Järvenpään kaupunkipolku 2017

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunkipolku 2017

2 Järvenpään kaupunkipolku 2017 Merkinnät Julkaisija Näköala Järvenpään kaupunki Kaupunkipolun loi 2007 laaja työryhmä, jossa oli edustajia Järvenpää-Seura ry:stä, Keski-Uudenmaan Matkailuoppaat ry:stä, Sykettä ja Sinfoniaa ry:stä sekä Järvenpään kaupungilta. Toimittajana toimi Pauli Saloranta. Tämä on kaupunkipolun kolmas päivitetty versio, jonka tekemiseen ovat osallistuneet Anju Asunta, Sampo Perttula, Tuomas Ravea, Aija Schukov, Siltasari-Peltonen ja Tarja Vuokkovaara. Kirjallisuutta ja valokuvien lähteitä: Koulujen kauppalasta kaupungiksi. Tämän vuosisadan Järvenpäätä. Järvenpään kaupunki 1980 Väinö Kyrölä (toim.) Kartanoitten katveessa. Muistikuvia Järvenpäästä. Järvenpää-Seura ry 1984 Väinö Leinonen (toim.) Sykettä ja sinfoniaa. Järvenpää aikuisen iässä. Järvenpään kaupunki 2001 Järvenpään historiaa vanhoin valokuvin Järvenpään kaupunki 1981 Kiitos kaikille tietoja antaneille yhteisöille ja kaupunkilaisille! Kansikuva Anju Asunta Taitto Innocorp Oy Painopaikka Forssa Print

3 ? a b c Pohjakartan Järvenpään kaupunki 2017

4 Järvenpään kaupunkipolku Kaupunkipolku yhdistää Järvenpään mielenkiintoisia kohteita kävelyreitiksi kaupungin keskustassa. Polun tarkoituksena on kaupungin tutuksi tekeminen sen asukkaille ja vierailijoille. Johdanto Järvenpään kehitykseen ovat vaikuttaneet 1600-luvulta alkaen ennen kaikkea kahden kartanon omistajien toiminta samoin kuin rautatien avaaminen ja helsinkiläisten huvila-asutus 1800-luvulla. Viime vuosisadan mullistuksia puolestaan olivat Järvenpään kartanon maiden palstoitus ja Karjalan evakkojen asuttaminen, jolloin kylään tuli kerralla uutta asukasta. Järvenpään kauppala irtautui Tuusulasta 1951 ja sai kaupunkioikeudet Kaupungin pinta-ala on 39,9 km 2, josta vesistöä 2,4 km 2. Elinvoimaisena kulttuurikaupunkina tunnetun Järvenpään merkittävimpiä vuosittaisia musiikkitapahtumia ovat Meidän Festivaali ja Euroopan suurin blues-tapahtuma Puistoblues. Järvenpään alueella Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön liittyvät Jean Sibeliuksen Ainola, Eero Järnefeltin Suviranta sekä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin Ahola. Uudempi taiteilijakoti on akateemikko Alvar Aallon toiselle akateemikolle Joonas Kokkoselle piirtämä, 1969 valmistunut Villa Kokkonen Vanhankylänniemessä. Nykyään asukkaan Järvenpäässä on edustettuna kymmeniä kansallisuuksia. Monikulttuurisuus onkin leimannut koko Tuusulan pitäjää Hyrylän varuskunnan perustamisesta alkaen. Nyt yhteistyötä naapurikuntien kanssa kehitetään KUUMA-kumppanuuden puitteissa. 1

5 2 Anju Asunta Kävelykatu Jannea koristavat kuvanveistäjä Pekka Jylhän muotoilemat joutsenaiheiset veistokset. 1 Sibeliuksentori Paikalla on ollut Savontieltä Vanhankylänniemeen vievän tien risteys viimeistään 1600-luvulta alkaen. Vuosituhannen vaihtuessa Järvenpään ja koko Keski- Uudenmaan uudeksi keskipisteeksi rakennettiin neliömetrin laajuinen tori. Se nimettiin Ainolassa 1904 lähtien asuneen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen mukaan. Sen vierelle avattiin 1999 vilkas kauppakeskus, jota edelleen laajennettiin 2004 yhdessä 7-kerroksisten asuinkerrostalojen kanssa, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Max Tenhunen. Kadunnimi Kenkä-Eskon polku periytyy kulmauksessa olleesta kenkätehtaasta. 2 Kävelykatu Janne Alueen omistaneen maanviljelysneuvos Bjarne Westermarckin tilauksesta maanmittari Woldermar Svaetichin suunnitteli 1920-luvulla Järvenpään keskustaan ruutukaavaa noudattavan huvilayhdyskunnan, jossa kaikkialle oli kävelyetäisyys. Samaa periaatetta edustaa nykyinen kävelykeskusta. Sen yleissuunnit-

6 telusta vastasi kaupungin toimeksiannosta maamme suurimpiin kuuluva yhdyskuntarakentamisen konsulttitoimisto Suunnittelukeskus Oy. Vuonna 2001 valmistunut Janne oli ensivuosinaan Suomen ainoa soiva kävelykatu. Talvisaikaan kadun reunoja lämmitetään kaukolämmön paluuvirtauksella. Vuosittaisia tapahtumia kävelykatu Jannella ovat Järvenpää-päivä, Maa elää sekä Puistobluesin katutapahtumat. Keski-Uudenmaan Osuuspankin talo valmistui 1970, suunnittelija Toivi Louhimo. Liikerakennus pankkisaleineen edustaa aikansa modernismia kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Aiemmin paikalla oli laajalti tunnettu elokuvateatteri Filmilinna. Kävelykadun varrella toimiva Sykettä ja Sinfoniaa ry on 1998 perustettu Järvenpään kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys. Se ideoi ja organisoi tapahtumia yhteistyössä yritysten ja muiden tahojen kanssa tavoitteenaan tehdä Jannesta järvenpääläisten yhteinen olohuone. Osuuskauppa Perhelä perustettiin Sen linjakas funkistyylinen liiketalo vuodelta 1940 on keskeisellä paikalla Jannen pohjoispäässä. Sittemmin rakennusta on laajennettu vaihtelevin tyylein. Perhelän kortteli uudistuu 2020-luvun alkuun mennessä kaupunkikeskukseksi, johon rakennetaan runsaasti uutta liiketilaa, toimistoja ja asuntoja. Vanhan Perhelän kaupunkikuvallisesti ja paikallishistoriallisesti arvokas katujulkisivu rakennetaan osaksi uudisrakennusta. Sibelius kävelykatu Jannella Vanhat järvenpääläiset muistavat Jean Sibeliuksen ( ) hahmon valkoisessa kesäpuvussaan, sikaria polttelemassa. Sibelius näki sävellajit väreinä, joista neljän mukaan on nimetty kävelykatu Jannen aukiot: Sininen (A-duuri), vihreä (F-duuri), punainen (C-duuri) ja keltainen (D-duuri). Kuvanveistäjä Pekka Jylhän muotoilemat, linnunsiipien muotoiset katuvalaisimet ja joutsenveistokset symboloivat Sibeliuksen rakastamia kurkia ja joutsenia. 3

7 4 3 Vanha Apteekintalo Venäjän rajan sulkeuduttua 1917 jälkeen Karjalan kannakselta, lähinnä Terijoelta, purettiin pietarilaisen hienoston kylmiksi jääneitä huviloita ja siirrettiin muualle Suomeen luvulla Bjarne Westermarck tuotti noin 200 huvilaa Järvenpäähän. Nyt niistä on jäljellä alle 20. Näkyvin ja tunnetuin on Vanha Apteekintalo, joka pystytettiin osoitteeseen Sibeliuksenkatu mennessä. Apteekkari Aina Kajander avasi 1927 talossa apteekin, joka toimi 1962 saakka. Sen jälkeen siinä toiminut mm. urheiluliike, kahvila ja antiikkiliike. Nykyisin talossa toimii ravintola. Rakennus on kunnostettu Yläkerrassa on asuintiloja. Vastapäisessä Rautatien puistossa oli asemapäällikön virka-asunto, joka on nyttemmin purettu. Kaupunkilaisia ja junamatkustajia ilahduttavat puiston vanhat lehmukset, joista osa on valaistu talvisin. 4 Matkahuolto Pieni puupäällysteinen linja-autoliikenteen asemarakennus valmistui 2004, suunnittelija Aki Davidsson. 5 Liisan grilli Valkosipulimajoneesistaan tunnettu grilli on toiminut samalla paikalla jo 1960-luvulta saakka. 6 Teollisuusalue Alueen kohteet kertovat Järvenpään monipuolisesta teollisesta menneisyydestä ja niiden uudet toiminnot yhteiskunnan muutoksesta. 6 a. Entinen kumitehdas / Emalikukka Vanhin osa valmistui Sitä on laajennettu viimeksi 1970-luvulla. Ennen kulutuselektroniikkaan keskittymistä Nokia valmisti Järvenpäässä kumisaappaita, renkaita, autojen roiskeläppiä ja muita kumivalmisteita. Tiloissa on viime vuosina toiminut Temal Oy, joka on pohjoismaiden johtava emaloitujen saniteettituotteiden ja julkisivulevyjen valmistaja. Vuonna 1994 perustettu yhtiö on yksityinen perheyhtiö, joka on suora jatke Wärtsilän ja Hackmanin jo 1910-luvulla aloittamaan toimintaan. Vuodesta 2001 on rakennuksessa toiminut myös kulttuuriteollisuuden yrityskeskus. Tänä päivänä, Temalin siirrettyä toimintansa muualle, on talo täyttynyt eri alojen pienyrittäjistä,

8 kirpputoreista ja liikuntatoimijoista. Viimeisin tulija on Järvenpään kaupungin nuorisopalvelut ja kahvila. Emalikukan kauppa- ja elämyskeskus tarjoaa monenlaista palvelua ja toimintaa kaupunkilaisille. 6 b. Entinen valssimylly Bjarne Westermarck perusti paikalle Suomen ensimmäisen valssimyllyn vuonna Mylly paloi 1944, jolloin Suomen Maanviljelijäin Kauppa (SMK) osti sen ja rakensi uuden myllyrakennuksen. Komea funkistyylinen rakennus valmistui Sen siiloihin mahtuu viisi miljoonaa kiloa viljaa. Mylly lopetti toimintansa 1971 ja se purettiin Valssimyllyn paikalle on rakennettu asuinkerrostalo, joka toistaa siiloston pyöreitä muotoja. Muuntamo ja porttirakennus sekä entinen meijeri on säilytetty. 6 c. Entinen matto- ja plyyshitehdas (Näkyy paremmin kohteelta 13.) Insinööri Edward Cooper perusti yhdessä vaimonsa kanssa tehtaan vuonna Rakennuksen vanhimmat osat valmistuivat Rakennusta on sittemmin korotettu. Järvenpäässä harvinaisen suuri teollisuusrakennus Tuula Siltasari-Peltonen Entisen valssimyllyn siilot ovat esikuvana uuden kerrostalon muodoille on puhdasta funkista: huomaa yksityiskohtana pieni parveke linjakkaassa julkisivussa. Rakennus on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ja samalle tontille on suunnitteilla uusi asuinkerrostalo. 7 Westermarckin puisto Pajalan uusien kerrostalojen keskellä on Myllytieltä Kaskitielle ulottuva korkealaatuinen kaupunkipuisto, jota on rakennettu useassa vaiheessa. Puiston eteläosan rakentaminen jatkuu viereisten kerrosta- 5

9 6 lojen valmistuttua. Puiston suuntaviivat esitettiin vuonna 2001 Pajalan alueen arkkitehtikilpailussa, jonka pohjalta laadittiin alueen kaavarunko ja asemakaava. Puisto jatkuu aikanaan Kaskitien pohjoispuolella, kun Seutulantalon ympäristön tulevaisuus täsmentyy. 8 Musiikkiopiston talo Järvenpään ensimmäinen kolmikerroksinen kivirakennus valmistui 1919 Westermarckin kasvinjalostuslaboratorioksi Gösta Cajanuksen suunnittelemana. Vuonna 1918 aloitettu kasvinjalostustoiminta, 1920 alkaen Suomen Kylvösiemen Oy, oli ensimmäinen laajamittainen yritys jalostaa järjestelmällisesti maamme oloihin soveltuvia viljelyskasveja. Toiminta loppui pian Järvenpään kartanon vararikkoon, mutta valtio lunasti osan jalostusaineistosta ja palkkasi jalostustoimintaa johtaneen maisteri, sittemmin professori Vilho A. Pesolan jatkamaan työtä Maatalouskoelaitokselle Tikkurilassa. Sen kasvinjalostusosasto siirrettiin 1928 Jokioisille, jossa toimii edelleen Boreal-nimellä. Kaupungin haltuun talo siirtyi Rakennukselle oli jo purkulupa, mutta Järvenpää-Seura ja Järvenpää Kartanon Rotary -klubi sekä järvenpääläiset arkkitehdit yhteistuumin pelastivat sen tuholta. Nykyisin arvorakennuksessa toimii kuntien ylläpitämä Keskisen Uudenmaan musiikkiopisto. 9 Seutulantalo Kaupungin tekninen toimi on vuodesta 2003 alkaen toiminut entisessä Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen toimitalossa, joka valmistui 1986, suunnittelija Jorma Pankakoski. Sisäpihalla on vesiallas ja kuvanveistäjä Erkki Erosen abstrakti veistos Soihtu. Seutulantalo on mm. Kaupunkikehityksen ja Järvenpään Veden toimistokäytössä, ja siellä toimii myös kaupungin palvelupiste. Samalla tontilla toimii kaupunkitekniikan varikko. Jäähallia vastapäätä olevassa metsikössä sijaitsi Seutulan kartano, jonka Bjarne Westermarckin vanhemmat rakennuttivat tälle kihlajaislahjaksi Arvorakennuksen annettiin rappeutua 1970-luvulla ja lopulta se purettiin pois kivijalkaa myöten. Pihapiiristä löytyy vielä kulttuurikasveja, mm. kuusamaa.

10 Bjarne Westermarck Järvenpään kartanon tytär Alfhild Ehrström avioitui metsänhoitaja Anton Westemarckin kanssa ja 1888 he saivat pojan Bjarne Rudolf Alexanderin. Hän opiskeli Kööpenhaminan maatalous-korkeakoulussa ja tutustui nykyaikaiseen maatalouteen eri pohjoismaissa. Pian Bjarne ryhtyi kehittämään ennestäänkin kukoistavan kartanon toimintaa. Hän osti naapuritiloja, käynnisti peltojen lannoituksen ja salaojituksen, hankki ensiluokkaisen karjan, parhaita kasvilajikkeita ja uudenaikaisia koneita sekä perusti meijerin. Tiluksia oli laajimmillaan 1920-luvun alkupuolella hehtaaria. Hän käynnisti viljelyskasvien jalostustoiminnan Suomessa (ks. Musiikkiopiston talo). Bjarne Westermarckia arvostettiin paikkakunnalla hyvänä työnantajana ja yhteiskunnallisten asioiden hoitajana. Uudistukset vaativat rahaa, jota hankittiin mm. myymällä puutavaraa kartanon metsistä. Menestyksen myötä Bjarne Westermarckille kertyi lukuisia luottamustehtäviä. Hän oli monien järjestöjen perustajajäsen ja mm. Maatalous-Osake-Pankin hallintoneuvoston jäsen sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja. Lisäksi Westermarck toimi erinäisissä valtion komiteoissa. Maanviljelysneuvoksen arvonimen hän sai 1919 ja tuli valituksi eduskuntaan Maalaisliiton (nyk. Keskustapuolue) listalta vuonna Westermarckin laajojen liiketoimien takia kartano joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja 1924 iso osa sen maista myytiin valtiolle. Jäljelle jäi kuitenkin alue nykyisen kaupungin keskustassa. Perhe muutti metsästysmajaan nykyiselle Myllytielle ja Bjarne alkoi kehittää Järvenpään asemanseutua pienteollisuuden ja kaupan keskukseksi. Hän teetti palstoitussuunnitelman ja tuotti Terijoelta hirsihuviloita asuinrakennuksiksi. Westermarck oli vaikuttamassa Järvenpään yhteiskoulun perustamiseen 1928 ja pani vireille hankkeen Järvenpään erottamiseksi Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi. Järvenpää sai kaupunkioikeudet New Yorkin pörssiromahdus 1929 ja seurannut lama veivät Järvenpään kartanon lopulliseen vararikkoon. Bjarne Westermarck vetäytyi Järvenpäästä tilalleen Nastolaan, jossa hän mm. kasvatti ja jalosti siipikarjaa. 7

11 10 Kartanon koulukeskus ja liikuntahallit Kartanon yläkoulu valmistui 1969 ja Pajalan koulu Oppilaita näissä on yhteensä runsaat noin 750. Jäähalli on valmistunut 1990 ja uimahalli Uimahallin peruskorjaus ja laajennus valmistui vuonna Vesa Huhtikangas 11 Jumalansynnyttäjän kazanilaisen ikonin kirkko Terijoen ortodoksisen seurakunnan toiminta jatkui Karjalan luovuttamisen jälkeen 1944 Järvenpäässä Harjulan kansakoulun tiloissa. Seurakuntalaiset rakensivat talkoilla oman vaatimattoman kirkon, joka valmistui Sisustus koostui Terijoen ortodoksikirkon esineistöstä, jonka kirkkoherra Mikael Orfinski oli pelastanut. Esineet olivat seurakuntalaisten itse valmistamia; ikonostaasin puukoristeet oli veistänyt Terijoen Kuokkalassa asunut taiteilija Ilja Repin. Vireän toiminnan ansiosta Järvenpäähän alkoi pian muuttaa muualle Suomeen asettuneita evakko-ortodokseja. Vuonna 1950 seurakunta kuitenkin lakkautettiin ja jäsenet liittyivät Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan. Sipulikupoli on ortodoksikirkon näkyvin ulkoinen tunnusmerkki. Uusi Järvenpään ortodoksinen kirkko vihittiin käyttöön 1980 vastapäätä edellistä, suunnittelijana nyt Ivan Kurdjavtsew. Jouluksi 2000 valmistuivat Jurij Mitroshinin toteuttamat seinä- ja kattomaalaukset. Kirkon pihalla kasvavista kuusista pienempi on tuotu Lintulan Pyhän kolminaisuuden luostarista Heinävedeltä, toinen on kaupungin istuttama. Tammi puolestaan on 600 vuotta vanhan emäpuun vesa Kuremäen Pühtitsan luostarista Itä-Virosta.

12 Agneta Cooperilla oli elinikäinen asumisoikeus. Rouva Cooper kuoli 96-vuotiaana Villa Cooperissa toimii tällä hetkellä Järvenpään Käsintekijät. Kadun toisella puolella on keltainen metsästysmaja vuodelta Rakennus toimi aluksi konttorina ja myöhemmin Bjarne Westermarckin asuinrakennuksena. Tehtailija Edward Cooper talonsa portailla. 12 Villa Cooper Kansallisromanttinen hirsirakennus valmistui 1904 Aholan lähelle Järvenpään kartanon tyttärelle Sigridille ja tämän puolisolle Gösta Enckellille. Huvilan suunnitteli samaan aikaan valmistuneen Ainolan piirtänyt arkkitehti, myöhemmin professori Lars Sonck. Rakennus siirrettiin 1917 nykyiselle paikalleen, jossa se palveli ensin kartanon toimihenkilöiden ruokalana. Omistajaksi tuli 1932 tehtailija Edward Cooper puolisoineen. He asuivat huvilassa itse ja rakensivat sen ympärille englantilaisen puutarhan uima-altaineen. Rakennus siirtyi kaupungin haltuun irtaimistoineen 1973, josta eteenpäin kuitenkin 13 Entinen sähkölaitos Tuusulan Seudun Sähkölaitoksen pääkonttorin eteläinen osa valmistui Nykyisin rakennus on toimistokäytössä. Huomaa viereinen muuntaja vuodelta 1932: sähkölaitoksen johtaja Lauri Lindberg suunnitteli sopusuhtaisen ja veikeän pagodi-kattoisen mallin, jollaisia on ainoastaan entisessä Tuusulan pitäjässä. 14 Kaiskon Huvila Talon rakennutti kumitehtaan johtaja P. Kaisko 1930-luvulla saksalaisten jugend-tyylisten mallipiirustusten mukaan. Rakennuksessa on toiminut kuvataidekoulu ja kesäisin lasten matkailukohde Pikku- Ainon koti, jonka nimi tulee järvenpääläisen Kristiina Louhen Aino-kirjoista. 9

13 10 Valtuustokadun toisella puolella on samaisen Kaiskon asunnokseen rakennuttama kaunis funkistalo, johon asennettiin kaikki mukavuudet jo rakennusvaiheessa Rakennuksen käyttäjäksi tuli 1970-luvulla päiväkoti Puistola, joka toimii edelleen. Päiväkodin vieressä Erkki Collianderin piirtämässä pesubetonipintaisessa 1975 valmistuneessa rakennuksessa (Myllytie 3) toimii muun muassa Maahanmuuttajatoimisto Verso ja squashkeskus. 15 Seuratalo Seuratalo, eli seukka tai seuris, valmistui 1932, suunnittelijana T. Ehrsted. Seuratalo rakennettiin paikallisten seurojen yhteishankkeena. Mukana olivat Nuorisoseura, Järvenpään Palo, Lotta Svärdin paikallisosasto ja Tuusulan maataloustuottajien yhdistys. Käyttö oli monipuolista: oli tansseja ja iltamia, kesäjuhlia ja puulaakihiihtoja. Tiloja vuokrasivat mm. vapaapalokunta, suojeluskunta, seurakunta, Pelastusarmeija ja adventistit. Sodan aikana talo oli puolustusvoimien koulutuskäytössä. Rakennusta laajennettiin 1955, kaupungin haltuun se siirtyi Talo kunnostettiin 2004 yhdistysten ja yksityisten käyttöön. 16 Kaupungintalo Valmistui vuonna Selkeälinjaisen toimistorakennuksen suunnitteli Jorma Pankakoski. Sen toteutus tuli laskettua edullisemmaksi öljykriisin jälkeisessä suhdannekuopassa. Ala-aulassa ovat kaupungin kirjaamo ja neuvontapiste. Kaupungin toimistot siirtyvät rakennuksesta pois vuonna 2018 ja uusia tilaratkaisuja etsitään 2020-luvun alkuvuosina. 17 Järvenpää-talo, kirjasto ja taidemuseo Järvenpää-talo valmistui Kulttuuri- ja kongressikeskuksen yleisen arkkitehtikilpailun voittivat Olavi Lipponen ja Erkki Karonen ehdotuksella, joka muodostaa ehjän kokonaisuuden ja suojaisan pihapiirin kaupungintalon naapuriin. Järvenpää-talon Sibelius-salissa on 567 paikkaa ja Juhani Aho -salissa 163. Niiden kiitetyn akustiikan suunnitteli Alpo Halme. Aulassa on näyttelytila Järnätti. Taloon tehtiin jo alun perin tilat kellariteatteri Pikku-Kallelle. Kirjaston alakerrasta varattiin tilat taidemuseolle, joka toteutettiin Jatta von Konowin suunnitelman mukaan vuonna 1992 ja jota laajennettiin vuonna Järvenpään taidemuseon kokoelma koostuu

14 Kaupungin sydän sykkii Järvenpää-talon, kirjaston ja taidemuseon vaiheilla. Anju Asunta kahden kansallisesti merkittävän taiteilijan, Venny Soldan-Brofeldtin ( ) ja Eero Järnefeltin ( ) tuotannosta. He työskentelivät viime vuosisadan vaihteessa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäseninä ja taiteilijanaapureina. Kokoelmateosten aihepiirit sisältävät niin värikylläisiä maisemia, luonnonlyriikkaa, perheen arjen kuvauksia kuin taidokkaita muotokuvia. Teokset on tehty aivan lähellä melkein museon naapurissa. Järvenpään taidemuseossa on vaihtuvia näyttelyitä sekä museokauppa. Järvenpää-talon ja kirjaston lattioissa on satoja oikosarvien fossiileja. Lattialaattojen kivi on Öölannista ja peräisin ajalta, jolloin lämpimät trooppiset meret kuhisivat elämää. Sisämerien pienet oikosarvet olivat vain muutaman millimetrin pituisia, mutta valtamerissä nämä pedot saattoivat kasvaa jopa 22-metrisiksi. Viereisen Kulttuuripuiston jalopuut ja kilpikaarnamännyt ovat entisten VR:n asuinrakennusten pihapuita. Puistossa on Erkki Erosen veistämä Sibeliuksen patsas vuodelta Ainolaan katsova Sibeliuksen näköispatsas siirrettiin nykyiselle paikalleen Tapiola-puistosta Mannilantieltä Toinen Erkki Erosen veistos, Kylpevät kyyhkyt, sijaitsee sisällä kirjastossa. Hallintokadun toisella puolella on Sibelius-Akatemian oppilasasuntolaksi rakennettu kerrostalo Nuottila vuodelta 1984, suunnittelija Sibeliuksen tyttärenpoika Petri Blomstedt. Käyttötarkoituksen mukaisesti osa asunnoista oli alun perin äänieristettyjä. Nykyään kiinteistöä hallinnoi Järvenpään kaupungin omistama Mestariasunnot Oy. 11

15 12 Erkki Eronen Kuvanveistäjä Erkki Eronen syntyi Pälkjärvellä Laatokan Karjalassa Sotien jälkeen Eronen opiskeli kuvanveistoa Taideteollisen oppilaitoksen päiväkoululinjalla Ateneumissa Helsingissä ja sieltä valmistumisensa jälkeen akateemikko Wäinö Aaltosen johdolla, jonka apulaisena myöhemmin toimi. Erosen taiteen lähtökohtana on realismi, mutta työt ovat usein tyyliteltyjä. Monipuoliseen tuotantoon sisältyy mm. 40 julkista veistosta, joista 10 on Järvenpäässä, sekä lisäksi hautamuistomerkkejä ja noin sata muotokuvaa. Eronen on saanut uransa aikana lukuisia palkintoja ja kunniajäsenyyksiä. Vuodesta 1956 alkaen Erkki Eronen on työskennellyt professori Matti Aaltosen suunnittelemassa ateljeekodissaan Järvenpään Loutissa. Sen on vuodesta 1959 jakanut puoliso Elli Marjatta os. Pura. Kotikaupungissaan Eronen on ollut aktiivinen monilla aloilla. Hän teki aloitteen Järvenpään Kuvaamataidekerhon perustamisesta 1958 ja oli mukana perustamassa seurakunnan päiväkerhotoimintaa 1964 sekä Keski-Uudenmaan Big Bandia Rautatieasema Päätöksen rautatien rakentamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan teki keisari Aleksanteri II vuonna Rata valmistui 1862 ja yhtenä ensimmäisistä sen varrelle Järvenpään asema jo Suunnittelijaksi arvellaan lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltiä, taidemaalari Albert Edelfeltin isää. Radan avaamisen 100-vuotisjuhlintaan liittyen 1962 aseman seinään kiinnitettiin Erkki Erosen muotoilema muistolaatta. Asemanmäellä oli alun perin yli 10 rakennusta, joista vain itse asema on jäljellä. Se siirrettiin kokonaisena 25 metriä uusien raiteiden tieltä vuonna Siirto on kuvattu Rakas Järvenpää -elokuvassa. Aseman alikulkutunneli toteutettiin 1980-luvun lopulla Järvenpää-talon rakentamisen yhteydessä Erkki Collianderin suunnitelman mukaan. Siitä tuli koko lähiliikennealueen tyylikkäin kauniisti aaltoilevine rimapaneelikattoineen. Pasila-Riihimäki pääradan lisäraiteen rakentaminen nykyisen radan länsipuolelle tulee muuttamaan asemanmäen liikenneyhteyksiä ja laiturialuetta. Asemarakennus säilytetään nykyisellä paikallaan. Pysäköinti- ja pyöräpaikkojen parantaminen sekä bussi- ja taksiliikenteen järjestelyt ovat suunnitteilla. Toteutus on vuosina

16 mm. käräjäoikeus ja työvoimatoimisto. Vanhassa osassa vuodelta 1975 on poliisiasema ja ulosottovirasto. Viereisellä tontilla on Keski-Uudenmaan verotoimisto. Virastotalon edustalla on Järvenpään Yrittäjien ja Nuorkauppakamarin tilaama Erkki Erosen Pikku-Kalle-patsas vuodelta Näkymä asemanmäeltä Sibeliuksenkadulle eli nykyiselle kävelykatu Jannelle 1930-luvulla. 19 Scandic Järvenpää Valmistui 1990, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Päkki. Aiemmin Rivolina tunnettu hotelli tukee myös Järvenpää-talon käyttöä kulttuuri- ja kongressipaikkana. Sen yhteydessä toimii italialaisravintola Casa Toscana. 20 Valtion virastotalo Valmistui 1997, suunnittelijana Erkki Valovirta. Rakennus täyttää vaativan paikan kaupunkimiljöössä. Siinä toimii erilaisia valtion virastoja, 21 Validia Ammattiopisto Siviili- ja asevelvollisuusinvalidien liitto hankki 1947 entisen Bauerin silkkitehtaan rakennukset yhdistettyä opetus- ja tuotantolaitosta varten ja rakennutti opiskelija-asuntolat Mannilantien varteen. Valtion Arava-lainan saaminen asuntolahankkeeseen edisti osaltaan Järvenpään erottamista Tuusulasta omaksi kauppalakseen, sillä lainaa ei myönnetty maalaiskunnille. Kampukselle on noussut useita lisärakennuksia eri vuosikymmenillä, uusimpana vuonna 2004 Kirsti Sivénin suunnittelema asuntola. Nykyinen yli 600 oppilaan valtakunnallinen Validia Ammattiopisto on ammattiin valmistava ja täydennyskouluttava monialainen oppilaitos, joka on keskittynyt toimintakyvyltään erilaisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden koulutukseen. 13

17 14 22 Harjuvaaran huvila Järvenpään sahan perustajan Tyyne Walfrid Harjuvaaran kotihuvila on 1910-luvun alusta. Harjuvaara oli aktiivinen myös vuoden 1886 paikkeilla perustetussa Järvenpään Puhelinyhdistyksessä, joten kylän puhelinkeskus toimi huvilassa vuosina , kunnes yhdistys myytiin Keravan puhelinyhdistykselle. Puhelinvälittäjän tehtäviä hoiti neiti Mimmi Holm yli 30 vuotta. Rakennus on kaupungin hallussa. Tiloissa on toiminut englantilainen leikkikoulu, yksityinen päiväkoti Aksentti ja tähtitieteellinen yhdistys Altair. Vieressä on Tapiola-puisto. 23 INVAn opiskelija-asunnot Järvenpään ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuivat 1952, suunnittelijana Esko Suhonen. Pohjoisimman talon päädyssä on reliefi, joka muistuttaa opiskelun tavoitteista. Sisäpihan puistoalueen suunnitteli Eino Kalervo. Pihalla on saarnivaahteroita, ylijäämämaasta tehty kumpare sekä lentopallokenttä, joka on tosin muutettu pysäköintialueeksi. Järvenpään puhelinnumeroita 1900-luvun alussa 1 Järvenpään kartano 2 Järvenpään kartano 3 Vanhankylän kartano 4 Jokelan kartano 5 Järvenpään Majatalo 6 Ylikartano Nummisissa 7 Alikartano Nummisissa 8 Lammaskallio (K.J.Winqvist) 9 Ahola (Aho) 10 Haarajoen kartano 11 Kellokosken tehdas 12 Tuusulan piirin nimismies Frostell 13 Åberg Vilho (leipuri) 14 Tuusulan pappila 15 Majatalo (myöhemmin J:pään Saha) 16 Jokelan tiilitehdas (Jokelan asema) 17 Järvenpään asema Väkiviinapolttimo 21 Kellokosken keskus 22 Sibelius Jean

18 mäisen päiväkodin, joka oli 20 vuoden ajan myös ainoa. Nykyäänkin talossa järjestetään monenlaista kehittävää toimintaa kaikenikäisille lähiseudun asukkaille. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen osallistuivat Sibelius-patsaan paljastustilaisuuteen Tapiola-puistossa Presidenttiparin takana näkyvät mm. Järvenpään kauppalanjohtaja Einar Pyykkö sekä Sibeliuksen tyttäret. 24 Setlementti Louhela Englannissa 1884 alkanut setlementtiliike vakiintui Suomeen vuonna 1918 teollisuusseutujen evankelioimisseuran muodossa. Heti viime sotien jälkeen helsinkiläinen Kalliolan setlementti aloitti Järvenpäässä nuorten kerhotoiminnan, joka itsenäistyi Louhelan nimellä vuonna Toimitalo on rakennettu osin talkoilla. Vuonna 1953 Louhelan setlementti avasi Järvenpään ensim- 25 Vanha kaupungintalo Rakennus valmistui 1955, suunnittelijana Jorma Järvi. Alakerrassa toimi aluksi kauppalan toimisto. Myöhemmin koko talo oli kaupungintalona Tiloissa toimi pitkään Järvenpään Opisto ja ylemmät kerrokset ovat olleet asuinkäytössä. Rakennuksen takana on vanha opettajien asuntola vuodelta Sen pihapuutarhassa on kotimaisia maatiaiskasveja ja erikoisuuksia kuten euroopanpyökki, japaninvaahtera ja kellokuusama. 26 Lepolan peltoaukea Entisen maatalousnormaalikoulun alue peltoineen avautuu heti keskustan eteläpuolella. Sen suunnittelusta järjestettiin 2006 arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti oululainen Arkkitehdit M3 Oy. Alueelle on suunniteltu asuntosaarekkeita yli asukkaalle. Kaupunki on luovuttanut tontteja asuinrakentamiseen vuodesta 2010 lähtien. 15

19 16 Vanhalle navetanmäelle on noussut Ratsastuskeskus Aino maneeseineen. Kaupunki on rakennuttanut alueelle päiväkoti Pollen. 27 Keskustan koulut Keskuskoulu valmistui 1952, suunnittelijana Arvo Aalto. Nykyisin koulun tiloissa toimivat Järvenpään Yhteiskoulun alaluokat sekä Järvenpään Opisto. Eteläpuolella on Juholan koulu, jossa erityisopetusta, ja pohjoisessa vuonna 2006 peruskorjattu Järvenpään Yhteiskoulu, jonka vanhin osa on vuodelta Oppilaita kouluissa on yhteensä noin 700. Kuntotalon liikunta- ja uimahalleineen ja sen takana kohoavan tornitalon suunnitteli 1973 Erkki Colliander. Uimahalli on nyt suljettuna ja odottaa uutta käyttöä. Keskusurheilukentällä on kahdeksan juoksurataa, yleisurheilulajien suorituspaikkoja sekä nurmipäällysteinen jalkapallokenttä. Viereisellä tekojääradalla on kesällä tenniskenttiä. 28 Kirkonmäki Järvenpään seurakunta erosi Tuusulasta 1952 ja sai oman hautausmaan Nykyään seurakunnassa on noin jäsentä. Kirkko vihittiin käyttöön Arkkitehti Erkki Elomaan suunnittelema, kaunistelematonta betonibrutalismia edustava rakennus on suojelukohde. Se muodostaa suojaisan pihapiirin vuonna 1940 seurakuntataloksi valmistuneen vanhan kirkon ja miljardien vuosien ikäisen peruskallion kanssa. Kellojen kuusi soittoääntä on säveltänyt akateemikko Joonas Kokkonen. Tyylitellyn puisen alttarikrusifiksin on veistänyt Erkki Eronen ja kirkkotekstiilit suunnitellut tekstiilitaiteilija Tyyne Pakarinen. Seurakuntatalo juhlasaleineen ja kirkkoherranvirastoineen vihittiin käyttöön 1982, suunnittelijana kaupunginarkkitehti Erkki Colliander. Juhlasalin lasimaalaus on Antti Vuoren. Pihapiiriin valmistui 2003 Kirkkopiha, jossa on diakonia- ja kasvatustyön tiloja. Sen takana jatkuu Yrjö ja Hanna -säätiön palvelukoti. Kokonaisuuden suunnitteli arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen. Kirkon viereen rakennettiin vuonna 2011 rakennusarkkitehti Keijo Kaltevan suunnittelema nelikerroksinen Kirkonkulma. Hyvin suosituksi tilaksi on muodostunut 2012 käyttöön vihitty Elävän veden kappeli, joka on saanut nimensä alttariseinän porattua alkuperäistä kalliota pitkin valuvasta vedestä.

20 Tuula Siltasari-Peltonen Kirkonkulma palvelee seurakunnan monitoimitilana. Kappelin lasimaalaukset on suunnitellut ja toteuttanut järvenpääläinen lasitaiteilija Sari Narmala. Maalausten aiheena on Psalmi 23 Herra on minun paimeneni ja kaikkien kolmen lasimaalausikkunan läpi kulkee vesipuro. Vesiaihe jatkuu lattian sinisissä laatoissa alttarilta lähtevänä purona. 29. Tuusulanjärvi Tuusulanjärven rannoille alkoi muodostua pysyvää asutusta 1200-luvulla. Järven nimi oli tuolloin Kaukjärvi (muinaissuomen kauka merkitsee pitkää). Seurakuntajaossa alue kuului Sipooseen paitsi Vanhakylä Vihtiin. Kaukjärven alueen asukkaat kyllästyivät 1600-luvulla pitkään kirkkomatkaan Sipooseen ja 17

21 18 halusivat perustaa oman seurakunnan. Hanketta tuki vahvasti Vanhankylän kartanon omistaja ratsumestari Nils Stålhane. Lopulta Turun piispa Isak Rothovius määräsi perustettavaksi Tuusulan kappeliseurakunnan, joka itsenäistyi Seurakuntalaisia oli tuolloin noin 680. Järveä alettiin kutsua Tuusulanjärveksi. Tuusulanjärvi oli aikoinaan sekä kesällä veneillä että talvella jäätietä myöten järvenpääläisten kulkuväylä Tuusulan kirkolle. Nykyisin järvellä liikkuvat mm. Tuusulanjärven purjehtijat ja Tuusmelojat sekä vapaa-ajan kalastajat. Säiden salliessa Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta kunnostavat talvisin järvelle hiihtoväylän ja luisteluradan. Tuusulanjärven pinta-ala on 6 km 2 ja suurin syvyys 10 metriä, mutta keskisyvyys vain 3,2 metriä, joten järvi on altis rehevöitymiselle. Jo 1930-luvulla järven tila alkoi huonontua maatalouden hajakuormituksen ja asutuksen jätevesien vuoksi. Huonoimmillaan tilanne oli 1960-luvun lopulla. Keinoilmastaminen 1972 alkaen ja Järvenpään jätevesien pumppaaminen meriviemäriin 1979 alkoivat kuitenkin parantaa tilannetta. Pahan sinileväkesän 1997 jälkeen kerättiin kansalaisadressi järven kunnostuksen puolesta. Aikanaan vilkas Tervanokan uimaranta oli vuosikymmeniä suljettu järven huonon kunnon vuoksi. Se avattiin kunnostettuna uudelleen käyttöön Siihen saatiin 20 miljoonaa markkaa valtion ja kuntien rahaa. Hoitokalastuksella on vähennetty särkikalakantaa. Tämä on auttanut petokaloja pitämään särjet kurissa sekä lisännyt leviä syövää eläinplanktonia. Tuusulan Rantamoon valmistui 2001 vesiensuojelukosteikko, jossa suuri osa ravinteista jää rantakasvillisuuteen. Vuonna 2006 ruopattiin järven eteläpää, millä pyrittiin lisäämään veden virtausta.

22 Shutterstock Tuusulanjärven Natura-alue Tuusulanjärven rehevien rantojen kosteat niityt ja rantaluhdat ovat Uudenmaan luonnolle tyypillisiä. Niillä pesii ja levähtää useita harvinaisia lajeja. Tuusulanjärvi on siten valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Siksi sille on muodostettu 200 hehtaarin laajuinen Natura-alue, joka koostuu kolmesta osasta järven pohjois- ja eteläpäässä sekä länsirannalla. Linnuston kannalta Natura-alueen arvokkain osa on järven pohjoispää. Siellä on 1990-luvulla pesinyt 800 paria uhanalaisia naurulokkeja yllättävän lähellä ihmisasutusta. Lokit hävisivät 2000-luvun alussa mutta palasivat 2006, kun aluetta oli muokattu niille sopivammaksi mm. poistamalla pensaita. Lahdella on tavattu kaikkiaan 46 pesivää lintulajia, mm. luhtahuitti, telkkä ja tukkasotka. Alue on myös tärkeä muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka. Mm. harmaahaikaroita saapuu syksyisin runsaasti. Myös järven eteläpäässä pesii useita mielenkiintoisia lajeja, kuten lapasorsa, luhtahuitti ja liejukana. Tuusulanjärven rantametsissä ja kulttuurimaisemassa viihtyvät Suomessa uhanalainen pikkutikka ja harvalukuinen ruisrääkkä sekä nuolihaukka. Länsirannalta on Rantamon kosteikon rakentamisen jälkeen lähtenyt lentoon vuosittain satoja naurulokin ja kymmeniä kalatiiran poikasia. Vanhankylänniemen alueella on myös merkittäviä kasvillisuusesiintymiä sekä lepakoiden, sammakkolajien (mm. viitasammakko), perhosten ja hyönteisten elinympäristöjä. Koirapuistosta alkavat pitkospuut vievät suojelualueelle ja lintutornille. Reitti on nimetty Joukon poluksi järvenpääläisen luontoaktiivin Jouko Veikkolaisen mukaan. Lintutornista avautuu näkymä järven pohjoispään rantaluhdalle, jolla kasvaa runsaasti karpaloa ja saroja. Loppukesällä luhdalla voi nähdä suosirkan sekä muita avoimilla rantasoilla viihtyviä hyönteisiä. Shutterstock 19

23 20 30 Tervanokka Paikalla oli uimaranta 1960-luvulle saakka, jolloin sen käyttö loppui järven saastumisen vuoksi. Veden laadun parannuttua kaupunki rakensi uimarannan uudelleen Järvenpää-Seuran aloitteesta ja se avattiin kesäkuussa Rannan tuntumas- ta löytyvät Järvenpään nimikkokasvi keltavuokko ja nimikkoeläin silkkiuikku. Toisella rannalla näkyy Vanhankylänniemi. Tervanokantien varrella sijaitsee myös kaupungin ylläpitämä matonpesupaikka, jonka valumavedet johdetaan viemäriin. Vanhankylän kartano Tuula Siltasari-Peltonen Ratsumestari Nils Stålhane muodosti Vanhankylän kartanon 1600-luvun alkupuoliskolla yhdistämällä useita omistamiaan tiloja. Stålhanella oli ratkaiseva osuus Tuusulan irrottautumisessa Sipoosta omaksi kappeliseurakunnakseen Muistona tästä Tuusulan kunnan vaakunassa on Stålhanen suvun aatelisvaakunasta otettu pistoolinlukko. Kartano kuului Stålhanen suvulle 1800-luvun alkuun saakka, jolloin se rappeutuneena joutui pois suvulta. Asiaan vaikutti vänrikki Nils Stålhanen suuri perillisjoukko. Vänrikki eli 92-vuotiaaksi ja jätti kahdesta avioliitostaan 27 perillistä sekä vielä avioliiton ulkopuolella syntyneitä jälkeläisiä. Eri vaiheiden jälkeen Vanhankylän isännäksi tuli 1849 merikapteeni Johan Henrik Åström, jonka suku omisti kartanon 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Kartano lähti Åströmien aikana uuteen nousuun. Tiluksia oli nyt noin hehtaaria ja lehmiä 250. Sittemmin kartanolla oli useita omistajia ja se rapistui jälleen päätyen lopulta Järvenpään kauppalalle Tässä vaiheessa maata oli jäljellä enää 115 ha. Åströmien aikainen kaunis päärakennus palveli pitkään matkailukeskuksena. Se kunnostettiin vuonna 2009 ja on vuokrattu ravintolakäyttöön. Vanhankylän alueen tuleva käyttö on pohdinnassa, kun terveyskeskuksen toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin keskustaan. Alueelle on laadittu käyttö- ja hoitosuunnitelma jo vuonna Niemi ja ns. alustalaisten mäki tulevat säilymään virkistysalueena, mutta Stålhanentien ympäristön kehittämistä tutkitaan. Mäellä on Veteraanipuisto sotaveteraanien muistomerkki Veljeä ei jätetä.

24 Kolmisointu on vastustanut suorakulmaisuutta ja harmautta liki 40 vuotta. 31 Rantapuisto Tuusulanjärven pohjoispäässä sijaitseva Rantapuisto on kaupunkilaisten suosima tapahtuma- ja oleskelupaikka niin kesällä kuin talvellakin. Puistoon on suora yhteys kävelykatu Jannelta ja torilta. Reitin päästä avautuu näkymä järvessä sijaitsevalle suihkulähteelle. Rantapuiston ja Rantakadun väliin valmistui vuonna 2008 ravintola. Anju Asunta Puiston maamerkki, teksasilaisen professori Rolf Westphalin mielipiteitä herättävä Kolmisointu paljastettiin Art-Tuusulanjärvi-yhdistyksen tilaama, Suomen suurin julkinen veistos on hitsattu Järvenpäässä Wärtsilän konepajalla (nyk. Metso). Tekijänsä mukaan suorakulmaisuutta ja harmautta vastustava teos on keltaiseksi maalattua terästä. Sen korkeus on 11 m ja suurin leveys 60 m, paino 27 tonnia sekä betonianturat 63 tonnia. Rantapuistoa on kehitetty ja kehitetään edelleen toiminnalliseksi virkistysalueeksi. Alueella sijaitsevat leikkipuisto Silkkiuikku (1996, peruskorjaus 2012) ja skeittipuisto SK8 (2015). Senioripuiston rakentamisen yhteydessä 2016 puistoon saatiin ensimmäinen yleisö-wc. Vuonna 2017 alueelle rakentuu mm. peliareena ja kuntoiluvälineitä. 21

25 22 Oheiskohteet 32 Järvenpään lukio Lukio valmistui 2003, suunnittelijana arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm. Nykyistä koulurakentamistyyliä ennakoiden toiminnot jäsentyvät korkean pyöreän keskusaulan eli areenan ympärille. Rakennus onkin saanut paljon huomiota osakseen myös kansainvälisesti. Järvenpään lukio on yli oppilaallaan yksi Suomen suurimmista yleissivistävistä oppilaitoksista. 33 Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST Myllytien ja Helsingintien väliseen kortteliin avattu Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa. Rakennuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi allianssi, jonka muodostivat tilaaja (Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo), käyttäjä (Järvenpään kaupunki), suunnittelija (Valo-suunnitteluryhmä) ja rakentaja Anju Asunta (NCC Rakennus Oy). Suunnitteluun pääsivät modernein virtuaalisin suunnittelumenetelmin vaikuttamaan myös kuntalaiset ja taloon muuttava henkilökunta. JUST on suunniteltu potilas- ja asiakasprosesseja tukevaksi ja näiden vaatimuksiin sopeutu- Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST.

26 vaksi. Kiinteistön monipuolisen käytön mahdollistaa korkea muuntojoustavuus. Talolla on myös tärkeä tehtävä kaupunkikuvan rikastuttajana. 34 Vesitorni Valmistui 1966, suunnittelijat Arvi Ilonen ja Lars- Olof Sebbas. Järvenpään kulmikkaan veistoksellinen maamerkki kohoaa 38 metrin korkeuteen maanpinnasta. Säiliön tilavuus on m 3. Sen kautta Tuusulan Seudun Vesilaitos toimittaa vettä, josta 30 % on luonnon pohjavettä ja 70 % Päijänteen vedestä valmistettua tekopohjavettä. 35 Islamilainen rukoushuone Volgan mišar-tataarit ovat olleet tekemisissä suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa satoja vuosia. Suomeen heitä alkoi asettua kauppiaina 1800-luvulla ja Järvenpäähän tiettävästi 1925 alkaen. Islamin pääsuuntausta sunnilaisuutta seuraavat Suomen tataarit rakensivat Järvenpäähän talkoilla ensimmäisen rukoushuoneensa, joka valmistui Yksinkertaisessa puurakennuksessa on tataarien perinteeseen viittaava suuri torni, joka ei kuitenkaan ole varsinainen minareetti, joten rakennusta ei voida kutsua moskeijaksi. Vielä vuosituhannen vaihteessa rukoushuone oli maailman pohjoisin lajissaan. 36 Tanhuniitty Alue rakennettiin Ruotsalainen rakennusyhtiö Plazer toteutti Risto Kaurian ja Risto Turtolan suunnittelemat 30 samanlaista kuuden asunnon puuelementtitaloa alun perin tasakattoisina. Selkeillä väreillä maalatut talot muodostavat ryppäitä korttelin keskelle jäävän niityn ympärille. 500 asukkaan Tanhuniitty valittiin Uudenmaan liiton vuoden uusmaalaiseksi kyläksi 1997 ja Kyrölä, jonka keskeinen osa Tanhuniitty on, vuoden uusmaalaiseksi kaupunginosaksi Maatalousnormaalikoulu Peltojen keskellä kohoavat uusklassiset koulurakennukset valmistuivat 1929, suunnittelijoina Toivo ja Jussi Paatela. Vuonna 1927 perustetussa normaalikoulussa koulutettiin maatalousalan opettajia ja toisaalta maanviljelijöitä sekä karjanhoitajia. Havainto-opetustilan pinta-ala oli 110 hehtaaria, josta 23

27 24 viljeltyä 52 ha. Koulu yhdistettiin 1993 Hyvinkään maatalousoppilaitoksen ja Rajamäen metsäoppilaitoksen kanssa Uudenmaan maaseutuopistoksi, jonka toiminnat keskitettiin Hyvinkäälle vuonna Nykyään päärakennuksessa toimii Keski-Uudenmaan kristillinen koulu. Päärakennuksen pihaa vartioi siitossonni Gray. Sen esikuva tuotiin viime vuosisadan alussa Englannista Suur-Merijoen kartanoon Viipurin maalaiskuntaan. Patsaan on veistänyt Johan Munsterhjelm vuonna Talvisodan jaloista evakuoitu veistos oli aikanaan Järvenpään ensimmäinen julkinen patsas. 38 Savontie Helsingin porvarit esittivät Tukholman valtiopäivillä 1680, että Hollolasta Helsinkiin rakennettaisiin tie, jotta väki pääsisi tavaroineen paremmin kaupunkiin. Taustalla oli helsinkiläisten ja porvoolaisten kilpailu Sisä-Suomen markkinoista. Valmiina olivat jo osuudet Helsinki Hyrylä osana Hämeentietä sekä Mäntsälä Hollola. Tuomalasta johti Kellokoskelle myllytie, joka vanhan maalain mukaan oli 6 kyynärää (noin 3 metriä) leveä. Ainoastaan Kellokosken ja Ohkolan väli oli kokonaan ilman ajokelpoista yhteyttä. Monien korvausriitojen jälkeen valmistui lopulta 10 kyynärää leveä Savontie. Sen myötä Helsingin vaikutusalue laajeni pitkälle Etelä-Savoon. Korvauksena helsinkiläisten oli ylläpidettävä mm. Keravanjoen siltaa Kellokoskella aina vuoteen Valtatie numero 5 palveli vuoteen 1956 saakka Helsingin ja Heinolan välisenä päätienä. Vanhaa linjausta noudattaa nykyään pyörätie. 39 Järvenpään kartano Sibeliuksenväylän varrella on kaupungin vanhin säilynyt rakennus, Järvenpään kartanon viljamakasiini 1800-luvulta. Ensimmäinen maininta Järvenpään kylästä ja siellä Kyrölän (Körilän) rälssitilana on vuodelta Tila jaettiin useaan otteeseen ja kylä osin autioitui, kunnes 1681 jäljellä oli enää kuusi taloa. Sitten Kyrölästä tehtiin ratsutila, jonka pian osti Isak Boucht Isonvihan aikana venäläiset veivät Bouchtin omaisuuden ja tila autioitui jälleen. Rauhan tultua Boucht kunnosti Kyrölän ja alkoi pitää siinä majataloa. Kartanoksi vaurastunut tila oli sitten hänen jälkeläistensä hallussa yli 200 vuotta.

28 Järvenpään kartanossa tehtiin kylän kehityksen kannalta ratkaisevat päätökset. Järvenpään kartanon isännän Alexander Ehrströmin myötävaikutuksella perustettiin Järvenpään ensimmäinen kansakoulu 1891 Notkon koulu. Vuonna 1897 kartanon mailla sijainneen Vårbackan huvilan vuokrasivat Venny Soldan-Brofeldt ja Juhani Aho, joiden myötä syntyi Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Rakennus tuli sittemmin tunnetuksi nimellä Ahola. Myös Järnefeltin Suviranta ja Sibeliuksen Ainola lohkottiin Järvenpään kartanosta. Kartano kasvoi, ja vuonna 1871 rakennetun päärakennuksen puistoa koristettiin kujin ja istutuksin. Hedelmätarhassa kasvoi 250 omena- ja päärynäpuuta. Kartanon viimeinen isäntä oli Bjarne Westermarck. 25

29 26 Järvenpään kartanon viljamakasiini 1800-luvulta. Tuula Siltasari-Peltonen Kartanon jouduttua vararikkoon pääosa maista myytiin vuonna 1924 valtiolle. Se perusti alueelle Maatalousnormaalikoulun sekä Kotitalousopettajaopiston, jonka yhteydessä toimi myös emäntäkoulu. Kotitalousopettajaopiston viisikerroksinen Peltola-talo valmistui Jalmari Peltosen suunnittelemana 1955 lähelle entistä kartanon päärakennusta, joka purettiin seuraavana vuonna. Opettajia koulutettiin Järvenpäässä aina vuoteen Nykyisin Keuda Järvenpäähän kuuluvassa oppilaitoksessa on noin 450 opiskelijaa matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Vuonna 2007 alueelle valmistuneessa Puistolassa toimii opiskelijaravintola. Puistokujan eteläpäähän valmistui 1928 Kotitalousopettajaopiston ajanmukainen päärakennus Paatela, suunnittelijoina Jussi ja Toivo Paatela. Tyylipuhdasta klassismia edustavan komean kivirakennuksen sisätiloissa on säilynyt Yrjö Laineen suunnittelemia kattomaalauksia, lattiamosaiikkeja ja huonekaluja. Bengt Schalinin samaan aikaan Paatelaan suunnittelema laaja puutarha on keskeisiltä osiltaan suojeltu. Puistossa on kymmeniä puulajeja, ja keväisin kukkivat keltavuokot.

30 Järvenpään kulttuuripolku Tuusulanjärven rantamaisemiin kehittyi 1900-luvun alussa maamme merkittävin taiteilijayhteisö. Taiteilijat ja heidän tuotantonsa vaikuttivat kansallisen identiteetin muodostumiseen ja sitä kautta Suomen kansan kohtaloon. Juhani Aho ja hänen puolisonsa Venny Soldan-Brofeldt muuttivat ensimmäisinä alueelle marraskuussa Heitä seurasivat taidemaalari Eero Järnefelt, säveltäjä Jean Sibelius ja taidemaalari Pekka Halonen perheineen sekä myös runoilija J. H. Erkko ja talouselämän vaikuttaja vuorineuvos Karl Alfred Paloheimo. Suomen kielen professori, valtioneuvos Emil Nestor Setälä muutti Tuusulanjärven rantaan 1920-luvulla arkkiatri Otto Hjeltin jälkeen Lepolan tilalle. Kaupunki julkaisi 1995 Järvenpään Kulttuuripolun. Polun kunnostus toteutetaan vuonna Ahola Tuusulanjärven rannalle syntyneen taiteilijayhteisön alkuna voidaan pitää kevättä 1897, jolloin taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt saapui katsomaan Järvenpään kartanoon kuuluvaa Vårbackan huvilaa, tulevaa Aholaa. Maalari oli löytänyt kodin itselleen ja puolisolleen kirjailija Juhani Aholle. Aholassa Juhani Ahon asema kansalliskirjailijana vahvistui. Täällä hän kirjoitti mm. romaaninsa Kevät ja takatalvi ja Juha, näytelmän Tuomio ja matkakuvauksia sekä suuren joukon Lastuja. Aholassa toimii perheen elämästä ja taiteilijayhteisöstä kertova museo. Ainola Yhteisellä hiihtoretkellä 1903 Eero Järnefelt totesi langolleen Jean Sibeliukselle Kielomäellä, nykyisellä Ainolan kukkulalla, että tämä olisi sopiva 27

31 28 paikka Sibeliuksen perheen uudelle kodille. Järvenpään kartano suostui myymään tontin ja jo seuraavana vuonna sille nousi arkkitehti Lars Sonckin piirtämä kansallisromanttinen hirsihuvila. Ainola toimii kesäaikana Jean Sibeliuksen kotimuseona. Kallio-Kuninkala Talon omisti filosofian tohtori ja vuorineuvos K. A. Paloheimo. Paloheimot olivat taiteilijaperheiden hyviä ystäviä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Paloheimoilla oli viisi salskeaa poikaa ja taiteilijaperheissä kosolti kauniita tyttöjä. Niinpä sitten kävi, että kolme pojista meni vävyksi kotimarkkinoille: Arvi Ainolaan, Olli Suvirantaan ja Paavo Halosenniemeen. Kallio-Kuninkala on nykyisin Sibelius-Akatemian kurssikeskus. Anju Asunta Suviranta Suvirannan rakennutti perheelleen kodiksi taidemaalari Eero Järnefelt vuonna Täällä asuessaan hän maalasi mm. rentukka- ja silkkiuikkuaiheiset taulunsa, monet aurinko- ja pilvisommitelmansa, rantahaapoja ym. maisemia ja luonnon yksityiskohtia, Liedon kirkon ja Helsingin Johanneksen kirkon alttaritaulut, Aurora-seuran sekä lukuisia muotokuvia. Suviranta on edelleen perheen omistuksessa. Lepola Aikoinaan paikalla oli huvilatila Lepola. Sitä isännöi arkkiatri Otto E. A. Hjelt ja hänen jälkeensä senaattori August Hjelt. Vuonna 1922 talon omistajaksi tuli suomen kieliopin isä, suomen kielen professori ja valtioneuvos Emil Nestor Setälä. Niin toimeliaan miehen asuinsijana ei kuitenkaan voinut olla Lepola ja tuotapikaa nimi muuttui Toimelaksi. Setälän kuoleman jälkeen tilan osti Suomen pyhäkouluyhdistys ja siinä aloitti toimintansa kristillinen kansanopisto, Luther-opisto. Nykyään paikalla toimii Seurakuntaopiston lisäksi Kirkon koulutuskeskus.

32 Pohjakartan Järvenpään kaupunki 2017

33 Tervetuloa tutustumaan Järvenpäähän!