Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmä Vammaispalveluiden alatyöryhmä

Transkriptio

1 Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtoryhmä Vammaispalveluiden alatyöryhmä

2 VAMMAISPALVELUIDEN ALATYÖRYHMÄ Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Eija Ala-Toppari-Peltola, LAPE- muutosagentti Kirsti Haapala, toimintakeskuksen johtaja Taina Holappa, sosiaalityöntekijä Suvi Juonoja, Kuntoutusetuuksien ryhmäpäällikkö Erja Kippola, johtava sosiaalityöntekijä Piia Liinamaa, sosiaalityöntekijä, vammaispalvelut Tanja Penninkangas, peruspalvelujohtaja Heidi Pakkala Heidi Piirto, sosiaalityöntekijä Riikka Palomäki, sairaanhoitoetuuksien ryhmäpäällikkö Ritva-Liisa Riskumäki-Mäenpää, kehitysvammahuollon esimies Mirja Salo, sosiaalityöntekijä Pia Salovaara, sosiaalityöntekijä Sari Hirvelä, sosiaalityöntekijä Kirsti Yli-Ojanperä, vammaispalvelu-koordinaattori sos.tt Anu Louko, sosiaaliohjaaja Marianne Niemi, Invalidiliitto ry, järjestötyön suunnittelija Birgitta Haurunen Marjo Luomanen Mari Haapala Sonja Kälvinmäki Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo EP SOTE Seinäjoen kaupunki Lapuan kaupunki KELA Suupohjan LLKY Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Järvi-Pohjanmaa / Peso jory Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo Isonkyrön kunta KELA JIK JIK Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunki Ilmajoen kunta KuusSoTe Invalidiliitto Henkilöstön edustaja, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo Lihastautiliitto ry Verso kuntoutus oy Autismisäätiö

3 TYÖSKENTELYSTÄ Vammaispalvelujen alatyöryhmän kokoontumiset: 24.2.,22.3., 3.4., 28.4., 4.5. ja Vammaispalvelujen alatyöryhmä on jakaantunut kuuteen työryhmään: palvelusuunnitelma/palvelutarpeen arviointi, asumispalvelut, henkilökohtainen apu, päiväaikainen toiminta, kuljetuspalvelut ja asunnonmuutostyöt ym. ryhmiin Nykytilasta on kerätty tilastotietoa kunnilta ja yhteistoiminta-alueilta: vammaispalveluiden toimintatilasto, vammaispalveluiden henkilöstö, asumispalveluyksiköt ja henkilöstö sekä asumispalveluiden ostopalvelut Tiedot Eskoon palveluiden käyttäjissä päivittyvät kuntakierroksen jälkeen kesäkuun aikana Tilastotiedot on kerätty keskitetysti sote-organisaatiolle

4 Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma Nykytila Vammaispalveluissa palveluiden ja tukitoimien selvittäminen sekä palvelusuunnitelman laatiminen perustustuvat vammaispalvelulakiin 3a : - palveluiden ja tuen tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton jälkeen - palveluiden ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman viivytystä laadittava palvelusuunnitelma Etelä-Pohjanmaan kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla laaditaan palvelusuunnitelmia ahkerasti käytännöt erilaisia: - kuka tekee palsun, kuinka usein tehdään ja päivitetään, ketkä osallistuvat suunnitelman laatimiseen - käytetyt suunnitelmapohjat ovat erilaisia, näkökulmat ja painotukset erilaisia, esim. diagnoosikeskeisyys vs. toimintakyky Tavoitetila tulevassa Sote-palvelurakenteessa vammaispalveluissa on käytössä: yhtenäinen toimintaohje palveluiden ja tukitoimien selvittämiseksi yhtenäinen käytäntö asiakassuunnitelman laatimisen yksi yhtenäinen suunnitelma-pohja käyttöön yhteinen, yhtenäinen ohje yhteinen toimintakykymittari palvelusuunnitelman laatimisessa ja tuen tarpeen arvioinnissa lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat, vahvuudet ja toimintakyky ja oma toive asiakkaan osallisuutta pyritään vahvistamaan, asiakas on keskiössä tuen ja palveluiden tarpeen määrittelyssä vuorovaikutuksen ja kohtaamisen painottaminen erilaisten asiakasryhmien huomioiminen, esim. lapset ja ikääntyneet/ikääntyneet vammaiset esteettömyys, esim. kuvallinen ja selkokielinen suunnitelmapohja käyttöön

5 Päiväaikainen toiminta Nykytila Päiväaikaisen toiminnan tarkoitus on tuottaa työ- ja päivätoimintaa, senioritoimintaa, valmennusta, avotyötä, tuettua työtä, työsuhteista työtä sekä koulutusta Päiväaikaisen toimintaa tarjotaan: Erityistä tukea tarvitseville Sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain perusteella (esim. nepsy-asiakkaat, kehitysvamma ym.) Kuntouttavan toiminnan asiakkaat Maakunnassa kattavasti tarjolla Asiakaskunta heterogeeninen ja palveluiden tarve monimuotoistunut Haasteena fyysisten tilojen rajallisuus Haasteena henkilökuntaresurssi (määrä, osaaminen, koulutus) vs. asiakasmäärä ja monimuotoisuus Tavoitetila KVANK:n työ- ja päivätoiminnan valtakunnalliset osallisuuden ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit käytössä Päiväaikaisen toiminnan kehittäminen uuden paradigman pohjalta YK: n ihmisoikeus ja kansalaisuus teeman mukaan IMO asiakaan oma ääni selville, mitä haluaa tehdä Henkilökohtainen budjetointi Palveluiden seinättömyys, jalkautuminen eri ympäristöihin Moniammatillisen henkilöstön osaamisen turvaaminen tulevaisuudessa (koulutus) täydennyskoulutus keskitetysti jo nyt, hyödynnetään olemassa olevat hyvät käytännöt henkilöstömitoitus huomioiden toiminnan luonteen, asiakkaiden tarpeet sekä muuttuvat lainsäädännöt. Lähipalveluiden turvaaminen Erityisosaamisalueiden keskittäminen (esim. työllisyyspalvelut) Erilaisten asiakasryhmien huomioiminen (seniorit, nuoret, nepsyt) toiminnan sisällön mukauttaminen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta sekä loma-ajan hoito vammaispalveluiden vastuulla, yhteistyö sivistystoimen kanssa

6 Asumispalvelut Nykytila Laitosasumisen purku käynnissä, palveluja tuottaa tällä hetkellä Eskoo Asumispalveluja kunnissa ja yhteistoimintaalueilla omana tuotantona ja ostopalveluina. Tilastotietoa kerätty, tarpeen vielä nykytilasta kartoittaa tilapäistä asumista tuottavat yksiköt Haasteena nyt ja tulevaisuudessa vaikeavammaiset ikääntyneet ja muistisairaat, kehitysvammaiset mielenterveysasiakkaat sekä paljon palveluja tarvitsevat lapset Lasten tilapäishoito järjestetty monin eri tavoin Kotiin annettavia asumisen palveluja kehitteillä (JIK ja Suupohja) Kehitysvammaisten asumisen palveluseteli käytössä Lapualla Tavoitetila Kehitysvammapalvelujen rakennemuutosta ja KEHASohjelman toimeenpanoa jatketaan; kehitetään yksilöllisiä palveluja tukemaan myös vaikeimmin vammaisten henkilöiden asumista lähiyhteisössä Ympäristö analyysin tekeminen Asiakkaan oikeuksien ja asiakaskeskeisyyden vahvistaminen Itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden edistäminen Asumispalveluiden monimuotoisuus yksilöllinen asuminen Asuntoverkostomallissa asunnot sijaitsevat tavallisilla asuinalueilla ja asuinalueen kaikille kuntalaisille suunnattuja lähipalveluja hyödynnetään kotiin vietyjä tukipalveluja Tavalliset talot, joissa asuu myös erityistä tukea tarvitsevia Lasten tilapäishoidon kehittäminen kattavasti mm. perhehoidon vahvistamisen myötä (LAPE-hanke) Vaikeavammaisten ikääntyneiden ja muistisairaiden, kehitysvammaisten mielenterveysasiakkaiden sekä paljon tukea tarvitsevat lasten ja muiden erityisryhmien palveluiden tarpeen huomioiminen ja turvaaminen kootut palvelut IMO: toteutumisen turvaaminen yhtenäisesti koko maakunnassa Eskoon rooli tiedon ja osaamisen välittäjänä Henkilökohtainen budjetointi

7 Henkilökohtainen apu Nykytila Henkilökohtaista apua myönnetään vammaispalvelulain mukaisesti vaikeavammaiselle hlölle haasteena kriteerit Asumispalveluyksikössä asuvalle hlö.koht. apua myönnetään yleensä harrastuksiin ja virkistykseen Toteutustapoja on monia, työnantaja-malli yleisin Haasteena nykytilassa: peruspalvelut vs. erityispalvelut, kysynnän ja tarjonnan epätasapaino, työtuntien arviointiin ei yhteistä menetelmää/työkalua, tuntipalkka vaihtelee kunnittain, avustajien kirjavuus Tavoitetila Maakuntaan henkilökohtaisen avun keskus, keskitetysti henkilökohtaisen avun päätöksen toteutusmallista riippumatta organisoidaan ja koordinoidaan palvelut asiakkaalle. (sisältää myös hk-avun tuntimäärän tarvearviointipalvelun, hk-avun käyttöopastus, seuranta) Henkilökohtaisen avun palkkahallintopalvelut keskitetysti esim. henkilökohtaisen avun keskuksen yhteydessä. (tiedonkulku, yhteistyö) Maakuntakeskuksesta (sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja) hoidetaan asiakkaan palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma ja päätöksenteko. Henkilökohtaisen budjetoinnin huomioiminen palveluntuottamisessa. Yhdyspintojen selkeyttäminen; peruspalveluiden ja henkilökohtaisen avun yhteensovittaminen ja marssijärjestys (sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ensisijaisena kaikilla asiakkailla). Henkilökohtaisella avulla mahdollistetaan asiakkaalle mahdollisimman tasavertainen osallisuus ja elämä muiden kuntalaisten rinnalla. Resurssiarvio valtakunnallisen kehittämistyön perusteella vähintään viisi asiantuntijaa henkilökohtaisen avun keskukseen ja palkkahallintoon vähintään viisi

8 Kuljetuspalvelut Nykytila Laaja palveluiden kokonaisuus, kirjavat käytännöt maakunnassa, suuri kustannuserä Asiakasryhmä heterogeeninen, asiakkaat eri asemassa asuinpaikan perusteella (pieni kuntakeskus vs. kaupunki) VLP ja SHL Kela kyydit Tavoitetila Yhteinen kuljetuspalveluprosessi maakuntaan Päätöksen teko yksilöllisesti huomioiden eri asiakasprofiilit Kuljetuspalveluiden koordiointi keskitetysti (laskutus, valvonta, kilpailutus, ketjutus)

9 Asunnonmuutostyöt ym. Nykytila Asunnonmuutostyöt, päivittäisissä toimissa tarvittavat välineet ja laitteet, vaatekustannukset, erityisravintokorvaus, sopeutumisvalmennus Asunnonmuutostyöt käytetyin palvelu, kriteereissä eroja, palvelutuottajien kilpailutus ja tarvittavat lausunnot Tavoitetila Maakunnassa yhteinen muutostöiden kriteeristö ja toimintaohje tarpeen määritellä välttämätön ja riittävä, sos.puolen asiantuntijuus ei riitä Yhteistyö kunnan teknisen toimen kanssa Valinnanvapauden vaikutus Kuntoutusohjaus maakunnalliseksi peruspalveluja vahvistamaan

10 KANSALLISEN OHJAUKSEN HUOMIOIMINEN Uusi vammaispalvelulaki IMO Kärkihankkeet (LAPE ja ikäihmiset) Asiakassuunnitelmat (HoPa, Kaste-hanke, Parempi arki) Perustason palveluiden vahvistaminen

11 3. Toiminta Päivittäispalvelut Sote-keskus perhekeskus Kootut palvelut erityispalvelut arviointi Monialainen palvelutarpeen arviointi Monialainen Vammaispalvelu ja kehitysvammahuolto Palveluneuvonta ja ohjaus, omaishoito, henkilökohtainen apu, kotihoito, päivä- ja työtoiminta, ohjattu, tuettu ja tehostettu palveluasuminen, kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminta Sosiaalityö, palveluneuvonta ja ohjaus, apuvälineet, asunnon muutostyöt, välineet, koneet ja laitteet,, palvelutarpeen arviointi ja suunnitelmat, kuljetuspalvelut, erityislasten neuvolapalvelut, lyhytaikaishoito, siirtymävaihevalmennus (mm. muuttovalmennus), kuntoutusohjaus Vaativan ja lyhytaikaisen laitoshoidon koordinointi, vaativat tutkimus- ja kuntoutusjaksot, erityisasumisen ja erityispalvelujen (mm. tehostettu palveluasuminen, vaativan tason tasotutkimukset, kuntoutuksen suunnittelu, erityislasten asiantuntijapalvelut) koordinointi, perhehoito ja sen koordinointi siirtymävaihevalmennus, jalkautuva erityisyksikkö (nepsyt, autismiosaaminen), henkilökohtaisen avun koordinointi Sosiaalityö

12 KESKEISIMMÄT STRATEGIAEHDOTUKSET Palveluiden integraatio Peruspalveluiden vahvistaminen Monitoimijaisuus ja monialainen palvelutarpeen arviointi Palveluiden saamisen kriteerien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, eri asiakasryhmien erityisyyden huomioiminen Vammaispalveluiden asiakkaaksi yhden luukun kautta

13 JATKOTYÖSKENTELY Yhteiskehittämisen prosessia kehitetään asumisen suunnittelussa Asuntoverkostot ja palvelutuotannon kehittäminen myös ne asukkaat, jotka tyypillisesti asuvat ympärivuorokautisesti ryhmäkodissa, voisivat asua omassa asunnossa verkoston tarjoaman tuen turvin Asuntojen keskeinen sijainti tavallisilla alueilla Erilaisia uusia palveluratkaisuja teknologian hyödyntäminen, sosiaalinen isännöinti, yhteisöllinen asuminen (yhteinen olohuone), kotihoidon ja henkilökohtaisen avun kombinaatioratkaisut, henkilökohtainen budjetointi, perhehoito Hyvän asumisen työryhmät käyttäjän äänen kuuleminen osallisuuden vahvistaminen Kunnallisen vuokra-asuntoyhtiön hyödyntämismahdollisuudet paremmin tietoisuuteen Päiväaikaisessa toiminnassa joustava, räätälöity ja jalkautuva työote, jossa otetaan huomioon asiakkaan oma ääni ja toiveet Monialainen palvelutarpeen arviointi ja palveluiden saamisen kriteerit Paljon palveluja tarvitsevat (lapset, perheet, nepsyt ja muut erityisryhmät) Vammaispalvelut ja varhaiskasvatus + koulu ja näiden yhdyspintatyöskentely