Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset. Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

Transkriptio

1 Rakentamisen CO2-päästöt ja Suomen tulevat säädökset Kouvola Erityisasiantuntija Matti Kuittinen

2 Hiilineutraali 2045 Johtava maa kiertotaloudessa 2025 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2

3 Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa ja materiaaleja sekä tuottaa runsaasti päästöjä. 30 % kasvihuonekaasuista 40 % primäärienergiasta 50 % raakaaineista

4 Tähän saakka keskitytty energiatehokkuuteen Valmistus Rakentaminen Käyttö Purku Jatkossa uusia keinoja parantaa vähähiilisyyttä Huomio rakennusten koko elinkaareen

5 Tutkimustuloksia päästöjen jakautumisesta Engin & Francis 2010 CIBSE 2010 Sturgis & Roberts 2010 Säynäjoki ym Crawford & Stephan 2013 Liljenström ym Ruuska & Häkkinen 2014 Atmaca & Atmaca 2015 Boverket 2016 Larsson ym % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Käyttöenergian hiilijalanjälki Muun elinkaaren hiilijalanjälki

6 Vähähiilisen rakentamisen tiekartta Uudisrakentamisessa siirrytään rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen sääntelyyn. Energiatehokkuuden ohella tarkastellaan myös materiaalien valmistuksen päästöjä. Kytkentä energiatehokkuuden ohjaukseen määritellään tiekartan toteutuksen aikana. Pyritään joustavaan ohjaukseen, jossa vähähiiliseen rakentamiseen pääsee useaa reittiä. Hiilijalanjälkilaskennan tulee olla kustannustehokasta, riittävän yksinkertaista eikä se saa heikentää rakentamisen muita ominaisuuksia. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu eurooppalaisiin standardeihin (EN 15978). 6

7 Vaiheittain vähähiiliseen rakentamiseen 1. vaihe: Testaus ja menetelmät Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen Osaaminen ja työkalut Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla 2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen Pilottihankkeiden laajentaminen Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu 3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain Rakennuskannan päästötietojen seuranta 7

8 CO2-raja-arvot edellyttävät vakioitua laskentatapaa Kehitys 2018 Vakioitu laskentamenetelmä EN pohjalta Tietomallien vaatimukset Kaavoituksen ilmastotavoitteet 2025: CO2-raja-arvot eri rakennustyypeille Päästötiedot EU:n Levels-menetelmä Kehitys Materiaalit (EN 15804) Työkoneet Energia Jätteenkäsittely Eurooppalaisten tietojen hyödyntäminen

9 Miten muualla? Hollanti Itävalta Ranska Ruotsi Norja CO2-laskenta pakolliseksi 2018 Raja-arvot päästöille Ympäristöhaitat muunnetaan euroiksi Valtiollinen ympäristöluokitus Monipuoliset taloudelliset kannusteet Hyvät arviointityökalut Velvoite ympäristöselosteille CO2-päästöjen rajat 2020 Kokeilu: Pienemmät päästöt = lisää rakennusoikeutta CO2-päästöjen ilmoitusvelvollisuus tulossa 2020 mennessä Vaiheittainen eteneminen, aluksi fokus valmistusvaiheen päästöissä CO2-laskenta pakolliseksi kaikissa valtion rakennushankkeissa Oma kansallinen laskentastandardi Kansallinen työkalu laskentaan Matti Kuittinen 9

10 EU:n yhteiset rakentamisen ympäristöindikaattorit tulevat. Testaajia etsitään. Työpaja klo 9-12 Rakennustiedossa.

11 Makroindikaattorit 1. Hiilijalanjälki Käytön energiatehokkuus Elinkaaren hiilijalanjälki 2. Resurssitehokkaat materiaalikierrot Materiaaliluettelo Skenaariot Rakennus- ja purkujäte 3. Veden kulutus Käytön vesitehokkuus 4. Terveet ja viihtyisät tilat Sisäilman laatu Lämpöviihtyvyys Valaistus ja akustiikka 5. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Tulevaisuuden riskit 6. Elinkaarikustannukset ja arvo LCC Arvon muodostus ja riskitekijät

12 Kolme arviointitasoa (L1) Yleistaso Yhteinen aloitustaso EU:n vertailuluvut (L2) Vertailutaso Tulosten vertailu toiminnallisesti samankaltaisten rakennusten kanssa (L3) Optimointitaso Yksityiskohtainen laskenta, tulevaisuuden skenaariot, suunnittelun ja toteutuneen vertailu 12

13 Hankintalaki mahdollistaa ympäristöystävälliset valinnat Uusi hankintalaki antaa mahdollisuuksia valita ympäristöä säästäviä ratkaisuja Ympäristöministeriö tarjoaa kriteerit tarjousten laatimiseen ja vertailuun 13

14 Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit Soveltuvuus Energia Laatukriteerit Vähähiilisyys Materiaalit Innovaatiot Kustannukset Suunnittelupalvelut Tuotteet Rakennusurakat Kokonaisvastuurakentaminen (KVR) Elinkaarimallit 14

15 10-20 % määräyksiä parempi energiatehokkuus Energiantuotannon päästöt lasketaan Laitteet valitaan parhaista energiatehokkuusluokista Suositaan pitkiä takuuaikoja Työmaan energiankulutus mitataan Työntekijöille energiakoulutus Lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveystesti Energia Materiaalien CO2-päästöt lasketaan Vähähiilisimmät rakenteet Suunnittelupalvelut Tuotteet raportoidaan Rakennusurakat tunnistetaan Purkukatselmus korjaushankkeissa Vähintään 10% materiaaleista uusiutuvia tai kierrätettyjä Suositaan pitkiä takuuaikoja Käytetyt uusiutuvat ja kierrätetyt materiaalit Korjaushankkeissa purkukatselmus Materiaalit Pudasjärven koulu Kuva: Juha Nyman Vähähiilisyyttä edistävät Innovatiiviset palvelut, tuotteet ja toimintatavat Innovaatiot 15

16 Hiilijalanjäljen laskenta ei ole rakettitiedettä Materiaalin paino Materiaalin CO2-kerroin CO 2 16

17 Standardit Määrätiedot Tietolähteet Laskennan rajaukset

18 Sovellettavia standardeja RAKENNUS RAKENNUSTUOTE EN Assessment of buildings. Framework for the assessment of environmental performance EN Assessment of environmental performance of buildings. Calculation method. EN Environmental product declarations EN Environmental product declarations - Product category rules for wood and wood-based products for use in construction

19 D Rakennuksen elinkaaren ulkopuolelle jäävät hyödyt tai haitat A1 Raaka-aineen hankinta A2 Kuljetus valmistukseen A1-3 A3 Tuotteen valmistus C1 Purkaminen C2 Kuljetukset C3 Purkujätteen käsittely C4 Purkujätteen loppusijoitus C B B1 Tuotteen käyttö rakennuksessa B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Osien vaihto B5 Laajamittaiset korjaukset B6 Energian käyttö B7 Veden käyttö A4-5 A4 Kuljetus työmaalle A5 Työmaatoiminnot LISÄTIEDOT PURKUVAIHE KÄYTTÖVAIHE RAKENTAMINEN TUOTEVAIHE Rakennuksen elinkaari

20 Laskennan tietolähteet Tietokannat Laajojen otosten keskiarvoja Sopivat laskentaan silloin, kun ympäristöselostetta ei ole tai kun ei vielä tiedetä minkä valmistajan tuotetta käytetään Eri tietokantojen välillä on eroavaisuuksia Tietokannat ovat yleensä maksullisia Ympäristöselosteet EPD (Environmental Product Declaration) Tuotekohtaisia Standardi EN15804 ohjaa ympäristöselosteiden laadintaa Voidaan tehdä eri rajauksilla Rakennustuotteiden ympäristöselosteita on vielä varsin vähän

21 Elinkaariasiat ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Aluksi vähähiilisyys (kasvihuonekaasupäästöt) Jatkossa mahdollisesti muutkin ympäristövaikutukset (AP, EP, ODP, POCP, ADP ) Myöhemmin mahdollisesti sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi rakennuksen elinkaaren ajalta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 21

22 Fiksun julkisen rakentamisen kuntakierros Vantaa Jyväskylä Turku Oulu Rovaniemi Tampere Kouvola Pori Joensuu

23 15 90 VUOTTA TRILJOONAA DOLLARIA Lähde: New Climate Economy Report, 2016 (image: DRIVENxDESIGN) ⅓CO2-BUDJETISTA

24 Kiitokset mielenkiinnosta! #VähähiilinenRakentaminen