Yhteistyöalue asiat teemaryhmä Loppuraportti

Transkriptio

1 Yhteistyöalue asiat teemaryhmä Loppuraportti Pj Kari-Matti Hiltunen

2 SISÄLLYSLUETTELO - Dia 3: Taustaa - Dia 4: Teemaryhmän työhön osallistuneet - Diat 5-9: Sote-järjestämislakiesityksestä, terveydenhuoltolaista sekä asetuksista tulevat asiakokonaisuudet yhteistyöalueen toimintaan - Diat 10-13: Yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa käsiteltävät asiat - Diat 14-15: Ensihoito - Dia 16: Sairaaloiden yhteistyö ja työnjako - Diat 17-18: Uusien menetelmien arviointi ja vanhoista luopuminen - Diat 19-22: Sosiaalipalvelut - Dia 23: Koulutus, tutkimus ja kehittäminen - Dia 24: Muut huomiot

3 TAUSTAA - Teemaryhmä liittyi maaliskuussa osaksi sote-projektin teemaryhmiä, pois yleiset asiatprojektiryhmästäryhmästä, koska teemaryhmän työ rajautui sosiaali-ja terveydenhuollon esivalmisteluun - Lainsäädännön ja asetusvalmistelun keskeneräisyydestä, sekä aivan viimevaiheiden muutoksista johtuen (mm.keskittämisasetus-luonnos) yhteistyöalueen yhteisten asioiden teemaryhmän alatyöryhmien työn tulos on eri valmiusasteissa - Yhteistyöalueen maakuntia ovat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa. Päijät- Häme siirtyy hakemuksensa mukaisesti alkaen osaksi Helsingin ja Uudenmaan yhteistyöaluetta, eikä ole ryhmän 1.kokouksen jälkeen ollut tässä teemaryhmässä mukana - Maakuntien sisäisen esivalmistelun valmiusaste on vaihteleva, mikä myös vaikuttaa eri alatyöryhmien suunnitelmien sisältöön - Loppuraportissa kuvataan asiakokonaisuudet, joista yhteistyöalueen maakuntien on sovittava ja sisällytettävä yhteistyösopimukseen

4 Yhteistyöalueen yhteiset asiat - teemaryhmä Teemaryhmän työhön osallistuneet: Johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki, Etelä-Pohjanmaan shp vs. johtajaylilääkäri Matti Kotila, Etelä-Pohjanmaan shp Toiminta-alueen johtaja Sami Länkimäki, Etelä-Pohjanmaan shp Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija Päivi Saukko, Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus projektiorganisaatio Johtava sosiaalityöntekijä Maija-Liisa Pajula, Etelä-Pohjanmaan shp Pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Johtajaylilääkäri Seppo Ranta, Kanta-Hämeen shp Projektiasiantuntija, Riikka Haahtela, Oma Häme Johtava sosiaalityöntekijä Anna-Leena Vaara, Hämeenlinnan kaupunki Pelastuspäällikkö Petri Talikka, Kanta-Hämeen pelastuslaitos Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Henkilöstön edustaja Heikki Havukainen, Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastuspäällikkö Matti Isotalo, Pirkanmaan aluepelastuslaitos Johtajaylilääkäri Kari-Matti Hiltunen, Pirkanmaan shp Projektiylilääkäri Hannu Päivä, Pirkanmaan shp Johtava sosiaalityöntekijä Anni Vanhala, Pirkanmaan shp Henkilöstön edustaja Tiina Samanen, Pirkanmaan shp Toimialuejohtaja Suvi Liimatainen, Pirkanmaan shp Apulaisylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Kaius Kaartinen, Pirkanmaan shp Asiantuntijaylilääkäri Rainer Zeitlin, Pirkanmaan shp Sosiaalityöntekijä Eevi Apponen Suunnittelupäällikkö Päivi Mattila, Tampereen kaupunki Palvelulinjan päällikkö Maritta Närhi, Tampereen kaupunki

5 Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen Maakunta- ja sote-lakiesityksistä poimittua (sote-laki 9-10, 16 ) - Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan, jollei muulla lailla toisin säädetä. Lisäksi se vastaa palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaiselle kuuluvasta toimivallan käytöstä. - Maakunta voi tuottaa palveluja itse tai yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelun tuottajalta. - Yhteistyöalueelle laaditaan maakuntien yhteistyösopimus, jolla sovitetaan yhteen alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat hoitavat yhteistyösopimuksen laatimisen edellyttämät hallintotehtävät.

6 Yhteistyöalueen tehtävä (sote-lakiesitys 19 ) - laatia siihen kuuluvien maakuntien yhteistyösopimus ja sen pohjalta toteuttaa alueellista yhteistyötä sopimuksen mukaisesti - asettaa yhteinen tutkimustoiminta - tehdä koulutussopimus lääketieteen, hammaslääketieteen ja sosiaalihuollon henkilöstön koulutusta antavien yliopistojen kanssa - Pirkanmaan maakunta hoitaa yhteistyösopimukseen kuuluvat hallintotehtävät: maakunta kutsuu koolle tarvittavat kokoukset ja huolehtii tarvittavilta osin niihin liittyvistä valmisteluista

7 Yhteistyösopimus (sote-järjestämislaki 19 ) - velvoittaa maakuntia toimimaan yhteisesti sovitulla tavalla - sopimuksen tarkoituksena on sovittaa yhteen yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien sosiaali ja terveydenhuollon palvelut - otettava huomioon asukkaiden palvelutarpeet ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet, tavoitteiden tarkoituksena on ohjata toimintaa mahdollisimman kustannusvaikuttavaan ja tehokkaaseen toimintaan - sopimus laaditaan valtuustokausittain - seurattava ja arvioitava vuosittain -> muutokset tarvittavin osin

8 Yhteistyöalue (sote-lakiesitys 19 ) - Pirkanmaan kanssa yhteistyöalueen muodostavat Etelä-Pohjanmaa, Kanta- Häme; Päijät-Häme oli alkuun mukana teemaryhmän työssä, mutta uudistettu lainsäädäntö sijoitti Päijät-Hämeen hakemuksensa mukaisesti Uudenmaan maakunnan vetämään yhteistyöalueeseen, joten se ei alun jälkeen ole osallistunut suunnitteluun - Kukin maakunta on edennyt suunnittelussaan keskittyen sisäiseen palvelurakenteeseen ja sen toimintaan, tämä suunnittelutyö on eri vaiheissa maakunnasta ja teemasta/asiakokonaisuudesta riippuen - Tätä loppuraporttia varten on identifioitu asiakokonaisuuksia, joista maakuntien välillä täytyy sopia

9 Yhteistyöalueen yhteinen suunnittelu ja päätöksenteko - Nykyrakenteessa strategisen tason linjaukset tapahtuvat erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien yhteistyöryhmän laatimana (shp-johtajat ja hallitusten pj:t) - Sairaanhoitopiirien välisen toiminnan valmistelu ja päätökset tapahtuvat erityisvastuualueen johtoryhmässä (sairaanhoitopiirien virkamiesjohto) - sote-palveluiden järjestämiseksi yhteistyöelin maakuntien välisen strategisen tason linjausten tekemiseen, koostuu järjestäjätason johtajista, ml. poliittinen johto - tuottamista varten yhteistyöalueen maakuntien liikelaitosten johtavista virkamiehistä koostuva yhteistyöelin, jossa käsitellään ja linjataan keskitettävät palvelut, yhteistoiminnasta ja työnjaosta sopiminen (vastaten nykyistä sairaanhoitopiirien ervajohtoryhmää)

10 Asiat, jotka käsiteltävä yhteistyösopimuksessa Palveluverkko/palvelulupaus (sote-lakiesitys 15 ) -palvelut toteutetaan tavalla, joka turvaa palvelujen integraation ja saatavuuden, asiakkaiden osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien ja kielellisten oikeuksien varmistamiseksi -sovittava toimenpiteistä, joilla toteutetaan vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas tuotantorakenne, kaikille asiakkaille yhdenvertaiset palvelut Päivystys (terveydenhuoltolaki) -sovittava ympärivuorokautiseen päivystykseen ja sen toteuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä -miten ympärivuorokautisesti päivystävien yksiköiden toiminta koordinoidaan -päivystävien yksiköiden ja muiden toimintayksiköiden yhteistyöstä sovittu ennakolta

11 Asiat, jotka käsiteltävä yhteistyösopimuksessa Ensihoidon ja muun toiminnan yhteensovittaminen sekä ensihoitokeskuksen toiminnan rahoittamisesta sopiminen Erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen -tavoitteena kattavien toimintamallien luominen Uusien menetelmien käyttöönotto ja vanhoista käytännöistä luopuminen ja siitä sopiminen

12 Asiat, jotka käsiteltävä yhteistyösopimuksessa Laajakantaisista ja merkittävistä investoinneista tehtävä investointisuunnitelma -säädökset tarkistettava vuosittain -päällekkäisiä tai tarpeettomia investointeja ei saa toteuttaa -yhteinen esitys valtioneuvostolle merkittävistä investoinneista -tarvittaessa sovittava kehittämiskohteiden painotuksista maakuntien välillä Yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa -osaamistarpeen arviointi ja ennakointi -yliopistot, korkeakoulut ja muut oppilaitokset aktiivisesti mukana maakuntien välisen yhteistyön suunnittelussa ja toteutuksessa -tutkimuksen toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa ja näiden välisen tutkimuksen työnjaon huomioimista

13 Asiat, jotka käsiteltävä yhteistyösopimuksessa Digitalisaatio, ICMT -sovittava digitalisaation ja yhteistäisten toimintamallien edellyttämistä yhteensopivista tietojärjestelmäratkaisuista ja sähköisistä palveluista Häiriö- ja poikkeustilanteet -sovittava varautumisen edellyttämistä toimenpiteistä Tarpeen mukaan sovittava myös muusta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä

14 Ensihoito yhteistyöalueella - Ensihoitopalvelun päätehtävänä on hoitolaitoksen ulkopuolella potilaan kiireellinen hoito ja tarvittaessa kuljettaminen hoitoyksikköön sekä vaativat hoitolaitossiirrot - Ensihoitopalvelu on ensisijaisesti maakunnan sisäistä toimintaa, mutta hätätilapotilaiden tavoittamisen ja potilaiden kuljettamisen osalta toiminta ylittää tarvittaessa maakunta- ja yhteistyöalueen rajat. - TAYS Ensihoitokeskus vastaa yhteistyöalueen ensihoitolääkäripäivystyksestä ja tuottaa FinnHEMS 30 lääkärihelikopteritoiminnon - Ensihoitokeskus: - valmistelee yhteistyöalueelle ensihoidon palvelutasopäätöstä varten yhtenäiset tavoitteet ajasta, jossa väestö eri alueluokissa tavoitetaan. - vastaa alueensa VIRVE, Erica- ja KEJO-järjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista - antaa Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet, sekä sosiaalipäivystyksen kanssa yhteistyössä sosiaalitoimen hälytysohjeet yhteistoiminta-alueella - ohjeistaa ja sovittaa yhteen ensihoitopalvelujen toimintaa yhdessä muiden ensihoitokeskusten ja terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettujen kiireellisen hoidon yksikköjen kanssa siten, että ne muodostavat tarkoituksenmukaisen toiminnallisen kokonaisuuden

15 Väliaikaishallinnossa huomioitavaa 1. Operatiivinen johtokeskus 2. Yhteenveto ylimaakunnallisesti sovittavista asioista Ambulanssien ja ensivaste yksiköiden käyttö yli maakuntarajojen (YTA + muut) FinnHEMS30: ensihoitolääkäriyksikön operatiivinen toiminta-alue (YTA + muut) FinnHEMS30: ensihoitolääkäriyksikön konsultaatiotoiminta (YTA (+muut?)) FinnHEMS30: ensihoidon lisäkoulutusohjelma (YTA + muut) FinnHEMS30: kustannusten jako (YTA + muut) TAYS ensihoitokeskus: kustannusten jako (YTA) TAYS ensihoitokeskus: ensihoidon tutkimustoiminta (YTA) TAYS ensihoitokeskus: ensihoidon tietojärjestelmien hallinta ja kustannuskysymykset kansallisena verkkona (YTA + muut) TAYS ensihoitokeskus: sos-ter päivystystoimintojen operatiivisen toiminnan sekä valmius- ja varautumistehtävien ohjaus ja suunnittelu (YTA + muut) TAYS ensihoitokeskus: ensihoidon palvelutasopäätöksen valmisteluprosessi ja tunnuslukujen seuranta ja raportointi (YTA) Mahdollisen sote-valmiuskeskuksen yhteistyö alueen maakuntien eri viranomaistahojen kanssa (YTA)

16 Erikoissairaanhoito/sairaaloiden työnjako ja yhteistyö annettu lausunnolle keskittämisasetus, jossa palvelutuotannon keskittämisessä kuvataan kolme tasoa: - valtakunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistolliseen sairaalaan keskitettävät tutkimukset ja hoidot - alueellisesti viiteen yliopistosairaalaan keskitettävät erikoissairaanhoidon palvelut; joko toiminta tai toiminnan koordinaation keskittäminen sekä suunnittelusta huolehtiminen - leikkaustoiminnan keskittäminen kokonaisuudessaan sairaaloihin, joissa toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystysyksikkö - Keskittämisasetus tulee voimaan alkaen - Asetuksen määrittelemät asiat ovat muuttaneet tulevan yhteistyöalueen sairaaloiden työnjakosuunnitelman, joka on tarpeen laatia uudelleen tehtävittäin ja erikoisaloittain asetuksen mukaiseksi

17 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vanhoista käytännöistä luopuminen ja siitä sopiminen Menetelmäarvio tehdään joko omalla yhteistyöalueella, tai ohjataan se OYS:n koordinoimana tehtäväksi valtakunnallisesti (vrt. keskittämisasetusluonnos) Kaikkien merkittävien uusien, rutiinikäyttöön ehdotettavien terveydenhuollon menetelmien, lääkkeiden, hoito- tai diagnostiikkamuotojen ja laitteiden käyttöönotto pitää perustella ns mini-hta lomakkeella, jonka avulla otetaan kantaa menetelmän tehoon, turvallisuuteen ja kustannusten arviointiin Tehottomien terveydenhuollon menetelmien poistamiseen käytetään samankaltaista menettelyä kuin uusien menetelmien arviointiin

18 Menetelmien arviointi Sairaalataso/ERVA: alueellinen arviointi mini-hta pohjaisesti Valtakunnallinen taso I arviointiylilääkärien verkosto OYS:n koordinoimana Valtakunnallinen taso II FIMEA, PALKO Kansainvälinen taso/eu EUnetHTA, AdhopHTA

19 Sosiaalipalveluista sopimien - Maakuntien sisäinen sosiaalipalvelujen suunnittelu osana sotea on eri vaiheissa ja valmiusasteissa; tästä johtuen sosiaalipalveluista tässä esitetään ne sosiaalipalvelujen asiakokonaisuudet, jotka on yhdessä tunnistettu sellaisiksi, että niiden keskittämisestä johonkin tai joihinkin yhteistyöalueen maakuntiin pitää päättää yhteistyösopimusta laadittaessa

20 Sosiaalipalvelut - jatkoselvittelyyn ehdotettavat aiheet Ennen päätöksentekoa keskittämisestä ja työnjaosta jatkoselvittelyyn ehdotettavia: AIKUISET 1) Erityisryhmien ja haastavasti käyttäytyvien henkilöiden tutkimus, asuminen ja kuntoutus: Rikosseuraamusten piiriin joutuneet, rikoksesta tuomitsematta jätetyt henkilöt, joilla on psyykkinen sairaus, mielenterveyden häiriö tai kehitysvamma Haastavasti käyttäytyvät/ vaikeahoitoiset sairaat tai vammaiset henkilöt Terveys-/ mielenterveysongelmista kärsivät monisairaat vammaiset henkilöt Vammaiset moniongelmaiset päihteitä käyttävät henkilöt Keskittäminen osaamis- ja tukikeskuksiin. Jaetaan asiantuntemusta esim. etävastaanotto, jalkautuvat palvelu 2) Päihdepalvelut Kuntouttava laitoshoito: Arvioidaan laitoshoidon ja kuntoutuksen paikat ja tarve sekä asiakassetelin käyttö. Raskaana olevien päihteitä käyttävien henkilöiden laitoshoito: Selvitetään hoitoketjut maakuntien alueella, jonka jälkeen voidaan ottaa kantaa maakuntaa laajemmasta keskittämisestä. Laitoshoito: vaativat monipäihdeongelmaiset henkilöt, joilla usein myös vaikea psykiatrinen problematiikka ja elämänhallinnallinen tilanne. Tulevalle yhteistyöalueelle laitoshoitoon (ks. myös kohta 5) 3) Sosiaalipäivystys ja psykososiaalisen tuen toteutus Sote -valmiuskeskuksen kehittäminen, tulevan yhteistyöalueen ja kansallisen tason toimielin

21 4) Turva-asuminen Tulevalle yhteistyöalueelle vastuu sosiaalityöntekijät ihmiskaupan uhreille. Perustetaan turva-asumisyksikkö (valvonta 24/7) ihmiskaupan uhreille, kunniaväkivallan uhan alla oleville jne. Asumisen järjestää kunnallinen tai yksityinen taho. 5) Muuta huomioitavaa: Terveydenhuollon prosessit, joissa sosiaalipalvelut olennainen ja sosiaalihuollon ammattihenkilöt toimivat terveydenhuollon sisällä. Keskitettyä erityisosaamista alueella tai valtakunnallisesti LAPSET, NUORET, PERHEET 6) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut; STM:n muutosohjelma LAPE:n kansallinen linjaus/ luonnos matalan kynnyksen, erityistason ja vaativat palvelut. Vaativissa palveluissa osa ylimaakunnallisia -osaamis- ja tukikeskuksiin, yhteistyöalueille keskitettäviä, erityistason lähetteellä/ konsultoimana. Vaativat psykososiaalisen tuen palvelut ja erikoissairaanhoidon lasten- ja nuorisopsykiatria: -vaativan tason sosiaalipalvelut: Vaativan tason eropalvelut, Erityisosaamista edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden päihdepalvelut -vaativan tason kehitysvammapalvelut: Haastavasti käyttäytyvien/ mielenterveysongelmaisten lasten ja nuorten tutkimus ja kuntoutus. -vaativan tason psykiatriset palvelut: vakavien lasten- ja nuorisopsykiatristen häiriöiden hoito avo-, päiväosasto-, perheosastoja kokovuorokausiosastomuotoisena ja kotiin viedyin interventioin Muuta: Adoptioneuvonta

22 6) Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, muuta huomioitavaa Tietyt yliopistosairaaloihin keskitetyt somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut -näissä sosiaalihuollon ammattihenkilöt/ sosiaalityöntekijä ja keskitettyä erityisosaamista alueella tai valtakunnallisesti - 24/7 lastenpsykiatrinen päivystys, lasten 24/7 intensiiviosastohoito, lasten tahdosta riippumaton hoito, erityisen vaikeahoitoisten ja vaarallisten alaikäisten psykiatrinen hoito (EVA) ja eräiden harvinaisten ja/tai komplisoituneiden tilojen avo- ja sairaalahoito, alaikäisten hyvin vaikeat hoitoresistentit anoreksiat, vaikeat ja komplisoituneet neuropsykiatriset häiriöt -Lasten ja nuorten oikeuspsykiatria -Alaikäisten sukupuolen uudelleenmäärittelyn edellytysten arviointi (keskitetty Tays ja HUS) APUVÄLINEPALVELUT 7) Apuvälinepalvelut: Sosiaalipalveluista vammaispalvelulain mukaiset apuvälinepalvelut mukaan alueelliseen Pshp:n ja kuntien yhteiseen hankkeeseen, Pshp:n valmisteluvastuu. Valtakunnallisia keskittämistarpeita:.uuden teknologian testaus ja käyttöönotto (yhteistyö eri toimijoiden kanssa, yliopistot, VTT yms.) -Harvinaisia apuvälineet, joissa tarvitaan erityisosaamista (alati kehittyvän teknologian hyödyntäminen, esim. kommunikoinnin teknologiset apuvälineet) -Kalliit, erityisosaamista vaativat apuvälineet (robotiikka osana apuvälinekehitystä esim. erikoisproteesit) -Harvinaisten ja kalliiden apuvälineiden hallinnointi, huollot sekä keskittäminen yhtenäistää toimintakäytäntöjä sekä mahdollistaa prosessin toteutuksen saman protokollan mukaisesti (tasalaatuisuus sekä palvelujen yhtenäistäminen)

23 Yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa Tähän mennessä tunnistetut asiakokonaisuudet: - alueelliset tutkimustoimikunnat (yo-sairaalamaakunnan pitää järjestää) - koulutuksen korvauksen järjestäminen, koulutuksen erityisvaltionosuus (sekin yo-sairaalamaakunnan tehtävä) - Pikassoksen eli Hämeenlinnan, Porin ja Tampereen sosiaalialan yhtiömuotoinen osaamiskeskuksen uudelleen järjestely

24 Muut huomiot - Teemaryhmä ei ole käsitellyt yhteistyöalueen asioissa niiden vaikutuksia hallintoon ja organisaatioon, taloudellisia vaikutuksia, vaikutuksia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, palvelujen tuotantoon, henkilöstövaikutuksiin, eikä tukipalvelujen organisointivaikutuksiin - Nämä asiat on arvioitava jatkokäsittelyn yhteydessä, viimeistään ennen päätöksentekoa maakunnissa