Maakuntauudistus Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ
|
|
- Ada Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maakuntauudistus Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ Raportti Työryhmä hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käsitellyt Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ JA ESITYS TOIMINTAMALLIKSI KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ MAAKUNTALAKILUONNOS, KULTTUURI JA LIIKUNTA NYKYTILA-ANALYYSI Kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen liittyvät nykyiset tehtävät maakunnassa Kulttuurin ja liikunnan lähitulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät Keskeisiä yhteistyösuhteita ja rajapintoja Kulttuuriin käytössä olevat henkilöresurssit htv-tasolla Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat TOIMINTAMALLI Sidosryhmäkyselyn näkökulmaa maakuntauudistukseen Siirrettävät toimintatavat Kulttuurin alatyöryhmän esitys toimintamalliksi Liite 1, Sidosryhmäkysely kulttuurin palveluista ja tehtävistä.14
2 1. TIIVISTELMÄ JA ESITYS TOIMINTAMALLIKSI 2019 Aluekehitys ja strateginen suunnittelutyöryhmän kulttuurin alatyöryhmä on kokoontunut yhteensä 8 kertaa syksystä 2016 kevääseen Työryhmä on edennyt työsuunnitelman mukaisesti ja sen työstä on syntynyt oheinen raportti. Raportissaan kulttuurin alatyöryhmä esittelee nykytila-analyysin kulttuurin tehtävistä tällä hetkellä koskien Etelä- Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien toimintaa. Näiden organisaatioiden osalta esitellään tehtävät, palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät, keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat, kulttuuriin käytettävissä olevat henkilöresurssit sekä tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat. Kulttuurin ja liikunnan tehtäväkenttää on analysoitu melko laajasti lähitulevaisuuden haasteiden kautta. Useat haasteet nähdään myös mahdollisuuksina. Sidosryhmille tehdyn kyselyn kautta haettiin näkökulmaa maakuntauudistukseen ja erityisesti kulttuurin tehtäviin ja palveluihin. Kyselyssä kaikki nykyiset kulttuuriin liittyvät tehtävät/palvelut koettiin erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Tärkeimmiksi tehtäviksi kysely nosti seuraavat: kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttämisen edistäminen ja hyödyntäminen, hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan avulla, suunnitelmallinen maakunnallinen kulttuurin edistämistyö/kehittämistyö, kulttuuriyhteistyön edistäminen ja koordinointi maakunnassa sekä kulttuuriin liittyvä viestintä. Kyselyn pohjalta niiden huomioiminen uudessa maakunnassa ja sen kulttuuriin liittyvissä tehtävissä on perusteltua. Samoin on kansainvälisen kulttuuritoiminnan osalta: kulttuuriyhteistyö, kulttuurivaihto, kulttuurimatkailu ja projektit ovat kannatettavia toimintamuotoja tulevaisuudessakin. Kulttuurin viestinnän osalta tulevaisuudessa viestintää tulisi keskittää selkeästi sähköiseen tapahtumakalenteriin ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeitä ovat myös uutiskirje ja www-sivusto. Painetusta kulttuuriesitteestä ja perinteisistä julkaisuista voitaisiin luopua. Raporttiin on kirjattu myös työryhmän keskusteluissa esiin tulleita näkökulmia ja hyviä käytäntöjä siirrettävinä toimintatapoina uuteen toimintamalliin Keskusteluissa korostui näkemys, että kulttuurin tulee olla mukana strategisessa suunnittelussa sekä monialaisessa keskustelussa ja toiminnassa. Kaikenlaisen yhteistyön merkitys tulevaisuudessa korostuu. Uudella maakunnalla täytyy olla toimivat yhteydet ja hyvä yhteistyö myös maakunnan keskeisiin kulttuuritoimijoihin. Kulttuuri ja liikunta nähdään keskeisinä alueiden ja kuntien elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävinä asioita. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on turvattava. Kulttuuriympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä ja ne tulee myös huomioida uudessa maakunnassa. 2 Esitys toimintamalliksi 2019 Kulttuurin alatyöryhmä esittää kulttuurin ja liikunnan osalta jatkovalmistelulle seuraavaa: Kulttuurin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueeseen. Työryhmän näkemyksen mukaan kulttuuri on läpileikkaava, monialainen toimiala, joten kehittämistä ja resursseja tarvitaan. Kulttuurilla on vaikuttavuutta myös muissa palvelualueissa: rahoitus- ja kehittämispalvelut, rekrytointija osaamispalvelut, alueiden käytön palvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä kansainvälistymisessä. Toimintatavaksi esitetään tiimimäistä työskentelytapaa, jotta monialainen henkilöstön osaaminen saadaan käyttöön. Kulttuurin lisäksi maakunta huolehtii myös maakuntalain mukaisista liikuntaan liittyvistä tehtävistä. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä, teemaryhmä tai joku muu toimielin. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, miten luodaan toimivat yhteydet kuntiin, kuntien kulttuurivastaaviin, kolmannen sektorin toimijoihin, eri kulttuuri- ja taideorganisaatioihin sekä muihin sidosryhmiin. Jatkovalmistelua ja toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijatehtävien osalta. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan esittää, että maakunnan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.
3 2. KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän kulttuurin alatyöryhmä aloitti työnsä syyskuussa Työryhmä on kokoontunut kahdeksan kertaa. Työryhmä on toteuttanut sidosryhmäkyselyn sekä kuullut keskeisiä sidosryhmiä ja heidän edustajia kokouksissaan. Tehtäviään, toimintaansa ja tulevaisuuden haasteita ovat kokouksissa esitelleet Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Leader-toimintaryhmät, PLU, Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto, Seinäjoen kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Isonkyrön kunta, Etelä- Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, TAIKE/Pohjanmaan taidetoimikunta, AVI ja Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke. Alatyöryhmän kokoonpano: Marjatta Eväsoja, EPL, puheenjohtaja Tuija Ahola, EPL, sihteeri (varalla Hanna Hangasluoma, EPL) Marjut Leppänen, ELY, (varalla Tuija Nikkari, ELY) Mika Virkkala, Siba/SKR, (varalla Timo Suutari, Ruralia) Aino-Maija Siren, PLU, (varalla Tapio Korjus, Kuortaneen urheiluopisto) Paula Erkkilä, Leader-edustaja, (varalla Sinikka Koivumäki, Leader-edustaja) Leena Kråknäs, Seinäjoen kaupunki, (varalla Maija-Leena Rostén, Kurikan kaupunki) Marika Puntala, Ähtärin kaupunki, (varalla Pirjo Ala-Fossi, Kauhajoen kaupunki) Katri Kemppainen, Isokyrön kunta, (varalla Teppo Ylitalo, Lapuan kaupunki) Esa Kaunisto, Alajärven kaupunki, (varalla Jarmo Anttila, EP:n musiikkiopisto) 3. MAAKUNTALAKILUONNOS, KULTTUURI JA LIIKUNTA Maakuntalakiluonnos määrittelee kulttuurin ja liikunnan roolin ja tehtävät seuraavasti. Maakuntalakiluonnos 6, maakunnan tehtävät: 9) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 13) kulttuuriympäristön hoito; 17) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät; 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista 3 4. NYKYTILA-ANALYYSI Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuurimaakunta, jonka tulevaisuuden menestys kumpuaa kansainvälisyydestä ja kyvystä uudistua muun maailman mukana. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa on määritelty visio eli mitä haluamme vuonna 2020 olla: Meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämisen kulmakivet vuosille ovat: yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys. Kulttuurin kehittämistä ohjaavat maakunnalliset asiakirjat: maakuntastrategia, maakuntaohjelma + maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma, kulttuuristrategia, kansainvälistymisen toimintaohjelma, älykkään erikoistumisen strategia ja matkailustrategia Kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen liittyvät nykyiset tehtävät maakunnassa Etelä-Pohjanmaan liitto/kulttuurin tehtäväalue: Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotointa sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalue toimii maakunnan kulttuurin luotaajana ja puolestapuhujana, jakaa käytäntöjä ja konsepteja, pitää kulttuuritoimijat ajan tasalla, kehittää ja kouluttaa, kansainvälistää ja verkottaa. Tehtävänä on:
4 Koordinoida maakunnallista kulttuuristrategiatyötä, edistää, seurata ja arvioida strategian toteutumista. Edistää maakunnallisen kulttuuri-, ja museotoimen sekä kotiseutu- ja perinnetyön kehittämistä. Seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin, kirjastotoimen ja taiteen kehitystä, niitä koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Yhteistyö: kuntien, maakuntien, kulttuurialan viranomaisten ja taide- ja kulttuuriorganisaatioiden sekä järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen. Kansainvälisyys: kansainväliset yhteistyöverkostot, projektit ja kulttuurivaihto. Kulttuuriin liittyvä edunvalvonta ja lausunnot. Rahoitus- ja hankeneuvonta. Viestintätehtävät (kulttuuriesite, kulttuurikalenteri, kulttuurin uutiskirje, kulttuurin sivusto, sähköpostitiedotus, julkaisut). Kulttuurihankkeiden toteuttaminen. Kulttuurilautakunnan toiminnan organisointi. Suomi 100 juhlavuoden alueellisen ohjelmatyön koordinointi, aluetuen jakaminen ja viestintä (pääosin ). Tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien osalta ovat liittyneet kuntayhtymän jäseneksi. Liikunnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä liitolla on muutamia: Alueellisen liikuntaneuvoston (Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvosto) ehdokkaiden nimeäminen. Oman alueen liikuntaneuvoston jäsenten verkosto => yhteistyöpalaverit Yhteistyö kuntien vapaa-aikatoimien kanssa. Lausunnot liikuntapaikkarakentamisesta. ELY-keskus: Yritys- ja työvoimayksikön kulttuurialan tehtävät Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen: Nuorten luovien taitojen edistäminen sekä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Keinot: Rakennerahastotoiminta, Nuorisotakuu. Aineeton tuotanto ja luova talous: Tavoitteena aineettoman tuotannon ja luovan talouden kehittyminen. Keinot: Yritysten kehittämisrahoitus, rakennerahastotoiminta ja Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Alueellinen Road show. Kansallinen kulttuurimatkailu: Tavoitteena kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen ja kulttuurimatkailualan yritysten syntyminen. Keinot: Culture Finland yhteistyö Etelä-Pohjanmaalla, rakennerahastotoiminta, yritysten kehittämisrahoitus, starttirahat. Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen: Suomalais-venäläinen foorumitoiminta. Keinot: Rakennerahastotoiminta. CreMA haku: Luovien alojen pk-yritysten monialaiset tuotekehityshankkeet. ELY-keskuksissa yhteyshenkilöt CreMA-haussa. ELY-keskus arvioi alueelliset hankehakemukset: Hankkeiden on oltava ELY-keskusten jatkorahoitettavissa. Taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta kunnissa ja alueilla: Lausunnon antaminen alueellisista hankehakemuksista. Luova talous: Luovan talouden yrittäjyyden edistäminen. Keinot: Koulutukset (yhteishankintakoulutus), valmennukset, starttiraha, yritysten kehittämispalvelut, hankerahoitus, alueellinen sidosryhmäyhteistyö. 4 Maaseutuyksikkö Maaseutuohjelmassa on monipuoliset mahdollisuudet edistää kulttuuriin liittyviä asioita, mm. luovien alojen yrittäjyys (yritysryhmähanke), kylien kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttäminen ja hyödyntäminen elinkeinona, vapaa-ajan virkistykseen jne. Rajapinnoilla toimitaan monessa. Muun muassa kotouttamisessa maaseutuohjelma tarjoaa mahdollisuuden suomen kielen ja kulttuurin sisään ajoon. TE-toimisto Kulttuuri ja liikunta sektorien osalta hoidamme tietysti muiden alojen tapaan tarvittaessa työnvälitystä ja yritysyhteistyötä sekä kolmannen sektorin kanssa esim. välityömarkkinatoimintoja. Ohjaamme asiakkaita mm. työkokeiluihin ja palkkatukipaikkoihin, mikäli niitä meille ilmoitetaan tai asiakas itse aktiivisesti niitä etsii. Käytössämme on myös näille sektoreille palkkatukirahoja ja starttirahoja, joita ei ole toimialakohtaisesti mitenkään korvamerkitty. Lisäksi teemme päätöksiä mm. omaehtoiseen koulutukseen kriteerien täyttyessä ja pienessä määrin myös työvoimakoulutusta, jos tarvetta, kyse lähinnä yksittäisistä paikoista esim. Osaamisen ovi -koulutuksen kautta.
5 Lisäksi tuemme kansainvälistymistä myös näillä aloilla. Tärkeänä kulttuuri- ja luovien alojen hankerahana toimii: Työvoimapoliittinen avustus (kansallinen), ESRhankerahoitus. Leader-ryhmät: Aispari ry, Kuudestaan ry, Liiveri ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry ovat Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiä. Suomessa on kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Leader-ryhmät toteuttavat omia paikallisia strategioitaan. Strategian toteuttamiseen on Maa- ja metsätalousministeriö myöntänyt paikallisille Leader-rymille rahaa jaettavaksi yrityksille ja yhteisöille investointeihin ja kehittämiseen. Leader-ryhmien toiminta on kaikille avointa, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Leader-ryhmät kannustavat alueensa asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja kotiseutuaan. Ryhmän henkilöstö neuvoo tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteutuksessa. Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja yritystukiin. Hankehakijana voi olla yritys, yhdistys tai yhteisö. Hankerahoitusta voi hakea kehittämiseen, investointiin sekä koulutukseen ja tiedonvälitykseen. Hankkeet ovat tavallisimmin paikallisia, mutta ne voivat olla myös alueiden- tai kansainvälisiä. Leaderryhmät innostavat alueensa toimijoita verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia niin alueellisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Leader-periaatteet pähkinänkuoressa: Paikallisuus alueelle suunnatut paikalliset, monialaiset kehittämisstrategiat. Kumppanuus yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken. Yhteistyö ja verkostoituminen. Kansainvälistyminen ja alueiden välinen kokemusten vaihto. Alhaalta ylöspäin -ajattelu, jossa alueen asukkaat ja yhteisöt ovat keskeisessä roolissa sekä hanketoimijoina, kehittämisstrategian laatijoina, että päätöksenteossa. Leader-ryhmän hallitus käyttää itsenäistä päätösvaltaa hankkeiden rahoittamisesta. Innovatiivisuus ja uusien toimintatapojen kokeilu Kulttuurin ja liikunnan lähitulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Kulttuurin alatyöryhmässä on keskusteltu kulttuurin ja liikunnan tehtäväkentän tulevaisuuden haasteista työryhmän jäsenten ja vierailevien asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Työryhmässä monet haasteet koettiin mahdollisuuksiksi uusille toimintatavoille ja tulevaisuuden kehittämistyölle. Yhteisiä yleisiä haasteita, jotka ovat osaksi myös mahdollisuuksia: Väestörakenteen muutos Digitalisaatio Ekologisuus Lifestyle Globaali/lokaali Yksilöllisyys/yhteisöllisyys Kuntauudistus ja kuntien kulttuuritoimien rooli Resurssit Rahoituksen uudet muodot Kansainvälistyminen => suunnitelmallinen ja johdonmukainen toiminta Monikulttuurisuus Nationalismi/ihmis- ja kansalaisoikeudet => kulttuurin merkitys Rahoitus: Haasteena koetaan julkisen rahoituksen tulevaisuus, sillä tulevaisuudessa julkinen rahoitus ei varmaankaan kasva. VOS-järjestelmän uudistaminen on meneillään. Mihin suuntaan uudistaminen vie, niukkenevatko resurssit vai avaako uudistus uusia rahoitusmahdollisuuksia? Kuntien kulttuuritoiminnan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit olisi tulevaisuudessa pystyttävä turvaamaan nykyisellä tasolla ja mahdollisesti myös pyrkiä kasvattamaan resursseja.
6 Rahoituksen osalta tulee kehitellä uusia muotoja, kehittää yhteistyötä ja yhdistellä pieniä puroja suuremmaksi virraksi. Veikkausvoittorahojen käyttö tulevaisuudessa huolestuttaa. Liikunnan ja kulttuurin lisäksi monet muutkin tahot ovat kiinnostuneita näistä rahoista. Nyt veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan urheiluja liikuntakasvatuksen (25 %), tieteen (17,5 %), taiteen (38,5) ja nuorisotyön (9 %) edistämiseen. Rahoituksen turvaaminen myös korvamerkittynä on tärkeää. Rahoituksen mahdollisesti vähentyessä on hyvä tehdä valintoja, arvioida uudelleen, mikä on kulttuuritoiminnan tavoite ja YDIN. Tulevaisuudessa kunnat joutuvat pohtimaan ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia. Rahoituksen oikea jako suhteessa toimintaan. Kulttuurirahasto on tehnyt selvityksen Rahan kosketus, jossa luodaan katsaus taiteen rahoitukseen Suomessa. Uusia rahoituksia on myös kehitetty. Esim. Taide2 -hankkeessa tavoitteena on taiteellisten tuotantojen syventäminen ja pitkäjänteistäminen, laadun parantaminen, uuden yhteistyön kehittäminen, uusien yleisöjen löytäminen. Tämä rahoitus on mahdollista myös julkisorganisaatioille. Maakuntauudistus ja kunnat: Mitä kulttuuripalveluja uudesta maakunnasta tulisi saada? Toivottavaa olisi yksinkertaistaa palveluja ja aikaansaada yhden luukun palvelut. Mikä on kulttuurin rooli uudessa kuntastrategiassa? Vahvistuuko kulttuurin rooli tulevassa uudessa kunnassa? Onko kulttuurilla sijaa tulevaisuuden kunnassa? Ottaako joku muu toimija vastuun kunnallisen kulttuurin tehtävistä? Nouseeko kulttuurin arvo vai laitetaanko se yhteiseen vapaa-aikatoimijoiden koriin? Vastataanko tulevaisuudessa pienemmillä resursseilla suurempaan ja vaativampaan kysyntään? Mitä ovat kuntaan jäävät palvelut maakuntauudistuksen jälkeen. Asukasviihtyvyys ja vetovoima ja sen säilyttäminen nousevat tärkeäksi. Näissä asioissa kulttuurilla ja liikunnalla on tärkeä merkitys ja annettavaa. Mikä on TAIKE:n eli taiteen edistämiskeskuksen rooli ja tehtävät tulevaisuudessa sekä yhteistyö erityisesti maaseutukuntien kanssa? Väestörakenteen muutos on selkeä haaste erityisesti maaseudulla, jossa yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu on nopeaa. Kun uutta ja nuorempaa väkeä houkutellaan muuttamaan paikkakunnalle, kulttuurin ja vapaa-ajan merkitys vetovoimatekijänä korostuu työpaikan lisäksi. Maaseutukunnat eivät saa jäädä kehityksessä maakuntakeskuksen syrjäkyliksi, vaikka toisaalta maakuntakeskuksen roolia tulisi vahvistaa edelleen voimallisemmin. Isot monialaiset lautakunnat, mm. sivistyslautakunnat, vapaa-aikalautakunnat, hyvinvointilautakunnat lisääntyvät. Laajempi yhteistyö voi lisätä kulttuurin vaikuttavuutta esimerkiksi liikuntatoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön kautta. Erikokoisissa kunnissa kulttuurin rooli ja asema voi toki olla hyvin erilainen. Osallisuuden näkökulma: pääsevätkö kaikki halukkaat päättämään. Uudessa organisaatiossa pitäisi käyttää luottamushenkilöitä laaja-alaisesti. Päätöksentekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa enemmän asiantuntemusta ja laaja-alaista näkemystä, tarvitaan erityisesti visionäärejä. 6 Yhteistyö: Haasteena kunnissa on lähitulevaisuudessa kulttuuritoiminnan järjestäminen ja soveltavien menetelmien käyttö nyt sote-puolella olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Miten sote-uudistuksen jälkeen käy? Jatkuuko hyvin luotu yhteistyö sote-sektorin kanssa maakuntauudistuksen jälkeen? Uusien yhteistyökumppanien löytäminen. Kulttuuria ja liikuntaa ei saisi laittaa vastakkain, ne ovat molemmat yhtä tärkeitä ja tukevat toisiaan. Yhteistyötä ja -toimintaa tarvitaan. Luova talous: Luovan talouden ja sen kehittymisen osalta on tärkeää, että taidealan ammattilaisilla on laaja-alainen osaaminen työllistyäkseen. Luova yritystoiminta lisääntyy tulevaisuudessa. Taidealan ammattilaisilla tulee olla myös arvo oman taiteen tekemisen kautta. Taiteella on itseisarvo, taiteen olemassaoloa ei saa perustella pelkästään sen välinearvojen kautta. Pelkkä hyödyntämisnäkökulma ei riitä. Taiteesta ja kulttuurista ei voi hyödyntää, jos ei ole ammattilaisia ja heillä elinkelpoiset työskentelyolosuhteet. Ammattitekijöiden/-taiteilijoiden tukeminen on tulevaisuudessakin tärkeää. Tukemalla heitä voidaan huolehtia siitä, että taiteilijoilla on Etelä-Pohjanmaalla mahdollisuuksia tehdä taiteellista työtään, verkottua ja elää.
7 Kulttuuri- ja taidekasvatus: Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö kuntien kulttuuritoiminnan kanssa luultavasti säilyy ja vahvistuu tulevassa maakuntauudistuksessa. Haasteena on lasten ja nuorten motivointi kulttuurin ja taiteen pariin. Kulttuurikasvatussuunnitelma on yksi väline, johon liittyy myös haasteita: saadaanko siihen resursseja, toimiiko se kunnissa, ovatko kaikki opettajat kiinnostuneita kulttuurista ja taiteesta, kuka hoitaa logistiikkaa, osataanko tehdä yhteistyötä (esim. kuljetukset uimahalliin ja samalla reissulla kulttuuri- ja taidepajaan, museoon tms.). Peruskoulun OPS:ssa taito- ja taideaineiden opetustuntimäärä pienenee. Taiteenperusopetuksen ja kansalaisopistossa annettavan taiteen opetuksen merkitys kasvaa. Samoin kasvaa koulussa toteutettavan kerhotoiminnan merkitys. Se tavoittaa tasavertaisesti lapsia sekä kouluajalla ja välittömästi kouluajan jälkeen. Haasteena on pätevien taideopettajien saatavuuden turvaaminen koko maakunnan alueella. Hyvinvointi: Liian moni harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aika on luonut uusia mahdollisuuksia liikkumiselle. Siten arkiliikunta ja siihen kannustaminen ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta erityisen tärkeitä. Eri väestöryhmien arkiliikunnan ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen edistävät hyvinvointia. Erityisesti nuoret haluavat kokeilla uusia lajeja ja niiden harrastamiseen tarvitaan puitteita. Yksi mahdollisuus hyvinvoinnin edistämiseksi kulttuurin ja taiteen avulla on hanketoiminta. Erityisesti kulttuurin ja liikunnan tehtävä on tulevaisuudessa korostaa vuorovaikutusta ja ihmisten kohtaamista. Hyvinvointipalveluita ajatellen vapaa-aikapalveluilla on tärkeä merkitys tulevaisuudessa. Mikä on kunta, jossa näitä palveluja ei ole? Hyvinvointi on se, mihin nyt kiinnitetään huomiota. Järjestökentällä on lääkkeitä hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Ne, jotka hyödyntävät hyvinvointipalvelujen mahdollisuudet kehittämistyössään, menestyvät. Kolmannen sektorin toiminta: Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Järjestökentän motivaation ja kökkähengen ylläpitäminen on tärkeää, jotta yhteisöllisyys olisi voimissaan jatkossakin. Vapaaehtoistyön turvaaminen kaikissa yhdistyksissä (kulttuuri, liikunta, nuoriso). Juuret on kaikilla, mutta siivet ei kanna. Aktiivisuus ja yhteiseen tekemiseen osallistuminen hiipuvat. Kunnissa tarvitaan yhteyshenkilö, koordinoija, innostaja ja kannustaja. 7 Kehittämistyö: Organisointi, mitkä ovat tulevaisuuden toimintamallit ja -alustat? Mikä on oikea tapa tarjota palveluja? Palveluja kehitettäessä tulisi huomioida kohderyhmät ja suunnata tarjontaa sen mukaan. Digitaalisuus on hyvä ja hyödynnettävä asia, mutta myös uhka. Vapaa-aika-termi on huono. Kulttuuripalvelut tuottavat palveluja muutenkin kuin kuntalaisten vapaaajalle esim. päiväkodit, koulut, palvelutalot yms. Ihmiset haluavat kokonaisvaltaisia elämyksiä ja kokemuksia sekä erikoisuuksia. Maakuntamuseon museotyö: Perustyön ajantasaistaminen. Henkilöstöä on liian vähän, tilat ovat toimimattomat ja epäsopivat. Museotyön/kulttuuriperintötyön merkityksen ymmärtäminen ja hyödyntäminen. Paikallismuseoita on alueella paljon, miten hoidetaan neuvonta ja ohjaus demokraattisesti ja laajaalaisesti. Yhteistyön kehittäminen paikallismuseoiden kesken ja paikallismuseoiden toimijoiden jatkuvuuden edistäminen. Maakuntamuseon roolin kirkastaminen. Kulttuuriympäristön hoito: Kulttuuriympäristöarvojen säilymisen edistäminen. Tutkimuksen edistäminen. Tehtävän laaja-alaisuus ja resurssit (vain 1 hlö). Tutkimuksen taso heikkoa maakunnassa (kioskissa huonot tiedot). Kulttuuriympäristöasioihin ja -suojeluun liittyy usein negatiivisia asenteita => nähtävä mahdollisuutena => asennekasvatusta tarvitaan.
8 Aluetaidemuseo: Museon sijainti, saavutettavuus ja resurssit (budjetti ja henkilökunta). Tasapainoileminen tallennus- ja tutkimuskeskeisen velvoitteen ja toisaalta näyttelytoiminnan, elämysten ja kokemuksellisten uusien konseptien kanssa. Vos-rahoituksen uudistaminen, mitä se merkitsee, millä toiminta rahoitetaan tulevaisuudessa? Museoiden hallinnon yhdistäminen? Palvelutarpeita ja niihin liittyviä haasteita ovat: verkkopalvelut, aito vuorovaikutus ja palvelujen kehittäminen yhdessä sidosryhmien kanssa, uudet kohderyhmät, syrjäytymisen ehkäisy ja terveys- ja hyvinvointivaikutusten huomioiminen, kulttuurikasvatus, paikallisidentiteetin ja alueen taiteilijoiden tukeminen, kestävä kehitys, yhteistyö ja saavutettavuus. Liikuntakenttä: Järjestökenttä elää voimakkaassa murroksessa, oma rakennemuutos on käynnissä. Toimintatapojen iso muutos; niin ihmisten osalta kuin yhdistysten/järjestöjen osalta. SOTE/MAKU, uudistuva kunta, mahdollisuuksia vaiko uhkia? Rahoitus: julkisen rahan kasvuun ei kannata luottaa/uskoa, oman toiminnan sisällöt pidettävä kunnossa ja luotava uutta. Kustannukset karkaavat; haasteena niin harrastajille kuin toiminnan toteuttajille Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät Etelä-Pohjanmaan liitto: Asiakkaat ja sidosryhmät: Kunnat Kulttuuriverkostot: kuntien kulttuurivastaavat, TPO-verkosto (taiteen perusopetuksen toimijoiden verkosto), kuvataideverkosto, kansainvälisyysverkosto Museovirasto, Suomen kotiseutuliitto, alueen museot ja kotiseutuyhdistykset EP:n aluetaidemuseo, EP:n maakuntamuseo, EP:n museo- ja kotiseutuyhdistys TAIKE/Pohjanmaan taidetoimikunta Taide-, kulttuuri- ja liikuntaorganisaatiot, järjestöt sekä tapahtumat Kulttuuri-/taidekeskukset: Pohjanmaan tanssin aluekeskus, Lastenkulttuurikeskus Louhimo Kulttuurimatkailutoimijat: Etelä-Pohjanmaan matkailu, CF-aluetiimi, INTO Oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot Länsi-Suomen alueen maakuntaliitot, erityisesti YTA-alue Kuntaliitto OKM ja TEM Valtioneuvoston kanslia (Suomi 100) CIMO AVI, ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät Tiedotusvälineet Yksityiset henkilöt (esim. taiteilijat) 8 ELY-keskus: Asiakkaat: TE-palvelujen asiakkaat (henkilöasiakkaat ja työnantaja-asiakkaat), alueen yritykset ja yhteisöt, hanketoimijat (kuten esim. Preppaamo-hanke) sekä työvoimapoliittiset hankkeet, maaseuturahaston hanketoimijat, Leader-toimijat, ESR-hanketoimijat, TE-palvelujen toteuttajat ja tuottajat. Sidosryhmät: Alueelliset työryhmät (esim. CF-aluetiimi, Työelämä 2020 työryhmä, seudulliset yrityspalvelutoimijat, Leader toimijat, Team Finland yhteistyö, TYP, nuorisotakuun yhteistyöryhmät, kunnalliset elinkeinoyhtiöt ja toimijat ja yrittäjäjärjestö, oppilaitokset, AVI, TE-palvelujen toteuttajat ja tuottajat. Leader-ryhmät: Hankerahoituksenhakijana ja kehittämiskumppanina voi olla Leader-ryhmän alueella toimiva yritys, yhdistys tai yhteisö. Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten järjestöt, kyläyhdistykset ja oppilaitokset. Leader-ryhmillä on kontakteja useisiin Euroopan maihin ja aktiivista yhteistyötä tehdään esimerkiksi Saksan, Ruotsin, Itävallan, Viron ja Puolan kanssa.
9 Kansainväliset yhteistyökumppanit: Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on Etelä-Pohjanmaan liitolla seuraavasti: Saksa: Schleswig-Holstein Vietnam: Hanoin kaupungin People's Committe Puola: Kujawsko-Pomorskie Irlanti: Louth Merenkurkun neuvosto Kuntien ystävyyskuntien verkosto Euroopan Komissio, neuvosto ja EU-parlamentti Etelä-Pohjanmaan liitto on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä organisaatioissa: Pohjola-Norden WFEO - West Finland European Office AER - The Assembly of European Regions / Euroopan alueiden yhteisö ERRIN - European Regions Research and Innovation Network (EU Design Days) ENCATC - the European network on cultural management and policy ERNACT-verkosto Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana suunnittelemassa kansainvälisiä kulttuurihankkeita seuraavien tahojen kanssa: Mölner Folkfest/Der Verein MIteinanderleben e.v., Institut für Kunst und Kultur e.v. in Kloster Lehnin sekä mahdolliset Interreg-hankkeet Keskeisiä yhteistyösuhteita (esim. muiden maakuntien kanssa hoidettavia asioita) ja rajapintoja (esim. kunnat) YTA-yhteistyö ja Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeet Sote - hyvinvoinnin edistäminen Rajapintoja muihin MAKU-työryhmiin: Elinkeinot ja maaseudun kehittäminen, -TE-palvelujen alatyöryhmä -ELMA-alatyöryhmä -KV-alatyöryhmä 9 Leader-ryhmien toiminta on kaikille avointa, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa, liittymällä yhdistyksen jäseneksi tai lähtemällä mukaan Leader-ryhmän hallitukseen. Kuntien lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat paikalliset ja maakunnalliset järjestöt, oppilaitokset, yliopistokeskus ja yritykset Kulttuuriin käytössä olevat henkilöstöresurssit htv-tasolla Etelä-Pohjanmaan liitto/kulttuurin tehtäväalue: 2,5 henkilötyövuotta Kansainvälistymis- (50 %) ja kulttuurijohtaja (50 %) Kehittämissuunnittelija (100 %) Kulttuurisihteeri (100 %) Mahdolliset hanketyöntekijät: Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II, projektipäällikkö (yhteishanke: Etelä- Pohjanmaan liitto 50 %, Pohjanmaan liitto 50 %) ELY-keskus: Yritys- ja työvoimayksikkö 0,3 htv. Maaseutuyksikkö: tarkkoja htv-resursseja ei ole määritelty. TE-Toimisto: Käyttää omia htv-resursseja tehtävien ja verkostoyhteistyön hoitamiseen, mutta määrää on vaikea suoraan määritellä. Leader-ryhmät: Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiin on palkattuna yhteensä noin 20 henkeä. He osallistuvat paikalliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön sekä aktivoivat toimijoita toteuttamaan monipuolisesti kehittämis- ja investointitoimenpiteitä. Erityisesti kulttuurityöstä vastaavaa nimettyä henkilöä ei ole.
10 5.6. Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat Etelä-Pohjanmaan liitto: 2016 Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha Suomi 100 ohjelmatyö ( VNK ja EPL) Hyku-hanke => EPL 50 % Yhteensä Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha Suomi 100 ohjelmatyö ( VNK ja EPL) Hyku-hanke => EPL 50 % Yhteensä ELY-keskus: Yritys- ja työvoimayksikkö: Ei ole myönnetty erillistä määrärahaa kulttuurialan tehtävien hoitamiseen tai hankerahoitukseen. Taiteen-, kulttuurin- ja luovien alojen kehittäminen nivoutuu kaikkeen yksikössä tehtävään toimintaan. Työllisyyden hoidon määrärahat (v n. 15 miljoonaa euroa) jakautuvat seuraavasti: TE-palvelut, työllisyyden hoito Yrityspalvelut Koulutus, elinikäinen ohjaus Maahanmuutto Nuorisotakuu Työelämän kehittäminen Rinnakkaishanketoiminta Maaseutuyksikkö: Maaseutuohjelman hankerahat; ei erillistä korvamerkintää. TE-toimisto: Työllisyydenhoidon määrärahat ja erityisesti työllisyyspoliittinen avustus. 10 Leader-ryhmät: Yhteensä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmillä on kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen myönnettävää rahaa noin 10 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella. 5. TOIMINTAMALLI Sidosryhmäkyselyn näkökulmaa maakuntauudistukseen Keskeisille sidosryhmille tehtiin kysely, jolla selvitettiin, kuinka tärkeäksi ja kiinnostavaksi liiton ja Ely:n nykyiset kulttuuritehtäviin liittyvät palvelut/tehtävät (15 kpl) koetaan. Arviointi tapahtui ilmoittamalla tehtävän tärkeys tai kiinnostavuus 1-5 -asteikolla (1 ei lainkaan tärkeä ja 5 erittäin tärkeä). Kaikki tehtävät koettiin erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Erittäin tärkeiksi koettiin seuraavat palvelut/tehtävät: Kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttämisen edistäminen ja hyödyntäminen (71,43 %) Hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan avulla (67,86 %) Suunnitelmallinen maakunnallinen kulttuurin edistämistyö/kehittämistyö (60,71 %) Kulttuuriyhteistyön edistäminen/koordinointi maakunnassa (57,14 %) Kulttuuriin liittyvä viestintä (57,14 %) Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen (57,14 %) Kulttuuriin liittyvä rahoitus- ja hankeneuvonta (55,56 %) Kulttuurihankkeiden toteuttaminen (53,57 %) Kulttuurimatkailun kehittäminen (53,57 %) Taiteen ammattilaisten toimintaedellytysten edistäminen maakunnassa (50 %)
11 Yli 50 %:n äänillä melko tärkeiksi koettiin seuraavat palvelut/tehtävät: Maakunnallisen identiteetin edistäminen (59,26 %) Taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta (57,14 %) Kulttuurin koulutus- ja seminaaritilaisuudet (53,57 %) Lisäksi kysyttiin tarkemmin kansainväliseen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin viestintätehtäviin liittyen, miten tärkeiksi tai kiinnostaviksi eri palvelut/tehtävät koetaan. Kiinnostavuutta mitattiin samalla 1-5 -asteikolla. Tehtävistä/palveluista kansainvälinen kulttuuriyhteistyö/yhteistyöverkostoissa toimiminen (mt 51,85 %, et 29,63 %), kulttuurivaihto (mt 55,56 %, et 18,52 %), kansainvälinen kulttuurimatkailu (mt 51,85 %, et 25,93 %) ja kansainväliset kulttuuriprojektit (mt 55,56 %, et 22,22 %) koettiin kaikki melko tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. Kulttuurin viestintätehtävien osalta vastauksissa oli selkeästi muihin kysymyksiin verrattuna enemmän hajontaa. Sähköinen tapahtumakalenteri koettiin selkeästi erittäin tärkeäksi (et 64,29 %, mt 32,14 %), samoin sosiaalinen media (et 60,71 %, mt 21,43 %). Melko tärkeäksi koettiin kulttuurin uutiskirje ja kulttuurin www-sivusto. Painettu kulttuuriesite koettiin melko tärkeäksi (50 %), mutta myös ei kovin tärkeäksi (28,57 %). Samoin julkaisut koettiin melko tärkeiksi (39,29 %), mutta myös ei kovin tärkeiksi (25 %). Julkaisujen kohdalla mielipidettään ei osannut sanoa peräti 25 % vastanneista. Kuntien kulttuurivastaavia pyydettiin sidosryhmäkyselyn tueksi valitsemaan viisi tärkeintä nykyistä tehtävää/palvelua, jotka olivat mukana kyselyssä. Eniten ääniä saivat seuraavat tehtävät/palvelut: maakunnallisen identiteetin edistäminen, kulttuuriyhteistyön edistäminen ja koordinointi maakunnassa sekä kulttuuriin liittyvä rahoitus- ja hankeneuvonta. Toiseksi eniten ääniä saivat: taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen, luovan talouden yrittäjyyden edistäminen ja kulttuurin koulutus- ja seminaaritilaisuudet. Kyselyn yhteenvetona voisi todeta, että kaikki nykyiset tehtävät koetaan hyvin selvästi erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Kyselyn pohjalta niiden huomioiminen uudessa maakunnassa ja sen kulttuuriin liittyvissä tehtävissä on perusteltua, tehtävät/palvelut osoittavat selkeästi tulevien kulttuuritehtävien suuntaa. Samoin on kansainvälisen kulttuuritoiminnan osalta: kulttuuriyhteistyö, kulttuurivaihto, kulttuurimatkailu ja projektit ovat kannatettavia toimintamuotoja tulevaisuudessakin. Kulttuurin viestinnän osalta tulevaisuudessa viestintää tulisi keskittää selkeästi sähköiseen tapahtumakalenteriin ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeitä ovat myös uutiskirje ja wwwsivusto. Painetusta kulttuuriesitteestä ja perinteisistä julkaisuista voitaisiin kyselyn mukaan luopua. 11 Katso liite Siirrettävät toimintatavat Kulttuurin alatyöryhmän kokouksien keskusteluissa on noussut esiin näkökulmia ja asioita, joita tulisi maakuntauudistuksessa ja uudessa toimintamallissa huomioida. Keskeisinä teemoina esiin ovat nousseet strateginen suunnittelu ja kehittämistyö; yhteistyö ja verkostot; elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen; hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; kulttuurimatkailun kehittäminen; luova talous; rahoitus- ja hankeneuvonta sekä kulttuuriympäristöasiat. Edunvalvontaa tarvitaan, myös sisäistä edunvalvontaa. Uudenlaisten ketterien tuotantomallien kehittäminen omaan toimintaan on tärkeää. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on alueilla turvattava. Kaikilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuuriin ja taiteeseen asuinpaikasta huolimatta. Toivotaan myös, että kulttuuriperintötyö voisi olla enemmän mukana uudessa maakunnassa. Työryhmä näkee, että maakuntauudistus on mahdollisuuden paikka: asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Haasteiden kääntäminen mahdollisuudeksi on myös johtamiskysymys ja viestinnällinen kysymys. Viestintä on tärkeää muutoksessa ja tulevaisuudessa. Maakuntauudistuksesta huolimatta asukkaat, soten ja kulttuurin asiakkaat, ovat ja pysyvät kunnissa Strateginen suunnittelu ja kehittämistyö Kulttuurin tulee olla mukana strategisessa suunnittelussa. Kulttuurin tulisi olla läsnä monialaisessa keskustelussa/toiminnassa: elinkeinojen kehittämisessä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koulutuksessa, kaupunkisuunnittelussa, kulttuurimaiseman hoidossa, kulttuuriympäristöasioissa jne. Kulttuuria ei pitäisi nähdä erillisenä saarekkeena, vaan kulttuuri on läsnä kaikessa ihmisen elämässä. Kulttuurilla on rajapintoja moneen. Kulttuuritoimen asiantuntijuudelle toivotaan laajempaa käyttöä ja aitoa yhteistyötä eri toimialojen välille. Kulttuurin kehittämistyötä ja kehittämisresursseja tarvitaan sekä kehittämistoiminnalle tapahtuma-alusta.
12 Yhteistyö ja verkostot Tulevaisuudessa kaikenlaisen yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyöverkostoissa toimiminen on tärkeää. Kuntien ja maakunnan yhteistyö on jatkossa tärkeää. Uudella maakunnalla täytyy olla toimivat yhteydet ja hyvä yhteistyö sidosryhmiin (ks. s. 8) ja maakunnan keskeisiin kulttuuritoimijoihin. Alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön lisäksi tarvitaan laajempaa, uudenlaista ja rohkeaa yhteistyötä. Yhteistyön kautta voidaan asiantuntijuuksia käyttää paremmin hyödyksi yli rajojen niin alueellisesti kuin toiminnallisesti. Yhteistyötä rakennetaan avoimesti keskustellen yhteisen maakunnan hyväksi. Yhteistyön kehittämisessä suositaan tiimimäistä yhteistyötä niin organisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Työryhmät/tiimit voivat olla monialaisia ja/tai määräaikaisia. Elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen Maakuntauudistuksen yhteydessä puhutaan elinvoimaisista ja hyvinvoivista kunnista, elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä. Tämä on kulttuuri- ja liikuntatoimille suuri mahdollisuus. Kunnissa tulisi paneutua elinvoimaasiaan. Kulttuuri ja liikunta ovat keskeisiä elinvoimaa edistäviä asioita. Tarvitaan elinvoimaa ja identiteettiä uudistavia hankkeita. Myös kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöasioilla on yhteys kuntien ja alueiden elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Niitä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Paikallinen kulttuuri on keskeisiä tekijöitä kuntien strategioiden kannalta. Kunnat, jotka näkevät kulttuurin kasvukanavana, menestyvät. Tuotteistamiseen liittyen hyödynnettävää löytyy museoissa/taiteessa/kulttuurissa erittäin paljon. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointi koostuu useasta asiasta. Se ei ole pelkästään liikuntaa. Se on myös konsertteja, käsitöitä, tapahtumia jne. Hyvinvointi syntyy monesta ja itse kullekin se on erilainen kokemuksena ja toimintana. Kulttuurilla ja liikunnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kulttuurilla on merkittävä tervehdyttävä voima ja suoranaisia terveysvaikutuksia, siksi kulttuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävänä elementtinä on vahvistettava. Kulttuurin tuominen hoivatyöhön ja kulttuuristen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen luovat hyvinvointia. Liikuntaa ja kulttuuria tulee yhdistää toisiinsa uusin kokeilevin tavoin ja kulttuurin ja liikunnan harrastamisen puitteita on tuettava. Kulttuuritoimen tulisi olla mukana kunnan/kaupungin hyvinvointisuunnitelman tekemisessä. Kulttuurimatkailun kehittäminen Kulttuuri- ja tapahtumamatkailun sekä elämystuotannon kehittäminen on tärkeää. Matkailun kehittäminen vaatii yritysyhteistyötä ja yhteistyötä kuntien ja yritysten välille. Kulttuurimatkailun tuotteistamiseen liittyen hyödynnettävää löytyy museoissa, taiteessa ja kulttuurissa erittäin paljon. 12 Luova talous Luovaa taloutta, luovan työn tekijöiden työllisyyttä ja toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa jatkossakin. Niillä edistetään kulttuuripalvelujen tuotantoedellytyksiä sekä kehitetään alueen elinvoimaisuutta, elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Luovasta taloudesta tulee puhua elinkeinona Rahoitus- ja hankeneuvonta Rahoitus- ja hankeneuvonta on tärkeää, jotta kehittämistoiminnalle saadaan resursseja ja uusia toimintamalleja ja innovatiivisia toimia voidaan kokeilla ja kehittää. Kulttuuriympäristöasiat Kulttuuriympäristöasiat pitäisi näkyä uudessa maakuntavirastossa ja huomioida siellä. Kulttuuriympäristöasioissa tarvitaan yhteistyötä kulttuurin, alueiden käytön ja maakuntamuseoiden kanssa. Pitäisikö esim. rakennustutkija olla sijoitettuna maakuntavirastoon eikä maakuntamuseoon, jotta työ olisi yhteydessä paremmin aluesuunnitteluun? Aluesuunnittelutyö voisi olla laajempaa, monialaista yhteistyötä. Uudessa maakunnassa voisi olla palkattuna kulttuurimaantieteilijöitä, arkkitehtejä yms. Kulttuuriympäristöasioita olisi käsiteltävä isompina kokonaisuuksina, ei pelkästään rakennussuojeluna. Tulevaisuudessa tulisi painottaa kulttuuriympäristön hoitoa.
13 6.3. Kulttuurin alatyöryhmän esitys toimintamalliksi 2019 Kulttuurin alatyöryhmä esittää kulttuurin ja liikunnan osalta jatkovalmistelulle seuraavaa: Kulttuurin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueeseen. Työryhmän näkemyksen mukaan kulttuuri on läpileikkaava, monialainen toimiala, joten kehittämistä ja resursseja tarvitaan. Kulttuurilla on vaikuttavuutta myös muissa palvelualueissa: rahoitus- ja kehittämispalvelut, rekrytointija osaamispalvelut, alueiden käytön palvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä kansainvälistymisessä. Toimintatavaksi esitetään tiimimäistä työskentelytapaa, jotta monialainen henkilöstön osaaminen saadaan käyttöön. Kulttuurin lisäksi maakunta huolehtii myös maakuntalain mukaisista liikuntaan liittyvistä tehtävistä. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä, teemaryhmä tai joku muu toimielin. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta. Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, miten luodaan toimivat yhteydet kuntiin, kuntien kulttuurivastaaviin, kolmannen sektorin toimijoihin, eri kulttuuri- ja taideorganisaatioihin sekä muihin sidosryhmiin. Jatkovalmistelua ja toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijatehtävien osalta, sillä uusille maakunnille siirtyy ELY-keskusten sekä maakuntien liittojen kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä tehtäviä. Kuntien vastuulla tulee olemaan muun muassa osaaminen ja sivistys, kulttuuripalvelut sekä maankäyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. Lisäksi alueellisilla museoilla on merkittävä rooli kulttuuriympäristön asiantuntijoina. Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan esittää, että maakunnan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen perustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa. 13
14 Liite, Sidosryhmäkysely kulttuurin palveluista ja tehtävistä 14
15 15
Kulttuurin alatyöryhmän kokous Muistio 5/2016
Kulttuurin alatyöryhmän kokous Muistio 5/2016 Aika: keskiviikko 21.12.2016 klo 13.00 - Paikka: Frami/, Kampusranta 9 C, 4 krs, Maakuntasali Kutsuttu/läsnä:, EPL puheenjohtaja Tuija Ahola, EPL sihteeri
LisätiedotMaakuntauudistus ja kulttuuri Etelä-Pohjanmaa
Maakuntauudistus ja kulttuuri Etelä-Pohjanmaa Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa työpajat: 3.5. Seinäjoki, klo 10.00-14.00, Tuija Ahola, kehittämissuunnittelija
LisätiedotKulttuuripalvelujen valmistelutilanne
Kulttuuripalvelujen valmistelutilanne Marjatta Eväsoja, kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja 24.1.2018, Työryhmien yhteiskokoontuminen Maakunta järjestäjänä ja tuottajana MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotKansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:
Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,
LisätiedotKansainvälistyminen -alaryhmä valmistelutilanne Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja
Kansainvälistyminen -alaryhmä valmistelutilanne 24.1.2018 Marjatta Eväsoja Kansainvälistymis- ja kulttuurijohtaja Kv-alatyöryhmän ehdotus Uuteen maakuntaorganisaatioon muodostetaan aluekehityksen ohjelmatyö,
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät
LisätiedotLoppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu. Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.
Loppuraportti, VR 1 Aluekehitys ja strateginen suunnittelu Maakuntauudistuksen Satakunnan esivalmistelu Ohjausryhmän kokous Timo Vesiluoma 20.6.2017 Uuden maakunnan aluekehitystehtäviä 1/2 Strateginen
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMaakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki
Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
LisätiedotKulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia
Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia, ympäristöministeriö 11.4.2018 Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivä, Helsinki Maakuntalaki HE 15/2017 2 luku
LisätiedotLeader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö
Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotMaakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari
Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
Lisätiedot[Aluekehitys]
[Aluekehitys] Aluekehittäminen on maakunnan itsehallinnon ydin, joka sisältää poliittista tahdonmuodostusta, suunnittelua, strategiatyötä, yhteistoimintaa ja verkostoitumista, ja jossa asiakaslähtöiset
LisätiedotElinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala. Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki
Elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala Elinvoimajohtaja Erkki Välimäki Uusi toimiala Entisen kaupunginkanslian kehittämispalvelut + Tapahtumakoordinaattori + Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen + Työllisyyspalvelu
LisätiedotMaakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP 3 5 10 1 6 1 1 1 28 ~9700 htv EP Valmisteluvaiheet 21.4.2017 3 Ajankohtaista (1/2) Väliaikaishallinnon rakentaminen Väliaikaisen valmistelutoimielimen
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotTaide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Paula Tuovinen, johtaja 6.3.2019 Taiken perustehtävä taata Taiteilijan mahdollisuudet tehdä taiteellista työtä ja
LisätiedotMaakuntauudistus ja kuntien uusi rooli. Asko Peltola Valmistelujohtaja
Maakuntauudistus ja kuntien uusi rooli Asko Peltola Valmistelujohtaja 19.3.2018 KUNNAT Missä ollaan nyt? MAAKUNNAT - Suomessa kunnilla paljon tehtäviä muuhun Eurooppaan verrattuna - Eniten kuntien rahoja
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja
LisätiedotTRAFI sidosryhmätapaaminen
TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön
Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön Merkittävin muutos on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuotannon sekä rahoituksen kanavoimisen
LisätiedotOpetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Vaasa
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Vaasa 24.3.2017 Lapset ja nuoret tulevaisuuden kunnassa 1) Lasten määrän väheneminen 2) Taiteen perusopetuksen tason vaihtelu eri kunnissa
LisätiedotSote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki
Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki Sinikka Salo Sote-muutosjohtaja, STM 8.6.2016 Päijät-Häme 9.6.2016 1 Sote- ja maakuntauudistus historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla
KUUMA-johtokunta 26.10.2017 46 LIITE 46 Kasvupalvelu-uudistus ja kasvupalvelujen järjestäminen Uudellamaalla Tiivistetty esitys KUUMA-seudun luottamushenkilöitä varten päivitetty 28.9.2017 Antti Kuusela
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotKasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen
Kasvupalvelujen valmistelutilanne Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 24.1.2018 Työryhmien yhteiskokoontuminen Aluekehitys- ja kasvupalvelulain luonnos 3.10.2017 Lain viimeistely on alkanut,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotLeader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015
Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotKulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma
Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Luovien alojen näkökulmaa maakuntauudistuksessa Mia Hämäläinen
Kymenlaakson Liitto Luovien alojen näkökulmaa maakuntauudistuksessa 16.5.2018 Mia Hämäläinen Iso-Britanniassa Taidetta (kulttuuria) reseptillä -projektin on havaittu vähentäneen yleislääkärikäyntejä 37
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotSatakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.
Satakunnan Museo Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo ja Korsmanin talo Satakunnan kulttuurifoorumi 12.3.2014 Satakunnan Museon tehtävä ja vastuualue Satakunnan
LisätiedotLandskapens uppgifter
ÖSTERBOTTENS FÖRBUND POHJANMAAN LIITTO Landskapens uppgifter Maakuntien tehtävät - Regeringens preciserade riktlinjer 5.4.2016 - Hallituksen tarkentavat linjaukset 5.4.2016 Olav Jern Landskapsdirektör
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka
ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista
LisätiedotYhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä
Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä 18.10.2017 Asko Peltola Maakuntajohtaja Etelä-Pohjanmaan liitto Mitä tapahtuu? Sote-tehtävät siirtyvät kunnilta maakunnille yli puolet kuntien
LisätiedotKasvupalvelut / TE-palvelut
Kasvupalvelut / TE-palvelut Maakuntauudistus, Kanta-Häme 1 Vaikuttavuus, poliittinen ohjaus Mitä halutaan tapahtuvan? Kasvua ja hyvinvointia koko Suomeen Korkea työllisyysaste Yritysten kasvu, kestävä
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotLuovasti erottautuen maailmalle
Luovasti erottautuen maailmalle Luovat alat nousuun Pohjois-Savossa Työpaja 1.6.2017 Sawosta maailmalle Taina Laitinen Tuottaja-läänintaiteilija Aikataulu - Klo 14.20 14.40 Lyhyt alustus ja esittäytyminen
LisätiedotSTM / VM linjaukset Maakunnan esivalmistelu asti
STM / VM linjaukset 26.5.2016 Maakunnan esivalmistelu 30.6.2017 asti 1 STM / VM viesti 26.5.2016 Esivalmistelu käyntiin kaikissa maakunnissa ennen kesälomakautta. Maakuntien liitot kutsuvat koolle esivalmistelun
LisätiedotOpetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa. Keskustelutilaisuus Rovaniemi
Opetus ja kulttuuri tulevaisuuden kunnassa Keskustelutilaisuus Rovaniemi 14.2.2017 Teemaryhmät Mikä on opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön tulevaisuuden kunnassa? Millaisia ovat haasteet? Mitä
LisätiedotKuntamarkkinat
Kuntamarkkinat 14.9.2017 Kuntien ja maakuntien tehtävät Kirsi Mononen, johtava lakimies Sote- ja maakuntauudistus Maakuntauudistus I paketti» Sote» Pelastus» Rahoitus» Voimaanpano Maakuntauudistus II-paketti»
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Mistä maakunta- ja soteuudistuksessa on kysymys? Video: www.alueuudistus.fi/viittomakieli Uuden maakunnan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotElinvoimaa monialaisista maakunnista
Elinvoimaa monialaisista maakunnista Kasvupalvelu-uudistus TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi alvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi
Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille
LisätiedotM A A K U N TA U U D I S T U S. ETA palvelut Maakunnallinen näkökulma 1
M A A K U N TA U U D I S T U S ETA 2019 17.2.2017 Maakunnallinen näkökulma 1 Maakunnan ETA (elinkeinot, työllisyys ja aluekehitys) palveluihin siirtyy seuraavien organisaatioiden tehtäviä: Keski-Pohjanmaan
LisätiedotStrategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja
Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät
LisätiedotKasvupalvelut. Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus
Kasvupalvelut Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus 0295 025 083 jarmo.paukku@ely-keskus.fi Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (kasvupalvelulaki) Maakuntalaki Kasvupalvelulaki ml. Laki kasvupalveluiden
LisätiedotMAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS TOIMIALUE: ALUEKEHITYS TOIMIALUE: SOTEPELA. TOIMIALUE: KONSERNIPALVELUT - Oikeus-, resurssi- ja tietopalvelut
Tarkastuslautakunta MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS Vaalilautakunta Lautakuntamalli Jaostomalli Valiokuntamalli Maakuntajohtaja TOIMIALUE: ALUEKEHITYS - Aluekehityksen strateginen suunnittelu - Rahoitus-
LisätiedotMitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?
Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta? Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierros 2017 1 11.9.2017 - 2 11.9.2017 - 3 11.9.2017 - 4 11.9.2017 - 5 11.9.2017
LisätiedotMaakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
LisätiedotLUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä
LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus Jokaisella on oikeus ja tasaarvoinen
LisätiedotOsallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth
Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja
LisätiedotYlijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät
23.8.2016 Ylijohtaja Terttu Savolainen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen 16.2.2017 Alueelliset nuorisotyöpäivät Mikä muuttuu julkisen hallinnon rakenteen muutoksen iso kuva Ministeriöt
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotKuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät
Kuntien ja maakuntien yhteistyö Satakunnassa Aluekehittäminen: työllisyys- ja yrityspalvelut sekä liikennetehtävät Muutosjohtaja Timo Vesiluoma Kuntapäivä 8.5.2018 Esityksen sisältö Kuntien ja maakunnan
LisätiedotMAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja #maaseutupolitiikka
MAASEUTUPOLITIIKAN NEUVOSTO ja sen laaja verkosto @Maaseutupolitiikka #maaseutupolitiikka VUODESTA 1988 NYKYPÄIVÄÄN 1988-1991 Maaseudun kehittämisprojekti 1992-1994 Maaseutupolitiikan neuvottelukunta 1995-2015
LisätiedotMaakuntauudistuksen tilannekatsaus
Maakuntauudistuksen tilannekatsaus Jarno Turunen Muutosjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Järjestöt maakuntauudistuksessa, Joensuu 21.6.2017 Uudistuksen päätavoitteet o maakunnan elinvoima ja kestävä
LisätiedotNyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto
Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto 1 Kuntaliiton strategia Perustehtävä TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA. Kuntaliitto vaikuttaa paikallisten ja
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut
Sote- ja maakuntauudistuksen tiekartta: Kasvupalvelut Kjell Henrichson 12.4.2017 Kasvupalvelun sisältö TEM/TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja
MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy
LisätiedotKIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA. Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä
KIRKONKYLÄT PALVELUKESKUKSINA Kuopion kirkonkylät mukaan hankkeeseen? Haku käynnissä 1.11. 12.12.2017 Selvityshanke: Maakunta näkyvissä 1.3. 31.8. Rahoittajana Pohjois-Savon liitto, hallinnoija Mansikka
LisätiedotKulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015
Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa
LisätiedotMiten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Terveydentilaa määrittävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Kuntaliiton ajankohtaiset Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry Sisältö Kulttuuripolitiikan ajankohtaiset. Alv-muutosesitys, VM179:00/2018:
LisätiedotKansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala
Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotMaaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne
Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
Lisätiedot