PoSoTe loppuraportit ja työryhmien esitykset väliaikaishallinnolle. PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä

Transkriptio

1 PoSoTe loppuraportit ja työryhmien esitykset väliaikaishallinnolle PoSoTe ohjaus- ja seurantaryhmä

2 Sisällysluettelo JÄRJESTÄJÄ diat Strategia 3 Hallinto- ja johtamisjärjestelmä 4-7 Henkilöstö 8-9 Talous Tiedonhallinta ja ICT Palvelumalli- ja toimipisteverkko 14 TUOTANTO Lapset, nuoret, perheet Yhteiset palvelut ja työikäiset Ikääntyneet Liikelaitos Loppuraportit 34

3 Strategia Visio: Suomen halutuin elämisen ympäristö. Palvelustrategia: terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen ja integroidut palvelut, digitaaliset ja älykkäät ratkaisut tukemassa sekä yksittäistä kansalaista että koko palvelujärjestelmää Palvelulupaus: Terveyden ja sosiaalihuollon vastaanotto tms. terveysbussi saavutettavissa taajamissa autokyydillä korkeintaan 30 min. päässä kotoa. Puhelimitse ja web-palveluihin saa yhteyden 24/7/365.

4 Hallinto- ja johtamisjärjestelmä Ehdotus hallinto- ja johtamisjärjestelmän (konsernirakenne) päärakenteesta on oltava valmiina 09/2017 tai jos valinnanvapauspilotti alkaa, jo 08/2017 viimeistään. Liikelaitoksen ja yhtiöiden valmistelu on aloitettava 08/2017, vaikka valinnanvapauspilotti ei käynnistyisi. Valinnanvapauspilotin käynnistyessä organisaatiorakenne ja sen osat erityisesti tuotannon osalta (yhtiö ja liikelaitos) on valmisteltava pääosin vuoden 2017 aikana. Konsernirakenteen mallia on käsitelty maakuntavalmistelun ja sote-valmistelun yhteisessä työvaliokunnan ja johtotiimin tapaamisessa. Ehdotus rakenteesta on vaihtoehdon 3 mukainen toimialariippumaton malli, joka vastaa muutosvisioon ja strategisiin tavoitteisiin. Pelastuslaitos on antanut oman näkemyksen omasta liikelaitoksesta (malli 3.1) Maakuntahallituksen, sen alaisten jaostojen sekä lautakuntien tehtävät valmistellaan jatkotyön sekä hallintosäännön valmistelun yhteydessä Hallintosääntö ja muut sääntömallit valmistellaan valtakunnallisesti yhteistyönä (ministeriöt ja Kuntaliitto) Sopimusten selvityksen raportti käsitellään ja sopimusten kokonaisselvitys on valmis 08/2017. Selvitys edennyt suunnitellussa aikataulussa.

5 Vaihtoehto 3 MAAKUNTAVALTUUSTO Tarkastuslautakunta Maakuntahallitus Yksilöjaosto Lupa- ja valvontajaosto Kansainvälisyys ja elinvoima ltk Asiakkuus ja palveluiden hankinta ltk Kokonaisturvallisuus ja pelastus ltk Konsernihallinto Kasvupalvelut ja aluekehitys Kansainvälisyys kilpailukyky, tutkimus- ja keh.toiminta Asiakkuus ja palveluiden hankinta Pelastus ja kokonaisturvallisuus Sote (järjestäjä) Liikelaitos Kokonaisturvallisuus ja sote ESH YTE Sote Oy Maku Oy Palvelutuotanto Tukipalveluyhtiöt

6 Vaihtoehto 3 Järjestäjän hallinto / Konsernihallinto Maakuntajohtaja Kansainvälisyys ja elinvoima Kansainvälisyys tutkimus-, koulutus ja kehittämistoiminta Kasvupalvelut ja aluekehittäminen Asiakkuus ja palveluiden hankinta Palveluiden hankinta ja hallinta Asiakkuuden hallinta Yhteistyö ja edunvalvonta Kokonaisturvallisuus ja pelastus Arjen kokonaisturvallisuus (sote-palvelut) Pelastustoiminta varautuminen ja riskien hallinta Strategiset konsernipalvelut ja tukipalvelut (tietohallinto, strateginen HR ja työnantaja-toiminta, viestintä ja markkinointi, lakiasiat, päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus ja riskien hallinta)

7 Toimielinten keskeisiä tehtäviä Maakuntahallitus Strategisesti keskeiset hallitukselle hallintosäännössä määritellyt tehtävät Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti. Hallituksen keskeinen tehtävä on turvata maakunnan toimintakyky (talous, tuottavuus, tehokkuus jne.) Hallitus vastaa neuvotteluyhteydestä valtioon ja muutosten nopeasta toimeenpanokyvystä Hallitus on vastuussa toiminnasta kaikissa tilanteissa, myös häiriö- ja poikkeustilanteissa Vastaa maakunnan toiminnan yhteensovittamisesta, maakunta-konsernin omistajaohjauksesta sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen muiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Maakuntahallituksen tehtävä on myös sisäisen valvonnan ja riskien-hallinnan järjestäminen. Hallituksen jaostot Yksilöasiat (sote) (muutoksenhaun lain mukainen toimielin) Lupa- ja valvonta-asiat Lautakunnat Koottu eri vaihtoehdoissa joko sektoreittain tai vaihtoehdossa 3 toimialariippumattomasti Tehtävät määritellään jatkovalmistelun yhteydessä

8 Henkilöstö (1) Laaja nykytilan kuvaus tehty Työryhmän esitykset väliaikaishallinnolle: HR-järjestelmän vaatimusmäärittelyt: Väliaikaishallinnon tulee tehdä heti aloitettuaan toimintansa päätökset käyttöön otettavista HR-järjestelmistä. Ainoa toimiva vaihtoehto on, että koko maakunnan osalta on käytössä yhdet yhteneväiset järjestelmät (huomioiden pelastuslaitoksen erityiset toiminnalliset tarpeet työvuorosuunnittelun osalta). Mikäli henkilöstö olisi useassa HRjärjestelmässä, aiheuttaisi se mm. johtamisen ja raportoinnin osalta kohtuuttomia vaikeuksia. Periaatteet tehtävien muutoksille ja niiden vaikutukset palkkaukseen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtäväkuvat ja ilmoittautumismenettely johtaja-, päällikkö-, esimies- ja asiantuntijatason tehtäviin. Ilmoittautumismenettely ja valinnat tehtäviin tulee tapahtua viimeistään , että valittavat henkilöt voivat alkaa valmistautumaan uusien tehtävien vastaan ottamiseen, jatkorekrytointeihin ja toiminnan käynnistämiseen. Henkilöstön yhteiskäytön ja henkilöstön liikkuvuuden periaatteet: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset henkilöstön liikkuvuuden ja yhteiskäytön periaatteet koko maakunnan alueella. Uudenlaiset työn tekemisen tavat/etätyön ohjeistaminen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset etätyön tekemisen periaatteet sekä mallit ja uudenlaiset vaihtoehtoiset työn tekemisen tavat koko maakunnan alueella. Valinnanvapauden vaikutus henkilöstötarpeeseen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa arvio valinnanvapauden vaikutuksesta henkilöstötarpeeseen ja keinot henkilöstötarpeen vaihtelun hallitsemiseksi.

9 Henkilöstö (2) Sijaishenkilöstön toiminnan organisointi ja henkilöstön rekrytointi: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen sijaishenkilöstön ja rekrytoinnin toiminnan organisointi koko maakunnan alueella. Valmistelussa tulee huomioida valinnanvapauden vaikutus henkilöstötarpeen mahdollisiin vaihteluihin. Työsuojeluorganisaatio, sen toimintatavat, työkyky ja työturvallisuusjohtamisen mallit ja ohjeistukset: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäiset työkyky- ja työturvallisuusjohtamisen toimintamallit koko maakunnan alueelle. Henkilöstön täydennyskoulutus ja osaamisen kehittäminen: Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen henkilöstön koulutussuunnitelma koko maakunnan alueelle. Väliaikaishallinnon tulee valmistella viimeistään mennessä yhdessä henkilöstön edustajien kanssa yhtenäinen henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelma ja toimintamalli koko maakunnan alueelle. Työaikamuodot, työvuorosuunnittelu ja työajan seuranta: Työaikamuotoihin, työvuorosuunnitteluun ja työajan seurantaan esitykset löytyvät raportista. Säästölomat, liukumasaldot, työaikapankki ja vuosilomaohjeistus: Väliaikaishallinnon tulee valmistella heti ohjeistus yhdessä henkilöstön edustajien kanssa säästölomien ja työaikasaldojen pois pitämisestä mennessä ja antaa asiasta suositus luovuttajaorganisaatioille. Väliaikaishallinnon tulee aloittaa välittömästi vuosilomaohjeistuksen valmistelu yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Muutosvalmennus: Valmennusprosessit alkavat heti väliaikaishallinnon toiminnan käynnistyttyä, väliaikaishallinnolla on tärkeä rooli valmennusten toimeenpanijana. Muutosvalmennusten tavoitteena on tukea maakuntauudistuksen valmistelua, muutosvaihetta ja uuden kokonaisuuden rakentamista.

10 Talous (1) Arvioidut väliaikaishallinnon kustannukset ajalla noin 4,1 milj,.. Väliaikaishallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palveluntuottajana toimisi alustavien suunnitelmien mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP). PSSHP, joka perustaisi v.2017 aikana MAKU TAHE yhtiön. Investointien määrä ja niissä tapahtuvien vastuiden muutokset on huomioitava, valmisteltava ja viimeisteltävä yhteistyössä. Tulevien investointien kokonaismäärä on milj.. Vuoteen 2022 mennessä. PSSHP kokonaisvelka määrä on olevan v mennessä 490 milj.., investoinnit ja lainahoitokustannukset muodostavat merkittävän kustannuspaineen tilavuokriin, koska vuokrakustannukset ylläpito- ja pääomavuokriin.

11 Talous (2) Arvio maakunnan rahoituksesta vuosille Maakunnan kaikki toiminnot (Maku + Sote) Maku Sote Siirtymäkausi Tot. kust.% Toteutunut Lask.kust % Muutos Laskennallinen Yhteensä Erotus Maku Sote /as /asukas /as Yhteensä Asukasluku Muutos % -2,75-10,6-2,20 Maakunnan rahoitus määräytyy vuosien keskiarvon mukaan. Lähtötasosta vähennetään -5 /asukas. Siirtymäkauden aikana rahoitus vähenee asteittain yhteensä n. 20 Milj..

12 Tiedonhallinta ja ICT (1) Väliaikaishallinnon keskeisimmät päätettävät asiat syksyllä 2017: - Organisaatiorakenne, palvelurakenne, palveluverkko, tietorakenteet ja tietojärjestelmä valinnat - ICMT ja tiedonhallinta valmistelua tehdään maakunnan järjestäjälle ja liikelaitokselle muiden toimijoiden osuus on vielä epäselvä. - Mikäli valinnanvapauspilotti toteutuu niin yllä olevat päätökset 08-09/2017 mennessä. Valmistelussa huomioitava ja kytkettävä yhteen palvelutoiminnan suunnittelun kanssa. Palvelutoiminta määrittää tavoitetilan toiminnalleen, mistä johdetaan tarvittavat ratkaisut.

13 Tiedonhallinta ja ICT (2) Asianhallinta ja arkistotoimi: Tiedonohjaussuunnitelmien on oltava valmiina 02/2018. Operatiivisten järjestelmien ja tiedonhallintajärjestelmien integrointi on käynnistettävä välittömästi, jotta järjestelmien asianmukainen tietojen hallinta ja asiakirjojen sähköinen arkistointi voidaan toteuttaa. Digitalisaatio: Kokeilukulttuurin ja kokeilukonseptien luominen. Sekä maakunnallisen hyvinvointi ja terveysteknologia ratkaisujen suunnittelu ja toteutus. Osa tietojärjestelmä ja kanta palvelu ratkaisuista ovat yhteistyöalueen tai jopa kansallisia ratkaisuja. Kanta: Kansalliset vaatimukset ja niiden kehittyminen huomioitava palvelutoiminnan suunnittelussa Tiedolla johtaminen ja raportointi: Sote-tietopaketit (ent. palvelupaketti) tulevat maakunnan järjestäjän työkaluksi, jonka avulla maakunta saa näkymän yksittäisen tuottajan ja kaikkien tuottajan tuottamien palveluiden kustannukset, laadun ja vaikuttavuuden asiakasryhmittäin. Tietopaketteja käytetään mm. maakunnallisten tietojen vertailussa. Niiden vienti tuotantoon on projektoitava ja resursoitava. Käynnistettävä raportointimallin suunnittelu uudelle sotekokonaisuudelle. PerusICT ja Sote-tietojärjestelmät: Käynnistettävä VM:lle jätetyn rahoitushakemuksen mukainen hanke, jolla turvataan maakunnan potilas- ja asiakastietojärjestelmien käyttöönotto. Tietosuoja: Tietosuoja ja tietoturva työryhmä on nimettävä EU tietosuoje-asetuksen mukaisesti, siirtymäaika päättyy

14 Palvelumalli- ja toimipisteverkko (työryhmien esitykset) Sote-keskukset: Kunnat ja taajamat, joissa on tällä hetkellä terveysasema = Perustason palvelut, joita ovat nykyiset terveyskeskuspalvelut, sosiaaliohjaus, suun terveydenhuolto Laajemman tason sote-keskukset: saatavissa myös erikoistason palveluja, kuten esim. erikoislääkärin konsultaatiot ja muut erityistason palvelut sekä perusterveydenhuollon päivystys Iisalmessa ja Varkaudessa. Nämä keskukset vastaavat erityistason palveluista myös ympäröiville alueille. Palvelujen saavutettavuus määritellään palvelustrategiassa. Perhekeskukset ja Perheasemat: Laajojen sote-keskusten yhteydessä sekä muilla palvelutarpeen mukaisesti määritellyillä alueilla (3-5) toimivat laajan palvelutason perhekeskukset (erityistason palveluja). Lisäksi jokaisessa sotekeskuksessa toimii perheasema (suppeampi palvelu) Ikäkeskukset ja ikääntyvien palvelut: Laajojen sote-keskusten yhteydessä ja palvelutarpeen mukaan määritellyillä muilla alueilla (3-5) toimivat ikäkeskukset (erityis-tason palveluja) ja jokaisessa sote-keskuksessa toimivat ikääntyvien palvelut

15 TUOTANTO - yhteenveto

16 Lapset, nuoret ja perheet Lasten, nuorten ja perheiden palvelut kootaan valtakunnallisen perhekeskusmallin mukaan toiminnalliseksi ja monialaiseksi seudulliseksi kokonaisuudeksi Työryhmä ehdottaa Pohjois-Savoon Joroinen mukaan lukien viittä (5) seudullisesti toimivaa laaja-alaista perhekeskusta osana tulevia maakunnan sote-keskuksia. Kunnissa lähipalveluina toimivat perheasemat (sote-keskukset/asemat) maakunnan vahvistaman toimipisteverkoston mukaisesti. suoran valinnan palveluiden (mm. neuvonta, vastaanotto, terveystarkastukset, kotipalvelu, kasvatus- ja perheneuvonta, kuntoutustarpeen arviointi, todistukset) lisäksi äitiys-, lastenneuvola- ja seksuaaliterveysneuvolan sekä neuvolalääkäripalvelut maakunnan päätöksellä, joko liikelaitoksen tai sote-keskuksen toimintana. Loppuraportin liitteissä 2 ja 3 on lastenneuvolasta ja äitiysneuvolatoiminnasta tehty riskianalyysi sekä palvelukuvaus. Mahdollinen neuvolapalveluiden siirto on toteutettava sosiaali- ja terveyskeskusten tuotantovastuulle viimeistään 1. päivänä tammikuuta Työryhmä ehdottaa, että neuvolapalveluista laaditaan erillisselvitys päätöksenteon tueksi, koska aikataulu mahdollistaa jatkoselvityksen. sosiaalihuoltolain mukainen perhesosiaalityö ja perhetyö. varhaisen tuen matalan kynnyksen ohjausta (mm. mielenterveystyö), kasvatus- ja perheneuvola-, psykologi-, puheterapia, fysioterapia-, toimintaterapia- ja ravitsemusterapiapalveluja ravitsemussuunnittelua.

17

18 Lapset, nuoret ja perheet Liikelaitos Erityistason ja vaativan tason erikoissairaanhoito keskitetään eräitä työnjakokysymyksiä lukuun ottamatta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. KYS:n erityistason palvelut on suunniteltu siten, että ne kootaan tiimeihin, jotka toimisivat osana viittä seudullista perhekeskusta Päivystyksen eri muodot Lastensuojelun palvelut kuuluvat maakunnan liikelaitokseen Lastensuojelun palveluiden, erityisosaamisen ja resurssin turvaamiseksi ja kehittämiseksi lastensuojelun palveluista muodostetaan yksi keskitetysti johdettu yksikkö, jossa on avohuollon tiimejä sekä sijais- ja jälkihuollon tiimi liikelaitoksella on käytössä resurssiohjausmalli erityispalveluiden tuottamiseksi perhekeskuksiin. Työryhmä ehdottaa, että ammattihenkilöt ryhmäytyvät ns. ammattipooleihin. Ammattihenkilöt liikkuvat ketterästi ja tarvittaessa sijoittuvat perhekeskuksiin. Esimerkiksi lastensuojelu toimii jatkossa jalkautuvana tiiminä. Lastensuojelun avohuollossa arvioidaan tarvittavan 4 tiimiä joiden henkilöstö jalkautuu erilaisissa kokoonpanoissa.

19 Lapset, nuoret ja perheet Perus- ja erityistason palveluita yhteen sovittavan palvelutarpeen arvioinnin vastuu on liikelaitoksen työntekijällä. Arvioinnissa hyödynnetään perheen itse ehdottamia muita keskeisiä toimijoita, esimerkiksi työparina tai tiiminä. Arvioinnissa hyödynnetään tarvittaessa erityistason konsultaatioita. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tulee tarjota asiakkailleen sosiaalihuollon ammattihenkilön antamaa yleistä neuvontaa ja ohjausta. Neuvontaa toteutetaan rinnakkain terveydenhuollon kanssa ja se sisältää mm. päihdetyön, mielenterveystyön ja psykososiaalisen tuen ohjausta. Asiakassetelillä tuotettavia palveluita on arvioitu liitteessä 1 (mm. terapiapalvelut, kotipalvelu, kotihoito ja kasvatus- ja perheneuvonta). Digitalisaatio ehdotetaan käyttöön otettavaksi kaikissa soveltuvissa palveluissa (sähköinen ajanvaraus, sähköinen asiointi, chat-palvelu, verkkopalvelut ym.).

20 Yhteiset ja työikäiset Vastaanottopalvelut Maakunta järjestäjänä pyrkii huolehtimaan käytettävissään olevin keinoin, että kaikkien kuntien alueella toimisi markkinoiden avautuessa ainakin yksi sote -keskus sekä suunhoidon yksikkö. Maakunnan omien sosiaali- ja terveyskeskusten sekä suunhoidon yksiköiden toiminta organisoidaan yhteen yhtiöön. Samaan yhtiöön voidaan koota myös muita yhtiöitettäviä maakunnan sote-palveluita. Yhtiöllä on tarpeellinen määrä sosiaali- ja terveyskeskuksia sekä suun hoidon yksiköitä maakunnassa. Yhtiö tarjoaa väestön tarvitsemat peruspalvelut lähipalveluna kaikissa toimipisteissään. Erityistyöntekijöiden ja erikoislääkäreiden palveluita sekä harvoin tarvittavia tutkimuksia ja hoitoja kootaan kolmeen sote-keskukseen ja suun hoidon yksikköön Kuopioon, Iisalmeen sekä Varkauteen ( laajat sote-keskukset ), joista alueellinen tarjonta. Päivystys arjen turvallisuuden ja varautumisen yksikkö, laajan tilannekuvan hallinta laaja ympärivuorokautinen päivystys, joka toimii yliopistollisen sairaalan yhteydessä Kuopiossa. Palvelut tuotetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä (sisältäen suun terveydenhuollon) ympäri vuorokauden kaikilla tarpeellisilla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla. Lisäksi laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikössä on ympäri vuorokauden saatavilla sosiaalityöntekijän palvelut ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys Iisalmessa ja Varkaudessa liikelaitoksen lähisairaalan yhteydessä.

21 Yhteiset ja työikäiset Työterveyshuolto Tarkastelun pohjalta esitetään, että palvelut yhtiöitetään ja yhtiö ei toimi kilpailluilla markkinoilla. Yhtiö tuottaisi näin ollen työterveyshuollon palvelut maakuntakonsernin hankintayksiköille inhouse periaatteella sekä lakisääteisen työterveyshuollon palveluita niille työnantajille, jotka haluavat solmia työterveyshuoltosopimuksen maakunnan kanssa. Yhtiön osakkaaksi voisivat tulla myös ne alueen kunnat tai muut hankintayksiköt, jotka haluavat järjestää henkilöstönsä työterveyshuollon in-house periaatteella yhteisen yhtiön kautta Lisäksi perustettava suoran valinnan palveluita tuottava maakunnan omistama yhtiö voisi oman liiketaloudellisen harkintansa mukaan tuottaa myös työterveyshuoltopalveluita kilpailluilla markkinoilla

22 Yhteiset ja työikäiset Vaativa erikoissairaanhoito Vaativat erikoissairaanhoidon palvelut ovat liikelaitoksen toimintaa ja ne kootaan liikelaitoksen sisällä saman johdon ja valvonnan alla toimivaksi kokonaisuudeksi. Palvelut annetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Liikelaitoksen oma leikkaustoiminta keskitetään kokonaisuudessaan Kuopion yliopistolliseen sairaalaan laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yhteyteen. Huomioitava myös mahdolliset asiasetelillä valinnanvapauden piiriin siirtyvät toimenpiteet. Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus jakautuu liikelaitoksen toiminnaksi ja suoran valinnan palveluihin. Perus- ja vaativaa akuuttivaiheen sairaalakuntoutusta annetaan kaikissa samoissa toimintayksiköissä, kuin osastohoitoa. Erittäin vaativaa akuuttivaiheen sairaalakuntoutusta annetaan vain Kuopiossa laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalassa. Muu laitoskuntoutus, kuin akuuttivaiheen sairaalakuntoutus, toteutettaisiin asiakassetelillä tai asiakkaan kieltäytyessä asiakassetelistä ostopalveluna

23 Yhteiset ja työikäiset Mielenterveys ja päihdepalvelut sekä aikuissosiaalityö Sosiaali- ja terveyskeskuksessa annettavien palveluiden laajuus on määritelty HE 47/2017 vp 15 :ssä valtakunnallisesti. Tämän mukaisesti annetaan mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä aikuissosiaalityössä perustason hoitoa, ohjausta ja neuvontaa sekä muita matalan kynnyksen palveluita. Aikuispsykiatria, aikuissosiaalityö ja päihdepalvelut muodostavat liikelaitoksen sisällä saman johdon ja valvonnan alla toimivan maakunnan laajuisen kokonaisuuden, josta myöhemmin tässä raportissa käytetään työnimeä mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus. Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus vastaa em. palveluihin liittyvästä viranomaistyöstä sekä järjestää kaikki ne palvelut, jotka eivät kuulu suoran valinnan palveluihin tai asiakassetelillä järjestettäviin palveluihin, joko oman toimintanaan tai ostopalveluna. Avohoitoa annetaan samoissa kolmessa palvelukeskuksen yksikössä Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Lisäksi palvelukeskuksen henkilökunta jalkautuu antamaan palveluita niiden saavutettavuuden turvaamiseksi tarpeellisessa laajuudessa, joko HE47/ tarkoittamalla tavalla suoran valinnan sosiaali- ja terveyskeskuksien yhteyteen Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus tarjoaa selviämishoitoa, katkaisuhoitoa sekä riippuvuuksien hoitoa ja kuntoutusta. Mielenterveys- ja hyvinvointipalvelukeskus järjestää liikelaitoksen vastuulle kuuluvat aikuissosiaalityön palvelut sekä muut työikäisten tuen tarpeeseen vastaavat sosiaalipalvelut myös niille työikäisille, joilla ei ole yllä kuvattujen mielenterveys- tai päihdepalvelujen asiakkuutta

24 Ikääntyvät Ikäkeskus palvelukokonaisuuden, jonka palvelujen ja niiden koordinointivastuun keskittäminen auttaa muodostamaan palveluista asiakaslähtöisen, hallittavan ja kustannustehokkaan kokonaisuuden riippumatta minkä lain tai organisaation mukaisesti niitä tuotetaan.

25 Ikääntyvät

26 Ikääntyvät Ikäkeskuksen palvelukokonaisuudet Sosiaali- ja terveyspalvelujen koordinoinnin, integraatioiden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta keskeisiä palveluja pitkäaikaisessa kotihoidossa ja asumispalveluissa tuottavat sosiaali- ja terveyskeskus ja suunhoidon yksikkö seuraavia palveluja (15a ) tai vaihtoehtoisesti palvelut tuotetaan maakunnan liikelaitoksen eritystason tehtävänä. iäkkäiden pitkäaikaisen hoidon geriatri/lääkäri palvelut 24/7 kunnittain 3-5 palvelualueella ja erikoislääkäreiden konsultaatiot kuntoutustiimin palvelut kunnittain 3-5 palvelualueella suunhoidon yksikkö tuottaa iäkkäiden suunhoitoon erikoistuvan ammattihenkilöiden moniammatillisen ryhmän kunnittain 3 5 palvelualueella Palveluketjut ja - kokonaisuuksia kuvataan I&O kärkihankkeen teemaryhmien kohdan 5 liitteessä 6.

27 Ikääntyvät Ikäkeskuksen palvelujen palveluverkko Pohjois-Savon väestöstä 80 % keskittyy 5- ja 9- teiden varteen vaihtoehtoisissa 3- tai 5 palvelualueen malleissa. Ikääntyvien palvelut tuotetaan 3 5 palvelualueella kunnittaisissa toimipisteissä. Kaikenikäisten omais- ja perhehoitoa vahvistetaan 3 5 omais- ja perhehoitokeskuksella, jotka sijoittuvat ikäkeskuksiin ja lape-keskuksiin. Saattohoitoa kaikenikäisten vahvistetaan saattohoidon tukipisteillä 3 palvelualueella. Sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä annettavat maakunnan liikelaitoksen palvelut Asiakkaan sujuvan palvelun varmistamiseksi lähellä asiakasta ja palvelujen yhteensovittamisen helpottamiseksi sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä toimii liikelaitoksen henkilöstö tai sähköisinä palveluina tai muilla soveltuvilla tavoilla maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuussa olevissa tehtävissä: 36. asiakas ja palveluohjaus gerontologinen sosiaalityö omais- ja perhehoitokeskus muut sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteydessä tuotettavat palvelut.

28 Ikääntyvät Sosiaali- ja terveyskeskus ja suun hoidon yksikkö tuottavat asiakasneuvontaa ja ohjausta, palvelutarpeen arviointia, palveluohjausta, seurantaa ja koordinointia 15 mukaisissa tehtävissä yhteistyössä maakunnan liikelaitoksen yhteen sovitettujen palvelujen kanssa 36. Maakunnan liikelaitoksen asiakasneuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi, päätöksenteko ja asiakassuunnitelma kohdistuu ensisijaisesti maakunnan liikelaitoksen tuottamiin palveluihin ja se tuotetaan 3 5 palvelualueella.

29 Ikääntyvät Palvelutarve, tapa ja kustannukset nykypäivänä Pohjois-Savossa 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden % -osuus väestöstä nousee 5,6 % vuodesta 2015 vuoteen 2030 Pohjois-Savon väestöstä 80 % asuu 5-tien ja 9-tien varrella. Palvelutarpeen kasvu keskittyy maakunnassa kolmeen kaupunkikeskustaan ja 5-tien varressa oleviin kuntiin. Muistisairaiden määrä 65 vuotta täyttäneillä lisääntyy vuodesta 2020 vuoteen % (3 529 henkilöä). Pohjois-Savon kuntien ja Joroisen tehostetusta palveluasumisen asiakkaista yhteensä oli 41 % yksityisellä ja 59 % julkisella palvelun tuottajalla. Tavallisesta asumispalveluasumisen asiakkaista oli 21 % yksityisellä ja 79 % julkisella palvelun tuottajalla. Ryhmäkotien asiakkaista oli lähes kaikki 93 % julkisella palvelujen tuottajalla.

30 . Pohjois-Savon (ml. Joroinen) sosiaalija terveystoimen kustannukset yhteensä noin miljardi euroa, josta ikääntyneiden palveluiden kustannukset noin 210 miljoona euroa.

31 Liikelaitos

32 Liikelaitos Liikelaitoksen toimintaa ovat: - yliopistollisen sairaalan vaativa erikoissairaanhoidon palvelut - vuodeosastotoiminta (ESH ja perusterveydenhuollon vuodeosastot) - sosiaali- ja terveydenhuollon laitostoiminta - neuvolatoiminnan sijoittuminen liikelaitokseen tai sote-keskukseen on maakunnan harkinnassa. Liikelaitoksen erikoissairaanhoidon ja sosiaalityön palveluja voidaan tuottaa myös yhtiöitetyissä sote-keskuksissa Valinnanvapauslakiesityksen 36 mukaisesti. Maakunnan liikelaitoksen palveluja voi antaa sosiaalija terveyskeskuksen yhteydessä työskentelevä tai maakunnan alueella liikkuvasti työskentelevä maakunnan liikelaitoksen henkilöstö.

33 Erityishuolto Liikelaitos Vaalijalan kuntayhtymän palvelut muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, joka palvelee ensisijaisesti tulevaa Itä-Suomen yhteistyöaluetta ja toissijaisesti Suomen muita maakuntia. Vaihtoehtoja palvelutoiminnan tuottamiseksi ovat esimerkiksi yhtiöittäminen tai isäntämaakuntamalli (Etelä-Savo).

34 Loppuraportit Loppuraportit kokonaisuudessaan luettavissa alla olevista linkeistä: Strategia: Hallinto- ja johtamisjärjestelmä: Henkilöstö: Talous: Tiedonhallinta ja ICT: Palvelumalli- ja toimipisteverkko: Tuotanto: Lapset, nuoret, perheet: Yhteiset palvelut ja työikäiset: Ikääntyneet: Liikelaitos: