Metsävisa Nimi Diplomi. Koulu. 76 p. Kunta. 18 p. Pisteet yhteensä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsävisa 2014. Nimi Diplomi. Koulu. 76 p. Kunta. 18 p. Pisteet yhteensä"

Transkriptio

1 Metsävisa Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 7 p a) Nimeä viivoille koivua hyödyntäviä lajeja. Koivu metsäluonnossa. Koivut ylläpitävät monin tavoin metsän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.. -sienet Talvinen koivu, urpiaisten Linnunrata Lumella pieniä keltaisia tähtiä - Risto Rasa.... b) Mitä nämä ovat? c) Ihmiset saavat koivusta aineellisia ja aineettomia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita. Nimeä koivusta saatavia tuotteita (aineellisia hyötyjä).. Hammasystävällinen sokeri:. Sokeripitoinen juoma:. Saunassa käytettävä oksakimppu:. Skeittirampin raaka-aine:. Kangaslaatu:. Paperin/kartongin raaka-aine: d) Koivun vaikutuksia ilmaan ja maaperään (aineettomia hyötyjä). Yhdistä väittämät. Kirjoita numerot ( ) ruutuihin.. Koivu sitoo ilman pienhiukkasia. Koivu on hiilinielu.. Koivu tuottaa happea ja sitoo hiilidioksidia. Koivu suojaa eroosiolta.. Juuret sitovat maaperää. Koivu puhdistaa ilmaa. 8 p

2 Miten hoidamme sääksen elinympäristöä? Sääksi (ennen kalasääski) on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Laji esiintyy harvalukuisena koko Suomessa. Maassamme pesii noin paria. Suomalaiset sääkset talvehtivat frikassa. Sääksi syö kalaa. Sääksi on vaatelias pesäpuun ja sen lähiympäristön suhteen. Se tekee valtavan pesänsä järeän aihkimännyn tasaisen latvan päälle. Pesäpuun on oltava ympäristön puita selvästi korkeampi, sillä pesästä on oltava mahdollisimman esteetön näkyvyys ympäristöön. Jos ympäröivä puusto kasvaa lähelle pesäpuun pituutta, puuston tulisi olla harvaa, jotta sääksi pääsisi pudottautumaan pesältä lentoon. Pesäpuun lähellä on hyvä olla tukevalatvaisia istumapuita koiraalle. Pesäpuut on rauhoitettu. Luontaisten pesäpaikkojen vähenemisen takia sääksille on rakennettu tekopesiä, joissa pesii lähes puolet Suomen sääksistä. Saaret tai soiden keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet ovat sopivia pesäpaikkoja, mutta sääksi voi pesiä myös talousmetsän keskellä. Rengastajan kuvaama poikanen. Pesä voi olla käytössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. a) Kuvassa on pesäpaikka talousmetsässä. Millaisilla metsänhoitotoimilla ja hoitotöiden ajoituksella metsänomistaja mahdollistaa sääksen pesimisen alueella jatkossakin? b) Sopivan pesimäympäristön lisäksi sääksi tarvitsee sopivan talvehtimisalueen ja levähdyspaikkoja muuttomatkalla. Sääksiä seurataan satelliittilähettimien avulla. Satelliittiseuranta täydentää rengastuksella saatua tietoa lintujen muuttoreiteistä ja käyttäytymisestä. Kartalla näkyy satelliittisääksi Ilmarin muuttomatka Kamerunista Suomeen Hattulaan keväällä. Merkitse viivoille päivämäärät, jolloin Ilmari oli - aavikolla - trooppisessa sademetsässä - savannilla - havumetsävyöhykkeellä lehtimetsävyöhykkeellä - nahkealehtisen kasvillisuuden vyöhykkeellä p

3 Murto Lainiotunturi Murtokangas Moottorike lkkareitti oja 9 uoja Raut kuru n raja ueen etsäal Suojam Karila Hangaskuru Erotusaita Äkässolmu ho n Nilijänkkä Murtokoski Helukka Lapiomaa Hangaskurunjänkkä ja Nilio Ha ng aso ja Nilivaara sä et jam alu ee aja 8 nr Selkäsaari Nililahti Kappeli Kpa 7 Pyyntikuoppa Kes Retkellä Lapissa a) Sivula 8 Kota Pyyntikuoppa Pirunkuru m Kaivo Höy läko nee noja Äkäslompolo i ijok änk Paloas. cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 8 N: Kesänginlehto Kulmala Vanhanmyllynsuvanto Väliniva Metsola Hormistonjänkkä Uusijänk Varkaankari Kesänkijärvi m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa. Yhdistä kartalla esiintyvät asiat kuvauksiin. Kirjoita oikeat numerot ( 8) ruutuihin. Lompolo Vaara Jänkä/jänkkä Kuru Tunturi 7 Kota Puusta rakennettu avonainen tauko- tai yöpymispaikka Puinen, kankainen tai nahkainen teltanmuotoinen asumus tai taukopaikka b) Tutki kartalla väliä poroerotusaidalta Kesängille, linnuntietä pisteestä pisteeseen. Mikä alla olevista diagrammeista ( ) kuvaa maaston profiilia parhaiten? Diagrammi numero 8 Rakka Suo Korkea, metsän peittämä maastonkohouma Itä- ja Pohjois-Suomessa Korkea, laeltaan puuton maastonkohouma Lapissa Järvimäinen suvanto joessa, jokijärvi Kapea laakso tai rotko Korkeus merenpinnasta, m 8 Vihvelijänkkä 9 Härkäjärämä Kesänki Kaivo Tiukupulju Maitoniva Retke 7. Velhoniemi Kotila itti o Su Vesikuru ilyre Nilijänkkä Uimar. Tahkokuru Vesikurunmaa Kaupinlahti a Lintut. lku topo Luon Kenttä Mäkitalo Matalalahti a rat to un Koulu. Va Konijänkkä l. k 7.7 Lahdenjänkkä Pikku Kaupinjärvi 8 8 Ylläshilla Harjula Vedenottamo c) Nimeä alueen eläimiä ja kasveja.... hieskoivun alalaji Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa nmaa. d) Mikä on retkeilijälle sallittua jokamiehenoikeudella talousmetsässä Lapissa? Rastita sallitut asiat. Nuotion sytytys Onkiminen purosta Oksien ottaminen kaatuneesta puusta Moottorikelkalla ajo Oksien ottaminen maasta Tilapäinen telttailu Sienestys Jäkälän kerääminen p

4 Päälle puuta vai muuta? Vaatteiden kulutus kasvaa maailmassa. Siksi myös niiden raaka-aineita eli tekstiilikuituja tarvitaan yhä enemmän. Tämä lisää vaatimusta tuottaa materiaaleja kestävän kehityksen mukaisesti. Kankaita tehdään luonnonkuiduista ja tekokuiduista. Suomessa tuotetaan koivusta erään tekstiilikuidun raaka-ainetta, liukosellua. Liukosellusta saatavaa tekstiilikuitua ei sanota luonnonkuiduksi vaan muuntokuiduksi, koska se on valmistettu kemiallisesti puun selluloosasta. Muuntokuidut kuuluvat tekokuituihin. Valitse paitojen materiaaleihin ja niiden raaka-aineisiin sopivat väittämät ja kirjoita väittämien numerot ( ) ruutuihin. Jotkut väittämät sopivat useampiin paitoihin. Jotkut väittämät voivat jäädä käyttämättä.. Tehty puun selluloosasta. Tehty pensaan siemenhöytyvistä. Tehty lampaanvillasta. Tehty maaöljystä. Tehty hyönteisen koteloista. Uusiutuva raaka-aine 7. Uusiutumaton raaka-aine 8. Maatuva 9. Käytetään nykyisin eniten. Luonnonkuitu. Tekokuitu. Tuotanto vaatii keinokastelua. Kilpailee peltoalasta ruuantuotannon kanssa % puuvilla % viskoosi % polyesteri Töissä metsäalalla. a) Yhdistä tehtävänimikkeet ja puhekuplat. Kirjoita oikeat numerot ( ) ruutuihin. p Metsäneuvoja Myyntijohtaja Puuseppä Luontokartoittaja Pakkaussuunnittelija Hakkuukoneenkuljettaja ivan kuin ratkoisin joka päivä Rubikin kuutiota. Valmiin tuotteen näkeminen kuvineen ja teksteineen tuntuu tosi hienolta. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ympäri maailmaa. Työpisteeni on kuin lentokoneen ohjaamo. Teen minuutin aikana enemmän päätöksiä kuin lentokapteeni koneen laskeutuessa. Selvitän eliölajit sekä metsä- ja suotyypit. nnan ympäristön tilan perusteella suosituksia alueen maankäytöstä. Vastaan metsänomistajien kysymyksiin esimerkiksi metsänhoidosta ja puukaupoista. Saan olla sopivasti ihmisten kanssa ja sitten tehdä rauhassa töitä verstaalla. Parasta ovat asiakkaiden toiveiden toteuttaminen ja oman kädenjäljen näkeminen. b) Haluaisitko tutustua metsäalaan? Tarvitsetko kesätyöpaikan? Koulujen Metsävisa-voittajien kesken arvotaan metsäalan kesätyöpaikkaa koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Haluatko osallistua kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni kesätyöpaikan arvontaan. En tällä kertaa, kiitos. 7 p

5 Metsävisa vastausmallit a) Nimeä viivoille koivua hyödyntäviä lajeja. Nämä vastausmallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että Koulu koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Kunta Nimi Diplomi Koivu metsäluonnossa. Koivut ylläpitävät monin tavoin metsän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä.. tuulenpesä p -sienet Opettaja Pisteet yhteensä 7 p 7 p Talvinen koivu, urpiaisten Linnunrata Lumella pieniä keltaisia tähtiä - Risto Rasa. urpiainen p. taulakääpä p. teeri p. valkoselkätikka p b) Mitä nämä ovat? Koivun siemeniä p Kuvassa on lenninkalvollisia siemeniä ja lisäksi tähtimäisiä siementen tukilehtiä, joiden nimeämisestä voi tarvittaessa antaa plussaa liito-orava p. 7. hirvi p metsäjänis p 8. c) Ihmiset saavat koivusta aineellisia ja aineettomia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita. Nimeä koivusta saatavia tuotteita (aineellisia hyötyjä). ksylitoli/koivusokeri p vaneri p. Hammasystävällinen sokeri:. Skeittirampin raaka-aine: mahla p viskoosi p. Sokeripitoinen juoma:. Kangaslaatu:. Saunassa käytettävä oksakimppu: vihta/vasta p. Paperin/kartongin raaka-aine: sellu p (selluloosa ½ p) d) Koivun vaikutuksia ilmaan ja maaperään (aineettomia hyötyjä). Yhdistä väittämät. Kirjoita numerot ( ) ruutuihin.. Koivu sitoo ilman pienhiukkasia. Koivu on hiilinielu. p. Koivu tuottaa happea ja sitoo hiilidioksidia. Koivu suojaa eroosiolta. p. Juuret sitovat maaperää. Koivu puhdistaa ilmaa. p 8 p 8 p

6 Miten hoidamme sääksen elinympäristöä? Sääksi (ennen kalasääski) on yksi maailman laajimmalle levinneistä lintulajeista. Laji esiintyy harvalukuisena koko Suomessa. Maassamme pesii noin paria. Suomalaiset sääkset talvehtivat frikassa. Sääksi syö kalaa. Sääksi on vaatelias pesäpuun ja sen lähiympäristön suhteen. Se tekee valtavan pesänsä järeän aihkimännyn tasaisen latvan päälle. Pesäpuun on oltava ympäristön puita selvästi korkeampi, sillä pesästä on oltava mahdollisimman esteetön näkyvyys ympäristöön. Jos ympäröivä puusto kasvaa lähelle pesäpuun pituutta, puuston tulisi olla harvaa, jotta sääksi pääsisi pudottautumaan pesältä lentoon. Pesäpuun lähellä on hyvä olla tukevalatvaisia istumapuita koiraalle. Pesäpuut on rauhoitettu. Luontaisten pesäpaikkojen vähenemisen takia sääksille on rakennettu tekopesiä, joissa pesii lähes puolet Suomen sääksistä. Saaret tai soiden keskellä olevat kangasmetsäsaarekkeet ovat sopivia pesäpaikkoja, mutta sääksi voi pesiä myös talousmetsän keskellä. Rengastajan kuvaama poikanen. Pesä voi olla käytössä vuosia, jopa vuosikymmeniä. a) Kuvassa on pesäpaikka talousmetsässä. Millaisilla metsänhoitotoimilla ja hoitotöiden ajoituksella metsänomistaja mahdollistaa sääksen pesimisen alueella jatkossakin? Oppilaat saavat selittää omin sanoin. Näitä asioita haetaan: - Pesäpuu on rauhoitettu, sitä ei saa kaataa. p - Säästetään istumapuita koiraalle pesän lähiympäristöön. p - Pidetään ympäröivä metsä matalampana kuin pesäpuu (ihanteellinen pesän paikka olisi kumpareella, kalliolla tms.). p - Pesäpuuta ympäröivä metsä pidetään väljänä lentoonlähdön helpottamiseksi, kun puusto alkaa saavutamaan pesäpuun pituuden. Pesäpuuta matalampi puusto voi olla normaalin tiheää. p - Säästetään hakkuissa edellisen puusukupolven puita tuleviksi pesäpuiksi. p - Metsäautotietä ei rakenneta aivan lähelle, mielellään ei m lähemmäksi. p - Ei metsänhoitotoimia pesintäaikaan. p - Ei muutenkaan häiritä pesiviä lintuja. p - Tekopesien rakennus. p Yht. 9 p. Muista hyvistä vastauksista voi antaa pisteitä/plussaa, jos oppilailla on tasapisteitä. b) Sopivan pesimäympäristön lisäksi sääksi tarvitsee sopivan talvehtimisalueen ja levähdyspaikkoja muuttomatkalla. Sääksiä seurataan satelliittilähettimien avulla. Satelliittiseuranta täydentää rengastuksella saatua tietoa lintujen muuttoreiteistä ja käyttäytymisestä. Kartalla näkyy satelliittisääksi Ilmarin muuttomatka Kamerunista Suomeen Hattulaan keväällä Merkitse viivoille päivämäärät, jolloin Ilmari oli - aavikolla.. p - trooppisessa sademetsässä 9.. p - savannilla.. p.. p - havumetsävyöhykkeellä 8.. p - lehtimetsävyöhykkeellä nahkealehtisen kasvillisuuden vyöhykkeellä.. p p p

7 Murto Lainiotunturi Murtokangas Moottorike lkkareitti oja 9 uoja Raut kuru n raja ueen etsäal Suojam Karila Hangaskuru Erotusaita Äkässolmu ho n Nilijänkkä Murtokoski Helukka Lapiomaa Hangaskurunjänkkä ja Nilio Ha ng aso ja Nilivaara sä et jam alu ee aja 8 nr Selkäsaari Nililahti Kappeli Kpa 7 Pyyntikuoppa Kes Retkellä Lapissa a) Sivula 8 Kota Pyyntikuoppa Pirunkuru m Kaivo Höy läko nee noja Äkäslompolo i ijok änk Paloas. cm kartalla vastaa metriä maastossa. Keskipiste (TMFIN) E: 8 N: Kesänginlehto Kulmala Vanhanmyllynsuvanto Väliniva Metsola Hormistonjänkkä Uusijänk Varkaankari Kesänkijärvi m Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa. Yhdistä kartalla esiintyvät asiat kuvauksiin. Kirjoita oikeat numerot ( 8) ruutuihin. Lompolo Vaara Jänkä/jänkkä Kuru Tunturi 7 Kota 8 Rakka metsän peittämä maaston Korkea, p Suo p tauko tai yöpymispaikka p 7 teltanmuotoinen p asumus tai taukopaikka p 8 kohouma Itä- ja Pohjois-Suomessa Korkea, laeltaan puuton maaston kohouma Lapissa Järvimäinen suvanto joessa, jokijärvi Kapea laakso tai rotko Diagrammi numero p Väärä suunta c) Nimeä alueen eläimiä ja kasveja. 8 Liian korkealla, lähtö metrissä. poro p. kuukkeli p. Liian matalalla, lähtö metrissä. p Oikea korkeus ja suunta. Nilivaaralla näkyy metrin korkeuskäyrä. Kesängin huipulla on metrin käyrä. p Puinen, kankainen tai nahkainen Tutki kartalla väliä poroerotusaidalta Kesängille, linnuntietä pisteestä pisteeseen. Mikä alla olevista diagrammeista ( ) kuvaa maaston profiilia parhaiten? p Puusta rakennettu avonainen b) Korkeus merenpinnasta, m 8 Vihvelijänkkä 9 Härkäjärämä Kesänki Kaivo Tiukupulju Maitoniva Retke 7. Velhoniemi Kotila itti o Su Vesikuru ilyre Nilijänkkä Uimar. Tahkokuru Vesikurunmaa Kaupinlahti a Lintut. lku topo Luon Kenttä Mäkitalo Matalalahti a rat to un Koulu. Va Konijänkkä l. k 7.7 Lahdenjänkkä Pikku Kaupinjärvi 8 Ylläshilla Harjula Vedenottamo tunturikoivu p. hilla, lakka, suomuurain p. Tyhjä tai rasti, molemmista p. Pitää tietää, onko purossa järvitaimenta.jos d) Mikä on retkeilijälle sallittua jokamiehenoikeudella talousmetsässä Lapissa? Rastita sallitut asiat. koko purossa. on, onginta on kiellettyä Lapissa on paljon puroja, joiden järvi (X) Onkiminen Nuotion sytytys p purosta p taimenkantaa asiantuntijatkaan eivät Oksien ottaminen kaatuneesta puusta p Moottorikelkalla ajo p tiedä. Kannattaa opettaa, että Lapin X Oksien p X ottaminen maasta Tilapäinen telttailu p puroissa ei ongita X p Sienestys Jäkälän kerääminen p jokamiehenoikeuteen p p nojautuen. hieskoivun alalaji Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 9/ aineistoa nmaa

8 Päälle puuta vai muuta? Vaatteiden kulutus kasvaa maailmassa. Siksi myös niiden raaka-aineita eli tekstiilikuituja tarvitaan yhä enemmän. Tämä lisää vaatimusta tuottaa materiaaleja kestävän kehityksen mukaisesti. Kankaita tehdään luonnonkuiduista ja tekokuiduista. Suomessa tuotetaan koivusta erään tekstiilikuidun raaka-ainetta, liukosellua. Liukosellusta saatavaa tekstiilikuitua ei sanota luonnonkuiduksi vaan muuntokuiduksi, koska se on valmistettu kemiallisesti puun selluloosasta. Muuntokuidut kuuluvat tekokuituihin. Valitse paitojen materiaaleihin ja niiden raaka-aineisiin sopivat väittämät ja kirjoita väittämien numerot ( ) ruutuihin. Jotkut väittämät sopivat useampiin paitoihin. Jotkut väittämät voivat jäädä käyttämättä.. Tehty puun selluloosasta. Tehty pensaan siemenhöytyvistä. Tehty lampaanvillasta. Tehty maaöljystä. Tehty hyönteisen koteloista. Uusiutuva raaka-aine 7. Uusiutumaton raaka-aine 8. Maatuva 9. Käytetään nykyisin eniten. Luonnonkuitu. Tekokuitu. Tuotanto vaatii keinokastelua. Kilpailee peltoalasta ruuantuotannon kanssa % puuvilla 8 % viskoosi 8 % polyesteri 7 9 Jokaisesta oikein merkitystä numerosta p, yht. p p p Töissä metsäalalla. a) Yhdistä tehtävänimikkeet ja puhekuplat. Kirjoita oikeat numerot ( ) ruutuihin. Metsäneuvoja Myyntijohtaja Puuseppä Luontokartoittaja Pakkaussuunnittelija Hakkuukoneenkuljettaja Jokaisesta oikein merkitystä numerosta p, yht. p ivan kuin ratkoisin joka päivä Rubikin kuutiota. Valmiin tuotteen näkeminen kuvineen ja teksteineen tuntuu tosi hienolta. Tapaan työssäni paljon ihmisiä ympäri maailmaa. Työpisteeni on kuin lentokoneen ohjaamo. Teen minuutin aikana enemmän päätöksiä kuin lentokapteeni koneen laskeutuessa. Selvitän eliölajit sekä metsä- ja suotyypit. nnan ympäristön tilan perusteella suosituksia alueen maankäytöstä. b) Haluaisitko tutustua metsäalaan? Tarvitsetko kesätyöpaikan? Vastaan metsänomistajien kysymyksiin esimerkiksi metsänhoidosta ja puukaupoista. Saan olla sopivasti ihmisten kanssa ja sitten tehdä rauhassa töitä verstaalla. Parasta ovat asiakkaiden toiveiden toteuttaminen ja oman kädenjäljen näkeminen. Koulujen Metsävisa-voittajien kesken arvotaan metsäalan kesätyöpaikkaa koko Suomessa. Työpaikka järjestetään kotipaikkakunnalta tai niin läheltä kuin mahdollista... väliseksi ajaksi. Haluatko osallistua kesätyöpaikan arvontaan? Kyllä, osallistun mielelläni kesätyöpaikan arvontaan. En tällä kertaa, kiitos. Rasti jommassakummassa ruudussa = p 7 p 7 p

Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p

Nimi. Pisteet. Koulu. 75 p. Kunta. 12 p Nimi Koulu Kunta Pisteet 7 p SAUNA on kehittynyt vuoden kuluessa alkeellisesta maakuopasta moderniksi rentoutumispaikaksi. Suomalaisessa saunassa on aineksia arvokkaaksi vientituotteeksi ja matkailun vetonaulaksi.

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Metsänhoito sääksen pesäpuun. lähiympäristössä UPM METSÄ. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille

Metsänhoito sääksen pesäpuun. lähiympäristössä UPM METSÄ. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Metsänhoito sääksen pesäpuun lähiympäristössä Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille UPM METSÄ Sääksi (kalasääski) kotkien jälkeen suurin päiväpetolintumme alta lokkimaisen vaalea, selkäpuoli

Lisätiedot

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa LIITO-ORAVA Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Turussa ja Porissa Olli Mattila, Varsinais-Suomen ELY-keskus 22.12.2016 1 Liito-oravan suojelu Liito-orava (Pteromys volans) on Suomessa vaarantunut

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso

Lisätiedot

Jokamiehenoikeudet kiertueella

Jokamiehenoikeudet kiertueella Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille

Lisätiedot

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Rataskadun alueen liitooravaselvitys Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2

Lisätiedot

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019

Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Kuohun osayleiskaavan liito oravaselvityksen täydennys 2019 Anne Laita Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.4.2019 2 1. Johdanto Tämä selvitys on toteutettu Kuohun osayleiskaavan pohjatiedoksi.

Lisätiedot

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies

KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi

Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista

Lisätiedot

Kuohun liito-oravaselvitys

Kuohun liito-oravaselvitys Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Kankaan liito-oravaselvitys

Kankaan liito-oravaselvitys Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.

Lisätiedot

Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät

Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät Haukat suojeltuja Heidi Björklund, & Jari Valkama 31.3.2017 Petolinnut, niiden munat ja poikaset ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja. Rauhoitettujen

Lisätiedot

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut Jari Miina ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskus (Luke) Uusia tuotteita metsästä seminaari 29.3.2017 Rovaniemi Puun ja luonnontuotteiden yhteistuotanto Onko yhteistuotanto

Lisätiedot

Metsävisa 2006. 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p

Metsävisa 2006. 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p Metsävisa 2006 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 50 p 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Seuralaislaji keväisin Kansallispuumme Syömäkuvio Mykoritsa Luettele kolme ominaisuutta, joista

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ?

LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? LIITO-ORAVAN LISÄÄNTYMIS- JA LEVÄHDYSPAIKAT PALJON MELUA TYHJÄSTÄ? Metsätieteen päivä 12.11.2014 Maarit Jokinen (SYKE), Sanna Mäkeläinen (Helsingin yliopisto), Otso Ovaskainen (Helsingin yliopisto) Johdanto

Lisätiedot

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö

1693/623/2010. METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä. Annettu Vantaalla Ystävyyden puiston järjestyssääntö 1693/623/2010 METSÄHALLITUKSEN PÄÄTÖS Ystävyyden puiston järjestyssäännöstä Annettu Vantaalla 28.6.2010 Ystävyyden puiston järjestyssääntö Kielletyt toimet Metsähallitus on luonnonsuojelulain (1096/1996)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK

YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT 2012 Johtaja Markku Tornberg MTK Maa-aineslaki 8 Kunnan ja valtion lunastusvelvollisuus Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan

Lisätiedot

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut 100m vyöhykeaineiston käytettävyys Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut 100m vyöhykeaineisto, aineiston laadinta 1/4 Mitä aineistoa oli käytettävissä lähtöaineistona? Maastotietokanta

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Metsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p

Metsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p Metsävisa 2005 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 53 p 1. Ekologisesti kestävä metsätalous huolehtii luonnon monimuotoisuudesta. Metsätyöt suosivat toisia kasvija eläinlajeja, toisia haittaavat. On tärkeää,

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala

Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala Metsät, metsätalous ja luonnontuoteala Marko Ämmälä Tammela 5.6.2019 Euroopan metsäpeitteisin valtio Metsät mahdollisuutena Metsät peittävät 33 % Euroopan ja 73% Suomen pinta-alasta Suomessa käytetään

Lisätiedot

1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein!

1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein! 1 Järjestä ekosysteemipalvelut oikein! Tavoite: Oppilaat ymmärtävät käsitteen ekosysteemipalvelu ja oivaltavat miten monimuotoisia palvelut ovat. Vaikeusaste: Helppo. Vaikeimmat kortit voi poistaa nuoremmilta

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Evolla

Metsät ja metsätalous Evolla Metsät ja metsätalous Evolla Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Kuivahkon kankaan eli puolukkatyypin metsät

Lisätiedot

METSO-petolintuhanke:

METSO-petolintuhanke: METSO-petolintuhanke: Suuret petolinnut metsien monimuotoisuuden osana työkaluja metsänomistajille ja metsäammattilaisille Heidi Björklund, hankekoordinaattori Jari Valkama, hankkeen johtaja Aleksanteri-seminaari,

Lisätiedot

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.

Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka. Kunta Alue Ms 182 332 159 tiedot 2019 m³/kuv. Sivu 1 / 5 Kunta 182 Alue 332 Ms 159 TIENSIVU Lohko 159 1 1,0 Kuiva kangas ja vastaava suo 120 83 86 21 0 0 0 63 0 0 0 1,7 Kallio; Muu arvokas elinympäristö

Lisätiedot

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys

Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 23.10.2014 Sivu 1 / 1 3336/11.01.02/2014 107 Sääksen eli kalasääsken pesimäsaaren rauhoittaminen luonnonsuojelulain 24 :n mukaiseksi suojelualueeksi Valmistelijat / lisätiedot: Tia

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys?

Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa

Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2011 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 7 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

METSO-petolintuhanke:

METSO-petolintuhanke: METSO-petolintuhanke: Suuret petolinnut metsien monimuotoisuuden osana työkaluja metsänomistajille ja metsäammattilaisille Esittely Heidi Björklund, hankekoordinaattori Jari Valkama, hankkeen johtaja Luomus,

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Loimimateriaalit. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015

Loimimateriaalit. Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Loimimateriaalit Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Tallinpitäjän verkkotietopakettihanke 2015 Tekstiileihin liittyvää terminologiaa D = denier = kankaan lineaarisen massatiheyden

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Pohjoisen puun rooli muuttuvassa maailmassa. Sirpa Välimaa Stora Enso Biomaterials

Pohjoisen puun rooli muuttuvassa maailmassa. Sirpa Välimaa Stora Enso Biomaterials Pohjoisen puun rooli muuttuvassa maailmassa Sirpa Välimaa Stora Enso Biomaterials SE Biomaterials September 30, 2015 1 Sisältö Oma tausta ja millaista työtä teen Metsäteollisuuden muutos omasta ja Stora

Lisätiedot

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa.

Lumi on hyvä lämmöneriste, sillä vastasataneessa lumessa on ilmaa. Nimeni: Eliöt ja lumi Vastaukset löydät seuraavista paikoista: tammikuu: karhun vuosi karhunpesä hangen suojassa marraskuu: lumisateet lumimuodostumat joulukuu: selviytyminen kylmyydestä Lumi on hyvä lämmöneriste,

Lisätiedot

Luku 21. Evoluution perusteet

Luku 21. Evoluution perusteet 1. Evoluutio käsitteenä a. Mitä käsite evoluutio tarkoittaa? b. Miten evoluutiota tapahtuu? c. Mitkä ovat evoluution päämääriä? 2. Evoluution todisteita Mitä seuraavat evoluution todisteet osoittavat evoluutiosta?

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1

Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Tavoitteet: Tehtävässä

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö

Lisätiedot

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa)

ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS - lomake arkeologisen kohteen tarkastamiseen (ks. täyttöohje lopussa) PL 913 00101 HELSINKI p. (09) 40 501 www.nba.fi 1. PERUSTIEDOT Kunta: Suomussalmi Mj-rekisteritunnus:

Lisätiedot

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään.

Löytökohta kuvan keskellä. Asuinpaikan maastoa itään. 10 HÄMEENKYRÖ 69 PITKÄSUO Mjtunnus: Rauh.lk: 2 Ajoitus: Laji: kivikautinen: myöhäisneoliittinen asuinpaikka Koordin: N: 6835 696 E: 310 434 Z: 139 ±1 m X: 6833 500 Y: 2469 682 P: 6838 564 I: 3310 528 Tutkijat:

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen

ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,

Lisätiedot

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.

TŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu  METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta. METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista Jyri Seppälä Ympäristövaliokunta /VNS 7/2017 vp 10.10.2017 Vihreä: hyväksyy sellaisenaan Äänestys Keltainen: hyväksyy sanamuotomuutoksin Punainen

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen

401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Petolintuseuranta. Heidi Björklund Tutkimuskoordinaattori, Luomus. Laskijatapaaminen Lammin biologinen asema Hiirihaukka.

Petolintuseuranta. Heidi Björklund Tutkimuskoordinaattori, Luomus. Laskijatapaaminen Lammin biologinen asema Hiirihaukka. Hiirihaukka Jukka Haapala Petolintuseuranta Hiirihaukka Heidi Björklund Tutkimuskoordinaattori, Luomus Hannu Lehtoranta Laskijatapaaminen Lammin biologinen asema 10.2.2019 Kanahaukka Tom Björklund www.luomus.fi

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset:

Metsävisa 2007 Pisteet yhteensä a) Tunnista männyn seuralaislajeja c) Mitä sienirihmasto antaa puulle? b) Nimeä kasvillisuuskerrokset: Metsävisa 2007 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 57 p / 6 p 1. Mänty on yleisin puulajimme. Se viihtyy tuoreella, kuivalla ja jopa karulla paikalla, jos saatavilla on runsaasti valoa. a) Tunnista männyn

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot