HOSTEL SUOMENLINNAN YMPÄRISTÖ- KASVATUS- SUUNNITELMA
|
|
- Aapo Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HOSTEL SUOMENLINNAN YMPÄRISTÖ- KASVATUS- SUUNNITELMA ELINA KOKKO YMKA KEVÄT 2016
2 SISÄLLYS 1 Johdanto Hostel Suomenlinna leirikeskus ja hostelli maailmanperintökohteessa Taustaorganisaatio Suomen Leirikouluyhdistys ry Asiakasryhmät ja palvelut Ympäristökasvatus Hostel Suomenlinnassa Ympäristökasvatus leirikouluissa Ympäristökasvatus hostellin arjessa Ympäristökasvatustoimintaa ohjaavat säädökset ja strategiat Ympäristökasvatuksen kohderyhmät ja tavoitteet Leirikoulut Muut asiakasryhmät Hostel Suomenlinnan henkilökunta Leirikouluyhdistyksen jäsenkeskukset Ympäristökasvatuksen keskeiset keinot ja mallit Sovellettavat teoriat Toiminnan keinot ja keinojen valinta Ympäristökasvatustoiminnan vaikuttavuus ja arviointi...12 Lähteet...14
3 1 JOHDANTO Hostel Suomenlinnan ympäristökasvatustoiminnan ensisijaisena kohderyhmänä ovat leirikouluryhmät. Hostel Suomenlinnan ympäristökasvatuksen tavoite on tukea koulun ympäristökasvatustoimintaa sekä opetussuunnitelmaa ja tuoda käsiteltäviin aiheisiin uusia näkökulmia. Oppiminen leirikouluissa tapahtuu aina luokkahuoneen ulkopuolella, Suomenlinnan ainutlaatuisessa ympäristössä. Leirikouluryhmien lisäksi Hostel Suomenlinnassa vierailee runsaasti muita asiakkaita, joille kestävää kehitystä tuodaan ilmi mm. arjen valinoilla. Hostel Suomenlinna kasvattaa arjessa esimerkillä ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä opastusta arjen valintojen tekemiseen. Tässä ympäristökasvatussuunnitelmassa kerrotaan aluksi lyhyesti Hostel Suomenlinnasta sekä hostellin taustaorganisaatiosta Suomen Leirikouluyhdistyksestä. Alustuksen jälkeen määritellään, mitä ympäristökasvatus on Hostel Suomenlinnassa ja kelle sitä toteutetaan. Lopuksi avaan miten ja millaisilla keinoilla toimintaa toteutetaan, ja mihin teorioihin ohjaustoiminta perustuu. Viimeisessä kappaleessa avataan lyhyesti arviointikäytäntöjä.
4 2 HOSTEL SUOMENLINNA LEIRIKESKUS JA HOSTELLI MAAILMANPERINTÖKOHTEESSA Hostel Suomenlinna on Helsingin tuntumassa, mutta silti rauhallisessa ja ainutlaatuisessa Unescon maailmanperintökohteessa sijaitseva leirikeskus ja hostelli. Hostel Suomenlinna palvelee ensisijaisesti koululaisryhmiä, mutta sivussa myös muita nuoriso- ja aikuisryhmiä sekä yksittäismatkailijoita ympäri vuoden. Kaikki asiakkaat reppureissaajasta leirikouluryhmään ovat tervetulleita taloon, ja asiakasryhmien palveleminen limittäin onnistuu pääsääntöisesti ongelmitta. Talossa on yhteensä 39 petipaikkaa, 40 hengen ruoka- ja monitoimisali sekä asiakaskeittonurkkaus oleskelutiloineen. Pienenä yksikkönä tilat taipuvat moniin eri tarkoituksiin, ja palvelut pyritään aina räätälöimään ryhmän tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. 2.1 TAUSTAORGANISAATIO SUOMEN LEIRIKOULUYHDISTYS RY Hostellin toiminnasta vastaa Suomen Leirikouluyhdistys Lägerskolföreningen i Finland ry, joka on toiminut Suomessa valtakunnallisesti vuodesta Yhdistys on kaksikielinen ja sen tavoitteena on muun muassa: - Levittää leirikouluaatetta ja tietoutta Suomessa - Laajentaa ja kehittää leirikoulutoimintaa - Kehittää leirikoulutoimintaan liittyvää opettajain-ja henkilökunnan koulutusta - Harjoittaa pohjoismaista yhteistyötä - Antaa asiantuntija-apua Lisäksi yhdistys julkaisee leirikouluun liittyvää oheismateriaalia sekä Leirikoulu- Lägerskola lehteä, joka jaetaan kaikkiin Suomen peruskouluihin. Suomen Leirikouluyhdistys on saanut Opetushallituksen Cygnaeus palkinnon vuonna Suomen Leirikouluyhdistys on ollut vahvasti mukana Hostel Suomenlinnan toiminnassa alusta alkaen. Yhdistys perusti Hostel Suomenlinnan vuonna Hostellitoiminta myytiin Suomen Nuorisokeskusyhdistys ry:lle vuonna 2009, jonka jälkeen suurempien resurssien ja sitkeän työn avulla toimintaa kehitettiin ja kannattavuus parani. Nuorisokeskusyhdistys kuitenkin päätti luopua toiminnasta strategisten muutosten seurauksena ja toiminta siirtyi takaisin
5 Leirikouluyhdistykselle vuonna Leirikouluyhdistys on ollut vahvasti mukana toiminnassa ja sen kehittämisessä kaikkien vuosien ajan. 2.2 ASIAKASRYHMÄT JA PALVELUT Hostel Suomenlinnan tärkeimpiä asiakasryhmiä ovat leirikouluryhmät, muut nuorisoryhmät, aikuisryhmät sekä yksittäismatkailijat. Toiminta on jaettu liiketoimintaan sekä ALV-vapaaseen nuorisokäyttöön: 1. Liiketoiminta: Hostelliasiakkaat ja ryhmät, joiden toiminta on yritysmuotoista tai yhdistykset, joiden toiminta ei liity nuorisotyöhön 2. Nuorisokäyttö: leirikoulut, nuorisoryhmät ja lasten ja nuorten kanssa toimivat aikuisryhmät/yhdistykset Yhdistystaustan perusteella nuorisoryhmät ovat hostellin ensisijainen asiakasryhmä. Nuorisoryhmiin lukeutuvat leirikoulut sekä kaikki muut nuoristyötä tekevät järjestöt ja yhdistykset. Hostel Suomenlinna tarjoaa majoitus- ja ateriapalveluita, kokoustiloja sekä erilaisia ohjauspalveluita. Leirikouluille tarjotaan kohtuuhintaisia majoitus- ja ateriapalveluita sekä opetussuunnitelmaa tukevia leirikouluohjelmia. Leirikouluohjelmissa hyödynnetään Suomenlinnan ainutlaatuista ympäristöä; ohjelmat painottuvat Itämereen ja saaristoluontoon, historiaan ja maailmanperintöön sekä sosiaalisten taitojen ja ryhmädynamiikan kehittämiseen. Tulevaisuuden tavoitteena on luoda monipuolisia leirikoulukokonaisuuksia, joissa korostuvat niin sosiaaliset taidot kuin ympäristökasvatus ja historiatietokin. Palveluita räätälöidään myös nuorisoalan järjestöjen, kuntien, seurakuntien sekä muiden nuorisoalan toimijoiden tarpeisiin. Jotta leirikoulu- ja muille nuorisoryhmille pystytään tarjoamaan kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluita Hostel Suomenlinnaan ovat tervetulleita myös kotimaiset ja kansainväliset matkailijat, yritykset, yhdistykset ym. liiketoiminnan asiakkaat. Kaikki palvelut tuotetaan toiminnan omalla liikevaihdolla. Mahdollisella ylijäämällä kehitetään leirikoulupaketteja sekä investoidaan ylläpitoon ja puitteisiin. Suomen Leirikouluyhdistys on voittoa tavoittelematon.
6 3 YMPÄRISTÖKASVATUS HOSTEL SUOMENLINNASSA Ympäristökasvatuksella tarkoitetaan elinikäistä oppimisprosessia, jossa tullaan tietoisiksi ympäristöstä ja ympäristökysymyksistä sekä omasta roolista ympäristön säilyttäjänä ja hoitajana. Ympäristökasvatuksen tavoitteena yleisesti voidaan pitää: 1. Kasvattaa selvään tietoisuuteen ja huoleen taloudellisten, sosiaalisten, poliittisten ja ekologisten tekijöiden riippuvuudesta toisistaan. 2. Mahdollistaa jokaiselle ihmiselle sellaisten tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden, saaminen, jota tarvitaan ympäristön suojeluun ja parantamiseen. 3. Luoda yksilölle, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja. (Wolff 2004, 19.) Ympäristökasvatuksen lisäksi puhutaan kestävän kehityksen kasvatuksesta. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävän kehityksen kasvatuksen ja ympäristökasvatuksen termeillä voidaan nähdä painotuseroja, mutta päämäärä on molemmissa sama: kestävän kehityksen edistäminen. (Yhteinen Käsitys 2016.) 3.1 YMPÄRISTÖKASVATUS LEIRIKOULUISSA Ympäristökasvatustoiminnan pääkohderyhmä ovat leirikoulut. Suomenlinna ympäristönä tarjoaa leirikouluille monimuotoisen ympäristökasvatuksen toimintaympäristön, ja hyvän esimerkin siitä, että luontoa löytyy keskustan läheltäkin. Hostel Suomenlinnassa ympäristökasvatustoiminta on lyhytkestoista, sillä asiakkaat viipyvät talossa vain yhdestä viiteen päivään. Leirikouluohjelmat suunnitellaan asiakaslähtöisesti ryhmien toiveiden mukaisesti. Ohjelmissa on omat painotuksensa, ja on hyväksyttävä, etteivät kaikki ohjelmat täytä sellaisenaan ympäristökasvatuksen kaikkia tavoitteita. Leirikoulu voidaan kuitenkin nähdä kokonaisuutena, johon kaikkien ohjelmien anti vaikuttaa. Kokonaisuutena leirikoulukoulu sopii hyvin ympäristökasvatuksen menetelmäksi. Yksittäisinä ohjelmina luonto- ja ympäristöpainotteiset ohjelmat täyttävät edellä mainitut ympäristökasvatuksen tavoitteet. Luonto- ja ympäristöpainotteiset ohjelmat sisältävät tietoa ympäristöstä, sekä itse tutkimista ja havainnointia. Ohjelmissa pohditaan myös mm. Itämeren tilaa ja kierrätystä, ja mitä itse ympäristön puolesta voi tehdä.
7 Koululaisryhmille Hostel Suomenlinnan ympäristökasvatustoiminta on opetussuunnitelmaa ja koulun omaa ympäristökasvatustoimintaa tukevaa toimintaa. Toiminnan tarkoituksena ei ole leirikoulun aikana toteuttaa kouluvuoden ympäristökasvatusta, vaan tuoda aiheeseen uusia näkökulmia sekä lisäarvoa. Tulevaisuuden tavoitteena on kirkastaa luonto- ja ympäristöohjelmissa ympäristökasvatuksen tavoitteet, ja kehittää ohjelmissa etenkin kolmannen tavoitteen (Luoda yksilölle, ryhmille ja koko yhteiskunnalle uusia ympäristöön liittyviä toimintamalleja) näkyvyyttä. Tavoitteena on myös kehittää leirikoulupaketteja, joissa ympäristökasvatuksella on oma, selkeä roolinsa. 3.2 YMPÄRISTÖKASVATUS HOSTELLIN ARJESSA Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen tulee näkyä vahvasti myös hostellin perusarjessa, sillä kaikki asiakkaat tai leirikouluryhmät eivät osallistu ohjattuihin ohjelmiin. Hostel Suomenlinna kasvattaa myös arjessa esimerkillä ja tarjoaa mahdollisuuksia sekä opastusta arjen valintojen tekemiseen. Kaikille saapuville ryhmille pidetään tervetuloinfo, jossa kerrotaan lyhyesti Suomenlinnasta, ja muistutetaan maailmanperintökohteeseen liittyvistä asioista. Leirikouluryhmille painotetaan vielä erikseen ympäristön siistinä pitämisestä ja roskien lajittelusta. Ympäristöön ei jää mitään ohjelmien, ohjaajien tai leirikoululaisten jäljiltä. Hostellilla kierrätetään sekajäte, biojäte, pahvi ja kartonki, paperi, metalli, lasi, kierrätyspullot sekä ongelmajätteet. Hostellilla on kaksi kierrätyspistettä asiakkaiden käytössä, joissa on kuvitetut tekstit sekä suomeksi että englanniksi. Tarvittaessa kierrättämisessä opastetaan vielä esimerkiksi ruokailujen yhteydessä. Jätteiden lisäksi käyttötavarat pyritään hyödyntämään uudelleen tai kierrättämään asianmukaisella tavalla. Esimerkiksi vanhat lakanat ja maitokorit saavat uuden elämän ohjauskäytössä. Ohjauskäytössä pyritään ensisijaisesti hyödyntämään jo olemassa olevia materiaaleja ennen uusien ostamista. Hostellilla pyritään myös säästeliääseen sähkön ja veden kulutukseen. Työntekijät sammuttavat valot huoneista, joissa ei oleskella. Lisäksi mm. vessoissa on kyltit, jotka muistuttavat valojen sammuttamisesta. Ruokahävikki pyritään minimoimaan järkevällä ateriasuunnittelulla, ja määrien kontrolloimisella. Tulevaisuudessa pyritään suosimaan luomutuotteita ja lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi lisätään erilaisia kasvisruokavaihtoehtoja. Pidempään viipyville ryhmille pyritään pitämään ainakin yksi kasvisruokapäivä.
8 3.3 YMPÄRISTÖKASVATUSTOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA STRATEGIAT Hostel Suomenlinnan toimiessa palveluntarjoajana etenkin koululaisryhmille, ohjaa opetussuunnitelma vahvasti palveluiden toteuttamista. Lisäksi toimitaan nuorisolain tavoitteiden mukaisesti nuorten kasvua ja itsenäistymistä, aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista tukien. Suomenlinnan status maailmanperintökohteena ohjaa myös vahvasti käytännön toimintaa. Unescon maailmanperintökohteena Suomenlinnaa suojellaan ja pyritään säilyttämään arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena tuleville sukupolville. Ympäristökasvatustoiminnassa annetaan tietoa maailmanperintökohteesta sekä yksinkertaisia suojelukeinoja, joilla kaikki kävijät voivat edistää Suomenlinnan säilymistä. Matkailutoimijana Hostel Suomenlinna toteuttaa myös Suomenlinnan kestävän matkailun strategiaa. Strategian visiona on kansainvälisesti arvostettu, autenttinen merilinnoitus, jossa matkailun ja suojelun yhteisenä päämääränä on aito ja elinvoimainen maailmanperintökohde. Lisäksi visiona on yrittäjien menestyminen ympärivuotisesti tarjoamalla laadukkaita palveluita, asukkaiden viihtyminen ja kävijöiden osallistumalla kokemat elämykset, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan. Suomenlinnan visiona on olla kestävän matkailun mallikohde. (Suomenlinnan kestävän matkailun strategia 2015, 7.) Kestävän matkailun strategiaa ympäristökasvatuksen ja leirikoulutoiminnan näkökulmasta toteutetaan esimerkiksi suunnittelemalla ja kehittämällä erilaisia talvileirikoulupaketteja. Tavoitteena on saada leirikoulutoiminta ympärivuotiseksi. 4 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KOHDERYHMÄT JA TAVOITTEET Hostel Suomenlinnan ympäristökasvatuksen ensisijainen kohderyhmä ovat leirikoulut, mutta ympäristökasvatus koskettaa ainakin osin myös muita asiakasryhmiä. Potentiaalisia kohderyhmiä ovat myös hostellin työntekijät sekä Suomen Leirikouluyhdistyksen jäsenkeskusten työntekijät.
9 4.1 LEIRIKOULUT Leirikouluryhmät ovat kaiken toiminnan ensisijainen kohderyhmä, ja se koskee myös ympäristökasvatusta. Ympäristökasvatusta on myös helpointa toteuttaa koululaisryhmille, jotka osallistuvat ohjattuihin ohjelmiin. Leirikoululaiset ovat useimmiten 6. ja 9. luokkalaisia. Noin puolet koululaisryhmistä tulevat pääkaupunkiseudulta, puolet muualta Suomesta. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on tukea koulun ympäristökasvatustyötä ja opetussuunnitelman toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) mainitaan mm. kestävä elämäntavan välttämättömyys opetuksen arvoperustana. Hostel Suomenlinnan toiminnan tavoitteena on tarjota oppimisympäristö luokkahuoneen ulkopuolella, jossa koetaan ja opitaan kaikkia aisteja käyttämällä. Kestävän kehityksen eri ulottuvuudet näkyvät leirikouluissa mm. luonnon ja ympäristön havainnoimisena, tutkimisena ja vaalimisena, maailmaperintökohteen suojeluna ja asiaankuuluvana käyttäytymisenä. Leirikoulu tukee myös ryhmäytymistä, ja voi siten olla syrjäytymistä ehkäisevää. 4.2 MUUT ASIAKASRYHMÄT Leirikoulujen ohella muita asiakasryhmiä ovat nuorisoryhmät, kuten rippikoululeirit tai muut nuorten leirit, aikuisryhmät, esimerkiksi kokousryhmät tai hääryhmät sekä yksittäismatkailijat. Ympäristökasvatuksen toteuttaminen muille asiakasryhmille on selvästi haasteellisempaa, sillä pääsääntöisesti muut ryhmät eivät osallistu ohjattuihin ohjelmiin. Leireillä on myös usein omat ohjaajat ja ohjelmat, jolloin ympäristökasvatuksen toteuttaminen on leirinohjaajien ja -vetäjien käsissä. Muiden asiakasryhmien kohdalla tavoitteena on tuoda kestävää kehitystä ilmi hostellin arjessa ja valinnoissa, sekä mahdollistaa kestävän kehityksen mukainen toiminta asiakkaille. Arjen valinnoissa kestävä kehitys tulee ilmi mm. reilun kaupan suosimisessa, ateriavalinnoissa sekä energian säästeliäässä käytössä. Kulttuuriperintö ja sen vaaliminen ovat luonnollisesti Suomenlinnassa näkyvillä myös muille asiakkaille. Hostellien tavoite majoitusliikkeinä on tukea yhteisöllisyyttä, ja asiakkaiden välistä kanssakäymistä. Hostel Suomenlinnassa on panostettu, ja pyritään jatkossa panostamaan yhä enemmän yhteisten oleskelutilojen viihtyvyyteen. Yhteiset tilat mahdollistavat asiakkaiden toisiinsa ja eri kulttuureihin tutustumisen.
10 4.3 HOSTEL SUOMENLINNAN HENKILÖKUNTA Ympäristökasvatuksen yhtenä kohderyhmänä voidaan myös pitää hostellin toimintaa toteuttavaa henkilökuntaa. Hostellin henkilökuntaan kuuluu kokoaikaisia työntekijöitä, tarvittaessa töihin kutsuttavia ekstraajia sekä ajoittain siviilipalvelusmiehiä ja harjoittelijoita eri toimenkuvilla. Kaikki työntekijät perehdytetään hostellin käytäntöihin sekä periaatteisiin. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät toimivat omissa työtehtävissään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, sekä kannustavat asiakkaita toimimaan samoin. 4.4 LEIRIKOULUYHDISTYKSEN JÄSENKESKUKSET Hostel Suomenlinna on Suomen Leirikouluyhdistyksen toimipiste, joten yhdistyksen jäsenkeskukset ovat ympäristökasvatustoiminnan potentiaalinen kohderyhmä. Yhdistyksen jäseninä olevia leirikoulukeskuksia voitaisiin tukea ja kouluttaa oman ympäristökasvatustyön toteuttamisessa. Vuonna 2017 tavoitteena on järjestää jäsenkeskuksille avoin tapaaminen ja koulutustilaisuus, jonka teemoina on mm. yhteistyön tiivistäminen sekä ulkona oppimisen ja leirikoulutoiminnan mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman tukemisessa ja toteuttamisessa. Jäsenkeskukset ovat merkittävä ympäristökasvatuksen kohderyhmä, sillä kouluttamalla muita leirikoulutoimintaa tarjoavia tahoja voidaan asiakkaille tarjota ympäristökasvatuksellisista leirikouluja eripuolilla Suomea. Mitä enemmän ympäristökasvatusta tarjoavia toimijoita on, sitä useampia kouluryhmiä tavoitetaan. Oman toiminnan lisäksi jäseniä kannustetaan mahdollisuuksien puitteissa liittymään ja osallistumaan luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston toimintaan. 5 YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KESKEISET KEINOT JA MALLIT Hostel Suomenlinnassa toiminta pohjautuu kokemukselliseen oppimiskäsitykseen sekä ulkona oppimiseen itse tehden ja kokien. Suomenlinna toimintaympäristönä antaa tähän mahtavat puitteet. Tarkemmat keinot ja toimintamallit valitaan aina ryhmäkohtaisesti.
11 5.1 SOVELLETTAVAT TEORIAT Ohjaustoiminta Hostel Suomenlinnassa pohjautuu kokemukselliseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen perustuu oppijan omiin kokemuksiin ja kokemusten reflektointiin. Oppiminen on kehämäinen prosessi, jossa uusi tieto liitetään osaksi vanhaa. (Pylkkä 2017.) Leirikoulussa oppimisen kehä voi näkyä selvimmin esimerkiksi yhteistoimintaohjelmassa, jossa tehtävän jälkeen pohditaan yhdessä, miksi onnistuttiin tai epäonnistuttiin, ja mitä asioita voidaan ottaa opiksi seuraavaa tehtävää tai kouluarkea ajatellen. Ympäristökasvatustoiminnassa sovelletaan Palmerin puumallia, joka istuu hyvin myös kokemuksellisen oppimiskäsityksen alle. Palmerin puumallissa ympäristökasvatus pohjautuu yksilön merkittäviin elämänkokemuksiin, oppijan kehitysvaiheeseen sekä aiempaan tiedon tasoon. Palmerin mukaan laadukas ympäristökasvatus tapahtuu samanaikaisesti kolmella tasolla. Tasot ovat ympäristössä oppiminen, ympäristöstä oppiminen ja ympäristön puolesta toimiminen. (Cantell & Koskinen 2004, ) 6. luokkalaisten ympäristöpolun voi Palmerin puumallin mukaan nähdä esimerkiksi näin: ympäristössä opitaan toiminnallisesti itse kokien ja tehden. Ympäristön ääniä havainnoidaan kuuntelemalla, veden lämpötilaa itse kokeilemalla ja rannan siisteyttä havainnoidaan katsomalla. Ympäristöstä opitaan esimerkiksi lajeja tunnistamalla ja eri vesiliikenne muotoja, ja niiden aiheuttamia haittoja vertailemalla. Ympäristön puolesta toimimista käsitellään kierrätystä tutkien ja kierrätykseen liittyviä asenteita pohtien sekä kierrätystä edistäviä sloganeja kehitellen. Ihanteellista olisi, että koulut jatkaisivat ympäristöstä oppimista ja ympäristön puolesta toimimista leirikoulussa koettujen kokemusten pohjalta leirikoulun jälkeenkin. 5.2 TOIMINNAN KEINOT JA KEINOJEN VALINTA Kaikessa toiminnassa korostuu kokemuksellisuus ja itse tekeminen ja kokeminen olipa sitten kyseessä alakoululaisten luontoretki tai aikuisten koulutuspäivä. Kun kyseessä on etukäteen varattu ohjelmakokonaisuus, kuten leirikouluilla yleensä on, asettaa ohjelman sisältö raamit ohjaukselle, mutta ohjaaja voi silti varioida keinoja ryhmän tarpeiden mukaisesti. Varioitavia keinoja voi olla esimerkiksi pienryhmätyöskentelyn lisääminen, oppilaiden motivoiminen antamalla vastuutehtäviä tai itsenäiseen tiedon hankintaan haastaminen valmiiden vastausten antamisen sijaan. Ohjaajalla tulee aina olla suunnitelma ohjelman kulusta, mutta ammattitaitoinen ohjaaja osaa myös poiketa suunnitelmastaan, jos alkuperäinen suunnitelma ei toimikaan ryhmän lähtökohtien tai ulkoisten tekijöiden takia.
12 Ohjelmat on myös pyritty linkittämään aiemmin opittuun tietoon juttelemalla ennen ohjelmaa opettajan kanssa siitä, mitä aiheesta on etukäteen koulussa opiskeltu. Jos kyseessä on vapaammin suunniteltava kokonaisuus, kuten koulutuspäivä jäsenkeskuksille tai tiimipäivä henkilökunnalle, suunnitellaan tilaisuus aina tavoitteet edellä. Tilaisuuden tai tapahtuman tavoitteet tullee olla ensimmäisenä mietittynä, jonka jälkeen vasta valitaan sopivat keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Hostel Suomenlinnan henkilökunta- ja koulutustapahtumissa on myös pyritty aina päivän alussa kysymään osallistujien tavoitteet ja odotukset, joita on voitu päivän päätteeksi arvioida. Samaa keinoa on käytetty myös pidempi kestoisissa leirikouluissa, joissa odotukset ja tavoitteet on kysytty leirin aluksi, ja leirin lopuksi on voitu asioihin palata. Teknologian käyttö opetuksessa lisääntyy jatkuvasti. Teknologian hyödyntämistä arvioidaan myös Hostel Suomenlinnan ympäristökasvatustoiminnan kannalta. Tulevaisuudessa tabletit voivat olla mukana luontoretkillä esimerkiksi lajien tunnistamista auttamassa tai dokumentoimista helpottamassa, mutta teknologiasta ei tule ohjelmien pääsisältöä. Ympäristökasvatustoiminta pidetään edelleen käsin kosketeltavana ja kaikkia aisteja hyödyntävänä toimintana. 6 YMPÄRISTÖKASVATUSTOIMINNAN VAIKUTTAVUUS JA ARVIOINTI Hostel Suomenlinna on luonto- ja ympäristökasvatuksen tukiverkoston (LYKEverkosto) jäsen, jolle raportoidaan vuosittain luonto- ja ympäristökasvatukseen osallistuneiden asiakkaiden määrät. Omissa tilastoissa seurataan leirikoulujen asiakasmääriä kokonaisuutena. Vuosittaisia asiakasmääriä vertaillaan edellisvuosien tuloksiin, ja asiakasmäärien muutoksiin pyritään löytämään selityksiä (positiivisia ja negatiivisia). Jokaiselle leirikouluryhmälle tarjotaan mahdollisuus palautteen antamiseen joko paikan päällä leirikoulun päätteeksi, tai jälkikäteen sähköpostin välityksellä. Hostel Suomenlinnalla on käytössä Laatuverkon kyselypohjat, joihin asiakkaat vastaavat anonyymisti. Palautetta antavat niin oppilaat kuin aikuisetkin. Kyselypohjassa arvioidaan tiloja, palvelua sekä ohjelmia asteikolla 1-5. Asteikkokysymysten lisäksi sanallista palautetta pyydetään kysymyksillä: - Miten ohjelmissa oli huomioitu kasvatuksellinen sisältö ja ohjaaminen? - Mitä kehittäisit toiminnassamme? - Mikä oli parasta?
13 Kyselyn lisäksi suullista palautetta kerätään aina ohjelman aikana ja ohjelman lopuksi. Kyselyssä ei toistaiseksi ole pelkän ympäristökasvatustoiminnan arvioimiseen tähtäävää kysymystä. Tällä hetkellä asiakkaat voivat arvioida ympäristökasvatustoimintaa ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä. Pitkäaikaista vaikuttavuutta leirikoulutoiminnassa on haasteellista arvioida, sillä ryhmien käynnit toiminnassa ovat kertaluontoisia. Pidempien leirikoulujen kanssa on pyritty leirin lopuksi pitämään leirikoulun purku, jossa on yhtenä teemana pohdittu, mitä uutta leirikoulun aikana on opittu. Välillä jo oppimistuloksia ja oivalluksia on tullut jo ennen leirikoulun päättymistä.
14 LÄHTEET Cantell, Hannele, Koskinen, Sanna Ympäristökasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Teoksessa Cantell, Hannelle (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Juva: PSkustannus, Pylkkä, Outi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. WWW-sivut. Luettu Suomenlinnan Hoitokunta Kestävän matkailun strategia. WWW-dokumentti. tkailun_strategia_052015_web_0.pdf. Yhteinen käsitys WWW-sivut. Luettu Wolff, Lili-Ann Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys: 1960-luvulta nykypäivään. Teoksessa Cantell, Hannelle (toim.) Ympäristökasvatuksen käsikirja. Juva: PSkustannus,
HOSTEL SUOMENLINNA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2017
HOSTEL SUOMENLINNA KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA 2017 ELINA KOKKO Päivitetty 13.4.2017 - YMKA K16 SISÄLLYS 1 Johdanto... 1 2 Kestävän kehityksen työn organisointi ja osallistaminen... 2 3 Lähtötilanteen
Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1
Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina
LAATUKÄSIKIRJA. *Päivitetty Petra Miessmer*
LAATUKÄSIKIRJA *Päivitetty 23.1.2017 Petra Miessmer* 1 1 SISÄLLYS 1 SUOMEN LEIRIKOULUYHDISTYS- LÄGERSKOLFÖRENINGEN I FINLAND RY JA HOSTEL SUOMENLINNA... 3 2 ASIAKKAAT... 5 2.1 Asiakaspalvelun periaatteet...
LAATUKÄSIKIRJA. *Päivitetty Petra Miessmer*
LAATUKÄSIKIRJA *Päivitetty 9.4.2019 - Petra Miessmer* 1 1 SISÄLLYS 1 SUOMEN LEIRIKOULUYHDISTYS- LÄGERSKOLFÖRENINGEN I FINLAND RY JA HOSTEL SUOMENLINNA... 3 2 ASIAKKAAT... 5 2.1 Asiakaspalvelun periaatteet...
LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto
LYKE Luonto- ja Ympäristökasvatusta sekä KEstävän elämän kasvatusta tukeva verkosto LYKE lykkii Suomea kohti kestävää tulevaisuutta Luonto- ja ympäristökoulut tukevat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
1. Ympäristökasvatus Inkoossa
Sisällys 1. Ympäristökasvatus Inkoossa... 2 1.1. Myönteinen suhde luontoon ja ympäristöön... 2 2. Kestävä kehitys... 4 2.1. Agenda 2030... 4 2.2. Kestävä kehitys opetusta ja kasvatusta ohjaavissa suunnitelmissa...
LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014
VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat
Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto
Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Hämeen luontokeskus Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Wahren Keskus/Kuvataidekoulu Hämeen ammattiinstituutti/mustiala Agropolis Oy Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/elonkierto
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA
YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.
Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri
Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta.
on yksi kymmenestä opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta. n elämyksellinen, turvallinen ja luonnonläheinen kartano- ja joenrantamiljöö sijaitsee
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO
LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO
TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö
Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö Osaava-ohjelma 2010-2017 lyhyt tausta Kolmas osa opettajista ilmoitti
Yhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme
Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011
Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
Suomen. Nuorisokeskukset
Nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä valtakunnalliset Nuorisokeskukset 10 keskusta Koko kattava verkosto Yhteinen toimipiste ja yhdistys Helsingissä linnassa Taustaa ETYK-kokous 1975: miten
Arviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA. Tule osallistumaan!
SUOMENLINNAN HOITO- JA KÄYTTÖ- SUUNNITELMA Tule osallistumaan! MIKSI TARVITAAN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA? Suomenlinna on yksi Unescon noin tuhannesta maailmanperintökohteesta. Unesco edellyttää kohteilta
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien valmistuminen (valtioneuvoston asetuksen mukaan) Esiopetuksen, perusopetuksen
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus
Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa
KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset
Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund
Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA
VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj
1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
Kestävän kehityksen strategia
Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo
KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.
Ruoveden kuntastrategia 2021
Ruoveden kuntastrategia 2021 Toiminnan ja tulosten parantaminen Monikäyttöinen toimintaympäristö Mahdollistava maankäyttö Luonto- ja kulttuurimatkailu Yrittäjät HYVÄN ARJEN ELÄMÄ VIIHTYISÄ RUOVESI! Osaava
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus
Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen
Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi
Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon
Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE. Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT
LEIRITOIMINNAN YMPÄRISTÖKÄSIKIRJA YMPÄRISTÖTOIMINTOJEN KARTOITUSLOMAKE Järjestävä taho Leirin nimi Vierailun ajankohta 1. LEIRIN PERUSTIEDOT Osallistujamäärä alle 20 Leirialue nimi (leiriläiset) 2050 koko
Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi
Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä
Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa
Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.
Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden
Aamukahvit matkailutoimijoille Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti
Aamukahvit matkailutoimijoille 2.5. Varpasaari Kalastuspuisto Saimaa Geopark -projekti Heli Rautanen 5/8/2017 1 Saimaa Geopark Mikkeli Juva Sulkava Puumala Imatra Lappeenranta Savitaipale Taipalsaari Ruokolahti
Sustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
Hyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä
Yhteenveto ryhmätyöskentelystä Kaupungin johdon strategiaseminaari 15.8.2017 1 Seminaarin tavoitteet & tehtävänannot Seminaarin päätavoite oli ennen kaikkea strategian punaisen langan kirkastaminen. Lisäksi
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017
METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren
Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten
Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia
Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville
Koulun nimi: Tiirismaan koulu
Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA
SUOMEN NUORISOKESKUSTEN STRATEGIA 2020 NUORISOKESKUSTEN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla heidän kasvuaan ja tarjoamalla
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on kuusipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu
MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat
Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa
Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten
Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation
Kestävän kehityksen ohjelma
Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke
SAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ
FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014
Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa
YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi
YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan
Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012
Kehittämisohjelma Tiivistelmä kevät 2012 Tampereen luontokoulu Korento Elokuussa 1998 yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström asetti luontokoulua kehittelevän työryhmän, jonka esitys valmistui
Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely
KOTITALOUS Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Taide- ja taitoaineiden käsittely 18.11.2009 Marjaana Manninen KOTITALOUS KOTITALOUDEN YDINOSAAMINEN 2020
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen