LAPINLAHDEN TAIDEKATU

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAPINLAHDEN TAIDEKATU"

Asta Lahtinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAPINLAHDEN TAIDEKATU

Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan 1990- luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja

2 Lapinlahden taidekatua ryhdyttiin rakentamaan luvun alussa, esiin haluttiin tuoda Lapinlahden vahvuus taide- ja kulttuuripitäjänä. Taidekatu alkaa valtatie 5:n ylikulusta ja päättyy Eemil Halosen museoon ja Lapinlahden taidemuseoon.

3 Taidekatua voi kulkea pätkän kerrallaan tai koko reitin. Tässä esityksessä reitti on kuvattu alkavan Eemil Halosen museosta. Reitille osuvat monet Lapinlahden keskustan maamerkeistä. Tässä esityksessä kerrotaan myös kunnantalon ja kirkon sisällä olevista teoksista.

4 LAPINLAHDEN TAIDEMUSEO (avataan peruskorjauksen jälkeen)

5 EEMIL HALOSEN MUSEO

6 Eemil Halosen museo on avoinna kesäisin. Siellä voi tutustua Eemil ja Arttu Halosen veistoksiin ja Lapinlahti- Seuran kokoamaan historialliseen näyttelyyn. Lisäksi tilassa on vaihtuvia näyttelyitä.

7 LAPINLAHDEN LUKIO JA KUVATAIDELUKIO

1908. Laatta kiinnitettiin koulun seinään, kun

8 Urho Kekkosen reliefi (1982) Paavo Halonen. Kekkonen aloitti opintiensä tässä rakennuksessa Laatta kiinnitettiin koulun seinään, kun Lapinlahden koululaitos täytti 100 vuotta vuonna 1982.

9 Korkea veisu (2004) Kaarina Kaikkonen Teos on Kaikkosen mukaan tarkoitettu kosketeltavaksi ja istuttavaksi.

10 Kaarina Kaikkonen halusi tehdä kauniin teoksen, joka synnyttää lämpimiä ja positiivisia ajatuksia, jopa romanttisiakin. Kaikkonen päätyi pronssiveistokseen, koska materiaali on niin olennainen osa Lapinlahtea. Teos on valettu Lapinlahden taidevalimolla.

11 Kurvi (2006) Kuvataidelukion opiskelijaryhmä toteutti teoksen lehtori ja taiteilija Juha Koposen johdolla.

12 JUSSINPIHAN PALVELUKESKUS

13 1992 rakennetun Jussinpihan suunnitteli arkkitehti Olavi Noronen. Hän suunnitteli myös kunnantalon ja kirjaston.

14 Hellyyttä (1992) Eva Ryynänen on tunnettu erityisesti puun veistäjänä.

15 Ryynäsen tuotantoon kuuluu vain viisi pronssiin valettua teosta. Ne kaikki on valettu Lapinlahdella.

16 KÄSITYÖLÄISAUKIO

17 Tämä oli kirkonkylän keskus: Ensimmäinen kauppa, kansakoulu, meijeri ja mylly, kunnantalo. Myös pappila oli lähellä.

18 Meijerin edessä on Kirnu, joka muistuttaa meijerin historiasta. Kirnussa valmistettiin voita vuoteen 1975 saakka.

19 VANHA KUNNANTALO

20 Vanha kunnantalo on vuodelta Nykyisin siinä toimii käsityökeskus. Ypykkä-veistos löytyy talon takaa.

21 Ypykkä (1998) Kirsi Siposen veistoksen nimi juontaa juurensa Pekka Halosen sisareen Sohvi Haloseen, joka perusti tytöille Ypykkä-yhdistyksen. Se oli eräänlainen 4H:n ja nuorisoseuratoiminnan edelläkävijä ja opetti lapsille hyödyllisiä kädentaitoja.

22 ARKIAUKIO Rukoileva mies ja Rukoileva nainen on valettu pronssiin 1990-luvun puolivälissä sijoitettu arkitorille. Teoksia on kutsuttu myös nimellä Sureva mies ja Sureva nainen, koska tällöin niiden on nähty kuvaavan pariskuntaa, joka suree hallan viemää satoa.

23 Eemil Halonen: Rukoileva nainen Eemil Halonen: Rukoileva mies

24 Kunnanvirasto on vuodelta 1981 ja sen arkkitehti on Olavi Noronen. Rakennus kuvaa lentoon nousevaa lintua, jonka pään kohdalla on valtuustosali eli korkein päättävä elin. Lintua kannattelevat kaartuvat siivet eli eri hallintokunnat.

25 Kuningaskobra (1994) Eino Koistinen testamenttasi veistoskokoelmansa Halosten Museosäätiölle. Teoksia on laajasti esillä kunnan tiloissa.

26 Karhunpaini (2011) Marko Huovisen veistos on hankittu Lapinlahden kunnan 140-vuotisjuhlavuonna 2014.

27 Fuuga Savonia ( ) Professori Raimo Puustinen. Lasimaalaus koostuu kolmesta teemasta: Alin osa kuvaa Telppäsniityn herätystä 1796 ja se on jaettu kolmeen osaan Matkalla, Crecendo ja Tyyntyy iltaan. Seuraava osa eli Sodan harmaa raita kuvaa sotaa ja evakkovuosia. Ylin ja laajin osa Heinäpouta kuvaa nykypäivää ja sodan jälkeistä jälleenrakentamisen kautta.

28 Äiti ja lapsi (1939) Eemil Halosen veistos.

29 Anu Matilainen: Naishahmo

30 Yläkerran aulassa Hierojatar (1907) Eemil Halonen.

31 Yläkerran aulassa Marjatta (1916) Eemil Halonen.

32 Aurinkotuuli (1999) Stefan Lindforsin teos hankittiin Lapinlahden kunnan 125- vuotisjuhlien kunniaksi. Teos sijaitsee Lapinlahden keskustan liikenneympyrässä.

Talvisodan ja jatkosodan aikana kaatuneita on haudattu tänne 275 vainajaa.

33 LAPINLAHDEN VANHA HAUTAUSMAA Graniittinen Sankaripatsas (1920) on pystytetty sisällissodan lapinlahtelaisten vainajien haudalle. Talvisodan ja jatkosodan aikana kaatuneita on haudattu tänne 275 vainajaa. Heidän muistoaan kunnioittaa Arttu Halosen reliefi Sotilas vuodelta Teokset sijaitsevat saman hautapaaden vastakkaisilla puolilla.

34 Sankaripatsas (1920) Arttu Halonen

35 Sotilas (1941) Arttu Halonen

36 LAPINLAHDEN KIRKKO

37 Kristuksen kirkastuminen (1931) Alvar Cawén

38 Pekka Halonen teki ehdotuksen kirkon alttaritauluksi. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty. Kopio ehdotuksesta on esillä kirkossa.

39 LAPINLAHDEN KIRJASTO Kirjastorakennus Maailman kuva on Olavi Norosen suunnittelema.

40 Aino (1885) Kaarlo Haltia. Teos sijaitsee kirjaston sisäänkäynnin lähellä. Veistos paljastettiin 1983 Lapinlahden taidemuseon taidepuistossa. Sillä muistettiin Kaarlo Haltian syntymän 120- vuotisjuhlaa. Patsas siirrettiin kirjaston valmistuttua sen sisäpihalle.

41 Kivenhakkaaja (1907) Eemil Halonen. Teos sijaitsee kirjaston ja kirkon välissä. Veistos on hankittu Lapinlahden kunnan 120-vuotisjuhlavuoden muistomerkiksi.

42 Valusuppilo ( ) Olli Halonen on työskennellyt Lapinlahdella taidevalajana ja kuvanveistäjänä. Teos sijaitsee torilla.

43 Taidekadun viimeisenä teoksena 5-tien liittymän kohdalla on Tähystäjä (1996). Olli Halonen on työskennellyt Lapinlahdella taidevalajana ja kuvanveistäjänä. Tähystäjä voitti Lapinlahden kunnan ja Tielaitoksen järjestämän suunnittelukilpailun.

Samankaltaiset tiedostot

Lapinlahden kirkonkylän menneisyyteen voi tutustua rakennusten ja muistomerkkien avulla.

Lapinlahti-Seura Lapinlahden kirkonkylän menneisyyteen voi tutustua rakennusten ja muistomerkkien avulla. Kävelykierroksen reitin kirkonkylän keskustassa voit suunnitella opetussuunnitelman tavoitteiden,