KSLAPE-tiimi. Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)

Transkriptio

1 KSLAPE-tiimi Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)

2 KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.

3 Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos Kansallinen kehittämistyö mm. lapsibudjetointi (Itla, SITRA, MLL, Unicef), työvälineet seurataan ja viestitään Perheystävällinen työpaikka (Työterveyslaitos) Sähköinen kysely väliaikaishallinnon / maakuntahallinnon työtekijöille ja yrityksille, (järjestö?) Esimiesten työpajatyöskentely Lapsiystävällinen kunta toimintamalli (Unicef) Seurataan ja viestitään kehitystyöstä Keski-Suomen lapsiohjelma (Haukkalan Säätiö) Päivi Kalilainen

4 Osatoteuttajien lyhyt tilannekatsaus MLL Järvi-Suomen piiri: Lapsivaikutusten arviointi (koulutus ja työvälineet) ja Perhekeskustoimintamalli (asukasosallisuus, monikulttuurisuus) Hankekoordinaattori Anu Piispanen aloittanut työt 5/2017 Kesli ja Likes: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten jalkauttaminen ja kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi Työpajat päivähoidon henkilöstölle (19 tilaisuutta, 300 osallistujaa) Kokeilukuntien avaustapaamiset ja avainhenkilöiden tapaamiset Suunnitelma harrastustoiminnan nykytilan kartoittamisesta Viestintäsuunnitelma

5 SUUNTA-hanke (ESR), Jamk (2017) ja Nuorten Ystävät ( ): nuorten valmiudet työelämään ja vanhemmuuden tuki Suunta-ryhmät kevät 2017: Jyväskylä, Pihtipudas, Äänekoski + asiakasrekry Keuruu, Suolahti, Joutsa Perhehoidon järjestöt: perhehoidon kehittämiskokonaisuus, kokemusasiantuntijuus, vertaisarviointi Asiantuntijapalvelut / osallisuus Suunnittelukokoukset Koske: jalkautuvat palvelut, erityispalvelujen tuki lähipalveluihin, moniammatillinen konsultaatioryhmä Yhteistyökokoukset, lausuntovalmistelu, OT-tukikeskus

6 Familyroom: digitaalinen perhekeskus, seurakuntien palvelut Asiakaskyselykampanja Sisällöntuottajaverkoston koonti käynnistymässä JAMK: hankkeen kokonaisarviointi Arviointisuunnitelma ekoutsi, arviointiverstas 9.6. Perhetutkimuskeskus: Perhekeskustoimintamallin arviointi Arviointisuunnitelma rakentumassa

7 Osakokonaisuuksien nykytila ja toimenpiteet Kehittämiskoordinaattoreiden tilannekatsaus ohrylle

8 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuus valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa TAVOITTEET: 1) Varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöt ja -yhteisöt ovat hyvinvointia vahvistavia ja yhteisöllinen työ on suunnitelmallista ja tavoitteellista. 2) Hyvinvointia vahvistetaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeisiin räätälöidyn työn ja palvelujen avulla.

9 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos kokonaisuus valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja. Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään. Kehitetään valtakunnallisesti sähköisiä palveluja ja menetelmiä sekä tuetaan niiden käyttöönottoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön tueksi Tunnistetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön liittyviä osaamistarpeita ja järjestetään tarvittavaa koulutusta. Toteutetaan maakuntakohtaiset pilotit, joissa kehitetään useamman kunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä. Työskentelyyn liitetään kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmät kunnissa.

10

11 Matalan kynnyksen palvelut Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Vaihe 1 Kevät 2017 Vaihe 2 Kesä-syksy Vaihe 3 Syksy 2017-syksy 2018 Vaihe 4 Syksy/talvi 2018 Työskentelyn käynnistäminen ja yhteydenotot kuntiin Kuntavierailut, toimijoiden tapaaminen ja verkostoituminen Maakunnallinen yhteistyö ja toiminnan käynnistäminen maakunnallisella tasolla LAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä 1. Tiedottaminen kuntiin, alustavia yhteydenottoja, suunnittelussa mukana olleiden konsultointi. 2. Hankemateriaaliin tutustuminen (LAPE/KSLAPE, K-S 2020) 3. Keskeisten toimijoiden kartoittaminen 4. Osatoteuttajien suunnitelmiin tutustuminen 5. Etenemisaikataulun suunnitteleminen 1. Kuntavierailut ja yhteydenotot keskeisiin toimijoihin 2. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien kartoittaminen 3. Verkostotyöskentely 4. Kasvatuskumppanuus/kasvatusyht eistyö -koulutustarpeiden kartoittaminen (II) 5. Ennaltaehkäisevien hyvien käytäntöjen kartoittaminen (I) 6. Joustavan koulupäivän ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan toteuttamisen selvittäminen (I) 7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien käytäntöjen kartoittaminen (III) 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden ja vaikuttamisen tukeminen 2. Osallisuuden, vuorovaikutusosaamisen ja tuen tarpeen arviointiin liittyvien koulutusten toteuttaminen (II) 3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia tukevien toimintamallien ottaminen käyttöön kasvuyhteisöissä (I) 4. Erityistason integraation toteuttaminen matalan kynnyksen palveluissa (III) 5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien yhteen tuonti (myös toimintakulttuurin muutos ja sähköiset palvelut) ARVIOINTI 1. Maakunnan yhteinen lapsistrategia ohjaa toimintakulttuurin muutosta 2. Maakunnallinen perhekeskusmalli otetaan käyttöön 3. Matalan kynnyksen palvelut ja erityis- ja vaativan tason palvelut on sovitettu yhteen 4. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden toteutuminen on mahdollistettu sekä kunnallisella että maakunnallisella tasolla

12 Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 1/4 Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintakulttuurin vahvistaminen Hyvien käytäntöjen alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä. Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ja vaikuttamisen eri tasojen ymmärtäminen ja hyödyntäminen lasten ja nuorten kuulemisessa, mm. Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa hankeyhteistyö, maakuntapäivä 10/2017. Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä Järjestöjen roolin vahvistaminen hyvinvointityössä, maakunn. yhteistyötapaaminen Joustavan koulupäivän, kerhotoiminnan lisäämisen ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan pilotoinnista kiinnostuneiden tahojen kartoittaminen ja työryhmien perustaminen.

13 Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 2/4 Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen Yhteistyötapaamiset koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm. maakunn. kouluspykologien ja kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017, kehittämistarpeisiin perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen. Kunnan hyvinvointisuunnitelman työstämisen tuki, tarpeiden kartoitus kuntakäynneillä, Jkl:n hyvinvointisuunnitelmaverstas Tilojen terveellisyyden edistäminen, Tilat ja hyvinvointi yhteistyökokous mm. Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydentarkastaja, vanhempien/asiakkaiden edustus (Vanhempainfoorumi, asiakasraati?), järjestötoimijoita, kesä/syksy 2017.

14 Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 3/4 Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika (mm. harrastustoiminta) Harrastusten (mm. liikunta, taide ja kulttuuri) tavoitettavuuden parantaminen, yhteistyökokoukset: maakunn. kuntien kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyöryhmä , Kesli/Likes osatoteuttaja-yhteistyötapaaminen ja hyvinvointia tukeva Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen pilotointi Karstula/Keuruu/Laukaa, yhteistyötapaaminen Tilojen avaaminen kuntalaisten harrastus- ja vapaa-ajankäyttöön, hyvien mallien kartoittaminen kuntakäynneillä, Jyväskylän alueellinen pilotoinnin yhteistyötapaaminen (Tilakeskus, kulttuuri- ja liikuntatoimi, MLL, ympäristöterveydentarkastaja, alueellinen perhekeskus) Järjestöyhteistyö (maakunn. järjestötapaaminen ) ja yhteistyö mm. parannetaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta kärkihankkeen kanssa, muutosagentti linkkinä.

15 Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 4/4 Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja osallisuuden edistäminen Lasten vanhempien osallisuuden edistäminen ja kytkeminen osaksi yhteisön hyvinvointityötä, vanhempien keskinäisen verkottumisen ja vertaistuen vahvistaminen: yhteistyötapaaminen Jkl:n Vanhempainfoorumin kanssa , vuotuisen foorumin järjestäminen 10/2017 teemalla yhteisöllisyys (mahd. laajentaminen valtakunnalliseksi). Hyvien käytäntöjen ja menetelmien kartoittaminen ja jalkauttaminen, esim. osatoteuttaja MLL:n ja Vanhempainliiton hyvinvointia edistävät vanhempainiltamallit, osatoteuttaja KESLI/LiKes:n liikunnalliset vanhempainillat hyvinvoinnin edistäjinä. Kehitetään osallisuutta tukevia, vuorovaikutuksellisia ja innovatiivisia työmuotoja, myös digitaalisia: Kehittämistyötä tehdään yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien sekä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulun ja oppilaitosten henkilöstön kanssa.

16 Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen (vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman työn kehittäminen) 1/3 Koulutustarpeiden arviointi Aiempien koulutusten alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä, noussut esiin mm. lapset puheeksi menetelmän lisäkoulutus- ja juurruttamistarve (vanhemmuuden työkalupakki tulossa tueksi). Tuen tarvetta ilmaistu myös kuntien hyvinvointisuunnitelmien laatimisen suhteen. Henkilökunnan oman osallisuuden vahvistaminen (esim. oman työn arvioinnin ja kehittämisen tuki) Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä Käytössä olevien työn kehittämismenetelmien ja käytäntöjen ja tarpeiden kartoittaminen.

17 Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen (vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman työn kehittäminen) 2/3 Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen (kouluterveydenhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut ja monialainen asiantuntijaryhmä) Yhteistyö koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm. maakunn. kouluspykologien ja kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017, kehittämistarpeisiin perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen. Tähän linkittyen kouluikäisten perheohjaamisen kehittäminen Jyväskylässä, yhteistyötapaaminen ja ohjausryhmä Lisäksi kuntien toimivien mallien kartoittaminen.

18 Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen (vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman työn kehittäminen) 3/3 Esiopetuksen yksilökohtaisen opiskeluhuollon mallintaminen Kasvuympäristöihin sopivien varhaisen tuen ja hoidon käytänteiden mallintaminen Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän paikallisen työskentelymallin laatiminen. -> Soveltuvien työryhmien kokoaminen lasten, nuorten ja perheiden osallisuus huomioiden.

19 Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason palveluihin 1/2 Hyvien palveluiden jalkauttamiskäytäntöjen kartoittaminen ja mahdollinen pilotointi kunnissa. Alustavaa kartoitusta kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke - kuntakäyntien yhteydessä. Hyvistä käytännöistä viestiminen toimijoille ja toimijoiden välillä Nykyisten yhteistyö- ja viestintäverkostojen kartoittaminen ja viestimiseen/verkostotyöskentelyyn liittyvien tuen tarpeiden selvittäminen. Toimintaympäristöjen mahdollisuuksien ja rajoituksien kartoittaminen Alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke -kuntakäyntien yhteydessä.

20 Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason palveluihin 2/2 Oppilashuollon ja erityistason palvelujen ja esiopetuksen/koulun/oppilaitosten yhteistyökäytänteiden kehittäminen paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeita vastaaviksi Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa oppilaan vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa (Keski-Suomen vahvan osaamisen hyödyntäminen), mm. Aikuisuuden kynnyksellä toiminta, kumppanuusverkoston kanssa yhteistyössä toteutettava työpajapäivä alakoulusta yläkouluun siirtymisen tueksi. Digitaaliset palvelut Kootaan paikallisesti käytettävissä oleva palveluvalikoima sähköisessä muodossa yhteen sekä ammattilaisten että asiakkaiden tarpeisiin (aiemmin kehitettyä mm. Perhekompassi, Apua koulunkäyntiin ja Nepsy-hoitopolku).

21 Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin rakenteen luominen ja käyttöönotto Palvelukokonaisuus/palveluverkosto; tehtävät, toimintaperiaatteet, palvelukäytännöt; organisoituminen, johtaminen, yhteensovittaminen; yhteistyörakenteet; osaamistarpeet Avoimen kohtaamispaikan mallintaminen Perhekeskustoimintamallin osakokonaisuudet Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Eroauttamisen palveluilla kohti yhteistyövanhemmuutta Lähisuhde- ja perheväkivallan ennalta ehkäisevä, matalan kynnyksen työ Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajalasten tuki ja palvelut (Mukailtu THL/Marjatta Kekkonen 2017) Yhdyspintatyöskentely Lasten ja aikuisten varhainen tuki ja hoito, mm. palveluun pääsy, palveluohjaus, arviointi, avun ja tuen tarjonta 21

22 Vaihe 1 Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen: Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli (luonnos) Yhteydenotot kuntien avainhenkilöille: Orientaatio, etenemisaikataulun sopiminen (huhtikuu 2017) Vaihe 2 Video- tai puhelinneuvottelut, vierailut kunnissa Vanhojen/nykyisten PEKE suunnitelmien läpikäyminen Perhekeskustoimintamalli toimijat, tilat, sisällöt, vastuut, etenemissuunnitelma Kuntakohtaiset kuvaukset (touko-kesäkuu 2017) Vaihe 3 PEKE toimeenpanosuunnitelmien osakokonaisuuksien kytkeminen KUNTIEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIIN 1. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN RAKENTEEN LUOMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTAMINEN 2. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen 3. Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta 4. Lähisuhde- ja perheväkivallan ennaltaehkäisy 5. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat 6. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki Muiden kehittämiskokonaisuuksien ja PEKEN integroiminen toisiinsa Vaihe 4 YHTEINEN TOIMINTAMALLI KÄYTÖSSÄ Uudenlainen toimintakulttuuri Matalan kynnyksen palveluiden sekä erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen sovittaminen Toimeenpanon jatkaminen Toimeenpanosuunnitelmien toteuttaminen Maakunnallisen mallin kuvaus ja jatkosuunnitelma Kevät 2017 Kevät-Kesä 2017 Syksy Syksy (elokuu marraskuu 2018)

23 Eroforum Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta Sisältö/tehtävä Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Ohjausryhmä Nykytilan kuvaus 1. Yhteydenotot kuntiin ja muihin toimijoihin, selvitystyö Kevät-syksy 2017 Koulutukset Muut koulutukset Vanhemmuussuunnitelma (HUOM! Opinnäytetyö) Perhekompassi - Apuaeroon.fi Seminaari 1 - Lapsi Kuokkalan kirkko Tiedottaminen 1. Kokeilukäyttö - Tiedottaminen kunnille - Pilottikunnat/-toimijat: Laukaa, Muurame, muut? Syksy Kevät 2018 Selvitystyö, tiedottaminen 2. Kuvaus maakunnan eropalveluista Kevät 2018 Seminaari 2 - Vanhemmat Kevät 2018 Tiedottaminen 2. Muutostarpeet ja vaikuttavuus - Webropol-kysely Syksy 2018 Tietojen täydentäminen, tiedottaminen 3. Eropalveluiden kehittämiskokonaisuuden jatkosuunnitelma Syksy 2018 Seminaari 3 - Toimijat Syksy 2018 Tiedottaminen 3. Vanhemmuussuunnitelman käyttöönotto maakunnassa - Päätös/linjaus Syksy 2018 Tiedottaminen Osallisuus,kokemusasiantun Opinnäytetyö (vanhemmuus- Toteutus Julkaisu

24 Millainen perhekeskustoimintamallimme on? Verkostomainen, fyysinen, sähköinen, hybridi Ketä perhekeskustoimintamalliimme kuuluu? Mitkä ovat meidän vahvuudet ja osaaminen? Millaista osaamista pitäisi vahvistaa, millaista resurssia tarvitsemme? Kuinka etenemme, kenen kanssa?

25 Hankasalmi Tapaaminen (aika muuttuu) Perhekeskustoimintamallin Joutsa / Luhanka Tapaaminen eteneminen kunnittain Jyväskylä Tapaaminen Tapaaminen Jämsä Tapaaminen (aika muuttuu) Kannonkoski Tapaaminen Videoneuvottelu Karstula Tapaaminen Keuruu Tapaaminen Tapaaminen Kinnula Tapaaminen Kivijärvi Tapaaminen Konnevesi Tapaaminen Kyyjärvi Tapaaminen Laukaa Tapaaminen Multia Tapaaminen Muurame Tapaaminen Petäjävesi Tapaaminen Pihtipudas/Viitasaari Tapaaminen Saarijärvi / Saarikka Tapaaminen Toivakka Tapaaminen Uurainen Tapaaminen Äänekoski Tapaaminen Prosessimainen - Kuntakohtainen; erityispiirteet, tarpeet, vahvuudet huomioiden - Kehittämiskoordinaattorit kuntien apuna ja tukena mallin rakentamisessa / käyttöönottamisessa - Tavoitteena maakunnallinen perhekeskustoimintamalli; yhteiset arvot ja periaatteet, toimintatavat Perhekeskuskehittämiskoordinaattorit Sari Paananen sari.h.paananen(at)jkl.fi Puh , Petri Oinonen petri.oinonen(at)jkl.fi Puh ,

26 ARVIOINTI Vaihe 1 Kevät syksy 2017 Erityis- ja vaativimman tason palvelut -KSLAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä Vaihe 2 Kevät 2018 Vaihe 3 Syksy/talvi 2018 Työskentelyn käynnistäminen ja yhteydenotot kuntiin 1. Yhteydenotot ja kuntakäynnit, suunnittelussa mukana olleiden tapaamiset. 2. Keskeisten toimijoiden kartoittaminen ja teemakohtaisten (perhetyö ja kuntoutus, systeeminen sosiaalityö, perhehoito, laitoshoito/sijaishuollon ohjaus ja valvonta, monitoimijainen arviointi, pitkäaikaissairaat lapset) työryhmien ja pilottien käynnistäminen 3. Osatoteuttajien tapaamiset ja yhteistyösuunnitelman teko 4. Etenemisaikataulun selventäminen 5. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus, asiantuntijapalvelut Maakunnallisen yhteisyön ja pilotointien jatkaminen 1. Integraation edistäminen yhdyspinnoissa perustason (perhekeskus ja kouluvarhaiskasvatus) kanssa 2. Toimintakulttuurin muutos ja sähköiset palvelut kokonaisuuksien edistäminen yhteistyössä toimijoiden (mm. JAMK) ja muiden koordinaattorien kanssa 3. Osallisuuden edistäminen yhteistyössä toimijoiden (lapset, nuoret pereet, kunnat jne) sekä yhteistyökumppanin (Pesäpuu) kanssa 4. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa (systeeminen sosiaalityö, perhehoito) 5. Maakunnallisen yhteistyön ja pilotointien jatkaminen ja etenemisestä viestintä, pilottien laajentaminen osaamisverkostoiksi? 6. Koulutukset (jo vaiheessa 1) Kehitetyt toimintamallit osaksi rakenteita ja arjen työtä 1. Reflektointi: Pilotointien koonti, arviointi (prosessina) ja hyvien käytänteiden levittäminen ja käyttöönotto, mihin jatkossa on keskityttävä? 2. Tuki muutostyölle jatkossa? suunnitelma

27 TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Työrukkanen Monitoimijainen perhetyö ja - kuntoutus Suunnittelutapaaminen Tuas / Paatti tapaaminen Teemaryhmä (Pilottikunnat + keskeiset yhteistyötahot) Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Monitoimijainen arviointi Maakunnallinen monitoimijainen koulutus Yhteistyö pilottikuntien kanssa, esim. Jkl 14.6., yhteiskehittämispäivä THL (ei vielä vahvistettu) Yhteistyö JAMK:n kanssa Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Systeeminen sosiaalityö Pilotointi käynnistynyt THL:n koulutuksella toukokuussa 2017 (Jyväskylä + Saarikka) Valtakunnallinen tapaaminen Pilotointi jatkuu syksy 2017, maakunnallinen osaamisverkosto/koulutus Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma

28 TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Työrukkanen Vammaiset lapset ja nuoret Maakunnallinen vammaispalvelutyöryhmä Maakunnallinen vammaispalvelutyöryhmä Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Yhteistyöpalaveri Vaalijalan kanssa Pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret Maakunnallinen yhteistyötapaaminen Yhteistyötapaaminen Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Maahanmuuttajaperheet, yksin tulleet turvapaikanhakijalapset ja -nuoret Yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa, suunnitelma Seminaari yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa syksy 2017 Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma

29 TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Perhehoito (maakunnallinen perhehoidon toimintamalli) Työrukkanen Maakunnallinen yhteistyötapaaminen Toinen maakunnallinen yhteistyötapaaminen Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma Sijaishuollon ohjaus ja valvonta Maakunnallinen sijaishuollon laitostapaaminen Maakunnallinen sijaishuollon laitostapaaminen Pilotointi, arviointi, jatkosuunnitelma, yhteistyö JAMK:n kanssa Osaamis- ja tukikeskusverkosto (vaativan erityistason palvelut) Valtakunnallinen tapaaminen Valtakunnallinen tapaaminen OT-keskus- aluetapaaminen Pienemmät alueelliset ja/tai teemakohtaiset työryhmät

30 TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO OSA-ALUE Osallisuus, kokemusasiantuntijuus Korkeakouluyhteistyö (tutkimus, käytännön harjoittelu) Kokemusasiantuntijat mukana kaikissa teemaryhmissä Asiantuntijapalvelut Koulutukset, integraatio ja sähköiset palvelut Esim. yhteiskehittämispäivät, yhteistyö JAMK:n ja erikoissairaanhoidon kanssa