyt 320 lehmää, joiden keskituotos on yli 11000kg/lehmä. Lehmien ruokintaan ja hoitoon keskitytään. Poistettujen lehmien elinikäistuotos on lähes kg. Päivittäinen maitomäärä on litraa/lehmä. Lehmät lypsetään 2x/pv. Yrittäjä on tehnyt 20 v. sorkkahoitajan töitä Saksan parhaimmille tiloille, joista on saanut paljon näkemyksiä. Hän urakoi myös lantakäytävien urituksia. Yrittäjä ei ole kiinnostunut tietotekniikasta, vaan viihtyy paremmin ja tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa. Tilalla oli aluksi 30 lehmää, vanhin navetta on rakennettu Edellisessä navetassa oli 230 lehmää, josta on laajennettu nykyiseen 320 lehmään. Uudessa navetassa lypsy hoidetaan käsin 2 x 20 rinnakkaisasemalla -> ihmiselle ja lehmälle parhaalla mahdollisella tavalla. Lypsinten välidesinfiointi on käytössä. Nyt lypsyssä on 270 lehmää, joiden lypsy vie 2h. Illalla klo 18 loppuu työt. Isännän mielipide on ehdoton EI lypsyrobotille ja nyt on todella tyytyväinen äänettömään lypsyasemaan, jonka koneisto on aseman alla olevassa laite- ja huoltotilassa. Päivittäinen lypsetty maitomäärä on 9000 litraa = 33,3 litraa/lehmä. 9

10 Maito jäähdytetään 3 asteeseen ja lämpö otetaan talteen veden lämmittämiseen. Energian säästöön kiinnitetään huomiota. Koko lypsy vie 3,5 kwh. Laitteiston pesu 1x/pv ja illalla huuhtelu. Kaikille lehmille käytetään umpituubeja. Solutaso on kpl/ml, sairastuneesta lehmästä otetaan neljännesnäytteet tilan eläinlääkäri ja isäntä tekevät hoitopäätöksen. Uuden navetan ja lypsyaseman käyttöönotossa oli paljon ongelmia, solut kohosivat ja säätöjä muutettiin moneen kertaan 2 vuoden ajan hyvän utareterveyden eteen. Lypsyaseman asentajat ja myyntimiehet ovat isännän mielestä ammattitaidottomia apinoita, apua saatiin lypsyyn perehtyneeltä neuvojalta. Lypsyasemalta siirryttiin umpiosastolle, sillä umpilehmien ruokinta ja hoito on isännän mielestä kaikkein tärkein, että kaikki toimii. Kuiva-aineen syönti ja sopiva kaliumin määrä ovat tärkeimmät tekijät. Poikimaan tulevien lehmien ruokinnassa tavoitellaan kg ka/lehmä, kalium nolla, 13 % valkuaista, 14 % tärkkelystä sekä happamia suoloja, jolloin kationi-anioni-suhde pysyy kunnossa. Tunnutusta ei ole lainkaan ja vasta poikimisesta siirretään lypsävien appeelle. Umpikausi kestää 6-7 viikkoa. Syväparsissa on olkisilppua, jota lisätään 1x/kk. Parren syvyys on 20cm. Formaldehydipitoinen sorkkakylpy tehdään 2x/vk, sorkkahoito 2x/v. Poikineitten kohdalla pilarissa on valkotaulu, johon merkitään jokaisen lehmän lämpötila viikon ajan. Normaali lämpö on 39,2, jos yli niin hoidetaan homeopatialla tai antibiootilla 5-6 kertaa. Valkotaulu on koko navetan tärkein informaatiolähde. Seosrehun koostumus: 29 kg maissisäilörehu, 15 kg nurmisäilörehu, 3 kg tiiviste, 1 kg leike, 2 kg vilja, 2 kg maissirankkia, 2 kg kokoviljasäilörehua. Soijaa ei käytetä. Rehun kuiva-ainesyönti 24kg/lehmä, pitoisuudet 10

11 22 % tärkkelys ja 16 % valkuaista. Aamuisin ruokintapöydillä on oltava 5 % apetta tähteellä. Karjan keskipoikimakerta on 4,5 ja siemennyksiä/poikiminen 2, poikimaväli on pv. Käytössä on pääosin kanadalaisia sonneja. Hiehojen siemennysikä on 13-15,5kk. Vanhemman pihaton mitat 90x38m, uusimman 78x45m ja lypsyasemasiiven 47x16m. Uudessa pihatossa on 130 lehmäpaikkaa, kustannus euroa, 6-8vk rakennusaika, yhteensä 9kk:n projekti. Lattiat on uritettu ja lehmien päälle on asennettu Guggenmosilta hankittu lehmäsuihku. Päästöt rajoittavat laajentamasta enää. Maidon hinta on nyt 34-35snt/litra + alv. Muutamalla meijerillä v maidon hinta oli vain 21-22snt/litra. Tilavierailu 5. Roland ja Cornelia Behringer, Schönenbuch 3, Mittelbiberach roland.behringer.1968@web.de Tilan uusin navetta on helmikuussa 2016 valmistunut 250 Holstein-lehmän pihatto, jossa kolme Lely-robottia. Tänä vuonna on rakennettu viimeistelyä vaille oleva pääosin lantaa käyttävä biokaasulaitos, jonka sähköteho on 75 kw. Vuonna 1996 on rakennettu pihapiiriin asemalypsypihatto ja seuraava navetta 2009 ennen uusinta laajennusta. Peltoalasta 50 ha on pysyvää nurmea. 11

12 Uuden pihaton vieressä oleva 30 eläimen vasikkala maksoi euroa, jossa vasikat ovat 5-6 viikkoiseksi. Juottokausi on viikkoa ja juoman määrä 6-8 litraa/vasikka. Vasikkarehussa on valkuaista 15,2 % ja energiaa 9,8MJ. Tilalla työskentelee vain oma perhe: äiti, isä ja kaksi poikaa. Puinti ja lietteen levitys on urakoitsijan hoidossa. Lannan levitysalaa on käytössä 180ha. Karja siemennetään itse, lisäksi käytössä on oma sonni. Karjan keskituotos on 8800kg/lehmä, rasva 4,2 %, valkuainen 3,4 % ja urealuku 24. Lehmien appeessa on maissi- ja nurmisäilörehua, väkirehua, viljaa, rapsia ja jyvämaissia. Keskipoikimakerta on 3,5, poikimaväli noin 400pv ja elinikäistuotos kg. Sorkat hoidetaan 2x/v. Valkotaululle kirjataan huomioita lehmistä. Roboteilla on 2,4-2,5 lypsyä/lehmä päivässä ja maitomäärä litraa/lehmä/pv. Navettatyöaika on 2 h aamuin illoin. Eläimiä on hankittu sieltä täältä laajennuksen yhteydessä. Maidon hinta oli vuosi sitten 25snt, mutta nyt 34snt/litra. Paikallisen Hörmann-rakennusyrityksen suunnitteleman ja rakentaman navetan mitat ovat 86x44m. Kustannus oli 2 miljoonaa euroa, josta avustusta euroa. Rakentaminen kesti vuoden. Navetan takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Rahoituksesta ¾ osaa on saatu pankista. Navetan palokatkoa ei juuri huomaa, 6- metrinen katko erottuu katossa vain teräspalkkeina. Biokaasulaitos on ollut käytössä 2kk, sen kustannus oli euroa ilman avustuksia. Takuuhintaa maksetaan 20 vuotta 23snt/kWh. Vain lietteellä toimivan laitoksen rakenteena on betoni ja eristekerros. Sähkö myydään verkkoon ja lämpöä otetaan omaan käyttöön. 12

13 Vierailukohde 6. Landwirtschaftliches Zentrum Aulendorf Baden-Württemberg (LAZBW), Atzenbergerstr. 99, Aulendorf, Maatalouden tutkimuskeskusta hallinnoi Baden-Württembergin osavaltio. Koetila on perustettu alkujaan 1932 ja vuosikymmenten saatossa siihen on yhdistetty myös nurmikoetila ja maidonjalostusyksikkö. Tutkija Uwe Eilers kertoi navetan tekniikkaan liittyvän tutkimustoiminnan olevan osavaltion ministeriön alaista toimintaa. Tutkimus painottuu maidontuotantoon ja nurmiviljelyyn. Laitoksella on myös koulutusvelvoite. Navetta on opetus- ja koekäytössä yhteistyössä viljelypuolen kanssa. Noin 250 henkilöä kouluttautuu vuosittain 2vk kestävillä kursseilla. Uwe Eilers piti matkalaisille luennon aiheesta Terveet ja tuottavat lehmät optimaalisilla olosuhteilla. Kolmevuotisen tutkimuksen teemat olivat: utareterveystutkimus, hedelmällisyys ja aineenvaihdunta. Noin % lehmistä sairastelee ensimmäisen 10pv aikana poikimisesta, etenkin ensikot sekä vähintään neljä kertaa poikineet. Tällä on suurin vaikutus maidontuotantoon: tuotos ei nouse ja riski jatkosairauksiin kasvaa. Lehmän terveys= infektiopaineen alentaminen. Ahtauden vaikutus: Miellyttävässä makuuparressa makuuaika on vähintään 12h. Lypsylle odotusaika on minimoitava lyhentämästä syöntiaikaa = makuuajan nostaminen ja kasvattaminen. Hoitajan vaikutus, poikima-alueen puhtaus, laidunnus, ensikoiden laumaan sopeuttaminen mm. vaikuttavat stressitasoon. 13

14 Makuuparsien miinuksia: betonipinta, likaisuus, liian pieni parsi ja säädöt väärin, parren erottimet rikki. Parren kunnossapito kuivitus - puhtaus, käytävien puhtaus puhtaammat eläimet utarepuhtaus utaretulehdusriski pienenee. Utareterveyden kunnossapito: pehmeä parsi, pelkkä parsimatto ei riitä. Ontuminen yhteydessä kuivituksen määrään: lehmä hyväksyy parren paremmin ja makaa enemmän jolloin jalat saavat lepoa. Niskapuomin paikka: 2 vai 4 jalalla parressa seisomista, miksi? Epämukava parsi. Lehmän työaika: 4-5h syömistä, 2-3h lypsyllä, noin 1 h ylijäävä aika hengailua. Jos lehmät kerenneet tehdä jo kaiken työn, niin seisoskelu ei pahasta. Rintaesteen korkeus max. 15cm, kumia ja mahdollistaa jalan ojentamisen. Parren takalaita max 21cm. Makuuparsipihatoissa noin 20 % lehmistä ontuu. Kuivikepohjapihatoissa vain 10 % lehmistä. Poikima-alue eli hygieniakarsina oltava helppo puhdistaa, lehmä pidetään siinä vain vähän aikaa, lyhyet siirtomatkat. Ylitäytöllä on hyvin voimakas vaikutus tuotokseen. Jos esim. investointitilanteessa kasvatetaan karjakokoa ja ylitäytön takia tulee sorkkaongelmia, ne siirtyvät myös uuteen navettaan. Ahtaus aiheuttaa stressiä esim. lypsylle jonottaessa: auringon paiste, eläimellä ei omaa tilaa, kuumuus, kova alusta pahentavat tilannetta. - Robottilypsyssä ei ole jatkuvaa ahtautta (paitsi jos ylitäyttö) tai lypsäjästä johtuvaa stressiä. - Aggressiivinen käytös hidastaa asemalypsylle tuloa ja sontiminenkin lisääntyy. - Hoitaja/eläin-suhde hyvä: testi eläimen pakenemasta matkasta eli minkä matkan päähän eläin päästää lähestymään tai montako eläintä (10 on ok) tulee ihmisen lähelle minuutissa. Hyvän terveyden ja olosuhteiden tsekkilista: Makuulla olevien lehmien määrä alle 80 % tai robottikarjassa yli 85 % parressa makuulla olevat tai 4 jalalla parressa seisovat Puhtaat lehmät: hyvin kuivitettu, oikeat parren säädöt, puhtaat käytävät Ei ylitäyttöä, poikima- tai erikoiskarsinassa makuupaikkoja oltava enemmän kuin eläimiä Laidunnus tai ainakin jaloittelu Erillinen poikimatila: puhtaus, pehmeys, vasikka emän kanssa vain muutamia tunteja Ensikoiden totuttaminen lehmäryhmään jo ennen poikimista, ei ylitäyttöä Koemaatila: peltoa 200 ha, ½ nurmella, loput viljaa ja muuta. Tilalla tuotetaan maissisäilörehua, syysvehnää, rapsia, härkäpapua ja syysohraa. 90 lehmää + nuorkarja. Osa sonnivasikoista lihaksi 40 kasvatuspaikalla, 1/2v iässä loput loppukasvatukseen. Lihan hinta 2,80e/kg. 14

15 Karjan keskituotos 9200kg/lehmä, rasva- % 4,2, valkuais-% 3,7 ja urealuku 20. Avoseinäinen pihatto 10v vanha, 76 partta, 110 ruokintapaikkaa, käytävä 4m leveä ja matto, tuplaparsirivistö päädystä 5m leveä, parsi 125cm leveä. Tilalla on erilaisia parsikalusteita ja parsimateriaaleja tutkittavana. Kumimattoparsissa 2x/pv puhdistus ja kuivikkeen tasoitus. DeLaval- parsipeti liukas, olkikuiviketta päällä. Syväparsi 20cm syvä betonipohjalla, 1x/vk olkilisäys parsirivistön keskelle. Kalkki-olkiseoksen kulutus on erittäin runsasta. Lehmien elopainot kg/lehmä, jopa 850kg. BBT- lantakoneen ketju erittäin kestävää, 1m/2v lyhennettävä, ei sorkkavaurioita, kun käytävä 4m ja matto joustaa myös ketjun alla, jos eläin polkaisee ketjun päälle. Lantaraapat kulkee joka toinen tunti, lantakäytävässä ei kallistusta. Niskaputkista suosituin oli kaarimallinen niskaputki ja edessä kumipäällysteinen ketju, syväparret olivat suosittuja. Vierailukohde 7. Karjamarkkinat, Schwabenhalle, Buchloe, järjestäjänä Allgäuer Herdebuchgesellschaft, Karjamarkkinoiden järjestäjä on 120 vuotta vanha jalostusorganisaatio, jonka tehtäviä ovat: Braunvieh-karjanjalostuksen edistäminen, kantakirjan ylläpito, jäsentilojen jalostuseläinten markkinointi koti- ja ulkomaille, käyttövasikoiden markkinointi, nuorkarjan kasvatuksen edistäminen yhdistyksen alppi- ja laidunalueilla. Toiminnan tunnuslukuja kotisivuilta: yhdistyksessä 2590 karjanjalostajajäsentä, joilla lypsylehmää. 15

16 Keskituotos 7846 kg maitoa, 4, 22 % kg rasva, 3,58 % -269 kg valkuainen; 590 karjassa keskituotos yli 8000 kg, 249 karjassa yli 9000 kg, 51 karjassa yli kg, 11 karjassa yli kg ja 1 yli kg; 519 lehmällä 1000 kg rasva + valkuaiskilot, 115 satatonnaria; 6517 jalostuseläintä markkinoitu, 2565 eläintä viety 19 eri maahan, vasikkaa välitetty, 1990 hiehoa vietti kesän yhdistyksen alppi- ja laiduntiloilla, 10 nuorisoklubia toimii aktiivisesti. Vierailukohde 8. Lutzenberger GbR St, Felizitas Str. 25a, Jengen Tila on kahden sukupolven muodostama yhtymä. Peltoala on 85 ha, josta 50 ha nurmea, 20 ha maissia ja 15 ha viljaa. Kylän laidalle rakennettu pihatto on 2v vanha ja kustannus oli 1,2 miljoonaa euroa sisältäen siilot ja 2000m3 lietesäiliön. Vanhaan navettaan vuodelta 1978 mahtui lehmää. Uuden navetan rakentamisessa maanrakennustyöt tehtiin pääasiassa itse. Rakennussuunnittelun ja rakennusurakan hoiti Hörmann-rakennusyritys. Pihaton mitat ovat 31,6x68m, katolle on asennettu aurinkopaneelit, sisäkatto on tehty kuusesta. Makuuparsipihatossa on lehmäpaikkaa peilikuvana. Syväparsissa on betonipohja, päällä tiivis savikerros 15cm ja kuivikkeena olkikalkkiseos. Apevaunulla tehtävässä kuivikeseoksessa on olkea 500 kg, 1000 kg kalkkia ja litraa vettä. Ummikoille on oltava kosteampi kuivikeseos. Savi parren pohjalla estää kuopan muodostumisen. Kuivike levitetään kiinteältä 4 m leveältä lantakäytävältä 6 viikon välein. Työ vie kolmelta henkilöltä 3 tunnin työn. Ruokintapöydän lantakäytävä on 4,5m. Parren pituus 195cm, 125cm leveä. Karjan keskituotos on 11000kg/lehmä, rasva 4 % ja valkuainen 3,4 %. Seosrehu suunnitellaan 30 litran maitotuotokselle. Roboteilta saa lisäksi max. 5,5kg väkirehua, joka sisältää rapsia, soijaa, maissia sekä melassileikettä. Seoksen valkuaispitoisuus on 18 %. Poikineille annetaan 90pv ajan nestemäistä energialisää. Seoksen koostumus: maissisäilörehua 20 kg, nurmisäilörehua 16 kg, viljarouhetta 2,5 kg, kivennäistä 0,4kg, 16

17 rapsirouhetta 3kg, mäskiä 5kg ja olkea 0,7 kg. Seos jaetaan illalla ja aamulla klo 8 annetaan toisen sadon kuivaheinää. Ruokintapöytä tyhjennetään joka toinen päivä. Maidon hinta 36 snt/litra sisältäen alv, geenivapauslisän 1 snt ja laatulisän 0,5 snt, kun solut alle vk ajan ennen poikimista suihkautetaan 1x/pv homeopaattista valmistetta lehmän turvalle, samoin poikimisen jälkeisellä viikolla 1x/pv. Aineessa on mm. kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Utarehoitoon ym. tilanteisiin on käytössä tietyt homeopatiavalmisteet. Toukokuun alussa korjataan säilörehun ensimmäinen sato, vuonna 2016 oli niitetty kuusi satoa. Niitot tehdään normaalisti 4-6vk välein, 1.sato silppurilla ja muut noukinvaunulla. Tila sijaitsee 634 metriä merenpinnasta, sademäärä on 1100ml/v ja keskilämpötila 7,3 astetta. Nurmille ei tehdä täydennyskylvöä, vain lannoitusta. Vuonna 2025 kaikki lanta on mullattava, nyt tilalla levitetään kaikki pintalevityksenä. Tilalla on 6kk lietevarastot vaikka pitäisi olla 9kk. Ukkosen johdattimet on pakko olla. Tilalta myydään 30 hiehoa vuodessa, hiehot poikivat 25kk:n iässä. Hiehot siemennetään itse 14-16kk:n ikäisinä. Hieho laitetaan lehmien joukkoon 6 viikkoa ennen poikimista ja takakiertoon yhtä viikkoa ennen odotettua poikimista. Sonneja myydään tilalta jalostukseen karjamarkkinoilla. Karjasta poistettujen lehmien elinikäistuotos on 34000kg. Vuonna tilan karjassa oli tarttuvaa herpesvirusta, jonka takia koko karja piti teurastaa. Vakuutusyhtiö korvasi menetykset ja tautia on enää vain yksittäisiä tapauksia Baijerin alueella. Kaikille vastasyntyneille vasikoille letkutetaan 4 litraa ternimaitoa, jonka jälkeen 2pv saavat emän maitoa. 10pv:n ikäiseksi asti ternimaitojauhejuottoa, jolta normaalille jauhejuotolle. Rotaviruksen ehkäisemiseksi annetaan Gryptosporidi- ripulibakteerivalmistetta 8ml suusuihkeena. Vasikkamysliä annetaan 12 viikon 17

18 ikään ja juottokausi on 3kk. Ternimaidon vasta-aineita ei testata. Vasikoiden rehuna on lehmien seosrehua ja ensimmäisen niiton kuivattua heinää. Lypsyrobottien listat käydään läpi neljä kertaa päivässä. Jokaisella neljästä osakkaasta on omat itsenäisesti hoidettavat vastuualueensa. Tulevaisuudesta yrittäjillä oli ristiriitaisia näkemyksiä: maataloutta ei Saksassa yleensä arvosteta tarpeeksi, se jää teollisuuden varjoon. Nuoret houkutellaan kaupunkeihin ja teollisuuden palvelukseen. Luomun ja tavanomaisen tuotannon voimakas vastakkainasettelu huolettaa. Uusia vaatimuksia ja papereita täytettäväksi tulee jatkuvasti, mutta kuka sen kaiken maksaa. Alalla aiotaan kuitenkin olla ja kehittää tuotantoa. Lopettavia karjatiloja on vuosittain ollut yleensä 2 %, mutta viime vuonna niitä oli kaksinkertainen määrä, jopa 4 %. Viimeisen matkapäivän oppimistehtävä: Paikallisiin maitotuotemarkkinoihin tutustuminen Ruokakauppojen valikoimat ovat yleisesti hyvin monipuolisia. Tuoretuotteita on runsaasti ja ne ovat korkealaatuisia. Maitotuotteita valmistavia meijereitä on paljon ja Etelä-Saksan kauppojen valikoimista löytyy pienten paikallisten meijereiden tuotteita. Tuotteita jalostetaan lisäksi pienissä tilajuustoloissa ja niitä myydään myös suoraan tiloilta esim. matkailupalveluiden ohessa. Heinämaidosta, alppimaidosta, laidunmaidosta, luomumaidosta jne. valmistetuille tuotteille on omat ostajakuntansa ja niiden määrät ovat lisääntyneet viime vuosina. Näiden erikoistuotteiden hinnat ovat moninkertaisia tavallisiin verrattuna. Maidontuottajilla on mahdollisuus saada erikoistumisen kautta selvästi korkeampi tuottajahinta. Etelä-Saksassa kuluttajia on paljon eikä maidon matka markkinoille ole kovin pitkä. Lisäksi vuoristoseutu houkuttelee paljon turisteja, joten maidontuotannolla ja myös pienimuotoisella jalostuksella on hyvät edellytykset menestyä. 18

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN

Raisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017 Kuva: Sanna Nokka Tuotosseuranta 2017 5028 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen - 7%. 218 498 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän vähennys verrattuna edelliseen

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja

Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Erilaisia nuorkarja- ja umpilehmätiloja Valion navettaseminaari 9.2.2017 Arto Karila talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo VOIT KIRJOITTAA TÄHN TÄRKEÄN ASIAN HANKKEESTA Valion

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Sanna.nokka@proagria.fi p. 040 167 6363 Vuosi 2018 oli Tuotosseurannan 120. toimintavuosi Suomessa Lypsykarjan

Lisätiedot

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016 Kuva: Sanna Nokka Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 ProAgria Maito tulosseminaari 2017 9:45 Tuotosseuranta-tilojen tuotokset vuodelta 2016, johtava

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely

Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Mitä terveydenhuolto on? Lehmien työterveyshuoltoa Sairauksien ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA

Raisioagro, Merja Holma SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu

HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer  ProAgria Oulu HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2013

Tuotosseurannan tulokset 2013 Tuotosseurannan tulokset 2013 ProTuotos 2013 6 489 karjaa: 72 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -5,5%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 6,3 % ed. vuoteen verrattuna 228 954 lehmää: 81 % kaikista, lehmämäärän

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee

Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Mukava parsi kutsuu levolle - maatessa maitoa tulee Hyvät eläinten olosuhteet lisäävät terveyttä ja maitoa! Lehmän vuorokausi: Lypsyllä max 3-4 h/vrk Makuulla 14 h/vrk pari tuntia sikeää unta märehtii,

Lisätiedot

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino

Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010

VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 MATKAKERTOMUS VENE-opintomatka Pohjois-Savo 6-8.7.2010 6.7.2010 Maitoaho Ay, Kiuruvesi Ensimmäinen kohde oli Kiuvedellä Maitoaho Ay, jossa on kolme osakasta: Kämäräinen Jarno tj., Kemppainen Hannu ja Kämäräinen

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja

Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut

Mukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto

Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Lypsykarjan eläinten ryhmittely- Robotin takakierto Vasikkatilan vasikoiden ehdoilla KESTO-Kestävä karjatalous Savonia Iislami11.4.2014 Tapani Kivinen, MTT, Hanke lyhykäisesti Asiantuntijatyöryhmä Tutkijat

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N

VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N VASTUULLINEN MAIDONTUOTANTO KELOVAARAN TILALLA P Ä I V I P I I R O N E N TILATIEDOT Peltoa käytettävissä 168 hehtaaria, josta omaa 98 Pellot luomussa vuoteen 2016 (14 vuotta) Siirtyminen IP-viljelyyn (tarkoituksen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli

Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti

Lisätiedot

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin

Lisätiedot

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA

KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA KESTILÄN NAVETASSA TOTEUTUU LEHMÄN KUUSI VAPAUTTA 01.09.2014 Tämä lehmän hyvinvointia uudessa navetassa käsittelevä kirjoitus on osa YmpäristoAgro-hanketta. Artikkelissa kerrotaan hyvistä rakennusratkaisuista,

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Esityksen sisältö: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2013 ja erot edellisvuoteen? Ruokinnan eroja tilakoko-

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin

Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin Maitoyrittäjien opintomatka keväiseen Etelä-Ruotsiin 8.-9.4.2015 Rosdala Gård Pääkohteena matkalla oli hyvästä managementistä ja korkeasta tuotoksesta tunnettu Rosdala Gård, jossa on 600 lehmää. Holsteinpainotteisen

Lisätiedot

Lypsylehmien ontuminen

Lypsylehmien ontuminen Lypsylehmien ontuminen Lilli Frondelius 1 EuroMaito/OmaNauta Sisältö 1. Miksi ontuminen kiinnostaa? 2. Ontumisen havainnointi 3. Ontumisen vaikutus lehmän käyttäytymiseen 4. Mitä hyötyä ontumisen varhaisesta

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren. Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä

Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren. Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä Larenwood Farms Ltd. Chris M c Laren Käännös Jaana Kiljunen, Valio, lisää kuvia alkuperäisessä esityksessä Esityksen sisältö Historiaa Miksi rakentaa uutta Rakentamisen pääperiaatteet Makuuparsivaihtoehdot

Lisätiedot

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus

Lisätiedot

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus

Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen

Lisätiedot

Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa

Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa Yleisimmät eläinterveyttä haittaavat virheet navettarakentamisessa Tapani Kivinen, Erityisasiantuntija Luonnonvarakeskus LUKE Vaavi-hanke 18.1.2017 Luonnonvarakeskus Eläinterveyden elementit 1) Vapaus

Lisätiedot

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin

FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin FARMI 2020-opintomatka 2.-4.4.2014 Nokia Edeniin 2.4.2014 Opintomatkalle startattiin Kannuksesta Koivukartanosta M. Rauman linja-autolla klo 9.00. Seinäjoella Agrimarket tarjosi ruuan ja sen jälkeen kuultiin

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

TAPELIN LUOMUSIKA Tilan historiaa 1969 lihasikalan rakentaminen 240 lihasialle ja vaihto lypsylehmistä lihasikoihin, peltoa n. 16 ha 1982 sukupolven vaihdos 1999 Yhdistelmäsikalan rakentaminen 70 emakolle

Lisätiedot

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala Maissirehu lehmien ruokinnassa ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala 043 825 2684 Miksi tämä kiinnostaa? 1. Kehittyvät tilat haluavat testata uusia asioita 2. Mahtava satopotentiaali 3. Kaiken työn ulkoistaminen

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?

Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:

Lisätiedot

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska)

Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa. Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategioiden kehittäminen luomumaidontuotannossa Kuopio,Marraskuu 2017 Hans Lund, ØkologiRådgivning Danmark, (Luomuneuvoja, Tanska) Laidunnusstrategiat Tanskan luomusäännöt Vähän vai paljon lohkoja?

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012

VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle

Lisätiedot

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta

Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta

Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta Lypsylehmän umpikauden ja transitiovaiheen management ja ruokinta EuroMaito-hankkeen webinaari 2.10.2017 Annu Palmio Sisältö Umpeenpano Umpikaudenruokinta Poikimahalvausriski Umpikauden pituus Poikimisen

Lisätiedot

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä

Lisätiedot

Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke

Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma

Kuivikepohja. Lehmän onni vai hoitajan ongelma Kuivikepohja Lehmän onni vai hoitajan ongelma Aina tilakohtainen vaihtoehto Kuunnellaan asiakasta Tarpeiden tunnistaminen Ulkopuolinen puolueeton näkökulma Nykytilanne ja visio tulevaisuudesta Erilaisten

Lisätiedot