Vihreä julkinen rakentaminen

Transkriptio

1 Vihreä julkinen rakentaminen Suositukset vähähiilisen rakentamisen kriteereiksi Julkaisusarjan nimi ja sarjanumero

2 HUOM: Tämä luonnosversio on tarkoitettu vain lausuntokierrosta varten. Sisältö täydentyy lausuntokierroksen jälkeen. Lopullisen version kieliasu tarkistetaan ja taitto viimeistellään. ISSN painettu ISBN painettu ISSN verkkojulkaisu ISBN verkkojulkaisu Painopaikka ja -aika

3 LUONNOS - EI HANKINTAKÄYTTÖÖN TAI JULKAISTAVAKSI SISÄLLYS NÄIN HANKIT VÄHÄHIILISEN RAKENNUKSEN Miksi vähähiilinen rakentaminen on tärkeää? Oppaan tausta Oppaan tavoitteet Rakentamista koskevat yleiset tavoitteet Liittymät muihin oppaisiin ja suosituksiin Vaikuttavuus, palaute ja jatkokehitys Vähähiilisen rakentamisen kriteerit Suositellut kriteerit Vähähiilisen rakentamisen soveltuvuusvaatimukset Soveltuvuusvaatimukset suunnittelupalveluiden hankinnassa Soveltuvuusvaatimukset rakennusurakoiden hankinnassa Soveltuvuusvaatimukset materiaali- ja laitehankinnoissa Energiaan liittyvät vähähiilisyyskriteerit Energiatehokkuus suunnittelupalveluiden hankinnassa Energiatehokkuus rakennusurakoiden hankinnassa Energiatehokkuus materiaali- ja laitehankinnoissa Materiaaleihin liittyvät vähähiilisyyskriteerit Materiaalien arviointi suunnitteluvaiheessa Materiaalit urakkavaiheessa Materiaalien hankinnat Vähähiilisyyden innovaatiot valintakriteereinä Kustannukset Kriteerien käyttö Vähähiilisyys hankinnan eri vaiheissa Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta vähähiilisyyden näkökulmasta Hankintakriteerit Ohjeet Hiilijalanjäljen laskenta Elinkaarikustannukset Työmaan sähkön, polttoaineiden ja kaukolämmön kulutuksen ja päästöjen mittaus Sähkö Kaukolämpö Polttoaineet Innovatiivisuuden arviointi Kriteerien suhde Euroopan komission vihreän julkisen rakentamisen kriteereihin Kriteereitä sivuavat yleisimmät rakennusten ympäristösertifiointijärjestelmät KÄSITTEET JA LYHENTEET LÄHDELUETTELO KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD DOCUMENTATION PAGE... 40

4 NÄIN HANKIT VÄHÄHIILISEN RAKENNUKSEN 1. Tee hankesuunnittelu elinkaarinäkökulmasta. Tunnista hankkeen valmisteluvaiheessa tulevan rakennuksen tai tuotteen elinkaaren merkittävimmät ympäristövaikutukset. Harkitse elinkaaren kustannusten alustavaa arviointia budjetoinnin yhteydessä. 2. Selvitä markkinoilla olevat vähähiilisyyteen vaikuttavat ratkaisut. Selvitä minkälaisia kohteeseen sopivia suunnittelupalveluita, urakkamuotoja, tuotteita ja palveluita on tarjolla. Kartoita tarjolla olevien ratkaisujen kustannusoptimaalisuutta suhteessa niillä saavutettavaan vähähiilisyyteen. 3. Aseta vähähiilisyyden tavoitteet. Käytä apuna tämän oppaan suosituksia. Varmista hankintalain pohjalta tavoitteiden suhteellisuus ja syrjimättömyys. 4. Sisällytä tavoitteet ja arviointitavat hankintailmoitukseen. Hankinnan otsikkoon voi sisältyä vähähiilisyys, jolloin tarjoajan on helppo mieltää hankkijan tavoite. Voit viitata tämän oppaan kriteerisuosituksiin ja liittää ne tarjouspyyntöön. Valitse mitä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointitapaa hankkeessa käytetään. Jos käytät hinta-laatu-vertailua, ilmoita miten eri kriteerejä painotetaan. 5. Kirjaa vähähiilisyyden tavoitteet sopimukseen. Harkitse sopivien kannusteiden tai sanktioiden käyttöä. Seuraa tavoitteiden toteutumista sopimuksen aikana. 6. Kerää tulokset ja palaute seuraavaa hankintaa varten. Vähähiilinen hankintakulttuuri syntyy pitkäjänteisen työn kautta. Voit käyttää vähähiilisen rakentamisen hanketta myös hankintaosaamisen kartuttamiseen. 7. Jaa kokemukset. Energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen on koko Suomen yhteinen tavoite. Siksi kokemukset toimivista tai toimimattomista käytännöistä ovat arvokkaita muille hankintayksiköille ja tarjoajille. 4

5 Tähän lisätään taittovaiheessa infografiikka vähähiilisen julkisen rakennuksen hankintaprosessista. 5

6 Osa I Kriteerien tausta ja käyttö 6

7 1 Miksi vähähiilinen rakentaminen on tärkeää? Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin ja energiankulutukseen. Uudisrakentamisen päästöjä on perinteisesti pyritty laskemaan energiatehokkuutta parantamalla. Myös energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen lasku on edesauttanut rakennusten päästöjen vähentämistä. Rakennuksen käytön aikaiset päästöt laskevat energiatehokkuuden parantumisen ja energian tuotannon yksikköpäästöjen vähenemisen myötä. Seuraavaksi suurimmaksi päästölähteeksi on monessa tutkimuksessa tunnistettu rakennustuotteiden valmistus ja niiden elinkaari. Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monesta eri materiaalista, mutta niiden elinkaaren ajalta aiheutuu eri määrä päästöjä. Pariisin ilmastosopimuksen voidaan ennakoida avaavan lisää liiketoimintaa vähähiilisille tuotteille ja palveluille. On tärkeää, että suomalaiset suunnittelijat ja rakentajat saavat kokemusta ja kotimarkkinareferenssejä, joiden avulla kilpailukyky kansainvälisissä vähähiilisen rakentamisen hankkeissa paranee. Koska tässä oppaassa esitetyt kriteerit perustuvat suurelta osin Euroopan komission vihreän julkisen rakentamisen suosituksiin, voivat suomalaiset toimijat niiden kautta kehittää osaamistaan Euroopan unionin jäsenmaiden julkisiin suunnittelu- ja rakennushankintoihin. Uudistettu hankintalaki mahdollistaa ympäristövaikutuksien huomioimisen osana hankinnan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia. Tässä oppaassa esiteltävät vähähiilisen julkisen rakentamisen kriteerit tarjoavat vapaaehtoisia ja valinnaisia menetelmiä tarkastella hankittavan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä. Vähähiilisyyteen voidaan pyrkiä parantamalla energiatehokkuutta, valitsemalla vähähiilisiä energiamuotoja tai valitsemalla vähähiilisiä rakennusmateriaaleja. Näiden lisäksi maankäytöllä, rakennuksen kestävyydellä, käyttöiällä sekä huollon ja korjausten tarpeella on vaikutus elinkaaren hiilijalanjäljen muodostumiseen. Vaikka rakentamiseen liittyy paljon ympäristövaikutuksia, on hiilijalanjälki keskeinen tekijä rakennetun ympäristön ohjaamisessa kohti kestävää kehitystä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeinen kansainvälinen tavoite. Jatkossa kansallisiin hankintakriteereihimme sisällytetään mahdollisesti muita ympäristövaikutusluokkia tai sosiaalisen kestävyyden indikaattoreita, kuten Euroopan komission vihreän rakentamisen suosituksissa (2016) ja rakentamisen resurssitehokkuuden ydinindikaattoreissa (2017) on jo tehty. Rakennuksen elinkaaren päästöjen arviointia ohjaavat eurooppalaiset ja kansainväliset standardit. Euroopassa keskeisimmät ovat rakennuksen ympäristövaikutuksien laskentaa ohjaava EN ja rakennustuotteiden ympäristöselosteiden laadintaa ohjaava EN Näitä täydentävät eri rakennusmateriaalikohtaiset tuoteryhmäohjeet (PCR, product category rules). 7

8 Kuva 1. Tyypillisen suomalaisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljen muodostuminen 50 vuoden elinkaaren aikana. Lähde: Ruuska & Häkkinen, Kuva 2. Suomalaisen asuinkerrostalon materiaalien ja rakentamisen hiilijalanjäljen jakauma eri rakennuskohteissa. Lähde: Ruuska & Häkkinen,

9 2 Oppaan tausta 2.1 Oppaan tavoitteet Tässä oppaassa esitellään kriteerit vähähiilisiin julkisiin talonrakennushankkeisiin niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Kriteerit ovat suosituksia, jotka eivät velvoita hankkijoita tai suunnittelijoita. Hankkijan tulee tapauskohtaisesti arvioida, mitkä kriteereitä kussakin hankinnassa käytetään. Vähähiilisyydellä tarkoitetaan tässä rakennuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä CO2-ekvivalentteina mitattuna. Ehdotetut kriteerit pohjautuvat suurelta osin Euroopan komission 2016 julkaisemiin vihreän julkisen rakentamisen hankintakriteereihin, jotka käsittelevät rakentamisen ympäristövaikutuksia laajalti. Tämän oppaan näkökulma on korostetusti rakentamisen hiilijalanjäljessä ja talousvaikutuksissa. Vähähiilisyyttä ei tavoitella rakentamisen kestävyyden tai terveellisyyden kustannuksella, vaan näiden lisäksi. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa 2016 on nostettu esille tavoite pienentää rakentamisen ja rakennustuotteiden hiilijalanjälkeä. Valtioneuvoston periaatepäätös 2013 suosittelee ottamaan rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen huomioon julkisessa rakentamisessa. Ympäristöministeriö on käynnistänyt valmistelutyön, jonka tavoitteena on tuoda rakentamisen hiilijalanjälki vaikuttavalla tavalla osaksi säädöksiä viimeistään vuoteen 2025 mennessä. Tätä kehitystä ennakoidaan vähähiilisen julkisen rakentamisen kriteereillä. 2.2 Rakentamista koskevat yleiset tavoitteet Rakentamista ohjaavat monet eri vaatimukset ja tavoitteet. Näihin kuuluvat laeissa ja asetuksissa säädettyjen vaatimusten lisäksi tilaajan toiminnalliset ja tekniset vaatimukset. Kestävän kehityksen tavoitteita voidaan asettaa ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista näkökulmista. Tässä oppaassa esitellyt kriteerit koskevat yhtä ekologisen kestävyyden vaikutusluokkaa, ilmastonmuutosta. Hankkijan tulee kuitenkin aina valita hankkeen kokonaisuuden kannalta tärkeimmät muut laatuvaatimukset. Vähähiilisyyden kriteerien tärkeys suhteessa muihin rakentamisen vaatimuksiin ja tavoitteisiin tulee arvioida tapauskohtaisesti. Vähähiilisyyden korostaminen ei sulje pois rakentamisen yleisiä tai asiakaskohtaisia vaatimuksia. Esimerkiksi tarjoajilta vaadittavat soveltuvuusvaatimukset liittyvät usein sekä ympäristö- että turvallisuusasioiden laadun parantamiseen. Koska hankintayksiköllä on vastuu kriteerien käytöstä, on rakentamisen säädökset otettava huomioon. 2.3 Liittymät muihin oppaisiin ja suosituksiin Keskeiset muut aihepiiriä sivuavat oppaat ovat: - Ympäristöministeriön opas Vihreä julkinen rakentaminen - Hankintaopas (2017) - Euroopan komission suositukset julkisten toimistorakennusten hankintakriteereiksi (2016) - Euroopan komission käsikirja ympäristöä säästäviin julkisiin hankintoihin (kolmas laitos, 2016) 9

10 - Euroopan komission suositukset rakentamisen resurssitehokkuuden ydinindikaattoreiksi (ilmestymisajaksi ilmoitettu kesä 2017) - RT-kortti Suunnittelupalveluiden hankinta. Laatiminen. (2008) - RT-kortti Elinkaarisuunnittelun tehtäväluettelo (2017) - SCI-Network tutkimusryhmän raportti innovatiivisista julkisista rakennushankinnoista (2013) 2.4 Vaikuttavuus, palaute ja jatkokehitys Tässä oppaassa esitettyjen kriteerien vaikuttavuutta rakentamisen hiilijalanjälkeen tullaan seuraamaan. Ympäristöministeriö kerää myös palautetta kriteerien käytöstä ja kehitystarpeista. Kriteerejä kehitetään vaikuttavuuden arvioinnin ja palautteen pohjalta yhdessä sidosryhmien kanssa. Huomaa: Hankintayksikön vastuulle kuuluu aina tapauskohtainen harkinta kulloinkin valikoitujen hankintakriteerien käytöstä, myös tässä oppaassa esitettyjen suositeltujen kriteerien käytöstä. Esitetyillä suosituksilla on osaltaan tarkoitus tukea uudistetun hankintalain tavoitetta tehostaa julkisten varojen käyttöä samalla edistäen laadukkaita innovatiivisia ja kestäviä hankintoja. Hankintayksikön on itse varmistettava esitettyjen vähähiilisyyden hankintakriteereiden suosituksia käyttö siten, etteivät hankintalainsäädännön mukaiset julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet tapauskohtaisesti vaarannu. 10

11 3 Vähähiilisen rakentamisen kriteerit Seuraavassa esitellään tiiviisti suositellut kriteerit ja niiden taustat. Tarkat hankintakriteerisuositukset on esitetty osassa III. 3.1 Suositellut kriteerit Vähähiilisen rakentamisen kriteerit koskevat energiaa, materiaaleja ja innovaatioita. Näiden lisäksi arvioidaan tarjoajien soveltuvuutta sekä kustannuksia. Kriteerejä sovelletaan eri hankinnan kohteissa siten, että eri hankinnoista syntyvän rakennuksen hiilijalanjälki on mahdollisimman kustannusoptimaalinen. Kuva 3. Vähähiilisen rakentamisen kriteerisuositukset. Suositellut vähähiilisen rakentamisen kriteerit pohjautuvat pääosin Euroopan komission vihreän julkisen rakentamisen kriteerisuosituksiin (2016). Kaikkia komission suosittelemia kriteerejä voidaan jo nyt käyttää myös suomalaisissa rakennushankinnoissa. Tähän oppaaseen valitut kriteerit muodostavat kuitenkin helposti lähestyttävän reitin julkisen rakentamisen ympäristövaikutusten asteittaiseen parantamiseen. Kriteerit on esitetty erikseen eri hankinnan kohteille. Näitä ovat suunnittelupalvelut, rakennusurakat, materiaalien ja laitteiden hankinnat sekä kokonaisvastuurakentaminen (jossa hankintaan samalla kertaa suunnittelu, urakat ja materiaalit) ja elinkaarimalli (jossa hankitaan rakennuksen lisäksi sen ylläpito tietyksi aikaa). Energiaan tai materiaaleihin liittyvät kriteerit asetetaan ensin suunnittelupalveluiden hankintaan. Kun rakennusurakkaa kilpailutetaan, sovelletaan rakennustöiden toteutukseen ja materiaalien hankintaan toisia vähähiilisyyden kriteerejä. Eri hankintavaiheiden kriteereistä syntyy vähähiilinen kokonaisuus kuvan 4 osoittamalla tavalla. EU-rajaarvon ylittävissä hankinnoissa on yleensä käytössä enemmän resursseja kuin kansallisissa hankinnoissa. Siksi näiden hankintojen kriteerien tavoitetaso on yleensä korkeampi. Tässä oppaassa on tehty suositus sille, mitkä kriteerit ovat vähimmäisvaatimuksia ja mitkä vertailukriteereitä. Hankinnasta riippuen kriteereitä voidaan soveltaa toisinkin. Vähimmäisvaatimuksilla tarkoitetaan hankintalain 9. luvussa esitettyjä hankinnan kohteen kuvaukseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Vertailukriteereillä tarkoitetaan hankintalain 93 kuvattuja kokonaistaloudellisen edullisuuden hinta-laatu-suhteen vertailuperusteita. 11

12 Kuva 4. Vähähiilinen rakennus muodostuu useassa eri hankinnan vaiheessa käytettävien kriteerien summana. Kriteerien käyttöön vaikuttaa aina hankinnan kohde. Siksi hankintayksikön kannattaa käydä markkinavuoropuhelua hankinnan suunnitteluvaiheessa ja tunnistaa, millä kriteereillä päästään kussakin tilanteessa parhaiten vaikuttamaan rakennuksen hiilijalanjälkeen. 3.2 Vähähiilisen rakentamisen soveltuvuusvaatimukset Soveltuvuusvaatimukset suunnittelupalveluiden hankinnassa Soveltuvuuteen liittyvillä kriteereillä varmistetaan, että tarjouskilpailuun osallistuvat sellaiset toimijat, joilla on hyvä laaduntuottokyky. Soveltuvuuskriteereitä käytettäessä tulee huomioida hankintalain 5. luvussa esitettyjen eri hankintamuotojen tuomat edellytykset soveltuvuuden arviointiin. Suunnitteluvaiheessa soveltuvuuden vaatimukset koskevat suunnittelijoiden referenssejä. Suositus on, että referenssejä edellytettäisiin energiatehokkaiden rakennusten suunnittelusta (ks. kriteerit). Tämän lisäksi vaativammissa hankkeissa suositellaan, että suunnitteluryhmässä on riittävästi energiatehokkaan suunnittelun ja hiilijalanjälkilaskennan osaamista. Tällä varmistetaan, että suunnittelua koskevat vähimmäisvaatimukset voidaan saavuttaa Soveltuvuusvaatimukset rakennusurakoiden hankinnassa Rakennusurakoita tarjoavien yritysten soveltuvuusvaatimuksiksi suositellaan referenssejä energiatehokkaiden rakennusten pääurakoinnista ja projektinjohdosta. Näiden lisäksi suositellaan, että vähintään EU-raja-arvon ylittävissä rakennusurakoiden 12

13 hankinnoissa tarjoajalla olisi käytössä ympäristöasioiden laadunhallintajärjestelmä, kuten EMAS tai ISO Soveltuvuusvaatimukset materiaali- ja laitehankinnoissa Materiaali- ja laitehankintojen osalta ei suositella käytettäväksi tarjoajia koskevia vähimmäisvaatimuksia. Näiden sijaan voidaan käyttää hankittavia tuotteita ja laitteita koskevia vähimmäisvaatimuksia. Näin vaatimukset kohdistuvat vaikuttavalla tavalla suoraan hankinnan kohteeseen. 3.3 Energiaan liittyvät vähähiilisyyskriteerit Energiatehokkuus suunnittelupalveluiden hankinnassa Energiaan liittyvillä kriteerisuosituksilla pyritään pienentämään rakennuksen elinkaaren energiankäyttöä säädösten asettamaa minimitasoa paremmaksi. Suunnittelupalveluita hankittaessa energiaan liittyvät kriteerit suositellaan kohdistettavaksi hankinnan kohteen kuvauksen vähimmäisvaatimuksiin, jotka jokaisen tarjouksen tulee täyttää. Uudisrakennushankkeiden suunnittelussa suositellaan, että suunnitelmat laaditaan energiatehokkuudeltaan kansallisissa hankkeissa 5 prosenttia ja EU-raja-arvon ylittävien rakennusurakoiden suunnittelussa 10 prosenttia määräystasoa paremmiksi. Korjausrakennushankkeissa vastaavat luvut ovat 15 ja 20 prosenttia. Laajamittaisen korjauksen yhteydessä suositellaan, että rakennus suunniteltaisiin lähes nollaenergiatasoon Energiatehokkuus rakennusurakoiden hankinnassa Urakkavaiheessa toteutetaan suunniteltu energiatehokkuus. Siksi urakoille suositellaan vähimmäisvaatimuksia ja valintakriteereitä, joiden avulla suunniteltu energiatehokkuus voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa. Vähimmäisvaatimuksiksi suositellaan, että työmaan energiankulutus ja siitä aiheutuvat CO2e-päästöt mitataan. Kansallisissa hankkeissa tämä voi koskea sähköä ja mahdollisesti rakennusvaiheessa käytettävää kaukolämpöä. EU-raja-arvon ylittävissä rakennusurakoissa suositellaan lisäksi mitattavan polttoaineiden käytöstä syntyviä päästöjä. Työmaan energiankulutukselle ei ole ehdotettu raja-arvoja. Mittaamisella ja raportoinnilla pyritään kuitenkin edistämään energiatehokkaan rakentamisen käytäntöjä. Rakennustyömailla suositellaan lisäksi järjestettäväksi henkilöstön energiatehokkuuskoulutusta. Tällainen koulutus voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteiseurooppalaisessa BUILD UP Skills hankkeessa kehitettyjä aineistoja 1 hyödyntäen. Koulutuksen avulla voidaan lisätä lähes nollaenergiarakennusten toteuttamisessa tarvittavia ammattitaitoja ja näin edesauttaa rakennuksen toteutuksen laatua. Rakennusurakkaan suositellaan sisällytettäväksi vähimmäisvaatimuksena ilmapitävyysmittaus ja lämpökamerakuvaus. Näiden avulla voidaan todentaa rakentamisen

14 laatu. Hankkija voi harkita kannusteita tai sanktioita näiden tavoitteiden toteutumisen tukemiseksi Energiatehokkuus materiaali- ja laitehankinnoissa Energiatehokkuuteen liittyvissä laitehankinnoissa suositellaan, että laitteet valitaan kansallisissa hankkeissa kolmesta parhaasta energiamerkintäluokasta ja EU-rajaarvon ylittävissä hankinnoissa kahdesta parhaasta energiamerkintäluokasta. Yhteishallintoyksiköiden tekemät laitehankinnat tulee kuitenkin tehdä energiatehokkuuslain mukaan aina parhaasta energiatehokkuusluokasta. Energiamerkintä on olemassa tietyille taloteknisille laitteille, kuten lampuille ja valaisimille, ilmanvaihtokoneille tai huoneilmastointilaitteille. Näiden lisäksi energiamerkintä on olemassa monille kodinkoneille, kuten kylmäsäilytyslaitteille, uuneille ja liesille, pesukoneille ja liesituulettimille. Näiden valintaan voidaan vaikuttaa julkisissa asuinrakennushankkeissa. 3.4 Materiaaleihin liittyvät vähähiilisyyskriteerit Materiaalien arviointi suunnitteluvaiheessa Materiaalien vaikutusta rakennuksen vähähiilisyyteen voidaan tehokkaasti ohjata suunnitteluvaiheessa. Tästä syystä suositellaan, että suunnittelupalveluihin sisältyisi rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen laskenta. Tämän laskennan perusteella suunnitteluvaiheessa voitaisiin tunnistaa kustannusoptimaalisin tapa pienentää rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä. Kansallisissa hankkeissa suositellaan, että materiaalien hiilijalanjäljen laskenta tehtäisiin vähintään materiaalien valmistusvaiheen osalta. EU-tason hankkeissa laskenta tulisi tehdä materiaalien koko elinkaaren osalta. Laskentaa varten on laadittu erillinen ohje. Korjausrakennushankkeiden suunnitteluun suositellaan lisäksi purkukatselmusta sekä energiakatselmusta. Purkukatselmus on menettely, jossa ennen purkutöitä tunnistetaan mahdollisuus käyttää rakennusosia uudelleen tai kierrättää niiden materiaaleja. Energiakatselmus suositellaan sisällytettäväksi korjaushankkeiden suunnitteluun, ellei sitä ole tehty jo hankintaan suunniteltaessa. Energiakatselmus antaa suunnittelussa tarvittavaa tietoa esimerkiksi rakennuksen energiankulutuksesta ja rakenteellisesta energiatehokkuudesta. Energiakatselmukseen voidaan käyttää esimerkiksi Motivan laatimaa raportointiohjetta Materiaalit urakkavaiheessa Urakkavaiheessa oleellista on toteuttaa rakennus sellaisista tuotteista, jotka vastaavat mahdollisimman tarkasti suunnitteluvaiheessa valittuja vähähiilisiä rakenteita. Jos urakkaan sisältyy rakennusmateriaalien hankinta, suositellaan siinä käytettäväksi materiaalien hankintaa koskevia vähimmäisvaatimuksia (ks. kohta 3.4.3)

15 3.4.3 Materiaalien hankinnat Materiaalien ja rakennustuotteiden hankinnassa voidaan valita uusiutuvista (esimerkiksi puu) tai kierrätetyistä (esimerkiksi kierrätetty teräs tai betoni) raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Näiden osuudeksi suositellaan kansallisissa hankkeissa vähintään 10 % ja EU-raja-arvon ylittävissä hankkeissa vähintään 20 % osuutta koko rakennuksen materiaalien painosta. Uusiutuvilla ja kierrätetyillä materiaaleilla voidaan välttää enemmän ympäristöä kuormittavien raaka-aineiden käyttöä ja tukea rakennusalan kiertotaloustavoitteita. 3.5 Vähähiilisyyden innovaatiot valintakriteereinä Innovatiivisuuden kriteereillä pyritään kannustamaan kokonaan uudenlaisten ehdotusten käyttöön rakennetun ympäristön vähähiilisyyden edistämiseksi. Samalla voidaan kannustaa suunnittelu- ja rakennusalan tuotekehitystä. Innovaatioita voidaan tehdä jokaisessa hankinnan vaiheessa. Innovaatioiden keskinäistä vertailua on helpotettu määrittelemällä tarkasti se tapa, jolla innovaation vaikuttavuus vähähiilisyyteen osoitetaan. Innovaatioita voivat olla esimerkiksi suunnitteluvaiheessa tehtävä monimuuttujaoptimointi vähähiilisen rakentamisen ratkaisujen arvioimiseksi, painotetun muotokertoimen hyödyntäminen arkkitehtonisessa muodonannossa tai uusiutuvan polttoaineen käyttö työmaan koneissa. Innovaatioiden vaikuttavuus arvioidaan liitteenä olevan ohjeen mukaan. Tarjouspyynnössä tulisi ilmoittaa, miten valintakriteereitä painotetaan suhteessa tarjoushintaan. 3.6 Kustannukset Hankinnoissa voidaan huomioida hankintahinnan ohella rakennuksen elinkaaren kustannukset tai hinta-laatu-suhde. Kustannuksissa suositellaan kiinnittämään huomiota erityisesti elinkaarikustannuksiin. Niitä voidaan arvioida hankittavan rakennuksen koko käyttöiälle. Lisäksi elinkaarikustannuksia voidaan arvioida esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvien laitteiden osalta. 15

16 4 Kriteerien käyttö Erilaisten kriteerien käyttö hankinnan eri vaiheissa on kuvattu tarkemmin ympäristöministeriön oppaassa Vihreä julkinen rakentaminen Hankintaopas. Seuraavassa referoidaan näitä suosituksia vain vähähiilisyyden kannalta. 4.1 Vähähiilisyys hankinnan eri vaiheissa Vähähiilisen rakentamisen kriteerejä voidaan käyttää vihreän julkisen rakennusprojektin eri vaiheissa kuvan 5 osoittamalla tavalla: hankkeen suunnitteluvaiheen tarveselvityksessä, hankinnan soveltuvuusvaatimuksina, hankinnan kohteen kuvauksissa, kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa, sopimusehtoina sekä käyttöönotossa. Hankinnan suunnitteluvaihe on tulosten kannalta tärkeä. Hankinnan kohteen kuva- Kuva 5. Vähähiilisyyden kriteerien käyttö hankintaprosessin eri vaiheissa. 16

17 uksessa, kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteissa sekä tarjoajien soveltuvuusvaatimuksissa kiteytyvät hankkeen ympäristötavoitteet. Siksi tähän hankinnan vaiheeseen tulee varata riittävästi aikaa ja hyödyntää sopivaa asiantuntemusta. Kriteerien käyttöön vaikuttaa se, millainen hankintamenettely on valittu hankinnan suunnitteluvaiheessa. Rakentamisessa osa mahdollisista hankintamenettelyistä on harvinaisia, esimerkiksi sähköistä huutokauppaa tai dynaamista hankintajärjestelmää käytetään harvoin. Tyypillisiä hankinnan muotoja ovat avoin tai suljettu menettely, neuvottelulliset menettelyt tai kilpailut. Tämän oppaan kriteerit on valittu siten, että ne voidaan pääosin todentaa eurooppalaisia standardeja käyttäen. Lisäksi monet kriteereistä liittyvät alalla käytettäviin vapaaehtoisiin rakennusten ympäristösertifiointijärjestelmiin. Vähähiilisyyden kriteerien suhde näihin kriteereihin on esitetty tämän oppaan osassa III. Vähähiilisessä rakentamisessa on tärkeää käydä riittävää markkinavuoropuhelua. Tätä kautta voidaan ennen tarjouspyyntövaihetta kartoittaa hankinnan kohteeseen soveltuvat tekniset ratkaisut ja sopiva vaativuustaso. On tärkeää, että kriteerien käyttö vaikuttaa tehokkaasti ympäristövaikutuksiin. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että kriteerit ja niiden vaativuus on asetettu oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. 4.2 Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta vähähiilisyyden näkökulmasta Hankkijan tulee valita kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Se voi hankintalain mukaan olla joko hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hankintayksikkö tekee päätöksen siitä, mitä kokonaistaloudellisuuden menetelmää sovelletaan. Jos valitaan hinnaltaan halvin tai kustannuksiltaan edullisin kokonaistaloudellisuuden peruste, rajoittuu vähähiilisyyden hankintakriteerien käyttö soveltuvuusvaatimuksiin ja hankinnan kohteen kuvaukseen. Jos valitaan hinta-laatu-suhteeltaan paras tarjous, voidaan tarjouksia vertailla käyttäen vähähiilisen rakentamisen valintakriteerejä. Tällöin hankkijan tulee määritellä valintakriteerien painoarvo sekä tarjousten vertailutapa. Kuva 6 esittää vaihtoehtoiset tavat kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin ja vähähiilisyyden kriteerien käyttöön tässä arvioinnissa. 17

18 Kuva 6. Vähähiilisyyden kriteerien käyttö kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa. 18

19 5 Hankintakriteerit Osa II Kriteerisuositukset 1. Suunnittelupalveluiden hankintakriteerit 1a. Vähähiilisen uudisrakennuksen suunnittelu 1b. Vähähiilisen korjausrakentamisen suunnittelu 2. Rakennusurakoiden hankintakriteerit 2a. Vähähiilisen uudisrakennuksen urakointi 2b. Vähähiilisen korjausrakentamisen urakointi 3. Materiaalien ja laitteiden hankintakriteerit 3. Vähähiilisen uudis- ja korjausrakentamisen materiaali- ja laitehankinnat 4. Muiden urakka- ja toteutusmuotojen hankintakriteerit 4a. Kokonaisvastuurakentaminen vähähiilisissä uudis- ja korjaushankkeissa 4b. Elinkaarimalli vähähiilisessä rakentamisessa 19

20 1a. Suunnittelupalvelut: Vähähiilinen uudisrakentaminen Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Referenssit ja osaaminen Kansallinen hankinta Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään C-energialuokan rakennuksen suunnittelusta Suunnitteluryhmässä tulee olla energiasimulaation ja hiilijalanjälkilaskennan osaamista EU-rajan ylittävä hankinta Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään B-energialuokan rakennuksen suunnittelusta Suunnitteluryhmässä tulee olla energiasimulaation ja hiilijalanjälkilaskennan osaamista Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Energia Kansallinen hankinta Rakennus suunnitellaan vähintään 5 % määräystasoa energiatehokkaammaksi EU-rajan ylittävä hankinta Rakennus suunnitellaan vähintään 10 % määräystasoa energiatehokkaammaksi Materiaalit Suunnittelu sisältää rakennuksen massoitteluvaihtoehtojen ja päärakennetyyppien CO2e-päästöjen laskennan ja vähähiilisimmän vaihtoehdon raportoinnin Laskenta tehdään vähintään materiaalien valmistusvaiheen osalta liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan Suunnittelu sisältää rakennuksen massoitteluvaihtoehtojen ja päärakennetyyppien CO2e-päästöjen laskennan ja vähähiilisimmän vaihtoehdon raportoinnin Laskenta tehdään koko elinkaaren ajalta liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Innovaatiot Tarjoaja voi ehdottaa innovatiivisia suunnittelumenetelmiä, joilla rakennuksen hiilijalanjälki saadaan mahdollisimman alhaiseksi ja kustannusoptimaaliseksi Innovaation avulla saavutettava pienempi hiilijalanjälki arvioidaan liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan. Lisäpisteitä annetaan hiilijalanjäljen pienentämisestä suhteessa vertailutasoon hankintayksikön määrittelemän painokertoimen mukaan Kustannukset Tarjoajan ilmoittama suunnittelukustannusten painoarvo 20

21 1b. Suunnittelupalvelut: Vähähiilinen korjausrakentaminen Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Referenssit ja osaaminen Kansallinen hankinta Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaushankkeissa Suunnitteluryhmässä tulee olla energiasimulaation ja hiilijalanjälkilaskennan osaamista EU-rajan ylittävä hankinta Tarjoajalla tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaushankkeissa sekä vähintään C-energialuokan uudisrakennuksen suunnittelusta Suunnitteluryhmässä tulee olla energiasimulaation ja hiilijalanjälkilaskennan osaamista Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Energia Materiaalit Kansallinen hankinta EU-rajan ylittävä hankinta Uudistavassa peruskorjauksessa Uudistavassa peruskorjauksessa rakennus suunnitellaan vähintään 15 rakennus suunnitellaan vähintään 20 % määräystasoa energiatehokkaammaksmaksi % määräystasoa energiatehokkaam- Laajamittaisen korjauksen yhteydessä rakennus suunnitellaan lähes nollaenergiatasoon Suunnitteluvaiheessa tehdään energiakatselmus, ellei sitä ole tehty hankinnan valmisteluvaiheessa. Korjattavan rakennuksen ilmanpitävyys mitataan standardin EN mukaan ja lämpökuvaus tehdään standardin EN mukaan. Suunnittelu sisältää rakennuksen Suunnittelu sisältää rakennuksen uusien tai korjattavien osien massoitteluvaihtoehtojen uusien tai korjattavien osien massoitpien ja päärakennetyypteluvaihtoehtojen ja päärakennetyyp- CO2e-päästöjen laskennan ja pien CO2e-päästöjen laskennan ja vähähiilisimmän vaihtoehdon raportoinnin vähähiilisimmän vaihtoehdon raportoinnin Laskenta tehdään vähintään materiaalien valmistusvaiheen osalta liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan Laskenta tehdään koko elinkaaren ajalta liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan Suunnitteluvaiheessa tehdään rakennuksen purettavien osien purkukatselmus, jossa uudelleenkäytettävät ja kierrätettävät rakennusosat raportoidaan ja syntyvien jätteiden määrä arvioidaan jäteluettelon jaottelun mukaan (valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012, liite 4) Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Innovaatiot Tarjoaja voi ehdottaa innovatiivisia suunnittelumenetelmiä, joilla rakennuksen hiilijalanjälki saadaan mahdollisimman alhaiseksi ja kustannusoptimaaliseksi Innovaation avulla saavutettava pienempi hiilijalanjälki arvioidaan liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan. Lisäpisteitä annetaan hiilijalanjäljen pienentämisestä suhteessa vertailutasoon hankintayksikön määrittelemän painokertoimen mukaan Kustannukset Tarjoajan ilmoittama suunnittelukustannusten painoarvo 21

22 2a. Rakennusurakat: Vähähiilinen uudisrakentaminen Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Kansallinen hankinta EU-rajan ylittävä hankinta Sertifikaatit Tarjoavalla yrityksellä tulee olla laadunhallintajärjestelmä, johon sisältyy ympäristöasioiden laadunhallinnan toimenpiteitä Tarjoavalla yrityksellä tulee olla ympäristöasioiden laadunhallintajärjestelmä, joka on todennettu hankintalain 90 mukaan Referenssit ja osaaminen Yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään C-energialuokan rakennuksen pääurakoinnista ja projektinjohtamisesta Yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään B-energialuokan rakennuksen pääurakoinnista ja projektinjohtamisesta Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Energia Materiaalit Kansallinen hankinta Työmaan sähkön ja kaukolämmön kulutus mitataan ja päästöt raportoidaan liitteenä olevan ohjeen mukaan EU-rajan ylittävä hankinta Työmaan sähkön, polttoaineiden ja kaukolämmön kulutus mitataan ja päästöt raportoidaan liitteenä olevan ohjeen mukaan Työmaalla järjestetään energiatehokkuuteen liittyvä koulutus hyödyntäen esimerkiksi BUILD UP Skills aineistoa tai vastaavaa Ennen luovutusta ilmanpitävyys mitataan standardin EN mukaan ja lämpökuvaus tehdään standardin EN mukaan Energiaa kuluttavien laitteiden hankinnassa noudatetaan vähähiilisten rakennustuotteiden ja laitteiden hankintakriteerejä Rakennusmateriaalien ja tuotteiden hankinnassa noudatetaan vähähiilisten rakennustuotteiden ja laitteiden hankintakriteerejä Jätteen syntyä ehkäistään työmaalla tarjoajan laadunhallintajärjestelmän mukaan Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Innovaatiot Tarjoaja voi ehdottaa innovatiivisia urakointimenetelmiä, joilla pienennetään rakennuksen työmaan tai elinkaaren hiilijalanjälkeä Lisäpisteitä annetaan hiilijalanjäljen pienentämisestä suhteessa vertailutasoon hankintayksikön määrittelemän painokertoimen mukaan Innovaation avulla saavutettava pienempi hiilijalanjälki arvioidaan liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan. Kustannukset Tarjoajan ilmoittama kustannusten painoarvo 22

23 2b. Rakennusurakat: Vähähiilinen korjausrakentaminen Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Sertifikaatit Referenssit ja osaaminen Kansallinen hankinta Tarjoavalla yrityksellä tulee olla laadunhallintajärjestelmä, johon sisältyy ympäristöasioiden laadunhallinnan toimenpiteitä Yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä energiatehokkuuden parantamisesta korjausrakentamisessa Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään C-energialuokan rakennuksen projektinjohtamisesta EU-rajan ylittävä hankinta Tarjoavalla yrityksellä tulee olla ympäristöasioiden laadunhallintajärjestelmä, joka on todennettu hankintalain 90 mukaan Yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä energiatehokkuuden parantamisesta korjausrakentamisessa Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään B-energialuokan rakennuksen projektinjohtamisesta Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Energia Materiaalit Kansallinen hankinta EU-rajan ylittävä hankinta Työmaan sähkön, polttoaineiden ja kaukolämmön kulutus mitataan ja päästöt Työmaan sähkön ja kaukolämmön kulutus mitataan ja päästöt raportoidaan liitteenä olevan ohjeen mukaan raportoidaan liitteenä olevan ohjeen mukaan Työmaalla järjestetään energiatehokkuuteen liittyvä koulutus hyödyntäen esimerkiksi BUILD UP Skills aineistoa tai vastaavaa Ennen luovutusta rakennuksen uusien osien ilmanpitävyys mitataan standardin EN mukaan ja uusien osien lämpökuvaus tehdään standardin EN mukaan Energiaa kuluttavien laitteiden hankinnassa noudatetaan vähähiilisten rakennustuotteiden ja laitteiden hankintakriteerejä Rakennusmateriaalien ja tuotteiden hankinnassa noudatetaan vähähiilisten rakennustuotteiden ja laitteiden hankintakriteerejä Ennen purkua suoritetaan purkukatselmus, josta laaditaan pöytäkirja ja jossa tunnistetaan purettavien materiaalien kierrätyksen tai uusiokäytön mahdollisuus Rakennuksen purettavien osien paino arvioidaan ja raportoidaan siirtoasiakirjaan jäteluettelon jaottelun mukaan (valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012, liite 4) Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Innovaatiot Tarjoaja voi ehdottaa innovatiivisia urakointimenetelmiä, joilla pienennetään rakennuksen työmaan tai rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä, joilla edistetään purkujätteen hyötykäyttöä tai joilla edesautetaan rakennusosien uusiokäyttöä Lisäpisteitä annetaan hiilijalanjäljen pienentämisestä suhteessa vertailutasoon hankintayksikön määrittelemän painokertoimen mukaan Innovaation avulla saavutettava pienempi hiilijalanjälki arvioidaan liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan. Kustannukset Tarjoajan ilmoittama kustannusten painoarvo 23

24 3. Materiaali- ja laitehankinnat: Vähähiilinen uudis- ja korjausrakentaminen Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Kansallinen hankinta EU-rajan ylittävä hankinta Materiaalien ja laitteiden hankinnassa ei suositella soveltuvuusvaatimuksia, jotka koskevat markkinoijaa tai valmistajaa. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Kansallinen hankinta EU-rajan ylittävä hankinta Energia Hankittavat laitteet valitaan kolmesta parhaasta energiamerkintäluokasta Kaikissa yhteishallintoyksiköiden hankinnoissa energiatehokkuuteen liittyvät laitteet ovat parasta energiatehokkuusluokkaa Hankittavat laitteet valitaan kahdesta parhaasta energiamerkintäluokasta Kaikissa yhteishallintoyksiköiden hankinnoissa energiatehokkuuteen liittyvät laitteet ovat parasta energiatehokkuusluokkaa Materiaalit Vähintään 10 % tuotteista on valmistettu uusiutuvista tai kierrätetyistä aineista Vähintään 20 % tuotteista on valmistettu uusiutuvista tai kierrätetyistä aineista Todentaminen: Urakkavaiheen määräluettelon pohjalta tehty tuotteiden vertailu. Tuote lasketaan täyttäväksi kriteeri, jos yli 50% sen kuivapainosta muodostuu uusiutuvasta materiaaleista, kierrätetystä materiaalista tai teollisuuden sivuvirtojen materiaaleista erikseen tai yhteenlaskettuna. Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Energia ja Materiaalit Innovaatiot Takuuaika: Lisäpisteitä myönnetään suhteessa takuuajan pituuteen hankintayksikön painotuskertoimien mukaan Tarjoaja voi ehdottaa innovatiivisia ratkaisuja, joilla pienennetään rakennuksen, laitteiden tai materiaalien elinkaaren hiilijalanjälkeä Lisäpisteitä annetaan hiilijalanjäljen pienentämisestä suhteessa vertailutasoon hankintayksikön määrittelemän painokertoimen mukaan Innovaation avulla saavutettava pienempi hiilijalanjälki arvioidaan liitteenä olevan laskentaohjeen mukaan. Kustannukset Tarjoajan ilmoittama kustannusten painoarvo 24

25 4a. Kokonaisvastuurakentaminen vähähiilisissä uudis- ja korjaushankkeissa Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Kansallinen hankinta EU-rajan ylittävä hankinta Sertifikaatit Tarjoavalla yrityksellä tulee olla laadunhallintajärjestelmä, johon sisältyy ympäristöasioiden laadunhallinnan toimenpiteitä Tarjoavalla yrityksellä tulee olla ympäristöasioiden laadunhallintajärjestelmä, joka on todennettu hankintalain 90 mukaan Referenssit ja osaaminen Toteuttavalla yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään C- energialuokan rakennuksen KVRurakoinnista Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään C-energialuokan rakennuksen projektinjohtamisesta Toteuttavalla yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään B-energialuokan rakennuksen KVR-urakoinnista Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään B-energialuokan rakennuksen projektinjohtamisesta Suunnittelupalveluiden osalta noudatetaan suunnittelupalveluiden soveltuvuusvaatimuksia Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Energia Materiaalit Innovaatiot Suunnittelupalveluiden hankintakriteerien vähimmäisvaatimukset Rakennusurakoiden vähimmäisvaatimukset Rakennusmateriaalien ja tuotteiden vähimmäisvaatimukset Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Energia Materiaalit Innovaatiot Suunnittelupalveluiden valintakriteerit Rakennusurakoiden valintakriteerit Rakennusmateriaalien ja tuotteiden valintakriteerit Kustannukset Tarjoajan ilmoittama hankinta- tai elinkaarikustannusten painoarvo 25

26 4b. Elinkaarimalli vähähiilisessä rakentamisessa Soveltuvuusvaatimukset, jotka koskevat kaikkia tarjoajia Sertifikaatit Kansallinen hankinta Elinkaaripalvelun tarjoavalla yrityksellä tulee olla laadunhallintajärjestelmä, johon sisältyy ympäristöasioiden laadunhallinnan toimenpiteitä Rakennusurakan toteuttavalla yrityksellä tulee olla laadunhallintajärjestelmä, johon sisältyy ympäristöasioiden laadunhallinnan toimenpiteitä Kiinteistönhoitoa tarjoavalla yrityksellä tulee olla kiinteistönhoidon laadunhallintajärjestelmä EU-rajan ylittävä hankinta Elinkaaripalvelun tarjoavalla yrityksellä tulee olla ympäristöasioiden laadunhallintajärjestelmä Kiinteistönhoitoa tarjoavalla yrityksellä tulee olla kiinteistönhoidon ympäristöhallintajärjestelmä Laadunhallintajärjestelmien tulee olla todennettu hankintalain 90 mukaan Referenssit ja osaaminen Urakoivalla yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään C- energialuokan rakennuksen pääurakoinnista ja projektinjohtamisesta Urakoivalla yrityksellä tulee olla hankintayksikön edellyttämä määrä referenssejä vähintään B-energialuokan rakennuksen pääurakoinnista ja projektinjohtamisesta Suunnittelupalveluiden osalta noudatetaan suunnittelupalveluiden soveltuvuusvaatimuksia Todentaminen: Tarjoajan referenssiluettelo hankkijan ilmoittamalta aikajaksolta huomioiden suhteellisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet. Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten tulee täyttää Energia Materiaalit Innovaatiot Suunnittelupalveluiden hankintakriteerien vähimmäisvaatimukset (jos suunnittelu sisältyy hankintaan) Rakennusurakoiden vähimmäisvaatimukset Rakennusmateriaalien ja tuotteiden vähimmäisvaatimukset Valintakriteerit, joista annetaan lisäpisteitä hankintayksikön määrittelemällä tavalla Energia Materiaalit Innovaatiot Suunnittelupalveluiden hankintakriteerien valintakriteerit (jos suunnittelu sisältyy hankintaan) Rakennusurakoiden valintakriteerit Rakennusmateriaalien ja tuotteiden valintakriteerit Kustannukset Tarjoajan ilmoittama hankinta- tai elinkaarikustannusten painoarvo 26

27 Osa III Ohjeet kriteerisuositusten käyttöön 27

28 6 Ohjeet Ohjeissa esitetään tarkennuksia vähähiilisten julkisten rakennushankintojen kriteerisuosituksissa edellytettyihin vertailu- ja laskentamenetelmiin. Näitä ovat: - Hiilijalanjälkilaskenta - Elinkaarikustannusten laskenta - Työmaan sähkön, polttoaineiden ja kaukolämmön kulutuksen ja päästöjen mittaus - Innovatiivisuuden todentaminen - Kriteerien vastaavuus Euroopan komission vihreän julkisen rakentamisen kriteereihin - Kriteerien vastaavuus yleisimpiin rakennusten ympäristösertifiointijärjestelmiin Ohjeet on laadittu julkisten rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia arvioiville asiantuntijoille. Tästä syystä ohjeissa viitataan standardeihin ja yleisesti käytössä oleviin arviointi- ja laskentamenetelmiin ilman niiden yksityiskohtaista kuvaamista. 6.1 Hiilijalanjäljen laskenta Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tässä rakennuksen elinkaaren aikana syntyviä päästöjä mitattuna hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e). Laskennan pohjana ovat eurooppalaiset standardit EN (rakennustuotteet), EN (rakennukset) sekä näitä tarkentavat tuoteryhmäsäännöt (PCR). Näissä standardeissa selitetään myös rakennuksen ja rakennustuotteiden elinkaaren jako moduuleihin A-D, joihin seuraavassa viitataan. Laskentaan suositellaan Finnish Green Building Councilin hiilijalanjäljen laskentaohjetta 3 seuraavin tarkennuksin: - Ellei hankintayksikkö muuta määrittele, suositellaan rakennuksen elinkaaren laskennalliseksi pituudeksi 50 vuotta. - Laskennassa käytettävät tiedot Laskennassa suositellaan ensisijaisesti käyttämään ympäristöselosteiden tietoja ja vasta toissijaisesti tietokantoja. Tietokanta voidaan valita hankekohtaisesti. Ellei toisin ole sovittu, suositellaan rakennustuotteiden päästöjen laskentaan käytettäväksi VTT:n ILMARI -tietokantaa ja kuljetusten päästöjen laskentaan VTT:n Lipasto -tietokantaa. Jos laskentaa tehdään eri suunnitelmille tai määräluetteloille, on suositeltavaa käytettävä samaa tietokantaa ja tarkastelurajausta. - Laskennan rajaukset, skenaariot ja jyvitykset Kansallisen tason hankkeissa laskenta voidaan yksinkertaistaa FiGBC:n ohjeen kohdan 4.1 mukaan. Kun rakennusurakka ylittää EU

29 kynnysarvon, laskenta suositellaan tehtäväksi hankekohtaisilla luvuilla. Kaikki käytettävät skenaariot suositellaan määriteltäväksi hankintayksikön kanssa siten, että ne vastaavat mahdollisimman realistisesti rakennuksen aiottua käyttöä. Valmistusvaiheen päästöjen jyvitys suositellaan tehtäväksi käyttäen fysikaalista allokaatiota (tuotteiden kuivapainon mukaan). Taloudellista allokaatiota suositellaan vältettäväksi hintatasojen vaihtelun vuoksi. - Elinkaaren ulkopuoliset vaikutukset Rakennuksen elinkaaren moduulissa D mahdollisesti saatavat hyödyt voidaan esittää osana vähähiilisyyden innovaatioita. Hyötyjä voivat olla esimerkiksi energian talteenotto, fossiilisten energiamuotojen substituutio, kierrätettyjen raaka-aineiden mahdollistama neitseellisten raaka-aineiden substituutio jne. Moduulin D laskelmien vertailutasona oleva skenaario tulisi kuvata läpinäkyvästi ja sen tulisi edustaa tyypillistä vertailutasoa. - Materiaalien erityispiirteiden huomiointi Betonin karbonoituminen (jos sisällytetty laskelmiin) - Laskentamenetelmä: Laskenta suositellaan perustuvaksi betonin arvioituun karbonoitumissyvyyteen esimerkiksi Possanin ym. (2016) esittelemän menetelmän mukaan 4. - Betonirakenteiden käytön aikaisen karbonoitumisen (moduuli B1) laskennassa tulisi huomioida myös karbonoitumisen korjaamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden hiilijalanjälki. - Betonimurskan karbonoitumisen laskennassa (moduulit C) tulisi arvioida realistisesti betonimurskan kontakti ilman kanssa. Murskan karbonoitumista ei tulisi laskea, jos murska käytetään täyttöihin tai peitetään maalla. - Betonimurskan karbonoituminen voidaan laskea mukaan moduulissa D, mutta tätä lukua ei tulisi yhdistää rakennuksen elinkaaren CO2e-laskelmaan. - Puun hiilivarasto (jos sisällytetty laskelmiin) - Laskentamenetelmä: Standardi EN Eloperäinen hiilivarasto voidaan laskea negatiivisena valmistusvaiheessa vain, jos puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä (ks. standardin kohta , esimerkki 1). - Puutuotteessa oleva hiilivarasto vapautuu viimeistään elinkaaren moduulissa C. - Eloperäinen hiilivarasto tulee standardin mukaan ilmoittaa erillisenä lisätietona, jotta se voidaan vähentää elinkaaren hiilijalanjäljestä viimeistään rakennuksen purkuvaiheessa. 4 Possan, Felix & Thomaz (2017). CO2 uptake by carbonation of concrete during life cycle of building structures. Journal of Building Pathology and Rehabilitation, 1:7. 29

30 6.2 Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannuksilla tarkoitetaan tässä rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyviä kustannuksia. Laskennan pohjana on eurooppalaiset standardi EN (Sustainability of construction works. Assessment of buildings. Framework for the assessment of economic performance). Laskenta suositellaan tehtäväksi soveltaen Finnish Green Building Councilin elinkaarikustannusten laskentaohjetta 5 seuraavin tarkennuksin: - Ellei hankintayksikkö muuta määrittele, suositellaan rakennuksen elinkaaren laskennalliseksi pituudeksi 50 vuotta. - Tontin hankintaan tai vuokraamiseen liittyvät kustannukset suositellaan jätettäväksi elinkaaritarkastelun ulkopuolelle, ellei elinkaaritarkastelun luonne tätä edellytä. Tontin kustannukset voivat olla mielekkäitä rakennushankinnan kannalta esimerkiksi silloin kun rakennus on mahdollista sijoittaa vaihtoehtoisille tonteille tai kun hankkijan omalla tontilla olisi myös olemassa tuloa tuottava vaihtoehtoinen käyttötarkoitus. - Ellei hankkija muuta määrittele, suositellaan laskennassa käytettäväksi FiGBC:n ohjeen diskonttokorkoa. - Ulkoisten haittojen elinkaarikustannuksia voidaan laskea mukaan vain, jos niiden rahallinen arvo voidaan määrittää hankintalain 95 kuvaamalla tavalla. - Sähkön ja energian hintojen tulisi pohjautua tilastojen kautta saatavaan alueelliseen tai kansalliseen nykytasoon. 6.3 Työmaan sähkön, polttoaineiden ja kaukolämmön kulutuksen ja päästöjen mittaus Sähkön ja mahdollisesti käytettävän kaukolämmön päästöjen mittausta suositellaan kaikkiin rakennusurakoihin. Näiden lisäksi EU-rajan ylittävissä rakennushankinnoissa suositellaan mitattavaksi työmaalla käytettyjen polttoaineiden päästöt Sähkö - Sähkön kulutus suositellaan laskettavaksi sähkölaskujen mukaan kokonaissummana koko työmaan ajalta, ellei tilaaja edellytä raportointia muulla aikavälillä. - Sähkön päästöt suositellaan laskettavaksi käyttäen sähköyhtiön ilmoittamia päästökertoimia. Jos käytössä on sertifioitu vihreä sähkö, voidaan se laskea päästöttömänä

31 - Sähkön kulutukseen suositellaan laskettavaksi mukaan sekä työmaan laitteiden että väliaikaisten työmaatilojen kuluttama sähkö. Muualla kuin työmaalla tapahtuvaa laitteiden akkujen lataamista ei lasketa mukaan. - Jos työmaalla tuotetaan uusiutuvaa sähköä, sen mitattu määrä voidaan vähentää ostetusta sähköstä Kaukolämpö - Työmaalla mahdollisesti käytetyn kaukolämmön kulutus suositellaan raportoitavaksi mittaukseen perustuen kokonaismääränä koko työmaan ajalta, ellei tilaaja edellytä raportointia muulla aikavälillä. - Kaukolämmön päästöt suositellaan ilmoitettavaksi alueellisen kaukolämpöyhtiön ilmoittaman päästökertoimen mukaan laskettuna Polttoaineet - Työmaan polttoaineiden kulutus suositellaan ilmoitettavaksi polttoainelajeittain kokonaismääränä koko työmaan ajalta, ellei tilaaja edellytä raportointia muulla aikavälillä. - Kulutus suositellaan raportoitavaksi sekä litroissa että CO2e-päästöinä. Päästöt lasketaan käytettyjen polttoaineiden valmistajien ilmoittamien päästökertoimien avulla. Jos tällaisia tietoja ei ole käytössä, voidaan päästöt laskea VTT:n Lipasto ja TYKO tietokantojen avulla. - Polttoaineiden kulutukseen suositellaan laskettavaksi kaikki työmaalla polttoainetta kuluttavat koneet ja laitteet. Mukaan ei suositella laskettavaksi työmaan henkilöstöliikennettä tai työmaalle tavaraa toimittavien ajoneuvojen polttoaineen kulutusta tulomatkan, kuorman purkamisen, kuorman lastauksen tai paluumatkan ajalta. 6.4 Innovatiivisuuden arviointi Hankintakriteerit mahdollistavat innovatiiviset menetelmät, joilla voidaan vähentää rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä. Innovatiivisuutta ei ole määritelty, jotta yritykset voisivat vapaasti tarjota ratkaisujaan. Jos tarjoaja esittää innovatiivisia menetelmiä, niiden oheen tulisi liittää laskelma, joka osoittaa kuinka paljon innovatiivisella menetelmällä voidaan vähentää CO2e-päästöjä. Todentaminen suositellaan tehtäväksi seuraavasti: - Laskentamenetelmäksi suositellaan rakennuksen elinkaaren tasolla standardia EN ja rakennustuotteen elinkaaren tasolla standardia EN tai tätä täydentävä tuoteryhmäsääntö. - Laskenta tulisi tehdä niitä rakennuksen elinkaaren osia koskien, johon innovaation vaikutukset kohdistuvat. - Vertailuraportissa tulisi esittää vähintään: 31